1948-08-21-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JACK LONDON Kirj. V I C T O B 3HAL.MQVIST :r^yi'~e"i Upton S i n c l a i n a v l u - ' 7 . ' j , r ' : ' ' ä LondOH OH ame- <Tr» r joista saanut s u u - ,V n-.unn«n Yhdysvaltain J^^ni Hauen kirjansa, j o i t a on r n ' a ' ! m a n k a i k i l l a kielillä, ''•;r^^';.'vr"^r miljoonapainoksina - ' i h m l - i p n aii:ana ja nauttivat i •<a'''=ansuosiota. .joka on .^,.tj h^^ra-a-.a — n i i n . kysymys 't7iW'a C!-:o hän ole saanut enem-- •^'aiin'ioi6,'a-^"-'"^ viimc aikoina, vtaikiel Amenkar.-sa. jossa- k u - t-uf^sik-vm.menena. on ilmesty- .jtfVa huomattavia Ja_ck L o n d o n - «liertojäJ; . ' ' -fic:i i!mp-<'viiepn on k i r j o i t t a n ut '-".'ttu T.arxilainf^n P h i l i p F o n r r , j a rn nimeltään •'.American Rebel" _"-;.-yj3i.,;T-!Pn kap.'noit5ija). -Se on -jt innostuneen vastaanoton Y h - .Jlbifsa ^'"'ssa " ' R a u t a k o r o n " k i r - •aiaiia cii '•loko j o u k k o sanottavaa, sriiiphinef-n nykyisessa tilantces-ijck London fivntyl- 1876 j a kuoli V c j i s v a in •JO v u o d e n ikaiscna. E n - punij.-ikon elämästään h an hiiriapaanä San F r a n c i s c o n s a - -jjnrtfli^^sa.- merimiehenä, kaivos-laisenä kulkurina ja k u l l a n k a i v a - Klondvkcs-sa. Toisen puolis^kon j o n k a h a n a l o i t t i oppimattomana ja a i v a n varattomana proletaarina, hän TinistJ Jtseopi.nnoille. sosialistiselle propagandalle j a kirjailijatoiminnällp K u n han kuoli, hän o l i k i r j o i t t a n ut viisikymmentä. k i r j a a , joiden täydellä myyllä voi s a n o a muodostavan hänen v a i h t e l e v i en elamankökemu s t e n s a summan. Hänen omat elämyksensä ovat perustana hänen realistiselle k u - vaustaiteellensa. . J u u r i tassa suhteessa Jack Londo-m l l a o n arvosi j a aikalaistensa joukossa. Viune vuosisadan v i i m e i n e n vuosikymmen oh hedelmätöntä . k a u t ta An^erikan kirjallisuudejrsa: Itsenäistä j a alkuperäistä työtä ei a n ' o s t c t tu o l lenkaan, mitaan, u u s i a teitä ei «aarnit kulkea. Aiheenvalinta oli a h t a i n ajateltavissa oleva, ylipäänsä ei saanut kuvata mitään muuta k u i n " k u n n i o i tusta herättävää" kesktluokkaä. jossa h y v ä t y ö aina sai p a l k k a n s a j a synti rangaistuksensa. R a l p h Waldo Emerson k o r o t e t t i in suureksi esikuvaksi. P i t i k u v a t a valoisaa j a miellyttäkää elä-ma- s-sa j a v a l t t a a julmaa j a kovaa. S o s i a l i s m i , ateismi j a k a i k k i , j o l l a oli t e kemista; "sukupuolisen" kanssa; oli ' o m a a n napaansa t u i j o t t a m i n e n oli hä- . Todellisen työläldörjaaijan eicle pakko v a m k i r j o i t t a a työ\ilenluo-: kasta, hantata>t>T myös työväen* l u o k a n lukea. Todellisen työläis-k i r j a i l i j a n ei ole p a k k o v a i n käyt-: t a a : p r o l e t a a r i s i a kokemuksiaan r a a k a - a i n e e n a , hänen kirjoitustensa tayt>->- hehkua vallankumouksen ; liekistä. Jack liohdon o l i t o d e l l i n en tyolaiskirjailija — e n simmäinen j a t a h a n a s t i a i n o a ner o n luokkaa oleva t.vola:skirjaihjä. joka meillä Amerikassa , on ollut. Tj-olaiset lukevat Jack Londonia.- H a n o n se k i r j a i l i j a , jota he k a i k k i ovat lukeneet, h a n o n k i r j a l l i nen elämys, j o k a o n h e i l l e k a i k i l le yhtemen. Tehdastyöläiset, maa-laiskoyhalisto.- meruniehet. kaivostyöläiset.. sanomalehtimjTJat lukevat hanta uudelleen Ja taas uudelleen. J a c k London, joka oli a k t i i v i n en jäsen sosialistisessa puolueessa 15 vuoden a j a n oli t o i m i n n a n mies seka elämässään etta kirjallisessa tuotannossaan. Toiminta, tapahtuma hallitsee hänen kirjoissaan, j a h a n kiinnittää suurempaa huomiota u l k o i s i i n k u i n s i säisiin — r i s t i r i i t o i h i n . Hänen sank a r i n s a ovat a l k u k a n t a i s i a v i l l o j a t a i n y k y a i k a i s i a työläisiä. Mietiskelevä ^aicU ja liixla(Xi±uuiL PÄIVÄKIRJA KUOLEMANKOPISTA I M M I N s, O N T . !S. HOOKJSR P I C K E R I NG biutuksia .la kimteimistojä; p o - -ioh Bank Buildinpr. Timmins, t Morkcttcja, lamoja, bondcja vakuutuksia.' SUOMALAINEN LAKIMIES . Irkk Lamminen BARRISTFR. SOLICITOR, NOTARY PUBLIC •jitf 4, Marshall-Ecclestone Bldi?;, nmins Puhelin 1585 Ontario O.M.! nuoM.! ORK E n s ' C O - O P E S T A U R A N T Soulh Porcupine L i m l l ed 47 Crawforfl SIrrct: ^ OUTH PORCUPINE, ONTARIO Suosittelee suomalaisille hyväk-, unncttim rmikaan.sa . n i n k a l l u a l - ma. Ravintola auki k l o 9 i j l a l l a ; Bsisteja kalustettuja huoneita surmolksl.. Kulut ta jäin koti. P l s - .rtykaa-sisälle. OSCAR BAY MksfcnjaNaisfen Räätäli Kaikenlaista korjaustyötä • Puhelin 2-1891 London St, E. Win(lsor. Ont. Barnes Drug Co. - 3 KAUPPAA — »nltSte, Marie Ontärin RCA Victor Radioita Nyal-lääkkeitä .H.Tdellin{!n. varasto lääkkeitä; Posihihukid täytetään Ituolrldsrsli. ehdottomasti. kiellettyä. . Sellainen oh t i l a n n e A m e r i k a n k i r - jallLscUa näyttämöllä, kun. J a c k L o n d o n csimtyi vaatimattomasti ensi k e r t o j a . Taiteellisina esikuvinaan h a n halusi mieluimmin pitää Gork i a , K i p l i n g i a ja Maupassantia, -ja hancn suurj kunnianhimonsa o h ' a i kaansaada amoiikkalaisessa k l r j a l - li.suude.ssa s>Titccsi noiden kolmen eurooppalaisen -oi-ilaatuisista taidemuodoista. - • J o alussa saattoi todeta, ctta hänen muotonsa j a aiheenvalintansa poikkesivat tavallisesta. Vahvasti r e a l i s t i s i l l a crämaakuvauksillaan h a n t o i j o t a k i n uutta A m e r i k a n kirjallisuuteen; Näillä kuvauksilla hän s u o r i t t i myös lopulli.sen läpimurtonsa. "Huuto erämaasta", j o k a Ilmestyi 1903, on k e r t o mus, j o k a 011 y h t a lumoavaa luettavaa atomikauden i h m i s i l l e k u i n n i i l l e , j o i l le se k i r j o i t e t t i i n . Amerikassa s i l t a o n e h t i n y t t u l l a melkein k l a s s i l l i n e n . Tämän k i r j a n perusteella o n muodostettu se k u v a J a c k Londonista, j o k a o n melk e i n j u u r t u n u t yleiseen tietoisuuteen: vaalea • miesten mies tai täysikasvuinen pioneeri, j o k a osaa kertoa jännittävän jutun koirista j a eramaaela-- masta T o d e l l i n e n London oh k u i t e n k in merkittävämpi. Han ei t y y t y n y t vain r o m a a n i n puitteissa m u u t t a m a a n s a n k a r i a kalpeannakoisesta j a moraalia saarnaavast pikkuporvarista kotiymr (yvnsto-ssa rotcvail^si j a s c i k k a i l u n h a i luiseksi tyolaispojaksi, j o k a on v e r i sessä lähitaistelussa k o i r a n j a suden kanssa Ala.skan erämaissa. H a n toi m.vös sosialismin j a l u o k k a t a i s t e l un A m e r i k a n kaunokirjallisuuteen. Hänen kertomuksensa, j a esseensä ovat merkinneet paljon sosialistiselle työväenliikkeelle ympäri maailmaa, ja monet n i i s t a , j o t k a nyt e n maissa ovat a k t i i v i s e s t i mukana työväenluokan tai.stelussa. ovat tehneet ensinnä tutt a v u u t t a sosialismin kanssa jossakin J a c k Londonin kirjoituksessa; Jack- L c n d o n oh A m e r i k a n ensimmäinen t y o l a i s k i r j a i h j a . ; _ , •• S i t a a t t i marxilaisesta k u l t t u u r i a i k a - k a u s k i r j a s t a N ew Masses vuodelta 1929 VOI o l l a p a l k a l l a a n tassa yhteydessä: nelle kokonaan vierasta. : J u l i u s Fuchik. sanomalehtimies, k r i t i k k o j a kommunistijohtaja, synt y i 1903 Praha-Smlchovis-sa. Tshekkoslovakiassa. Hänen isänsä o l i m e t a l l i työläinen; Nuori F u c h i k l i i t t y i , kommunistipuolueeseen k u n hän opiskeli P r a h a n yliopistossa. S u o r i t e t t u a a n paastotutkmnon y l i opistossa h a n l i i t t y i v a i k u t u s v a l t a i s en k u l t t u u r i l e h d e n T\'orban toimitukseen. K u n n a t s i t miehittivät Tshekkoslovakian V. 1939 F u c h i k i s t a t u h maanalaisen liikkeen Johtaja. ^ Hänet s a a t h n vangiksi 1942 j a n o i n vuosi sen jälkeen hänet t e l o i t e t t i in B e r l i - nissa. • V a n k i l a n v a r t i j a n sankaruuden k u s tannuksella F u c h i k s a i kynän j a p a p e r i a . Näihin tehdyt muistiinpanot löysi hänen- vaimonsa myöhemmin päästyään s a k s a l a i s t e n - k a u h u n l e i r i l t a. N y t nämä muistiinpanot o n k o o t tu j a . j u l k a i s t u k i r j a n a "Päiväkirja kuolema n k o p i s t a " . T u s k i n löytyy henkilöä, v a r s i n k in Hänen rajoituksiänsa j a p u u t t e i t a n i sellaisena aikana k u i n nyt on, j o k a c i saisi tasta k i r j a s t a uutta voiman taistelussa ifasismla vastaan, j o n k a F u c h i - k i n kansa tshekkoslovakialaiset v o i t t i vat;, m u t t a j o k a nostaa päätään täällä GariadasSa.; Kuih lukee F u c h l k i n k u o - l e m a n k o p i n päiväkirjaa, n i i n se i n n o s taa^ taisteluun.'.-" , . " O l en nähnyt f i l m i n elämästäni s a t o j a kertoja", k i r j o i t t a a hän. " t u h a r i - s i n a y k s i t y i s k o h t i n a , 'j.ps- h i r t t o m i c - hen silnriukka k u r i s t a a miriut ennenk u i n ehdin - lopettaa, h i i n miljoonat Jäävät k i r j o i t t a m a a n 'phnelllscsta i o - • p u s t a ' . " ' " ' . r - • - . ^;>:•'• ; Seuraavassa on o t t e i ta hänen, k i r jastaan, j o t k a ovat k i r j p i t c t t t i . vähän ennen händn t e l o i t u s t a a n: N y i o n l päivä toukokuuta 1943. v ä l i a i k a , j o l l o i n voih kirjoHtaa, Mikä o n h i r ^ o l l a h e t k i n e n komrnunistinein t o i m i t t a j a jä kirJplUaä kertomus i i i i - d e n m a a i l r r t a r i t a l s t e l u v o i m a t n paraat i s t a ; -.- E n odota h u l m u a v i a l i p p u j a , c i m i tään sellaista.' E n v o i kertoa teille jännittävistä tapauksista, j o l t a i h m i set häiuaval k u u n n e l l a . Tämä päivä on pä.ljon y k s i n k e r t a i s e m p i ; c i s a t o j en marssijoiden räjähtäviä laineita, j o t k a . l i i k k u i v a t P r a h a n - k a t u j a menneinä viiosihai E i jättiläismäistä m i l j o o n i en merta, j o t k a olen nähnyt täyttäyän Moskovan Punaisen torin. Te ette. näe miljoonia, ei edes satoja täällä, v a i n kourallisen •tovereita. : K u i t e n k i n teistä t u n t u u , että tämä ei ole vähemmän itärkeää. sillä täällä o n katselmus uydesta- voimasta,, joka on mcrinyt l a p l tulen palamatta tuhkaksi ja miiuttiineenä tieräkfsekisi. J u o k s u h a u tojen tarkastus, jo&sa me olemme p u e t t u n a h a r m a i s i i n u n i y p r m u i h l n . Tämä koettelemus tapahtuu niin p i e n i e n tapausten aikana, et/tä luulen ettette te, j o t k a . e t t e . o l e eläneet Jäpl ^ ä i ^ i t ^ - a ! ! paikan laiva.>:sa tehkää paikkatilauksenne heti. • farkempia tietoja k a i k i s t a m a t k a a koskevista asioista Kaantjkaa paikallisasiamiehemme puoleen. SWEDISH AMERICAN LINE ^ofchesier St.. W., Montreal 2, Que. sa — j o i t a oh m o n i a — on i n n o k k a a s t i osoitettu seka oikeiston etta vasemmiston taholta. Hänet o n l u o k i t e l tu " n a t u r a l i s t i k s i , j o n k a pilasi v a l l a n k u mouksellinen i n t o " . On p u h u t t u hänen rahanhimostaan, hänen r o t u k a s i - -tyksestaan. hancn nietzchelaisyydcs-^ taan. hancn. "älyllisestä loyhyydestaah j a epävakaisuudestaan". Osa tata arvostelua on oikeutettua; M u t t a ei ole vähemmän totta, että hänen puutteensa olivat mita r i s t i - r l l t a i s i m p i a ilmetessaan käytännössä. Hänellä oli.aate jonkinlaisest a m y s t i l - hsesta anglosaksisesta 'parcmmuudes^ t a " , mutta h a n tunnusti, etta tämä l u u l t a v a s t i o l i yhtä h u l l u k u i n k a l k ki muut aatteet paremmista j a huonomm i s t a roduista. H a n p i t i rahojen a n - saltscmuscsta j a oli ylpeä tuloistaan, j o t k a olivat suuremmat kuin kenenkään m u u n s i l l o i n eläneen k i r j a i l i j a n ,, mutta h a n o l i r u n s a s k a t i n e n j a a u l is k u i n v a i n harvat. Hän o l i t u r h a m a i nen j a k u n n i a n h i m o i n e n , mutta el kukaan ollut auttavalsempi nuorille k i r j a l h j o i l l e k u i n h a n — tosiasia, j o n ka mm. S i n c l a i r Lewis voi vahvistaa.; R i s t i r i i t a i s u u s hancn luonteessaan käy esiin myös s i l t a , etta han saattoi y l i s t a a M a r x i a samassa hengenvedossa k u i n h a n y l i t s i Nletzchea. joita k a h t a D a r w i n i n j a Spencerin n n n a lr i a hän p i t i teoreettisina oppi-isinaän:. Hän saattoi puhua voimakkaamman oikeudesta samaan aikaan k u n . hän ei. o l i s i epäröinyt vaarantaa elämäänsä pelastaakseen heikomman; S i l t a parempi o n k i n , e t ta nämä epäjohdonmukaisuudet eivat paase j u l ki useimmissa hänen teoksissaan. Osass a nilsta — j a tarkeimmls.sa — hari pltaä k i i n n i katsantokannasta, joka on pääasiassa samanlainen k u i n marx i l a i s e n hLstoriankasityksen. Ensimmäisena naista teoksista o n . unohtumaton ' ' r t a u t a k o r k o " , jossa, v a l l a n k u m o u k s e l l i n e n sosialismi o n pääajatuksena; Tassa h a n erittelee amer i k k a l a i s t a yhteiskuntaa j a sen k e h i tystä, näkee edeltä k a s i n taantumuks e l l i s t en voimien salahankkeet, kuvaa f a s i s m i n tärkeimmät pääpiirteet ja ennustaa s o s i a l i s m i n l o p u l l i s en voiton seurauksena hyvin järjestetystä ja s a n k a r i l l i s e s t i perille viedyltä taistel u s t a " h a r v a i n v a l t a a " vastaan. K i r j a s s a " K a d o t u k - s e n k a a s a a " h an k u v a a Lontoon pahamaineisten Blum-m i e n k u r j u u t t a . " E n n e n A a t a m i a " on romaani, jossä antropologia on pääaihe. " M a r t i n ' E d e n " o n omaelamaker-r l l m e n romaani, joka taiteellisesti on chk a ensimmäinen, h a n c n laajacsa tuotannossaan: Se osoittaa, kuinka eras työlaispoika ensinnä omistaa i t selleen p o r v a r i l l i s e n k u l t t u u r i n j a ascr man myöhemmin kieltaakseen molempien arvon j a se o-soittaa, k u i n k a nietscheläisesta yli-ihmisasentecs-. t a tuli hänen havion.sa. J a c k L o n d o n i n k i r j o j a on l i i a n p a l jon, j o t t a ne v o i t a i s i i n luetella tas.sa yhteydessä; Ne, j o t k a on m a i n i t t u tässä kuuluva-t k u i t e n k i n h a n c n p a r h a l -, siin.sa . j a • ovat saatavissa jokaisessa kirjastossa. M i t a erikoisesti " R a u t a - k o r k o o n " tuleeTpitai.si .sen olla. j o k a i sen tyolahsen kirjahyllyllä, v a r s i n k in nyt kun kansainvälinen taantumus v i e l a kerran ponni.staa voimiaan y h tyäkseen uuteen . hyökkäykseen. . taistelun tulen, ymmärrä k u n luette tata. Mahdollisesti ymmhrrtte. U s k o kaa minua, voima on ' s v n t v n v t täällä. : Naapunselhstä n a p u t e t t i i n Beethovenin kaksikertaista taht-a:. Se o n k o - rostavampl. juhlallisempi ja seinät kaikuvat paremmin. Me puomme parhaamme yllemme. Sama :kaikis.sa sellissä. M e i l l a on Juhlallineir aamiainen. V a r t i j a t sivuuttavat ovemme tarjoten mustaa kahvia. Icipaa j a vettä. Toveri Skorepa a ntnn kolme p u l l a a k a h den sijasta vapputcrvchdvk.seksi. Tervehdys huolehtivalta sielulta, joka loytaa .vk.sinkertal.sia k e i n o j a tunteittensa tulkitsemiseksi. Pullien, a l la meidnn sormemme purista\'at hiljaa tcrvehdyk.seksi. Ei kukaan uskalla puhua r - viclapa meidän •silmirmme ilmai.suja seurataan; Mutta mykkäk i n VOI puhua h y v i n sormiensa kanssa-- .^ . I k k u n a m m e alla nni.";ct juoksevat voimistelemaan. Nousen pöydälle ja katson lapi kaltereiden. Ehkapa he vilkaisevat .vlos. Ho näkevät m i n u t ja no-stavat ylos n v r k k i i n p u r i s t e t u n käden tervehdvkscksi. Yha edelleenkin. PilVTlln on c l a m a a — t o d e l l a k i n lnno.s-tuttnvampan kuin muina päivinä. Vartijat.elvatnäcr^h eivat; toivo näkevä n . s a . V i c I n p a sekin o n vapunpäivän paraatia. : S i t t en tulee meidän vuoromme ja minun pitaLsi j o h t a a voimLstclua. N.vt ensimmäinen palva toukokuuta; pojat, aletaan Jotain uutta nakipa vartija t a i k k a ci. En.sik.si heilutelkaamme moukaria — yksi, kaksi, yksi kaksi. Toiset leikatkoot v i l l a a . Moukari Ja s i r p p i — r miehet alkoivat ymmärtää. Hymy leviää rivistön y l i j a pojat k u martuvat voimlstelus.sa k a i k e l l a tarmolla. Tama on meidän vappumlc-leno. soituksemmc, pojat, tama on m e i dän vappupantomllni. joka merkitsee, etta meidän täytyy py.sya l u j a n a , vieläpä meidänkin, jotka marssimme k u o l e m a a n . . . Kymmenen kertaa, kaksikymmentä kertaa tc olette nähneet s o t i l a i t a v a l - lankumousparaatL^a vapunpäivänä j a .se on .suurenmoista. Mutta vain taistelussa voidaan nahda armeijan todellinen voima- j a huomata ctta se on voittamaton. {Cuolema on yk.sin-kertai, sempi k u i n mita uskotte l a .sank a r u u d e l l a ei ole p a a n «ympäri p y h l - myskehaa.: Mutta taistelu on raaempi kuin luulette j a t a r v i t a a n arvaamattoman paljon voimaa kestäak-seen ja. voittaakseen. Te näette tämän armeijan etenevän, mutta ette a i n a k a . s i t a m i k a voima .silla on.. S en iskut ovat n i i n yksinkertaisia j a j o h d o n m u k a i s i a . . . • KULTAMITALIMIES Lennart Viitala voitti Suomrn a i noan painin kultamitalin voittaessaan olympiaIai«ikis<>jcn kärpassarjan mestaruuden vapaapainissa. lian voitti %'uonna 1946 sarjansa Suomen ja E u roopan mcsiaruudct. Olymplalaismes-tari Viitala on kantanut Seinäjoen Sisun varoja. Suomalainen syytteessä inicstaposta. IlarrLsvillc, N . Ii. — K o l m e n lapsen Isa, 35-vuotia.s Emo W . Luoma on t a a l l a .syytettynä mie.stnposta. Luoman väitetään ampuneen 24-viK)tiaan G e r a l d Recordin kuohaak^ii h a u l i k o l la it.sepuolustustarkoilukse.ssa. Recordin väitetään .saapuneen v a r h a i n .sunnuntaiaamuna Luoman perheen asuntoon. jo.ssa han oli p a h o i n p i d e l l y t i.saiitaa; K u n Luoman vaimo oh lähtenyt h a kemaan; apua oli Record poistunut. K u n han y r i t t i palata oli L»om,i v n - r u s t c t l u h a u l i k o l l a j a v a r o i t t i Recoi-d i a py.symaan l o i t o l l a. Yli 3,000 vuotta vanha kaivos jälleen käyntiin Toronto. — Yhdysvaltalaista, belg i a l a i s t a j a k r e i k k a l a i s t a j i i t a o m a a on si,|oltettu s i i h en M e d i t e r r a n e a i i Minr,';- nimKsccn yhtiöön, j o k a o n .saanut h a l tuunsa Greek LHuriUm-kaivannnn, jo-^ ka sijalt.sec 35 m a i l l a etelään Atenas-ta ja- j o n k a ticdolaän olleen kaynnis^ sa noin J,200 vuotta ennen nykyl.sta ajanlaskua. .Kaivannon a r v o Haan tuottaneen lyijyn, hopeaa ja' sinkkiä k a i k k i a a n ' n o i n 800 m i l l o o n a n dollar i n arvosta. Tuotanto oh pysahdyk-sLssa 19.'J4 vuotta kunnes 'vuoiiiiii 1«C4 p e r u s t e t t i in ranskalainen Luurluin-yhtio. j o n k a toimesta saatiin entisi-s-t a j a t e k i v i s t a 12-14 pro.s; lylJya j a 4-» un.s,sla hopeaa tonnia kohden. Namu työt l o p e t e t t i in vuonna; 1916. Uusi v h - t io aikoo Jauhattaa kumpaakin, n i in jätekiveä - k u i n kaivantoon, jatct-tyja p l l a r e l t a k l n . . Mitä uiKomadiäinen ajattelee suomenkielestä KIrj. FRIEDRICH E G E Kuuluisa italialainen kuvanveistäjä kuollut : Holly«ood. Kuuluisa i t a l i a l a i nen ,kuvanvei-?taja S a l v a t o r e C ; S c a rr p i t t a . kuoli t a a l l a viime: k e s k i v i i k k o na; Toi.senmaailman.scdan aikana hän oli I t a l i a s s a Ja a s a l l l s t u i maanalaiseen liikkeeseen I M u s s o l i n i a vastaan; Hän: o l i saapunut Y h d y s v a l t o i - h m "tekemään veis-toksia New Y o r k i s sa j a lännen; kaupungeissa; Venäläiset taiteilijat esiintyvät Britannian niiehitysalueella .Berliini, VenäläinenvAlexandrov-yhtye,; jassa pn l a u l a j i a ; tanssijoita ja soittajia, csuntyy e n n s u n n u n t a i na t a a l l a B r i t a n n i a n miehitysalucella, i l m o i t t a a .Neuvostoliiton alueella toir mlva ^ k s a l a l n e n uutistoimisto; S a ma . y h t y e on esilntynjrt monissa p a i k o i n Neuvostoliilon michitysalueella. T o s i n suomenkieli kuuluu eräisiin v a i k e i m p i i n k i e h i n ; koska se on .suu-^ r i e n kieliperheiden ulkopuolella. M u t ta tama ei k u i t e n k a a n o l e r a t k a i . s c va tekijä .siihen, miksi ulkomaalainen n i i n useissa tapauksis.sajattaä. oppir matta suomenkielen, v a i k k a h a n olesk e l i s i k a u a n k i n maas.sa. vaan .«suomenk i e l en rajoitettu käyttömahdollisuus. N i i n pian k u m siirrytään Suomen r a j o j en y l i , täytyy turvautua johonkin, muuhun kieleen. Totta kyllä — tamä. pitää yleensä palkkansa m u i h i n k i e l i i n nähden..mutta s i i r t y m i n e n ci ole n i i n j y r k k a a j a välttämättömän tarp e e l l i n en .opitaan h y v i n nopeasti. Suomen pitkän henkusen eristäytymisen johdosta on o l l u t pakko: j a on edell e e n k i n - p a k k o lukea aseita; huomatt a v i a maailmankirJallLsuudcn teoksia m u i l l a kielillä, koska n i i t a e i ole j u l k a i s t u suomenkielellä. Eräs; aivan .silmiinpistävä puutehan vallitsee esimerkiksi -suomenkielisestä sosiah.sti-scsta kirjallLsuudesta. N a i n on pakko yhä uudelleen turvautua m u i h i n kiel i i n . M u u t e n on suomenkieli monc,s.sa; suhteessa mielenkiintoinen. Se on, t y y p i l l i n e n k a n s a n k i e l i - k a i k k i n e etuir-n «?en j a vikoirteen. - T o i s e l t a puolen .silla on .suunnaton ilmausutapojen rikkaus-; -ja hienous jokapaiväisi.sta asioi';ta puhuttaessa, k u n taas uuden-aikai. sten ilmai.sutapojen suhteen sitä rajoittavat, jyrkät rajat. Tämä on l u o n n o l l i s t a , . s i l l a sinä lyhyenä a i k a na, jona suomenkieli on o l l u t maan en.5immaisena kielenä; : on fyleisecn käyttöön nähden) ollut; mahdotonta viedä s i t a ; u u d e n a i k a i s i i n k u l t t u u r i - k o r k e u k s i i n , s i l l a myös -kielen o n k e hityttävä Ja s i i h en -vaaditaan paljon a i k a a ; :Slihen._ej n i t a 30 vuotta. U s e i n ulkomaalainen -ihmettelee, miksi Helsingissa ei o le minkäänlaist a , kabareetaidetta — esimerkiksi Oslon " C h a t N o l r l n " t y y l i i n Aj,ia on .cangcn yksinkertainen: koska suo-j monki-^lella ei nykyi.sella kehity.stasol- I.ian ole v i e la naita i l m a i s u m a h d o l l l - suuk-sjä — s i i h e n .se on y h a l i i a n ra.s-k a s l i j k k e l n c n , l i i a n vanhoillinen. M u t t a sanomattoman kauniina säteilee suomenkieli uudemman ajan .suurien sanataitcihjoitt.cn.sR hahmottelemana: jonkun E i n o I / J i n o n ncrok-kijudcssav j o n k u n .Joel Lehtosen upc-a. ssa; tunnelmatavtei.sn.ssa;"Putkinot-ko"- proosa.s.sa, M a n a .Jotunin r c a l i s - tlsc,s,sa- kuvaustaitccisai Otto - M a n n i - .^cn taydelli.scssa tyylitaiteessa, joka ratkai-sevalla tavalla kehittää edelleen uudenaikaista suomalai.sta runokieltä ta -on m m ; luonut Goethen teoksien kauneimmat suomalaiset u u d c l l e e n n i - noilut, j a nuoremmista .runoilijoista: ensi .sija.ssa. Uuno Kailaas.sa, jonka runot • kaikcs-sa . ali.stuncisuudcs.saan k u i t e n k i n ovat s i m k m a a r i n . täynnä: kauneimpia j a syvimpiä ajatuksia Ja joka oh: a n t a n u t suomalai.sellc: r u n o u - fielle uudenaikaisen ;a.sun m a a i l m a n k i r j a l l i s u u d e n t y y l i i n , t a i . T o i v o Pek-. kascn vrhmistcn keväa.ssa", eräässä .«uomalai.sen kertomataiteen helmessä, t a i . O l a v i Paavolaises,sa. jonka, r u n o u dessa kielen rytmi on saanut voimak-; kaimman ilmaisunsa, tai K a t r i . V a l a n , .svvassä . j a kauniissa ^ taistelevaa - i h misyyttä tulkitwva,«;s3 runoudessa, t ai sitten Järho Pcnna.sen muotovarmas-sa. eplgrammaattisen-terävasssä r u noudessa, j o l l a varmasti tulee, olemaan suuri vaikutus taideklclen m o d e r n i i n kielelliseen uudistumiseen ja. edeHeenKclnttymi.secn.Ja vihdoin E l vi .Si n c r v o n u ud en a i k a isessav. proosassa; j a s s a me aavistelemme vht/eykslä s u u reen maailmaan. Aaro Hellaakosken suorastaan taiturimainen ^, k i e l l t a i dc o.soittaa mm.; k u i n k a notkeaa suomenkieli saattaa olla ; Edellamainitunlai.sfen runollijaper- .soonalll.suuksien k i e l i k u l t t u u r i ei l u o n nollisestikaan sano viela paljon klelir k u l t t u u r i n vleisesLa; tasosta. Yleensä Kuuluisa venäläinen näyttelijä kuollut - Lontoo;- ~ , M o ' . : k o v f in r a d i o . t i e d o i t ii viime keskiviikkona, etvtä siellä on kuollut kuiilui.sa venäläinen näytteli j a M i k h a i l T a rhaiiov.. Tiedononnos-; pa el m a i n i t t u m i l l o i n l u i n on k u o l lut. • eikä- muitakaan henkilokohtai.sla tietoja. Elokuvia matkailijoita varten Enjjlannissa . . E n g l a n n i n , tietotoimisto ilmoittaa,; että r_.onl.oo.s.'>a. I.eice.ster . .Sqiifirella. näytetään p H i v i t t a l n filmejä maahan t u l e v i l l e matkailijoille. NM i.v.sa f i l - , me)fi.sa- tutustetaan matktiilljat . E n g l a n n i n en p a i k k a k u n t i i n l?i .s'>II»v.s niissä oii: 10.eri ..kielellä. Nal',a .filmejä myös naytf>laan 17 e r i maa,s.vi. — Venezuela on valtioLsta prihjoisin. • Et-elä-Amerikan j T H E W O R K E R S ' C O - OP Edisfykseilinen voima pohjoisessa Se on kannatuksenne arvoinianl voidaan kielestä sanoa IrtrkMlleen s a maa k u i n kJMki.sta. olema.ssaolomme iN: mloi.sta: kielen kehitysvaihe heliastaä kan.sakunnan; ylei.sla olosiiht.eita. Mielestänr ei ,suomenkielen k i e l i - .j oppi ole läheskään m i n vaikeaH k u i n ! toisinaan • kuvitellaan.: Kysymys on :j käytännöllisestä harjoituksesta; . V a i - j kcudct piilevät' suomalaisten .sanojen aivan. tol.seMa' tavalla kehittyneistä k i r j o i t u s - ja.aannemuodoi.vja — sannt eivat -."kay" ulkomaalaisille, ne eivat .sovi. hänen, kielelleen. K u n on luke4 nut j o n k i n sanan kvmmenenkjn kertaa, s a a t t a a . ;.se jollekulle M ;nnella, •kerralla .sattua jälleen, luntematto^ mana silmään. Unohtumattoman elämyksen kielel-liscfisä suhteessa koin kuunnelle.ssam eraa.ssa kylässä evakkokarjalai.sia i t kuvirsien taitajia, jotka yk:-;itoikkol-sella, mutta lumoavalla; puhelaulull a a n , l o i h t i v a t efjiin; voimakkaan tunnelman: . K o i n .clävä.sti,: m i h i n r u n o l liseen kauneuteen suomalainen k a n - sakieli voi kohota kan.'>an smjÄia,- Nai.ssa kansanlaulajaltariKsa rneillfi on ylhäinen esimerkki k a n s a n k u l t t u u . r i s t a sellaisenaan kuin. se v a i n yksi-: tyistapauksi.s-sa Ilmenee .suomalaisessa taidekiclessa; Ja- lisak.si suomenkielel-- l a on itsessään k a l k k i . ainek.set soin-; tuak.seen myPsr k a u n i i l t a , jos .sita vam, käytetään taiteellisin: keinoin; ,so:. jos runoileminen ja puhuminen m u u t t u vat kulttuurisiksi.- . T a m a n klelir Ja p u h e k u l t t u u r i n ; voimakas kehiftami-,' nen. kuulunee- Suomen: k u l t t u u n p y r k i - myksien ensimmäisiin tehtäviin.. • . • : T o i f i e l ia puolen on sangen.valitctta.. vaa, etta suomenkieli, o n ; u l k o m a i l la n i i n vahan tunnettua Ko'<ka it..sfA-taan el. tapahdu; mitään, täytyisi; suomalaisten jtvsen.sa.myötävaikuttaa ,«;ii-: hen;.; c t t a ui kom aalaisissa;. hera t e l ta i - sun yleisempää harra."tu«ta suomenkieleen. Nain on a s i a n l a i t a m u i v a, maissa, joissa, uudenaikaisen kulttuu»: rlpropagandan -mitä -"•.^ihtftlevimmin k e i n o i n ulkomaalai'-'a avu<.t«'taan k i e l i e n oppimis^.v.a. Lauantaina, elokuun 21 p . ~ Sat. August 21 Sivu 3 •'; •-;-. -;• ••••• -•::".' .''\: :-:•.;-:..;•-^v-:,-;;-;-.--'.:,-..-.; ::.-;:-.-.•:!':' Aufotyöläisten unio yhtenäisyydestä ja Sudburyn skandaalista Hajoittaako C C F tulevu^^sa hittovaa-leissa työväen aanet, kuten tapahtui O n t a r i o n j a . n y t viimeksi Albertan maakuntavaaleissa? Tama on aiheuttanut suurta mielenkiintoa C C P in konventionin aikana. E s i m e r k i k s i ; U n i t e d Auto Workers <CIO) AVlni.sorin I/>calin No. 200; v i rallinen äänenkannattaja " F o rd F a c t s " vaati (olmituskirjoituk.se.csaän, etta C C F : n pitalsl hyvälcsyä työväen .vhtenaisyyden. V Tamrtn katsantokannan iTcrustak.si m a i n i t t u lehti, esitti sen s k a n d a a l i maisen hajaannuk.sen mikä tapahtui Suriburyssa viime kesäkuussa suorl-tctui. s.sa vaalcis.sa. • M a i n i t t u ; " F o r d Facts" l e h t i edustaa taman maan kaikkein .suurinta unio-osastoa. missa o n 10,000 jä.sentä. Se k i r j o i t t i C G F : n konventionin edellä. . "Työväki odottaa, että C C F v i r t a v i i v a i s t u t t a i s i paljon yhtenäisyyttään meidiui iiniomme kan.s.sa j a huolehtisi . « J i i t a . ettei meidän k o l l e k t i i v i s t a pol i i t t i s t a .voimaamme hajoitcttaisi. "Sudbury antaa ta.s.sii r.simerkln. "Siidl)iiry.s.sa. CCI-Mahallises(i m l . tatoi mridiin kaikki (äkäiäi-set (H'indNori.ssH) ponnistelumme rrot- (.•imallalioh Carlinin pnoliirrKla Ja nimittamHllä (oi.scn C C F : n rhdok- ";-kaan.- "Tulokseksi tuli., «tlä vallllHn konservatiivi vähemmLstöiiliinillä ^Kamiilla: kun työväen cnrmmlstö-aanrt hajaantuivat. : ".Sivumennen .sanoen Carlin s l - viiiitrltiin siksi kun hän vaNliiNti C C L r n Johtokunnan Jäsenen C. II. : Millardin punakauhim licf.sontäa Koid ltobin.^onin a.sia.sKa." " F o r d Facts" huomauttaa, että .WId.sorin autotyolaiset r n h o l t l l v a t C C - F : n vaalikampanjaa $4,000 j a sanoo; " T j o v a k i vaiitii C C F : a i i »uniiustn-maan ;scn lo.shusUin, että kahden vanh a n puolueen häviöön .saattaminen on todellinen vaallky.sym.ys Ja että se p i dättyy pikkumaisesta p o l i i t t i s e s t a näpertelystä .silla sellaiset toimenpiteet, i n i l k a tnpalitulvat Siidbui-yssa. Johtavat it-semurhaan." Rockefel]er-.säätiön suom. stipendin saajat New York. — V i i m e keväänä myönsi RockefcUer-saatlö n c l j a stipendiä suoma l a i s i l l e kansantaloustiedcmlehllle; Joista professorit Hugo E. P i p p i n g ja M a t t i Leppo Helsingin yliopistosta saapuivat tänne kesäkuu.<>sa. P i p p i ng opiskelee toistaisek.sl Chicagossa ja Leppo H a r v a r d i s s a . Edellinen aikoo p a l a t a Suomeen joulukuussa j a Jälkimäinen ke.sakuus.sa. Ennen sotaa myönsi .säätiö usein stipendejä suom a l a i s i l l e , mutta k c t a a l l a myönnetyt o l i v a t ensimmäiset sodan jälkeen.. - l i a l i f a x .— Nova Scotlan maävlrästo on poistanut kettujen Ja majavien p.vyntikiellon maakunnan mannermaalla. Julkaistujen a.setusten m u - kann saa k u k i n metsästäjä ottaa kolme i n a j a v a H , mutta ainoa.staan slinö k a m i t i s s a , mlssa hiin a.suu. K c t t i i ja .saa pyyt.ua n i i n monta kuin ha-hiaa; Cape Bretonin saarella el ole l u paa met.sä.stna l a i n k a a n. INTIAANE.IA PUUTTUI A m e r k l a n asutuksen v a r h a i s i m p i na a i k o i n a lahety.sktrkko rakennutti k i r kon Intiaanikylään j a a l t t a r i t a u l u k u - vasitalva.«>t{i. maata j a h e l v e t t i a; K u n intiaani katseli kuvaa niin h a n t a - n a u r a t t i : Eras lähetyspappi k y syi i n t i a a n i l t a m i k a hanta n i i n naur r a t t a a . • I n t i a a n i sanoi, etta , helvetissä k a l k k i ovat- v a l k o i h o i s i a eikä yhtään piinanahkna. Tämän; Jälkeen pappi antoi t a i t e i l i j a l l e määräyksen panna pari p u n a - nahkaista helvettiin. Suomalais-Canadalainen Amatööriurhciluliitto L I I T T O T O I M I K U N T A : Puhccnjohta: Akc Hunnakko. 317 EKinlands Avc. Toronto, Ont. Silitceri: Paavo Vaurio 113 8t. Patrick St. Toronto, O n t Rahastonhoitaja: Vilho Hclkkim 84 Day Avc., - Toronto, Ont. Yhteinen VarhalKnuorlen komitea SIhlccri: Sigrid Lahti . 309 Dundas St. W. Toronto, Ont. Peter A. Vesa, B.A. Rarristerr Sollcltor, Notary -. - SUOMALAINEN LAKIMIES • • • OE. 3392 592 Danforih ATe. (Ncar Pape: Ave.) Torooto MATKAT EUROOPPAAN K E V Ä Ä L L Ä 1949 K E S Ä L LÄ • . r<yl un » l i i » > n . « l i i p a i l i l i a n n r . jm a l j u l t r n i t t l i i i t u i : >nsf - lt>-viiiiiiii ml k r i ä n i i j i ' h i . . l i i m i r v . i l i i y . v i i c i i y i i i r k . » ! " » ! ! . : A i i i f ) « i i ( i i i t i m c M P i i i i mmui | i » ) H i , y « • ,1» c t K l i l i i •••uvi,»». • . .M"? | . . i r | r 4 i i i i r . i t i i r i i i . l l i i i i . u f r . I)iiv«ll« m I m m t r M r ; r . l < i » t n i i i i i p r irifll>r.<ri I t a l l i k i * l l n ) < i j i. j . K . J i i r iii,<il(>iirilMl>:rl 'Ml - v , i l l l i i i n i i l - i i i . p n J k o i i ; oii.inOa H l l < - i i . f' a l l [ i i i i i i i l k i i t l l l > - Jaf(uliilllin»- « m i i - t ((-II. A n i i . t « i i i i i i r i i i v " - |m" » ; i l M ^ )•. v l i . i i r r i i i u i r ! I m i k k i i i i i » » - » . ». I j n l u t r a „ r i i r n ' - . : t t i ' * t l f f , i . i t t r i k t j i i ; h r r i k t l o r r f;M( i i ' l i i H t i . - - H f i n a i t t r i i c • ' I f - i l l r . i n t r l i f i r v ^ n Ijih^ni- . p i n D r i Y i » . r i i i i . i i . i v k « i » i i i .(H i i i y y r r i m r - «n^niik- i l l i i : i l i i k « > - l l i i ) i ( l / i l v » . j » I( - r i l i . l l j i | i l i j « - Täydelliset Tiedot TEIIKAA PAIKKATILAUKKKNNE N T T 0. K. Johnson & Co. S o i t t a k aa -;:;:-Tal;. K i r j o i t t a k aa ."il Gcrrard St, W. rBay'n kulmas.<«a),Toronto'2, Ont. Puh. WA 1403 VAKUUTU8- JA MATKAILUTOIMISTO Kutsumme uusia asikkaitamme vierailemaan laajennetussa kaupassamme jossa on läydoUinen varaslc villa-, silkki- puuvillakan-kaita, ikkunaverhoja ja vuorikankaita jaardillaln. * l'ostittlauksia taytntaan ^ ; if. Tyytyväisyys taataan M . ROSE & CO. 277-9 rollecc Kt. . (lähellä Kpadinaa)' Toronto, Ont. Puhelin KI 7771 Mustikanpoimijain huomioon! Piläkää huoli siitä, otlä lahotatte marjanne oikeaan paikkaan saadaksenne korkeimmat markkinahinnat. Me maksamme C P m expressimaksuosoituksilla Joka päivä. V ; Saadaksenne pikaisesU fihrkkinne^ lähettäkää mu.stikkannc buoraan osoitteella ANSPACH # Suosituksia saa jokaisesta Royal-pankin toimistosta. • Kirjoittakaa niin lähetämme teille lähetysleimasimen ja värityynyn. Geo. C. Änspach Company Ltd. 74 COLBORNE ST, TORONTO Saadaksenne PARHAAT HINNAT Ja HYVÄN PALVELUKSEN Uhettäkää MUSTIKKANNE F E D E R A L L I I K K E E S E E N ME MAKSAMME C;PR:N EXPRESSI M O N E Y - O R D E R E I L L A JOKA PAIVA ; Suasitukxet: Imperial Bank of Canada — kauppaosasto KIRJOITTAKAA .JA PYYTÄKÄÄ LÄHETYSLEIMASINTA FEDERAL FRUIT Co. IIEDELMAIfALLI - - TORONTO Kuunnelkaa; HmoitukKiamme North Bayn;:CFCH:n radioa.semalta 'a
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 21, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480821 |
Description
Title | 1948-08-21-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | JACK LONDON Kirj. V I C T O B 3HAL.MQVIST :r^yi'~e"i Upton S i n c l a i n a v l u - ' 7 . ' j , r ' : ' ' ä LondOH OH ame- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-21-03