Vapaus, August 14, 1948

              Mvu 2 lauantaina,elokuun 14p—Saturday;Aug. 14
(UBCBTY) ^ IncSependent JU»bor
Organ of Flnnlab CanadlaojL B i -
tabllfihcd Nov. 6th 1917. Autborlzed
as 6econd class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llfihed
thrtce weckJy: T u es d a y s ,
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telepfaones: Business Office 4>4364.
Editorlal Office *^^». Mmnacer
E. SuJul. Edltor W. Eklood. Mslling
address Box «9, Sudbury, OnUrio.
Advertising rates upon appiicatlon.
TransIaUon frce of chaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: 6.00 6 kk.
3 kk 2 00
Yhdysvalloissa; 1 vk 7.00 6 kk. 3^0
Suome6,',a. 1 vk 7.50 6 kk. 4 225
Mr« Forrestalin vierailu
Yhdysvaltalaiset, kuten muutkin vierasmaalaiset vieraihjat ja
turistit ovat ("anafjasivi lampima.sli tervetulleita.
Mutta kun VhrJysvaltain imperialismin -kylmän sodan " y k s i
kaikkein kovaäänisin edustaja. i)Uolustusm)nisteri I-orrestal vierailee,
näinä päivinä (Jltawass.a. nua siihen suhtaudutaan pelonsekaisella odo­tuksella,
että mita tuleman pitaa. Mciscsti ka.siletaan, etta suurten
pankki- ja solaicoilisuu.spiirien kanssa lahcises.sa kans.sakäymisessa
ollut ja '^'hdysvallain halliluk.sennykyi.sen politiikan avaina.semaa
hoitava pankkiiri-diplomaatti I-orrestal ci tule tänne — kaiiak.si poh­joiseen
vain ••hy««t-r-p{iivaa' , ja vkuinka te: voitte*' sanoakseen.
Hänellä täytyy olla |)ainavat .syyt ja esitykset, mitkä ovat tärkeäm­piä
kuin hancn suurisii.untai5j;L rutiinityon.sa AVashjnxtonissa. -Nyt
jo tiedetään, että Oltawas.sa vicraillcs.saan mr. Korrcstal kokoontuu
Canadan hallituksen puolustuskomitean kinssa ja neuvottelee yh­dessä
liillohallituk.sen {)Uolustu.smini.slcri Claxtonin kanssa.
Mitä ohjeita ja ukaa.scja mr. Forrcslal rajan eteläpuolelta tuo.
siitä häyttaa vallitsevan huolestuneisuutta ja jännittynyttä mielialan
seka työväenliikkeen etta porvariston piireis.sä. Canadan suuret pai-välehdet
esittivät olettamuksen, etta I-orreslalin piirustuksiin kuuluu
esitys radar-suojavyohykkecn rakentamiseksi maanosamme turvaa-,
miseksi pohjoisesta tulevaa hyökkäystä varten. Samassa yhteydes.sa
mainittiin, etta taman. radar-vyohykkcen rakennu.skustannuk.sct ar­vioidaan
nou.sevan 250 miljoonaan dollariin. It.sestaan selvänä asiana
pidettiin mm. Cf':n uulisticdos.sa sita. etta jos tämä suunnitelma to-.
teuluu, niin Cana<la ja Yhdysvallat suorittavat kustannukset yhtoi-,,
sesti. Siten setaSamula työntäisi taas jalkaan.sa entista syvemmälle
rajaoven avoimesta aukosta taman maan sisäisiin a.sioihin ja merkille-,
pantavaa on,-etta (Tanadan jKirlamentti ei ainakaan tahan mennessä
ole keskustellut tällaisen raflar-suojavyohykkcen tarpeellisuudesta. :
Canadan parlamentti ei ole pyytänyt Yhdysvaltain apua tällaisen
radar-vyöhykkeen siiunnittelomi.se.s.sa eiku .sen rakentamisessa — r f u l l^
ta mr. Forrcstalilla .sanotaan kuitenkin olevan .sellaisia suunnitelmia
meitä varten eivätkä .j)orvarilehdct [iida sitä juuri nimeksikään pork-keukscllisena
seikkanal .
Kun pidetään, mielessä se tosiseikka, etta Yhdysvaltoja ja Cana-daa
ci ole mistään jKihjoiscstamaasta ci sen paremmin Norjasta,
Suomesta kuin .Veuvostoliitoslakaan —uhattu sodalla, niin p.o. radarT
suojavyöhykkeen rakcntamisehdotuksen tukena on vain yksi mah­dollinen
selitys: Radar-snojavyohykkcen ehdottajat suunnittelevat
itse- sotaisia toimenpiteita ja siksi, pahan omantuntonsa soimatessa,
he yrittävät samalla suojata .selkäpuolensa.
Meillä, Canadalla. ci tällaisesta .sotasuunnitelmasta ole mitään
voitettavaa, mutta .sensijaan i)aljon imenctettavaa, silla käylannolli-
.sesti kat.soen se tarkoittaa, elia Cajiadasta tehtäisiin BCIKIH uudessa
soda.ssa minkä Yhflysvallat ja sen liittolaiset todennäköisesti häviävät.
Ei ole liioin mitaanhyotya siitä, etta Yhdysvaltain pankkiiri-politi-koitsijoillc
annetaan '-yhteisten" puolustussuunnitelmien nimis.sa en­tistä;
suurempi .sananvalta maa.s.samme. Ja kansan taloudelliselta
kannalta kat.soen olisi tuhannesti parempi ja hyödyllisempi toimen­pide
se, jos k:o: :$250 mdjoonaa annettaisiin nuori.soinme urheilutoi­minnan
edistämisen hyvak.iii. silla .siten autettaisiin elamaa ja tervettä
dkmantapaa, Olka kuolemaa ja. elämäntavan rappeutumista, mihin
sodat auttamattomasti johtavat.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Metsämiesten palkat ja paperin iiinnat
Kvsvm^v: P;taaVo -cl'as::f>': suoma-lii-
r-n m'i>Laa 'IM. rr. rr..<-h'r^ .'-
roj joJli or. pc-.n*" .i^i^ -i m^a-^^-i-'
Tif-doiti kiUoiJ.ncn. Golde.n, B. G. ,
Vastaus: Kyllä..
Suomalainen tullut
•öiseksi 10,000 m.
"^f^losi^kiloailussa
iiinnat nousseet enemmän
kuin työläisten palkat
KeskinfcertaKta: lukijaa varmaan
hämmästyttää s»; kun san.omaleh-di-
sto kiimhlii. mirlipuo!{«n lailla
vas-tnstamaan meidän uniomm»'
\,i3timatonta V palkankorotxsvaati-
• mu.sta. ,• •..
Ky.,ymv.s on 3uonno!liwst! kollpkci}-
Lontoo .Siiomon mclnjai- voitti-r
jvl.sf^n • lyx-hlo.^opirrnjksf-inmo uu.simi-i.
sf.^^ta f>n vhtioiden kan.ssa..mi.ssa mie-ilf's;-
a .kokoontuu yleinen. kfjnfercn.ss!
'Toronton kaupunfjis-^a cloKuun 19 pny
11948
I Muita todella huvittava o.<:a. s i i t ä .sc-.
jkäannuk.son aihf>uuam!.syrityk.sc.sta on
vat maalleen ke?5kiviikkona kaikkiaan j
yhdok-san pistettä- li.saa olympialai.ski-mf
lontakiIpailu]s.sa. Panme-
•sfi .ptia .sanomalchtipapfnn hintaa or.
korotettu ennpn neuvottelujen alka­mista
palkkojen korotiamiJ;ek.si; Juur
On syytä huolestua
: Vhdysvall.iin yksi^^^^h propaHandisti; AVallcr Lippniann
on huolissaan, siita. etta niaan.sa pahimpien sotivpolitiikkojen ohjel­ma
johtaa kriisistä toiseen ja yha i>ahcneviin tilanteisiin. Mr. Lipp­niann
sanoo torstaina julkaistu-ssa: artikkclis.saan. etta olisi pitänyt
kayltaa hyväksi -sak.salaisten nurjaniiGli.syytla ja .sen varjolla -irtau-tiia"
Lontoos.sa tehdystä läntisen Sak.san |)criistamispuiihasta. Tätii
ci kuitcttkaan tehty, valittaa, mr. Lippmann ja sanoo, etta ,scn sijaan
pakotettiin lansi-Saksan j<>hta.vat politiikot muuttamaan kantatisa ja
jiilkiscsti kannattamaan maan.sajakami';paat()stä.
.Multa 'mr. Lippmann, nakcc. vaikka han ei sita sanokaan, että
valtavan suuri eiienmiiMo Saksan kansasta ja maailman nuiista kan­soista
va.stu.staa Saksan jakamista vieläkin ja niinmuodoin han jielkää,
että loppujen lopuksi Yhd\s\allat \ct.ia lyhemmän tikun nykyisesta
Berlinin cli tiirkemmin sanoen Sak.san kriisistä.- Tosiasiassa mrLipp^
mann varoittaa lukijoitaan sanomalla:
'.Mc olemme pelanneet korttinunc niin huonosii, eitä •
mc emme saa otetitksi kaikkia tikkejä."
Tasfa n.ikyv joKa nit Lip[)mann aavi<5laa, ettei taantumuksella
ole juuri päättyneen sodan i.ilkcen sellaista heinänteon aikaa kuin
silla oli hetkellisesti* ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Mr
Lippmann. aavistaa sen, minka jokainen: tietoinen työväcnmics ja
-nainen ticlaa. eitä toisen 'ina.iilmansodan ja fasismin sotavoimien
murskaaniisen tuloksena tapahtui ^ maailman 'kapitalismin asemien
huomat.taya, heikentyminen ja demokratian voimien; sosialismin voi-niicn.
lujritumincn. Imperialismin jiiiristä pujahti pois joukko Käak-koisrKuroopan
maita- jotka loivat uuden tyyppisen dcmokratiah j.i •
astuivat päättävästi >osia!iMnin muiitoLscn tielle Taistelu kansojen
itsqma.iraiiiiii.soikeuden puolesta .'^ai. voimakkaan sysäyksen eteenpäin.
Xoin 170 mihoonaa kiin.ilaisia rakentaa jo vapautetulla alueella uut­ta
elamaa ja rohjois-Koreassa vm 10 miljoonaa ihmistä vapautuniit
imperialismin sorrost;i.Varovaiscnipienkin laskelmien •niukaan 500
miljoonaa eri k.uis.iHiMUiksiui kuulujaa ihmistä eri maissa, t s lahe.s
yksi nclj.innes koko m.iapallon \<icstosta, on jo vapautunut imperia­lismin
kahleisM Kehit>s eri m.iixsa kulkee eri tempossa ja eri vauh­dilla,
mutta suiint,! ia paam.iara on kuitenkin selvä
Mr Lippm.mn .ia\istaa etta nykypäivän hi>toriaan vaikutta­vat
paljon smircmmal \oimal kuin Wall Streetin rahamahti ja han
on huolissaan kun ma.msa sndanlictsojat "pelaavat korttin,sa vaarin"
Mr Lippmannin pahoilla aa\istukMlla on myös vankka rcalipohia.
silla kapitalismin näennäisella lujuudesta ja voimakkuuden'T huoli­matta
historian näyttamollc on :istunut uusi. sosialismin voima minkä
voittokulkxie ci dollarinkaan m.ihdilla p\sähdytctä.
soj^n „ . . i „ i , w . r . M , . , . . ; u . , , » . o ^^^^ tapahtui
lonna.ssa kymmenfn k.lomrtnn m n i - ^ ^ ^ j , ^
kalJa kajakilla voitti .suomalainen pan.I . ,.
kolmannen tilan, aasaiton .siten .Sup-mr-
lle nelja pi.<}telta. Taman kilpai­lun
voittivat Ruotsin edustajat aja.s.sa
46 minuuttia ja 9.4 .sekuntia: .ToKsck.si
Kijoittui Norja,- npljannek.si Tan.ska.
viidennek.si .Unkari ja kuudennck.si
Hollanti.
Kymmenen kilometrin, mieskohtai-mvos
vjimc talvena
Kirj. BRUCE MAGNUSON* Jassa (BdJaiuieD hloBsnkerotiili-sen
aikanaj, että saivat unioiea
tnanustetuitsi ja sopiimiluen pai-iurisU.
HINNAT NOt:«KVAT
ENNEN PALKKOJA
Kentala volHanut
Port Artliurlssa
viisiottelussa
Kaksi suomalaisi
kuollut ja hauda
Timminsissä
Pcjft Arthur. ---^ Iskun ja Elqn yh- |
teislssä . urheilukUpailuisEa, jotka p i ­dettiin
Punaisen Puiston kllpakenta 1-
Sanoma]ehtip'.per,n h n ' a ^-n n>t ]a t k 8 pna. oli mukana kilpailijoita"
$96 tonni Canadassa ja SlOO.Ne-A: Yor- ^n^yö^j^jn hiljan perustetusta Tarmo-kissa;
Mutta kun Canadan hintoihin Jan Tarmosta.
Timmins. Tk. 4 p:ria Kijon
laisessa sairaalassa John Jtt]-
o; ^\ntyn.vt ^7 vu-tt? .,rt»
.sc.s.sa kajakkimelonna.s.sa tuli toi.sena
Sanomalehtipaperin hinta on
kak.sinkf-rtaLstunut vutKlcn 193?)
jälkeen ja joidenkin muiden pape­rituotteiden
hm nat ovat kohonneet
kolminkertaisesti.
BKUGE MAGNUSON
(Ls\VU:n Ontarion neuvoston
.sihteeri)
l i s ä t ä ä n myyntivero. canadalauset pa­perin
käyttäjämme joutuvat maksa­maan
$103.68 tonni. Vnme vuoden
hinnankorotukset ja tana vuonna to-teutut
kaksi hinnankorotusta on pal­jon
enemmän mita on annettu, tai
mitä todennäköisesti annetaan/tyolai-sille
palkankorotusten muodossa, vaik­ka
suostuttaisiin kaikkiin mctsatyo-laisten
tana vuonna esittämiin vaati­muksiin.
Sanomalehtipaperin korkein hmta
v. 1920 olr$112.60 tonni. On merkke­j
ä samanlaisesta hinnoi-sta hyvin pian
nyt, jos markkinat pysyvät entisel-
1939- $44: 1940: S45; 1941: $46; 1942: i ^ ^ " ' ^auan kuin kysyntä.lisään-
546. maalisk 1 pna 1943- S50; syysk.l^^y- Närnä. hinnan, korotukset, s
1 pna 1943 $54; toukok 1 pna 1946: yleista hmnannou.sujen linjaa
Tuotanto on lisaantynjt Uhes kak- §63. hcinak 11 pna 1946- $69 80; elok (™^^^ P^^'^^* laahaavat jalcssa, kos-
.sinkertaiscstivuodesta 1939.; Vain ge pn: 1946: 370; lokak. 1 p n ä 1946:
piem prosentti .lisääntyneistä tuloista iggo; huhtik.- 1 p n ä 1947: $87; tammik;.
maaliin Suomen edustaja K O Wires on myönnetty työläisille korkeimpien ' j 1948- $92, elok. 1 pna 1948 $96
-'palkkojen ja parempien kamppaolojen.i
kaan hintojen nou,sua .saavuttamatta
Ainoa mita voimme tassa kilpailu.ssa
. . tta sitten'-]
V^^^--^^V:^^'ch-3: i f e : : ; ^ < , i , :^
nuoreria siirtynyt • Suomppn &
tuaan talle - paikkakunnalle- n
yicise.ssasarja.ssa : kilpaili yksinään 1911. työskenteli hän '^pn jälk«
Elon A. Widgren. joten han oh kiista- vostyoläisenä ja farmariria 1
ton ykkönen. . . . jhaudattun- Walkers' hautaua
Alle. 21-v. sarjassa -.cli nelja :lupaa-1tosta t.k. 8 pnä. pastori W Mn<^
vav Qsan^tfijaa. All« 17rv. sarjaan ci DD. ; suorittac.ssa hautau-^menof^
najaa. jai suremaan vaimo jä
ja.ssa oli kolme seka ikämiessarjassa "
kisalh nelja, joiden joukassa oh myös­kin
O. Kentala, joka Iskun edu.stajana
kehräsi liittojuhlassa viisi ykköstä t i ­lilleen
ja klmpuroi täälläkin etutilallc
viisiottelussa.
HAASTE JUOKSIJOILLE
limminsissaja, kaksi-veljeä Suon
Samana pauana ja camas^a
taustoimistpssa pidettiin :-;aman,
johdolla myo.skin Toivo G Ylip
la.n. hautajaiset. Vainaja oli kt
takalaisc5.sa sairaalassa mvöskiji
4 p:na. , Han oli syntvnvt'Suon
1905 ja saapunut Canadaan 1929
kennellen sen jälkeen farmiMcäi
to- j a metsatoisiia Vainaja louiiij
tui .viime talvena r)!Ic.s.<aan m,
ja kilpailun voitti ruotsalainen - Gert
Prederick.son äo minuut],s.sa j a 47.7 se­kunnissa.
• Kolmannelle tilalle jai nor-.
jalainen E. Skabo, neljännelle tan.f-.
kalainen K. Ditlev,<icn. viidennelle
ranskalainen,H. Ehcrhardt ja kuuden­nelle
hollantilainen J- Bobelijk.
Hövhensarjan. painonnoston mcstaT
rik.^/i Juli.stcttiin cRyptil.. Payad. joka
nosti 732'i paunaa.. Muut .sijottuivat
.seuraavasti• R. A. Wilkes, Tripidad;
694; J.Salma,s.si,. Iran: 688'l-; S. I.
Nam, Korea, 67Tii: K. Ishikawa,
USA; ja R. De! Rosario, Fihppunit,
mi'.. —
muodo.s.sa. Dollarin • ostovoiman: jat­kuva
huonorttuminen on mitätöinyt
palkankorotukset. Mutta hinnat ja
voitot ovat iKsaantyneet rinnatusten:
Tässa on joitakin tilastotietoja sano­malehtipaperin
h l n n a n korotuksista
.sodan alkami.scn jälkeisellä ajalta:
Ylläolevat tilastot osoittavat, et­ta
.sanomalehtipaperin .tuottajat
nostivat 1946 neljä kertaa hintoja
cli S54^S80 tonni — korotus $26
tonnia kohti vuodessa,
Tama oli sc vuosi jolloin metsä-tvöläistcn
täytyi olla lakkovahtilln-vyn
turvaksi. Tama tarkoittaa enti­sellään
pysymistä saamatta elmta-soomme
todellisia parannuksia . mita
mekanisointi, työn kiihdytys ja ihmis­kunnan
sivistyksen kehitys pitäisi
tuottaa kaikille kansalaisille, myös
työtätekeville.
Sotakorvausten laskeminen
• Kaapio.sarjan mestaruuden voitti
yhdy-svaltalaincn Joe De Pietro 677 l i
paunan tulok.sella. Seuraaviksi .sijot­tuivat
Julian Crcus, Britannia; Richr
rad Tom, U S A ; Kyuhvuk Lee, Korea;;
Mahmoud Mandjou, Iran; ja M . The-;
venet, Ranska.-
Miesten henkilökohtaisen epce^
miekkailun voitti italialainen Canto-ne,
jonka tilillä oli 7 katkeamatonta
voittoa Toiselle tilalle sijottui .sveit­siläinen
Zabclli. 5 voittoa ja 17 vasta­iskua
ja saman tuIok.scn saavuttanut
italialainen ManRiarotti tuomittiin
kolmannelle tilallc; . Seuraavat olivat
Guenn, Ranska; Radoux, Belgia ja Le
Page, Ranska.
Neuvostohallituksen paatos alentaa
Suomen, Rumanian j a Unkarin sota­korvauksia
heijastaa . ncuvostoihmis-
Osasto herätetään
henkiin Hearstissä
Ilearst, Ont. CSJ:n kiertävä pu­huja
Aku Korhonen oli taalla puhu­massa
tk. 5 p:na.PuhetiIai.suus on­nistui'
kaikin puolin kohtalaisen hy­vin.
Hiljan- Suomesta tulleena puhu-
.;a mielenkiintoisesti jutteli Suomen
:o'oista .seka nykypäivän tilanteesta ja
tapahtumista ,seka suta sotahystcriaST
•la-, jota .sotahullut yrittävät kiihottaa
ilimisissa. Han mamitsi myös CSJ:n
toiininna.sta. ja tärkeydestä maan^-
inicstcmmc kcskuudG.ssa., .Puhe oli
yleensä asiallinen ja opettava, et p i ­tuudella
va.syltava kuten puheet use­asti
tahtovat olla.
. Puheen jälkeen tehtiin useita kysy­myksiä,
johon puhuja.vasta.sr.selvästi
ja tyhjentävästi. Lopuksi .keskustel­tiin
.vilkkaasti osaston herättämises­tä
.suta horrustilasta. jossa se on 0I-.
.lut.pitkän aikaa.. Svyt oli helposti löy.
.dettavKssa miksi osa.stomine *toimlnta
-on lamaantunut, laiskuuttahan sc
vain . yksinkertaisesti 011 nllut: j ä toi­nen
.s.vy.. on, etta . kvkcnevi.stä
iQimintavoimista, cn puute;: vaik­ka
Cl se -sai.si olla esteenä töi-minnallcminc.
Eika meidän oikea.s-taan.
tarvit.sc olla initaan tckijoita-kun.
voimme vniii. pitaa toimintamme vir-'
keana ja eliiivoimaisona-. kun vainon
sc pahin vihollinen, laiskuvi.s. pois jou­kostamme;:
Päätettiin, k a v d ä s c n lais­kuuden
niskaan Siina mielessä, että
mc .sen;nujerramme. Osa.stomme-toi-'
minnan herattam.iseksi katsottiin par­haaksi,
etta entinen osaston Johtokun­ta
pitaa .kokouk.scn. mahdollisimman,
pian: ja:.laatu toiminta suunnitelmia
tulevalle toiminnalle. Kolehti puhu­jan
matkakulujen peittämiseksi tuotti
$27 65 Niiden paikkakuntien asuk­kaille.
jois.sa. Korhonen vierailee, voin
.sanoa, etla.han on puhuja;jota kan­nattaa
nrcnna kuulemaan. M.: R. -
Salama ja .kettu
yh teistoi min iiassa
Manteo. Va.—-• H
äskettäin kaksi parhainta.Ichmiiäns.^
kuolleena laitumclta; Samanaaariui-na
:- han -loysi 20 kananpoikastä • jä
kolme kanaa:, tapettuna... Lehmät • öli
tappanut .salama .ja kanat: kettu.
Amerikan suomalaistan
raittiustyön 60-vuotis­juhla
Hancockissa
•: Hamcock, Mich. Amerikan Suo­malaisten
vanhin raittiusjärjestö. Vcl-
•jeysseurarhitto; vietti . t a a l l a hcinak.
15-^18 pna 60.:; vuosijuhlaansa,: jonka
•yhteydessä. • pidettiin • invoskin: liitön-vuoJ3ikokous.
Riemujuhl.Tan osallistui
.vieraita lukuisista:.eri vaItioisia :Vuor
sikökGUkseen.-' osallistui 27 : edustajaa;
en paikkakunnilta. ; Liiton puheen­johtajaksi
\alittiin uudelleen Alf.
Erikson. QUincystäi Mass.- ; kirjuriksi
J. O. Myll.vkoski.Painesvillesta. Ohi­osta,
j a rahastonhouaj3ksiimr5.;lna
Starchman; Hibbingistä; Minn •,
Seuraava: vuosikokous pidetään
Waukeganissa,-. Illinoisissa.
Maailman suurimmat..platinan
tuotantomaat. ovat: Neuvostoliitto j.i
Colombia.
tcn halua, joka on tärkeä: toimeripjäc
yhtcistoirninna.ssa jä •ystävyydessä
Neuvostoliiton ja näiden valtioiden
välille. • • •.•-
Valmistaessaan : rauhärisöpimuksiä
entisille Saksan s a t e 1 i ittiivälloille
Neuvostoliittoa ci koskaan ohjannut
kaston .henki. Ncuvo-stoliiton ensim­mäisena
ja korkeimpana haluna^ oli
saada sellaiset sodan jälkeiset ; sopi^
• mukset, etta; sodanvaarän elvyttämi­nen
vähennettäisiin, ra liha-ja ;.turval-li.
suus vakiinnuteltaisiin j ä . e t t ä ne
ihmiset, jotka taistelivat Hitlerin Sak.-
san puolella voi.sivat o.saUistuä raUhalr
liscen dcmokraattLsccn. kehitykseen.
Paatos korvauksista, .erillisenä sen
päätarkoituksesta — Cdes osittaisesta
.sen kauhean mcnctyk.sen koryäuksesT
ta ,mita Saksan j a sen iiittölai.sct a i ­heuttivat
hyokkayk-scllään— muistut­taa
näille hypkkaykseen osallistuhciilc
maille heidän va.stuu.s.taan .Uscilaiscen'
hyökkäykseen j a varoittaa heitä tois­tamasta
.sellaista hvokkäy.släi Tämän
periaatteen mukaan SuömeilCi RUniä-nialle-
Ja .Unkarille .tehdyt, raiihansor;
pimukset- sisältävät- voivoltuksia, jot­ka
osittain korvaavat heidän; joukko­jensa
Neuvostoliittoon ,sbdah, aikana'
tekemien : hyokkavksicn .aiheuttamia
vaurioita. -:-;••...• (V;';- .;.;::••';.'
Luonnollisesti vissi,s.sä niaäriii ccicl-leen
on olemassa cpaliiottam.usta;NeU--
vostolifton ja- Saksan .ciitistcn; liitto­laisten
Vallila. . Kansäinvtäliscn. taan-!
tumuksen : voimat.; ;'jotka 'haluavat
kayttaa Neuvo.stoliiton 'iiaapuriniaita
uuteen.. seikkailuun . Neuvostpliittqä.
vastaan, ovat yrittäneet kaiklcensa
jannittaakseon suhteita Neuvostolii­ton.;
J ä sen; naapurimaiden' kanssa.'
•M u t t a . Neuvostoliiton horjuma­ton
rauhanpolitiikka, joka perus­tuu
Leninin-Stalinm piehieh jä sUur^ •
ten kansain.. ta.s-av-crtafÄuiideh peri-;
aatteelle, on yhdeltä pUoien - ja! Ruma­nian;
Unkarin, ja Suomen sekä.toisten
ita-Euroopan maiden .demokraattisten
voimien..kasvu• toiselta-puoleii-johtA-.
nut Neuvostoliiton .suhteet - Rumani^,
aan. Unkariin ja Suomeen 'isckä' toi--
sun ith-Euroopan maihin:rauhäiiiscnc
ja ystävälliseen;suuivtaari.r.v - ; } - ;V
- Elavana osoituksena, häi.stä:uusista
suhteiden kehityksestä .Neuvostoliiton
ja -entisistä viholliscjikan.^sa liitoissa
olleiden,: maiden välillä qti ystävyy­den-,
yhteistoiminnan- ja . keskinäis--
ten - - avunannon sopiriiukset : ;näidcii
maiden kanssa:: Neuypstbliällitukseh
johtaja Josef Stalin.-puhucs-saän N.eu-vostoliiton-
ja : Suomen välillä . tehdy;§-i
ta sopimuksesta,; korosti .sitä,:;että t ä - '
ma; sopimus on hävittänyt .cpäluolta-mukscn.
luonut uuden pcriistan' iväi-;
dcn maiden,suhteille Ja .oivkääntccn-:
;tekcya naiden kahden .niaaiVluotta^^
muksen ja .vstavvv.dcil.lujittami.se.s,sa!.,
Samanlainen kehitys f.apahtui.'Ncu'-:
vostoluton .RuniaiiK'ui....'Unkariii,, jä
^..tpisteiv ita-Euroopan maiden suhteis-
I sa.
C Glover lo\si i Neu%o.stoliiton kanssa tajttac<;saan
kolmena sodan .laIkciienä vuotena y i i -
sivuotissuunnitclmaan.sä oii .saavutta­nut
suunnatonla nienc.sty.^tä -.kaiisänr'
.talouden kehu.tamiscssäl->'.SeVe
rohkeana iuotantovoiriiia-Äjoiila'.ei- ole
pelkoa t;alolISkrllSlsta^j.pkä tihkaa:.kä.^'
pi ta listista.maa ilma a .•; Heitä. ;i niiostäa.
Stalinin^suunnitclma •lifokattpnianso'^;
sialistisen: yhteiskunnaiv i rakoritamH
scsta \ ja .lopullisesta iiirtyiaiisc^tä;^^^^^
sialismista kommunismiiha
; kansa .tietaa. et ta:, kun; .saayut e.tään-.so-dan.
edenisen.kauden-tu^ä-htotasov^
Neuvostoliiton tehtävänä;;:-^ön v.to-^;
.teuitaa.- taloudellinen'::tehtävä,i;joka;
kohottaa sen ;ylapuolelle^l^ldy.^vä'itäin
ASETKTAANKO SYYTTEESEEN?
:. "Ovambomaaiv y h t c i skunnallinciv
ijarjestys on :luontceltaan:kommunisti--
nen.isilla henno ien vaimon laki kasit-:
taa määräyksen: etta kalkilla pitää.ol­la
ruokaa;: ja vaatteita ja Iisaksi heillä
on 'iO^ialiscsia' eläkk?-u tyok\\>tto-myyden.
vanhuuden ja sokeuden va­ralta
..;. ;. Ovambomaalaiset pitävät
kiinni, vanhoista;.tavoistaan- senvuok--i,-ja-.-.tounenTsuurimpieir-.:-käpitälististeil-si.
etia heiaat on eristetty omalle alu- m.\iden.
eelleen: eika . eurooppalainen - Kulttuuri;.;: Kolmen, vuoden: suunn.Tttoinäfta-pädse
heihin vaikutt.i.maan. — T n j loudelli-set saavutukset ovat tehneet
Lcobin laportista. jneuvostohallitukselle m a h d o l l i s e k si
antaa suurempaa apua niille maille,
jotka ylläpitävät ystävällisiä suhteita
sen kanssa. • ^
Tehdessään paatoksen korvauksien:
alentamisesta Rumanialle, Unkarille
jä Suomelle Neuvostoliitto otti huomi­oon:
.sen, etta naiden maiden sodan­jälkeinen
politiikka osoittaa, etta -ne
ovat katkais.seet menneisyytensä sii­hen
kun he olivat Saksan satelliitti-vvaltioita
j a o.soittavat halua ..seurata
demokkraattista kehity.ssuuntaa. Lo­puksi,
hyväksyessään taman päätök­sen,
Neuvostöhitto ei voinut olla huo­mioimatta
sitä tosiasiaa; että sodan
jälkeisenä kautena; Suomi, Unkari ja;
Rumania ovat tiukasti täyttäneet
rauhansopimuksen velvoitukset sikäli
kuin tulee kyvsymyksccn korvausmak-
.ut
Tästä .syystä kolmen kommunistisen
n.vni.stcrin Yrjo Leinon, Yrjo Murron
ja Matti Janhusen, jotka toukokuun:
19 pna ehdottivat Suomen hallitus-neuvostolle,
etta se pyytäisi neuvos­tohallituksen
helpottamaan .sotakor-vaustaakkaa,
ehdotus sai Neuvostoin-'
ton taholta myönteisen, huomion;
Neuvostohallitus .paatti kohdata
Suomen;: puolitiessä- . j a ; alentaa
jalella olevaa korvausmaksua 50 pro-'
senttiä alkaen heinäkuun 1 paivasta
1948. Pian taman jälkeen myöntyi
neuvostohallitus Rumanian j a Unka­rin
hallituksen samanlaiseen pyyn­töön.-.
•• •;
• Tama neuvostohallituksen toimen­pide;
joka uudelleen ilmaisee Stalinin
rauhan ja en kansojen välisen yhteis­toiminnan
periaatetta, aiheuttaa epäi­lemättä
paljon puheenaihetta ulko­mailla.
Demokraattisen maailman
mielipide tulee vertaamaan Neuvosto­liiton
ystävällistä kantaa niita koh-.
taan,, joita sen on auttanut, USA:n
hallitsevien piirien politiikkaan, jot­ka
yrittävät kayttaa Euroopan, maiden
vaikeata taloudellista tilannetta hyr
vakseen pakoittaakseen niille " a v u n"
nimellä sellaisen pohittisen suunnan,
jota-amerikkalaiset taantumuspiint ja
monopolikapitalistit haluavat; :.
Vaikka yJempaiia mainittu neuvos­tohallitukset
paatos koskee vam kol­mea
valtiota, niin sen merkitys ulot­tuu
paljon kauemmaksi kum Neuvos­toliiton
ja naiden valtioiden, välisiin
suhteisiin. Sc auttaa lujittamaan
Neuvostoliiton ja toisten maiden ystä­vällisiä
suhteita ja auttaa maailman­rauhan
j a :-^turvallisuuden aatetta. Se
on UUSI isku salaisia sodanlietsojia
vastaan, j o t k a . y r i t t ä v ä t saada aikaan
Canadalainen tuli
kolmanneksi 10,000
metrin melonnassa
Lontoo. .— Torontolaisen B a 1 m y
'Beach Canoe Clubin veteraanime-loja
Normie Lane. voitti Canadalle
nelja pistettä sijottues?aan kolman­nelle
..tilalle ölympialaisikisojen 10,000
metrin melonnassa canadalaistyyppi-silla
kanooteilla. Lane saapui maa­l
i i n noin 2^1. minuuttia: myöhemmin
kuin kilpailun voittaja tshekkoslova­kialainen
Frantizck Capek j a oli ko­ko
matkan kolmannella tilalle. Y h ­dysvaltalainen
Frank Havens Jr. oh
alussa johdossa, mutta oli pian pakoi-tettu
luovuttamaan johdon voittajalle,
jota han. seura.si toisella 'tilalla lop­puun
saakka. Lane oli ainoa kilpai­lija,
joka kaybti canadalaismallista
kanoottia, kaikilla muilla oh euroop-palaismallirien.
Yhdysvaltalaiset voittivat parime-lonnan,
jossa torontolaiset Bill Ste-venson
-ja Burt Oldershaw . slJ ottu i ^;
vat viidennck.si, nipin napin Tuotsa-laisen
parin edellä., Yhdysvaltalai.s-ten
jälkeen saapuivat maaliin tshek­koslovakialaiset,
ranskalaiset ja itä­valtalaiset
mainitussa jariestyk.ses.sa
canadalaiscn parin edellä. Voittaneen
parin aika oli 53,55.4 ja canadalai-
.sen 59.48:4. Canadalaiset ohvat mil­tei
koko matkan vudennella tilalla. ,
. Ruotsin edustajat voittivat 10,000
metrin yksinmelonnan kajakilla ja
myöskin parimelonnan samalla mat­kalla.
jo.ssai canadalaiset sijottuivat
14. Norja oli toinen ja Suomrkolmas.
—: Moncl-metalli : sisältää n^
osaa.nikkeliä ja 30 osaa kuparia.
70
ja monet muut tunnetut ja tulevatkin
taivaltajat kanssaan kilpasille. Sil­loin
ei tule kysymykseen matkan pu:
tuus eika.ian paljous^ jokaisen on o l ­tava
määrätyllä kellonlyönnillä läh­töviivalla.
Kilpailujen tulostaso ei ollut kehutr
tava. Harjoituksen vähyys toi salat
julki kilpailussa, joskin, tämänkesäisiä
kilpailuja on haitannut yhteensattu­mat
häiden kanssa. Nytkin sattui
n i m . e t t a aivan naapurissa oli lauan-tai-
iltana haat. joihin osallistuivat
n i in kilpailijat kuin penkkiurheilijat­kin;
Kun yönkin verran pistää jalalla
koreasti niin lyhentää se pakostakin
askelta kilpakentällä, vähentäen tuu­mia
ja lisäten sekunteja.
Viisiottelu käsitti pituus- ja kor­keushypyt,
100 m., kuulan ja keihään.
North Branhcin,Elon A . Vidgren saa­vutti
siinä 292.27 pistettä. Alle 21-v;
sarjassa: jakaantuivat palkinnot ja
pisteet seuraavasti: E. Lemplälä, Port
Arthurin Isku, 265.91; A. Lampainen,
Elo, 256.79; E. Kankkunen. Tarmo,
243.47 ja A. Korkola, Tarmo, 189-01
pistettä.
Ikämiessarja: O. Kentala, Isku,
270,59; N . Langila, Isku, 258.80; H .
Viita, 257.89 ja ;Wm. Grönroos, Elo,
255 04 pistettä.
Alle 15-v. poikain sarja: rPituus.
kuula. j a 60 m,) M: Kurtka, Tarmo,
225.82; O. Ristanen, IskU; 160.82 j a R;
Kankkunen^ 124.81 pistettä. •
.1,500 m juoksu: E. Kankkunen, Tar­mo,
5.35.8; N : Langila. 5.36; R . Lempi-ala,-
5.38. I.sa-Ristanen oli "neljäs ja
myöskin, haastaja Karikka juoksi
matkan urhoollisesti loppuun saakka.
— Losojätkä.
1,500 metrin jupksuiin :Osallistui:neP
j ä juoksijaa,' jotka Iskun E, Karikka
bii iiaastähut kilpasille kanssaan. S i ­vumennen
olkoon tassa .sanottu myös- 1 töissä j a ori sen jälkeen ollut
kin se, etta Karikka tulee ensi kesä- Hssä, jälleen metsätöi.s.sä jäjä;
na haastamaan kaikki tunnetut kes- sairaalassa, :jpssa lääkäri halusi j
kimatkojen juoksijat Canadasta; juok- | taa sen kolon, joka öli aiheutunut
toivoa on se,, e t t ä .saamme riittävästi |sutalkpisiin Punaiseen Puistoon,. Han jpaturmasta. Kun lääkäri suoritti
palkankorotuksia dollariemme: ostoky- , "lakasi haastaa Jokelan Jussin, Aution varten tarpeelhsen leikkauksen
tyi vainajassa :samana päivänä ,
suonen tukkeutuminen, • k'atkeam]
ja veren yuotämineh keuhkoihin.
pslkql4lta j ä i tänne:-slsar.ja.kö'lni«
sarta rajan .eteläpuolelle, .äiti. ii
si5arta ja kaksi veljeä .Suöbeeh.':
.; Kummatkin vainajat .diivat Käii
Vältä, ja .kumpaisenkin isät olivat
köinaan saapuneet tälle mantere
tävoitteleniaän parempaa,' elämää
rakentamaan uutta maata. Pelko
isän• sanotaan vierailieen-tällä mat
reellä kolme eri kertaa.
Suomalaisia oli runsaasti kummi
kin. hautajaisissa! ----•'kaivantomies.
Ämatöörikysymyso
vielä edelleenkin
harkittavana
riitaisuuksia eri kansojen vahlla ja
käyttävät naita riitaisuuksia omien
itsekkäiden ; rajoitettujen, piirien hy­väksi.
Neuvostoliitto vastustaa naita
taantumuk.sellisten juonitteluja ja
tiukasti toteuttaa Stalinin ulkopolitii­kan
periaatetta kansainvälisen y h ­teistoiminnan,
Neuvostoliiton ja sen
naapurimaiden ystavalhsten siteiden
lujittamisen periaatetta.
Neuvostokansa on ottanut tyydytyk­sellä
vastaan taman neuvostohallituk­sen
toimenpiteen, johon on johtanut
pyrkimys lujittaa ystävyyttä ja y h ­teistoimintaa
Neuvostoliiton . ja .sen
naapurimaiden valilla ja t ä t ä tietä
edelleen lujittaa kansojen rauhaa ja
turvallisuutta — Pravda.
Riisinviljelyskokeita
Tshekkoslovakiassa
Onta, Tshekkoslovakia. — Kokeilu­ja
riismviljelyksellä on pantu toimeen
Etela-Slovakiassa Tonavan laak.sos-sa.
ja ensimm-aista satoa odotetaan
syyskuussa. Yritteliäät viljehjat a i ­kova
t myöskin kokeilla, puuvillan v i l ­jelystä.
25 Unkarin riisiviljelyksilla toimi­nutta
slovakkia on p ä ä t t ä n y t yhteis-,
voimin : kokeilla 12 ha. suuruisella-koeviljelyksella.
. Paatos • johtunee
osittain Euroopassa vallitsevasta rn-smpuutteesta,
jonlca vliöksi rusm
hinnat ovat nousseet taivaan korkeu­delle,
ainakin musta.ssa pörssissä...
Virallisen nisin hinta esim. Ruot-si!
5.<>a, missa se on varattu pienille
lapsille Jä äidiksi tuleville on n. 70
ayria kilolta.
Koeviljelystä harjoitetaan aikai­semmin
ojitetulla suomaalla -,minne
on johdettu vettä Tonavasta, Sita
mukaa kum nisi kasvaa johdetaan
viljelyskentalle vettä. Syyskuussa
poistetaan vesi j a odotetaan 45,000
kg, suuruista satoa käytetyn siemen-maaran
ollessa 1,000 kg unkarilaista
rusia.
. • Lontoo. -—. K u n Kansainvälisi
amatoorlurhelluliiton kokoukses,
otettiin : keskusteitävak.sl amatööri(
•aseman määrittelemistä varten
litun komitean selo:tuk.set, ja ehd(
tukset. johti se komitean eroamiseei
uuden komitean valitsemiseen ja aii
an edelleen palauttamiseen komitea
harkittavaksi.
- ...... • • :; , -.. .•• . . •-. . .. .-.: I
Komitea oli ehdottanut, mm; et
kenenkään;"amatöörin ei sallita v
hllisesti tai välittömästi ottaa vasta!
•korvausta. sii ta menctety.sta tyoajas
mlnka han on käyttänyt-, harjoittel
mlscen kilnailuun o.sallLslumista. n
ten. ellei han olo perheen amoa.ela
tajä, jossa tapauk,scssa" korvaus (
maksettava urheilijan kansallisen 1
ton kautta hänen : tyonantajallcei
Tämän kahdennentoista kohdan.m
ritteleminen oli. ottanut, komiteal
vuoden ajan.
Brittiläisten taholta ehdotettiin, (
tä- koko: .selostus palautettaisiin :t
kaisin komitean hark:ttavak.si.,j.a:e;
riidanalaisesta kohdasta kcskustel
siin kokouksessa. Neuvostoliiton ea
tajien kannattama britUlai.stcn -e'
tus hyväksyttiin • 26 aanella- 24
taan: jonka jälkeen komitean puii
johtaja-ilmoitti koko komitean
van Taman jälkeen valittiin
komitea ja keskastcltur. edelleen
asta."
Yhdysvaltalaiset 'aa\ufctl\at^it.
kustelus.sa lopulta voiton kun. 4'.
hellä' 17,vastaan hyväksyttiin,
ehdotuksensa, etta komitean sei
j a ehdotukset lähetettäisiin K
suudessaan takaisin komitean har
•tavik.^1
Komitean selostukseen li!t'>i
dotus uusiksi maariltclyiksi-ama
rien asemasta.
Mo.skovassa äskettäin larjestc
ufheilukilpäilUKSsa .saavutti; I
löv 100 .metrin luoksu.ssa uuden,
vostoliiton ennätyksen 10 4 Toi
oli Golovkin ajalla 10 5
PÄIVÄN PAKINA
Suurempi huomio urheiluun
Canadan olympiajoukkueen; saavu­tukset
Lontoossa, erikoisesti rata- ja
kenttaurheilussa, olivat e r i t t ä i n hei­kot.
Oh e t u k ä t e e n selvaa. etta Cana­dassa
ei ole nyt: tuskin ainoatakaan
sellaista urheilijaa, joka voisi maail­man
parhaitten, kanssa vetaa vertoja.
U^^heiluasioita seuraavat ihmiset eivat
sus odottaneet Canadan joukkueelta
suuria .saavutuksia
Ikava, ilmio : kuitenkin on- se. etta
joukkueen keskuudessa ,on ilmennyt
riitaisuutta. Tällainen on mahdollis­ta
kun joukkueen jäsenet epäonnistu­vat.
:; Sita pitaisi,;. kuitenkin .valttaa.
Vr.rmaankin edustajat tekivät- par­haansa
-ja toivottavasti omaavat sen­verran
urheilumielta, ettei tappio lan­nista:
Jokaisen urheilijan tayt-yy- op-,
pia karsimaan tappioita ennenkuin,
pääsevät:; huippukuntoon.-•, Eika: kesr
kinaisella; riitaisuudella asiaa vie­dä
eteenpäin.
Canadan olympiajoukkueen ncu-vonantokomitea
on epäilemättä oike­assa
kun se antoi lausunnon, jossa sa­notaan
m m seuraavaa"
•"On varattava enemmän kenttiä jä
muitav laitoksia, etta entistä suurem­mat
maarat: nuorta: väkeä olisi tilai­suudessa
kehittämään kykyjään. O i -
;keita; ohjaajia on kehite-tävä entistä
enemmän, etta huomattavia lupaavia
kykyjä voitaisiin rohkaista ja harjoit­taa
oikealla: tavalla. • Mutta -ennen
kaikkea;': olisi, - jatkuvasti Varattava
enemmän kilpailuja; sillä se ei riitä-etta.;.
innostutaan pan. vuotta, ennen
olympiakisoja.
;: ','Lopuksi .on- saatava paljon;enem-
.man innostunutta Canadassa urheilun
hyväksi,. "
K u n ottaa huomioon Canadan s i ­joittautuminen
pisteissä. ; niin havait­semme,
sen olevan, jalessä monta pie­nempää
-maata. Esimerkiksi ,; Ruotsi,
jonka••v.akiluku on - paljon -pienempi
kuin Canadan, pääsi toiselle sijalle;
Vielsipä:huomattavasti pienempi Suo^
mikin :pn edellä Canadaa. -Kun k ä t ­ken
taman Iisaksi ottaa huomioon, et­ta
Canada ei ole kärsinyt sodasta ja
silta: johtuvasta puutteesta sima mää­rin
kuin monet Euroopan maat, m m se
osoittaa kuinka Canadan urheilijain
huonoon saavutuk.seen täytyy etsia
syita .suta, etta taalla el ole knnnitet-:
ty, huomiota rata- ja kenttäurheiluun.
Urheilun kommersialisoimisella on o l ­lut
tuhoisa vaikutus,. Jä jos seuraa­viin
olympialaisiin mennessä pyrimme
korjaamaan taman heikkouden, niin
silloin tulee -kohdistaa paamäara ter­veempään
. suuntaan urheiluelämäm­me
kehittämisessä,-
Canadassa: on kokonaan; tuntema­tonta
, valtion varojen myöntäminen
kansan fyyskulttuunn: kohottamisekr
SI.;: Paijon\ köyhemmissa maissa, ku­ten
esim.-Suomessa, jaetaan -vuosittain
varoja tällaiseen tarkoitukseen; Kau­pungit
Jä kunnat ovat edistäneet ur--:
heiluelamaä: rakentamalla urheilu­kenttiä
ja;;avustamalla-muillakm;;kei-noilla
urheiluelämän kehittämistä-.- ; .
Tähän saakka on rata- j a kenttaur;.
heflun eteenpäin vieminen rajoittunut
pääasiassa korkeampiin oppikouluihm.
ja-lukuunottamatta Suomaläis-Gana-lalsen
Urheiluliiton seuroja,: hyvän
harvoissa muissa seuroissa on sitä
haiTastettu; Koulut ovat saaneet va­han
varoja urheiluvälineiden ostoon
j a ohjaajina on toiminut monissa ta-urhe
pauksissa henkilöt, jotka ei^at:
tevia rata- ja kenttaurheilussa
keuksia, luonnollisesti pn.. , . -
Nain on j ä t e t ty tama cnttain.
kea urheiluala kokonaan riippuva.^
SI eri seurojen - jascnisia ja
kentät on taytjnvt suurimmalta
taan lahjoituksilla kerat}iHa va
ja yksitvisten vapaaehtoisella
maila rakentaa On sehaaKin:
tällainen laiminljonti on cswn)>
ta- ja kenttaurheilun kehitj^»
nadassa Jos urhe.lutoimint
saada vedetyksi kansan suuna^.
roksia.nim maamme urhciluelam.
edelleen potemaan veren \ahj,-
Ohsi toivottavaa etta Amatfur
letic Umon of Canada,, joh^^n
hittomme kuuluu rvhtMS. laaJ^
täiseen toimintaan rata- ja
taurheilun kehittämiseksi Kui<
nadan olympiajoukkueen neuvo
komitea esittaa Sen vk^i tarke,
tava on kimnittoa Inttohai-»
maakuntahallituksien huomio,
erittam tärkeään nuoz'^^^^
vaan kysymykseen ja icor<^^*
kuinka välttämätöntä OA?- as»
tamiseksi rahallinen avustus
Liitollamme sen aktnvisji^»
nillä ja urheilua tukevalla J " ^
panok-sensa annettavanr. t.in
tärkeän asian edistämiset--- -