Vapaus, September 21, 1948

              ftvu 2 Tiistaina, syysk. 21 p. — Tuesday, Sept 21
lUBEBTY) Zndepeadest i A O or
Organ of Finnish. Canadiani., .£•-
tablished Nov. 6th 1917. Autborized
as second class znail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrlce weekly:' T u e s d a y S i
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
E lm 8t. W.; Qudbury^ Ont., Canada.
Telephones: Boiiileipt Qttle* 4-4aM.
Editorlal Offlcei^asS. ICmagcr
E. Suksi. JSditor mmUfoOi^Mäamm
äddress Box 09, k eaOnOfi OotMgto.
Adveitislog rates iQKm Jkpp]]^^
Translation free of ciiaige. •
TZLi&USHZJ^AT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3.25
8 kk. 2.00
YhdysvalloLssa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.25
Ystävistään hänet tunnetaan
Algöma East-vaalipiirin konservatiivipuolue on päättänyt, ilmei­sesti
korkeammalta tulleiden ohjeiden mukaisesti, että toryebdokasta
;ej nimitetä mainitussa vaalipiirissä lokakuun 25 pnä pidettä viiri täyte-vaaleihin.
Torontolainen kaivoskapitalistien j a samalla Ontarion johtava
torylehti Globe and .Mail tervehti täiä pidättyväisyyttä sydämellisen
lämpimästi ja antoi ymmärtää, että GCF ja muut puolueet tekevät
maanpetosta lähentelevän .synnin, jo.s eivät seuraa torypuolueen esi-
; merkkiä ja kieltäyty nimittämästä ehdokasta liberaalien vastaleivottua
'ulkoministeriä, L . B . Pcarsonia vastaan.; Globe and Mail kirjoitti
johtavassa toimituskirjoituksessaan syysk. 17 pnä mm. seuraavaa:
•'Mr. Pearsonin tapauksessa on poikkeus siinä, että hänet on l i -
-sättyministerivahvutiteen käsittelemään ulkomaa-asioita —r ala, mis-
: sä on toivottavaa, että canadalaiset pääsevät samaan 'kahden puolu­een'
sopimukseen, mikä vallitsee iiritannia?.sa ja^Yhdysvalloissa. Jos
:mikä hyvänsä oppositiopuolue haluaa arvostella mr.. St. Laurentin ja,
mr. Pearsonin edustamaa ulkopolitiikkaa, silloin vaalitaistelu on tar-
• peellinen East .Algoma piiri-ssä. Mutta Progres.sive Conservative-puo-lueella
ei ole tässä asiassa riitaa hallituk.sen kanssa. Jos G C F tai
mikä muu ryhmä tahansa tahtoo järjestää vaalikampanjan; sen tulee
ott^a edesvastuu siitä, että mr. Pearson on Ganadassa lokakuun 25
pnä, eli vaalipäivänä, jolloin hänen pitäisi olla muualla . . . "
-1 Täten siis todetaany että uusi ulkoministerimme on mieSj jonka
ohjelma tyydyttää täydellisesti torypuoluetta. ]os^on totta, kuten:,
sanotaan, että "ystävistä hänet tunnetaan", silloin on totta sekin,
että ulkoministeri Pearson on taantumuksellinen tory.
.Aikaisemmi-ssa ede.s0ttamisi5.saan mr. iPear.son on esiintynyt häi­käilemättömänä
sodan lietsojana Wall Streetin rahamiesten tahdin
mukaisesti. Xyt Globe and -Mail rinnastaa hänet varauksitta edeU
täjänsä. St. Laurentin kans.sa. Mitä tämä tarkoittaa, se ilmenee par-,
haiten ehkä siitä jos palautamme mieliimnie, että kansallisessa näyt­telyssä
Torontossa syyskuun 7 pnä pitämässään puheessaan .silloinen
ulkoministeri St. Laurent .sanoi:
'•Canadan hallitus on suositellut kolona ja ulkomaillaj julkisissa
lausunnoissa^ diplomaattisten kanavien ja keskustelujen kautta heti-
• kohtaista Pohjois-Atlantinturvallisuu.s.systeemin järjestämistä. Tälr
lainen kollektiivinen toiminta, vaikkapa se alussa olisi vain aluepoh­jalla,
on kiireellinen ja tarpeellinen . . .'• . : ;
. 'Toisin sanoen, sotaliitto"kommunismia vastaan",' mistä on puhe,
onjmuka kiireellinen ja tarpeellinen. Tällainen on se"testamentti"
minkä liberaalipuolueen- uusi johtaja, entinen ulkoministeri jätti seu-rasajalleen
mr; Pearsonille. Tämä edustaa sitä "kahden puoluqen"
ohjelmaa, jonka perusteella mr. Pearson saa nyt sekä liberaalien että
konservatiivien kannatuksen, jotka tosiasiassa ovatkin yksiä ja sa­moja
taantumuksen aseenkantajia. >;
Hysteria ja todellisuus
-Samalla kun vallassaolijatharjoittavat tällä^puolen.\tlanti^ hys-
•jterista ja ennenkuulumatonta punakauhun lietsontaa, väestön säästöt
-vähenevät uhkaavassa tempossa ja kansanjoukkojen ostokyky huo-
' nonee.
, Hysterinen noitajahti"komm'unismivaaräa" vastaan on petosta
, ja vääristelyä alusta loppuun asti.
Mutta todellinen vaara on siinä kun tavallisten ihmisten pankki­talletukset
vähenevät romahdusmaisesti ja kansanjoukkojen ostokyky
.heikkenee. Tämä on myrskyn merkki tulevasta talouspulasta.
Jokin aika sitten kerrottiin lehtemme uutisosastolla, että cahada- ^
laisten pankkisäästöt vähenevät nopeasti; Tämä osoittaa kumoamat-tomasti,
että tavallisten ihmisten tulot eivät riitä menoille — palkat
ovat jääneet pahasti jälkeen alati kohoavista hinnoista. Toronto
Daily" Starin kirjeenvaihtaja Robert Taylor kirjoi
15 päivänä Ottavvasta canadalaisten velkaantumisesta mm; seuraavaa: .
''Pahaenteinen suunta vähittäismaksuissa ja luottakaupassa pa­lauttaa
imielii n vuoden 1929 tapahtumat. . . A^ähittäismaksujen osiius
vuoden 1945 ensimmäisen 6 kuukauden aikana oli 8 prosenttia,.mut­ta
vuoden 1947 viimeisen 6 kuukauden aikana se oli noussut 13 pro­senttiin
. . . Luottokauppa — mitä usein käytetään keinona seuraa­van
kuukauden/palkalla elämisen hyväksi— on lisääntynyt 21/, ker­taisesti
vuoden 1941 jälkeen. Kaikkiin myynteihin verraten luotto-
; kauppa lisääntyi 33'/^ prosentilla, ,18 prosentista 24 prosenttiin.
"Tätiiäti on mclko varmasti aiheuttanut korkeat elin­kustannukset,
joi ka ovat kohontu^
kuin tulot, ja kun tilastotiedoissa ci näy muutoksia tässä
kcftityssuunnassa, niin näyttää siltä, että canadalaisia työn­netään
joka kuukausi yhä suurempaan veikakuormaan . . .
. . V. 1944 -canadalaiset säästivät kiiyttövaroistaan 21 pro­senttia,
cli noin':?!.676,000.000. Vuonna 1946 tämä säästö väheni 11
prosenttiin eli ^957.000,000 ja alustavat tiedot vuodelta 1947 osoit­tavat,
että säästöt ovat vähentyneet kuuteen prosenttiin eli väin
$588,000,000 . . . "
» Mainittakoon, että kaikki ylläesitetyt väitökset ovat hallituksen
virallisen tilastotoimisj.on antamia tielojä.v^^^J^^^^ osoittavat, että
kansanjoukot köyhtyvät nopea.ssa-temijossa. Vallassaolevat^ mohöpo-listit
ovat hallituksen virallisen tila.-?totoimiston antamia tietoja. Ja
;, ne osoittavat, että kansanjoukot köyh^
lassaolevat monopolisiit ovat hallitustensa kautta järjestäneet niin
'''hyvin • hintapolitiikan, että suurrikkaat rikastuvat ' j a koko känsä ,
köyhtyy, samalla kun valmistutaan kolaiatta maailmansotaa varten,
että voitaisiin taas ihmiskunnan ,veren hinnalla suorittaa samanlainen
rikastumis-ja:köyhtymiskaari: f
Siksi kansanjoukkojen olisi, silloin kuin kaikkein kovimmin
huudetaan '•kommunisiivaarasta"', pidettävä molemmin käsin raha-
' kukkarostaan kiinni, .sillä ahne suurpääoma aikoo silloin uuden Mn-nankorotukseen
axiilla viedä huomattavan määrän pienistä säästöis­tämme
ja edelleen huonontaa tavallisten ihmisten elintasoa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Huomenna täyctää mrs. Linda R a u ­tiainen
Wa nupissa €0 vuotta. Päir
vän sankari on asunut farmilla W a -
nupi3sa kolmisenkymmentä vuo'ta ja
kasvattanut jokapäiväisten askareit-tensa
ohella SJasta. r-
Yhdymme onnitteluihin tänä päi­vän
sankarin työntäyteisen elämän
merkkipäivänä!" _
Tänään täyttää mrs. Elsa Riekko
Lockerbyssa 50 vuotta. Yhdymme
lukuisten tuttavien ja ystävien on­nitteluihin
Ja toivojamme päivän san­karille
lukuisia syntymäpäiviä! .
K. Marx ja Geneven
rakennustyöläisten
taistelu v. 1870
Syysmietteitä
Syksy soittelee säveliään Ikäänkuin
uhalla, kerskuakseen omasta valfas-taan.
Metsien puut ja pensaat kadot­tavat
kauniin vihreytensä, kukat l a ­kastuvat
ja satojen pikkuliritujen l i ­verrykset
taukoavat: Luonto* tuntuu
ikäänkuin se valmistuisi kuolemaan,
jonka se todella tekeekin, mutta vain
hetkeksi, sillä jonkun kuukauden pe­rästä
me tiedämme, että se jälleen
nousee elämään.
Eräänä päivänä kuljin metsätietä ja
katselin luonnon>«lämää. Kaunista
se on syksylläkin, kun lehdet kellas­tuvat
jä metsä esittää monia eri vä­re
jä mutta sittenkln siitä puut' uu^
elämä ja. kun sitä ajattelee r n i i n mie­li
käy murheelliseksi. Se tuo monet
ajatukset eteen ja monenlaiset kysy­mykset
ratkaistavaksi. Huomaavat­ko
tuota muutosta ihmiset, joilla on
aina kevät ja kesä eikä koskaan syk­syä
eikä talvea?
Ajattelen miten monet tuhannet
ihmiset ottavat vastaan taas; tulevan
talven ajatuksella, että mistä saada
vaatetta verhotakseen itsensä talven
titjskuja ja pakkasta vastaan, millä
lämmittää kotinsa, mistä riittää lei­pää
jne;, sillä kaikki on kalista ja
ansiot ovat pienet. Siksipä syksyn
tullen käy mieli apeaksi vaikka se
näyttäisi kauniiltakin niin sittenkään
siinä ei ole toivoa parempaan vaan
tieto kylmän talven tulosta jota vas-ta:
an Joudutaan kamppailemaan. Mo­net
äidit ia isät koettavat kaiken
puutteen keskellä ajatella pieno­kaistensa
parasta, verhoten heitä syk­syn
ja- talven viimoja vastaan,, kielr
taen itseltään monet elämän välttää
mättömät tarpeet nähdäkseen rak­kaimpansa
säästyvän kärsimyksiltä.
Miksi ajattelen syksyn tuloa synk­känä?
Ehkä siksi, että olen syksyn
lapsi; olen syntynyt, syyskuun yBnä,'
syys on soittanut kehtoni aärelia ku­ten
äitinikin. Siksi kai olen: saanut- '
kin syksyisen mielen, en • voi keyaan
lailla liikkua päiväpaisteena, yaan
syksyn mietteet ^ heittelevät ajatuksi­ani
sinne tänne. niinkuin syystuulet
irtaantuneita puiden lehtiä. Olen
iloinen nähdessäni toisten kevään l a i l ­l
a liitelevän, en kadehdi heitä jo'ka
omaavat iloisen luonteen, mutta eji
voi mVöskäan mitään sille, että itse
olen syksyn l a p s i . — T y y n e Alina. ,
Blanista, työväenluokan saures-ta
( ^ t a j a s t a ja johtajasta on
usein Ja varsinkin porvarillisella
taholla levitetty käsitystä, että hän
eli kuiva kamarioppinut j a teoree­tikko,
jonka opit ovat epäkäytänr
nöUisiä j a todelliseen elämään so-
: peutumattomia. Tämä ei kniten-
' kaan pidä paikkaansa, sillä läa-
/ j a n taloudellisen Ja yhteisknnnalll-;
sen tutkimustyönsä ohella hän
myös osallistui aktiivisesti mulcaän
työväenliikkeen, t o i m i n t a a n Ja
etenkin kansainvälisen.työväeniiikr!
keen toimintaan; jonka uranuurta­j
i a hän on. Seuraavassa julkaisem­me
Marxin kirjoittaman j a K a n ­s
a i n välisen työväenyhdistyksen
pääneuvoston nimissä lähetetj-n
vetoomuksen eri maiden työläisille
Geneven rakennustyöläisten tuke­miseksi,
heidän jouduttaan työsul­kuun
vuonna 1870,
Työläjstoverit!
Geneven rakennusalan työnantajat
ovat kypsän harkinnan, jälkeen tul­leet
siihen johtopäätökseen, että " r a ­joittamaton
työnvapaus!' on työtäte­kevän
köyhälistön onnen paras ehto,
Turvatakseen tämän ihanuuden työ­läisilleen
he päättivät kesäkuun 11
pinä sovelluttaa Englannissa keksittyä
temppua, julistaen työnsulkuun enem­män
k u i n 3,000 heillä tähän asti työs­kennellyttä
työläistä.
K u n ammatillinen liike on vasta äs­kettäin
alkanut juurtua Sveitsissä,
n i i n samat geneveläiset rakennusyrit­täjät
ovat suurella suuttumuksella n i ­mittäneet
sitä englantilaiseksi tuon­titavaraksi.
Kaksi vuotta sitten he
sättivät työläisiään isänmaallisuuden
puutteesta sen vuoksi, että.nämä koet­tivat
istuttaa Sveitsin maaperään sel­laista
ulkomaan kasvia kuin työpäi­vän
rajoitusta ja kiinteän tuntipalkan
määräämistä. Heillä ei ollUt pienin-
Vihdoin toukokuussa 1888 herra
Camperiot,- Joka siihen aikaan o l i o l -
keus- j a poliisiministerinä, sai a i ­kaan
sopimuksen. Jonka mukaan työ­päivä
rajoitettiin 9 t u n t i in talvella
j a . 11 tuntiin kesällä 45—50 sentimeV
i a tuntipalkalla. Tämän scqjimuk-:
sen allekirjoittivat työnantajat ja työ-läisetminlsterin
läsnäollessa.: K e ­väällä
1869 monet työnantajat kiel­täytyivät
maksamasta i l tunnista k e ­sätyötä
enempää kuin 9 tuimista t a l ­vityötä.
Päästiin uudelleen sopimuk­seen
45 centime'in tuntipalkasta k a i ­kille
rakennustyöläisille. Vaikka tä­mä
sopimus aivan ilmeisesti tarkoitti
myöskin rappareita j a maalareita, h e i ­dän
täytyi kuitenkin jatkaa työtä en-
«sUlä; ehdoilla, sillä he eivät olleet
vielä riittävästi järjestyneitä, hahkr
kiakseen uusia ehtoja. .Tämän vuo­den
toukokuun' 15 pnä he vaativat
yhtäläisiä ehtoja kuin muillakin aloil­la,
j a k u n heille annettiin Jyrkkä
Fagerholm koonnut
soiaseikkaiiijain
uuden/yhmiflymän
Sloskova:— Täkäläinen " L i t t e i a -
t o r n a j a G a z ^ ' ' o n julkaissut M»k-simovin
kirjoitnlcsen Fagerholmin
Suomen "kolmannen tien'' halli-tnksesta.
K i r j o i t u j a luonnehtii haUtnk-sen
muodostajat vuoden .1939 mie­hiksi
» joiden harteilla on j o Itaksi
sotakatästrofia. Nämä miehet työs­kentelivät
viime sodan aikana H i t ­lerin'
aseveljinä, mntta heidän po-litiiklcansa
- joutui haaksirikkoon
• Hitlerin vallan romahtaessa.
Lehti kuvailee sitten lyhyesti Pek­kalan
hallituksen saavutuksia; kuten
hyvien naapimiussuhteiden luomista
Neuvostoliiton' kanssa ja Suomen t a ­loudellista
elpymistä Neuvostoliiton
avulla mainiten erityisesti viime ke--
välsen sotakorvaushuojemiuksen.
Suomen oikeistososialidemokratia —
kirjoittaja Jatkaa; — pysyy kuitenkin
uskollisena valapattoiselle politiikal-kieltävä
vastaus, n i i n seuraavalla v i i ­kolla
he lopettivat työnsä. Kesäkuun
4 pnä työnantajat tekivät sellaisen inttiset sUmänkääiitäjärpantu^^^
leen Ja se ryhtjry toimeen, kääntääk­seen
Suomen politiikan taaksepäin.
Sitä varten oli tarpeellista estää S K -
D L ; n mukaantulo hallitukseen Ja po-päätöksen,
että Jos rapparit Ja maa­larit
eivät ryhtyisi työhön kesäkuun
1 päivään mennessä, kesäkuunll pnä
kalkki rakennustyöläiset erotettaisUn.
Tämä uhkaus pantiin täsmälleen täy­täntöön.
Työnantajat eivät tyytyneet
vain työläisten erottamiseen, vaan
vaativat; että lilttohallffus väkivaDoln
hajoittaisi liiton j a karkolttalsi ulko­maalaiset
Sveitsistä. Heidän hyvää
tarkoittava. Ja totisesti lilseraalinen
yrityksensä saada aikaan "rajoittama­ton
työnyapaus" ei onnistunut; sen
esti rakennusalalle kuulumattomien
sveitsiläisten työläisten suurilukuisen
kokouksen vastalause.
Muiden teollisuusalojen geneveläiset
ammattiliitot valitsivat tolmlkimnan
erotettujen työläisten asiaa ajamaan.
Eräät talonomistajat, jotka olivat teh-r
neet rakennustyönantajansa kanssa
täkään epäilystä sen suhteen, että se.i uusia. rakennuksia koskevia soplmuk-
;,}••••.•-•.••-•••.•-
Toronton naistenkerhon
kokous tk. 27 päivänä
Toronto. - ^ T o r o n t o n Naistenker­hon
yleinen kokous on tk. 27 p :nä,
siis tk. viimeisenä maanantaina.
Jälleen on edessämme syksy ja t a l -
vitolmlnnan valmistelut alkavat. Sen
tuli huomaamaan viime maanantaina
haalilla. Kokouksia oli monia : Ja
myöskin soitto- sekä näytelmäharjoir
tuksla. Kyllä oli vilinää kahvitun­nilla,
pullat J a kermat menivät hyvin
vähiin, sillä eihän Hilma aavistanut;
että niin paljon väkeä ryntää sama­na
maanantaina haalllle,; -Haali puo­lestaan
oli valmis ottamaan vastaan
joukon. Kaikki lattiat olivat kiiltäviä
ja puhtaus: uhkui. ilmassa* joka myös-;
kin nostatti osaltaan toimintahenkeä.
Naistenkerhon johtokunlta toivoo,
että kalkki Toronton kerhon .jäsenet
j a jäseniksi aikovat tulevat tk, 27 pnä
kokoukseen, Joka on samalla lllanvietT
to kahvipöydän ääfessä. Tarjoilu on
vapaa.
Olemme saaneet Suomesta arvo­kasta
äinehLstoa- kerhotoiminnallem­me.
Tervetuloa! — E l i n.
oli Ilkeämielisten yllyttäjien kätten
työtä, koska heidän paikalliset työläi­sensä,
omissa oloissaan ollen, luon­nollisestikin
vain unelmoivat siltä,
kuinka voisivat e^hemmän näännyttää
Itseään 12—14 tuntia kestävällä joka­päiväisellä
työllä Ja saada siitä niin
paljon .kuin isäntä suvaitsi malLsaa.
He selittivät julkisesti, että. petetyt
työläiset toimivat Lontoosta j a P a r i i ­sista
saatujen ohjeiden mukaan a i ­van
niinkuin sveitsiläiset, diplomaatit,
jotka ovat tottuneet tottelemaan Pie-;
täristä, Berliinistä j a Pariisista tullel-,
ta käskyjä. Kultehkään ei työläisiä:
saatu suostutteluilla, pilkanteolla eikä;
uhkailuilla vakuuttuneiksi siitä; että;
työpäivän rajoittuminen 10 tuntlfn Ja
kiinteän, tuntipalkan säätäminen
loukkaisi vapaan kansalaisen^arvoa:
heitä el saatu myöskään provosoiduk­si
minkäänlaisiin harkitsemattomiin
tekoihin, jotka olisivat antaneet työnp
antajalle otollisen verukkeen laillisien
liittojen vainoihin. •
sia, katsoivat, että heidän sitoumuk­sensa
olivat päättyneet, j a kehoittivat
työläisiään siirtymään heille Jatka­maan
työtä entiseen tapaan. Nämä
ehdotukset, otettiinkin vastaan muitta
mutkitta. Monet naimattomat työ­miehet
lähtevät pois Genevestä en­simmäisen
tilaisuuden tullen. Mutta
noin 2,000 perhettä Jää vaille välttä­mättömiä
tolmeentulovaroja.. Tämän
vuoksi Kansainvälisen työväenyhdis­tyksen
pääneuvosto kääntyy sivistys-maailman
kaikkien rehellisten työläis-alle.
Fagerholm asetti. tarkoitukselli­sesti
provokatoorisla ehtoja joihin S K ­DL
: n edustajat tietenkään eivät voi­neet
suostua; koska heidän päämää­ränään
on turvata ystävyyden va­kiintuminen
J a m a a n terve kehitys.
Sdiä Suomen että muiden m a i ­den
taantumuson ottanut Fager­holmin;
hallituksen iloiten vastaan
luvaten sille täyden kannatuksen.
Tämä vähemmistöhallitus pyrkii
: demokraattisen rintaman hajoitta­miseen,
sekä kaikkein villeimmän
taantumuksen palauttamiseen. Se
haluaa kytkeä: Suomen amerikka­laisen
{mperialismin kyhäämään
pohjoismaiseen blokkiin.
Sellaiset hallituksen jäsenet kuin
länsimaisen .taantumuksen - palvelija
Fagerholm; fasistisen ohranan kätyri
Aleksi Aaltonen ja sodanaikainen f a ­naattinen
Qaksalaisystävä Suontausta
Ilmaisevat hallituksen, luonnetta. .
Suomen edistykselliset kaqsalais-man
varoitnlaen niistä vaaroista,
joita Fagerholmin hallituksen pyr­kimykset
merkitsevät S u o m en
maalle, j a ,IiansaIIe ;,sekä taistelevat
järjettömien .seikkailujen uusiutu­mista
vastaan; lehti lopettaa.
Canadan kansallisen 'näyttelyn; yhteydessä järjestettUn «m,,-
tansshnusiikin viuhinsoittokilpailut. Ylenipänä nähdjläii
Takana vasemmalla Samuel Park, oikealla Thomas Sander i S l
C. Dyer. t^nitam
Missä Darvin erehtyi
ihaa
ifefis:
m
\-istoi
:öanc
m
dHjc
iiöM
Kirj. prof. J. B. S.
Haldane
Useimmat marxilaiset ovat darwini-laisia.
Stalin karkoitettiin teologises-
•ta seminaarista, koska hän oli lukenut
erään' Danvinln teoksen käännöstä:
Kuitenkin darvirlnismia on käytetty
mitä , voimakkaimmin demokratian^
vastaisten aatteiden puolustamUeksi.
Käsittääkseni tosiasia on:se, että Dar­win
erehtyi pahasti ei kehitystapah-tumia'
koskevassa teorlassjar.,, vaan
siifiä; kuinka hän kommentoi tätä prp-p
i M t hyväksyvät S K P : n julkaise-|-sessia.
Mita suurempi paino
ten ja työläisnaisten puoleen kehoit- r lUKCVampi aiUSta
taen heitä antamaan Geneven raken­nustyöläisille
moraalista Ja aineellista
tukea niiden oikeutetussa 'taistelussa
kapitalistista hirmuvaltaa vaataan.
Kansainvälisen .työväenyhdistyksen
pääneuvoston toimeksiannosta: «
B . L u c r a f t , .puheenjohtaja .: .
. John Weston, rahastonhoitaja
Georg Eckarius, pääsihteeri
556 High Holborn, Lontoo,
: heinäkuun 5 pnä 1870.
olemme osa kansainvälistä demok­raattisten
voimien rintamaa, osa maa­ilmanlaajuisesta
liikkeestä. Joka tais­telee
rauhan,, kansanvallan j a sosia­lismin
puolesta.
Vuosisatamme kuuluu .kommunis­mille-
- ^ j u l i s t a a S K P ylpeästi; sillä
satavuotisen marxismin, historia ja
tämänpäivän voittokulku ovat ?var-,
mat -takeet kapitalismin kiertämättö­mästä,
häviöstä vuosisadallamme.
Siinä muutamia nils'tä tunnuksista,
joiden merkeissä S K P viettää his­toriallista
juhlapäiväänsä. Jokainen
rauhan, kansanvallan Ja sosialismin
.puolustaja j a kannattaja yhtyy näi­h
i n 1;aistelutunnuksiin J a liittyy mars,
sirivistöomme Suomen kansan puoles­ta!
— Työkansan Sanomat, Helsinki;.
PROFESSORIMAISTA
Professori autonkuljettajalle:
— Ajakaa nopeasti, minulla on k i i ­re.
Japanilainen tiedemies
auttaa jänkkejä
. San Francisco.—^ Yhdysvaltoihin: on
saapunutjapanilamenatomitiedemies
tri ;Hideki>, ^ u k a w a : työskentelemään-
Yhdysvaltain atomiteollisuuden h y ­väksi.
; Mikäli on ilmoitettu, ei :Yakawä
osallistu suoranaisesti atomipommin ! kosmillisten
i^lmistukseen, vaan hän työskentelee I fysiikan alalla.
Kuljettaja: — M i h i n ajetaan?
Professori: — E i sillä väliä, minne
haluatte.
Sodalla uhkailu ei
pelolta N.-liittoa
sanoo prof. Tarle
K I R J . RHODA M I L L ER
Wroclaw, Puola.' — (Kirjetieto)
"Meille. Neuvostoliiton miehille. ja
naisille Amerikan päivittäin uusimmat
sotauhkailut • ja sapelinkalistelut ovat
naurettavia", sanoi . intellektuuaalieri
maailman kongressiin osallistuneen
Neuvostoliiton : edustajiston johtaja
professori Eugene Tarle, Prof. Tarle;
lausui: :
• "Minä toivon ettei sota syty. Mutta
on ehdottomasti tarpeellista, että Y h -
<??dysvallat lakkaa:esittämästä Joka päl-
'.'äsotauhkauksia. Mikäli on kysymys
Neuvostoliitosta; näillä uhkauksilla ei
-ole kopeekankaan arvoa. Jokainen so-;
tauhkaus tekee entistä selvemmäksi,
että" me emme niiden johdosta matele
Ja mikä tärkeintä; että me emme niitä
pelkää."
— Ranskan kuningas :Ludvig X I V
maksoi erään kerran $14.000 kahdes- hetki- kertovat S K P n taistelusta iöäi^,
SKP:n 30-vuotispäivä
Suomen työväenliikkeellä on tänä Tervehdimme rauhan j a kansanval-vuonna
huomattavia merkkipäiviä;
Sellainen oli tammikuun 28. päivä,
jolloin työväestö vietti luokkasodan
SOrVUOtispälvää. • Yhtä huomattava
merkkitapaus on elokuun 28—29 päi­vinä
vietettävä Suomen Kommunisti­sen
Puolueen perustamisen 30-vuotis­päivä.
Syntyihän S K P luokkasodan
raunioilta kokoamaan Ja johtamaan
maamme työtätekeviä tappiosta voi­ton
tielle.
30 toimivuodestaan huolimatta S K P
saattaa vasta neljännen kerran viet­tää:
merkkipäiväänsä julkisin j u h l a l l i ­suuksin.
: Tänä. ;vuonna vietetäänkin
vuosipäivää oloissamme harvinaisella-tavalla.
:SKP:esittäytyy suurelle ylei-:
sölle sekä sankarillista historiaansa
esittelevin näyttelyin että nykyhetken
taistelua : ilmentävin : mielenosoitus­marssein.
SKP suorittaa 30-vuotis-päivänään
joukkokatselmuksen Ja
kutsuu jäseniään, ystäviään ja k a n ­nattajiaan
kautta maan osallistumaan
merkkipäivän viettoon, juhlamarssin
Helsingih:työläiskörtteleista läpi kau­pungin
Messuhallin suurjuhlaan. Suo­men
työväenluokan parhalmmlsiton
marssi satojen punaisten; lippujen ja:
talstelutunnusten alla tulee olemaan
mahtava ja kohottava näky.
30 vuotta Suomen kansan puolesta
— siinä juhlaHisuukslemme punainen
johtolanka. Tunnuksen totuudenmu-:
kaisuutta julistavat S K P n , maamme
sankarillisen/työväenluokan puolueen
mainehikas historia ja nykjTJäivä. el
vain julistuksin vaan myös teoin. Suo-,
men kansan puolesta eilen, tänään ja
huomenna siinä ohjelma, joka saa i l ­maisunsa
Jokaisessa tämän juhlapäi­vän
tunnuksessa.
v^-SKP:n. johdolla . kansasta : maansa:
isäntä siinä tehtävä,: jonka toteut'-
tamiseen S K P mobilisoi koko demo­kraattista
rintamaa luodakseen; maas­tamme
taloudelliseen ja valtiolliseen:
kansanvaltaan perustuvan: kansan­demokratian.
. . Lujaksi Suomen ja Neuvostoliiton
kansojen ystävyj-s — on yksi tärkeim­mistä;
'tunnuksistamme,:: sillä tätä ys-tävyj-
ttäuhkaavat pilvet eivät ole vie­lä
hälvenneet - maamme yltä. Suotta
emme korosta S K P n merkitystä rau--
han Ja kansanvallan takeena tässä
maassa, sillä sekä historia- että nykyr:
Koneita; kpökevat.sääraötsöpiva^^
monessa ; suhteessay eläyilh ; elälmllii.
Arkkitehdit; ;ja'^ koneenrakentajat tie­tävät.
hyvln;^^-'e^ mitä suuremmaksi
kone tai talo rakennetaan isitä vah­vemman
tuen se tarvitsee, myösi suh-
•teellisestl to^
riessä keliokÖneistossa.; • Saman sään­nön
huflmaamme. pitävän - palkkansa
myöskin eläliite^^
ruumiin kannattimien täytyy.olla h y ­v
i n vahvat kestämään niiden ruumiin
painon niurtumättä. Raskain eläiii dn
valas, jota vesikaimattaa, eikä se t a r ­vitse
enslkää raajoja. Raskain maa-l
a n puolustajia kaikissa' maissa, sillä °^ elefantti, ja sillä on hyvin
Jykevät raajat myös ruumiin kokoon
verraten. Hevosella on Jo suhteelli­sesti
heikommiat Jalat ja pienikokoisil­la
hevosroduilla paljon hennommat
kuin suurikokoisilla hevosroduilla.
Lampaan jalat ovat vielä paljon hen­nommat.
Mitä pienempi eläin; sen
hennommat sen raajat voivat olla
kokoon nähden. ,; • ;
Ihmisen Ja eläimen luuranko vas­taa
nykyaikaisien suurien: rakennus­ten
teräsrunkoa; sitä ei näy, mutta
se kumminkin kannattaa Ja pitää
koossa rakennusta.
— Bolivian .^.Ikuasukkaat käyttävät
puim kuoresta tehtyjä hattuja J a p a i ­toja.
; K u o r i ensiksi liotetaan ja sitten
kartutaan niin kauan että se tulee
pehmeäksi. .
Me voimme esittää luonnollisen v a ­linnan
teorian uudenaikaista oppisa­nastoa
käyttäen suunnilleen seuraa­vaan:
tapaaii:^^ Jos Jossakin eläin tai
kasvilajissa on geeni, joka tekee ne
soveliaammiksi elämään k u i n muut
lajit siinä mielessä, että ne jättävät,
keskimäärin enemmän Jälkeläisiä jäl­keensä,
on tällä geenillä taipumus
levitä koko lajiin. Geeni kuuluu t a ­vallisesti
solutuman a*akenteeseen,
mutta ei aina. Se on liian pieni
mikroskoopilla nähtäväksi: ja se s i i r ­tyy
seuraavaan sukupolveen paritte-;
lun välityksellä.
Luonnollisestikaan soveliaisuus elä­mään
ei ole pelkästään kysymys jäl­keläisistä
t a i hedelmällisyydestä;
Eläin, Jo'-,a huolehtii Jälkeläisistään,
on darwlnilalsessa mielessä soveliaam­pi
kuin eläin, joka ei itee sitä, sillä
edellisen jälkeläisistä saavuttaa use­ampi
kypsy3'den, Luonnollinen v a ­linta
näyttää Darwinln mielestä oler
van kehitykseneteenpäin.vievistä voi­mista
tärkein. Ja 'tosiasiassa uuden­aikainen
tutkimus on >:• ratkaisevalla
rtavalla vahvistanut sen merkityksen.
Onnettomuudeksi Darwin ei py.säh-tynyt
tähän. Hän : kirjoitti luonnol­lisesta
valinnasta, "joka suosii hyvää
Ja hylkää pahan".
Hänrohkeni vieläpä ennustaa:
" J a koska luonnollinen valinta toi^
mii ainoastaan kunkin olennon hy­vyydestä
ja hyväksi, on kaikilla ruu­miillisilla
ja henkisillä lahjoilla -tai­pumus
kehittyä täydellisyyteen".
Luonnollisesti. hän käsitti, että
useimmat menneisyyden perintöpolvet
ovat sammuneet, mutta hän ilmeises­t
i ajatteli, että :: tämä aina johtui
"parempien" - t a i täydellisempien l a ­jien
kilpailusta.
Marx ja Engels korostivat; että D a r -
winin katsantokantoihin vaikutti puo- i
lueellisesti hänen hyvinvöiTa aa: ^
sa; Englannin porvariston Jäse:
•Yllä siteeratut lauseet osoittaTit,
hän vetäiiyt selvää rajalinjaa f » - » ^ ^ ^ ^ *
den ja menestyksen tai
oikeuden välillä. • •
Kapitalistinen • luokka alkaa j
merkille taman .rajalinjan,
nen vaiheet käyvät, sitä vasi
ten enmerkiksi nykyhetkelläi ']4
omituista kyllä, se onvieläkial
kuuttunut, että se'on oikeassa 1
sata vuotta - sitten,- jolloin valni
tamat miehet Marxin tavoin i
että se JO valmisteli.omaa tua
Tosiasia kuitenkin on; tttei i
vimpien jälkeenjäämlnen
tömästi tee . eläin- tai - kasvilaji
veliaammaksi elämään sahan j
vässä merkityksessä. Tava
tekee niin, mutta se voi-yhtä 1
tehdä l a j i n vähemmän sQveliaaksi|
mään.
Monissa imettäväisten ja.^
lajeissa vallitsee moniavioisuus,
makkaimmilla uroksilla on; s
määrä ^puolisoita, heiko
usein ole ainoatakaan. Tällais
Jien keskuudessa on tavallisti, |
urokset-- ovat huomattavasti
p i a kuin naaraat.
S i t e n kanalajienja- fasaanien i
: set ovat suurempia- kuin naaraaV|
slavioisten - laululintujen
sa- urokset ja naaraat ovat
samankokoisia. . . - :.
•Eräiden eläinlajien, kuten esto j
klshylkeen keskuudessa, joissa)
avioisuus on kehitj-tnyt erittäin]
kealle,. on sukupuolten koon.i
erittäin-suuri..-
Siellä, missä urokset taistelevat j
•raista, pelkkä koon suuniusi
selvää etua. Mutta se ei ole'
mättä etu. jos on kysymytoessi I
telu en lajien, kesken. Suureni
keen or. pakko etsiä ravintoasaj
•Tien kalojen joukosta, eiTätlä'r
k a l a t ole niin lukuisia kuin
Fossiilien historia <
monet lajit ovat asteittain
neet koassa, usein yhdessä •
-muiden urospuolten aseiden...
sen kanssa rinnan Tämä '
v u merkitsi usein suvun
sen alkusoittoa. Suuret 1 _^
vat. kun taas pienet pysyirät dl
f J a t k u u seuraavana situMj
Yhteistoimintaa Jiajoitustyössä
ta napista. I den ihanteiden puolesta.
" Olemme panneet merkille, että Tor
rontossa ilmestyvä. "Ainoa Canadan
suomalainen demokraattinen lehti"
on viimeaikoina Innostunut:'kovasti
unlonismiln. Niihin aikoihin kun
Sudburyssä kaivostyöläiset - kävivät
vaikeaa taistelua järjestämistyön h y ­väksi
ja- union johtajia mukiloitiin se­kä
; unlon konttorin kalusto rlkottliru
oli sama lehti hiljaa kuin hiiri. K u n
metsämiehet Joutuivat tiurväutimiaan
lakkoon eläinisensä ehtojen korjaami­seksi,
niin sama lehti el pannut tikkua
ristiin vaikka sen omia lukijoita
osallistui lakkoon. Sen vähän mitä
Jolloinkin satuttiin maimtsemaan
unioista tämän "demokraattisen'! leh­den
palstoilla, n i i n sekin oli unionisti-:^;
sen liikkeen häpäisemistä.
Mistä Johtui se, että tämä "demo-kraattinen"
lehti on n y t n i i n Innostu­nut
unionistien asiaan? - Siihen saa
selvän vastauksen : I M M S W : n presi­dentin
raportista, jossa hän käsitte­lee
mm. Canadan - tilaimetta. Rapor-lissaan
presidentti J o h n : Clark osoit­taa
ktiinka Canadassa 'ryhdyttiin
, suureen kamppailuun kaikkien .poh-jois-
Ontarion kultakaivostyöläisten
järjestänxiseksi,. Jota vaieten union
kaikkein kokeneimmat - Järjestäjät
lähetettiin pohjois-Ontarioon. - T a r ­koituksena
oli saada työläisten palkat
kohoamaan siellä samalle taisblle kuin.
mitä Sudburyn alueella ja British Cö-lumblassa:
kaivostöissä maksetaan.
Kamppailu menestyi erittäin hyvin,,
Muutamien kuukausien aikaan' liittyi
Timminslssä: y l i 1,500: uutta: jäsentä
unloon Ja K i r k l a n d Laken osasto k a k -
siiikertaistutti JäsenmMrärisä:; • Uiilö
järjesti pohJoisTOntariossa: j a Que-l)
ecissa monien.kaivantojen työläiset.
Jotka; eivät aikaisemmin kuulimeet
unioon. Kalkki tämä aiheutti sen,
että kultaparöönit ryhtyivät kaikin
keinoin hajoittamaan • kaivostyöläisten
unioa yhteistoiminnassa Canadan
llittohallituksen.ja union sisällä ole-
'vien taantumuksellisten kanssa.
:; Samaan aikaan k im Canadan h a l l i ­tus
ryhtyi metsästämään kaivostyö­läisten
union;-:yhdysvaltalaisia jäi-Jes-täjiä
karkoitu^ta varten alkoi uhlon
sisällä taantumuksellinen vähemmis­tö
hajoitustyönsä;:- Kaikkein siiurimi-
•paa vahinkoa liajoittajat saivat Tim-:
minsissä. Sudburyssä valtavan suurin
osa unlon Jäsenistä hylkäsi hajoittajat.
Juuri siitä syystä Sudburyn alueeio
kaivos- Ja sulimotyöläiset onnistuivat
saamaan parhaimman työehtosopi­muksen
mitä union historiassa tunne­taan.
Kulta-alueen union hajoittav
Jien työ ehkäisi yhtenäisen taistelun
.'j kaivostyöläisten elinehtojen paranta­miseksi
Ja näin työnantajien sekä har­joittajien
yhteisrintama onnistui pitär
mään kaivostyöläisten:elintason: siellä
alempana kuin-muualla Canadassa,
Juuri tätä hajoittajien työtä on
Vapaa- Sana tukenut. Siis käytännös­sä
se on toiminut monien omien l u k i -,
jolttensa taloudellisia etuja vastaan.
•Lehti siis on kiinnostunut unionistia
seeri liikkeeseen : sikäli kuin on kysy­myksessä
hajoltustyö j a taistelu työ^
Iäisiä vastaan. .
K u n lehtem^ie; uskalsi metsätyöläi-siä
varoittaa International Wooäwor-kers
of America^ Sudburyn paikallis-union
tolmliman suhteen, n i i n sitä ei
olisi saanut tehdä, - Sikäli kuin sama
unio on kysymyksessä B r i t i s h Colum-biassa,
n i i n lehtemme on kannattanut
sitä. Mutta kun samaa uniota yrite­tään
saada täällä Ontariossa metsä-kämpille
hajoitustarkoituksessa, niin
sitä ei lehtemme ole hyväksynyt. ^Ei­kä
sitä ole metsätyöläisetkään hy­väksyneet.
Jonka osoittaa se, että
IWA:n,täällä!Sudburyn.piirissä ei ole
liittynyt kuin kourallinen Jäseniä. E i ­kä
ihme sillä sen johdossa: on tunnettu.
union hajoittaja H. Ladd.
Hän alkoi myös mahtavasöj
karpenterien järjestämisen, K
pannukakku. Vasta nyt m
pitänyt peukalonsa enUaa^. ,
asioistaan näyttää karpentenoi
jestäminen edistyvän^
Jokainen kerta kunjossami
maailmaa tehdään yrityksiä i
repimiseksi, on Vapaa SaMj
fhvväksymaän tämän W.
Niin se teki kun Sullivamni
perustettiin merimiöten P
polkemiseksi. Jos työlaisi f
tietää milloin heidän
taan taistellaan, niin on bgv,
taa minkä kannan Vapaa »
Aivan erehtymättömästi se^
työläisten yhtenäisyTtta.
tona menestykselliselle tai^
rempien elämisen ehtoje
Uskollisesti se Palvelee
joiden ohjeena taistelusi
vastaan on hajoita'ja i^^-^r,
Taalla Sudburyssä, s ^
nessa muUssakm f ^ ^ ,
o«>ittavat kaikesta huoliffig^
tä suuntaa, joka ei ole^i
joittajille. Viime sunnun^-J
koontui kaivostyöläisten 1
le niden umon
maan taistelevien
tamisesta. Edustajat ( X ^ . ;
unioista sopivat t o a n ^^
miesten l u k e m l s e k s L ^^
nen soUdaarisuuden
kaisen rehellisen tyolai««„,,
nattaa..—UotL