Vapaus, November 13, 1948

              ttä-lallitulESen
läb.
Ä halUtukseUa
istuksii" sata,
Jlä lähettänsn'
koille,
tulisissa tie-kaksi
lastia,
. tankkeja 'ja
matkalla brit-i
Ammaniin,
aunkiin..
aan
"Lqncit" kor-iteiltä
k3TOme-coksen
turviin.
)0,000 kcditon-i
r t a kohti va-
. Monet.lap-aiduhadhazan
nkilntoisimpla
lavallap ohella
m lastsnkau-ässä
Dsbrece-alla.
500 lap-loisyhteiskun-on
keskitetty
: Kaupungin
5-vuotias por-litsevat
salal-
Din kuin tuo-amlehet
j.n.e.
lä paljoakaan
1 ohjaavat ja
Bssa.
l a cn omat
la lapsilla on
ammatteja,
tipendejä ja
koUeegioissa,
a kouluissa,
a ; oppiakseen
3 neliömetrin
ivissä. Ope-icdernit,
pak-.
kuritus ovat
nattomia.kär
;n ja lasten
ämpimän sy­si,
koko yh-ä,
suurta on-vaa
on, että
an isäksi, äi-lyös
70 kreik-snlstä
14—15
eimmat ovat
imien parti-i
sota-alueil-lisi
äidinkiel-änä
syksynä
:ielinen kou-
;ajineen.
;aupungille v.
1 annettu it-u
t j o k a s u h -
inkelpoiseksi.
styvänSäyh-nä
missä ai-m
esimerkin
recenissä ra-punki,
mutta
kasmäärälle.
istä opastani
ni viimeisin
las miehen-nsa
kotoaan,
li tarpeeksi
Bssani ja ha­in,
jotta Oll­in
puhutta-jattelin,
etta
minua tääl-n
i t ä a m m a t -
tuli vastaus
uiten, silloin
Lina rikki!
a paremmin
5tl Unkarin
luottamuk-stä
kansan-
"Lonci"- ni-kakirveitten
.iheena, tul-okainen
un-
"Reuterin"
ilaitten raa-n
miehitys-
)ttanut tätä
'abatan pit-iitä
sjrysta,
arvostellut
tuksien val­lista
suun-e
satimnai-useva
kapi­lla
vastaan
oin vapau-a.
.Kapita-nin
kahleet
tn. Englan-
3m. sjTityi
vapaamie­leen
aleilla,
uutta edus-net
kuin J.
janklrjäm-ja.
Heine,
roltäire ja
it'menneet
a kuolevaa
illut eteen-holUnen.
at per500-
i ja kaik-
Vapaamie-likkina
ai-
Yt katsovat
; niitä aat-a
pyrkii. —
astekampanjaD ihteistulos dn iiyt $11,251.75
joittajien nimet julkaistaan mutta
isia haasteita marraskuun jälkeen
iden viiineksikuluaeen pälyän aikana saapui taas 24 läh-
5 ja S73 käteistä rahaa sekä joukko uusia haasteita. Tä-erusteella
haastekampanjan yhteistulos oli eilen illalla
.75.
in alkuperäinen suunnitelma edellyttää sitä: että haagte-
DJa käydään syyskuun 15 pn ja marraskuun 30 pn välisenä
, niin tämän johdosta on kysytty, että eikö sen jälkeen
likaista lahjoittajien nimiä. Vastaus tähän kysymykseen
llä. Lahjoittajien nimet julkaistaan vielä määräpäivän-keen,
mutta uusia haasteita ei enää julkaista marraskuun
aikeen. Tämä tarkoittaa siis sitä; että hasleiden julfcaise-iiyväksi
on enää käytettävissä vähän kolmatta viikkoa,
bjoitukda ja haasteita saapui nyt seuraavasti:
NO SALO Toronton sairaalasta (Westonista) ^vastaa $2
ja .Vihtori Mäkisen haasteeseen ja haastaa "Bödymies"
Bruno Rajamäen, Mattti Jaakkolan, Jussi Röiköri, Eero
i; Hermanni Raskiji ja John Savelan. Huom! Bodymie-tnä
on kunniavelka!
3N0 AHO R. R. 1 Seosta vastaa $5 saamiinsa haasteisiin.
INÖ MÄNTYLÄ Soos.ta vastaa $5 Hannes Vuoren ja J. E.
)nin haasteisiin.
RA JA NESTOR TIENHAARA Geraldtonista vastaavat $3
ompsonin haasteeseen.
YDIA PESONEN Websters Corneristä vastaa $1 Amalia
j haasteeseen ja lupaa tulla kurkistamaan syyttäjää.
KAKSONEN vastaa $1 saamaansa haasteeseen.
LMA JA WALFREP RÖNKÄ Beäver Lakelta vastaavat
niinsa haasteisiin ja muistuttavat J. Palomäkeä ja Martin
a maksamaan haasteensa.
VARJONEN Umfrevillesta vastaa $2 Ivar Koiviston haas-
1.
TO SALONEN Windsorista vastaa $7 haasteisiin.
HN LINDELL Gadillacista vastaa $3 Jack Laineen haas-ja
haastaa toiset Matti myöhäset tekemään samoin.
)BERT NELSON Holbergista B. C. vastaa $2 Arvo Hil-haasteeseen.
JAR PERÄLÄ Holbergista B/ C. vastaa $2 Arvo Hildenin
iseen.
MELI LEHTO Holbergista B. C. vastaa $2 Arvo Hildenin
iseen.
LTTI ALANEN Silver Mountainista vastaa $5 H. Alasen
uukilan haasteisiin.
KKO HUHTA 'Silver Mountainista vastaa $2 U. Piilon
!seen ja haastaa Arthur Tenhusen tekemään samoin: •
TENHONEN Silver Mountainista vastaa -$1 Mikko Huh-asteeseen.
KALBNIUS Beaver Lakelta vastaa $2 Bill Salon häas-
I ja haastaa Matti Kolarin Beaver Lakelta ja Taisto Johri-
'inlandista, Ont. . , •
HVETTI KELA Kirkland Lakelta vastaa $2 Linda Kelan-laasteeseen
ja haastaa Teevi Laineen South Porcupinesta
aan haastetta.
YNE MÄKI Kirkland Lakelta vastaa S2 Selmarja Väinö
lan haasteeseen ja haastaa Olga Salon ja Saimi Jansoriin
osista jatkamaan haastetta.
NDA KELANDER Kirkland. Lakelta lahjoittaa; $1 ja haäs-ivetti
Kelan Kirkland Lakelta.
Jm NAISTEN RYHMÄ Vancouverista lahjoittaa $10 ja
i kaikki myöhästyneet seurat ja naisten kerhot tekemään
nsa Vapauden rahaston kartuttamiseksi.
tANK GRÖNLUND Rolphtönista vastaa $5 U. Ojalammen
jseen,'
^TTI OJALEHTO Port Arthurista vastaa $3 saamiinsa
siin ja haastaa John Honkikankaan Audenista kämppä
.NELI. ARVOLA Port Arthurista vastaa $2 saamiinsa
siin.', • - . .• • . •! .
Tässä katsauksessa $ 73.00
Ennen julkaistuja 11,178.75
Mitä tiede tietää
kuolemattomuudesta
Yhteensä' ; $11,251.75
po TYÖLÄISEN OMISTAMA . . .
THE WORKERS' CO-OP
ON KANSANLIiKE!
. . .se on teidän hyväksenne, kannattakaa sitäi
S'
Belmikuussa 1912 . asetti kuuluisa
biologi, tohtori Alexls Carrel hyvin
pienen palan kahdelcsan pälvän^ikäl»
sen kananpoJaiuiMöä sydämen sl-deJcudosta
ravintonesieesaen. lasisäl-liöön.
Hänen tarkoituksenaaji oli
cutkia, kauanko sitä voitiin pitää
elossa.
Carrelin koe - onnistui parenunin
kuin hän oli osannut odottaakaan.
Vasta 1 9 ^ kuoli t ä m ä koko maaiihnan
mielenkiinnon kohtsena ollut ^''poti­las"
29-vuotiaana. Sota x)U syynä seh
kuolemaan — ei ollut enää aikaa an­taa
sille sen vaa timaa »huolellista hoi­toa
— muuten se olisi elänyt ehkä
ikuisesti. Sillä nämä sidekudossolut
voivat eMä siten n i i n kauan kuin p i ­detään
huolta, että, ne saavat uutta
ravintonestettä. Ravintonesfteessä
oikein hoidettuina ne tavallaan -tule­vat
kuolemattomiksi, ja n ä y t t ä ä kuin
vanheneminen ja katoavaisuus me-nettäsi
ottaensa niihin. ,
Mutta kuinka on t ä m ä n kuolemat­tomuuden,
laita, kun jätämme tiede­miehen
laboratorion? Onko olemas­sa
jotakin, mikä viittaa siihen, että
luonto itse työskentelee t ä m ä n mys­tillisen
käsitteen kanssa vai onko se
vain jotakin, minkä olemme keksi­neet
toiveunissamme? .
Jo vuosia sitten oli eQäintietsilijä
A. WeiS3mann päässyt selville, että
yksisoluiset eläimet ja kasvit ovat
todella kuolemattomia. Korkeattimis-ta
eläimistä puheen ollen h ä n sanoi
sikiöplasmalla olevan mahdollisen
kuolemattomuuden. Mitä hän sillä
tarkoitti? •:•
Yksisoluisiin olioihin nähden
VVeissmaijjn-teoria on osoittautunut
tavattoman selväksi. Kun yksisolui­nen
elam jakautuUj n i i n s i i t ä ehdot­tomasti
tulee kaksi. "Nämä kumpikin
voivat taas jakautua, nuo neljä uutta
samaten jne. Tämä "merkitsee sita,
e t t ä jakautumiset voivat jatkua lo­puttomiin.
Toisin, sanoen yksiso-
• luisellaf oliolla on rajaton jakautu-mis-
ja kasvuenergia. Se on kuole­maton..
• ••. . ..• ' ••
On kiinnostavaa tarkata, m i t ä tä­mä
merkitsee käytännössä. Kun yk­si
bakteeri OA sillä tavoin jakautunut
kolms päivää, on se saanut lähem­mäs
47 triljoonaa jälkeläistä. Viikon
kuluttua luku on niin suuri, e t t ä se
on merkittävä 51 nollalla. Vaniia
bakteriologi Ferdinand Cohn, jota
sellaiset mielikuvitukselliset^ nume­rot
huvittavat, laski, että koska yksi
bakteeri oli 0,05 millimetrin pituinen
ja o.COl millimetrin levyinen, n i i n t i i -
litikunpaan kokoiseen kuutioon mah­tuisi
633 miljoonaa bakteeria. JOS
bakteerit saisivat jatkaa jakautiunis-taan,
niin kahden p ä i v ä n kuluttua ne
vaatisivat puolta litraa vastaavan t i ­lan.
Mutta silloin pitäisikin kiireesti
alkaa joukkoteurastus, sillä vajaassa
viidessä päivässä ne olisivat täytta-nakln
vanhimmat — jo siihen aikaan,
jolloin egyptil|Uset eivät olleet JvieU
ajatelleet pyramlidien ralcentaxnista
eikä roomalaista kulttuuria vielä jnU-päänsä
ollut olemassa. : Jotkut n ä i s ^
puista voivat tulla aina 70Ö0-vuQti-aiksi.
Mutta se ei kuitenkaan mer-r
kitse s i ^ . e t t ä koko puu saavuttaa
t ä m ä n kunnioitettavan iän. Ainoas­taan
pääUiimnäiset kerrokset ovat
eläviä, sisimmät. vuosirenkaat ovat
kauan sitten muuttuneet kuolleeksi
massaksi. Joka; ulottim kautta puuh
kuin jättimäinen kivettynyt selkä­ranka.
Yksltyidcchtaisetv tutkimuk­set
ovat osoittaneet, e t t ä elävät;osat
eivät tule noin sataa vuotta vanhem-miksi.
,^ . .
Qn myös useita eläimiä, Jotka tuler
vat ihmistä vanhemmiksi. Ssim. pie­ni
heimlsimpuJdca voi itiilla yli sata
vuotta vanhaksi. Valaat, norsut, pa­pukaijat,
korpit, ihauet lohet tulevat
monessa tapauksessa (huomattavasti
ihmist!ä vanhemmiksi,
x On hyvin harvoja ihmisiä. Jotka
pääsevät yli satavuotiaiksi. Suurin
mahdollisuus itulla pitkäikäiseksi on
pitkäikäisteen sukuun kuuluvalla.
"Perinnöllisyysoppi osoittaa pitkän
iän olevan tietyssä määrässä perln-nöUistä.
Se, mitä . oikeastaan tapahtuu ke­hossa
sen vanhentuessa, on vielä
suureksi osaksi ratkaisematon arvoi­tus.
Äskettäin on havaittu eri ku­dosten
— lihaksien, hermojen, luiden
jnci — vanhenevan eri nopeasti. Ja
koska hermokudos o n ainoa. Joka py­syy
samana läpi elämän, on luonnol­lista,
e t t ä vanhenemisilmiöt kohtaa­vat
erikoisesti sitä. Vuosien kulues­sa
kokoontuu sitä paitsi vereen vie­raita
aineita. Teoreettisesta kuole­mattomuudestamme
(huolimatta mei­dän
on mukauduttava siihen, että
ajan hammas kuluttaa; meitä, siksi
kunnes meisÄ et ole m i t ä ä n Jäljellä.
— Kumminkin t ä t ä katoavaista elä­määmme
voidaan ehkä tulevaisuu­dessa
pidentää tieteen keinoin. M j n.
alussa mainittu, kolmisen vuotta sit­ten
manalle mennyt, tohtori -Carrei
. p i t i mahdollisena yll-ihmisen luo­mista,
jonka elinaika olisi pari sataa
vuotta. Hän uskoi eläviä soluja
elimiä koskevien kokeidensa viitto­van
t i e t ä tähän päämäärään. Mutta
joskin ihmisen 'ikää opittaisiin tie­teellisin
keinoin Jatkamaan, n i i n k u o ­lemattomia-^
oVat vain . yksisoluiset
olennot. — Palkkatyöläinen, Helsinki
Gruusia Lermontovin laulamana
K I R J . ASn AABTO
Gruusialainen tanssiyhtye kierteli
kesällä Suomen maaseutua. Ja helsin­kiläisten
korvissa kajahtelee vielä
heille nihi kaukaisen kansan tanssi-askelten
tahti. Messuhallin .seinät
vavahtelivat suosion ; myrskyistä, Jp
Suomen kansalle Jotenkin tuntemat­toman
kulttuurin puutarhaan Johta­van
oven "rautaesirippu" raottui aiid^
takseen. He ovat nähneet vilahduk­sen
nykyaikaisesta neuvostokulttuuris­ta.
Joka hoivaa kunniakkaasti mulnal-.
sen Gruusian iculttuuripeririteitä, mut­ta
on silti uutta^ ennennäkemätöntä
maailmanhistoriassa. Se on sosialis­tista
kulttuuria sisällöltään, kansallis­ta
kulttuuria muodoltaan.
K A U K A S I A N V A N KI
Venäläinen kulttuuri on Jo ammoi­sista
ajoista ollut läheisessä yhteydes­sä
kaukasialaiseen kulttuuriin. Erityi­sesti
Kaukasian kansojen tanssit. Jot­ka
ovat suomalaisille melko outoja,
ovat Jo enemmän kuin yhden vuosi­sadan
ajan olleet venäläisten runolll-
Jaln huomion kohteiha.
Pushkin, venäläinen runouden suuri
kantaisä, toi Kaukasian lähtemättö­mästi
venäläiseen runouteen. Hä!nen
nuoruudenaikainen runokokoelmansa
"Kaukasian vanki" on t ä y n n ä tämän
vuorlstomaan ylistystä. Siinä on ku­vauksia
Kaukasian monilukuisten
kansojen elämäntavoista, niiden so­taisesta
luonteesta, vapaudenrakkau-desta
ja villeistä tansseista. Tsaari-valtaa
vastaan opposltioasenteessa o l ­lut
Pushkin ihaili vuoristolaisten ur­hoollista
taistelua orjuuttajia vastaan.
Kaukasian kaunottaret, tummat Ja tu­liset
luonnonlapset, ovat suuren runoi­l
i j an Ihanlmpien säkeiden Innoitta­jina.
Pushkinin runoilijamanttelin perijä
MihalU Lermontov oli kenties vieläkin
enemmän Kaukasian kansojen K a u ­kasian
luonnon ylistyslaulaja. Kauka­sia
välkkyy ihanana satumaana Jo
h ä n e n " lapsuusrunoissaan. Hänkin
ylistää ennen muuta vuorlstokansojen
vapaudenrakkautta:
4 V-
\0 V
laksenne*hyväfi palkan laivassa tehkää jpaikkatilauksenne heti.
tessanne tarkempia tietoja kalkista matkaa koskevista asioista
k ä ä n t y k ä ä paikallisaslamlehemme puoleen,
SWEblSH AMERICAN LINE
Dorchester SL. W., Montreal 2. Que.
neet kaikki valtameret —^ jos otaksu­taan,
e t t ä niiden syvyys ei . m i s s ä än
ole kymmentä kilometriä vähäisempi.
N i i n ei kumminkaan onneksi käy.
Tietenkin. bakteerit teoreettisesti
katsoen ovat kuolemattomia, mutta
todeUiiuuden maailmassa • niillä on
paljon vihollisia, jotka eivät salli n i i ­den
lisääntyä n i i n voimakkaasti.
Ihmisenkin alku on jfksisohiinen
— munasolu. Kun ihminen kuolee,
70-vuotiaana, on hänellä koko elin­aikanaan
ollut noin 18,000 biljoonaa
solua käytettävlssfäan. Tämän stmn-nattoman
, joukon valmistamiseen
munasolun on läpikäytävä ainoas­taan
54 jakautumisvaihetta. Norsu,
joka painaa 33 kertaa niin paljon
kuin Ihminen, k ä y t t ä ä 700,000 biljoo­naa
solua — ero on siis hyvin suurL
Kummallista on, että .itähän suureen
solulukuun p ä ä s t ä ä i f ^ i t e n , että nor-sunmuna
läpäisee 60 jakautumisvai­hetta
— vain kuusi kertaa enemmän
kuin ihmismuna.
Puhuessaan ihmisen ja ylempien
eläinten kuolemattomuudesta Weiss-mann
tarkoitti sillä, että munasolut
— jolta on pidettävä jonkinlaisina
yksisoluisina eläiminä — j ä ä v ä t elä­mään,
samalla kun ne muodostavat
uusia yksilöitä, muun kehon ennem­min
tahi myöhemmin' tuhoutuessa.
Itse asiassa tämä luonnon keksimä
menetelmä on hyvin ovela j a sääs­täväinen.
Siinä on vain se epämiel­lyttävä
puoli, että erilaisen yksilön
on tuhouduttava. Yksisoluisten ja
useamplsoluisten olentojen maail­massa
kuolema on välttämätön sol­muväli
ja kaiken Jatlfuvan elämän
.suoranainen edellytjs.
Ktplemattomuutta ei-öle niinkään
helppo oppia näkemään, ellei ajatuk­sissaan
silmäile ajassa ^taaksepäin.
1300 miljoonaa vuotta, ovat elolliset
olenrioi asimegt' maäilnia&sa ä^
luisessa taistelusiä kylmää, kuumuut-,
ta, tauteja j a paljoa muuta vastaah.
ituutamllla on ollut onnea. Ja he ovat
saaneet elää kajoan, iaaneetpa mel­kein
esimakua kuolemattomuudesta;
toiset tuskin ovat syntyneet^ ennen
k u i h n i l d e n elämä on p ä ä t t y n y t . '
Plsimmiin eliniän ovat saavuttaneet
KalMomlan, Mskslkon ja Afrikan
Jättiläispuut. Meksikon vesisypres-sit.
A i r i k a n Baobab- Ja Kalifornian
mammuttlpuut alkoivat kasvaa — a i -
'Veljekset Taverna'
t.k. 20 päivänä
Port Arthurissa
Port Arthur. — Vaikka on jo mai­nittukin,
e t t ä lähitulevaisuudessa saa­daan
n ä h d ä uusi näytelmäesitys haa-lillamme,
niin ei ole mainittu aikaa
milloin, tämä odotettu tilaisuus on.
Nyt on päätetty, e t t ä esitys tapahtuu
tk. 27 päivänä. Joten vokte ruveta
varaamaan itseänne kuntoon sen va­ralta
ja 'hankkia ajoissa ppsyllpun,
joita on taas myytävänä entisissä pai­koissa
Ja monilla osastomme Jäsenil­lä.
' Näytelmä on uutuus sillä se on esi­tetty
ainoastaan kerran Canadassa,
ä s k e t t ä i n Torontossa. Näytelmä ku­vaa
kahden veljeksen erilaista luon­netta,
jonka seurauksena tapahtuu
monia kiinnostavia kohtauksia. Vel­jesten
äiti murehtii ihan salraaDol-suuteen
saakka heidän puolestaan,
peläten heidän jonakhi päivänä tu­hoavan
toinen . toisensa. Veljekset
ovat mieltyneet samaan tsrttöön, jos­ta
syystä äidin alituinen pelko poikien
suhteen kasvaa päivä p ä i v ä l t ä j a saat­taa
äidin tekemään <^koja, joista on
tuhoisa seuraus perheelle kun epä­toivoinen
äiti menettää kokonaan
mauttinsa. Mutta eihän näytelmän
juonta voi selostaa prikulleen koska
se menettäisi kiintoisuutensa. Varat-kaa
siis Itsellenne ajoissa pääsylippu
j a saapukaa katsomaan hyvää uutta
näytelmää marrask. 27 pnä.
Ihan uusi näytelmä on myöslcin har­joiteltavana
joulunäytelmäksi. Sen
nimi on "Liekki". Tämäkhi näytelmä
on hiljan saatu Suomesta ja on var­maan
mielenkiintoinen nähdä. Mut­ta
siltä Ja muistakin Joulujuhlaval-misteluista
Icerrotaan myöhemmin,
sillä joulujuhlien valmistelu on nyt
jo pidettävä päiväjärjestyksessä.
• TAS. -
Kaikki Sä8katchewaniii
kivihiilikaivokset
on pantti kiinni
Eestevan, Sask. — Etelä-Saskatche-wanln
viimeinen t ä h ä n saaklca käjm-nlssä
ollut Vestem Dominion k i v i h i i ­likaivos
suljettiin tiistaina, kun lakos­sa
olevat kaivosmiehet eittivät rllcku-t
l t menemästä kaivokseen. -
Lakko Icalvokseila alkoi viime v i i ­k
o l l a palkka- ja työehtosopimusten
takia. Maakunnan työministeri C C .
Wll!iams on ilmoittanut, e t t ä .\mion
Ja kaivosten edustajien neuvotteluko­kous
on j ä r j e s t e t ty perjantaiksi
"Mutii tikarini, mulle rakas on
sun tovenmtes, — kostoon eräs
mies'Gruusiasta sinut takoi,
taistohan
mies vapaa, tshcrkessi, sun
' hioi teräs."
Dekabristlkapinoitsija A. I. OdoJev-skin
mjiistolle kirjoittamassaan iha­nassa
'itinossa Lermontov kokoaa
Kaukasian, koko yhteen valtavaan ru­nokuvaan:
i , - •
"Kuin seppel hopeainen ^
kaareutuu ^y.:- • ^-
päin'Kaukasiaa aro siintä-
• vainen; •. •
kuin kilven ylle uinuin
jättiläinen
niin Kaukasia mereen
• kumartuu,
se kuuHa tahtoo veden tarinoita;
kun Mustameri pauhaa, nostaa
allokoita."
Lähtiessään vuonna 1840 karkoltuk-selle
Kaukasiaan Lermontov sinkosi
kuuluisat jäähyväissäkeensä tsaarien
Venäjälle: • .
"Maa Venäjän, sen herras-suvut,
maa pesemätön orjain, nyt .
siis hyvästi te, sinipuvut,
ja kansa nii^ie nöyrtynyt»
Kai Kaukasian rintehiltä
sun tsaareistasi rauhan saan
ja silmiltään kaikk' näkyviltä,
kaikk' kuulevilta korviltaan."
OI ONNELLINEN
K O L K K A MAAN!
Useimmat; Lermontovin suuret ru­noelmat
kuvaavat Kaukasian luontoa
Ja sieltä saatuja tunnelmia, "MtsyrI".
nuori palvelijamunkki, joka on kerran
elämässään päässyt k ä r k i m a a n va-.
pauteen, kertoo kuolinvuoteellaan hal­tioituneena
Kaukasian vuorlstometsä
näkyjä:
"Sen tahdot tietää, mitä näin,
kun olin vapaa? •— Reheväin
näin puiden lehväsepeleet, )
ne peitti kentät, jyrkänteet,
ne kahisivat riemuissaan
kuin veljet piiritanssissaan^
Näin rannat kolkoin kaUioin,
ne virta jakoi; mitä noin
ne mietti, arvata sen voin, —
sain moisen kyvyn ylempääl
Ja ilmassapa törröttää
nuo kivfsylit, rannoiltaan
ne ikävöivät toisiaan;
mut aika rientää kiiruhtain,
ei yhd^_kivirannat vain ..."
Meidän vleraittemme kotimaasta
Gruusiasta el liene kiehtovampaa ku­vausta
kuin Lermontovin "Demoonls-
€ä", jonka nmoilija itse hyväksyi vas­ta
sitten, k im h ä n kirjoitettuaan sen
uudelleen neljännen kerran oU^sijoIt-tanut
runoelman tapahtumat maail­mankaikkeudesta
Kaukasiaan. • Vain
gruusialaisten öimia runoilija, Busta-vell,
voisi kilpailla Lermontovin kansaa
Gruusian luonnon kuvaamisessa:
"Ja kauniit oli kuvat, ^ita
hän katsoessaan Gruusiaan
sai nähdä: laaksot muhkeoita
kun pöyhi Jiukkamattojaan; —'
oi onnellinen kolkka maani
Niin paljon pylväsraunioita;
soi puron loiske, pohjallaan
on moniväripaatten pielet, r
ja jossain ruusulehdossaan
käy lemmettlauluun satakielet
ylistäen kaunottoriaani
mut muratitpa kiemuroivat
päin latvaa pulskan plataanin;
kas, luolat, joissa päivisin
myös hirvet vilvoitella voivat;
ja kahisevat lehvät, puut,
ja soivat satakielet muut,
jojjuhansittain vihannoivat
ja liehtoo kasvitf Helteinen
on keskipäivä, vilpoinen /
on kastehelmi aikaan öiden,
ja tähdet loistaa säkenöiden
kuin silmät gruusiattareni .;.
VUOBI8TON TYTÖT
Monet suomalaiset. Jotka näkevät
nyt ensimmäisen kerran Gruusian
tyttöjä. Ihmettelevät näiden kauneut­ta.
Totuus on kuitenkin se, e t t ä t ä ­män
kauniin vuorlstomaan loistavim­mat
kaunottaret eivät ole mukana
t ä ä l l ä vierailevassa tansslyhtyessä.
Voitaneen sanoa, kuten e r ä s tanssiyh­tyeen
katmottarista huomautti vaati­mattomasti,
että tanssiyhtyeeseen el
ole valittu ketään h ä n e n kauneutensa,
vaan tanssitaitonsa perusteella. Luon­nossa
on tavallisesti siten, e t t ä par­haimmat
tanssijat eivät ole kauneim­pia,
ja kauneimmat eivät ole parhaita
tanssijoita, h ä n selitti viehkeästi hy­myillen.
Vaikka vieraanamme ole­van
tanssiyhtyään kaunottaret siis
hlveiivätkln suomalaista silmää, niin
Gruusiassa ihaillaan vain h e i d ä n tans-siaan.
Lermontov tunsi Kaukac^sian vuoris­toseutujen
tytöt. Eräässä runokokel-massaan
h ä n kehaisi:
"Tyttösillä vuoriston
yö ja tähdet silmiss' on
Kuvatessaan Tamaraa "pemoonls-saan"
Lermontov yhdisti; naisellisen
kauneuden tanssin rytmiin:
"Ei seuraa toista iloisempaa f
Kas,'tytöt läiskii käsiään,
ja morsionkin käteen tempaa
kilistimen, ja päällä pään
sen pyörittää hän helinään;
kuin lintu, joka pakoon säikyy,
hän kiitää hetken, pysähtyy
hän pyörähtää, taas kyyristyy;
ja ripset liikkuu, silmät väikkyy;
hän feikkii kulmakarvoinkin
ja hurmaa kyyristyksin rohkein,
hän liikkuu liikkein suloisin;
ja hyppii jumalaisin pohkein; .
ja siveästi hän hytnyilee,
kuin lapsonen hän iloit,see.
On kaunis veden värepinta,
kun sattuu siihen säde kuun,
mut elävintä, ihaninta
on hymyväre moisen suun."
RUNOILLTAN K A U K A S IA
Lermontov el ole Kaukasian ja eri­tyisesti
Gruusian ihailijana yksinäi­nen
ilmiö' venäläisessä runoudessa;
Tsarismin aikana Kaukasia oU venä­läisten
edistyksellisten Jä vallanku­mouksellisten
runoilijaln karkoltiis-palkkana
ja lohduttajana. Monet
heistä kirjoittivat siellä Ihanhnmat
säkeensä.
Tsaarlvallan kukistuttua Kaukasia
muuttui sosialistisen maan kansojen
suureksi lepokodiksi. Miltei läpi vuo­den
junat, autot ja lentokoneet k i i ­ruhtavat
laajan maan kalkista ääristä
Kaukasiaa kohden kuljettaen työläi­s
i ä / t a l o n p o i k i a Ja kulttuurltyöntekl-j
ö l t ä lepäämään loistavaan luonnon
'syliin. Jälleen ovat runoilijat Kau­kasiassa,
mutta el e n ä ä karkoituksella.
vaan nauttimassa sosialistisen Kau-:
kasian vapaudesta.
J a jokainen neuvostokansalainen
tuntee gruuslalalssyntyisen Majakov-skln,
sosialismin suuren yllstyslaula-
Jan säkeet:
"Ovat taivas, Edenit
tymyttä vain. ^
Mutta niistä
jos lattlut soivat,
niin oli se
Gruusia ^ ^
riemukkain,
jota runoilijat tarkoittaa
voivat."
Lauanfedna, marrask, 13 p,--^ Sai; Kov; 13^-^flSytt^^t
Wiiiiiii!^Äiii^Ä^S'^
mlehltyspolltllkasta/^sc kuvastaa nörösKrA^ ;'| |
japanittarien koko traagillisen }uiii\ia^,'^<^l,^^\
Ien: h f i n ? { i i ' ^ : i ^^
Japanin teollistumisesta l ä h t i e n on
naisen osuus koko teollisuudessa huo­mattava.
Erikoisesti kevyt teollisuus
eimen kaikkea tekstiiliteollisuus toimii
melkein yksinomaan naistyövoiman
avulla. Jo ennen sotaa suorittivat
naiset y l i 30% kaikesta teollisuustyös­tä.
Sota sekä mlestyövoiinan puute
klihdytUvät t ä t ä kehitystä siinä mää­rin,
että runsaasti yli 3 miljoonaa
naista oli toimessa yksinomaan teolli­suudessa.
Senllsäksl oli muutamia
miljoonia kulkulaitoksen, kaupan Ja
käsiteollisuuden palveluksessa.
T Y d H O N K Y L L X K E L P AA
Vieläpä kalastuksessa. Joka on tär­keimpiä
kansan elinkeinon haaroja,
työskenteli useita tuhansia naisia, d l l
loppujen lopuksi tuskin ainoatakaan
alaa. Jolla el olisi ollut naistyövoimaa.
Ainoastaan eduskuntaan Ja hallinnol­l
i s i in toimiin el hyväksytty naisia, el
missään tapauksessa vastuunalaisille
paikoille, eikä myöskään armeijaan.
Muiden maiden tavoin el Japanilainen
armeija katsonut voivansa muodostaa:
naisista apujoukkoja, sellainen katsot­t
i i n sopimattomaksi sotilasarvolle. J a ­panilainen
nainen on aina ollut alem­piarvoinen
olento Ja on sllcsi jäänyt
myös amerikkalaisen miehityksen j ä l ­keen.
On poikkeuksia, mutta ne väin
vahvistavat säännön; vielä t ä n ä päi­vänä
kulkee keskitason Japanitar as-parempaa'
k u i n orjanelämän. ^; Demo-' ^ •>
k r a t i ä j a ^ vapaus ovat h ä n e l l e k ä s i t t ä » ""tv"
mättömia asioita, e i k ä h ä n Uedä. m i t ä C
pitäisi tehdä vaalilipulla,-; jonka ame- *v, ,m
rlkkalalnen valtias painoi h ä n e n kä-' ..;/rt
teensä kuin Jumalallisen Jahjan;! H ä n i"
ei voi sillä ostaa ruokaa- eikä uutta \ „5|'
kimonoa. J a se on keskitason Japani- ;t:>J - * £
laiselle raUcalsevaa. Mitä on ta~pah-,^„^ 'g^ |
tunut sodan Jälkeen Ja keisarin Johdon,
alaisena, el ole Johtanut mihinkään
perusteellisiin muutoksiin. On vain'^',
leikattu joitakin rikkaruohoja f j a r a a - " f.
putettu hieman kauneusvlrheltä.ff f;
FBOSTITUTIO K U K O I S T AA
M i h i n monien muiden asioiden ta­paan
el ole kajottu, j a mihin miehitys­valta
ei halua eikä voi :,puuttua>" on
prostltutlo. Joka aina on näyteUyt huo­mattavaa
osaa Japanissa j a : joka^ k u ­vastaa
traditionaalista japanilaisen tuA
naisen halveksuntaa. Japani on ainoa
valtio maailmassa, jossa valtio on
hankkinut Itsellen tuloja prostltutios-ta,
ja suuria tuloja. Niitä se sai ve­rottamalla
yleisiä taloja, jotka jokai- *
sessa kaupungissa ovat sijoitetut e r i - ' ' f
kolseen kaupunginosaani;: Tokion hu-vlttelualueella,
Joshiwarassa, oU ennen ^^^^
sotaa noin 1,500 yleistä taloa Ja niissä
noin 100,000 naista, joista suurin osa'
k c l e e n m i e h e m ä jäljessä n ä y t t ä y t y e s - i k u pU sodan loppupuolella ar^^^^
il-!
B U O T S I N H A L L I T U S OSTAA
TAIDETEOKSIA
Tukholma. '— Buotsin hallitus on
p ä ä t t ä n y t ostaa ruotsalaiselta kuvan­veistäjältä
Carl Mllleslltä, joka asuu
Cranbrooklssa, Mlch,, hänen hallus­saan
olevat antiikkiset teldeteokset.
s ä ä n hänen seurassaan kadulla osoit­taakseen
symlioollsesti, ettei tunne i t ­seään
samanarvoiseksi miehen kanssa.
Tämän japanilaisen yhteiskunnan
asenne j a naisen arviointi on myöskin
m ä ä r ä n n y t naisen aseman teollisuus­tuotannossa.
TeoUisuusnainen oli Ja
cn enemmän tai vähemmän maaorja.
Useimmiten h ä n on kotoisin maaseu­dulta
j a h ä n e n vanhempansa ovat an­taneet
hänet lapsena Johonkin teolli­suuslaitokseen
p i e n t ä maksua vastaan.
Pienet orjatytöt asuivat sitten^ asunto-parakeissa.
Jollaisia on kalkkien suu­rempien
tehdaslaitosten yhteydessä.
Ja asunnosta he saivat poistua vain
tehtaan katsastusmiehen; luvalla, T o l ­sin
sanoen, he elivät kasarmeissa, Jos­kus
Inh&niUlslssä, mutta useimmiten
epäinhimillisissä olosuhteissa. Mutta
vaikka: näiden pakkotyöläistyttöjen
kasarmielämä oli suhteellisen sledettä-:
vää j a (palkaton) ylityö ei ollut: l i l an
raskasta j a pitkäaikaista, el heillä kui­tenkaan
ollut vapautta: He salvat sen
vasta sitten kun olivat tehneet työtä
sen rahan edestä, Jonka heidän van­hempansa
olivat saaneet tehtaanomis-tajalta,
ja se kesti useita vuoslai,
MIEHITYS EI T U O PABANNU8TA
Japanin sortuminen sodassa el ole
paljoakaan muuttanut n ä i t ä olosuh­teita,
pikemminkin huonontanut n i i ­t
ä . Tosin onnistui useitten tehdas-orjattarien
paeta kasarmeista viimeis­ten
sotavllklcojen kaaoksessa Ja pala­ta.
Joko- kotiseudulleen tai muihin pa­kopaikkoihin.
Mutta tie olivat yksi­tyistapauksia.
Jotka lisäksi tiselmmlten
päättyivät siihen, e t t ä pakolaisten oli
palattava takaisin, Jotta eivät olisi
kuolleet nälicään.
Tehdastyöntekljättären yhteiskun­nallinen
asema on täsmälleen sama
uudessa Japanissa kuin vanhassa. To­s
in on y h t ä Ja toista muutettu pape­r
i l l a , mutta vain paperilla. Käytän­nössä
on asianlaita se, etta ne pakot­teet
ovat • poissa. Jotka panivat
vanhan Japanin tehtailijat huolehti­maan
01'jattarlensa toimeentulosta,
sillä t ä m ä ihmisaines oU osa pääomaa,
jonka huono hoita];nlnen oli tyhmyys,
josta kukaan kylmästi laskelmoiva
y r i t t a j ä el katsonut hyötyvänsä. Nyt
on vallan toisin. Tytöt ovat vapaita,
eivätkä mitkään rajat ehkäise heidän
riistoansa. Nyt he työskentelevät yöta
päivää kurjalla palkalla. He asuvat
edelleen naiskasarmelssa, jotka nyt
ovat likaisia j a hoitamattomia Ja hei­d
ä n ravintonsa on huonompaa kuin
aikaisemmin. Senvuolcsi el olekaan
ihme, e t t ä e r ä s tehdastyöntekljätar Il­moitti
amerikkalaiselle haastattelijal­le,
e t t ä heidän asemansa oli parempi
ennen kuin nyt amerikkalaisten her­ruuden
allcana.
T ä h ä n vastaukseen el sisälly vain
tyhjentavää kritiikkiä amerikkalaisten
laisten hyökkäyksen tuhotessa koko -^»-^ j
kaupunginosana _ i*i<«t
Vaikka rakennusaineista, on suurta^ ^
puutetta ja vaikka monet miljoonat
Ihmiset Tokiossa Ja mujssa kauptm- ^^'^1
geissa asuvat maakuopissa, on Joshl- < •>
warassa jo Joltakin satoja yleisiä ilo­taloja.
Tosin on prostltutlo virallisesti;'^^ •
kielletty, mutta amerikkalaisten mle- ,
hitysjoukkojeh jäseniä varten olevat
tanssipaikat e i v ä t ole kiellettyjä. Näi­h
i n tehssipaikkolhln värvätään sieviä
t y t t ö j ä kaikkialta Japanista:: Myös on
Jdshlwarassa Janeen teetaloja gelsfiol-heen
amerikkalaisten käytettäviksi
amerikkalaisen maun mukaan k l i l l o l -
tettulria. Geishat eivät aikaisemmin
olleet prpstituoltuja, he ollvat^crikol- ,.,1
senä palvelusväkenä Ja seurustelljohia. •
Mutta t ä m ä i i s e l m m i t e n hyvin heive­röinen
eroavaisuus on, kuten u l i n mo­ni
muu asia, pyyhitty pois.
Kaikesta tästä kehltykseste el k u l -
tenkaan saa vetää sita loppupäätel- ''f^
mää. e t t ä japanltar olisi kykenemätön .^^
Ja haluton taistelemaan paremman . ^
elämän puolesta. Joukko t o s i a s i o i t a '"
osoittaa t>älnva8tel8te. On. useita
edistyshalulsla Japanlttaria, jotka ovat 't'*
alkaneet hiljaisen Ja päämäärästään,
t"ietolsen, aktiivisen työn yhdessä edis-.^
tykselllsten puolueitten kanssa^—^ Ny
Dag, '
tllR
l p
In
V
r
Pelastusarmeija
tiedustelee
v i
ma
* r
>ri"
m
j
& f ii
" 1
V
The Salvatlon Army, James and
Alijert Ste„ Toronto 1, Ont. tiedustey
lee seuraavien henkilöiden olinpaikkaa
Canadassa, Mainitkaa' vastauksissa
kunkin nimen perässä oleva niunero. •.
F i a n t i l a . A. — Työskenteli monta
vuotta kaivannossa Sudlnuryssa; Ystä­vä
tiedustelee. — M 7919.
Hietala, Vihtori — vanhemmat Bosa
Ja Joonas Hietala Suomessa. Sisko
t'.edustelee. — M 7721.
Kanne. Vaino Uljas (Kärmekangas)
s. 1903. Serkut tiedustelevat. — M
7787.
Kauppinen^ Helkki — s. 1803. V a i -
mon nimi Anna. Ollut Port Arthu­rissa,
— M 7871,
Mäntynen, Viljo I s a k k i— s. 1902. '^'-^
Ollut parturina Torontossa, Veli tie- . JA>
dustelee. — M 7889.
Mdstakallio. Kalle Aleksanteri — s. T
1801. Slskö tiedustelee, — M 7918, :
Nyland. Nils N o a k— s, 1901. Suku­lainen
tiedustelee M 7928.
paju. Aro Adolf — (Anttalalnen) s.
1916, Äiti, mrs. Anna Nachtman tie­dustelee,
— M 7920,
• 3
i1
Jos tahtoo tulla suureksi^ on
ensin tultava pieneksi. — Intialainen
sananlasku!
KUVANVEISTÄJÄ VALMISTAA
SOTAMUISTOMEBKKIÄ
Lontoo. — Tunnettu englantilainen
kuvanveistäjä Charles Wheeler val­mistaa
Tobrukissa kaatuneiden soti­laiden
muistomerkkiä. Tämä muisto­merkki
on tekeillä Liverpoolin-lähellä
olevassa Leverln taidegalleriassa ja se
tulee olenman suihkukaivo koristei­neen.
•
Charles Wheeler oh aikaisemmin
valmistanut Lontoossa Trafalgar to­r
i l l a sijaitsevan suihkukaivon.
V I E N I N MUSEON NÄYTTELY
SUUrElTPU TUKHOLÄiASSA
Tokhobna. — Täällä suljettiin Vie-n
i h taldeniuseon näyttely, joka oli
avoinna useiden vilickojen ajan^ Näyt­telyssä
kävi yli 825,000 henkilöä. Sl-säänpääsytulot
annetaan B u o t s i n - I t ä -
vallan kulttuurirahastoon.
— Xlä sano kaikkea, minkä tiedät,
mutta tiedä kalkki mitä sanot, —
Claudius,
Morhemlelin ihnoltanune, e t t ä rakas pnollsonl. Isämme j a veljemnie
JOHANNES MEKKONEN
vaipui ikuiseen uneen S t Josephin sairaalassa vatsahaavojen^ Ja
sydäntaudin murtamana marraskuun 2 p : n ä 1948. Hän oli synty­nyt
Suoniemen Sarkolassa helmikuun 2 p : n » 1887.
Kaipaaman j ä i v ä t liänen-vaimonsa Hanna, kaksi tytärtä, Eva ja
Eilen, kaksi siskoa Suomessa, yksi veli Fort Arthurissa sekä laaja
y s t ä v ä - j a tuttavapiiri.
Elämä, miksi näin kovasti
kohtelet melta,
kylväen tiellemme kyyneleltä.
E l i t meille kaiken uhraten,
Hiljaa kärsit, tuskat, vaivat,
hiljaa sydän taukosi.
Sinne menit miss', on rauha,
siellä loppui tuskasi.
Vaimosi Hanna
Tyttäresi E v a Ja Ellen
Saapui viesti kauka tää,
etta veljen käsi jäähtynyt on.
Jota Ikävöiden odotimme kotiin
palaavaksi,
vaan muutit kotiin parempaan,
missä tuska on tuntematon.
Jäämme muistamaan Jälleermä-kemlsen
toivossa.
Siskosi Iida j a LyyU
KunI sUvlllä elämä kiitää,
vaikka raskas Ja helteinen ols'.;
Kotirannalle purtesi liitää,
ajan melskclsta kauaksi pois. '
Nuku unta rauhaisaa!
•Veljesi E r k k i perheineen.
KIITOS
Sydämelliset kiitoksemme kalkille ystäville ja tovereille kaikesta
avusta ja osanotosta suruumme.
Kiitos kantaJiUe ja monilukuisista seppeleistä sekä kukista, joilla
koristitte Johanneksen hautakiunmun.
OMAISET
M n . Hanna Melckonen
12a Plne St. Port Arthur, Ont.,,
j
'0301
fr
il. , :*-TJ.:..
yi
r V-
^' I ' 1
1
it*t il 'F