Vapaus, October 26, 1948

              S ^ 5
;Sivu 4 Tiistaina, lolcalniun 26 p. — Tuesday, Oct. 26
MATTI RIKSMANIN MUISTOLLE
a vanhojen r a a -
tajiea K a l e v a n Kai)amia«^h£<^
liarväiee ä i i > ä u t i a i ^ ou
MattiMMtamanln vucn^. Saatoinune
laiyet MMfcosaaren multaan tfc. 17
pnä.
i; Bän? oU « j r n ^ ^ t Suomessa Blppo-l
a n pttajfissä lokako ^ p n ^ 181^ oUetr
^irtTessaaniJcolmeipäivaä vaille 74 5|¥w t' ^SfelS?'****^ Ikfilnen. Mätti oU tullut S o l n -
%lf4^?Ai- -tolaan v. 1902 parbaan nuoruutensa
lelppauden i>aivlnä, onen mukana fcjr-läffloe
alku»lvauk^4»«tö jsfi^
Idss^/vailielssa j a euoHttänut nilehskl^
ksan osuutensa siinä JtnJkä^^i^
tänä pälTftnS.
; K u n Taivoavat syysmyttkyt raastelei
vat maahan p i U d e n J ^^
deti n i i n me pidämme sitä lubimoIU^
\ sena mutta kun äkillinen tuulispää
katkaisee terveen kelohongan, niin
kuolema tUstää vanhalta raatajalta
M V ^ . X . t y O n ilon tempaamalla hänet tydnsä
äärestä viereltämme yhteisesti rattoi­sasta
yhteistoiminnasta, niin: Ee< t u n -
( » u sangen ikävältä; o n k u i n olisimme
menettäneet ^vanhemman veljemme
omasta perheestämme.
;r:;Vaatlmattommu on oikean proletaa-l
i n k a u n e u s -H M a t t i omasi n i i n kau­n
i i n vaatimattoman toverillisen luon-!-
teen, että kuka hyvänsä ajatteleva
,i: li^ttkilö joutuessaan hänen kanssaan
7»^pii((/#i'.tekemisiin työmaalla tai muualla y h -
•elspyrinnölssä; el voinut; olla ihäritä
saan tänne ensi kerran v. 1906, juiirS
aikaan jolloin yhtlöhommat olivat Jo
Särkyneet j a elettiin siirtolahlstorlan
kovimpia päiviä. Siitä huolimatta
löysin täällä joukon^ toivorikkaita ja
onnellisia maamlehlämme. Oli j u ­hannusaatto
j a kokot -paloivat ran­nalla
entisen syntymämaamme muis­tojen
merkelBsä. Seuraavana päivänä,
juhannuksena, soudimme k y i l t ä lä­himpään
saareen f juhannusjuhlaan
kaikilla pahanpäiväisillä Upoilla ja
kanooteilla mitä Sointulan rannasta
löysimme. Soitimme -ja lauloinune
n i i n , että British Columbian vuoret
ralkuivat. K a i k i l l a malkosaarelaisilla
näytti olevan s i l l o in aikaa, tarmoa Ja
tahtoa löytää todellinen Ilo elämästä
y h ^ i s l n voimin, i l m a n sikäläisen'por-vaHmaallman
iloliemiä J a virvokkeita.
MäUtä äJoUta muistan Matti Rlksma-n
l n . Hän on nyt muuttanut pois j o u ­kostamme
>jättäen syvän kaipauksen
ttmteen, varsinkin; lähemplin omai­siinsa;
vaimoonsa, lapsiinsa, lastenlap­siinsa
Ja sisareensa täällä^' mutta
myöskin meihin, jotka hänen näin
pitkältä ajalta tunsimme.
Parhaana l o h d u t u k s ^ säilyy :hä-nen
elämäntyönsä Ja miehekäs muis­tonsa.
— Sepän poika;:
Vapauden kirjailla
Vancouverissa
marrask. 7 p:nä
CSJ:n osaston ja kalasta­jien
yhteiset tanssit
Vanemtver. Näistä yhteisistä py­rinnöistämme
p u h ^ o l l e n voimme
taasen lehtenmie lukijoille tiedolttaa
lähemmistä merkkitapahtumista. CS-J.'
n Vancouverin osaston toimesta Jär­jestetään
l^cdtakuun vallankumouksen
muistojuhla Ja siihen yhdistettynä
lehtemme Vapauden kirjaUtama. Tä­mä
tilaisuus pidetään sunnuntaina,
marrask; 7 p:nä alkaen klo 7.30 Illalla
d i n t o n - h a a l i l l a .
,Ohjelmassa op kaikkea arvokasta,
laulua; soittoa, lausuntaanpa erikoisen
maininnan ansaitsee meidän naisto-veriemme
aikaansäaimos, sillä he eslt-^
tävät tässä tilaisuudessa hauskan
maalalsalhelsen näytelmän "]\faalais-llittolainen".
B&illä o n usein puute
miehisistä tolmintavoimista Ja niinpä
nytkin, vaannaiset eivät seonneet tä­män
vuoksi i suunnitelmissaan^ sillä
'A^Um- Vji>iv kunnioittamatta. Sävyisä, vaatima-^
Ottolasta on
pahoinpidelty
• i i i
t o n ävoln rehellisyys yhdistettynä
nlehekkälseen työkuntoon ijä^lKveään
h u u m o r ^ i e k l hänestä esimerkiksi
kelpaavan kunnon miehen ja toverin.
A-MatUoniasIhtokkatletolsen prole­t
a a r in maailmankatsomuksen, iloitsi
. työläisten voitoista ja saavutuksista
sekä kohdisti vihansa kaikkiin yhteis-fcunnanisiln
paheisiin ja vääryyteen.
Hän hjbosi jutqqxnitta Ja elämän t u h -
^, laamlsta, OU aina kuulunut Järjesf
~tnM,lt^^. tyneislin työläisiin, taloudellisiin Ja
-V r;.kulttuurlsiin» Suomalaiseen Järjes-
, i*""^-'^ «Jonkin 41 vuotta. Näissä kotoisissa
taitavissakin Oli hän aina mukana, el
l | V - o vain jäsenenä mutta aktiivisena t o i -
Jttijanakoko tuon pitkän ajan; kym-r
f r r . ; jnenm vuos^
. »ne mapurllle o l i MatM löytänyt vii- „aimiEiin perheesean sjntyl
Mii
PÄÄ:
i i »
] meteen lepotilan ollen myös hautaus-^ ^'/'f ' 'uuii Ai.€.. maakomiteassa, ym.
5)1 , T - " ^ ' ' - n Nämä ovat sellaisia pieniä näperte-
/-ii.i;*»v6i'.|yjä, mutta ne eivät tule tekemättä
eikä kiittämätön maailma niistä p a l -
;.,jt;io.}.r Utse. M^ttl suoritti niissä osansa
•:.. -,/ kuitenkin valittelematta, käsittäen, et-
..Äinv.t { tä ihminen ei elä ainoastaan leivästä,
' . i..,.'„:., vaikkakin käsityksemme kuoleman t a -
•^luov i=rvkal8Uttdesta olkoon Jokaisen yksltylsr
"^;..;^.j^;^~sisia.' O n vaikea täyttää sitä aukkoa.
jonka Matin poismuutto Jätti rivei-hlmme.
iässä hetkellisessä J a ipolkkeukseiu-^^
sessa maailman Ja elämän tilanteessa;
jossa tälläkertaa on helpompi löytää
tyif- V j a ansiomahdollisuuksia eivät
nykypäivän nuoremmat ihmiset oiker
astaan voi käsittää sitä tilannetta,
'minkä vallitessa nämä vanhat räätä­li
j a t aikoinaan täällä elämänsä etsivät.
Varsinkin silloin k uh Kalevan kansan
ilhanneyhteiitomta hajosi, •vjolioin'
_ ' k a i k k l tänne Jääneet Jäivät puille
'paljaille oman onnensa sepiksi. Sen
tuntevat vain eläneet Ja kokieneet,
ijolsta Mftttl Rlksman oli yksi kyläin-
'me rakentaja Ja uranuurtaja, e i pia-
- - : -remmuudella vaan käytännöllisessä
elämässä. Jos nyt olisi lähdettävä 80
mailin päähän pienellä soutuveneellä
etsimään työtä jostain tukkikämpältä
takataskussa suolaa "Ja pussi lelj^ä
. mukana sekä hieno jaälkä;että perhe^
huoiet komentamassa kun ei aarnio
Tampere: — "Aamulehti" julkaisi
lokakuun 8 pnä seui^vanlalsenkaa->
mean uutlstiedon:
. J o kauan on Siilinjärveltä Rlssalan
lentokentältä kuulunut huhuja, että
erään perheen S-vuotiasta pikkupoi­kaa
on jatkuvasti Ja törkeästi pahoin­pidelty.
Nyt on aisla joutunut p o l l l -
s l a tutkittavaksi^ •
Lentorykmentti 2:ssa palveleva m»-
Jurl Arvo Hassinen j a hänen vaimonsa
Aune K a l j a , os. Taipale ovat t u t k i ­muksien
mukaan hoitaneet jo pitkän
alkaa ottopolfcaansa Pentti Ensiota
tavalla. Joka vivahtaa petomaisuuteen,
Pentti Ensio adoptoitiin majuri Hassi­sen
nimiin hänen ensimmäisen vai­monsa
kuoltua. Avioliitto oli olhjl
lapseton. Majuri H : n mentyä toisen
'-iii
u
u
l l i i i :
kaski vielä avannut kotona tolmeen-tulolähdettä,
niin silloin me ymmär-täteimme
lyntaa hattua näille väsäh­täneille
työn sankareille.
Ihminen joka ei ole kokenut elä­mässään
täyttä surua el myöskään
r käsitä todellisen Ilon Jo onnen arvoa.
, Allekirjoittanut oli nuori poika tulles-
<4
ht
'.f
e\
M
•Ml
iii
If.
kolme lasta Jolloin Ottopoika joutui
syrjäytettyyn asemaan. Viikko sitten
siilinjärven huoltoviranomaiset puut-tulvat
a s l ^ n siirtäen lapsen sairaala»;
hoitoon Ja pahoinpitelyt tutkittaviksi.
Rouva; Hassinen on jo aikaisemmin
tuomittu pojan pahoinpitelystä sak­koihin.
Silloin hän oli polttanut lap­sen
kädet liedellä rangaistukseksi Jos­takin
plkkurlkkomuksesta.
.vNyt i l m i tulleista hoitotavoista mai­nittakoon
mm. että poikaa on istu­tettu
tulikuumalla yöastialla n i i n että
hänen takamuksensa on palanut r a ­koille.'
Jonkin rikkomuksen vuoksi
nurkkaan pantuna hänen on täytsmyt
seisoa pääUään. N i i n Ikään häntä on
seisotettu tuntikausia ulkona pakka­sessa
vähissä vaatteissa. Silminnäki­jäin
kertoman mukaan hänet on p a ­kotettu
' asumaan koirankopissa ja
Hassinen on usein lyönyt häntä s e i -
pääUä. Kasvatusisä on niin ikään
seisottanut poikaa alokkaiden tapaan
pez^isasennossa puolitoistakin tuntia
yhtä mittaa mitättömästä syystä.
Lapsen ruokinta on ollut sattuman­varaista
Ja hänen on todettu laihtu­neen,
vaikkakaan lääkärit eivät ole
todeimeet varsinaista aliravitsemusta.
Syyte Hassisen aviopuolisoja vas­taan
tulee esille tk. 14 pnä Kuopion
kihlakimnanoikeudessa.
ylioppilaat, talonisännät j a poliisitkin
rustataan.' naisistamme. / Housut ja
parta, se meistä miehiä tekee .tuumi­vat
naisemme j a kuinka; paljon näissä
pubeissa on perää sen näkee mm saa­puu
tähän tilalsrmteen; Juhlapuheen
pitää t o v . A r t Slven. Toinen tarkoitus
yhdistettynä tähän tilaisuuteen on
kirjojen arvonta.: Meillä on 55 arvo­kasta
kirjapakettla. Ostamalla 50
sentin lipUh pääsee osalliseksi l a h j a -
jakoon, jossa joka neljäs Uppu antaa
kirjalahjan siis ei mitään hum-puukihonunaa.
Pldämmekin mlelesr
sämme marraskuun V 7 päivän. :
Lännen lohenkalastajat ovat kuulu­j
a aln» Vaasan lääniä myöten ja
Vancouverissa heidät tunnetaan vielä
paremmin reiluina unionisteina j a t o i -
miiman miehinä. Kalastajat ja' lokarit
ovatkin meidän helmiämme silloin
kuln"^ jotain erikoista touhutaan.
Lauantaina marraskuun 13 ]^:nä klo
O illalla alkavat kalastajien Jä Suoma­laisen
Järjestön osaston yhteiset tans­sit.
Nyt niistä puhuu Jo koko kau­punki.
Sointulassakin niistä Jo kuis­kitaan
eikä ihmekään sillä siellä on
myöskin niitä reiluja työväenjärjes­töjen
ihmisiä. Tuota kuisketta me
puolestamme tehostamme sanomalla,
että tyhmästi tekee hän Joka tanssit
"mistaa".
Olinton-haalilla muuten tanssitaan
joka lauantai-ilta j a Jos menee midlle
haaleille tanssimaan koska haaUs-samme
oh kylliksi tilaa, n i i n jotakin
OU silloinkin vinossa. Kaimattakaa
FARAAARIEN
PÄIYÄPALSTA
Kanalan rakennusproble^meista
K a n a i n mimlmishuonectt rakentar
missuunnitelman yhteydessä on tär­keinä
tekijöinä rakennuksen koko,
paikka, välineet, ilmavaihtovälineet Ja
insulointi selittää Lacombessa Altas^
sa sijaitsevan- liittohallituksen koe­aseman
edustaja H . J - West. ,
Munlsmisbuonaen (rakennus mihin
kanat siirretään poikasten rakennuk­sista
sykqrllä ennen munimaan ryh­tymistään)
koon määrittelee «e, k u i n -,
^ monta kanaa aiotaan pitää. Ta-;
valUsestl varataan 3% neliöjalkaa l a t -
tlaplnta-alaa kevylUe kanoille ja 4
neliöjalkaa raskalUe kanoille. K un
on ratkaistu kysymys sUtä,; kuinka
suuiri lattian pinta-ala tarvitaan, seu­raavaksi
tulee rakennuksen leveys.
Kaksikymmentä jalkaa t a i sitä. le­veämmät
rakennukset katsotaan
edulUsimmlksi Ilmanvaihdon j a lämr
mltyksen kannalta. Kun ;rakennus
tehdään y l i 20 j a l k a a leveäksi, siUoln
tavallisesti pannaan pohjoispuolen'
ikkunat lähelle lattian rajaa, että
saadaan enemmän valoa. Rakennuk­sen
korkeus, lattiasta välikattoon, on
6 jalkaa 6 tuumaa.
Missä tarvitaan tli&kaa rakennuk­sen
pinta-alan kontrollia suurelle k a ­naparvelle,
siellä kaksikerroksinen
kanala on; hyödyllinen. Sen pääheik-kous
on sUnä, että kaksikerroksisessa
kanalassa on enemn^n työtä kanojen
hoidossa.
V Munimlshuonettä varten pitäisi var
Iita k y l l i n korkea paikka hjrvää oji­tusta
varten. Eteläisellä rlnteeUä on
selvä etuisuus. Muut tärkeät seikat,
kuten hyvä veden läheisyys Jne., on
otettava huomioon.
Laudasta tehdyt kanalat. \^|iissä on
betonilattiat, ovat osoittautuneet ylei­sesti
edullisiksi, vaikka siellä missä
on hirsiä saatavana, niistä voidaan
valmistaa suhteellisen halvat, kestän
vät j a lämpimät kanalat. O l k i - ja
turvekanalat ovat vain ; vfiHälkalsla
kokeiluja varten eikä niitä suositella.
Puhtauden, kestävyyden ja häivän
hintansa kannalta suositellaan beto^
nliattioita. Vaikka lautalattiat ovat
tyydyttäviä, nlin^ne eivät kuitenkaan
kestä yhtä kallan. - M a i - j a savilat­tiat
eivät ole tyydjrttäviä kdSsteuden
j a ainaisen.tautlvaanUi takia.
-Munim^iuoneehv välineiden 'Suun*
nittelussa on pidettävä mielessä työ-
Voiman iäästöä ja puhtäusseikkoja.
Ryhmäpesla (eommuni^' nests) sno^^
sitellaan siksi, että niiden rakenta­minen
j a ptihdista^tiinto 'on helppoa;
niistä saadaan vähenunän rikkoutu­neita
j a : puhtaimpia mutda; Orsiefi
alusta, eristetään' häkklveifcolla, mi*,
kä estää kanat tahraantumasta :prsil-i
a : olevien kanojen' ulöstilkeiesta; näin
autetaan myös muhien puhtaana; p y ­symistä.
Ruoaii j a ' veden, llkaantn-misen
i^&äisemisekäi^näxpä astiat öIL.
sl pantava jalustoille'.
Siipikarjan hoHäjafi n^^äjan suu­r
i n probleemi on_ IlmanvaihtQ^Uneisi-tä.
Vanhin j a pjffhaitentuxmettu on
ns. olki-ilmanvalhtovälinei^ Sen tär­kein
etuisuus on yk^nkertaisuus ja
se myös pitää jätteet kuivimpina k u in
monen mumdä^t ilmanvalhtoväll-neet.;
Lämmön kontrolli on kuiten­k
i n kovin vaikea j a oUd-ihnanvaihto-välineellä
varustettu ;kanala on t a l v i ­pakkasilla
hjrvln kyhnä. _Viimeaikol-na
sen tilalle bn. tullut Ihmisen
toiminnalla kontrolloitava Umanvaib-:
toväline, j a ns. rsanetttary"-i^teeml
on populäärisin.
Kanalarakennusten j a niiden val£-:
neiden rakennusohjeita :on saatavana
mttohalUtuksen kaikiltiä koäasemUta
eri puolilta Canadaa.
ff
Mustia kananmunan
'keltuaisia"
Oravien pyyntiajat
Toronto. — M u s t a n , * harmaan ja
kettuoravan pyyntiajat ovat Ontarios­sa
tänä vuonna marraskuun 12 Ja 13
pnä. Ilmoittavat riistaviranomaiset.
Päivän saalis on korkeintaan viisi ora­vaa
eli kymmenen koko pyyntikauden
alkana^'
i i ' ' ' " m
LOKAKUCNVALLANKDMOUkSEN MUISTOJUHLA
CLINTON HAALILLA
2605 East PenderSi. Vancouver, B. C.
Sunnuntaina, marrask. 7 p;nä, alkaen klo 7^30 UI.
Viime aikojen yoimäperMh^n ; k a -
nantutkimus on aiheuttanut sen, että
munat ovat" nyt paljon Irä^torik-
__, - ,, , kaampla kuin 20 vuotta sitten j a s a -
omia pyrintöjämme on sanonta, jOka ^ „ „ „ ^„„,„„4. «^««.«tHo
. . » i t i . i «Il 1. .U j . 1 X ,-A. „ ^ maila kanat munivat 50 prosenttia
pCiltlänitsoi n-ohlalaa lilmlae sitiäis tjaovkaatiasatan . —lä hMe.l lSä.. ^^^^±^..^
Aku Korhonen
Canadan Suomalaisen Järjestön
kiertävä puhuja ja järjestäjä vie-*
railee eri suomalaisasutuksilla Onta­rion
Ja Quebecin maaktmnissa seu­raavassa
järjestyksessä:
lokakuu
Windsor . i . . . 2 8 p.
St. Catharines . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0 p.
SUdbur^ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31 p.
- Marraskuu
Long Lake 1 p.
Wahnapitae . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 p.
Wanup . . . . . . . . . , . . . . . . . . . 4 p.
Whlteflsh ...................*f: 5 p.
Beaver Lake . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 p.
S a u l t s t e . Marie . . : . . . . . . . . . . . 7 p.
Korhonen saapui h i l j a n lähes vuo­den
kestäneeltä vierailulta Suomessa,
Joten lnänellä on mielenkiintoista ker­rottavaa
sieltä. Samalla hän selos­taa
yleistä tilannetta j a Järjestömme
tehtäviä yleensä.
Rabbi esitti "vihan
viikkoa"
Eräs Amerikassa toimiva juutalai­nen
pappi, rabbi Samuel Prlqe on esit­tänyt,
että vietettäisiin "vihan vUk-koa".
Hän on nimittäin Springtiel-dlssä
"veljeyden vUkoUa" pitämässään
puhees^ esittänyt, että olisi toimeen-pantSava
Ja vietettävä erikoinen ovihan
viikko". Jonka kuluessa JokalseUa olisi
tilaisuus Ja valta kohdella lähimmäis­tään
n i i n Ilkeästi kuin suinkin osaa,
Jotta jokainen saisi olemuksestaan
sillä tavalla sUVOtUksi kaikki vihan ja
kaunan siemenet j a voisi sitten loput
vuoden viikoista elää sovussa Ja v e l ­jeydessä
&hlmmäistensä kanssa.
Ohjelmassa laulua, soittoa, lausuntaa, juhlapuhe ja
yksinäytöksinen hauska näytelmä
MAALAISLIITTOLAINEN''
Esittävät Suomalaisen Järjestön naiset ilman miehiä.
KIRJAPALKINTOJA JAETAAN
Lippuja saatavana etukäteen, maksaen SO^
Kaikki tervetulleita/
Toimeenpanee C S J : n Vancouverin osasta
Mahdollisesti Hitler
päästetään Canadaan
MontreaL — Valtutistomies Max
Bailey, joka cm Yhdistyneen Juuta­laisten
järjestön presidentti, viime
viikolla arvosteli St. Latuentin h a l l i ­tusta
siitä, että se antaa "Canadan
enemmän kuin ennen. iPerinnölll-syystutMJat
ovat myöskin. ristsyttS-xnäUä
saaneet aikaan kanarotuja.
Jotka tuottavat enemmän lihaa t a i k ­ka
valkoisempaa lihaa j a : samalla t a ­valla
on katkoja voitu muuttaa^ i h m i s ­ten
toivomusten mukaisesti. •
. * Antamalla, kanoille erilaisia, väri­aineita,
voidaan saada munla^ijoissa
on vihreät, mustat tai puna'iset ?'kel-^
tualset". Itse keltainen väri riippuu
xantofylllstä, luonnon väriaineesta, j o i
ta on Vihantarehussa Ja maississa.
Keltuaiset tulevat tummemmiksi, jos
kanoiUe lyötetään paljon vlhantare-hua
j a vaaleammiksi. Jos ne saavat
paljon xantofyll-pltolsta ruokaa.
Kuorella voi myöskin, kuten t i m -
nettua. olla erilainen väri''ja ollaan
eri mieltä sUtä. mikä väri on kaik­kein
parhain.
Tarkat tutkimukset ovat osoitta­neet,
että ruskeitten j a valkoisten
mimien välillä ei ole mltää^eroa ra-^
vitsevalsuuden suhteen. s - ' -
Taito arvostella munfa pitämällä
niitä lamppua vasten, oli hyvin t u n ­nettu
jo Kiinassa enemmän kuin
2.000 vuotta sitten. Kiinalaiset p a n i .
.vat • mimat pltkääri putk3en, joka
suunnattiin < aurinkoa vasten ja- nä­kivät
silloin jos mtuia oli jo hedel­möittynyt.
Nykyaikaisella ^ koneella
voidaan tutkia lähes 9.000 munaa 8
tunnissa Ja tekniikka edistyy j a t k u ­vasti.
Nyt koetetaan suunnitella ko-^
neita Joilla välonarTcoJen kammioltten
taikka ultralyhyiden aaltojen a/vulla
voidaan päätellä SäytännöUisesti kat­soen
kalkki munah ominaisuudet. >
Maailman vehnäsato
Näyttää siltä, että 'maailman vehnä-sato
V1948 <m n o in 0.250 mnj.busheliaf
eli noin 4 prosenttia emurempikid^
keskinkertainen sato vuohina 1835-39
j a 7 prosenttia suurempi vuoden 1947
satoa. Tämä ihnenee liittohallituksen
tilastotoimistonivehnätllante»! kuu­kausiraportista.
' ^
Maaihnan ruissato arvioidaan tätiä
vuonna 1,605 m l l j . busbellkä mikä oh
7 prosenttia sodan edellisen ajan kes­kitasoa
huonompi, mutta 8 prosenttia
;ruoden 1947 satoa parempi. ' ; >
lluroopan Ja Aasian '.'tappiosdueen"
tuotanto on onneksi huomattavasti
vuosien 1946-47 tasoa parempi j a sen
pitäisi auttaa siellä^odan jälkeen Jat­kuvasti
valUimeen kroohilllsen puut^
teen poistamista. Mutta näiden aluei­den
tuotannon lisääntymisestä huoli­matta
sihne Joudutaan edelleen tuot­tamaan
idkomailta huomattavasti v i l ­jaa,
Jos säännöstelystä luovutaan ja
leivän l a a t u a - p u u n n e t a ^ . 'Aasiassa
on suuri kysyntä* leipäviljan' llsäksL
vielä rilsipuutteen tyydyttämiselui..
KysQnonän tyydyttänilseksl arvioi­daan,
että maailman vebnävienti nou­see
lähelle 930 m i l j . busheliin, minkä
fasisteille toivoalienkilnheräämiseen"
kun se kohtelee lempeästi vichyläislä.
Hän vaati että maahan tulleet vlchy-läiset
heti palautetaan kotimaahansa
vastaamaan teoistaan.
Canadan Leglonan sihteeri Keith
Woolley sanoli että entisten sotflaltten
keskuudessa on sellainen tunne, että
"he eivät halua sellaisten ihmisten
maahan asettumista, jotka Ranskassa
ovat osallistimeet sodan aikana maan­petokseen".
Sarkastisesti hän Ilmaisi
sellaisen mielipiteen, että onkohan sa-.
lalsesti hyväksytty hallinnollinen
määräys oikeuttanut "eräänA. Hitie-rin
maahan pääsyn taikka mahdolli-cesti
kieltänyt sen koska hänen tervey-
Itensä ei ole hyvä".
Preerialla hyvä
viljasato
Preeriamaakuntien viljasato on noin
44,000,000 bushelia suurempi k u i n edel­lisenä
vuonna. Manltoban, Saskat-ehewanin
j a Albertan vehnäsato on
<sulkumerkelssä edellisen vuoden s a ­to)
363,000,000 bushelia (319.000.000)
Ja keskimääräinen sato oli 15.8 bushe­l
i a eekkerinalalta. Kaurasato-oll 225..
000,000 bushelia (194,000,000) jä kes­kinkertainen
sato 29.9 bushelia eekke­rinalalta.
Ohrasato oli 148,000,000
bushelia (131,000,000) Ja keskinkertai­nen
sato 24.3 bushelia eekkerlhalalta.
Pellavansiemensato oli 16,600,000
bushelia (li,550.000) Ja keskinkertai­nen
sato 6.9 bushelia eekkerinalalta.
Ruissato oli 23.400,000 bushelia (11.-
630) j a keskinkertainen sato o l i 11^
bushelia eekkerinaAlta.
määrän vientin}aa't^hettlvät vuonna
1947-48. Neljä Johfevaa vUjan tuot­tajaa
— Yhdysvallat, Canada,^; A u s -
traalia j a Argentiina r — varaa yllä­mainitusta
määrästä ainakin 850 m i l j .
bushelia.
HYVX PASSI K A N N A T T A A '
Hyvän pässin hankkiminen o n l a m ­paan
kasvattajien ensimmäinen tehtä*
vä.' Elyllä kannattaa ostaa hyvän
pässin vaikka h i n t a tuntuukin vähän
korkealta. Jä'oikeastaan pässien h i n ­nat
eivät ole kohonneet niinkään p a l ­j
on kuin <m Inhonnut karitsain ja
emien hinnat.'
Pässien huutomyyntejäon nyt k a i k ­kialla,
siis nyt on aika valita hyvä
pässi .
Suomen si^liiinis^
feri Simonen
t(»r#lee'
Vaasassa Ilmestyvä "Kansan Xänl"
kirjoittaa seuraavasti:
_ K i n i ffBkäyalnen natsltobtoirt oU so^
tarikösoScetidessa syytettynä, mnt i,
miljoonan ihmisen tahallisesta mar-haamisestai'
nihi tämä "länsInialEen
kulttuurin"^ j a nxuden Euroopan" r a - ;
kentaja y r i t t i todistella, cltfel liän oie;
sotatlkolilnen. koska hän d «le^mur-hauttaput
kahta miljoonaa vaanvl;
miljoonaa Ihmistä.
Sisäministeri c o m o i ^ I ^ soma^
nafcsilals|a metoodla käyttää todis-telemäftn^
s^tä lÄlhlan ampumaseu-;
rojen toiminta felöieöfllrtafaUhänBo-*
phnustenivaöt^a; koskaslellä eräls^;
Sä 5 tuntia kestäneissä ampumahar-;
Joltukslssä jei ammuttu 15.000, vaan
1,0^ laukausta:
'^onmnmistileiid&Bä on myös
^ t e t t y , etfS E t ä n l Ä M^
t8iliias& ttiabinidea^ olisi, ammvtl-t
n yhteen ,menoon 5 fmmhkttpau.
l a a U M ^ ^ läfcnnUtSi^ iutvaU^äsi
y l i 50,JbInmiti«^, mOa irietkitsee
. rita; ettt tOäismidessa olisi «umniit-
- ttt 15,M0 Iädc«iist&. Todbuia ett,
eitä jfhälgtykatM j a I8«akyr8n
metsästys- |a ampnmagCtealta oli
syyskudn 5 pljft fdlpidht. jtffca kesti
/ viittsen fmbitla; Kflpäiina «anänm-:
täpoytSktrJftjen miokaatl ammttttlln
ttoäa Aikana 1 ^ ttidtaitfta. Joi»
on vain imto-^ v S l i e t ^ 15.-
000 tstdkadkAc^"
K u t e n •ylläolevasta vSkyy. jsaksa,
latoen; natslpi^övell J a : sosdem. ;^a-väehhaHltu^
n** sisänilnlseeri käyt­tävät
UismäUeen sambJälEeläoja. iNTat-;
sltohtoi^nvj^todlstuä'^ el voine pelaaba
Laihian ' s u ö j e l u s k u n i l a . k c^
hansopiintiä kieltää kaiken f ä d ^
lakkautetttijen järjestöjen totlläalll^
sien j a "sötilasluöntbteen to
ja^axeäsen rUppumatta sUtä,
monta laukausta niiden bafjoltukslsr
sa onaoöihlutttt.
Vaihtoirahan puutetta
Suomessa
taelsinkl.'-!^ suomen Pankbi tieto­jeninukäanoU
Suomessa syysk^
pulla l l i k k ^ ^ ^ n r i l j / i b ^
vaa välhtbräb&a, siis lileman y l i 106>
inarkkkä: ä J ^ ^ kohti.' -/ Tämä ;el
kuitenkaan rUtä ts^ytULinälbi v a i h ­torahan
tarvetta.' Rahapaja, toidUI
täydälä tacollaan, sillä nykyisin «1
ole entfä putttetta r a a k a r a i n ^ t a . - .
20-mafkitasia on liikkeellä 47 mllj.
markkaa, lO^markkasla 44 i n l l j , mark­kaa
j a S-niakkei8lävl40 m i l j . m
ÄtoäBOjaoii 146 mlij.katoalet6a; SO-^
peimislä' 8fr'inUj. markkaa j a . ä5-pen-nisiä
20 i n i l j . markkaa.
i i i i i i i i i i ^
• sa^lkan kassalla on tarpeeksi v o i -
maa tyrmäysiskun antamiseksi mox-narko-
fasIstelO^^, koska se taistelee
rauhan puolesta.^sanol Nldudas Zac-liarlades.
Kreikan kommunistipuo­lueen
johtaja a^ttäln pitämässään
ptdieiessa Vapaan K r e i k a n radiossa.
•::-'pUB\taistelemme,rauhan puolesta*',
sanoi ZacharIades."Me olemme ojen-taneetjrauhan
kätemme sata kertaa
i& sata kertaa me otenune vielä val^
ndit seb t^^emään: Mieidän vastusta-janmie
ovat sanoneet sitä heikkoudek-äii-
mutta me demmie osoittaneet, etfö
se o n meidän voimamme. Me ösol-iammeVmySskln
voimaamme
hsntahtoamme. Yhtyneiden Kansojen
yleiskokouksesäa."
ran oGCdtti, että monarko-fasismi
on kätsinyt;tepplon taistelussa demo.-
kraattlsta armeijaa vastaan, koska
"taslstit j a amerikl^alalset eivät ole
Köskäiafi juurruttaneet Its^fiämkaasan
kejfkuuteto j a ne luottavat vain ter­r
o r i in kansan opposition tukahdutta-ndsek^,'
sekä sotOasvobnuansa parem­muuteen
demokraattisen armeijan t u -
hoamlseksL Molemmat nämä metoo-dit
ovat kuitenkin epäonnistimeet.
koska faästit j a ameflkkalalset eivät
oic saaneet k ^ a a alistumaa^.
: "Näinollen Atenan hallituksen
edessä on olemassaolonsa ajan vakavin
krilsl^^ koska se on myynyt Kreikan
amerlkkaiaisllle; /otka tuhoavat sen
teollisuuden j a maatalouden. Vehnä-,
tupakka-; viinimarja^ Ja vilkunasadot
ovat tähotut j a amerikkalaiset tuomit­sevat
kansan'nälkiintymään.
' ''WaEhlngton on vain kiinnostunut
lentoicenttien Ja satamien rakentami­seen
liyökkäyssuunnitelmiensa edistä­miseksi.
Taistelukentillä o n monarko-fasismi
joutunut p y i ^ d y s t i l a a h . V o i ­daan
sanoa, että kenraali K i t r l l a k l s on
lyötj^. Tämän Väärän poliittisen asen­noitumisen
Johdosta on Atena Joutu­nut
n i i n vararlkkoiseen asemaan* että
Märähall jo sanoo lakeijalleen Tsalda-rikseile
t^risissa: 'Tästälähtien minä
otan haltuuni kalfcen.
Kreikka'.
"Mutta kaikkein tärkcia a
laajat kansankerrokset ovaj
Iskemään takaisin. Yhdess'
kanfea ovat pakolla moEa.i3
seen armeijaan mobiliscijjU
pojat ruvenneet- hsraänigai
sotilaat vaativat rauhaa jj
sanoista tekoihin.
"Mutta monarko-fasisnag
saanut kuolettavaa haavaa,
j a muuaUa se j-rittää TI^
koota joukkojaan Iskeäkseea
rah. Mutta sen hampaat onj
neet ja meidän haUnsajsaa
voima, jolla me annamme
iskun nälUe uusille yritytei
"Mitä meidän on tehtä^r
tulee kääntyä kansan puafe
mättömästi. erikoisesti tBJä
alueilla j a saada joukot
leivän, parempien palkkojen^
puolesta . Meidän tulee töaS
voitavamme valistaafcemme''
armeijan sotilaita ja rehelä
maallisia upseereita. Koska
lanne ole ollut siihen suotuisj
nyt. Lukuisat sotilaat ja uis
vakuuttuneita kokemustensa
ettei demokraattista annoja
saattaa häviölle.
"Njrt on meidän saatava
kuuttuneiksi siitä, ettei heila
tään peljättävää meidän tata
Jos he tulevat meidän putS
on sota heidän kohdaltaan Iijjii
mitä enenunän heitä tulee, äti
min saavutamme rauhaa
f Me haluamme rehellisav
raattisen ymmärtämyksen,
luamme rauhaa. Me halnana
kan ilman amerikkalaisia'ja
siä. Keskuskomiteamme
numi osoitti meille, että poBfi
sotilaallinen kehitys vie mä
ratkaisua. Tänään, paljon pl
kuin koskaan aikaisemmin, m
mahdollisuus saavuttaa tämj
edellyttäen, että me annaim
kemme voiton saavuttamisela.'
T^mppielit ovat
pyhiä Intiassa
fotia on m t l a uskolneen. tapoineen.
lahkoineen^Jä kiihkoineen. Tuskin
1 •
Lehtimiehet ovan
nykyajan pappeja
'Kööpenhamina. — Aarhö
tossa avattiin, äskettäin sanon
mlreään ovat kirkot n i i n i»yhlä kuin mleskurssit, joilla toimittaji
Puutaloja Suomesta
Norjaan''
ö ä o . Saamen ulkomaänkautipa-;
Uiton tääilä okva edustaja Runar
Kockbersf,' Joka on juilH palannut
käynniltään Suomessa; Ilmoittaa Suo^
men olevan nyt* v a t o i i n : toimittamaan
Norjaan Suurehkon määrän puutalo^
ja. Norjan j a Suomen kauppasopimus
päättyy Ipkitkuäni lopussa Ja Suomen
taholta toivotaan uuden kauppäsopi-r
muksen' johtavan tavarantaihdon l i ­sääntymiseen.
Suomi on valmis toimittamaan nor­jalaisten
arkkitehtien piirustusten
mukaisia puutaloja j a talojen rungon
ohelle 90 prosenttia kaikesta, mitä ta^:
loihin tarvitaan, mon. nauloja ieL
inuita tarvikkeita, joista Norjassa on
puute. z' • '
JÄTTniXlSKÖKOINEN PEBVNA
Edmonton, -r- TiUnän kaupungin
eteläpuolella, JÖonnie -Doon .piirissä
kasvatti nors. M . E . \Krilliams Jättiläis-kokoisen
Ölue TTlysses perunan, mikä
painaa lähes - neljä paunaa, .eli t a r -
kenunin sanoen 3 paunaa 14 unssia.
U U T T A M A I S S I A O N ANNET-TAVA
V X H r r E L L EN
Tuore maissi joka korjataan tänä
syksynä on uutta ruokaa-.£lälmilIe. Se
on paljon erilaisempaa kuin kuiva v i l ­j
a tai maissi jota niille^on kesän m i t ­taan
syötetty. . Sen vuoksi tuoretta
maissia on syötettävä vähän varovai­sesti
ensinunäisen 2 t a i 3 viikon
aikana^-^ määrää Usättävä vähitellen
päivä, päivältä.
Joe XiOUis asui hehroikst
Matkustaessaan mnpUmaiift luulisi
mustapintaisen neekeirin inielulmmin
bttavan majapaikkansa Ikitakauptm-g
in matkustajakodissa tai pelastus­armeija
yömajatea. . M u t t a ' tämä­kään
asia e l ole aina näizL LSntoossa
o n käynjrt mustaplntaliten neekeri.
Nimensä on Joe Louis. Tuimette kai
hänet? Joe o n se kuuluisa mies, joka
on harvinaisen- kauan saanut pitää'
nyrkkeilyn raskaan sarjan maailman­mestaruuden.
Kun hän avlovaimol-neen
vieraili L o n t o o ^ hän el mennyt
1 a i t a k a u pungtai .matkustejakoUln
vaan hienolmpaan Parit Lanen'hOtel-lUn,
jossa hän maksoi 60' Amerikan
dollaria vuorokaudelta. Hänen käy­tettävänään
oli kohne olohudhetta,
6 makuuhuonetta. 2 fuokailuhuonette.
7 palveUjaa j a lisäksi ntutler. sellainen
Jäykkäniskalnen. pääiialveiljai jokd
brittiläisessä herrashuusholllKBa on
usein Isäntää viisaampi. Joe eli ho­tellissa
vUkon.' Suurilla ;hyrfce£Uäko-koonhaallttit
koliki6t keitk<^t ktmKU-den.
Sitten Joe muutti. '
Turistit ottivat
'laittöinän" miiuidn
, B^arsi^ O n t Eräs Heairstih asur
kas ampui kaksi muusia tä&Uä maan­tien
lähei^ydifessäj mutta er''^volnut;
8ano£| asiasta mitään vaikka. yfidys-valtalahien
ftitristlseurue kuljetti toi­sen
m u u ^ pois maakuntapoliisln
avusfomahai K u i i mies totesi ampu­neensa
kaksi muusia k i i r d i t i hän lä­heiseen
hotelliin j ä y r i t t i myydä toi­sen
eläitnen siellä maJälUelllä turis­teille.
Ben jälkeen hän lähti kylälle
loytääkäeto> Jonkun, Jolla olisi am-pumlslupa
j a eläimen kuljettamiseen
tarpeellinen metallilappu. iSun inies'
palasi ampnunapaikalle olivat ^tuxistif
kuljettamysa 'polsi van^thnaansa"
muusia, i>t>ltf8len avustathana. T'odei-,
Iin'en ampuja ItaueU suu ttdcossa kun
hänen saalistaan ..ku^eti|ttiln pols,<
aslaiunukäiseiiä lapulla varustettuna
Jä poliisin avustamana, i
Oikea, läiineh poika
Nev ToHc New Y o r k i n valtiossa
olevan lentokentän apuiälspäällikkd
Fradk M . Ward o n komia ja komeile^
Va mies. K u n hän o n kotoisin Tex­asista,
hän rakastaa esUntyä texaä^
laisena «Ikuasultaanklri tehdäkseen
vaikutuksen; Ja äskettähi hän t eU vai
kutukseni K u n hän meni iuMtämäah
kuukausipalkkaansa pankih haara­konttorista,
«niin siellä o l e ^ t asiak­kaat
heti hätääntyivät Ja häj^j^vät
iMdkaDe poliisin. He luulivat^ että k y -
sjrmykf^iesftä oli panldn xyOstö, kun
Ward Ilmestyi ovesta. Miehellä oli
näet päässä mahtava lännen ratsu-rien
hatta ja .Valtava revolveri. K u n
tdlUi Ihmiset eivät olleet tottuneet sel­laisten
lule&ten näkemiseen muual-
1% fcufai eToicuvissa; be erehtyivät. P a l -
kaUe saapmmt pbUlsl t oU tunsi mle-hbi.>
J^a niytSskin miehen metkut, jo­ten
asiä S6IV1SI fflnanievolverien pau­ketta.
hindujen pyhätöt Intiassa. TusMn
Hiissään v o i yhteistä rukouspaikkaa
n i i n 'helposti Ioi&a,ta Ja saastuttaa
k u i n hindujen temppeliä Intiassa. Jo
itse bramlini voi saastuttaa pyhätön,
JCQ. hän .' menee temppeliin ennen
l^mmentä päivää siitä, ^kun hänelle
on sjrhtyziyt läpsi, täi -Jos hän tukan
leikkauksen jälkeen menee temppe­l
i i n ottamatta sitä ennen puhdistavaa
kylpyä.
Tuönnottain tapahtui Sri Ranga-nadhan
sisäisessä temppelissä Serin-gapatamin
lähellä oikein perinpoh­jainen
temppelin saastutus. Mysoren
pääÄlhlSteri K . O. Reddi vei tieräar
naan olevan I n t i a n kenraalikuvernöö­r
i n l<»di Mountbattenin j a tämän
puolison-malnittuun temppeliin ja o i ­kein
sen pyhhnpääAkin. K t m vieraat
olivat poistuneet, niin pappi Artsaka
alkoi äUvouksen tapahtuneen saastu­tuksen
Jäljiltä. Hän pesi kivisen'py­himyksen
kuvan ensin vedellä j a sit­ten
m a i d o l l a Ja koko ajan messusi
ikivanhaa puhdistusmessua. Koko
iuon toimituksen ajan oli temppeli
niljettuna. Mutta Mysoren hallitus
katsoi tuofn toimituksen'olevan ken­raalikuvernöörin
loukkaamista ja
kääkl papin heti avata temppeliä jä
lopettaa sleUälovehtimisensa.
1% m a ^ ennäVs
Albany, CaL"^— N. S. McGarthyn
austraalit^alnen hevonen Shannon.H
saavutti täällä lauantaina uuden Y h ­dysvaltain
ennätyksen Juostuaan IVt
mallin matkany^iinuutlssa j a 59.8 se­kunnissa.
6e voitu myöskin $75,000
Golden Oate Handicap-palkinnon. A i ­ka
on sama kuin maailmanennätys.
Kirkeby piti esitelmän joam
ideologisista perusteista,
sään : toimittaja Kirteby
nuorten \ lehtimiesten mielai
mlesammatin suurta edesvasii!
rostaen että lehtimiehet, oräl
ään ottaneet esittääkseen dS
ta papit aikoinaan esittivät
essaan miljooniin mieliin,
miesten olisi tunnettava itseu
kinlaisiksi lähetyssäamaajiis?
Esitelmänsä yhteydessä, "jS
siksi lähetyssaarnaajiksi".
Esitelmänsä yhteydessä ta
Kirkeby ihnoitti olevansa "ni
selllnen bolshevikki" myösiin
rusteella, että Neuvostoliiton
het luokitellaan palkanmakss
demiesten ja taiteilijain tasdk
Lopettaessaan esitelmänä
lemisoi "konttorijoumalisteja
taan sanoen, että lehden isa
daän itsenäisillä, alkuperäisiS
tuksilla.
Mitä vain asunnon
saamiseksi
Chicagossakin on VÄika
asuntoa. Sen; näkee b e^
Iäisten päivälehtien . ^
joissa huoneiston luovTittajai
taan-yhtä ja toista hyväi-^
eräs hammaslääkäri lupaaM
iäksi ilmaisen hampaiden
Muuan taas lupaa yhden
ajaksi laulun ja pianonsoitco
ta ja eräs taiteilija 500
vasta huoneiden sisäkoristeiB
nelstö, joka on huoneistoja»
jfen valittavissa, on hyvin
levisiokuvien vastaanottoSonBH
pyhuoneen. kapistuksiin aiä,
hän pitäa ollakin, yksi sy»a
parhaiten yhtä, toin?» taas
CLUB DONWAY
ff
Döii-häalilla, Torontossa
SUNNUNTAINA, LOKAKUUN 31 P Nä
4 Lp.
LAtJLT^A! TANSSI
Mahtava musikaalinen illanvietto i
' Ohjelmin esittäjien joukossa o n . " ; ^ ; . ja
Leila Kilkki, Henry Pykälä, Karen Kinnuneo j
Club Dohwayn tyttökuoro
Tulot käytetään Tärmolan uima-altaafl:
rakentamiseen.
Saiiaalia oliietoaUa vieraillaan SudburgS
^ KAIKKI TERVETULOA JVHLmAM-r
(Jatkoa)
foJSmJ, TULEN»ANTAJ
sananvapaus oU koko 30.
vain laillistetm
öjiattajiUe. Soihtu. T u
j , girjall'isuuslehtl, jolta
Jjöem. puolueesta eroite
jjobenkilöt. oUvat ataoita j
jan edustajia. Jotka ^askaJj
jjjla vallitsevaa' Järjestelnc
jäjerkin arvösteluvapaus
jjjoitettua. koska'painokai
^ uhkaamassa. Päivälel
Bistotyöväen j a muiden: ka
p i t ä j i e n ei samttujull
^ Hitlerin myöhempi
tarl, synkkä fasistipääUikls
käytti valtikkaa kUin m
jexiÄ - Gauleitery siihen Jas
bai y; 1936 sotkeutui ornan
tjjiscnsa muistiover^kölhir
Öten luovuttamaan pääinin
ian muille yhtä- synkkä]
seuraajilleen. Väinö Tänn<
ina Sosdem. Puolue auitoi
sQisa Kivimäen fasistiselle
Btiftallef tosin sosdem. ki
tajat ja sanomalehdet sill
arv^telivat. Kivimäen > l a i
tiikfcä, mutta eduskunnas
demokraatit kannattivat,;
sillä tekosyyllä, että jos K i v
litus kaatuu, niin mitä sitte
iaan tapahtua!
Samoin sosdem. puoluejo!
nivat yhdessä suurporvaris
perustaessaan ammatilllHess
sä uuden keskusjärjestön, £
ta ohrana saisi tekossryn ha j
väen yhtenäisen ammat
Viimemainftun lakkauttan
teen sosdem. johto noudatt
puoluepolitiikkaansa, valvoi
sukkalsestl, etteivät vasem
mielipiteet pääsisi vaikutta
jestyneiden työläisten ke
Tätä puoluepolitiikkaa noud
SAKm johtoHtokflöt pyrki\
tietoisesti ehkäisemään kalk
telut, Joilla työväen palkko;
(disi voitu paraintaa. Siksi £
Ha 30-luvun alkupuolella j
makityksettömänä järjestö
bsvaajä saada vaikutusva
sitten, kun kommunistit oli-antaneet
työläisille;, kehoiti
tyä; SAK:n jäseniksi j a ta
muuttamiseksi työväen , tali
ätaistelujärjestöksi. SÄK:r
kuitenkhi kommunistit saat
tnurta vaikutusvaltaa, etti
dlsi todellakin päässyt mi
voimatekijäksi 30-luvun aik
toimi sosialldemokraattleii
na vaUla sisäistä järjestödei
•VMNÖ T A N N E R - - ,'
YKSINVALTIAS
• Yhtä vapaa kaikesta jär^
kratiastä oli Sosdem. Puolue
M oppositiojäsenet saivat yi
sa jälkeen timtea Väinö Tai
sinvallan ikeen mUodossa' 1
«a. Sellaiset jäsenet, jotki
vat viatiä sosialidemokratlE
jen periaatteiden kunniassa
eroltettiin puolueesta tel
kärsiä muita rangaistuksia.
Alkaa, piii
Käyttäkää
i M k e huojenta
sim, vatsakaasu]
poistaa epänönr
ta,: hapot,, päänli
viat,, vatsa vian 1
man maun sinis
tai o i k u l l a puol
— tämaoiipara
lääke on hyvin 1
pan maissa. Bh
UUcsi kärsitte reumaattisia
Käyt
Selkä
luihir
ipeäär
kahgi
mZABH i nilkki l SAVVB
tunt^
han v
siin,
mzA
märki
siis h
reunu
MIZA
Miksi
Eurooppalainen
sokeripalassa tai
jentamaanyskäi
genahdistusta Ja
vella. Pitäkää j
käytaimöllinen <
Miksi kärsitte
^ y l t ä k ä ä LDSCOE' 8 I
Linjamentti ai
. kipuun, lievent
^kipeätä, kanket
tai sormien n , luuvaloa, kylm;
pua lanteissa,
polvea, nilkkaa
I välle ihoon, Blti
alkuiset jä laps
^päivässä. Hint
He emime lähetä mitään
^ ia liiUäkä» maksD t i t
Pl «5» QCKEN 8TEEET VES*