Vapaus, July 20, 1948

              m
im
iivu 2 Tiistaina, heinkk. 20 D.
lp
im
mä
lii
l i
p i i
•> I
Ä
1 J.
i
f U B E B T Y ) — Independent Labor
^"^rtran 'of T^intilsh rTa.nsi/!lftnB Es-
Tel^phones: Buslseu Office 4-4204.
E d l t o r l a l Office 4-4285. Manager
£ . SuJcsi; E d i t o r W. Eklund. Bfallisg
address B o x 69.'Sudbury. Ontario:
tabllahed Nov. 6 t h 1917/ Authorjzgd
aa second class mall by the Post
Office Department, Ottawa. P u b -
Ushed thrice weekly: T u e s d a y s .
T h u r s d ä y s a n d S a t u r d a y s b y Vapaus
P u b l i s h i n g Company L t d . , a t 100-102
Elm St; W . , Sudbury, Ont.. Canada.
A d v e r t i s i n g rates •. upon applicatlon:
T r a n s l a t i o n free of charge.
. T I L A U S H I N N A T:
Canadassa: 1 v k . $5.50 6 k k . $3.00
3 k k . $1.15
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 v k . »6.50 6 k k . $3 JO
Suomessa: 1. vk. $7.00 6 k k . $4.00
uutissatoa Mitä näiiDine Neumtoliitossa?
Puolustaa laittomuutta ja väkivaltaa
Paikallinen ."^tar-lehii riensi vJirne perjantaina puolustamaan
kaikkein pahinta lajia l a u i c j r n u u t l a j a v ä k i v a l t a a : k u n .se julkaisi.toi:
mitiuikirjoituk-sen.. mi-ssa iulkf-anti yritefaan o i k e u t t a a py.ssyhurttien
omankäden oikeii.^. Mainiiu^.sa Toiriiitu.skirjoilukM:.ssa .sanotaan:. ,«
'•. . . Ki ole lainkaan haniniastyttavaa. etia . . . tulia.seita käytet­tiin
. . . Pääinsinööri ampui haulikolla Hinf^ettelijoita haavoittaen viii'
t a kuusihenkisestä joukosta . ..;.\rnf>urni«e.sta voidaan .syyttää yhtei­sesti
CSU: n johtajien vakivaltafjolitiikkaa ja halliluk.sen ohjelmatto-
•muutta kun se sallp väkivallan riehua kontrolloimatta : . . OMISTA^
JILL-\ ON OIKhCS I'( OI.l'-'I \ \ rT>K\\N\ Juuri tata kuvaa
ampumistapaus f Alleviivaus meidan.j
• Näin Star-lehti myontaa avf^imesti ja lainkaan häpeämättä, ettei
ollut."odottamatonta se kun tyonantaiai käyttivät tuliaseita meri-.
mie.slakkolaisia vastaan. ..Mainittu lehti syyrtaa kaikesta lakkolaisia
ja.hallitusta (ei siitä ettaviimeksimainiitftei ole vaatinut laivayhtiöil­tä
lain noudattamista, vaan siitu e l l e i se ole enemi>aa lakkolaiijjia sor­tanut)
j a sanoo, etla työnantajilla on muka .oikeus'' ottaa lainkäyttö
omiin kasiinsa ja haavoittaa. lailli.se.ssa -lakossa ty(jmaataan puolus­tavia
ja demokraattisia oikeuksiaan käyttäviä työläisiä.
.Nain .Star-lehti jniolustaa avoimesti laitonta vakivaltaa.palkattu-•
jenpys.syhurttien - o i k e u t t a ^ .
Tässä yhteyde.ssa on vain muistettava vielä, etta Suurten Järvien
laivayhtiöt ovat laittomuuksillaan juovosoineet liunan lakon. .Sen:
ovat todistaneet hallituksen kaksi komi.ssionia..Sen on todennut vie­läpä
torontolainen torylehli Ch;he and .Mail, i n i k a ke.sakuun 11 -p:na
• kirjoitti:
, ••Erimielisyys ei ole tavanmukaisi.sta palkka-ja tyoaikakysymyk-sistä.
vaan siita tosiasiasta, etta vnsi laivayhtiötä on. laittomasti kiel­täytynyt
neuvottelemasta laillisesti vahvistetun Canadian .Seamen's
Union kanssa." ,
. Laivayhtiöt [irovo.soivat. laittonuuileen turvautuen taman.lakon.
Laittomien.pys.syhurttien avulla ne aikovat terrorisoida merimiesten
lakon. .Mutta lakia ja järjestystä kunnioittavat kansalai.set vaativat,
e t t ä laivayhtiöt on f)akotettava noiidaltamaan maan lakia ja tata vaa­timusta
on jokaisen flemokraattisen kansalaisen vdvolli.suus tukea seka.
tnoraalisesti että aineellisesti.
Miettimisen aihetta täälläkin
Kun .Suomess;i liidettiin viime ke.sakiius.sa ensimmiiiset yhtei.set
.soitto- ja laulujuhlat, iiiin tasa vallan jtre.sidentli J.K. I'ii(isikjvi SAnai
puheessaan m.nv. seuraavaa:
•• Laulu mielen ylentää, soitto sielun, virkistää', sanoo vanha
.suomalainen .sananla:skti . •.
\'-\yt alkavat laulu- ja ..soittojuhlat ovat erikoisesti omiaan
tuottamaan iloa. koska molemmat suuret liitot. Suomen Laulajain.
ja Soittajain Liitto ja Suomen lyovaen .Musiikkiliitto; ovat ne
en.si kerran yhdessä järjestäneet. •Lyiikaamme käsi kiitehen, sor­met
.sormien lomahan on paineltu:uihlan kutsulehden:ensi sivulle.
Onniiella lämmittävää todeta, etta tana ajankohtana henkiset.
arvot ja pyrkimykset yhdistayat ja kokoavat yhteen kansalais­ten
laajat joukol. '1 astu haluan ta.savallan presidenttinä juL
kiluoda kansan jnioksla j<iiloksen . ."
Koska:me taalla Canadassa paa.senjme pikkumaisista ryhmarii-doista
ja voimme 'lyod.i käden katehen. sormet sormien lomahan" elin­tärkeiden
kultluurii.)erintoidemmevaalimi.se.ssa? Jos Suomen tasa­vallan
presidentti, arvovaltainen |)orvari poliittisia mittapuuta käytet­täessä,
pitaa .Suome.ssa .saatua yhtenafsyytia niin tärkeänä saavutuk-
.sena, elia han lausuu .siita iulki.-;en kiitok.sen kan.san puolesta, niin sen
mukaan me .saisimme taalla Cana(las.sa ryhmariidoistamme ja hajaan-nuk.
sestamme hyvin arveluttavan arvolauseen häneltä. . '.•
. Kieltämätön tosiasia onkin, etta maanmiestemme, kaiki.ssa täkä­läisessä
piirei-ssa on voimia jotka ka,';itlavht edistyk.sellisen yhtenäisyy­den
tarpeellisuuden. Kaikista ryhmistä löytyy tervettä ainesta joka
: nou.see. ryhmakiihkoiliui yia|)uoIellc. la. toivoo. .sydamen.sa .syvyydestä,
sen päivän tuloa, jolloin me voisimme janestaa yhteisiä laulujuhlia ja
muita: lilai.suuksia demokfa;itiisestr tehtyjen, päatcisten mukaisessa
Jarjestyk,se.ssä siten, etta kaikkien maanmiestemme ylei.sedut tulisivat
parhaalla mahdoUisell.i tavall.i pah elluik>i.
, : .'Mutta ak.tiivise.ssa toiniinria-ssa' tällaisen yhtenäisyyclen..saaviltta-mi.
sen hyväksi on tahan asti ollut vain järjestynyt työväenliike, mille
silta Jaa ikuinen kunnia. . Miia tarvitaan on .se; etta rakennetaan ja
voimistetaan niitä jarjestoia. .lotka yhtenaisyyt«tii kannattavat; sekä
sita etta kaikkien .muiden jarie.slojenime. ryhmiemme ja seurojemme
jasenyydessti olevat yhtenai.syytta kannattavat voimat nostavat aanen-^
sa kuuluviin ja ryhtyvät niyos omissa piireissään, aktiiviseen työhön
yhtenais_\ yden h> vak^i.
M e i d ä n lehtemme hiottaa horjumatta, ja täydellisesti siihen, etta
suurin osa takalai.sista maanmiehistamme haluaa ryhmariitojen ja to-
; ralliin a.sejnesta yhtenäisyyttä ja.\hiei.syniniarrysta:.\Ieoleniine myös
vakuuttuneita, siita; etta ennemmin tai myöhemmin joukot saavat ta­man
tahtonsa ajetuksi m y ö n t e i s e e n ratkaisuun, . Mutta inita pitem­mälle;
jatkuu nyk\-iiven paheellinen hajaannustilanne,^ sita enemmän
yleisedut karsivat. .Ratkaisevan tärkeätä on tama: Mitaan^ei saada
.toiveajattelun;avulla. Yhtenais\-\-denkin saavuttamisen hyväksi on
toimittava ja taisteltava.
(Allied Labor .NVwsin kirjeen.;
vaihtajien eri puolilta maailmaa {
l ä h t t a m i a uutisia)..
Ä s k e t t ä i n . v i e r a i l i Neuvostoliitfjs-
Ka ryhmä suomalaisia sanomaltfhtir
miehiä, joiden mukana oli myös
Suomen Vapaan Sanan päätoimit­ta
Raoul Palmgren. Han on jul­kaissut
sarjan mielenkiintoisia kir-
RAN.SKA
, Paris. — O i k e i s t o l a K t n Force O u - j
vrieren •kut.su.ma lakko, joka k a . s ; « a a \
y l i . 200.000 • ran.skaJa:su hallituksen j
työläi-stä, j a t k u r viela tk. toisella v n - |
k o l i a . •LakkolaLs.ei ovat kieliaytyneet j
menerpä-stä työhön .sliienkm, vaikka !.yleiskuvia, tietysti olemme nan.';'-er
hällitu-s lupa.s: peruuttaa: .sen p:er,en-i vain. k a t k e l m i a . . M u t t a .sittenfcn: ,
k J n p a l k a n t a r j o u i i e s i t y k s e n . m i n k ä se I : Olemme, .saaneet /.uvan k e s k i - V e n a -
edustivat A.. K o r n e i t s h i t k i n e i i s i - i l -
ta, D o n i n l a a k s o n j ä l l e e n r a k e n n u s o n -
gehnia. leppoisan humoristisesti k u ­vaileva
"-Makar D i p r o v a ' K i e v m U k ­rainalaisessa
teatterissa seka N i k o l ai
. V i r r a n Lenmgraain ja . S t a l m g r a d in
joituk.sia vaikutelmistaan Neuvos-I t a i s t e l u i l l e omistettu "Suuret P a i v af
toliitosta, joista julkaisemme .seu­raavan:
T i e t e n k i n olemme: saaneet., -.ain-
•an tehnyt. Ran.'.kan yleinen tyovaerir
liitto- fCGT) on tarjoutunut ryhty­m
ä ä n neuvotleluihir. Force Ouvne-ren
kan.vsa vhdLstetysia toiminnasta
nykylse.s,sä.. työlai.sten käyma.ssa tais-telu-
K-^iu hintojen korkeutta ja palk­kojen
pienuutta vastaan.
BRITAN.VIA . 1 paleen j ä t t i l ä i . s m a a . s t a . jonka mahclol-
Lontoo. — B r i t a n n i a n armeija ko- j jjsuudet ovat i ajattomat
' M o s k o v a n Draamailises.sa teatteris-
.«a'V,. jos.sä emme ainoastaan. riähheet
n ä y t t ä m ö l l ä : S t a l.i n i ä , Molötoyia,
C h u r c h i l l i a ' , R ö o s e v e l t r a : j a neuvosto-kenraaleita,
vaan myös . o h j a u s - ja
l a v a s t u s i h m e i t a , . j o t k a saivat pitele-j
a n uinuvista m e t s ä - , .«nio-ja viljelys- maan paastaan.. Unohtumaton e l a -
ta.sangoiita. olemme saaneet kuvan j mys o i l lopuk.si : K i e v i n - P i o n e e r i p u i s -
pohjols-Ukrainan- jokien halkomasta i to.ssa' jarjestettv: konsertti j a kansan-r
viljameresta, olemme Maskovan-Voi- j tan-ssiesitys:: jo.ssa s l a a v i l a i n e n musi-gan
k a n a v a l l a nanneet luontoa, ionka.lkalli.suus j a t a n s s i - i l o saivat vapautu-ihmmen.
yhtei.skunta, on mullistanut j n e e n ilmauksen,
o m i i n • tarkoituksiin.sa. Olemmr; .sa-j
n a l l a sanoen n ä h n e e t edustavan .'.ap- '
koaa j o u k k o j a ' M a l a y a a n • lahettamj.s-lä
varten Cattenckissa, York.shire.ssa.
Toise.si-a rriaailmansoda.ssa j a j a p a n i ­l
a i s i a vastaan viidakoi.s.sa tai.s:elleita
Kotilalta aiotaan lahetiaa: Malayaan
lakos.sa olevia tyolaisiai^vastaan.
Ölemrrie n ä h n e e t kolme.suurta :k!iu-p
u n k i a — L*ijingraelin. Pietari.Suu.ren;
iiionurtientaalisen •• rakerinuslubnjirjk-sen;'
jos.sa s u u r i n H ä m m ä s t y k s e n aihe
olivat' - uusklassilliseri. Täkehhti.slyyiin
voimakkaat; v ä r i t ; Moskovan,., joka
kasvaneena 800, vuoden a i k a n a on t ä -
. . . . , n ä k i n p ä i v a n u h ä m m e n t ä v ä ...sekärnels-
A a s t r a l i a n ammatti- I . , :. :/ , . ,
• •• , ..v-:'. . I k a k a i k k i a aikakau.sia j a . k a i k k i a r a ­on
kehoittanut.!- • • : . . . .
V . . 1 kennustyyleja. m u t t a jonka valtavasta
h a l l i t u s t a protestoimaan sen johdos- j ^ ^ , ^ , , ^ „ . , k e n t a m i s ^ u u n u i t . . m a s t a Uu-ta,
kun B r i t a n n i a y r i t t ä ä tukahtlut--
AIJ.STRALIA
Melbourne.
unioiden. neuvasto
laa uniotoimintaa Mal3ya.s,sa. Unio-neuvosio
tukee - M a l a y a n yha kasva­van
työväenliikkeen iayclelli.sta var
pautta.
SAKSA
Berlin, - r Sak.san työväestö pro!e.«-
loi teolli.suu.spoIiLiiin; toimintaa B r i ­t
a n n i a n , ja- Yhdy.syaltain .. miehlty.s-vyÖhykkelUä.
Teollisuu-spolusi on
miehity.svirar;omai.sten muodostama
aseellinen joukko. Saksalaiset työ­väen
uniot. .sanovat, etta tama jouk­ko
. h a r j o i t t a a : t v ö l a i s t e n urkintaa,
p y r k i i kaikella tavalla tukahdutta-den
nykyaikaisen suurkaupungin aa-
• r i v i i v a t ovat hahmoittumaf.sa; vihdoin
K i e v i n . . D n j e p r i n rantakukkuloilk- r a ­kennetun
kaumin puisto- j a . palatsi-kauplmgin,
joka v a l l o i t t i m e i d ä t ko­konaan
e t e l ä m a a l a i . s e l l a lämmöllään
ja eloisuudellaan.
KREMLIN JA TALVH»ALAT.SI
Olemme käyneet histonaliisilla
m u i s t o m e r k e i l l ä , , mu.seoi-.sa, kortoel-mi.
s.sa 10 navttelyis.sa.- — Moskovan
Kremli.ssä j a K i e v i n P i t s h o r a - l u o s i a -
rissa, Leningradin Eremitaashissa,
T ä l v i palät-sissä ja. Pielarihoyi.=sa,;
T r e t j a k o v i n .galleria.ssa j a .Ki.evin tal­inaan
tyolai.slen mielenosoituksia j a | (jemuseossa, Moskovan uude.stisaani-mahdolli.
sla sisalli.s.sotaa. TeoMi.suiis- mttseoissa' j a L e n i n g r a d i n : puokiitti.s-polu.
sia .sanotaan
si^'.
;Mu.'5t3ksi kaartik-
FILIPPIINIT
Manila. Phillppine R a i l w ^ y C.ö:n
t y ö l ä i . s e t o v a t lakkoutuneet Iloilon ja
C a p i z i n väli.sellä linjalla protestiksi
79 t y ö l ä i s e n erottamista vastaan. P o -
lii.seja tuotiin heti, kun: .lakkolaiset
j ä r j e s t i v ä t • l a k k o v a r t i o i n n i n . Y-htiö
. s y y t t ä ä : — kuten tavallista —- e U a
lakko on "kommunistinen". P i t k ä n ­matkan
puhelintyolaisten lakko jat­kuu
edelleen ja puhelintyolai.set vaa-r
l i v a t 50 prosentin palkankorotusta....
JAPANI
Tokio. ~ J a p a n i n p ä ä m i n i s t e r i A s -,
hida on u h a n n u t lakossa olevia japa­nilaisia-
t y ö l ä i s i ä joukkovangitsemisil-la.
Jap*anilaiset uniot k ä y v ä t taistelua
korkeampien palkkojen puolesta. H a l ­l
i t u s julkaisi ä s k e t t ä i n :maarayk.sen,
•jonka mukaan .tarvikkeiden . h i n n a t
kohosivat 70 prosentilla, mutta palk­koja
ei kohotettu vastaavassa mää­r
ä s s ä . K e n r a a l i Mac A r t h u r i n : p ä ä m a ­ja
j u l k a i s i lausunnon. • etta • k a i k k i :
" a k i t a a t t o r i t " vangitaan. K e n r a a h s a ­noi,
että "ellei meiUa ole tarpeek.si
V a n k i l o i t a , . n i i n me r a k e n n a m m e . m i ­t
ä "
UUSI SEELANTI
AVcllington, — - T ä ä l l ä on alkanut
s a t a m a t y ö l ä i s t e n lakkO; Koko-:maata
k ä s i t t ä v ä s a t a m a t y ö l ä i s t e n lakko. on
mahdollinen; : :, : .
TSHEKKOSLOV.AKIA
Praha; — Tshekkoslovakian par-lamentLssa.
on h y v a k . s y t t a v ä n a laki,
m i n k ä mukaan k a i k k i yksitvisosastot.;
p u o l i t t a i n yksityiset, j a yleiset osas­tot
poistettaisiin maan sairaaloina.
L a m mukaan.potilaitten saaman hoi­don
itarpeen vaaties.sa sairaaloissa
• m ä ä r i t t e l i s i h e i d ä n terveystilansa, e i ­kä
se. onko heiUa varaa maksaa .saa­mastaan
hoidosta.-
EQUADOR
• Quito. ~ . .Anglo-Equadonan. O i l :
C o : n lakkolaiset Anconissa saavutti­vat
huomattavan, voiton; kun. h a l l i ­tuksen
s o v i l t e l u v i r a s t ö maarasi heil­le.
.70 s e n t i n korotuksen p ä i v ä p a l k k o i ­hinsa;
.:'antoi julistuksen, etta . l a k ko
Dll t ä y s i n l a i l l i n e n j a . maarasi y h t i ön
maksamaan t y ö l ä i s i l l e palkan, siltä
ajalta...minka he.olivat laköss-t. :.Yhtiö
on vedonnut paatoksesta;
Hintoja '^tutkitaan" taas
: - ... Voittaak.seen' aika:i ja .samalla -tyydyttääkseen yleista miehpidet-ta
luttohallitus on taas tuivauiiinut kuninkatillisen koniis-sionln nimit-tami.-^
een. .Tarkoitus on taas vtutkia:' hintojen nousua.
. M u u t a m a kuukausi aikajsemmin nimitettiin erikoinen alahuoneen:
•komitea tutkimaan hinnankorotuksia. .Silloin, kuten - nytkin/ väite^^
tiin, etta Jo tallai.>en komitean nimiitaminen on omiaan ..hidastutla­inaan
hinnankorotuk.sin.nuitta tältä ajalta, on hyvin suriilliset m
toti silla parlanieiuiirkoinitean.^-tutkiessa'^ hiiuiankorotuksia tapahtui
.äarettomäiv nopea, hintojen :noiisu.kautta linjan.. 'Kaiken:todennäköi­syyden
nnikaan kuninkaallisen komissionin .suorittaman "tutkimuk-
.sen^' aikana tama. hintojen kohoaminen: jatkuu edelleen^ työläisten,
•farmarien,ja.pikkuhikenviesten talousaseman huonontamiseksi Ja suur-;
rikkaiden voittojen llsaan•Iuek•^i.
alutta, kuninki osoittaa-kuiten-.
kin: yhden hyvin tärkeän seikan. Hallitus-timtee yleisen mielipit^
painostuksen vuoksi jiemansa horjuminen. Jokin aika sitten kerät­tiin
Canadan perhecnemantien yhdistyksen' johdolla' yli vOO.OOO nimi­kirjoitusta:
aiionuikseen.,että hinnat .palautettaisiin vuoden 1946^:t
solle hintakontrollin ja ruokatarpeille annettavien hallituksen tuk^-:
.-ahojen avull:v:NSilloin;liittohallitus .viittas perheenemäntien
edustajistoon ja.kieltäytyi: kuuleniasta; mitä näiden 700,000^^
: |. . —. Canadan • vehnavarastot olivat
i h e m a k u u n ; :1 p : n ..vastaisena yönä
j k a i k k i a a n 48,339.800 bushelia; T ä h än
.j m a a r a a n sisältyy: myöskin - s e . vehnän
I m i k a . oh . h i k k e e l l a v m a i n i t t u n a , a i -
• 1'kana pphjois-Amerikan r a u t a t e i l l ä -
n ä y t t e l y s s ä -r- j o i s t a . H i s t o r i a , ; mui­nainen,
e i l i n e n j a t ä m ä n p ä i v ä i n e n , on
kuva.stunui; vastaamme ja j o i s t a - e n ­nenkaikkea,
.samoinkuin nakyiuisla
y m p ä r i l l ä m m e . , on kuvastunut :lasis-m
i n vastaisen sodan, kammottava val­tavuus
ja .sodanjälkeisen rakennus­t
y ö n m ä ä r ä t i e t o i n e n / s u u n n i t e l m u l l i -
SUUS... , ,. ::;i,-..
Olemme k ä y n n e i l l ä Moskovan t c h -
tais.sa ja tehtaiden kulttuuritaloissa
— Punaisen Proletaarin, tyokalutoh-taä.
ssa; M i k o j a n m nimelle .omistetussa
uudenaikaisessa leipatehtaassa, .taik-k
u u s v ä l i n e t e h d ä s Kaliberissa ' seka
S t a l i n i n autotehtaan suurenmoisessa
k u l t t u u r i t a l o s s a —- saaneet .tutu.stua
neuvostoteollisuuden ajanmukaiseen
t e k n i i k k a a n ja .suorituskykyyn seka
ennenkaikkea suhen sosiaaliseen j ä r ­j
e s t e l m ä ä n . , j o l l a t y ö l ä i s e l l e turvataan
h ä n e n toimeentulonsa, leponsa;.- ter­veydenhoitonsa,
ammattikoulutuksen­sa
ja kulttuurimahdollisuutetusa.
Olemme r e t k e l l ä . K i e v m l ä h i s t ö l lä
olevan G o r e n i t s i n - k v l a a n j a s i e l l ä toi-,
mi vaan T a m m i k u u n 9 paivan. kolhoo-
.siin voineet yksiCyiskohtaisesti tutus­tua
kylän p a i k a l l i s h a l l i n t o o n ,,ja kol­lektiiviseen
. maatalousjarjestelmaa.n
E d e l l i n e n avasi meille h a v a i n n o l l i s e k s i
n ä k ö a l a n koko n e u v o s t o j a r j e . s t e l m a än
—j j o l l e i .se ole demokraattinen, v d i -
daan syystä, kysyä,, m i k a - s i t t e n on ja
J ä l k i m ä i s e s s ä , taas se osa. sosialismia,
jonka" taantumuspropaganda mm.
m e i l l ä on kuvannut .svnkimmaksi .si.-.
vuksi koko - neuvastojarje-stelmassa,
avautui meille ei suinkaan j o n a i n y i - ,
h ä ä l t ä p ä i n p a k ö i t e t t u n a , , k e i n o t e k o i ­sena,
v a a n . i t s e olosuhteista-ka.svanec-na,
luonnollisena j a s u o r i t u s k y k y i s e n ä,
e l ä m ä n m u o t o n a , josta valoisa, onnel­l
i n e n i h m i s k u n t a saattaa- kasvaa^,.
K O R K E . \ A TAIDETTA
Olemme-harva se i l t a tapahtuneilla;
k ä y n n e i l l ä -teatterei.ssa saaneet moni­puolisen
kuvan Neuvostoliiton n ä y t ­t
ä m ö t a i t e e n a i h e p i i r i s t ä ja korkeasta
tasosta. Olemme todenneet k l a s s i l l i r:
sen ohjelmiston vankan aseman sekw
ohjelmistossa etta -aivan,-ilmeisesti,
myös yleisön keskuudessa sita p u ­huvat
. O s t r o v s k i n " M e t s a n '.,: esitys
Moskovan Taiteellisessa- teatterissa,
T s h a i k o v s k i n -"Patarouvan' ..esitys
Moskovan Suuressa teatteri.ssa ja- B i -
z e f n 'Carmenin" esitvs. L e n i n g r a d in
K i r o v - t e a t t e r i s s a seka toisaalta klas-:
s i l l i s en b a l e t i n h a l l i t s e v a :asen-ia—:sil­ta
antoi JO smailsa h a j a n a i n e n - " K a k -
s i k y t t y r a m e n . hevonen", .teknilhsesti
l o i s t e l i a a n n ä y t t e e n ; : m u i t a Prokofje-;
v i n ' " T u h k i m o s s a ' y h t y n e e n ä .-ja. -so-.
v e l l e t t u n a . modernnn ' m i i s i i k k i i P , se
saavutti t ä y d e l l i s e n taiteellisen voiton
(molemmat- baletit Moskovan Suures­sa
teatterissa),: Ajankohtaisia a i h e i ta
NEUVOSTOIHMINEN
M u t t a ennenkaikkea, k a i k k i a l l a ja
k a i k e n . t a k a a etsimme i h m i s t ä , neu­vostoihmista.
Tutkimme h a n t a ysta-vallLsis.
sa i.sannissamme ja avuliaissa
oppai.s.samme: V o K S i n pääjohtaja
prof. KemenovLssa j a .sen p o h j o i s m a i ­sen
osaston johtaja.s.sa rva K i s l o v a s s a ,
V O K S i n leningradilaisessa isannaSr.
.samme, hra .Saplini.ssa j a sen k i e v i -
laisis.sa isannLssa. j o h t a j a Skaishkosr
.sa ja- mui.s.sa, seka ennenkaikkea tie­tysti
oppaissamme, rva Konjuhovassa,
h r a Shumilovi.s.sa, h r a Svkiaisessa. h r a
Vcrtogradovi.s.sa. Tutkimme neuvos-toihmi.
stä Pravdan toimituskollegion
huonee.s.sa, jossa toimittajat Pospelo.v.
S a s l a v s k i , Viktorov. j a Shukov p i t i v ät
konfererussia. kan.s.samme, u k r a i n a l a i -
si.s.salehtimiehi.ssa V O K S i n päiväl­lisillä,
Ogonjokin p ä ä t o i m i t t a j a s s a , r u ­n
o i l i j a - S u r k o vissa; k i r j a i l i j a -Korneit-shuki.
ssa, jota haastattelimme yja k i r ­j
a i l u a • Simonovissa, jonka kan.ssa
vaihdoimme j o n k i n , .sanan; kansan-t
a n . s s i j o h t a j a s s ä Moisejevissa j a t a i ­demaalari
Gerasimovissa, j o i s t a n a i m ­me'
v a i n vilauksen. Tutkimme n e u -
vostoihmi.sta:kadulla, .teatterissa, t a i ­dekokoelmissa,
uimarannalla, jalka -
pallOrOttelus.sa.
. Han, neuvostoihminen, oh e l ä m ä n ­m
y ö n t e i n e n , optimistinen, t y ö t e l i ä s ja
s i v i s t y s j a n o i n e n :— ja: j o k a i n e n noista
laatusanoista pitäisi varustaa lisä­m
ä ä r e e l l ä 'rajattoman.' Mutta voi­makkaamman
vaikutuksen m e i h i n te­ki
h ä n e n vankkumaton rauhallisuu-:
tensa. Ei edes suurkaupungin katu­kuvassa
voinut havaita haaviakaan
s i l t a hermo.stuneesta kiihkosta, mika-lyo
leiman-sa. l ä n n e n metropooleihin.
Luonnollisesti, t e r v e e s t ä yhteiskunta-..
muodosta on kasvanut luonnollinen,
terve ihnunen
M u t t a emme v a m me tehneet kysyr
myk.sia neuvostoihmisille — m y ö s neu-vostoihmmen
telti 'sysvmyksia m e i l l e.
Oppaamme, i s ä n t ä m m e , t y ö l ä i s e t teh­t
a i s s a p a kulttuuritaloissa, sanomaleh-timiehet.
N u h i n kysymyksiin, o l i usein
hankala vastata. Ne meruvat usein
kiusalhsesti asian ytimeen, ne osoit­tivat,-,
miten tarkasti . kehujastamme
Neuvostoliitossa seurataan.
LiittojuMa RarliiiM
SELVÄT SANAT
Emme me. j o t k a nyt olemme Neur
v o s t o h i t ö s t a palanneet, voi a i n a k a an
v ä i t t ä ä .ette.m.me t i e t ä i s i , mita- Neu­vostoliitto
m e i l t ä suomalaisilta odot­taa.
Kaiicen v ä ä r i n t u l k i n n a n p i t a i sl
.siinä suhteessa olla ta.stalahin mah­dotonta
n i i n Uudessa- Suome.s.s:a. k u in
Vapaassa Sana-ssa. n i i n H e l s i n g i n S a ­nomissa
ktnn T y ö k a n s a n Sanomissa,
niin Nya Pre.sseni.s.sa k u m S N S - l e h -
dessa.
-. O n kohtaus j o k a oh erikoi.sen sel­v
e n t ä v ä .
Se tapahtui heti Moskovan .saapu­misemme
Jälkeen V O K S i n johtajan,
prof. Kemenovin* vastaanotolla. K a n ­sanedustaja-,
toimittaja H i e k k a l a esit­ti
siellä selityksen, j o n k a . h a n p y r k i,
toistamaan k a i k k i a l l a j a - j o n k a tun­nemme
hyvin kotisesta lehdhstostam-me:
etta hallitu,skriisimme oli Suo-:
men si-sainen asia, jolla ei o l l u t -ker­rassaan
mitaan tekemista ulkopoli­t
i i k a n kanssa, etta me k a i k k i olemme
demokraatteja. -
T ä h ä n prof. Kemenov huomautti,
e t t ä : Neuvo-stoliltto tosin ei sekaannu
Suomen s i s ä i s i i n aisoihin, m u t t a etta
Sille ei k u i t e n k a a n ole y h d e n t e k e v ää
mika suunta Suomessa voimistuu: jos
demokraattinen s u u n t ä j s i t a tervehdi­t
ä ä n i l o l l a , . JOS v a n h a suunta; asia on
kokonaan toinen. : N e u v o s t o l i i t o n t a h ­to
o n , e t ta Suomessa vallitsee: demo­kraattinen,
suunta. Neuvostoliitolla
on Helsiiigissa omat lehtiedustajansa
ja .se luottaa Tassin u u t i s i i n . Lenin
ja S t a l i n opetuksien mukaisesti Neu-vostolntto
ei toisten kansojen suhtau­tumista
arvioidesa.san katso sanoihin,
vaan tekoihin.
K a n n a n i l m a i s u oh, k u t e n nahdaan,
v a r s i n selvä. Huomautin s i i t a paluu­m
a t k a l l a p ä ä t o i m i t t a j a Aholle, joka
isturkans.sani .samassa autossa:
K y l l ä Hiekkala nyt sai selvät
sanat/• • •.••
— Me k a i k k i porvarit saimme .sel­vät
sanat, vastasi Aho.
Missä Liittojuhla pidetään
T i m m i n s , — A l l e k i r j o i t t a n e e l l a on
ollut tapana : t e h d ä - p a i k k a k u n t a k u -
vaus paikasta aina ennen' l i i t t o j u h l i a.
V a i k k a en t a l l a kertaa tunne seutua
t a r k a s t i ; nnn -koetan -kuitenkin a n ­taa
kuvauksen paikasta, nii.s.sa.liitto­j
u h l a • v i e t e t ä ä n taman ja: tulevan,
kuun vaihtees.sa. : -
E n s i k s i k i n " t a m a on seutu, mista
joet l ä h t e v ä t virtaamaan pohjoiseen
ja e t e l ä ä n , sus m a a n s e l k ä , k u t e n . j o t ­kut,
s i t a sanovat. .Kenogami on j u un
se keskiselka ja l u u l i s i .-ettei .siina
ole vettä,, ollenkaan,- -mutta sanovat
seudulla olevan i s o t , v e s i s t ö t ; ^
Kenogami: siiaitsee noin 10 mailia
luoteeseen K i r k l a n d Lakelta j a -on
T i m m i n s n n m e n e v ä n maantien var­r
e l l a . Puisto., o n Kenogami Lakella,
m i k a on n o i n 5 m a i l i a . p i t k ä . j a ulot­tuu
puheiden mukaan m u i h i n .vesis­t
ö i h i n . T a m a n j ä r v e n r a n n a l l a , jossa
u r h e i l u k e n t t ä : j a p u i s t o : o v a t , , o n met­s
ä i s t ä seutua; mika vaikuttaa j y l h än
pohjolan m e t s ä l t ä . U r h e i l u k e n t ä n toi--
n e n . l a i t a koskettaa..tuohon luonnon­m
e t s ä ä n ja- t o i n e n laita pohjoiseen:
m e n e v ä ä n maantiehen.: ToLsella.puo­l
e l l a , eli J ä r v e n rannassa on: puisto,
jossa ,on .suomalaisille tuttu sauna-ravintolahuone
j a pienoiskoossa oleva:
o l m p i a l a i s k y l a , sillä . R a n t a l a n Kusti
sanoi- j o , v i i m e vuonna tullessamme
l i i t t o j u h l a s t a Torontosta, e t t ä toista­sataa-,
p e r h e t t ä olr; l u v a n n u t k ä m p ­p
ä n s ä JO liittojuhlaan.-; osalhstujien
majoituspaikoiksi; Tama jo osoifctaai
e t t ä se on , o l y m p i a l a i s k y l a pienois­koossa.
R a n t a on myöskin mita ihanin,
hiekkapohjainen uimapaikka.- . S e u ­dun-
ihanat vesistöt ja- m e t s ä t v e t ä v ät
a m e r i k k a l a i s i a . , t u r i s t e j a kalastele­maan
. ke.sisin ' : • • metsastelemaan
syksyisin. Y m p ä r i s t ö l l ä ovat mycskin
kaynn?.ssa . Lsot metsatvot, joten l i i t -
tojuhla.ssa kavvillä o n tilai-suus n ä h ­d
ä isot metsakampat. , -
- Ehka moni ajattelee; etta m i t ä n ä h ­t
ä v y y t t ä niissa - on. Nii.s.sä k u i t e n k in
n ä k e e aina j o t a i n parannuksia mitr,
vuosien varrella on kehitetty, j o s km
nii-ssa• on viela parantam:sen varaa.-
N u l l a tyo.skentelee tuhansia metsä­m
i e h i ä , " v i h r e ä n k u l l a n " kaivajia
A l l e k i r j o i t t a n u t . a m a k m -u.skaltaa
sanoa, etta ' K i r k l a n d Laken juhlaan:
tulevien ei tarvitse pelata, s i t a . . ettei-,
:vat saisi n a u t t i a luonnosta. E i mene
viikonloppu turhaan, j a j o k a onkesa-r
loman.sä j ä r j e s t ä n y t taksi ajaksi ja
haluaa:;, k a l a i s t a ; paikkakuntaa, nnn
-se, on j u u r i Kenogami • L a k e . , josta
j u u r i -saapuneet timmmsilai.set: ker­toivat
saaneensa .10 paunan haukia
j a ,20rpaunainen ,oli ,paa.?syt kasista,
T a m a n .todistavat K o r k o l a : j a Pauk­kunen
• E h k ä moni .ajattelee K i r k l a n d L a -:
ken; olevan: p a h a n tien takana;. mutta
a s k a l l a n .vakuuttaa, e t t ä paljon hel­pompi
on ajaa North Baysta K i r k ­land.
L a k e l l e k u m Torontosta North.
B a y h i n , , s i l l ä - t i e on: p ä ä l l y s t e t t y ä ja;
leveaa.: E i : ole - p a l j o n kyliäV vaan
m e t s ä t i e t ä j ä r v i n e e n j a jokineen. New
L i s k e a r d i n kaunis maaiv»iljelysalue:
muistuttaa Suomen Pohjanmaan ta-
.' K a i k i s s a malrsa valmistutan n': kuu-,
i n e i s e l l a kureella Lontoon olympia­l
a i s i i n ja m e i l t ä k i n matkusti smne
j u u n A q u i i a n i a l l a yhdessä muiden,
canadalaisten: kanssa Littomme kas­v
a t t i Leo R o i n i n e n , j o k a voitti e r i n ­omaisella
tuloksella k e i h ä ä n h e i t o n ja
v e t ä ä Canadan edustuspuvim yleeri
Lontoossa taman kuun lopulla. Tulos
o n m m hyva. etta se panee meidät
uumoilemaan h ä n e s t ä kolmen n e l j än
vtioden kuluttua m i e s t ä , joka l ä h e n ­telee
63—€5 m e t r i ä ja siten astuu
p a r h a i t t e n k e i h ä s m i e s t e n joukkoon
s i l l ä on .seivaa, etta vaikka emme
v o i k a a n h ä n e l t ä toivoa Lontoossa, k u l ­taa
hopeaa ei ka pronssia viela; n nn
h y v i ä neuvoja ja t e k n i i k a n opetusta
s i e l l ä Leo saa varmasti ja se mer­kitsee
ratkaisevaa metrilukua keihas-kaarissa.
: . . - • • , . , :•
E n t ä s kuulassa jota Leo - myo.skin
t y ö n t ä ä siellä? Salon T a i s t o n kuula-e
n n ä t y s taitaa, huokua viimeisiään,
k u n Leo p a r a n t a a vha. L a k k i a nos-;
tamme pojalle joka nain hyvin on
h o i t a n u t kuntonsa.
M u t t a onhan m e i l l ä k i n omat olym-pialaisemme
K u s t a a n valtakunnassa
K i r k l a n d Lakella elokuun a l k u p ä i v i ­n
ä , eh .samaan aikaan k u i n Lontoos--
s a k l n . N ä i s t ä j u h l i s t a on muodostu-'
nut urheiluvakemme kohokohta jo­k
a i n e n kesä, jopa sellaiset tuma-.
jaLset ettei n i i l l e ole v e t ä n e e t verto­ja
muut juhlat keskuudessamme. Ne
ovat olleet nousevan nuorison Juh­l
a t , jois.sa fyysillinen- kunto, .tervey.<^
j a nuoruus ovat v i e t t ä n e e t -riemujuh­laa.
E p ä i l e m ä t t ä on liittojuhlamme
korvaamaton juhla, jo urheilumme
hengen elpymiseksi, j u h l a urheilu-ä
ä t t e e m m e ja innostuksen- kohotta­j
a n a , joka o n - v ä l t t a m a t t o m v y s ja t o i ­menpide
joka vuosi, ellemme tahdo
että urheilumme a l k a a riutua ja Icp-puu
innostus. Se ö n h y v a ottaa huo­mioon
. k u n liittokokouksessa taas
p a n n a a n parrat p ä r i s e m ä ä n muiden
asioiden ohella m y ö s k i n taas liitto­j
u h l a n pidosta. V a r m a s t i K a r h u v a a ­r
a n Kustaan antama innostiLs on
t a r t t u n u t moneen, ihm.seen K i r k l a nd
L a k e l l a , sillä muuten ei v o i d a viedä
l a p i niiU: s u u r i s u u n t a i s i a uuden ken­t
ä n rakentamisia .huoneistojen lait­t
a m i s i a ja muita, ellei asiaan ole to-delhnen
innostus, ja k u n n a i n teh­d
ä ä n , nnn innostus tulee kai s ä i l y ­m
ä ä n s i l l a seisovathan p a i k a l l a keur
t ä t ja se t y ö j o k a on j o u k o l l a 'tehty
j a jolle k e n t ä l l e voi nuoriso m e n nä
h a r r a s t a m a a n urheilua ja- kohenta­maan
kuntoaan;.
Tulevassa liittojuhlassa tullaan
vanhojen perinteiden mukaisesti .te­k
e m ä ä n uusia l i i t o n e n n ä t y k s i ä ja
passittamaan vanhoja muistojen
joukkoon. Y k s i t ä l l a i n e n murskaaja
tulee olemaan Cometsin Wagner, j o ­ka
nayttaa olevan h y v ä s s ä kunnossa
j a jota todisti h ä n e n tuloksensa T o - '
ronton l a u l u - j a soittojuhlas.sa j a n y t
olympiakarsinnoissa MQ.T.. ,
mies oppi. :ekn.ik.nV.:'
primitiivisen: tyvlin ^ i i a i^
nella amakm oeia oh v^i"^-
t a a l l a Maja.-,ijanea •jtisor
pa kerttvL^i h j masu
menottelu^a ja veisi .T>a,o.,
tuloksen pahem.icr. k e n ^ ;
jen joukKoon Se menee -..7,.
jon t y y l i . . a oli-kaan p a " y j '
pahtAinut siHa hypj: -i
tuovat ko-olt p-stfci-a V
m u : t a k i n - ' . h y v i ä ; v b i n i i a -^
nuorusa ooji-a ja tvtoil,"^
l i i t t o j u h l a u-he !un k.-.n^v \
tulee.. ole.niaai) antoisa
Sinne t a . a olio paasu.a i
ja mui-a 'e: .eht.T.aän
taapa ta.nia jalo maan,'Vei"",
ajan .hyvin larkkaa.n varr-^vvl
koko juhla or. aivan kuj.n
jarjestetf. farmareille
man kurjaan uJanko.^t.:;n
han juun ..fa.'-mari: heitur;';^
toissa ja elonko-JUUSOa i . r;.1
keita ja va,<;yneitä aja^^eln^ '
urheilusta puhumatiakajn^il
sivat lähimainkaan saaru-J
paasta kuntoa.*:sa-vanaavi;-n-
Joten parasta onnistumis'! £
lilie - j a : kiitos- kirklanciläkelflsj,
desta luja.sta lenkistä jcnka"^]
sa;sin kourin, sisulla Jk: ku-in"
takoneet urheiluliikkeemTt"
uuden urheilukehtän - ja r i i u -l
nuksella T j o elaa ja kuko
arvon: iriukaäh me :mit:aan!i;|
man menoa; ja meininkiä i j
tehdyt muis'ome-ki' mita M
me kasin ja ano.n eU\at j«.
p a i n muistona .sinä'mitä irei
olemme olleet- ja tehneet Mf i
laiset olemme antar.eet voia
ja väkevän; panoksen Canadi:!
den kotimaamme urheilueläir
kai se jollomkiiv kun lii?toriäai
tetaan mei kitaan meille T,jt
lei meille vaarvvttä tehdii |tij'{
tapahtuu.
Terveiset Kiikla':d LskdiijI
joisen tovereille j a ystäville - |
kommus, .
sankoja.
K i r k l a n d L a k e n kauppala on kuten
t o i s e t k i n pohjoisen kauppalat, kaivos­y
h t i ö i d e n purlstuk.ses3a. , Se on r a ­kennettu,
m ä k i s e e n maastoon ja s i e l ­lä
on. v i l k a s hike-elama. S e on k a u ­nis
. kauppala. Sen suomalaiset ovat
p i t ä n e e t itsepintaisesti h a a l i n s ä h y ­v
ä s s ä kunnossa j a rakentaneet kau­n
i i n puiston ia u r h e i l u k e n t ä n Keno-g
a m i i n , . jattaakseen sen. nuorisolle
muistoksi j a auttaakseen n u o r i a kult­tuuritoiminnassa
rakentamalla nämä
laitokset nuorten yhteiseksi hyväksi.
Nuoret varmaankin.: vaalivat • n ä i tä
l a i t o k s i a ' t y ö s k e n n e l l e s s ä ä n parem­man
elaman puolesta. S i k s i p ä Jokai­sen
Canadan suomalaisen- t u l i s i k ä ä n ­t
ä ä katseensa K i r k l a n d Laken l i i t t o ­j
u h l a a n . K u n . menemme joukolla s i n ­ne
ja teemme parhaamme juhlan
onnistumiseksi; saamme vastavierair
l u n ja s e l l a i s e n toveruuden; m i t ä mc
ihmiset j u u n . t a r v i t s e m m e k i n . Samal­l
a myös autamme K i r k l a n d L a k e n to­vereita.
— T a n k o .
Jäpsiupseerit ovj
komentamassa
Pohjois-Shensi. — Shensini
nan sotila.shallitsija kenraali
shan on uudelleen jarjestänni
taarmeijaasa; jotä .hän mt
kymmenenneksi rauhan vllapi
k a a l i k s i . Taman armeijan
antanut japanilaisten up-(
mennon alaisuuteen.. Ylikomcs:
toimii kenraalimajuri Imamii
on ylennetty Kuomintangm.fä
luutnantik.si. . . '
. Nama seikat: tuhvat ilmi EE|
san,vapausarmeija sai muuta
panilaisia vangiksi Shouj-atigsi|
on - v a in • 25 - mailin paa.s;a
maakunnan -pääkaupungista Ts^
-nista.'.-'
.. C h i a n g Kai-sh^k antoi lo'-
kuussa määräyksen jonlca i
panilaisten : komennon
kaati;..-tuli-:varsinai.seksi, KiiOi
gin: armeijan:o.!astoksi, iitmM
mä •japanilaiset . He sanovalf
y k s i japanilaisia upseereita, Ti
ke Kohima.:: joka. oh olto.tac
k a a t i n harjoittajana,- menetti
.sä' Shouyangin taistelu&a,::
Japanilaiset kertouat etia-limajuri
Yömaöka, entine.!
y l i p ä ä l l i k k ö pohJois-Kimassi,.
- k e n r a a l i - Y e n Hsi-shamn
joukkojen päällikkönä ja etia!
Y e n on hiljattain asettanut
s e i t s e m ä n n e n , kahdeksannen
deksärtnen- korpuksen.!
; p o h j o i s - K i i n ä n yIikqnienW4|
r a a l i F u Tsö-vin •:komennusÄ|
suuteen
PÄIVÄN PAKINA
Vaasan Jaakoon kardinaalimunaus
edustajalla oli sanottavaa 5e oli ensimmäinen merkki siita että hal­litus
ei vot tyydyttävästi selittää lumapoluiikkaansa.nvinkäviioksi oli::
:turvauduttava,piinakauhun lietsomiseen,, mikä on kaikkien .aaiteelli-
.«esti vararikkoutuneidenpolitnkkojen viimeinen pakopaikka.-
Mutta ede>^a häämöttävä \aaliiappio ei kuitenkaan n i i t l l \ t ä li­beraalipuolueen
pomoja; Siksi on yleista mielipidettä jotenkin.pal-
:,veltava. On nimitettävä kuninkaallinen - komissioni tiitkimaaii niitä-samoja-
asioita, joita-juurijiuikittiin alahuoneen .erikoiskonuteafitoir
me.-ta.
Tama o>oittaa. etta n \ k \ i s t ä hinlakiskontaa vastaan on jatku-v.-!.-!!
ja petaanantamattomasti taisteltava On ensinnäkin vaaditta­va
että nvt nimitetyn kuninkaallisen komissionin pijaa .--uoriitaa tut­kimuksensa
julkisesti, eika salassa lukittujen ovien takana, \nnetta-koon
perheenemäntien; yhdistyksille, työväen puolueille Ja muille työ-,
laisten, farmarien ja keskiluokkalai^ten edustajille tilaisuus suuren
yleisön: silnueu: edessä esittää: mielipiteensä nykyisesta tuhois
tapolitiikasla. mikä huonontaa tavallisen kansan elintasoa ja vie no­peassa
vauhdissa tätä maata uutta talouspulaa kohti.
- V a a s a n l a a n i n demokraattisten j ä r ­j
e s t ö j e n : ä ä n e n k a n n a t t a j a s s a , , . T j ' ön
.-Janessa oli: viime k u u n 2 6 . p : n nume­rossa
nimimerkkr "Tuomaanpojan"
p a k i n a ; joka puhuu" oikeastaan itse
puolestaan.. M u t t a k u n . k y s y m y k s e s sä
on_canadalaisille s u o m a l a i s i l l e - j a en^:
koisesti m e i d ä n ainoille " k a n s a n v a l ­t
a i s i l l e " : . ja muutenkin :''paremmillev
ihmisillemme erikoisen t u t t u h e n k i l ö -,
:hahmo, n i m i i t a m t a ä l l ä ä s k e t t ä i n vie-,
r a i l l u t Vaasan J a a k k o o ; . n i i n - k a t s o m ­me
velvollisuudeksemme, i l m o i t t a a s en
ensin j a annamme sitten puheenvuo­r
o n "Tuomaanpojalle":
K y l l ä Vaasan-Jaakoolle. s a t t u i mu-,
naus tassa : e r a ä n a a a m u n a . Jotkut
ovat;,sanoneetkin : s i t ä e m a m ö h r ä y k -
seksi ,toiset:kardinaalimunaukseksi-ja
kolmannet' Euroopan : • suurimmaksi
molaykseksi.
• S a t t u i n i m i t t ä i n - i n u n , ' . e t ta tämä
kokoomuksen .kansanedustajaehdokas-oli
torsarmyt: p a n • t o o p i l l i s t a : l i i k a a
s i t ä i h t i a a n : l i a n t ä - H e i k l n kaljaa ja
n u k e r t u n u t K i r k k o p u i s t i k o n penkille;
A a m u l l a , , k u n t y ö l ä i s e t m e n i v ä t t y ö ­h
ö n , nakivat he J a a k k o o - p o j a n vete­l
e v ä n , emapossun, unia j a a i n a . s i l l o in
•talloin, h i h k a i s e v a n unissaan sanoja-j
o t k a , joku o h i k u l k i j a tulkitsi, ame­r
i k k a l a i s e n salalugan K u - K l u x - K l a -
j u n k ä y t t ä m i k s i tunnuksiksi j a h u u ­doiksi
neekerilynkkauksissa, : . ,-
•, . ^ a t t u i palkalle, tulemaan, e r ä s R u u -
tiamen-nimmen. mieskin,, j o t a kokoi
kaupunki;: k u n n i o i t t a a sammumatto-'
man, janonsa, j a sen y h t a y l e n p a l t t i ­sen
t y y d y t t ä m i s e n takia. Gentleman
R u u t i a i n e n . .turffii suurta sympatiaa
J a a k k o a kohtaan juuri : h ä n e n tilansa
vuoksi. Siksi han taittoi koivusta
l e h v ä n : : j a ajoi k ä r p ä s i ä pois . J a a k on
n e n ä n alta, j o h o n ne ihmeen innos-i
t u n e e s t i . y n t t i v a t p e s ä ä n s ä t e h d ä : Sat-;
tuipa . J a a k o o n -ystävä \sipaisemaan.
kevj^sti hoidettavansa poskeakin, j o ­ka
;sipaisu h e r ä t t i Jaakoossa t u n t e i ta
ja tunnelmia • k a u k a a valtameren t a ­kaa,
paikasta, josta h a n v a s t i k ä ä n oh
t u l l u t . . H ä n e n l e v e ä t poskensa lomp-sahtivat
v i e l a km l e v e ä m m ä l l e j a a u ­t
u a a s t i m u t r u i l e v i l t a h u u l i l t a -kuului
k u i s k ä u s j , vieno k u m t u u l e n h e n k ä v s;
."My girl giv me: k i s s . " Se o n kuu-;
l e m a . englantia^ ja suomennettuna
k u u l u u : :"T^.ttösem,. anna .-minulle
suukko."
Gentleman R. ei k u i t e n k a a n . y m ­m
ä r t ä n y t , mistä oli kysymys, vaan
l u u l i • J a a k o o n h ä n e l l e kujeilevan ja
a i k o i - r u v e t a . m i s t a m a a n h ä n e n ne­n
ä ä n s ä , , mutta ohikulkevat satama­miehet
tulivat p a i k a l l e j a : e s t i v ä t sen.
Nukkuva k a n s a n e d u s t a j a k a n d i t a ä t ti
p i l k e r ä n n y t y m p ä r i l l e e n ; suuren j o u ­kon
pilailevia i h m i s i ä , joista' j o k u e h ­dotti,
etta tanssitaan Jaakoon synty­m
ä p ä i v ä ä , m u t t a ei s a a n u t kannatus­ta.
Sen s i j a a n e t t ä olisi tanssittu,
t u l i , p a i k a l l e p o l i i s i l a i t o k s e n " M u s t a -
M a i j a • ' j a n i i n Jaakkoo v i e t i i n pah­n
o i l l e vnnavahokunnan istuntoon.
: S i l l o i n , k i m J a a k k o o oU eduskun­nassa,
ei. h a n v t i e t t ä v ä s t i puuhannut
m u u t a k u i n S u o m e a s u u r e k s i j a v i i n aa
vapaaksi. Puolet h ä n e n toiveistaan
on t ä y t t y n y t : v i i n a on: vapaa; Toinen
puoli ei k o s k a a n t ä y t y J a a k o o n suun­n
i t e l m i e n e i k ä p i i r u s t u s t e n mukaisella
t a v a l l a , s i i t ä h ä n k a i t u h a m e n k a n -
m a t k a l l a a n : vakuutetuksi, koska nyt:
suureen :: murheeseensa^ kaatoi pari
tuoppia l i i k a a.
Vanha sananparsi '.anoo.
auttaa,.suureen murneeseen
pieneen ' Ja nnn se v^ms^^
Puolet Jaakoon elämäntyösi
nyt hukkaan jöta surua nänaj
toisella puolella jriuaa n W
mita pidemmalle aika kuiuu^-
remmaksi Jaakoon murhe, -
tietenkin sita \ oimalhsnK!"'-^ •
huojentaakin. '.- • sv
Jaakoon esittämä n2^'i«-^_,
puistikolla oh eraan satacaj
soofin miele-sta svmb-».^.
filosoofimme na'^l ni2air.=^
hsmm t i l a n jossa kapit^---";
sekaisin, jaiat höltittöinJ>
v am menneitä aikoja vcc- i
enaa saavuttaa Pol"^^-^'-^::^^!
tassa Maijassa- tMcscfutCc^
t o r i an jarjest>sm.ehet^,
vat historian :omui3i'= • '-
kaiken, joka vmpärii^oasc
ja on aikansa ^l^"5-';f.,,,^e,
Satamamiehtrmroe f^j^j
hullumpi ollakaan 1
tyksemme tie sellä-nen c J ^
Vaasan Jaak-:oo ja m u - . -
m i a n t a i s a n o ^ ^ m k o y ^ . ^
vitsauspuolucen m^ff
r ä a n s a . p ä ä s s e e t , e i k a - ^ j
kaan tavoitetta ole i ^ ; ^ ^
vuttaa, min he ovat
eikä m m tonttua s u i n ^ -
kunnassa ole, joka b^-^
antaisi.