1948-11-20-02 |
Previous | 2 of 5 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
9$ i i elee 3i-tievä irntykssn ) päivää äheskään suotavaa, iltiin ko. 1 tojmlQ- [iiut3j:en kaissmpi .ti kuul- 1 jälkaea suud&Tsa n pöytä-lys cdel- 3. pöytä-stön kä-rätettiln. ton kor-imisesta, ollut vi- : kokous vää uu-uuksistaj puhdis-ja esit- :unnall2, m asian ä pojilla ;elunoh-l kertaa a. Hän C:n yli-pn. fyys-' ohjaai virkls-hänellä lä alal-nys lä-keydes-ten jär-yösken-dokkai-kunnan ajoittaa ölälsten ikokous , joulu-okousta lan eh- < muihin ksi, siis ran jä- :okouk. n sta ostolii- Jt- vuo-llisuus-iko nä-tosopl-monna liteolll-. Itu ra-la kuin eenki-raken-jaivos- •iittäva 3a ole- Lssa oli kset. mm mm i i mm 'M ' 5 teistiilos on oyt njBeksikalimeea kabden palvin aUcana saapui Vapauden kastoon las 34 labJoStusia Ja nUden katteeksi S67.S0 ka-tahaa. seka useita kuomautuksla haastetuille^ että maksai' haasteensa nytr.ennenkiän tulee Soululabja yms. menoL ma y k ^ lablolttajistf niinkin pitkälle, että sanoo: "tusina 0 Ja reilusti:". ^ , ^ ailcJdaan on.hoastekampanSa nyt tuottanut $n;S34.75. [fuksia J^j^asteita saapui eilen iltaan mennessä seiiraa- ELLEN JA'TÖBy HAKALA Thessalönista vastaavat $10 n Mikon, Onni Hormiston ja Tobi Saaren haasteisiin. HS. SANNA HUHTALA Soosta vastaa $1- Hilja Ogrenin leseen. * ' ^ i SKARI TUOMI Malarficista vastaa $2 haasteeseen. ^ . ?H MÄKI Hesperosta vastaa $1.50 Joseph Saaren n ja toivoo kalKkienjotlra ovat haasteen saaneet:t^^ unoin.' ' . , nJA MÄKI Hesperosta vastaa $2 Meeri Raunion hä a toivoo toistenkin haasteen saaneiden tekevän samoin. - ILD A KUNELIUS Radwaysta vastaa $2 E. Vestin haasteen; RS. LEMPI RAJALA Sutton Baysta lahjoittaa $2. . SAIKKONEN Kirkland Lakelta vastaa $2 Elssi ja Eino n haasteeseen, , • ^ ILJA JA KUSTI MATTILA Wahnapitaesta vastaavat $5 »ja Karlo Harjun haasteeseen. , bUISE J ^ ARTHUR HAAVISTO Lac du Bonnetista vas-t$ 2Tilda Hyvösen haasteeseen ja haastavat Helmi ja Eric n Winnipegista (123 SherbrookvSt.) AURI TEKKALA Torontosta vastaa $5 E. Päukkuseh haas^ in. ja haastaa Paavo Lindströrnin Sprucedalesta sekä J; ärin ja Y. Mäen Torontosta. NTC PAJALA Vancouverista vastaa $5 Yrjö Niemen »eseen ja haastaa KAIKKI HENKILÖT, jotka eivät vielä hjoittaneet;^^^^ 'v^^^^^^^ on meidän velvollisuutemme, turvata yh-laitoksemme taloudellisesti. DHN ULVILA, Canoe, B. C., vastaa $1 J. Katalan haastee-a haastaa edelleen Henry Kankaan; Graigeachie;B.C.i Ivärttön Field, B. C. •" ' .MÄNTYNEN Hansenista, A. C. Ry., Ont. vastaa $5 Väinö mäen haasteeseen ja haastaa Eino Rintaran, jossakin käm-ja Nikolai Heikkilän, myös jossakin kämpillä: Pojat, tu^ äyteen ja reilusti ^ PR TELEGRAPH T. JÄRVISEN TYÖKUNNAN MIEHET HÄPUKKINEN, O. PAANANEN, A. SILTAMÄKI JA J ; !JPÄÄ vastaavat $4 GPR Telgraph U. Joupin 'työkunnan BÄeen. ^ - . , : DY HILDEN.GPRin Telegrafityökui^ästa vasta^2 Aili ja h Mänttärin haasteeseeri. .HAKALA Minnipukasta vastaa $2 H. Peräsen haasteen; £ KNIIVILÄ vastaa $2 Pekka Utriaisen haasteeseeri ja la kaikkia^ jotka eivät vielä ole lahjoittaneet. MIL NYLUND Swastikasta vastaa $3 Aili jä A. Mänttärin äeseen ja haastaa'Antti Torikan ja Elias Torikan Swasti- Ont. ja Hanna Sillanpään Fort Williamista, Ont. RS. MARY MATTSON Sylvan Lakelta vastaa $1 Sandra m haasteeseen ja haastaa Aino Hiltusen Vancouverista. ENRY ULVILA Chasesta, B. C , vastaa $2 saamiinsa haas- 1 ja haastaa Antti Penttilän ja Kusti Hillin Chasesta, B. C. IR. JA MRS. FRANK KOSKI Port Arthurista vastaavat $3 linin ja Sylvia Kallion haasteisiin ja haastavat kaikki Mat-ohäset tekemään samoin. llLARIK LAINE Port Arthurista vastaa $2 Kusti Penttilän teseen. , , AIMI IKONEN Port Arthurista vastaa $1 Katri Mähösen leeseen. iJKAISU: Eino Jääskän haaste julkaistiin lokakuun 28 p:n rossa virheellisesti. -Se kuuluu olla: EINO JÄÄSKÄ vas- 0 F, Rahikan haasteeseen ja haastaa C. Pesolan ja W.Saar- 'eikä Saarela), molemmat Kaministiquiasta. V • Tässä katsauksessa $ 67.50 i Ennen julkaistuja 11,467.25 - ^ Yhteensä $11,534.75 -NUORI TAITEILIJA '^RUMUUDEN YLISTÄJÄNÄ" iroopan suuripnpia rakennuksia selin oikeuspalatsl, joka on ra-u 214 häitaarin suuruiselle — Maailman suurin tavarataloyh-tymä V. 1944 liikevaihdon (190,000.000 dollaria) perusteella pn amerikkalainen Gimbel. IE WORKERS' CO-OP Edistyksellinen voima pohjoisessa I . . . . Se on kajmaiuksennerarvolneni läätty-i men-, ttavaa musta, pikar-alkko-lonissa eljän-oliiton keski-leiden n kosivan liri on a ka-akaan siinä akko- ; "so- /"apaa Näit toi-iosta, t lak-hm-toisln-ckoon tarve. ;yivät e ju-. :ovan-mur-tolai-bensa inan-mat-nin-nem-risoi-mer- Va- K I I T O S Mitä kauneimmat kitokset teille; naapurit ja tuttavat, siitä ätyksestä, jonka järjestitte meille uuteen tupaamme, f^iitos myös lahjoista, joita toitte tullessanne. ihnapitae Teitä kiittäen, HELVI JA FRANK KIVI Ontario SAKn SSnrnkannattajassa. f*Palk» kaiyöläisessa" Julkaistiin as^tain 'senraava Terho Peltosen kafsa^ Kalevalan IniTaajan ja^hdeo hao-i.; »n^tnfiiTPTnin snonialtdscn taidemaa-l •larin Akseli iSaUen-Kallflan synt. 1865 ja knoUat 1931) eladiastä Ja työstä: * , . kokoelmiin vaatii aina "yleisestä mier liplteestä" täysin piittaamatonta terä^ vää arvostelukykyä. Tätä om^i tun'^ retusti suiu^ssa määrin Turun taide^ yhdistyksen ensimmäinen intendentti Viktor Westerholm. Niinpä juuri hän uskalsikin ^lankkia yhdistyksensä kb-koelmiin v. 1895^ ^uoren Axä Galle-nin suuresti moititun maalauksen "Akka ja kissa". N ivTaulunsa Gallen valmisti' 20-vuoti-aana nuorukaisena Salon kauppalassa. Mallina toimi seudun omalaatuinen 'kuuluisuus, eukko, joka kesäisin kierteli maanteitä keräillen,^ rehuja lam-r pailleen — talvet vietettiin pienessä mökkipahase&a yksissä: lämpimissä lampaitten kanssa. Tästä nimitys "Lammasmummö", Jolla eukko tunnettiin kautta koko maakunnan. GaUen opiskeli tällöin Pariisissa, viimeistelytyöt "Akka ja kissa" maalaukseensa hän suoritti myös tässä maail-mänkaupungissa. Taulun valmistuttua hän lähetti sen-kotimaahan taidenäyttelyyn. Täällä tosin suppeassa piirissä tunnustettiin teökSen taiteelliset ansiot, mutta yleinen mielipide tuomitsi sen yksimielisesti brutaalina, karkeana vastennDlelisehä. Sitä sanottiin jopa "rumuuden.ylistystauluksi". Nykyaika puolestaan on asiasta hiukan eri mieltä.' Se näkee maalauksessa Akseli Gallen-Kallelah nuoruuden ajan mestariteoksen. Pystyvatsaisen jn känsävarpaisen eukon näennäinen rumuus el enää häiritse ketään, päin- ^vastoin tuntuu, kuin maalaus todella olisi "rumuuden ylistyslaulu" sanan kauneimmassa merkityksessä,. kuvas-tuuhan vanhuksen olemuksessa joka tapauksessa suurta; iän Ja raskaan työn painamaa tosi kauneutta; Taulu kaikessa koristelemattomassa realis-tisuudessäi& n on samalla ihmeen tunnelmallinen tuokiokuva hetkestä, jolloin "Lammasmummö" pyrkii hyväl- Icmään risuaidan liepeillä keräilevää kirjavaraltaista kissaa. > Väritykseltään tämä toista metriä korkea öljymaalaus cn naturalistiseen tapaan "viileän" hillitty ja luonnonmukainen, syksyisessä järvenrantamaisemassa tapaa etupäässä kellan vihreitä ja harhalta värisointuja. Siveltimen käyttö on taiteilijan nuoruudesta huolimatta jo aivan mestarillisen sujuvaa. Syystä on tätä taiteilijanuorukaisen ensimmäistä "köyhällstökuvausta" verrattu suurten alankomaalaisten mestarien klassillisiin teoksiin. Tällä maalauksella Axel Gallen aloitti viitisen vuotta kestävän realistisen kansankuvauskautensa. Pääs-t^ idemuseoUa on ehkä näistäkin^par-haat; samUa seinällä rAkka Ja kl8-- ^isjnaä ehdotus on kaunopuheinen <U-sa''- maalauksen^ kansan *TCalelakau-den 'Ciisimmäinän,' dramaattinen« ^ de-' koratiivisluontoinen temperamaalaus "Sammon puolestus" v:lta 1896 ja teosten Ja viha^ tunnetta henkivä "Joukahaisen kosto'? v.lta 1898, ^funtdn temperamaalaus ja mainitun ieauden vlt-' meisiä. Ateneumissa Helslngisäl on useita mestarin kaikUle tuttuja Kalevalaisia taruhahmoja. Akseli Gallen-KaUela, Jtica Axel Galle-nlmisenä aloitti ^ uransa naturalistisena kansan kuvaajana, työskenteli myöhemmin miltei kaikilla mahdol-lisilla: kuvataiteiden aloilla freskomaalarista pienan ex Ubrlsten sommittelijaan asti. >Hto on epäilemättä päätään pitempi kalkkia maala-reltamme. Suomen talteen suuri mes-talri, mutta suurimyöä eurooppalaisella mittapuulla mitattuna. : Tästä on esimerkkinä hänen ^lomakuvansa" viita 1919, Joka tllattllnFIrenzenUXfl-zien taidegalleriaan suurten euroopr palaistenpiaalarien omakuvien rinnalle. Taantumus vainoaa dokumentaarisia filmejä Amerikassa New York.— Äskettäin Ilmoitti Le- 'glon of Decency,. että WilmIngtonissa, Del., olevaa Ace-teatterla vastaan nostettu bolkottaus on nyt päättynyt. Kysymyksessä, oleva vanhoillinen Järjestö Julisti boikotin Ace-teatteria vastaan sUtä syystä, että se oU esittänyt filmiä, jonka katoliset olivat tuominneet. Kyisymyksessä oleva filmi on "Mom and Dad", Joka on tuotettu Hy-genlc Productionsin toimesta Ja kuvaa syfiliksen t ^ i s a a vaikutusta. Le-glon of Decencyn" mielestä ovat kaikki sukupuollalaa. huolimatta hyödyllisyydestä, koskevat filmit sopimattomia. Meksikossa: olevan katolisen k'irkon virkamiehillä on päinvastainen käsitys "Mom and Dad"-f ilmistä. Meksikossa on Järjestetty, erikoisia tilaisuuksia tämän erinomaisen Ja opettavaisen filmin näkemlsieen Ja yli 5 miljoonaan ihmlstä-on nähnyt sen Jo tähän mennessä. Neuvostoliiton rau Kirj. prof. G. A. Oeborin ^dlstyneltten Kansakuntien yteis-neuvbston kolmannelle Istunnolle esitetty Neuvostoliiton ehdotus suurvaltojen asevoimien vähentäntlsekä yh-äellfl kolmanneksella yhden vuoden aikana Ja atomiaseen käytön kieltäminen byökkäystarkoituksessa, on he-irftttanytltounintä kannatusta todellisten' rauhanystävien r keskuudessa. nudsu Neuvostoliiton rauhallisista pyrkiniykslstä Ja valmiudesta - Jatkat^ hansojen keskuudessa rauhan Ja turvallisuuden työtä. ; Uuden sodan valmistajat, monopq- Dstten asiamieheti Jotka rikastuvat sodasta Ja rääkättyjen ihmisten verestä, ottlrat vastaan NeuvctstolIIton ehdo^^ 6umIsesta.::NeuvostoUi!ton luonnos si-tuksen Ilkeämielisillä huudoilla; He iälsi käytännölliset ehdotukset kalk-eivät menettäneet aikaa Ja'selittivät, «ttä Neuvostoliiton ehdotus on sekä äkkinäinen ja epäkäytännöllinen. Brir tannian edustajiston Johtaja Ernest BevlU; puhuessaan yleisneuvos^n kokouksessa Ilkeämielisesti syytti Neuvostoliittoa sUtä, että se yrittää rU-sua koko maailman kun se itse samaan aikaan Jättää omat asevoimansa koskemattomiksi. Ne Jotka iuntevat historian viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta voivat oikeutetusti S3^- tää Beviniä kirjallisei^ta'varkaudesta. Britannian ulkoministeri oli kaikkea muuta vaan kuin niitä lordi Cushen-dumi esitti Neuvostoliittoa vastaan v. 1927 Ja V. 1928v ^un se Kansainliiton valmistavalle komlssioniUe esitti aseistarilsumiskonferenssia. Tämä ei ole ensinunäinen kerta kun Neuvostoliiton ehdotukset, Joiden tar-r koituksena on ollut vakiinnuttaa rauhaa, ovat kohdanneet vastustusta hyökkäävien voimien taholta. Vain ne. Jotka «ivattunne historiaa voivat isellttää Neuvostoliiton ehdotusta äkkinäiseksi. Historia osoittaa, että Neu- »rvästi surren ilmoitamme että rakas vaimoni ja-Väinön äiti i ^ A MARIA JÖET^ISUU (HILL) (ous. Mikkonen) Ipni ikuineen uneen kotonaan Torontossa, sairastettuaan pitem-in aikaa sydäntautia. Johon-liäniEitten sorttd 4 päivä marras-ota 1948 klo 8.45 Ulalla. ' . ' lan oli syiitynyt Kuopion läänissä Iisalmessa 19 päivä maalisilta 188»." ^Ähiaoä soremaan Jäin minä, hänen miehensä Ja poikamme Väinö sä maassa sekä yksi siskoa perheineen Suomessa Ja paljon tntta- Suomessa Ja tässä maassa. Hiljaa kärsit tuskat, vaivat. hiljaa sydän taukosi. ' V Menit sinne miss'on rauha, missä loppui sydäntuskasl. ' Slell'on lepo rauhaisaa; Miehesi Frank Ja poikasi Väinö. K I I T O S ^UEun sydämelliset kiitokset kaikesta, avusta, mitä meille tässä "feasa surussa annoitte. Kiitos kauniista seppeleistä Ja kukka-tteista. Jollia koristimme Marian hautakummun, ^itos kantajille Ja kaikille. Jotka auttoivat m^Itä suuren surumme MR. FRANK JOENSUU Toronto, Ontario täkseen: oikein sjrventymään korpiseudun asukkaiden sisimpään 'maalari vietti kesänsä Keuruulla syrjäisesi Ekolan torpassa.' Oleskelu koruttomien kansanihmisten parissa, ympärillä erämaan hiljainen luonto, inspirolkin taiteilijan lukuisiin Inestanmaalauk-siln. Ekolan pirtti asukkaineen innoitti "Talon poikaiselämää'^-nimi-seen, hämyiseen iltapuhdekuvaukseen. Useammin kuin kerran Istui mallina Itse Ekolan vaari, tulipa hänen kerran esittää Jopa verkkoa paikkaavan vänrikki Stoolia. Tähän sumikokoiseeh maalaukseen sovitettiin myös nuori Bimeberg ikkunan ääreen ^^vänrikkiä" jututtamaan. Arvostelut tämänrune-. bergllaisen astelman Johdosta olivat melko.kriitUliset. Niinpä Gallen pari vuotta myöhemmin poistlkin Rune-berginsa Ja asetti tämän tilalle vaalea- ' palmikkoisen, aakkosia opettelevan pikku tytön. Ja taulu sai nykyisen aiheensa ja nimensä "Ensi opetus". 'Päivälllslepo" esittää helteisessä tuvassa sikeästi nukkuvia raatajia; työ^ miehiä. "Haavakuiime" on tfiiltel Järr kyttävä kuvaiis sairaasta, kuumeesta kiiluvin silmin tuijottavasta työmie-hestä. Tunnettu "Saunassä"-maalaus puolestaan kuvaa Ekolan savusaunaa kylpijöineen. Nuoren Axel Oallenin realistinen kansankuvaus ei aikanaan saavuttanut' kotimaassa suosiota, :maalarln tauluja pidettiin yhä rumuuden ylenmääräisinä kuvaajina. Siksi niitä ei myöskään hankittu; Juuri kotimaan taidekokoelmiinkaan, vaan ne menivät etupäässä ulkomain^, "Talonpoikais-elämää" Venäjälle, "Ensi opetus»' Englantiin, Josta se tosin monien vaiheiden Jälkeen hankittiin kotimaahan Ateneumin kokoelmiin, "Pälvälllslepo" Göteborgin taidemuseoon, "Haavakuur mC' Saksaan yksityiskokoelmiin. Josta se on hävinnyt tietymättömiin. ; Nykylsinktn pyrkii taiteilijan tä-mänaikainen tuotanto jäämään hänen myöhäisemmän, sdcä syvän symbolistisen että sitä seuranneen hartaan, yksinkertaistetun Kalevalatuo-' tantonsa varjoonu Mestarin suurta "loistoaikaa" oli oleskelu Ruoveden hirsilinnassa JSalelassa, Jossa syntyi sarja kansalliseepoksemme voimakkaasti tajuttuja ihmishahmoja. Turun Ranskalainen teatterimies tuomittu vUodelcsi vankeuteen > New YoA. — Ranskalainen teatterimies Leon Sirltzki, Jonka hallussa täällä on Ambassador Ja Elysee teatterit, tuomittiin äskettäin ranskalal-. sessa oikeudessa vuodeksi vankeuteen yhteistoiminnasta natsien kanssa. Oikeus havaitsi Strltzkin syylliseksi 32 teatterinsa myymiseen natseille välittäjän. kautta. Kauppa tuotti hä-nelle 20,000,000 frangia (noin $500,000). jonka summan hän sijoitti amerikkalaisiin pankkeihin. Asia tuli ilnii kun Strltzkl matkusti Pariisiin ja pyysi Ranskan • hallitusta palauttamaan hänelle kysymyksessä olevat ^teatterit tai korvaamaan hänelle menetyksensä. Kun hän Joutui oikeuden eteen, -niin hän selitti, että natsit "pakolttivat" hänet myymään teatterinsa. Oikeudessa kuitenkin todettiin, että hän oU tehnyt vihollisen kanssa kaupan vapaaehtoisesti. Koskat Strltzkl valitti tuomiosta, nim sai hän oikeuden matkustaa pois maasta. ^ Olenko minä tullut haaremiin?'' Toronto. — Don-haalin näyttämö esitti marrask. 14 pnä näytelmän, "Olenko . ^ n ä tuUut haaremiin". Kaikki osat olivat entuudestaan tunnettujen katsomon suosiossa olevien esittäjien käsissä. Joten esitys sujuikin j^iustavastl,.vaikka hullunktudset" yllätykset seuraavat nopeassa tahdissa toisiaan, pitäen katsomon naurunse-kaisessa jännityksessä alusta loppuun asti. Aihe alkaa kolmen poikamiehen taloudenpidosta. Jotlca tuntevat tarvitsevansa naispalvelijan talouttaan Järjestämään. Toisista tietämättä ottaa Jokainen palvelijan Ja siitä alkaa koko näytelmän Juoni, mikä on farssiksi ajateltu, vaivaantumatta syvemmin mihinkään elämään ongelmiin, ^kä siinä ole katsojallakaan aikaa mietteisiin, sillä näytelmän yllätykset tempaavat katsomon kokonaan mukaansa. Osaston uusi näyttämötolmlkunta on huomaavaisuudella valinnut syyskauden näytelmät. NäyttämOtoimln-t\ alettiin "Veljekset Tavernalla". Joka jättää katsojalle ajattelemisen .ai- ^ hetta. Seuraavana oli yllämainittu, katsojaa viehättävä farssi. Nyt seuraa "Unkarin mustalaiset" —täynnä tunnetta Ja lauluja. 8e antaa katsomolle täyden tasapainon kulttuurityössä. Täysi tunnustus näyttämötoi-mlkunnaUe hyvästä valinnasta. Ei olo ihme Jos Don-haalin näyttämö, on hyvässä maineessa Toronton Ja ympärls-vostolUtto on sitten 1917 kolmekym^ mentävuotta taistellut rauhan puolesta. NeuVOStotasavallan ensimmäinen toimenpide ulkopolitiikan 'alalla oli "raiihan dekreetin" Julkaiseminen, Joka hyväksyttiin v.' 1917 marraskuun 7 päivän Jälkeisenä yönä. Tämä dek-- reetti, jonka Lenin kirjoitti, tuomitsi imperialistisen sodan kansojen elintärkeiden etujen vastaisena ja kehoit-ti sotivia valtoja heti alkamaan neu-: vottelut oikeudenmukaisen Ja demokf raattisen rauhan puolesta Ja lopettamaan sodan. Neuvostohallitus, sanottiin dekreetlssä, pitää suurimpana rikoksena ' ihmiskuntaa vastaan sodan Jatkaminen, Jonka tarkoituksena pn, että voimakkaat ja rikkaat vallat Jakavat keskenään' valloittamansa pienet maat. ' • . ; Tämä nuoren Neuvostotasavallan ylevä vetoomus yleismaailmallisen rauhan saamiseksi kohtasi katkeraa vastustusta Imperialistivaltain taholta. Noina vuosina Neuvostotasavalta, Joka vakavasti Ja rehellisesti ehdotti maaihnanrauhaa, ei voinut pysäyttää imperialistien sodan uhkapeliä. Sen kimppuun hyökkäsi neljäntoista maan Interventioarmeijat kuten rosvot Ju listamatta edes sotaa. Heittäen takaisin vihollisen hyökkäykset Neuvostotasavalta Jatkoi työtä rauhan puolesta. Kuukausi kuukauden jklkeen se ehdotti rauhaa niiden maiden hallituksille, jotka kävivät sitä vastaan sotaa. Kalkki nämä ehdotuksel kaikuivat kmmjiUe korville. Saatuaan voiton interventlojoukois-ta neuvostokansan taholta esitettiin ensimmäisessä konferenssinsa, johon sen edustt^ oli kutBUttu,^ neuvostohallituksen edustajan kautta kysymyksen rauhan ja turvallisuuden saamisen toimenpiteistä. Täniä kysymys esitettiin Genoan konferenssissa v. 1922. Ehdotuksessa, Jonka Neuvostor liiton edustaja esitti ensimmäiseesä Istuimossa, sanotaan mm. seuraavaa: "Venäjän edustajisto suunnittelee konferenssin toisissa' istunnoissa esittää koko niaailn^ käsittävää aseistuksen vähentämistä- ja kannattaa kaikkia ehdotuksia, joiden tarkoituksena on keventää militarismin kuormaa ehdolla, että aseistuksen vähentäminen koskee kaikkia maita Ja että sotalait kieltävät kaiken sellaisten barbaaristen sodankäynnin kuten myrkkykaasulla, lentovoimilla Jne. Ja erikoisesti ettei tuhoaseita saa käyttää rauhallista slvlllväestöä vastaan." Tämä ehdotus aseistuksen vähentämisestä ja aseiden käytön kieltämistä siviiliväestöä vastaan todistaa Neuvostoliiton halua pysyvään rauhaan. Tästä huolimatta Neuvostoliiton ehdotukseen länsivallat suhtautuivat vihamielisesti Ja konferenssin enemmistö hylkäsi sen. Historiallisena tosiasiana pysyy se, että ensimmäisen, maailmansodan Jälkeen ensimmäinen aseistarilsumls-konferenssin kutsuttiin kokoon Neuvostoliiton aloitteesta. Konferenssi pidettiin BSoskovassa v. 1922 Joulukuussa Ja vain muutamat vallat osallistuivat siihen. Neuvostoliiton lisäksi. Joka kutsui tämän konferenssin, Latvian, liettuan. Puolan, Viron ja Suomen edustajat vain osallistuivat siihen. Neuvostohallituksen taholta esitettiin, että edustettuna olevat maat jsoplsivat Ddttalse^ta aseistariisumisesta Ja asevoimien vahvuudeb pienentämisestä: Neuvostoliiton taholta lupauduttiin, että se on valmis esimerkkinä tollolle ryhtymään ensiksi vähentämään aseistusta. Mutta konferens-sissa edustettuina r olevat toiset vallat. Jotka olivat toisten miurvaltain vaiku-tustenvalaisla. hylkäiIvät«:Neuvostolii-ton ehdotuk^. <^ B:aikesta tästä huolimatta Neuvostotasavalta Jatkoi sitkeästi työtä kan-sojeif raulian Ja turvallisuuden hyväksi. Vuonna 1927 marraskuussa neu-vostoedustaJIsto esitti Kansa valmistavalle komlsslonUle halutuksensa ehdotuksen ylelsiestäaseistarli-tön suomalaisten keskuudessa. Vielä sananen "Unkarin mustalaisista". Sen eslty^on meidän nuorisomme kilissä. Silloin sitä taas Don-haalllla tavataan!—X. kien valtioiden armeijoiden Ja laivastojen täydelliseksi hävittämiseksi, kaikkien sota-aseiden tuhoamiseksi, asevelvollisuuden Ja sotilasharjoitusten lakkauttamiseksi, kaikkien sota-tarpeiden valmistamisen ^lopettamiseksi, sota- Ja laivastoministeriöittenr yleisesikuntien yjn. lakkauttamiseksi. Neuvostoedustajisto korosti sitä, että Neuvostoliitto on valmis järjestämään omassa maassaan minkälaisen hyvänsä nexjvottelukokouksen tätä varten. Länslvaltain. Jotka Jo silloin valmistivat to£s tamaailmansotaa Ja auttoivat Saksan aseistamista;^ edustajat ottivat Neuvostoliiton ehdotuksen vastaan aviaimella vihamielisyydellä. Kun tätä ehdotusta vastaan el voinut* miltään toslperusteelta väittää, niin he EelittWät sen "propagandaksi" — samalla tavalla kuin tehdään nykyään. SUlbln lordfCushendun esitti "syväl^ Ilsen" tutkielman, Jonka niin tarkasti toisti Bevln 21 vuotta Jälkeenpäin. xilnsivaUat ajoivat 1^ sellaisen päätöksen läpi, Jossa ilmaistaan, että aseistariisumisella el olisi mitään merkitystä ennenkuin »"lisätakeita tiurvalllsuudesta" valmistetaan Ja pannaan käyntiin.^ Kansainliitto loi huilun ympyxin; tänään Neuvosto-? liiton ehdotuksen vastustajat yrittävät vlejdä YKista samanlaiseen hullun ympyrään. Jokaiselle Järkevälle Ihmiselle on selvää, eU& turvallisuuden paras tae 6n aseistariisuminen. Ilman aseistariisumista kansojen turv^lll-; suutta hyökkäystä vastaan el voida taata. Josaseistariisumlnenasetetaan turvallisuutta vastaan, niin .silloin on sekä aseistarlhumlnen että turvallisuus asetettu kuolleeseen pisteeseen. Ja tämä oU Juuri s^ minkä Kansain-- liitto onnistui saamaan aikaan. Kansainliiton valmistava komissioni el hyväksynyt Neuvostoliiton ehdotusta koko maailman täydellisestä, aseistariisumisesta. Ei.se myöskään hyväksynyt Neuvostoliiton ehdotusta osittaisesta aseistariisumisesta. Todellisuudessa se ei hyväksynyt minkään-' laista aseistarlisumlsohjelmaa.; El minkäänlaista edistymistä saatu aikaan 1932—1934 aselstarllsumlskonfte renssissa Ja Jälleen Imperialistien painostuksen Johdcata hyljättiin Neuvostoliiton ehdotustäydelllsestä Ja vieläpä osittaisestakin aseistariisumisesta. Tässä konferenssissa Neuvostoliitto ehdotti, että sovitaan kuinka määritellään hyökkääjä. Jonka hyväksyminen oUsl merkinnyt tärkeää edistysaskelta kollektiivisessa turvallisuudessa, Jota Neuvostoliitto on uskollisesti edistänyt. Tästä kysymyksestä Neu- V o st o 1 liton lausunnossa, sanotaan; " Jättäessämme uuden ehdotuksen neuvostohallitusta kiinnostaa sama pyrkimys, joka johti sen ehdottamaan täydellistä aseistariisumista Ja |cllnnlt-tämään niin tärkeän huomion sen vl-kopolltilkassa kahden vaUan hyökkää-mättömyyssopimuksUn, nimittäin, sen pyrjklmys turvata maailmanrauha." Neuvostoliiton uusi ehdotus hyljättiin a&eistarilBumiskonferenssissa. Nyt on päivän selvää, että Jos Neuvostoliiton ehdotukset aseistariisumi-eesta. kollektiivisesta turvallisuudesta ja agressllvlsten voimain hillitsemisestä olisi aikanaan otettu huomioon, niin toista maailmansotaa, joka aiheutti niin paljon menetyksiä ja kärsimyksiä ihmisille, ei olisi syttynyt. Mutta Neuvostoliiton varoittavaa ääntä el kuultu. * Nyt toisen maailmansodan Jälkeen Neuvostoliitto jatkaa vieläkin tarmok-k. nammin taistelua Jcestävän rauhan Ja kansojen turvallisuuden puolesta. Neuvostoliitto on luja rauhanpolitiikassaan. Tästä syystä V. M. Molotov, sen ulkoministeri, ehdotti Yhtyneitten kansaktmtain yleisistunnon kokouksessa lokakuun 29 pnä 1948, että pää^ tettälsiin yleisestä aseistariisumisesta Ja kiellettäisiin atomienergian valmistaminen sotatarkoituksia varten. Nämä toimenpiteet samalla lisäisivät luottamusta siihen, että Yhdistyneet kansakunnat todella pyrkivät rauhaan. Lopuksi aseistuksen vähentäminen on Isku laajennuspyrkimysten kanattajlen piireille. Jotka eivät vieläkään ole oppineet siitä kunnlattomas-ta lopusta. Joka kohtasi viime sodassa hyökkääjiä. Toisen maailmansodan merkityksellisten tapausten Jälkeen YK:n yleiskokouksen täytyi olla yhtä mieltä I^euvostoliiton ehdotuksen ; kanssa, Jonka perustalla tämä Järjeltö seisoo. Mutta päätöslauseen käytännössä so-velluttamisen on estänyt imperialistiset piirit. Yleisneuvoston toisessa Istunnossa Neuvostoliitto teki tunnetun ehdotuksen kieltää uuteen sotaan kllhoitta-misen propaganda Ja että uuden BO-Keskiviikkona » mairiraskuik 24 pina alkaen keUo 8 iUaUa ,-.-,..Mi§ii FILMIESITYKSIÄ J Ä TANSSI^ *; Esitetään seuraavat Jilmiif: > . >. "RIVER OF CANADA" värielakuya, jonk^ avulla; [ voidaan tehdä faiatka "Canadan jokeafj pitkin; : Esitys kestää 18 min, : / ! "ONE WORLD OR NONE" osoittaa, että mil^än^v" maa ei voi esiintyä atomipomiiiiin yksiiibmista-;;-; ;jjanäiEfig||i?15^^^ "BRONCO BUSTER" on värielokuva vilUhevösis-i;; ta Canadan länneltä. *'GREY OWL*S STRANGE GUEST" on kuva in- j tiaaneista ja majavista. - / r,;. Filmien esitys kestää noin 50 minuuttia. Sen jälkeen - • > ^ YLEINEN TÄNSSN ;:V VÄINÖ KINNUSEN SOITOLLA , - Arvokkaita kirjapaketteja lahjavoittoijia, / ' ^ Sisäänpääsy SO^ • TERVETULOA! ^ VALISTUSKOM^TEA:. > m m im im Näytelmäkapiiale Cobaltissa tk.. 27 paivana Cobalt. — Tk. 7 p:nä pidettiin CS-J: n täkäläisen osaston kuukausikokous Ja asioita olikin paljon, Klrjeenvalh-; tajamme luki toimeenpanevalta komitealta saapuneen kirjeen, jossa ehdotettiin, että järjestö panisi alkuun varhaisnuorten tolmIi;ita». Tämän toiminnan oli määrä alkaa pitämällä kuusijuhla paikkakunnan alle 116:8- ta vuotiaille. Kokous päätti että koska- kylmä^ ankara talvi on pian Jcäsis-sä Ja ^ kun meidän haalla on vaikea dan lietsojat leimattaisiin kriminaaleiksi. Tämä ehdotus tehtiin yleisneuvoston päätöksen hengen tnukalr sesti. Mutta tätä ei myöskään ole sovellutettu käytännössä länslvallois-jsa. 'Jossa :hurja sotapropaganda Jatkuu kuten ennenkin. Nyt Jälleen Neuvostoliitto on nostanut kys}rmyksen vaikuttavista toimenpiteistä rauhan lujittamiseksi. Neuvostoliiton ehdotus yleisneuvoston kolmannessa Istunnossa aselsthksen vär hentämlseksi Ja atomiaseiden käyttämisen kieltämiseksi on sopusoinnussa kalkkien maiden ihmisten perusetujen kanssai Neuvostoliiton ehdotus Ihnen-tää neuvostokansan Ja sen Johtajan Stalinin halua saada pysyvä rauha. Se on tärkeä apu ratihan ja kansojen turvallisuuden asialle. lämmittää vat voimistella kin esityksiä. Keväällä kun .tulee lämpimät,,i l m a t . .•• /1 aletaan'toimia,tämän tjihdallisen asl-.^" an ta^Ia oikein tarmokkaasti. 4;:Muttat kupljuhla pidetään ensikuussa yähäö^^.-^^lJJpf eimen Joulua. Tässä juWassa,tidee"-^^^M'.* olemaan lasten ja alkuisten e^tfömääi^j^fi^^ä-l ohjelmaa. Myöhemmin kuulenune^ttiP"- tä muuta tapahtuu mutta täksi keri^^ajj^-^,' «'jf ^ on tarpeeksi muistuttaa, <mvA&^\'' takaa pistää •aistalle"''kun kerätään^'J*!'''*'''/^'':] että voidaan lapsille antaa vähän ma-^C'**^^ • kelsla siellä Juhlas6a.^ ; " 'V '"^ i^^M Huvltolmlkomitea Ilmoittaa, että=tlCj.^;;^^J^^^^^^ 27 p:nä, lauantaina, esltetääa kaksi- ,\n. näytöksinen kappale haallUa. Kappaf j;""^^ ^ leen nimestäkin "Mestarin'touhuilu-'^: ja", arvaa että s,fi tulee olemaan.haus- ^ ka, ja varmaan ette halua sitäslvuutf ;>n^;>>>l taa, sillä se todellakin on kovin humo-ristinen. , Kappale alkaa täsmälleen v "| ; klo g.30 Ja paitsi vUd«n minuutin vä-'"f'v;^<| «alkaa. Jatkuu yhteen m(}noon,V''efctä •'/'^^'^ jää tanssimiseenkin aikoa. Muistakaa varmasti saapua silloin haalillc. - Vielä yksi viimeinen huomautus.^ Tästä saakka kylmän Ilman ta^^pl^ de tään • kokoukset: Elomaalla ja iehdof;:- tcttiin, että Illan kuluksi pelataan' t»n New Yorklks^. . . , ^SiSmk "bingoa", johon Jokainen suostui. Seu-s'rt«»t» li raava kokous on jouluk. 5 p:hä*'.Eloi; maaUe kaikki I — N , - * < ,J< \ — Ennenkuin brlttilälBet valtasivat nykyisen Newr Yorkin, oli sen nimi -S^i^ New Amsterdam. Brittiläisten vai? 'r*'''^,^ tauksen jälkeen tuli sen hallitsijaksi ,ts*ii >| Yorkin herttua. Englannin ktmlnkaan . veli, Jonka kunniaksi kaupunki ristit-' ""'*.,:4t I S » v; .••v".^^•c•i•'^SS5S?s iiiiiiilMI THREE STAR HOUSE 13 Maple St. North Timmins, Ontario Uudet omistajat , \ M. VIITASAARI JA P. BROMLEY , Kaikki hotellioikeudct. ,» SULKEUDUMME SUOSIOONNE. Tehkää teidän Jooiamatkasta kotiinne nautlntorilcas MATKUSTAKAA nykyaikaisella moottorilalvalla "B AT O RY" Kööpenhaminan'Itautta., Jlopeat Ja sopivat yhteydet Kööpen- . haminasta Helsinkiin, Turkuun ja kaikkiin paikkoihin Suomessa. ^ tl ^ ' v Sutiri ioulumatkue N©w Yorkista ^isrr Joulukuun 10 p., 1948 Juhlatutmelma siitä hetkestä kun astutte laivaan Tehkää paikkatilauksenne NYT palkallisen, matkatoimistonne kautta tai osoltteeUa: . GDYNIA AMERICAN LINE 609A Dmmmond Bldg Montrcalj, Quei liiilifiiiiiiiBI^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 20, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-11-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481120 |
Description
Title | 1948-11-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
9$
i i
elee
3i-tievä
irntykssn
) päivää
äheskään
suotavaa,
iltiin ko.
1 tojmlQ-
[iiut3j:en
kaissmpi
.ti kuul-
1 jälkaea
suud&Tsa
n pöytä-lys
cdel-
3. pöytä-stön
kä-rätettiln.
ton kor-imisesta,
ollut vi-
: kokous
vää uu-uuksistaj
puhdis-ja
esit-
:unnall2,
m asian
ä pojilla
;elunoh-l
kertaa
a. Hän
C:n yli-pn.
fyys-'
ohjaai
virkls-hänellä
lä alal-nys
lä-keydes-ten
jär-yösken-dokkai-kunnan
ajoittaa
ölälsten
ikokous
, joulu-okousta
lan eh- <
muihin
ksi, siis
ran jä-
:okouk.
n
sta
ostolii-
Jt- vuo-llisuus-iko
nä-tosopl-monna
liteolll-.
Itu ra-la
kuin
eenki-raken-jaivos-
•iittäva
3a ole-
Lssa oli
kset.
mm mm i i mm 'M
' 5
teistiilos on oyt
njBeksikalimeea kabden palvin aUcana saapui Vapauden
kastoon las 34 labJoStusia Ja nUden katteeksi S67.S0 ka-tahaa.
seka useita kuomautuksla haastetuille^ että maksai'
haasteensa nytr.ennenkiän tulee Soululabja yms. menoL
ma y k ^ lablolttajistf niinkin pitkälle, että sanoo: "tusina
0 Ja reilusti:". ^ , ^
ailcJdaan on.hoastekampanSa nyt tuottanut $n;S34.75.
[fuksia J^j^asteita saapui eilen iltaan mennessä seiiraa-
ELLEN JA'TÖBy HAKALA Thessalönista vastaavat $10
n Mikon, Onni Hormiston ja Tobi Saaren haasteisiin.
HS. SANNA HUHTALA Soosta vastaa $1- Hilja Ogrenin
leseen. * ' ^ i
SKARI TUOMI Malarficista vastaa $2 haasteeseen. ^ .
?H MÄKI Hesperosta vastaa $1.50 Joseph Saaren
n ja toivoo kalKkienjotlra ovat haasteen saaneet:t^^
unoin.' ' . ,
nJA MÄKI Hesperosta vastaa $2 Meeri Raunion hä
a toivoo toistenkin haasteen saaneiden tekevän samoin. -
ILD A KUNELIUS Radwaysta vastaa $2 E. Vestin haasteen;
RS. LEMPI RAJALA Sutton Baysta lahjoittaa $2.
. SAIKKONEN Kirkland Lakelta vastaa $2 Elssi ja Eino
n haasteeseen, , • ^
ILJA JA KUSTI MATTILA Wahnapitaesta vastaavat $5
»ja Karlo Harjun haasteeseen. ,
bUISE J ^ ARTHUR HAAVISTO Lac du Bonnetista vas-t$
2Tilda Hyvösen haasteeseen ja haastavat Helmi ja Eric
n Winnipegista (123 SherbrookvSt.)
AURI TEKKALA Torontosta vastaa $5 E. Päukkuseh haas^
in. ja haastaa Paavo Lindströrnin Sprucedalesta sekä J;
ärin ja Y. Mäen Torontosta.
NTC PAJALA Vancouverista vastaa $5 Yrjö Niemen
»eseen ja haastaa KAIKKI HENKILÖT, jotka eivät vielä
hjoittaneet;^^^^ 'v^^^^^^^ on meidän velvollisuutemme, turvata yh-laitoksemme
taloudellisesti.
DHN ULVILA, Canoe, B. C., vastaa $1 J. Katalan haastee-a
haastaa edelleen Henry Kankaan; Graigeachie;B.C.i
Ivärttön Field, B. C. •" '
.MÄNTYNEN Hansenista, A. C. Ry., Ont. vastaa $5 Väinö
mäen haasteeseen ja haastaa Eino Rintaran, jossakin käm-ja
Nikolai Heikkilän, myös jossakin kämpillä: Pojat, tu^
äyteen ja reilusti ^
PR TELEGRAPH T. JÄRVISEN TYÖKUNNAN MIEHET
HÄPUKKINEN, O. PAANANEN, A. SILTAMÄKI JA J ;
!JPÄÄ vastaavat $4 GPR Telgraph U. Joupin 'työkunnan
BÄeen. ^ - . , :
DY HILDEN.GPRin Telegrafityökui^ästa vasta^2 Aili ja
h Mänttärin haasteeseeri.
.HAKALA Minnipukasta vastaa $2 H. Peräsen haasteen;
£ KNIIVILÄ vastaa $2 Pekka Utriaisen haasteeseeri ja
la kaikkia^ jotka eivät vielä ole lahjoittaneet.
MIL NYLUND Swastikasta vastaa $3 Aili jä A. Mänttärin
äeseen ja haastaa'Antti Torikan ja Elias Torikan Swasti-
Ont. ja Hanna Sillanpään Fort Williamista, Ont.
RS. MARY MATTSON Sylvan Lakelta vastaa $1 Sandra
m haasteeseen ja haastaa Aino Hiltusen Vancouverista.
ENRY ULVILA Chasesta, B. C , vastaa $2 saamiinsa haas-
1 ja haastaa Antti Penttilän ja Kusti Hillin Chasesta, B. C.
IR. JA MRS. FRANK KOSKI Port Arthurista vastaavat $3
linin ja Sylvia Kallion haasteisiin ja haastavat kaikki Mat-ohäset
tekemään samoin.
llLARIK LAINE Port Arthurista vastaa $2 Kusti Penttilän
teseen. , ,
AIMI IKONEN Port Arthurista vastaa $1 Katri Mähösen
leeseen.
iJKAISU: Eino Jääskän haaste julkaistiin lokakuun 28 p:n
rossa virheellisesti. -Se kuuluu olla: EINO JÄÄSKÄ vas-
0 F, Rahikan haasteeseen ja haastaa C. Pesolan ja W.Saar-
'eikä Saarela), molemmat Kaministiquiasta. V •
Tässä katsauksessa $ 67.50 i
Ennen julkaistuja 11,467.25 - ^
Yhteensä $11,534.75
-NUORI TAITEILIJA
'^RUMUUDEN YLISTÄJÄNÄ"
iroopan suuripnpia rakennuksia
selin oikeuspalatsl, joka on ra-u
214 häitaarin suuruiselle
— Maailman suurin tavarataloyh-tymä
V. 1944 liikevaihdon (190,000.000
dollaria) perusteella pn amerikkalainen
Gimbel.
IE WORKERS' CO-OP
Edistyksellinen voima pohjoisessa
I . . . . Se on kajmaiuksennerarvolneni
läätty-i
men-,
ttavaa
musta,
pikar-alkko-lonissa
eljän-oliiton
keski-leiden
n kosivan
liri on
a ka-akaan
siinä
akko-
; "so-
/"apaa
Näit
toi-iosta,
t lak-hm-toisln-ckoon
tarve.
;yivät
e ju-.
:ovan-mur-tolai-bensa
inan-mat-nin-nem-risoi-mer-
Va-
K I I T O S
Mitä kauneimmat kitokset teille; naapurit ja tuttavat, siitä
ätyksestä, jonka järjestitte meille uuteen tupaamme,
f^iitos myös lahjoista, joita toitte tullessanne.
ihnapitae
Teitä kiittäen,
HELVI JA FRANK KIVI
Ontario
SAKn SSnrnkannattajassa. f*Palk»
kaiyöläisessa" Julkaistiin as^tain
'senraava Terho Peltosen kafsa^
Kalevalan IniTaajan ja^hdeo hao-i.;
»n^tnfiiTPTnin snonialtdscn taidemaa-l
•larin Akseli iSaUen-Kallflan synt.
1865 ja knoUat 1931) eladiastä Ja
työstä: * , .
kokoelmiin vaatii aina "yleisestä mier
liplteestä" täysin piittaamatonta terä^
vää arvostelukykyä. Tätä om^i tun'^
retusti suiu^ssa määrin Turun taide^
yhdistyksen ensimmäinen intendentti
Viktor Westerholm. Niinpä juuri hän
uskalsikin ^lankkia yhdistyksensä kb-koelmiin
v. 1895^ ^uoren Axä Galle-nin
suuresti moititun maalauksen
"Akka ja kissa".
N ivTaulunsa Gallen valmisti' 20-vuoti-aana
nuorukaisena Salon kauppalassa.
Mallina toimi seudun omalaatuinen
'kuuluisuus, eukko, joka kesäisin kierteli
maanteitä keräillen,^ rehuja lam-r
pailleen — talvet vietettiin pienessä
mökkipahase&a yksissä: lämpimissä
lampaitten kanssa. Tästä nimitys
"Lammasmummö", Jolla eukko tunnettiin
kautta koko maakunnan.
GaUen opiskeli tällöin Pariisissa, viimeistelytyöt
"Akka ja kissa" maalaukseensa
hän suoritti myös tässä maail-mänkaupungissa.
Taulun valmistuttua
hän lähetti sen-kotimaahan taidenäyttelyyn.
Täällä tosin suppeassa
piirissä tunnustettiin teökSen taiteelliset
ansiot, mutta yleinen mielipide
tuomitsi sen yksimielisesti brutaalina,
karkeana vastennDlelisehä. Sitä sanottiin
jopa "rumuuden.ylistystauluksi".
Nykyaika puolestaan on asiasta hiukan
eri mieltä.' Se näkee maalauksessa
Akseli Gallen-Kallelah nuoruuden
ajan mestariteoksen. Pystyvatsaisen
jn känsävarpaisen eukon näennäinen
rumuus el enää häiritse ketään, päin-
^vastoin tuntuu, kuin maalaus todella
olisi "rumuuden ylistyslaulu" sanan
kauneimmassa merkityksessä,. kuvas-tuuhan
vanhuksen olemuksessa joka
tapauksessa suurta; iän Ja raskaan
työn painamaa tosi kauneutta; Taulu
kaikessa koristelemattomassa realis-tisuudessäi&
n on samalla ihmeen tunnelmallinen
tuokiokuva hetkestä, jolloin
"Lammasmummö" pyrkii hyväl-
Icmään risuaidan liepeillä keräilevää
kirjavaraltaista kissaa. > Väritykseltään
tämä toista metriä korkea öljymaalaus
cn naturalistiseen tapaan "viileän"
hillitty ja luonnonmukainen, syksyisessä
järvenrantamaisemassa tapaa
etupäässä kellan vihreitä ja harhalta
värisointuja. Siveltimen käyttö on
taiteilijan nuoruudesta huolimatta jo
aivan mestarillisen sujuvaa. Syystä on
tätä taiteilijanuorukaisen ensimmäistä
"köyhällstökuvausta" verrattu suurten
alankomaalaisten mestarien klassillisiin
teoksiin.
Tällä maalauksella Axel Gallen
aloitti viitisen vuotta kestävän realistisen
kansankuvauskautensa. Pääs-t^
idemuseoUa on ehkä näistäkin^par-haat;
samUa seinällä rAkka Ja kl8-- ^isjnaä ehdotus on kaunopuheinen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-11-20-02