Vapaus, July 20, 1948

              m
i:
^ ^ ^ ^
pi iiiin'
SlSiiliii^ll-'
m
ms.
Mi
i i i : '
mu
X
S J I Ä 'Jiri f;
Sivu 4 Tiistaina lit-li.ak 20 p. — Tuebday. July 20
SUOMEN KUULUMISIA
1948. Suomj-Sfura;
S O T % K O R V \ r > H r O I K V V I K-SESTA
PÄAHTY .SOITMLKSFF.V
. ScjtakorvaiLshuoiftnMuk.s^-.sla Nf-tjvas--
. l o l i i U ^ n . j a Suomfin: valtJia..kJiytivi.s.sa
i.fuvoiulU2<-sa paa«'nn n .MI paak-.vv-rnyk.
sLsia sr,pjrmik,'5(:*n; . .
' HuoJennuk.-:en • maara on vhteen.-.a,
74 miljoonaa knrvausuoliarja. K<moi-den
ja l a i f r - . dm to.mjtu/. .a o n Mjpr-t
e i t u lahf-.s 50 prosc-n^na.- .<aap<:'!!!.uor,-
t e t t . V K i puuta-, , r . .T j' i p u u ' u o ' t Mt
on poi.';t.f:ttu kokonaan. ?.f;l!y!fX).S3- ja
p a p c r U e o i l 5 . s u u ( l ' ; n tuo-tei.sla jaa joi-.
mit('i.i\ak'>) - . ' in « . t h a - nm rra L,>i-vojon
Uiinv.tMksissa .ci ,v(-n .sijaan ok
h u ( i j ( n n u J " i a Mi'i i . i - n • u o i i j f l.
man 1 l p " innuK J5'd'M, '.1 i f -
koillammt: on t a f - p T ^ - j u -ijo.
ka", tf Mavi -"-u 1 liv «If \, i<i
S A L A M \ V SJ r U V A i n V KO
M A L M I L LA
• . E l l e n T-l(^!.Mn'/in fidurJuiHa raivonnut,
tjkonilma aUifrutrj Kiltamaf.-Dannin 3
k i l o n u - t r i n paa.s.sa M a l m i l t a K f i a v a l i o
p i i i n varsin kohtalokkaan vaurion .'^a-
:laman iskir-ri.sa M a l m i n K.thKolaito.s
O v : n .13.000 k v a : n muuntajaan, jo--'a
haarautuvat 20.000.volt,in.voimajohdot
E.ipoo.s»;-fn, K a u n i a i . s u n . PitajaMmaf.-!!';.
• M a l m i l l e . P U K I n m a f l l e . T a p a n i l a a n ja
R«'k<>laan- •Yhtecn.-a noin CO-70 t c h -
da-slaito.=;ta joutuu. .soi5;omaan u.sf;Ua
paivia, fiTlla .sopivaa varamuuntajaa
. ci oli.v )a koi-jaamiKcn on l a . s k r Uu vie-,
vän aikaa. 3--8; vuorokautta. Noin
20:000 n i a i n i t u l l l a aluoilia a.suvaa. i h -
• mi-Sta joutuu rjli-maaii ilman s-.ihKor-
Virtaa. ; Suunmnii.sta .sf-i.vnniaan j o i i -
luvi.sta tf.'htai.sta mainittakoon Stroinr
bf-nnn; tehtaat; P i t a j a n m a v l l a ; j . i T i k ­k
u r i l a n Silkki O v : n tohttiat seka
Maanviijply.».konf.'l«!hda.s, M a l m i l l a.
IKLANTI JA I T A S l i O M A -
LAISLT L r , i n i\T
• P o h j o i s - I r l a n n i n vuori.';to.';cuduiTla
t a v a t a a n nykviKin nui)ok.y.vttok;iijaa,
j o k a ulkomuodoli.aan, hainina>;tyt,la-viusna
m a a n n mui.slutlaa n i f i k a l a i s ul
• itasuomalai.s(H"n r o l u u n k u u l u v i a c h i i -
m i i i . • Trlantilai.silla k a i ' j a m i r ' h i l l a (JM-k
i n .SP vakaurmi.';. että kv.sco.st.a on a l -
kuporaltaaiv ..f.av.<in i.sima maatiai-s-kai-
Jnrotu. V i i k i n k i e n ijodotaan 800-
l u v u l l a . lohr^riiarmolaivoi.ssaan kuljet­taneen
elavaa k.irj:ia Trlanni.sta S k a n -
d m u i n n i n i i h ' n 1i j u d c ' i .m Uiv-in
tnnhdolli.sem. että tata Vieta,: .sn.s ,mc-
•rit.<!e' • T.SK-karj.'immp kani, avanhem­mat
ovat .i^aapuneet Suomeen.
Nvt ovat irlantilai-sot:jii-iivotLelui.s.sa
Suomen karja.iTue.slen kan.s.sa .s.iada
Itusuomalai.sen karjarodun .yk.siloiia
irlanlilal.sen • k a r j a n :: rot.ukehit-vk.sen
edi.stiimisek.si takai.sin pain Ii'Iantiin.
OLVMPLV.F()i KKi;i:i;.^L^n:
p\Af).s\ LAiriLi:
OMALLA L A l \ A L L\
Suomen I.ontof»e(Mi lah!evan- olvm.-
p i a j o u k k i u (11 iJ i los I m i l k u ' ( i . i om i l -
l a l a i v a l l a .suoraan I':ni'latu un. P a i n i ­j
a t ; nvrkkeilutVt j a . pauionno.slajat
liihteViit kuitenkin • lentaniaUa. .sen-vuok.
si. etta l i i ' i d a n paiiVon.sa ei. paa.sisi
m a t k a n aikana Inak.si nousemaan. -
'.Suomen So.sialidomokraaitn saaman
tiedon- mukaan or. n v t l e i n mm J o p u l l i -
sesti pa.itetts etta A u U u u s )Oka \ie
! Suomen joukkueen Ij-jmvjseer.. lähtee
- T u r u s t a tiLstaina t.k. 20 p a i v a n a . Me.-
: r i m a t k a k & s t a a n o i n nelja vuorokaut-
: t a . j o t en joukkue on perillä Lontoossa
l a u a n t a i n a 24.7. KLSojen juhlallLset
I avajai.set.- pidetään 29.7... joten jouk­kueella
on melkoi-sestl aikaa tuiu.stua
olosuhtei-^nn"^ Lontoossa ennenkuin
var.sinai.set k i l p a i l u t al/cavat.:
.SrOMEN' OLY.MPIAVE.VEET
M A T K A L LA
.Suomen olympiaveneet Raili-. V i n ha
.)a Luckv .Star - ovat lähteneet S/S
Ha.mina.s:-;a • E n g l a n t i i n Torqu.ayhin.
- K a ! k k : e n olv.mpiapurjehduk.siin o,saa-.
ott a v i e n veneiden taytyv . o l l a p e r i lM
-Eti{j!anni.s.sa . v i i m e i s t ä ä n . t k . ,2.5 p n a
. v(^neid':-n mittausta j a tarka.stu.sta var-t':
n.. . -•• ,
MALVrOTA TULOSTA.SOA
.MARATONILLA
Ma ra tonijuok.sijam olympiakarsinta
yiiok.senni.skalhii vjime .sunnuntaina
muodostui- ra.skaalla reitillä ta.soltaan
mitä mainioimmaksi. K a i k k i a a n 17
miestä a l i t t i kolme t u n t i a , m i t a ei ole
aikai.semmin Suome.s.sa tapahtunut.
Juoksun v o i t t i — o d o t m t e n mukaises­ti
— M i k k o Hietanen kaikkeaan y r i t ­tämättä.
Toiseksi selviytyi Ju.ssi K u -
r i k k . ' j l a . vaikka hänen v a l i l l a oli p a ­h
o i n v o i n n i n takia annettava periksi
Urpalaiselle. joka säilytti kolmannen;
.sijan...-
IIITBER POHJOISMAIDEN L E N -
TOONAM.MIJNNAN MESTARIKSI
— NORJA J O U K K U E K I L P A I L UN
VOITTA.IA
V i i m e lauantaina ja .sunnuntaina
s u o r i t e t t i in Oslo.ssa .Pohjoismaiden
viill.set Icntoamirmnnan mestaruus-k
l l p a i l u t 200 kiekon k i l p a i l u n a . M i e s ­kohtaisen
niestaruuden voitti suoma­l
a i n e n K o n n i H u b e r . - K i l p a i l u oli erit­täin
tiukka j a vain o.suman paahan
.sijoittui ruotsalainen Palm.stjerna;
Huijerin- tuios oli 184 j a Palmstjernan
•1K3. Kolmanneksi, s i j o i t t u i norj.alai-iien
Ora.svik 180 o.sumalln..
• J o u k k u e m e s t a r u u s jai isäntämaan
.saaliiksi 709 o.suma]Ia. Seuraavina
olivat Ruotsi j a Tan.ska, k u m m a l l a k in
701 o.sumaa, uusinnan ratkaistua J a r -
je.=-;lvk.sen-yllaolevaksi. .. .
I)rcw yhtäällä .|a
Porter toisaalla
Ilaap. — O n t a r i o n - m a a k u n t a h a l l i -
tuk.sen suunnittelu- Ja. k e h i t y s m i n i s ­teri
Dana Porter mv s u o r i t t a n u t lop-.
puun matkan-sa Hollannissa. ;missa
h i i n on ollut tutkimassa mahdolli­suuksia
h o l l a n t i l a i s t e n f a r m a r i e n s i i r -
tvmisek.si Ganadaan. :.suuremma.s.sa
mittakaava.ssä. Tutkimustensa tulok-
.sena h i i n .sanoi O n t a r i o n voivan, o t t aa
Va.slaan t ä n ä vuonna a i n a k i n . 10,000
f a r m a r i a , jos k u l j e t u s . v o i d a a n j ä r j e s ­tää
O n t a r i o n p a a m i n i s t e n Drjpw o n tutr
kinut mahdollisuuksia 'brittil.ai.stcn
teollisuuslaitosten siirtämiseen Gana­daan.
- - Canadan osa.'^>tokauppojen:nvvyn-nit.
koho.^ivat viime' kesäkuulla 23
p j o s e n t i l l a viime vuoden vastaavaan
kuukauteen veirattuina.- :
Tunnetteko tämän laatikon?
7 /(•/ vsti tiiniirlh-, Siina on tusina kimluisia,
OBl':Rl-1^ hdksisiilkaisia sa/fa:''tiloja.. .
"Puolikuu" CQÖBeRO&Ca Tehtaanmerkkl
K i m ostatte viiloja •tiistä teille hvvin tunnetusta laatikosta, voitte-luöttaii
siihen, elta j o k a i n e n viila'.on samanlainen, nopeasti terotta\ a,
pureva ja luotettava. Ei tarvitse^ v a l i k o i d a , s i l l a j o k a i n e n vnla on,
yhtä h v v i i . O b e r c t i n Viilat ovat. h i n t a n s a arvoiset, ne ,tekevät työn
i i o p e . i m mm ja p a u m n un
Oberfiin •'Featlicr-Ldsrc" viiloja pokasahoja \'arten on nyt saatavana,
Kvs\ka.i niit.i kauppiailtanne.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
426 McGill Street Monlreal 1. P. Q.
j South Porcupine
! valmistuu iiit-itojutiiaan
j .So^Porcupine. — T a a l l a Etelapaas-j
s a : e l e t a an v a i n piene.s.s.ajuhlameno.s.sa
j a t k u v a s t i . KuulULsasia järjestömme
l a u l u j u h l a s t a .on. a-sukkaitam-me . p a ­l
a i l l u t taKaisin a i v a n n a i h m - a s i i . .silla
jot.-iut laulajastamme vierailivat sielia
" p ä ä k a l l o n ' pai/.alla aina akaksikin
Viikkoa -ja aika oh kuiunut erikoisen
hy"/in.. vaikkakin-joiKUt olivat saaneet
a i v a n "tarpeek-seen suta tungoksesta,
m i k a vallitsee: n y k y i s i n .Toronto.ssa.
M i t a a n siella kuulema ei saa jonot­t
a m a t t a . . Jos p y r k i i kadun y l i m in
s i m a k i n pitaa a-ina odottaa vuoroaani
M o n e t K i n emännistämme mainitsivat,
etta tuntuu taas mukavalta kun;paas;
-tänne tuttuun ja h i l j a i s e en kotikylään,
v a i k k a k i n niita pestäviä vaatteita on
k a r t t u n u t silla aikaa, h v v i n runsaasti.
K a i k k i juhla>-a ol'eft T . a t f h t m f ft
k o l l i n kun toiset jo l a h u v a t toiseen
j u h l a a n , silla, t a a l t a meni amakm
kak.si- autokuormallista - viei-aita Port
A r t h u r i n j u h l a a n , j o s t a tu.skin ennä­t
e t ä än takaisin .siihen menne.s.sa kun
tulee lahto suurta inainetta saavut-tanee.
seen h i t t o j u h l a a n . .Siihen j u h ­l
a a n taalta tuntuukin olevan meni­j
ö i t ä . Ainoastaan kvytiky.symys teh-.
n e e k i u . s a a loppukädessä.
Laulukuoroammekin. on pyydetty,
laulamaan liittojuhla.s.sa ja yleusena
ajatuksena on o l l u t , etta k a i k k i l a u l a ­jat;
jotka -vain k v n n e l le kykenevät,';
koetetaan Eaada'rnalkaan; Koetamme
hommata l a u l a j i l l e vapaan k y y d i n k i n,
s i l l a eihän heitäkään voi j u u r r vel­voittaa
. a i n a lähtemään omilla kus­t
a n n u k s i l l a a n , koska muutenkin nois-;
sa juhli.s.sa on p i k k u rahanmenoa a i ­van
tarpeeksi.
T ä t ä siimalla; pitäen, o n k i n jarjes-.
tetty oikein repäisevät tan.ssit, joidf-ii.
tulot käytetään laulajien k y y t i k u l u i -
h i n . - Tan.ssit- pidetään osastomme
h a a l i l l a ensi lauantaina tk. 24 p : n a ."
Soito.sta huolehtii paikkakunnallamme
kuuluisa h a n u r i n .soittaja Sauli Autio.
Arvoi.sa lukija, annapa rahallinen-kannatuksesi
- t a l l e hommalle.. Niin
tehden voit r i k a s t u t t a a tuota suuren-j
u h l a n ohjelmi.stoa avustamalla kuo­roa
sinne ja iLsekrn voit n a u t t i a tans-,
s i n pyorteis.sa.. Onhan .se. viricistavaa
jokapnlvai.sen työnteon loma.s.sa.
Näenkö sinut siella, arvoi.sa l u k i j a ? -
. Erään ystäväni kanssa olin keskus-telu.
ssa kaikhsta l a m a n kesän j u h l i s t a .,
j a harkitsimme kuinka - väestömme,
j o u t u u hajaantumaan monille e n juh-^
I i l l e joka vi.s.sissa maann vahcntaa
k a i k i l t a juhlilta joukkokannalusta:
V a i k k a k i n jokaisessa juhla.ssamme on.
o l l u t v l e l a n a i h i n asti joukkoa, aika
runsaasti, niin yhdet suuret juhlat
s i t t e n k i n olisivat paremmat.. •. V
Tulimme siihen- paatokseen, etta;
tasta l a h t i e n j i i t a i s i koettaa jarjestaa
v a i n Yksi suurjuhla, jon^a nimeksi
ajattelimmo Laulu-, ja L i i t t o j u h l a;
;OtLH.takoon Sille m m paljon aikaa,
etta ennätetään .suorittaa :kummat­kin
vhtaaikaa. Tarkan .suunnittelun
mukaisesti ne- v o i t a i s i i n .- vieda • l a p i
kolmessa paiva.ssa. lo.ssa vissi a i k a'
o m i s t e t t a i s i in urheilulle ja taas; :so-v
i t t u aika laululle. Illat voitaisiin
kayttaa: tanssien ja juhlakonserttien;
viettatmseen. • Samanaikaisesti olisi
.siis kahdenlamen nautinto, jotka: e i ­vät
tykkäsi-tanssia, heille olisi ol-yel-"
matilai-suus aina valmiina. .
E h d o t a n k i n tata tulevan . l i i t t o k o - ,
kouksen harkittavaksi ..sima uskossani
etta se o n n i s t u i s i .— H . ,
Farmarien
Päiväpalst
Suomalainen sanomalehtimies tutki­massa
kollektiivitilaa
Ilel.sinki. ^ .Suomalaisen sanoma-lehiimle.
sr.etkikunnan j ä s e n e n Neuvos-
•fo!mo:-.sa- Vieraileva. Tyokan.san Sano­m
a i n t o i m i t t a j a Antero T i m o n e n ker­toi
kesäkuun 10 p n a Moskovan radion
:suomcnkielises.sa lahe.tykses.sa. seuraa­v
i a vaikutelmia kaynni.staan eräässä
ukrainalais&s-sa kollektiiv>taloude.ssa:
K u n sain V O K S m kutsun saapua
pariitsi viikoksi Neuvostoliittoon l u -
•tu.stumaan.. .sen. - jälleenrakennustyö­hön,
esitin .sama.ssa yhteyde.s,sa toivo­mukseni,
etta .sai.sm t i l a i s u u d e n tutus­tua
myöskin maaseudun oloihin. K e r -
j i-otaanhan meillä Suomessa m i t a m er
i k i l l L s i m p i a juttuja neuvostokan.san
i koUekliivitalouksi.sta. Siksr . t u n t ui
i tarpeelliselta saada omin s i l m i n näh­dä
elamaa k o l l e k t i i v i t i l o i n a j a omin
k o r v i n kuulla koUektiivitalouden j a -
.-enfert kertovan elama.staan. .
. SellaKSeen tuhkin tilaisuus kavdes^
sämme K i e v i n lähellä v. 1929 peruste-tu.
s.sa kollektiivitaloude.s.sa. Kylän
k a i k k i talonpojat kuuluvat k o l J e k t i i v i -
talouteen j a n i i n k u i n .sen puheenjohr
t a j a m i n u l l e kertoi, he työskentelevät
uutterasti koUektiivitalouden toi.ssä.
U u t t e r a n työskentelyn osoituksena
o v a t k i n ne tulokset, j o i h i n kollektiiVir
talouden jäsenet ovat paa.s.seet.: .
. P a i t s i viljelvk.sen ja karjatalouden
kuntoon saattami.sesta on k o l l e k t i i v i -
talouden ja.senten ollut huolehdittava
samanaikaisesti myös muiden .sodan
aiheuttamien tuhojen korjaamise.sta._
Saksalaiset hävittivät taloudesta. 2
t a l l i a , navetan, s i k a l a n j a p u m p p u l a i ­toksen.
Nyt. ovat k o l l e k t i v i s t i t . r a k e n ­taneet
piunppulaitoksen kuntoon. Sen;
t o i m i n t a on varmaa satoi tai paistoi,
o l i t u u l i t a i k k a tyven. T u u l i s e l l a .saalia
laitos nimittäin kay t u u l e n voimalla,
t v v n e l l a taas polttomoottorin avulla^
K o l l e k t i i v i t a l o u d e s s a oli parh.aillaan
r a k e n t e i l l a uu.si navetta j a suun. pe­r
u n a k e l l a r i . Kasteluverkoston raken­t
a m i n e n on myös eras s u u n tulevan
t o i m i n n a n kysymys. Sen r a t k a i s e m i ­seen
ovat koUektiivitalouden jäsenet
Jo ryhtyneet: Rakennustöitä varten
v a l t io on antanut talonpojille helppo-korkoista
lamaa; j a ; k o l l e k t i i v i t a l o u s
011 antanut ja.senilleen apua asunto-,
j en rakentamisessa. Parina edellisenä
vuotena on p a i k k a k u n n a l l a . .saatu
huono sato,.mutta nyt lainehti- p e l l o il
l a vankka: r u i s j a hyvä vehnä.'Kevät­v
i l j o j a olivat kylmät ilmat aikaisem--
mm vahingoittaneet, mutta saan p a -
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
r.SJ:ri AVaiuipin osaston kvuikau-i.!
ki)koukM-t pidct.uin jok.uson
kuukauci-n \ innei-^on-a sunnun-t:
una klo 1 ip <is.i.s"on haahlla,
Sihieoi-in -ivsuiie: Voitto Lehti,
\Vanup. Out.
es.»:nHcarstin o.sasltm. k i a i k n u s i -
kokouksei pidot a a n jokaisen k i i u -
. - k a u d e n toii.senri s u n n u n t a i n a klo..
2 ip
C S J i n .Sprucodalcn osaston No. 30.
kuukau.^ikokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä,
s u n n u n t a i n a kello 2 i p . Johto­kunta
kokoontuu tuntia a i k a i ­semmin.
C\S J : h Por t Art huri n osast on kuu -
kau-^-ikokoukset pidotaan jokaisen
, kuukauden ensimmäisena keski.-:
v i i k k o n a kello 7 i l K i l l a . 316 B ay
• S t . J o h t o k u n n a n kokoukset ovat
j o k a i s en ,kuukauden kolmantena
. t i i s t a i n a kello:7 i l l a l l a . - - • >
CSJ^n Toronton o.<iaslon v•Hrsinai-
- .nen kuukausikokous pidetään.jo-
• k a i s en kuukauden ensimmäisenä,
maanantaina kello 8 i l l a l l a osas-
• t o n huoneistolla EJon-haalllla;
C S J : n ::Sudbury osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden e n ­simmäisenä
...sunnuntaina. ..' P u - .
heenjoht a ja Oscar Männistö, s i h -
. : t e e n H i i m a Maki.,osoite-Box'345,;
Sudbury, O n t a r i o.
Pikkulapsia tulee
kohdella aina
hyvin varovasti
Lasten -kasvattami.se.ssa on monta
•'niksia' ja monet: vanhemmat l i i u -
:levät osaavansa . ka.svattaa nuoria: v o -
sojaan oikein. : Monet eivat: v a l i ta
toisten neuvoista mitaan. vaan ajatte­levat,
etta ••kvlla mma ticdair k u i n ka
lapsia on kasvatettava". Luonnolli­sesti
kaikki lasten vaiihemmat j j y r k i -
vat kasvattamaan lapsiaan oikeiii.-
mutta: u.sem jatetaan- ottamatta huo-^
mioon pienia seikkoja, joista, voi a i ­kaa
voittaen, k o i t u a sellaisia problee­m
o j a , joita on vaikea ratkaista.
" Eras,huomattava lapsipsykologi a n ­taa
lasten kasvaiuk.se.ssa. seuraavat
n e u v o f
1. Lapsen tulee l o l e l L a -— a l k a a kos­kaan
antako hänen, luulla, etta- ette
halua hänen tottelevan; • , ''.
, '-.2. A l k a a antako iisein lapselle maa-rayKsia.
. mutta pitakaa huoli, etta
lapsi suorittaa, antamanne miiaravk-
^et
!3. T a r k o i t t a k a a aina. sna mita sa­notte.
..Jos käskette lapsen tehdä jo­t
a i n .-ettekä .Sitten välitä- tekeekö"hiin
käskynne.- n u i k a a n . t a i ei; oppii lapsi
siihen, ettei, hän: .valua käskyistänne.
4. Puakaä*J^aina samat käyttäyty­missäännöt
voimassa joka.päiva.- Jos
olette ankara; toisena - j a - h i a n lempeä
toisena päivänä, lapsi -tulee ymmälle
j a -hanta on vaikeampi; h a l l i t a . .•
-:; 5;^ A I k ä a • menettäkö malttianne..
P a r h a i n keino .lapsen:.saainiseksi;ny-reaksi
o n m e n e t t ä ä m a l t t i n s a . r:L;ipsi
oppii menettämään myöskin malttin--
sa j a tulee ilkeäksi.
' 6. L a s t a .ei t a r v i t s e .määrätä, vaan-keliQittaa:;
tekemään; ..Täten.,saadaan
lapsi .vmieluummin tekemään pikku
palveluksia.
7; .Karttaka"a lahjomista j a mairit -
telemista.;:; L a h j o m i n e n opettaa . l a p ­selle,
etta han: v o i kiristää t e i t a . : M a i.
r a n n u t t u a koUektiivitalouden ja.senet
odottavat k u i t e n k m . t a n a vuonna h y ­vää
: satoa. ••.
Saksalaiset olivat hävittäneet kol-
Llektnvualouden k a r j a n , n y t oli naut^r
k a r j a a vain -145 paata. -Lypsäviä oli
60, j o t en s u u r i n o..sa oh v a s i k o i t a . K a r ­j
a k a n t a on viela pieni; j a .snna on
joukossa vähemmän tuottavia elamia,
mutta vasikoiden maarasta j a laadas-t
ä kävi selville, etj.a t i l a l l e kehitetaan
r o t u k a r j a a . KoUektiivitalouden ja.se-nillä
oli omassa yksityisessä kaytos-
.sään lehmä, j a maata .25—60 a a r i in
vihannestarhaa varten. He viljelevät
sillä, perunaa t a i j o t a k i n muuta oman
h a r k i n t a n s a mukaan.
• J o t t a äiditkin voisivat :o.sallistua
työhön, talouteen oh j ä r j e s t e t t y seka
lastensiemi etta lastentarha, jo.ssa:
huolellisesti v a a l i t t i i n nousevaa pol­vea.
Vähän varttuneempaa nuorisoa
varten oli k o u l u , jossa lukukau.sl o l i
äskettäin päättynyt.
S u u r i m m a t : t a r v i t t a v a t koneet kol­l
e k t i i v i t a l o u s .saa l a i n a k s i , v a l t i o n k o ­ne-
ja traktonasemalta, jolle talous
korvaa suoritetun työn sen l a a d u n ja
määrän mukaan. Pienemmät koneet,
k u t e n n i i t t o - ja haravakoneet ovat
koUektiivitalouden omai-suutta. Onpa
sillä kaksi combine-konettakin, joilla
4—5 hevosen vetämänä. j a hevosia;
vaihtaen voidaan päivässä korjata
v i l j a a 5n h e h t a a r i n alueelta; Maa­talouden
koneellistaminen o n k i n teh­nyt
mahdolliseksi maatalouden ras­k
a i d e n töiden keventämisen. Se on
auttanut myös talonpoikaisten elar-man
helpottamisessa.
E n n e n k a i k k e a oli t a m a n kolhoosin
.samoin kuin Neuvostoliiton muiden­k
i n kylien talonpoikaisten elämällä
k u i t e n k i n ratkaLseva osuus itse j ä r j e s ­telmällä,
jonka vallitessa toinen ei voi
ana.staa.toi.sen tvon tuloksia. . .:
T u t u s t u m i n e n tahan k o l l e k t i i v i t a -
louteen o l i matkamme m i e l e n k i i n t o i ­s
i m p i a tapauksia. Sen perusteella
voimme yha selvemmin ymmärtää
mmka vuoksi neuvostokansalaiset Uk­rainassa
tekivät kaikkensa saksalais-'
ten. lyömiseksi . äskeises.sa sodassa;
Käyntimme osoitti myöskin, etta Neu-"
v a s t o l i i t on talonpoikaisto haluaa, l u ­j
i t t a a ystävällisiä suhteita maansa, ja
i n e i d a n ' maamme- v a l i l l a . Ja uskoni;
etta retkemme osaltaan oli renkaajia
tällaisten suhteiden rakentamisen
ketjussa. : . . .
Villatuotanto on
laskenut
romahdusmaisesti
Ganadan v i l l a t u o n t a i o v. 1947 oli
k a i k k i a a n 14.1 m i l j . paunaa: Tama
on a l h a i s i n tuotantomäärä kahdekr
.santoista vuoden aikana ; ja vastaa
v a i n . IG prosenttisesti kotoista vkidu-tiusta.
.
Maidon ja juuston
kulutus lisääntyi
Australiassa ja USrssa
M a i d o n . k u l u t u s on huomattavasti
li-saantynyt sodan edelliseen aikaan
v e r r a t e n Austraalia.ssa- • j a Uudessa
Seelannissa. -Australiassa k u l u t e t t i in
230 p a i n t i a henkeä k o h t i vuosina-1946-
47 eli 22 prosenttia: enemmän kuin
vuosina 1934-38, Uudes.sa Seelannis­sa
käytettiin samana vuonna 305 p a i n ­t
i a eli 39 pro.senttia enemmän kuin
vuo.sina 1934—38. Juuston kulutus l i ­sääntyi
myös molemrnLssa maissa,
Austrahassa lähes 39 prosentilla ja
Uudessa Seelannissa 31 p r o s e n t i l l a . ,
T o i s e l l a puolen v om kulutus väheni
23 prosentilla Aastraalia.ssa j a lähes
27 prosentilla Uudessa Seelannissa.
Tama meijerituote on edelleenkin
säännöstelyn alaisena molemmi.ssa
mais.sa, j o t t a voidaan lähettää voita
B r i t a n n i a a n . : A u s t r a l i a n voiannos on
6. un.ssia henkeä kohti viikossa ja
Uuden Seelannin annos 9 unssia. K e r ­maa
voi • o.staa vain l a a k a n n mää­räyksen
avulla.
V o m j a kerman kayton saannostelv
on voinut vahan l i s a t a - m a i d o n ja
j u u s t o n kayttoa. Mutta täystyöllisyys
ja perheiden: ostokyvyn lisääntyminen
on luonnollisesti suurimpana tekijänä.
Kapitalistinen maatalousohjelma
havittaa pikkuviljelijan
•\Vinnipcg. — Täkäläinen v i i k k o l e h ti
— Pree Press AVeekly P r a i r i e Farmer
j u l k a i s i : heinäkuun 14 p n numeros­saan
toiimtuskirjoituksen, mista n ä ­kyy*,
etta k a p i t a l i s t i n e n maatalousoh­j
e l m a . tekee p i k k u f a r m a rm elaman
vha vaikeammaksi.: Pienet sortuvat
kiliDailuun. kykenemättöminä ja t i l a l ­le
tulee vha enemmän mekanisoitu —
01: o m i s t a j a n viljelemä, vaan p a l k k a -
tvovoimalla hoideltava koneellistutet-tu
s i i u r f a n n i . . . . M a i n i t u s s a , toinutus-kirjoituk.
sessa sanotaan: ..
P i k k t i f a r m i t ovat häviämässä l a n -
si-Canadassa. . Sensustilastot osoitta-
\al taman
K a i k k e i n populaarism. f a r m i (ko­konsa
puolesta^ v. 1936 Saskatche-
Nvani.ssa. oli neljannes-seksuunan, eli
kuten -sensusviranomaisef sen määrit­televät
100- j a 200 eekkerlnalan rtila.
M a i n i t t u n a vuonna': taman kokoisia
farmeja oil: 45.944 . j a - vuoteen. 1945
mennessä niiden lukumäärä oh va-.
hen;^nvt 29 311
K e s k i k o i s i a : f a r m e j a . , a i n a 479 eek-,
k e r i n a l a a n asti v.. 1936 oli 44,296 ja
vuonna '1946 n i i t a o l i 39.389. : .:
M u t t a : 480 eekkerinalasta suurem­mat;
f a r m a ovat lukumäärältään jat­kuvasti
lisääntyneet j a tama lisään­tyminen
on: s u u r i n sima ryhmässä.
niLssa farmien: koko on 960 eekkerinr
alaa j a suta suurempi. Naiden k a i kr
k e i n suurempien farmien lukumäärä
\ 1936 oh 7,938 j a v 1946 mitä oh
11 005
: - V u o n n a 1936 Saskatchewanin - farr:
mien: keskikoko^oli ,376-:eekkerinalaa,
mutta v. 1946 se o l i 437.
Y h d e s s i i M a n i a n suunnan kanssa on
tapahtunut suunnattoman, suuri m e - .
k a n i s o m n i n lisäys. Farmityöläisten
l u k u f a r m a r e i h i n .lomistajiin) verra­ten
on lisääntynyt.:; • O l i ennen- aika,
j o l l o i n farmityoläiset muodostivat m i -
r i t t e l e m i n e n on heikkouden- osoitus ja
w5e on epäkäytännöllinen tapa lapsen:
sympatian saamiseksi; Lapsi ; väsyy,
p i a n sellaiseen.
8 ; , A n t a k a a lapselle sopiva pikku
homma j ö h y v i n nuorena. Täten lap­sessa:
kehittyy jo ' v e r r a t e n : - a i k a i s in
vastuunalaisuuden tunne; mikä tekee
hänelle helpommaksi työskentelyn
tärkeammissä tehtävissä vanhemmak­s
i t u l t u a a n , H
t a t t o m a n osan väestöstä lansi-Gana-dassa,
paitsi e l o n k o r j u u n a i k a n a Farr
m a n omisti tai vuokrasi maan ja
Viljeli s i t a itse^ perheensä avustamana.
Yhdessä mekanisoitumisen kanssa
on tapahtunut farmitapaturmien l i ­sääntyminen.
Kesäkuun 30 p n a paat:.!
tyneen vuoden a j a l t a l i i t t o h a l l i t u k s en
t i l a s t o t o i m i s t o tiedoittaa 37,000 f a r m i -
tapaturmaa, jotka ovat aiheuttaneet
loukkaantumisia. Mainitussrr rapor­tissa
sanotaan, etta tama on s u u r in
numero k a i k k i i n muihin teollisuuk­s
i i n verraten.
T a m a n päivän suun v i l j a f a r m a ri
l a n s i - C a n a d a s s a ja erikoisesti Sas^
katchewanissa muistuttaa enemmän
tehdasta k u i n v a n h a n a i k a i s t a farmia;
E l ole m i t a a n k a r j a a t a i e l a i m i a . S i e l ­lä
on s u u n konevaja ja korjauspar
ja.- . S en palkkapalveluksessa. o n 2 t ä i
3 miestä koko vuoden. He ovat paa-^
asiassa mekanikkoja. Kylvö- ja sa­donkorjuun
a i k a n a on enemmän työ­voimaa.
Parmityo o n muodostumassa
s p e s i a l i s t in työksi; kuten »kenkien ja
vaatteiden teko seka :kaikenlj^in'eh
tehdastyö ja . farmityöläisten suunta;
kuten : k a l k i s s a muissakin teollisuuk­sissa,
kohdistuu järjestymistä kohti
olosuhteittensa j a palkkojensa p a r a ni
tamisen hyväksi. - :
Jos tama -suunta jatkuu, n i i n sillä
on v a r m a s t i tarkea vaikutus sosiaahT
seen. j a p o l i i t t i s e en elamaan. : : :
Maailman; villatuo­tanto
lisääntynyt
V a i k k a Canadan ja Y h d y s v a l t a in
v i l l a t u o t a n t o laski taas tänä vuonna,
niin m a a i l m a n johtavista villatuo-tantomaistä
saapuneet raportit viit­t
a a v a t s i i h e n e t t ä r e h u - ja l a i d u n s u h -
t e e t - o v a t olieet edulliset, mikä tar­k
o i t t a a viUatuontannon lisääntymis-^
tä.
. M a a i l m a n villatuotannon vuonna
1948 uskotaan nousevan 3,830 m i l j o o ­n
a a n paunaan; mikä on n o i n 100 m i l ­joonaa
paunaa eli 3 prosenttia suu­rempi
k u i n ; vuoden , 1947 ;Villatuotan­to.
Ganadan voivarastot yhdeksässä
maan - isoimmassa : kaupungissa olivat
heinäkuun 9 päivänä 19.324,000 : pau­naa,
./verrattuna:. 16.217.000 paunaan
edelliseUä-viikolla.
Kasvissadon
korjaaminen
K a s v i s s a d o n korjaaminen ei ole v a i ­kea
tehtävä, mutta h u o l l i s u u i t a . t a r v i ­taan,
jos se mielitään tehdä hyvin.
Tama pitaa erikoisesti paikkansa sel­l
a i s t en kasvisten suhteen, jotka saa­daan
j a t k u v a s t i kesän aikana, selittää
Mordenissa, mon. s i j a i t s e v an l i i t t o h a l ­l
i t u k s e n koeaseman edustaja Charles
Walkof
Normaalisesti herneet j a pavut a n ­tavat,
satonsa pitemmän: ajan.- kulues-
.sa. alkaen kesäkuun lopus.sa tai h e i ­näkuun
alussa; Mutta huolimaton
poimiminen, m i k a usein tehdään huö.
maamatta, v o i . h i d a s t u t t a a tai t y k k ä ­nään-
lopettaa myöhemmän .ka.svun.
Nama kasvik.set ovat hauraita ja ne
v o i d a a n helposti k a t k a i s t a tai muuten
vahingoittaa. -Suositeltava menette­lymuoto
on se, e t t a pidetään toisella
kädellä ; v a n k a s t i kiinni kasvista ja
toisella kädellä nypitään terävästi pois
palot yksi tai kaksi kerrallaan. - P a l ­kojen
jatkuvaa, kasvua kehitetään t ä -
teji.- • . •-
S e l l a i s t en lehtikasvisten, k u i n lettu-c
e i i , s p i n a c h i n j a c h a r d i n sato korjaa
taan useiden, kuukausien-aikana; Y h ­tenä
menetelmänä on se. etta .nama:
kasvit k a t k a i s t a a n maan rajasta. T o i ­nen
menetelmä: on- se; etta katkais­t
a a n lehdet puohtoista tuumaa maan
pinnan- yläpuolelta. Viimeksimainit­t
u menetelmä kasvattaa uuden l e h t i ­sadon;
Kolmantena menetelmänä on
se etta nipistetään lehdet pois ka.sin.
T a t a menetelmää ,ei suositella; Siltä
syystä k u n se rypistää lehdet j a tekee
ne poytaan kelpaamattomiksi; Siten
v a u r i o i t e t a a n myös j u u r i a a i n a snna
m a a n n ; etta ne. lakkaavat kasvamas­ta
Hetkellistä tai talviVarastoimista
v a r t e n koottavat kasvit 0^ käsiteltä­vä
erikoisen huolellisesti; Niissä on
hentoja j a hauraita--kudoksia mitkä
loukkaantuvat helposti. -Ba.<teerit ja
muut :pilaantumista. aiheuttavat; a i ­neet
pääsevät, helposti näihin louk­k
a a n t u n e i s i i n kudoksiin: j a aiheuttavat,
kasviksen täydellisen' : pahenemisen;
Säilytettäväksi, aiottuja kasviksia ei
saa heitellä,; ei r a v i s t e l l a : e i k a pyöri­tellä
paikasta.toiseen.; . - . •
.... H u o l e l l i s e n käsittelyn.: a v u l l a : saa­daan
parhaat tulokset kasvimaasta. .
Canadan kanat ovat
ahkeroineet
.: C a n a d a n . m u n i v a t kanat : m u h i v a t
keskimäärin 17.47 munaa :kariäa köliti
toukokuussa . j a ' t u o t t i v a t 'mainittuna
a i k a n a .yhteensä; 49,171,000 : t u s i n aa
munia.
. Ne.W: B r u n s w i c k i n : kanat olivat tuo­tannon;
eturintamassa munien keski-m.
äarin-18.77 munaa kuukaudes.sa.:Al-bertan
kanat pitivät enemmän r o k u ­lipäiviä:
j a munivat keskimäärin 16.95
munaa kuukaudessa, jääden sillä t u ­loksellaan
tuotantolistan alapäähän;
; T o u k o k u u n a i k a n a m y y t i i n haudot­tavaksi
1,493,500 tusinaa munia.
T O R O N T O L A I S E T
TANSSIT . T A R M O U S S AI
Joka lauantai-iltana
Sauna avoinna keskiviikkona, lauantaina ja sunn
Hyvä ravintola aina.
Eestin urheiluelämä on noussut sods
vaurioiden jälkeen kukoistukseen
H e l s i n k i . : — Menneinä vuosina oli
kanssa ka}'minen Suomen ja Eestin
tyolaiaurheiluvaen kesken hyvin v i l ­kasta.-
Urheilun e n a l o i l la
t i i n maaotteluja T U L : n j a E e s t in
vaen. U r h e i l u l i i t o n v a l i l l a . .Mvo.skin
useilla meikäläisillä tvolaisurheiluseu-r
o i l l a oli a h k e r a kanssakäyminen vas-taav'ien
eestilai.sten .seurojen vahlla.; -
• T U L : n : s o . s d e m . j o h t o k a t k a i s i k u i ­t
e n k i n hiton kilpailusuhteet Eestiin
s i k s i , etta sikäläiset tyolaisurheiluseu-rat
o s a l l i s t u i v a t .samoihin Maskovan
ruunvulJi.=f-:
sille -iiasiji]-^ lliihln :<;«: rjvr:^ "
jarjestet- T l L O K s J i N v K l N ^ x ^ ni
'Stin T^o- < " « - " ' « ' l -f K H H i i J O i r ^ 1
FESTIN ^(<.KI^^0M^Kn,1
l R l I h I L i l L \ M A s S S
-.Tulokset'
kya v ha
l i j a t , pyat
u r h e i l u i i l a "
l u t u l ö k s i u .
r:iS!i«ffij.aui'ui}(|ei
1
valio]u(jK.-:fi;,
'a cMr~.l
5- ovat ko-Q . jj
Tulivat; esiin
.spartaKiaadeihin kurnine .suomalaiset{ iniehet r-iiin- Hf.iiSo' 'Upp
— K a l a a oli Canadassa .varastois­sa
-(jäädytysvarastqissa).' iheinäkuun
1 pnä yhteensä 34,810,000 paunaa,
verrattuna 31,256,0f)0 paunaan .kesä­k
u u n 1 p n ä . .
t y o l a i s u r h e i l i j a t , j o t k a seuroilleen ero­t
e t t i i n T U L : s t a 30-luvulla -silloisen
.so.sdem. johdon toimesta.
Myöhemmin kyllä oli: ko.sketusta
E e s t i n t y o l a i s u r h t i l i j o i h i n / m u t t a so­dat
k a t k a i s i v a t . t a m a n urheiluko.ske-tuksen.
Siksipä on nyt m i e l e n k i i n ­t
o i s t a todeta Eestin tyolaisurheikin
pini ;-niaai.!nia«sa;-lukeut5jya;
•lyöinäja. iokt,; vuosi siitin
sella-••:ic:73-t..isona niaaitaari
s a . ;Eui-oopan. mj.staruuderi.vä
^raskaan; s a r j0n .paini ja jpha;.
; k a s . ' Rämojy.KaTiste, mesta-i
l i j ä , j o k a .kiipaili myÖs.TUL-'
j u h l i l l a j a . vitme vuonna
jälleen, lyöneen itsensä lävitse, entista j >o.si.oIiuuii. mestaruuden T;
u r h e i l u a huippuja ja 'h?i
suk\seeii •usoltii. muita..
- : . K i l j i i i i l u u ; i i n i . i n a ; ,oh, jat''iw=;
k:a~;tuniit Ja :k()ske;äi niiiiiiin;"
i o l i i t p n vahibihiri.-on. solmi*-i|
j a t t a i n . ; oi i '.Ta 1 iiiinäs.?a hiici;
, y l e . i s i i r i K - i I i r o H t - i u j a ; E f s t i
G r u s i a i.i : 1 rt-iiv.o.s.iotasavaItpja 1
M i h i n :U.s.c-;tnitjipJiiväii-ii!l hii
o s a l l i . s n i i ' ii'TVÖ,4:l)i.jr.uita'X«
t c n . iiM-.st'ar.iurlK-'iH.!bita-Mi»ij:s
Leiiin!'r:kl!.s,t:<'. Kilpailutssa;!
t i i n liseiiu.iuiippiiluö^iaattei
u i i i e i l u t t i i o k . s . i a . :'!T:tiliiiriajta |
tujlakiii.v-ksi.koko'.Neuvost<)i!i
i n a i t a v i r i i i ) i » '• ,iii-iieilukcski'^a
. ' s u o r i t e t i i a i i hunmäuavia,ki!i
, y k s i s t ä ä n ,yIc-isui'llfci!us.^a,
j a i k a ' i x t ! 1 ossa.":' uiiiiii.ssa. förij
j o i s s a ,-Tiäiii kc-si:u$ili';j-iiri.sa's!i
i x u j l a a n . .,;•':•-;;:.'..'
•;. • • U r h e r l u k a s y a i u i ei-.yksica
r v i s l i r : k i ] p a . i i y h t - i i u i V , lirirjuit
; v a a i i . vit^lii'• .suurt-nipaa:,työ;£
••kansan ' u i - ] i d ! u n ja iiilcuratfni:
E e s t i j i . . .ninm.ntiniseii• ieämi
ftiiori5o-o.s{LS'to.is.sa..'-tefidäS'n'TiE
-ta t y ö t ä 'iäniiin .tarköitukien s
n.-liseksi.Pä.invasioin.kuinEfS
l ä .j.iuiri .amiiii'uillisie.hjärj.ti
k i a i d e s s a jä--'aviillä-' tehdäär.
jolla- 'Vieöllisuviöeu'. - ja-' nas'
•ajaria-. ,olijv'fU:''.saadaan harjoi;
ehompana. :
A N K A R . \ . V T Y Ö T ; ! U R H F J L U -
F L . ^ M . A N ' J A L L K E N -
K A K E N T A M I S E K S I
- Eestin työväenluokan keskuudessa
o n a n i a k i i n n i t e t t y suurta huomiota
r u u m i i l l i s e n kunnon kehittämiseen la
l u k u n n a n h a r j o i t t e l u u n . Sodan jaljet
o l i v a t peloittavat E e s t i n nuorison kes-kuudessa.
;
M a a n ollessa sak.salai.stenmichitta-mana
. n a t s i t jarjestelmallhsesti näl­kiinnyttivät
nuon.soa j a täten heidän
ruumiillinen.kehityksensä ja kuntonsa
j a i pahqsti jälkeen normaalisia kehi­tyksestä.-
Myöskin u.seat sadat nuo­ret
miehet ja naiset päättivät päi­vänsä
miehittäjien . keskitvsleirei.ssa.
j o i h i n - h e i d a t o l i s u l j e t t u . ; Sodan nua-:
t v t t v a -ja valtai.san jalleonrakennuk-
.sen paa.stessa vauhtiin k i i n n i t e t t i in
heti suurta huomiota u r h e i l u n j a r u u -
m i i n k u l t t u u n h a r r a s t u s i e n elvyttämi­seen
kansan keskuudessa. Uudelleen
h e r ä t e t t i in henkiin tyolausten vanhat
urheiluseurat, uusia p e r u s t e l t i i n . N a i ­den
yhteiseksi keskuselimeksi t u l i v a l ­t
i o n ; komitea, joka muodosti koko
maan; urheiluelämän johdon j a . kes­kuselimen
Ripeällä v a u h d i l l a alkoi taas u r h e i ­luelämä
paasta vireille. Perustettu ien
sL-urojen jäsenmäärä 1101151. -nopeasii) n u i m i n i i . s i a kulttuuria.
entiselleen, j a 011 nyt muutamien vuo­sien
jälkeen iiou.ssut tasolle; j o l l a se
ei ennen -sotiakaan ollut. Tahan on
vaiKUttanut ennenkaikkea se; e t ta t a ­s
a v a l l a n kaikki: elimet : o l i keski­tetty
m u k a a n tahan kan.san terveyden
j a . h y v i n v o i n n i n k a n n a l t a tärkeään
tydhon. Ne laa l a t koulutus- j a h a r -
joitu.s.suunnitelmat. jotka s i l l o i n pan­t
i i n kayntiuiv ovat kantaneet hyvaa
satoa. .; K o k o Eestin neuvostotasaval­l
a n Jcansa o n ollut mukana työn o n ­nistumisessa,
iiiui suurten teollisuusr
l a i t o s t en j a tehtaitten tvolaisei kuin
maataloudenkin palveluksessa olevat.:ic.aavutuk-siUaun
Heidän : uhraustensa. avulla .on n a m 1 .suosiota
nopeasti voitu E e s t i n luioriso: nostaa
. Kevääl;lit:-kaui:a;iman jitjs
s i i •.niiorten .ki!p.\iluis's.i;-jotii.;
j u . t i r i ' . E e s t i n , animatiijärjes;
.sbliittö;, oli.'tuiia'!isia .nuora^^^
•tyttöjä.:-'intikan'a kilpailefflasil
s i s l i u i n ; T a lliiina^iia: oli. n & i f
luissa;vl3.ÖOO;'osaiiottajaä..:,
•;: .yoihiaJvJista oh. o l l i i r ^ a:
v ö s i t i t a s a va Ilari, voimistelijisäe
h e i i i j d k l e i v osaliisiumiiiä^^
;viiösi 11n i n ', jiicfet tavääi?.
t o t a s a v a U o j e n :/y!iitei£eeh;!
raati(ib-•.Etrstiläisfct .'voaniiii
u r h e i l i j a t : iiva!:':-;Siei!h;:Vi
:iarieet-inj2
Traktorien hinnat
kohoavat taas
N a y t t a a s i l t a . e t t ä . f a r m a r e i l t a "ki.s-kot-
aan s i e l u k i n ' : ; jos mielivät ostaa-,
itselleen.uuden: t r a k t o r i n . •. :
F o r d Motor v h l i o Detroitissa on k o ­rottanut
t r a k t o r i n h i n t a a . $40 j a G e ­neral
Motors: on k o r o t t a n u t j o i d e n k in
vara-osien hintoja 5 9 p i o s e n l i l la
. F o r d - t r o k i e i i . h i n t d j a 011 myös ko-,
Totettu 4-5 p r o s e n t i l l a.
Satotoiveet
: H a n n u k s e n t i l a s t o t o i m i s t o n tilasto­j
e n mukaan o l i v a t s a t o i v e e t ke.sakuun
30 pna (vehnä, kaura j a ohraj huo­mattavasti;
epa.suotui.semmat kuin
vastaavana aikana viime 'vuonna.
-Epäsuotuisat ilmait pi-eenania.akun-nissa
ovat vaikuttanee* siihen, ettu
keskitaso koko Canadassa; on- viinie
vuotista pienempi
Kevatvehnatoiveet preenamaakun-nissa
ovat paljon .. hijjonommat: n v i
k u i n . vnnie vuonna. S a m o i n on myös­k
i n r e h u v i l j a n laita
: .ItaTCanada.ssa taas satotoiveet ovat
lupaavammat kuin viime vuonna.
:Ontano£s.a talvivehnasato lasketaan
97 pisteellä: isada.sta),-vmikä on kuusi,
pistettä parempi kuin - e d e l l i s en vuo­den
vastaavana aikana. —-
EIKO \ \Mr\T KIIPMLb»
OLI.«<I l l >m \\ A"
; ; - N y t ; . E i ; s i l i r •urheilii^K^
.noustua.:()li£i • tpivottavaav
axiilusiilU(*t;J'Jtka'^ikaiie!C3
vai ma.i-MiUL t\ol.usuin'
t , n a.ii.i - ai p-^^"'^'
ja':kil!Wilijp|tto!i7aiih^
'käyriiiihV-'' •T>'öl.äisu»;he?U,ic«
:kiii'souivassa',ijl:iisuiJ4efs^to
saada: ^.,ki.)y:euista':';Eestin. 12^
.keen-.ia;.:iohT^il:lav3:kaik^n;
k e i i i o i i r tä!Miv-;aäan.jär;e;^
-;Sillä;- l.iiuiVV\'siir^!?-':e'^^^;^?
teira.asian iarjsstarni|ekä;e:
•illäsiä;'..;•^l«li^ii' >;2niT-ei;oie
sek^t."teh;y-/-'''^
i f i i i t i i i i i t i t i i i i i i u i i i t i t r U i t i n i i i i i i i i i i i M i i i i i i n i . i u < . n . M M i i i , i > ' ; ' .
Kaupi)ias sulki kaup-l
pansa liiiitojeii
kohoamisen takia
Nc« lork - '^T^'^'^"l
;nrminG!v-iiiMka!;!PP'a?--"^--'."
j a a < ' . . ^ . e K i O J - " -
nan^a 1 .K
kaatei-..a e > u-^e-^^
tmseeh h roavs=a nT.:^^-
• ::?i5'Äni«nö'/joka-on to&^-
:sö^m;;:Siera^&iv_5apv;v^
hävetn i^---''- "^^^ ,
hotiaa h 11- ^ p^'::;,
n t i . ^ t a u u / . : j u n ^ ' ^ ' ' '
THE WORKERS' CO-OP'. . .
Edistyksellinen voima pohjois^
. . . Se o n kannatuksenne
Lentoteitse Xevv Yorkista Helsinkiin S4.J3.00, jgf^l^i^^
SUOMEEN — T A N S K A A N — NORJA-4N — ^^^1*^^
m Tehki» paikkitiUnkMBDe nyt myöhi>»ii vfUji }» ,7'- B « ä ^ I
teen nuksettaji Uppujt, jo« htlailte taoli«* •oknlainn" t - « 3 "^
..'Tiuamil. PjrTtikii' lihempii' tietojm. .- -..^: :,•• ^;..'••:•;'....:.... • ^"^"^HL
Ut tilaämnM kaikenUUim V A K U U T U K S I A Jii!^^^^^---"^'^]^
O. K. J O H N S O N & CO. Vaknntus. «"»«J^tS
51 Gerrard St. W. ( B a y n lähellä. WA. 1403