Vapaus, July 29, 1948

              ftvu 2 Torstaina, heinäk. 29 p. Thursday, July 29
UUBEKTr) — XDd^endent.LBbor
r<)rginaot:^':f1iigM>?-CiM
tablldiecl Nov; 6Ui 1917. Autiiorized
as second cla» mail b7 the Poet
Office Oepartinentr^ Ottawa; Pub-
Ushed thrk» weekly: T u e s d a.y s,
TburiBdays and Sattirdays by Vapaus
PubUshing CömvaDj Ltd.. at 100-102
t Etm St. W 4 Sudtniry^ Ont., Canada.
Edttorlai OfflceKi4-«»6.
& Suksi; SdltärW^Ateiitf.illiltiiig
addTMS iBcnt 09. 8adbUf3v^O»ta>lo.
Advertismg rates iipon appiication.
TransUUontree of Chaxte;
canadaau: 1 vfc.tM0ekk.f3XX)
: - : - v - : • ^ 3 k k . ' t
YhdysraUolsaa: 1 vk. i|8J50 e kk. 9 3 ^
Suometta: - 1 vt 97.006kk. »UOO
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Erisi laöahtäinaaHtaa
l i i t on 9. littdjuhia^ j o k a päättyy Hiton edustajalcc*oukseen; Tämä;
nuorison j u i i l a 011 ainu^^ Canadan elämässä; Tässä iriaassa
ole ainoatakaan fyyskulttuuria harrastavaa liittoa, joka olisi jo niin
mbhtai vuotta järjestänyt säännöllisesti tällaisia suurriä:;nubrison^W
j i / ; Eikä iiittöjuhlä^ 9^
jibäksi niwrisommc täide^
f i a lahjakkaita taiteilijoita. Riittänee^^^^k
tyyän Toronton Dohvvayn tyttökuoroh, joka ön ainoa canadansub-malaisteh
nuorisokuoro kokoonpantu n
M i i l a i h c n tulee olemaan urheilijoittemme taso j a k u i n k a korkeal­le
ovat vöimistelijammie päässeet, on vielä tällä hetkellä vaikea sanoa.
Tic<ibsäamme eimyöskään vielä ole osanottajamäärää. Ilolla voidaan
kuitenkin todeta/; että SarhianSp^^^^^
Itaan j a Port A r t h u r i n Isku tulee demaar» eduistettynä ainaikin yhdellä
kilpailijailä; Siis jotain rhyÖnteistä-voidaari j b tbdeta v a i k t a on ole-tnia^
sai eräitä viitteitä^ että kiielteisiäkih puolia saamrne o<dottaa/>,
; On erittäin tärkeä, että liittokbkoukses-sa purtnitaan huplella •men­nyt
toiminta, todptaan toiminnan heikot j ä vahvat puolet. E i mikään
tuomittavaa kuin .se, että yältettäi.siin itsekritiikkiä. Se mer-suistumistaitschyväisyyden
tielle j a lopuksi toiminnan rappcu-
• tumiseen.
Tarkoituksemme ci ole tässä kirjoituksessa ryhtyä perinpohjai­seen
S C A U L : n toiminnan arviointiin. Emme kuitenkaan malta olla
koskettamasta muutamiin liiton heikkoihin kohtiin, josta ehkä valta-va
osa jäsenistöä bn samaa rhieltä.
L i i t o n toiminta rajoittuu nielkcin rata- J a kenttäurheiluun sekä
hiihtoon. Hyvin vähän muihin urheilulajeihin on päästy käsiksi Ja
silloinkin Joissakin tapauksissa, kuten pallo
dostettii suurimmalta b.saltaän liiton ulkopuolella olevista henkilöistä.
Tämä ei tietysti ole mikään huono asia jos täten saadaan liittoon lisää
jäseniä. Jokatapauksessa on urhcilutpimiritamme vielä hyvin kapeissa
'uomissa;--. r..'VV;.::''v/:v-'::v(''-;v-.
. Mikäli tulee kysymykseen muii toiminta, niin se on rajoittunut
muutamien näytelmien esittämiseen, yhden kuoron muodostamiseen,
alkun.sa
innostus
suurempiaa
« i i i ;
pyrittäisiin myöskin tämän lisäksi tätä toimintaa käytännössä -toteut­tamaan.
,.
Vieläkin smircmpi heikkous on sc, että minkäänlaista merkkiä-ykään
ei b l c s i i t ä , että liiton taholta olisi ryhdytty osallistumaan y h - ;
teiskunnalliseen toimintaan. Suora.stäan vieroksumista on ollut havait­tavissa
tässä suhtecs.sa. On vain urheiltu urheilun vuoksi. Politiikan
pelbssa on suorastaan pelätty sGllaisia urhcilupoiiittisia kysymyksiä,
jotka porvarillisen miclipiiecn omaavien ihmisten keskuudessa pide-tään
välttämättömänä kaikille urheilujärjestöille^^;
. y^'' ' A ^ taistelu valtion j a kunnan avustuksesta urheilu-cahadäläisen
urhelluasian tuntijan
urhcilumäärärahan puolesta liiton
urheilijat, voimistelijat, palloilijat ym.
yhteiskunnan pitäisi tehdä kaikr
nuorison tukemiseksi fyyskulttuiiriri^^^ä
.sosialipoiiittineri kysymys nuorison kasvatuksesta eikä se ole
mitenkään vieras Urheiluväelle.
Kysymys kunnallisten urheilu- ja palloken 11 ie n räke n t ani ise.sta
pn. hyvin tärkeä. ky.symys..Tic(lämrnehän 'miten kurjasti Canadässa
ovat asiat tä.ssä suhteessa. Näinkin rikkaassa maassa pn vain. hyvin
harvoja kaupunkeja joilla on .sellainen urheilukenttä juoksuratoinecn,
jbica vastaisi kansainväli.siä vaatrnntksia j a missä niitäkin on, niin ne­k
i n ovat surkuteltavan, kurjassa kiinno.ssa;
Erkä. tai-stelu raUhan publfcsta ole mikään vieras kysymys urheilu­väelle.
Mönl.s.sa maissa urheileva nuoriso j>oliittisiin miclipiteisiiri katso­matta
on osallistunut rauhantyöhön. .V-;VJ-''.-'
Täs.sä pn esitetty vain muutamia urheiluväellen-»me mielenkiintoi­sia
näkökohtia, joita mahdollisesti kannattaisi harkita. ^ '
Toivomme S C A U L : n juhlalle j a liittokokoukselle mahdollisim­man
suurta menestystä! •V-;';;.^:'--^;:; ;.':-v;-'^^
Lontoon olympialaiset
m
Suurin juhlallisuuksin alkavat tänään LontoonvWem))ley-städib-n
i l la 14. olympiakisat.
Olympiakisain historialli.se.t juuret johtavat kauaksi Kreikan van­haan
kukolstusaikaan. j q l l o i i r urheilu oli jo verraten kehittynyt ja mo­nipuolinen.
Silloin niyöskin kohotettiin tunnussana: "Terve sielu tcr-veessä
ruumiissa!" , . '''Syy^ '^'•-••V•'
: • ^ • ; N y ^ blympiakisojscn .tunnusmerkkinä on viisi toisiinsa
-kiinnitettyjä ^-mp^ jotka .symbolisoivat viittä maanosaa. O l y i i i -
palaisaatteen periaattcena pitiiisi olla kansojenvälinen tasavertaisuus,
Jossa on kielletty kaikcnlainen röluviha ja" kaikenlainen sorto. . .
: Näin c i o l c kuitenkaan, käytännössä ollut; Siltä ovat loistavana
Ifeimcrkkinätämänedenisct kisat • j o t k a pidettiin Berliinissä, j o yk.sis.-
tääh se. että kisojen järjcstähiihcn annettiin natsi-Saksalle oli rikos
olympialaisten perusaatctta vastaan. .Maa. jossa rotusorto oli koho­tettu
kakkcin korkcimniak.si kansalaishyvccksi, cl ollut sopiva tällais-
,:tcn'kisain.järjestäjäksi.jbs hyväksyttyjä periaatteita olisi kunnioitettu..
V : Kisojen aikana se>paljastuii Esimerkiksi kun amerikkalainen nce-
]ll t keri Jesse Owcns. joka voitti kolme kultamitalia, meni palkintojaan
- hakemaan, niin fanfaaria ei soitettu erkä häntä myöskään kunnioitettu
^samanlaisena k u i n valkoisia urheilijoita.
• Nyt pidettävät olympiakisat pidetään sodan jälkeen, jossa ku-
' vkistul natsirSaksan valtakunta ja jota käytiin, sikäli kuin suuret kan-
> sankerrokset ovat kysymyksessä, -rotuvihan j a sorron poistamiseksi.
; •y.tÄ^ Lontoossa pidettävi.ssä kisoissa ei pääse rotu- ja kanalHsvIha; v a i k ka
' s'tä vielä on kaikkialla olemassa. >ellaiscen l l m i l i e k k in kun Beflinissä.
pilsrkuUcnkintolvottavaa.^^ttä nykyisen sotahysterian pilaamassa i l ­mapiirissä
Lontoon kisat nuiodostuisivat todellakin kaikkien kansojen
tasavertaisuuden symbooliksi. Se auttaisi rauhan asiaa ja samalla pa­lauttaisi
oikeuteen olympllaiskisojeh periaatteen ja eri rotuihin kuulu-
. yat kansat tasavertaisina mittelisivät voimiaan kunniallisella kilpa­kentällä.
.
•ff-
Vt': l i
1^
Demokraattiset vaalit
Montreal. — Pari viikkoa takaperin
«^-^ff^-i? ' LPP:n ehdokkaan edustaja, että
'-i^S^*!^? maakuntavaalien äänestäjien luette-
Lauantaina, :k- 31 pnä täyttää mrs.
A n n a Sorjonen 60 •vuotta. Mrs Sor­jonen,
joka asuu nyi TimniJnsis-sä, on
hyvin tunnettu Sudburyr. seuduilla.-
slllä hän cn ollut täällä vuosia.kuulU:
cn seudun .''alkuasukkaisiin";.
•Toivotamme Annalle onnea sj-nty.
mäpäivänään! ;
mm
ympäristö Korhosta
Entisen
ti mm
Kapuskaslng.—Lehdesfä on jo näh­ty
Ja paikailLscstikln llmoitcttUi että
Khpuskasingln ja ympäristön asuk­kaille
tarjoutuu harvinainen tilaisuus
elokuun .4 p:nä, nimittäin Aku Korhp-sen
puhetilaisuus.' Tätä ei pidä ke­henkään
slyuuttaäi .sillä kyllä Aku
osaa puhua niin miellyttävästi, et=tei
häntä; varmaankaan kukaan väsy
kuuntelemaan. Puhetilaisuus on meil­le
kaikiHe tunnetulia paikalla, River-,
.slde-farniilla, .alkaen kello 8 illalla. J a
koska tilaLsuus on farmilla niinkuin
se kesäiltana pnkin viehättäyämpää,
niin kyydi.stä luonnollisesti hiiolehdi-i-taan,
että kaikki pääsevät sinne. Siis
eipkuun 4 p:hä puhetta kuulemaan!
Tk. 25 p:nä kokoonnuimme yhtei­sestä
sopimuksesta Jack Vuohelan
farmille. jo.s.sa kului aika oikein haus­kasti,
syöden ja juoden, Jaakon päi­vää
juhlien. Samalla tahdoimme ot-taai
osaa siihen ikävään tapaukseen,
nilkä sattui Jackin osalle' hänen me­nettäessään
parhaimman hevosensa,
jonka hän oli itse kasvattanut. Täl­laiset
tapauk.set eivafe^lc mitään mie-lui.
sia : etenkään, pikkufarmarin elär
mässä. Toivotaan hyvää ;menestystä
eteenpäin.
Haiiskaa kesän jatkoa kaikille.
Raportteri. •'.
! Timmiiisiiri perustettu
merimieslakkolaisten
avustamiskomitea
Timmins, Ont. — Lumbcr and Saw-mill
VVorkers' Union täkäläisen osas­ton
alotteesta pidettiin täällä lukuis­ten
paikalliston ; työyäenjärjcstöjen
edustajien kokous, merimteslakkolais-ten
äviistämlstyön järjestämistä var­ten.
Kokous päätti muodostua Cana­dan
merimiesten Porcupinen avusta^
miskomiteaksi ja valitsi puheenjohta-jakseeri
Stam Kremyrin kaivostyöläis­ten
uniosta. sihteeriksi Ben Meyerin
nietsätyöuniostä ja rahastonhoitajäk-,
si Anita NichoLsbnin kaivpstyöunion
naisten äpujärjestöstä.^-^' joh-tqkunnan
jäseniksi valittiin Toivo
Niemi CSJ:h paikallisesta osastosta.
Anne; wizinsky Porcupine Labor
Youth Clubista ja Tomi Klawchiik uk­rainalaisten
järjestöstä.
: Komitean suunnitelmat edellyttä­vät
. julkisuustyön tekemistä meri-mlcslakori
hyväksi .ja :va^^^^^ . kcrää-mlstä
lakon avustamiseksi.; •
Vesi haittaa heinän­tekoa
Sylvan Lakella
Sylvan Lake. Alta. — Täällä ele­tään
samaan hiljaiseen tapaan jokai­nen
-kotiaskareitaan toimitellen. II-mäit
ovat olleet .suotuisat, vaikka on
saatu sadettäkiii, joten pn toivoa vuo­den
sadosta. Tällä ympäristöliä on
juuri heinänteko käsi 1 lä. HeihäJsato
ei ole .oikein hyvä. alemmat .palkat
ovat veden peitossa ja niitä ci voi
ollenkaan niittää.
Sairauttakin on; taas tällä meidän
kauppalassamme; Mrs. Sanna Torsti
on joutunut sairaalaan sappikivien
takia. Hän on jo vanha ihminen ja
leikkaus on vaikea. E I hän ehka itse­kään
halua Icikkau.sta. jos vain muu­ten
voidaan tuskia' lieventää. Toivo­taan
hänen toipuvan pian, että saam­me
hänet taas joukkoomme.
Täällä olivat hautajaisetkin viime
lauantaina. Kansalaisemme Jalmar
Johnson saatettiin haudan lepoon.
Ha n oli 56 vuoden ikäinen.
Kesäiset ja lämpimät terveiset kai­kille
Vapauden lukijoille. — E - Salo­nen.
"Me olemme aloittancet Qttawasi53
yritylcsen- pääatä eroon Trades; and
Labor Congressin BengoQghista jä
muutamista Canadian Seamen's-uni-on
äineJtsi-sta", sanoi minulle kapteeni
Scott Misener, Samia and Colonial
Steämship-yhtiöiden presidentti. /.
> Kapteeni Misener sanoi myös, että
hän ja kapt. Reoch, Canada Steäm-ship
Linesin johtaja olivat kehoiItä­neet
Canadian Lake Seamen's uhion
miehiä Montrealissa liittymään Ame-
Ticari Federation of Laborlin. "
Minä (Robert Lind?ay) erosin -toi­mestani
Canadian Lake Seamen's
Unionista ellen, tk.. 15 p:nä (hän a n ­toi
tämän lausunnon seuraavana päi­vänä)
sillä minä uskon, että~se. pn
yhtiöiden hallinnon alainen ja fettä-sitä
ei johdeta merimiesten etuja sil­mälläpitäen.
.Eroamiseni jälkeen on
minun sekä ; perheeni turvalilsuutta
uhattu. . V-• ' • i r - - - ' y - f / : ' ' . ' - ' 'j
Maaliskuun 24 p:stä tk. 15 prään
minä olin CLSUrssa työ>ssä ensin
pätrullimiehenä ja myöhemmin asia­miehenä.
Kun aloitin työni uniossa
. ei siinä pliut ollenkaan jäseniä. V
Canadian. La ice Seamen*s Uniota
kontrplloivat Canada Steamship L i ­nes,
Sarhia and Coipnial Steamship
Cornpa nies ja North .West Steamship
Company ja kokemuksestani tiedäin,
ettei uriio sen paremmin kuin yhtiö­kään
koskaan käsittele miesten vali-tuk.
siä. • * • •.• -..'t
Useamman kerran huhtikuusta
saakka kapt Scott Misener Samia.&
Colonial Steäm.ship-yhtiÖistä on makr
.sanut Montrealista ym. paikoista, O n ­tariosta
ja Manitobastä tuotujen läk-korikkurien
kyytikuluja. Minä itse'
lähetin eri kuljetuisyhtiöiden laskuja
kapt. Misenerille. Kesäk. 5 päivästä
saakka en ole voinut CLSU: n puoles­ta
kerätä, jäsenrnaksuja merimlehiltä.
Onian tutkimustyöni perusteella
olen päässyt siihen käsitykseen, että
Canada Steamship Lines ei,ole pitä­nyt
lupaustaan merimiehllle ,että lai­vat,
joissa he työskentelisivät, . eivät
olisi ityöriitojen alaisia.
Kapt. Misenerin pyynnöstä Cana­dan
rhererikulkulain vastaisesti minä.
lähetin 2t merimiestä 3. P. Burkcr
laivaan Wellandissa. joka määrä oli
enenimäri kuin laivassa pitäisi olla
miehistöä. Ja heidän mukanaan oli
noin 20 miiuta miestä jotka eivät o l ­leet
rnerimlehlä ja jokaisella oli iso
pesäpallomaila mukanaan. J a c k
Chapman ja:Prank- Mimpe, CLSU:n
varapresidentti jä järjestäjä kehoittl-vat
minun läsriäollessani miehiä käyt-'
tämääh näitä'mailoja kaikkia Ihmisiä
vatsaan, jotka vähänkin asettuisivat
heidän tielleen ..
Canadan mcriliikcnhclaih vastaises­ti
taas samana päiyänä,: tk. 3 p:hä.
lähetin ohjeiden mukaan 35 saman--
laista miestä John O. McKellar-lai-vaan
Port Weilerissa..vaikka laivassa
pii jo täysi miehistö / Jokainen mies.
oli . varustettu- myös samanlaisella
mailalla. m m'''r
Siitä; saakka kuin olen ollut teke­misissä
Canadian Lake Seamen's Uni­on
kanssa en ole koskaan nähnyt se­lostusta
union rahallisesta asemasta
enkä ole liioin;kuullut, että jäsenistön,
kokouksia tai virkailijoiden äänestyk­siä
olisi koskaan pidetty. ' . v
Tk. 15 p:nä kapt. Scott Misener sa­noi
minulle: "Meillä bn Öttawas.sa
aloitettuna: yritys päästä eroon T r a -
bes and Lajbor Congressin Bengough-istä
ja muutamista Canadian Sea-men's
Union aineksista."
Hän sanoi, myöskin minulle, että
hän ja kapt. Reocii oUvat.kehoittaneet
CJaiiadian Lake Seamen's Union micr
hiä' Montrealissa ilittyihääri Arnerican
Federation of Laborlin.
Heinäk. 15 p:nä 1948 minä ^erPsin
toimestani; CLSU:ssa sillä minä us­kon,
että se on yhftiöiden hallinnon
alainen ja että sitä ci johdeta meri­miesten
etuja silmälläpitäen.
Kuumat ilmat houkuttelevat tuhansia torontolaisia vnvoltlelemaan Centre Islandin hiekkarannalle.
ovat tanaan
ipa
0i
loa. varten nimiä keränneet henkilöt
•;V'arigittaisiin k
ncet luetteloihin tekaistuja nimiä. Nyt
on myöskin libeiTialien ehdokkaan toi--
me^ta esitetty samanlainen vaatimus;
Tuomari Almond on "ottanut asian
harkitakseen".
Väittää Suomen saavut­tavan
neljännen tilan
yleisurheilussa
New York. — TakälaiscÄ. Sportfolio-nimisen.
kuukausijulkaisun mukaan
väittää .californialaisen Press-Tele-gram-
lehden urheilutoimittaja Max-vell
Stiles Suomen saavuttavan Lon­toon
olympialaisten rata- ja kenttä-urheilussa
neljännen pistetllan tulPk-sella
56 pistettä. Hänen arvioidensa
ja laskelmiensa mukaan saavuttaa
Yhdysvallat 227.' Ruot^si 97; Suurbri-tannia.
56 ja Ranska 53 pistettä. Seu­raavat
maat ovat ,Hol}antiv Jamaika^
Australia. Tshekkoslovakia. Italia.
Itävalta, Argentiina. Korea ja Cana­da,
jolle mr. Stiles antaa 9 pistettä.
..Hänen laskelmansa perustuvat järr
jestelmaäh jonka, mukaan ensitilasta
annetaan; 10.: toisesta 5. kolmannesta
4. neljännestä 3. viidennestä 2 ja kuu­dennesta
tilasta ykai piste.
. — . Preeriam.aakunnissa . vallitvsee
kansakoulunopettajien puute.: -S^Tuä
ovat alhaiset palkat.
Ohjeita ja sääntöjä
entisajan saunottajille
. K u n yleiset saunat Suomessa kau­pungeissa
tulivat ;käytähtöön,: niin
laadittiin saunottajille pätevyysvaa­timuksia,
mutta ei saunoillei joitaiseuo
raavassa muutamia.
Kuninkaallisen ;; lääketieteellisen
kollegian antamat määräykset vuo­delta
1807.
1. Kylvettäjän . velvollisuutena on
yle.isön palvelemiseksi aina pitää hy­vin
.sisustettua saunaa •kaikenlaisia
kylpyjä varten valmiina: olla taitava
parra najossa kuppauksessa. suonen-iskemisessä,
lilima toj en. espa nj a nkä r i
pästen -ja peräruiskeitten paikalleen
sijoittamisessa: tuntea ne keinot-, j o i ­ta
hätätilassa: on otettava käytäntöön
verenvuodon ehkäisemiseksi: tietää
miten valekuolleita on käsiteltävä ja
herätettävä.eloon; miten ensisiteet On
asetettava .luunmurtumille, tuoreille
haavoille ym.. jotka kuuluvat uiko-,
naisten vammojen lieventämiseen ja
vähäisempään kirurgiaan.
2. Nuorukaisen, joka haluaa oppia
kjivettäjän ammattia, pitää olla vii­sitoista
vuotta .täyttänyt.; ruumiiltaan'
terve; osata lukea, laskea ja kirjoittaa,
omata jonkin verran Saksan ja- L a ­tinan
kielien taitoa sekä olla moit­teeton
käj-tökseltään.
. Siis sen ajan .saunottajilta vaadit­tiin
koko paljon enemmän kuin nyky­ajan
saunottajilta. .—;Saunakirjasta;
Nykyajan 14. olympialaiskisat avat­tiin
tänään Lontoossa suurerimoislh
juhlallisuuksin. OIymplalalskisoja
ryhdyttiin pitämään ranskalaisen
Pierre Coubertlnln aloitteesta — en­simmäiset
pidettiin vuonna 1896 K r e i ­kan
pääkaupungissa Ateenassa. Sen
jälkeen on niitä ollut määrä-pitää
neljän vuoden väliajoin, mutta kolmet
kisat ovat jääneet pitämättä sodan
johdosta, joten tänään alkaneet ovat
todellisuudessa vasta X I . kisat. , ;
Suomi oli ensikerran miikäria Atee-;
nassa v. 1906 pidetyissä "välikisolssa",
joissa sen . neljä edustajaa sai kaksi
ensimmäistä (Järvinen antiikkisessa
kiekonheitossa jä Weckman keskisar­jan
painissa) ja yhden kolmannen
palkinnon (Järvinen kiekonheitossa).
Lontoon V. 1908 kisoissa oli mukana
67, suomalaista, jPistä lähes pUolet oli
voimistelijoita. He saivat yhden en­simmäisen
(Weckman raskaan keski­sarjan
painissa) i yhden toisen (Saa­rela
samassa sarjassa) ja neljä kol­matta
palkintoa (voimistenjai kaksi,
Linden kevyensärjan painissa j
vihen antiikkisessa klekönheltpssa.)
••••••: • T U K H O L M A S S A
Kun seuraavat kisat pidettiin v. 1912
Tukholmassa lähetti Suomi tuleen
kaikkiaan: 204 osanottajaa. He toivat
kotiin kaliiikiäaii yhdeksän ensimmäis­tä;
: palkintoa,.: joista . Hannes. Koleh­mainen
voitti kolme (5,0QO, 10,000 m.
ja murtpmaäjupksussa), .Taipale kajcs^
(molemmissa kiekonheitoissa)^ jä Saa­risto
kummankin, vkelhäähhettpsisa,
jossa kalkki palkinnot menivät Suo­meen.
- Koskelp voltti höyhehsarjän.
Väre kevyensarjan ja Saarela ras­kaansarjan
painin.. Sen lisäksi veivät
suomalaiset kotiin 8 toista ja 9 kol­matta
palkintoa.; '.^
ANTWERPENISSÄ
Antwerpenin kisoissa 1920 oli muka*-,
na. 65 suomalaista. He salvat kaik­kiaan
15 ensimmäistä palkintoa, jotka
jakautuivat eri kilpailijold.en osalle
seuraavasti: Paavo Nurmi 10,000 m.
ja murtomaa juoksussa, Hannes K o ­lehmainen
murtortiaajiioksussa. Tuu­los
kPlmiloikassa. Myyrä keihäänhei­tossa
(jossa, neljä ensitilaa joutui suo-malaLsille),
Pörhölä kuulantyönnössä*
Niklander kiekonheitossa, Lehtonen
viisiottelussa ja Suomen joukkue
murtomaajuoksussä. •
Painissa saivat- kultamitaleja Lind­fors
raskaassa. Väre keskin ja Friman
höyhensarjassa sekä Leino vapaapai­nin
keskisarjassa ja Anttila kevyessä
sarjassa, L. Ja y. Jacobson voittivat
kaurioluistelun.' Näiden lisäksi Vietiin.
Suomeen lö toista -ja 10 kolmatta
palkintoa! ':.
1924 PARIISISSA ' ":';
: Pariisiii kisoissa pii mukana 1<4. .suo­malaista.
Nurmi voitti kolme kulta-mitalla,
nimittäin 1,500, 5.000 m. ja
murtomaajuoksussä ja Ville Ritola
kaksi; 10,000 m. ja estejuoksussa. Muut
kultamitalit saivat: Stenroos mara-toonlssa.
Myyrä keihäänheitossa. Leh­tonen
viisiottelussa, Anttila höyhen-sarjan,
Friman kevyensarjan ja Ves-terlund
keskisarjan painissa, Pihlaja-niäkl
kärpässarjan-vapaassa ^;
sekä Thiiniberg pikäluistclu&sa. • Näi­den
lisäksi voittivat..Suomen jouk-kiicet
3,000 m. juokkue- ja murtömaä-juoksussa;';.;:
; EnsipaIklntojen lisäksi joutui, suo­malaisille
myösklh 15 toista ja 13
kolmatta^ palkintoa.
Paavo Nurmen vrttot 1,500 ja 5,000
matkoilla herättivät suurta huomiota
jp yksistään siitä syystä, että' kilpai­lut
suoritettiin samana päivänä,
tunnin väliajoin.,:..'
1928 AMSTERDAmSSA
Seuraavissa- kisoissa, jotka pidettiin
1928 Amsterdamissa, hupenivat. suo­malaisten
saavutukset huomattavalla
tavalla; joka johtui osaksi siitäkin,
että kisojen ohjelmasta ••. oli jätetty
ppis eräitä suomalaislajeja, kuten 5-
otteiu .sekä murtomaa- ja joukkue-juoksut.
Toisaalla .oli; muissa maissa
kehitetty urheilun alalla nopeammin
kuin Suomessa. Suomea edu.staneet
35 yleisurheilijaa voittivat viisi .kulta­mitalia
: Larva 1,500 . m. juoksussa.
Lpukolae.stejuoksu.ssa. Ritplä 5.000 m.
juoksussa. Nurmi; 10.000 m. juoksussa
ja Yrjölä 10-öttelussa.
LOS ANGELESIN KISAT
Urheilun edistyminen muissa mais­sa
tuli entistä ilmeisemmäksi v. 1932
pidetyissä iios Angelesin kisoissa, jol­loin
Suomen 23-mlehinen juokkue sai
tyytyä vain kolmeen voittoon: Lehti­nen
5,000 rti. juoksuissa, Iso-Hollo es­tejuoksussa
ja M. Järvinen, keihään-heitossa,
jossa Sippola, ja Penttilä
voittivat myöskin toisen ja kolmannen,
tilan.
Hopeamitalin saivat Iso-Hollo 10.000
m.. juoksussa, Pörliölä •; moukarinhei­tossa
ja A. Järvinen 10-ottelussä..
BERLININ KISAT
Tuloksiltaan erittäin korkeatasolsls-
Aku Korhonen
lähtee . maata , käsittävälle'. .featkaE»
Canadan Suomaiai.sen Järjestön kjei-täyänä:
puhujaii.a ja orgariiseeraaja.
nä.. Hän a l k a a matkansa polijois-Oa.
tariosta jä poikkeaa aluksi seuraa­v
i l l a paikkakunnilla:
.•/v' ; ' Hokua
Kapuskasing ; . ; ; , . (p.
Heärst ap.
Geraldtön ;. 7p;
N i p i g o n .... .............. 9;,;
, K o r h o n e n on vasta saapunut llhg
vuoden kestäneeltä ;matkalta ;Siio-,
messä. 'Tällä matkallaan oli .hän
laisuudessa tutustumaan melko perus-teellisesti
Suomen tilanteeseen ja siel-lä.
v a l i t s e v i in olosuhteisiin, joten M-neliä
on mielenkiintoista.kcnottavjj
kokemuksistaan • j a .hävainnölstaaii
siellä. Sen lisäksi, hän tulee selosta-;
maan ylei-stä tilannetta, ja-jäTjestöE-me
tehitä-yiä: tämän- tilanteen yalKa
. ' O s a s t o j a niillä .pailckäkunnins^m^^^
sä hän tulee yicräilemaan. pyydetäij
varamaan kokoushuoneet sekä huo­l
e h t i m a a n paikallisesta ilmbittam-sesta
ja yleensä, puhetilaisuuksia
järjestämisestä.: ' . •
Canadan .Suomalaisen. Järjes!5!i
. Toimeenpaneva Komitea. : -: ,
sä Berlinin kisoissa v. 1936 oli Suo­mesta
33 yleisurheilijaa, jotka pystyi­vät
eräisiin varsin kunniakkaisiin
.saavutuksiin: Kolmoisvoitto 10.000 m.
juoksussa (Salminen. Askola ja Isö-
Hollo), kaksoisvoitto 5,000 m. juoksus­sa
(Höckert ja Lehtinen) kuin myös­kin
estejuoksus.sa (Iso-Hollo ja Tuo­minen).
•.•'•?j-'m"": •
Näiden lisäksi salvat hopeaniltaleltä
Bärlund kuulantyönnössä ja Nikka­nen
keihäänheitossa, jossa Toivonen
saavutti kolmannen tilan. Mainitta­va
on myöskin Kotkaksen neljäs tila
korkeushypyssä, parhaana eurooppa­laisena.
'r:A\'r^''
• SUOMI OLLUT TOISENA
YI^EISURHEILUSS.''!
Kun ölymplälalsklsojen. miesten
yleisurheilun sijoitusten arvoksi las­ketaan
kolme pistettä ensimmäisestä
tilasta, kaksi: toisesta ja yksi kolman­nesta
tilasta, on Yhdysvallat aina o l ­lut
ylivoimaisesti ensimmäisellä tilal­la
ja Suomi on sijoittunut toise"ksi
kaikissa kisoissa, jotka .ön pidetty
Tukholman kisojen jälkeen. Tukhol­massa
saavutti Rupt.si tällä tavpln
laskien 30. pistettä ja Suomi" 29.
Kaikki ölymplälalsklsojen kilpailu-^
lajit huomioon ottaen sijottuiSiipml
neljänneksi Tukholman, Ant\yerpcn;ih
ja Los Angelesin kisoissa, kolmannek­si
Pariisin, ja • Anisterdamin kisoissa
sekä viidenneksi Berlinin ksloissa..
Kaikki kilpailut mukaan laskien pn
Yhdysvallat, tavälli^estl anastanut en­sitilan
klödlssai, luku
hölmän ja Berlinin kisoja, jPlssa toi­meenpanevat
maat onnistuivat pääse­mään
ensimmäiselle tilalle. • '
J E N K I T VOITTAVAT
Yhdysvallat on jälleen entLstä edul­lisemmassa
aseniassa olympialaiskin
soissa. : Siihen ei vaikuta yksistään
Setä Samulin oppikoulujen ja yliopis­tojen
korkea yleisurheilun taso, mutta
myöskin se aliravltsemustilanne, jossa,
suurin pillrteln puhuen kalkki maat
: ovat :Plleet ja ovat yhä edelleenkin. ; vSuomi, on h y v i n tiukalla voidaksÄ
ehkä Ruotsia.iukuunditamatta. Kos-|.5aävurtaa edes kolmannen tai neljä-ka
fyysillisen kuntoisuuden pohja on
riittävässä ja oikeäissa ravinnossa,
ovat jänkit ja ehkä ruot.saIäisetkin
siitä syystä saaneet huomattavan etu-^
matkan muihin mailiin ; nähden.
Wembleyn stadionilla.
..; Jänkklen kuntoisuutta todistaa mm,,
se tosiasia, että 'v Evanstoriln koekil-pailiiissa
saavutettiin rata--ja kenttä- otot. . , _
urheilun 17 kilpailussa kaikkiaan seit- matkojen juoksuihin, joissa Jie^'
semän .•olympiälaisennätystä pären-päa
tulosta ja yhdessä päästiin tascs-i
i i h : Jänkit; •lähettivät kaikkiin li^
j e i h i n täyden määrän'edustajia/k*-
me kuhunkin. Asiantuntijat cnnustJ-v
a l , että- jänkit voittavat monissa |-
jeissä' Icolme.•ensimmäistä tilaa, er­s
i n k i n äila- j a pikajuoksuissa, lijpj*
sä; vieläpä heitoissakin..• Pitkän nat-kg
h • juoksut ovat. järikkieh • hcikkcj-tena.
R U O T S I T TOISEKSI
R u o t s i n odotetaan riistävän yleis-urheilus.
sa .toisen • paikan.- Suomelta,
laskettiinpa pisteet - millä tavalla-, tsr
hansa. Ruotsilla on huomattava etu­matka
Suomeen nähden paremnai
ravintotilanteen perusteella.; SeäJ-säkstpn:;
Ruotsissa"jatkuvasti kiiDi!-
tetty V erikoista huomiota rata- U
kenttäurheilun edistämiseen,- eikä se­tä
plc niellyt;: siltä jiiyyiävuriieilume-,
hiä. k u t e n on' tapahtunut Suomesa
nen t i l a n yleisurheilussa. Pianhas!?.!
nähdään ja kuullaan..; Suonialaisto
parhaat mahdollisuudet oyat keihään
heitossa jb juoksuissa, sitä paremiaV
ma.hdollisuudet;'mitä. pitemmät na!-1
Jjat^_ • . . v i ' V ^ : > . . :'v ::iAf
KESklPITKST MATKAT
. Suomalaiset ovat kiintyneet erp-sesti
p i t k i en matkojen ja. kespipi*« |
Miksi ilmassa on sodan sMM
Näin kesällä tavataan sanoa, että
ilmassa on sähköä. Toisinaan sitä
onkin, mikä puhkeaa ukkosmyrskyksi.
Mutta Ilmassa on ollut toisenlaista­kin
sähköä jo pitemmän ajan. nimit­täin
sodan sähköä. Sanomalehdissä
on: nähty toinen toistaan hälyttäväm-piä
otsikkoja - ja näyttää siltä, että
porvarilliset sanomalehdet kilpaile­vat
keskenään siltä, minkä otsikot
näyttäisivät mahdollisimman sotaisil­ta.
Suurtakaan asiaa el tarvita sano­malehtien
. toimituksissa, kun asiat
pannaan näyttämään hyvin sotaisilta.
Sodasta puhutaan aivan kuin se olisi
kokonaan väistämätön,: aivan kuin el
millään tavalla enää: päästäisi asiois­sa
ratkaisuun rauhallisilla keinoilla;;
Kaikesta • luonnollisesti syytetään
Venäjää. Lukuisista uutisista voi r i ­vien
välistä lukea; että näihin syyt-;
täjiin pätee hyvin vanha suomalai­nen
sananlasku joka sanoo: "Näkee
Tikan toisen silmässä mutta el malkaa
omassaan."
Kenenkään ei tarvitsisi syyttää
toistaan enempää kuin puhua sodas-.
takaan, jos kaikkien : sodanjälkeisten
asiain käsittelyssä noudatettais.iln
tarkoin niitä sopimuksia; jolta sodan
kestäessä tehtiin lilttolaisvaltojen vä­lillä.
; Toisin: sanoen, jos kunnioitet­taisiin
niitä lupauksia ja,sitoumuksia,
mitä on' tehty maailman rauhan saa­vuttamiseksi.
Päästäksemme selville siitä, miltä
taholta on rikottu sitoumuksia ja pää­töksiä,
joilla olisi voitu ja • voitaisiin
vieläkin edistää maailman rauhaa, t u -
lee"meidän palauttaa,mieliimme muur hyökkäyksen selkärankana.
Jaltan ja Potsdamin konferen.s.seis-sa
tehtiin myöskin päätös Saksan de­militarisoinnista
:; ja demokratisoin­nista,
mutta kalkki tietävät, että Y h ­dysvallat
toteuttaa: kokonaan päin­vastaista
politiikkaa Saksassa. Tä­män
päinvastaisen politiikan toteutr
taminen on mennyt siihen pisteeseen,
että jonkin määrän rehellisyyttä
omaavat ja päätöksistä: kiinni pitä­vät
Yhdysvaltain sotilashallinnon jot-^
kut jäsenet ovat vakavasti huolLssaan,
kun jänkkihalllnnon periaatteena: on
vallan keskittäminen entisten natsien
käsiin, mitä on tapahtunut hyvin
huolestuttavassa mittakaavassa esi­merkiksi
Baijerissa. : Jänkit suosivat
yhteisten päätösten vastaisesti Sak­san
hyökkäys- ja monopolipiirejä, nii­tä
samoja, jotka olivat Hitlerin
k a luonnollisesti pitkittää Kiinan £-1
sällissotaa ja uhkaa maailman
haa. • • . . ...^ I
On mvöskin olemassa .vhte'-^;/'
muksiä "eri maiden sisäisiin «loM
sekaantumisesta. Voiko kukaan s
noa. etta Yhdysvallat 0"^'f J
kaantumatta esimerkiksi l U l i - n^
säisiin asioihin. Kreikan ja mufts
maiden kysymyksistä puhuir.stti-|
Roosevelt-vainajan aikana oli m j
k i n monenlaisia crimiclis)?^»
dysvaltain, Britannian ja '
t on välillä, mikä on aivan luonr.(Ä2-|
t a . sillä erimielisj-yksia on aina «*'|
massa - onhan niita Yhdysvalta^
B r i t a n n i a n k i n valiUä. ^ • a ' ' ^ * ^ ' ^^
t en ovat kukkona orrella neuv
tovastaisessa politiikassa. Mutta
tamia tapauksia.: Yhdistyneiden K a n ­sojen;
yleiskokouksessa V. 1946 joulu­kuussa
hyväksyttiin yksimielisesti pää--
tös. että • ryhdytään vähentämään
aseistusta. Jänkit ovat kunnioitta­neet
tätä yhteistä päätöstä ryhty-.
mällä: avoimesti lisäämään: aseistusta
ja asevoimiaan; Jonka kaikki tietävät.
Jaltan ja. Potsdamin konferensseis­sa
tehtiin Neuvostoliiton,, Yhdysval­tain
ja Britannian välillä selvät suun­ani
telmat Saksan suhteen. Kun Neu­vostoliiton
taholta; esitettiin eslmer-r
kiksi koko • Saksaa käsittävän talou­dellisen
viraston perustamista — min­kä
Potsdamin sopimus, määrittelee —
hylkäsi Yhdysvallat kylmästi esityk­sen.
Samoin .se hylkäsi esityksen ko­ko
Saksaa käsittävän hallituksen
muodostamisesta.
Potsdamin - päätöksen mukaan pi-^
täisi liittolaismaiden ulkoministerien
neuvoston valmistaa rauhansopimus^
luonnos Japania varten. Yhdysvaltain
hallitus • on kuitenkin • kieltäytynyt
niin tekemästä ja tukee kaikella ta­valla
Japanin taantumuksellisia; luon­nollisesti
tarkoituksella nostattaa J a ­panin
taloudelliset: voimat kykenevik­si
sotaan.
Moskovan konferenssissa Joulukuus­sa
1947, mihin konferenssiin osallistui­vat
NeuvostoUiton, Yhdysvaltain ja
Britannian: ulkoministerit, päätettiin
siirtää Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain
sotajoukot pois Kiinasta mahdolli­simman
pikaisesti. Neuvostoliitto on
•toteuttanut .tämän. päätök.seni jo
kauan aikaa sitten., mutta jänkkisotlr
laat ovat vieläkin Kiinassa, mikä seik-l
o in erimielisyydet ratkaistun n j ^ l
t i j a k a i k k i a puolia tjrdrtta"^
v a l l a yksinkertaisesti -^^"^-/^^ J
lemmat pitiva_t_arvossa Tehera i
J a l t a n konferensMen P^j^f'^^^]
o n jänkkien politiikassa t a ^ " '
muut^os. sensijaan, että n o u d ^
vat yllämainittujen
päätöksiä, he
maa^tisesti. Eikä ^\
v a i n näitä sopimuksia, " f ^ f ^.
Potsdaminkin sopimuksia. Joi«^^_
dentti Truman oli i « e a"ec- • .|
massa. fnVsiä.'
- Yllä on muutamia
den perusteella voi '"«'J^^^,^
johtopäätöksen, ku'''» ' L r . ^ ^
kansainvälisen tilanteen tor^-
k u k a johtaa jn >-»'^P»-'^!,^ A
r i a a tämän päivän m-""" i4
Waldemar.