1948-06-29-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
en. ion:<a :>n ja kaikujia taraHa 1^ okou5 onir^tuH riaJI et mrnta mltaanej Hitaan 'eucäuUa joten a. etta mt-idän tarjosiLj kuuroii!» kon-iiie •1 luonnollisesti autta"' iai';immc pucskaroida » joita emme kunfion». •arnjasti i'päonnis*nis}j •nassa tapauksessa tsha 1 palvpluksen farmarejj Koituksommc oiiavat sail lat.. . :.• • ^1 •ustelkaapas ^^elä täs» 5ta ja toivon, että Joky«, iirjoittSLsi ja toui juD, .a tanian asian suhteen. ernational-osuuslHkkegj litcan puolesta: Win.i • rien unio tuomits^l nin politiikan o o . - fALN. -BntacRiasi union vuosikonvcntioni J äänimäärällä päätösiaa -a mi£.<=ä vaaditaan "Bn'ä sta muuttamaan uliLana '. Tassa paatoslauselnas^l 1-se-kun-Bmarinian^KäTsd •eikan rojalisti-fasisteia j i | .brittiläisten • sotavölniieti ;tön • tuottamista- pois •] , .iTiinne eivat kuulu Jj j että "Amerikka aintäa man itsenkisjTtemmc ^su. a unio edustaa 77,000 trSi sen,paatos osoittaa, etäJ lolueen paatos Be^inin nJi V puolesta,: ei edusta.ririj lelipiteita.- • j^syallat eittosi ipomojen veron in. —: fALN) - Yhi\. Britannian kanssa tilleeji r yksen silta, pitäisikö Sat rmiin liittää • Hitlerin ikn rikastuneiden Saksi., nicsten ja kartanoherrojajj ro.: :.• • ; • • • :i)aiset,. jotka halusivat L, Btien ja muiden-tyolälstea il a, halusivat tällaista vera] 3tta Saksan työläiset • joutuvat kantamaan rsL cuorman rahareformista, i ; toteutunut, .cttavien tietojen mnhinl tam hallitus hylkäsi tij a veron :"e p a -amenl lyksen yl-:sityisomaisu!i'tä — ja .SO ratkaisi- asiaa Mandi Salo Kormak, Ontano : Frank Salminen Kormak, Ontario. Kesäkuun 28 p. M ;N ja HALVEMMIIfi| 5Q Suomeen,, sisällaä! ma, Kööpenhaminasta,--' •ä! Ei kannata cnaä iS <ia suotta. Paketteja 1» hintaan S3 25 ja 8.70 «M-suöirieksi,^ 5clvat:-.nim?.:J» i hukattavana. ;ttavä.<s: Sepam^^ a asetettu kaym.^^i Entinen vanki kertoo Nercerin ojennusvankilan kauheuksisfa Toronto. - Mr?- Dai5y Hoffman, ^spsurui MTcerln naisten ojcn-ru5^- arlasta viime perjantaina suo- Sirt-;ä3n sJellä väki juoma-asio:sta ^'Jjrian^a kahden , kuukauden • tuo-j j on cn i=anoniit. etta mainitussa lair totsiss? '"-'-t sclla:c-?t olosuhteet, että r-^ tun-»i-^3- uskomattomilta. "Se on kidntuslaitos", sanoi mrs. •Tyttoparat karsivat kau-lipdella;: ••-heasti-" .• -;. •, . :, pjhues^asn siitä julmasta kohtelus. ta minkä mainitun vankilan asukit issvat. <!<ii!"' "iJ"-^- Hoffman: ' i,jjc5ä'^uun 16 p : n ä eräs 19-vuotias Ajmes-nimincn tyttö, jolla on mukanaan vankila.s.sa 7 kuukauden ikäinen j3pscn<;a. sai 18 ruoskaniskua selkään-ja hartioihinsa. . . H ä n e l t ä uhattiin titfaa lapsi pois. Samana . päivänä eräälle l7-vtiotlaalle tytölle annettiin 12 ruoskaniskua pienestä rikkomuk- E^ta: Molemmat pantiin pimeään ioppiin- maanantaina. Nämä pimeät kopit ovat kellarikerroksessa ja niissä ci ole ikkunoita tar valoja. Vankien on nukuttava sementtilattialla- ole-rien rautatankojen päällä ja heille annpiflan vam yk.si peite. Saamansa vesi on aivan ruosteista. • K.AK.SI YRITTI ITSEMURHAA "Eräs Helen-niminen 17-vuotias tyttö sai ruoskaa ja seuraavana päivänä hänet lähetettiin työhön. Hä- J5aa ruoskaa seuraavana; päivätiä. Sunnuntaina han >Titti tehdä itsemurhan, tekemällä haavan käteensä. Hänelle ci annettu minkäänlaista hoitoa. Maanantaina hän sai 14 ruoskaniskua, kuten oli määrätty. "Keskiviikkoiltana, kcsäk. 23 p : nä tytöt pahoinpitehvät erästä kantelijaa. Eras naisvartija otti yhden tytöistä-ja ryhtyi kuristamaan häntä: Tätä yliiä t.vttöa vastassa oli 10 naisvartijaa Ykis tytöistä huasi ikkunasta: 'Auttakaa ! Yksi tyttö t u k e h t u u . Eräs naisvartija: sieppasi huutajan ja heitti hänet;rappusia alas. .sekä heitti sitten 7 sangollista kylmää vettä tämän tytön päälle Airvoittaakseen hänet ja vei hänet sitten pimeään koppiin. S i nä iltana tytöt suunnittelivat mellakkaa, sillä heitäikaikkia uhattiin ruoskalla. . :"Eilen (kesäk. 25 p:nä) tytöt eivät menneet työhön, vaan järjestivät istumalakon ruokasalissa. Kun naisvartija tuli, heittelivät tytöt ruoka-astioita ja joku teki tulipalohälytykscn. Minä luulin, että tuli oli irti, kuulle.s-sani hälytyksen. (Mrs; Hoffman oli ollut -suljettuna koppiinsa kuusi viikkoa, eikä häntä.laskettu ulos ollenkaan). Minä rupesin huutamaan apua ja eräs naisvartija sanoi, ettei ole tulipaloa ja e t t ä hän laskee minut ulos: Minä näin salapoliisien kiskovan tvt-neltä riistettiin kaikki -pienimmätkin [ t ö j ä hiuksista; Useimmat tytöt oli-oikeudct. eikä hän saanut lupaa tavata vieraita. Agnes oli pimeässä kopissa perjantaihin saakka ja meni seuraavana aamuna työhön vankilan tehtaaseen. Hän yritti tehdä itsemurhan pistclemallä neuloja rantee-seca- ia " Eräs ottawalainen 16-vuotias tyttö oli joutunut riitaan.kesäk. 16 p : n ä ja hänet oh pantu pimeään koppiin 18, pmä. "Hänelle sanottiin; etta han Saskatchewanm maakunnan vakuutusvoitot Regina. — Maakunnan vakuutustoiminta on antanut huhtik. loppuun •päättyneiden kolmen vuoden kuluessa , puhtaaksi voitoksi yli 204,000 dollaria, ilmoitti vakuutustoiminnan johdosta oleva.O. W, Valleau täällä; Maakunnan vakuutusliikkeen ensimmäinen vakuutu.^kirja allekirjoitettiin toukoko 1 pna: Vakuutusmaksuista on sen j ä l - : kecn kerääntynyt vakuutusrahastoon kaikkiaan 52,170,424. Tämä vakuutustoiminta ei - ole yhteydessä maakunnan autovakuutustoiminnan kanssa, jota varten on kahden vuoden kuluessa kcraant.vnyt yli miljoonan dollarin vararahasto, sanoi mr. Valleu. -Maakunnan vakuutustoimiston p ä l - veluksc.ssa on 148 henkeä joiden lisäk- . .SI toJmu 675 asiamiestä, jotka suorittavat tyonsa.sivutoimena. • : " vat verissään, mutta vain yhden salä,- poliisin kasvoista vuosi veri. Minä näin erään; salapoliisin lyövän yhden tytöistä lattiaan, joka oli täynnä särkyneitä; astioita, jolloin eräs naisvartija sanoi salapoliisille: Häntä ei voi lyödä sillä tavalla.' Salapohisi pääs-i tikin tytön irti, mutta,löi heti toisen lattiaan. Minä sanoin mainitulle naisvartijalle, e t t ä hän oli ihailtava." EI RAITISTA ILMAA . 7 VIIKKOON Puhuessaan omasta kohtelustaan, sanoi mrs. Hoffman: ''Minua pidettiin lukittuna kopissani 6 viikkoa. Minua potkittiin ja uhkailtiin, mutta minä olen liian vanha ruoskittavaksi, joten en välittänyt mitään. Minä en saanut raitista ilmaa 7 viikkoon. Kaikki liikunta koko aikana -oli käynti pesuhuoneessa. . Minä laihduin 25 paunaa kahdessa viikossa. Ruoka oli huonoa ja liha haisi melkein aina." Kun hän pääsi pois vankila.sta, täytyi hänen muistaa, mitä jäljelle jääneet tytöt halusivat sanoa hänen kauttaan vanhemmilleen. Hän ci voinut viedä ulos mitään kirjoitettua, silla hänellä olisi tavattu kirjeitä ruumiintarkastuksessa, olisivat kirjeitten kirjoittajat saaneet ruoskaa. . Hän kertoi kahdesta tytöstä, jotka saivat erittain,kovakouraisen kasittc-l lyn. Yksi oli pantu käsirautoihin, ka- TOIVOTAMME PARHAINTA MENESTYSTÄ Lanltt-, soitto- ja^urheilujuhlalle! Vancouverin nuorisoklubi järjesti iltaman Vanconvcr. — Täkäläisen ^ucrna-^ laisen nuorisoklubin toimessa cli Cllnton-haalille järjestetty iltama-tilaisuus tk. 13 p : n illaksi tarkoituksella saada ILsää varoja edustajan l ä hettämiseksi Maailman nuorison konferenssiin. Joka pidetään tänä ke.'^nä Varsovassa, Puolassa. Täältä menee mainittuun konferenssiin yksi suomalainen edustajakin, nimittäin Kalervo Ketola,. Matkakustannukset ovat palr jon varoja k>-syvat. Ohjelmatilaisuus onni-stui • ohjcl-msinsa puolesta loistavasti; sillä ohjel-maa oli suhteellisen paljon ja: osa numeroista oli aivan ensiluokkaista ja .puoleensa vetävää: Mutta muuten on ikävä ja häpeä tunnustaa,. e t t ä tilai-; suus epäonnistui jo toisen kerran yleisöön nähden, sillä väkeä oH tllaisuu-; teen saapunut vain muutama kymmenen henkeä. Syynä oli se. ettei t i laisuutta oltu paremmin ilmoitettu. Ihmiset, eivät tienneet tästä arvok-. kaasta tilaisuudesta mitään. Ne pienet koneella kirjoitetut ilmoitUsliput, jolta vain joku: harva henkilö -sattui saamaan, eivät tehneet tilaisuutta yleisölle tunnetuksi. Yleisön mielipide ön, e t t ä kaikkia tilaisuuksia Eulisi hyvin huolellisesti mainostaa ja tehdä Joukoille tunnetuksi, panna näkyville paikoille huomiota herättäviä mainoksia, kirjoitr taa lehtiin hyviä mainostavia kirjoi-' tuksia jne.v Tällaista ei kuitenkaan oltu tehty nuorison järjestämän tilaisuuden onnistumisenvhyväksl ja siksi se epäonnistui. Kun venäläiset ja ukrainalaiset järjestävät tilaisuuksia; niin he tapaavat ilmoittaa hyvin- ja haalit ovat >ina yleisöä täynnä. Miksi, me suomalaiset emme voi tehdä samalla tavalla? Jos se vähän maksaa r km, niin siitä on myöskin tuloja.; En i sko. etteivätkörVancouverin suomalaiset antaisi nuorten toiminnalle t ä y t t ä kannatustaan, JOS vain tietäisi, vat koska ja missä mikin tilaisuus p i detään. Ifmoituspuoll on ensimmäinen ja: myöskin välttämätön tehtävä, olipa tilaisuus mikä . tahansa. • Samoin tanssitilaisuuksia tulee aina ilmoittaa, ilmiset täytyy pitää hereillä ja tietoisina. Meillä on hyviä kirjeenvaihtajia, hyviä mainosmaalarelta ja mainion hyviä ilmoitustyön tekijöitä, kunhan vam on hyvät ja asian huö-maavai. set toimihenkilöt. : Clinton-haali on yksi kaupunkimme parhaista tans.sihaalcLsta, jossa: on hyvä lattia, hyvä ilma ja hyvä tanssimusiikki, mutta .Silti sieltä puuttuu tanssiyleLsöä. • JLauantai-illan tanssit ovat yleisöön : nähden huonot, usein tuottavat tappiota. Tähänkin on syynä • ilmoittamisen puute;. Haali tulee tehdä tunnetuksi suurille- joukoille. Tuloja pitää olla, eivätkä menot saisi: kohota liian .suuriksi.>-^:RTL. . C S U : n Jäseniä lakkovahdissa Thoroldissa. Taustoilla rahUlaiva Battlcford. Kiinka OSJkii taliolla tuetaan Kreikan fasistien valtaa BREIVING & MALTING Co. Ltd. Lorne St. S., Sudbixry det selän; taakse ja raudat olivat niin tiukalla, etta tytön ranteet paisuivat paha.stl. Eras .sairaanhoitaja oli kutsunut -lääkärin, joka poisti raudat. Myöhemmin eras naisvartija oli piek-; sanyt tyttöä. Toinen tyttö oli .suljettu koppiinsa-useiksi, päiviksi ja hänelle .sanottiin, etta hänen on palveltava -20 vuorokautta yli määrätyn rangalstasajan: Tyttö oli ruvennut itkemään, josta' h ä net määrättiin eristysvankeuteen; " M i n u l l e sanottiin, että minut pidetään- vankila.S5a määräämätön;aikai ellen mina pyydä anteeksi naisvartijalta, joka oh potkinut minua. Minä en kuitenkaan pyytänyt anteeksi, vaan .sanoin,, etteivät vankilan viranomaiset voi rikkoa lakia ja ettii minä teen työtä silloin, kun minua kohdeltaan niinkuin ihmistä, Milloin hyvänsä me valitimme, meille sanottiin, että meidän kohtelumme on hallituk,sen mää»^ räys." SUHTAUTUU VAROVAISESTI "Minä en tunne mns. Hoffmanin rc,- korttia, mutta :minä olen hyvin varovainen ennenkuin hyväksyn hänen syyttcensä tosiasioina", sanoi Ontarl-: on ojcnnusvankilaln tirehtööri A; R. Virgin. "Tähän menncs.sä el koskaan ole valitettu Mercerin ojennusvanki-lan johdon julmuuksLsta: vankeja koh-r taan," Hän kuitenkin lupasi; että jos ilmenee vankien kovakouraista kohtelua, ryhdytään a.siaa -heti tutkimaan. ^ Eräs harmaapäinen pieni nainen joka läheni 80. vuotta kävi lääkärissä; Hän selitti kipunsa, todelliset sekä mielikuvitukselliset lääkärille mutta han'oli eniten huolestunut eräästä unesta, jota ioän näki; joka yö. Täs.sä' unes.sa nuori mies ajoi. hänen perä»-- sään ja koetti tehdä hänelle seuraa: Jjääkäri kuunteli tarkkaan ja sitten antoi naiselle neuvoja, miten h ä n voisi nukkua paremmin. Parin päivän perästä" nainen tuli taas lääkäriin kovin surullisen näköisenä. " E t t e k ö vieläkään nukuhyvin?;* kysyi laakärj. , ' "Kyllä minä nukun oikein hyvin", hän vastasi. "Mutta puhuakseni totta minä vähän niinkuin kalpaaii sitä nuorta miestä." — T - ^ Kirjeitä lähettivät ennen vanhaan vain hallitsijat. Sittemmin kun posti alkoi palvella suurta yleisöä,' sai postipäälUkkö hengellään Ja omalsuu-dellaan vastata kirjeiden joutuisasta ja .-varmasta. perille toimittamisesta: "Kiiruhda kirjeenkantaja, jos henkesi on sinulle : kallis", kirjoitettiin siU loin kirjec-n päälle. New York. — Äskettäin Herald Tribunen kirjeenvaihtaja Homcr Blr gart esitti kirpeän vastauksen Dwight Grlsvoldin esittämääti syytteeseen hänen tledonantojaan; vastaan. Gris-wold on Yhdysvaltain Kreikassa olevan valtuuskunnan johtaja ja B i - » a r t piti häntä, moraalisesti vastuussa Kreikassa . toimitettuihin mcs- '>aukslin. Belgradista, johon hän -on tilapäisesti määrätty, lähetetystä kolmen palstan kirjeessä Blgart sanoo Gr]swoIdin väitteet valheiksi ja s.vyttaä, että Kreikan rojallstlt ja Amerikan viranomaiset kahlehtivat ulkomaalaisia »kirjeenvaihtajia. Blgartin pureva syytös,, jossa viitataan George Polkin murhaan, ön erikoisesti kiinnostava siksi että :to-distuksct llsäänt>'vät tukemaan sitä, e t t ä rojalistien asiamiehet tappolvät C B S ; n kirjeenvaihtajan koska pelat-^, tlln, että Polk voi puhua totuutta yVapaasta Kreikasta; Blgart asettaa .syyn Grlswoldin niskaan ja sar>oo "muistuttariBenl, etta Amerikan valtuuskunnan johtajana, joka todella hallitsee Kreikkaa, hän ei voi välttää moraalista va.stuuta niistä teloituk.slsta,- jolta nykyään pannaan käytäntöön. Mr. Griswold on hyvin läheinen ystiva yleisen Järjestyksen ministeri David Rentisin kans.sa, joka nyt toimii myös v.t.: oikcusmlnistsrina. He ovat yh-dessä olleet metsastämäs,sa7~^Ykslkin sana Griswoldln taholta olisi estänyt ne veriset teloituk.set, joita pantiin: täytäntöön samalla viikolla kun Gri£iwoldin kirjoitus ilmestyi Herald Trlbunessa." Grlswoldin monet kirjeet Blgartin lehden .toimittajien kanssa Julkaise tiin Tnbunc.ssa toukokuun 2j päivänä. Äskettäin toimittajat , ilmaisivat ."täydclUsesIi luottavansa B l gartin huomioiden paikkansapitävyys teen ja ettö ne ovat to.siasloita':.. Bi-; gartin, vastauksen loppuun he Inttivät lisakirjoituksen, jossa .sanottiin: "Han palaa pian takaisin Kreikkaan ticdoi*.tamaan Kreikan tapauksista." ' Blgart selittää rauhallisesti seu-, raava.s.^ä ,sitä tapaa miten Gnsv;oid järjesti, .syytök.sensä,: "Glen pahoillani, etta minun täytyy pestä likaista pyykkiä Belgradissa paivätyi.s.sa kirjeis.sa, mutta ."älihcn: on: Grisvoldssyypaa. Hän odot ti .vik-sl kunnes pääsen rajah yli ennenkuin aloitti hyokkäyk-sensa. Kaikki kirjeessään mainitut tapauk.set .sattuivat ainakin kaksi viikkoa ennenkuin lähdin Ateenasta: Minun mielestäni : alkeellisen, oikeuden nlmf,'.s.sä olisi: hänen pitänyt antaa minull'- tilaisuuden vastata Kreika.ssa oi Icssa-ni ennenkuin hän e s i t t ää minua yaa-taan vakavan .syytöksen." , - Blgart myö.skin .selittää slt^ä krr^kus-tcluaCrLsTvoldin kanssa; joka koski hänen Ateenasta lähcttämiaän tietoja. "Me kcskastelimmc yli tuniiin ajan. Mr; Griswold muistuttaa täst ä kirjeessään;.. Muistan • yhden a.sian erikoisen hyvin, Keskustclum-me lopassa hän myönsi, e t t ä han oli vähän lasketellut pajuköytlä kun hän oli krelkkalaLsllle sanonut, etta heidän peru.svapauksiaan • ei ole loukattu. . E n näC; viittaustakaan tähän lausuntoon, vaikka saapuvilla '•>1) koi ma skin .persoona, Ph UI p PrAif:T, Baltimore Sunista. "Olisin ollut valmis laskemaan tämän mr;GrL9Woldln huonon mui.stin syyksi, ellei hän : olisi; vakuuttanut,, e t t ä otin vain huomioon hänen yhden väittcen.sä, että Krcika.ssa on kokoontumLsvapaas.: Tämä on ch' dottomasti totuudesta 7»iki:eavaa. Hän, tietää vallan hj^/in mitä rnlnä; ajattelen- hänen .sanomalehdille a n tamasta : vapaasta :,;laasunnostaan. Teillä on tai ei ole vapaus ja, AUA-nassa nykyään hallituksen määräyksellä on lakkautettu kalkki va,'.crn-mistolehdet paitsi Machi. "Mr. GTiswold sanoo ettei hän tunne: :tolsta sanomalehtlkirjeenväih-tajaa joka välttäisi Kreikkaa pojusi-valtloksi", jatkaa Blgart. "muiU kauan ' ennenkuin tulin •: Ateens an George Polk, joka murhaUlin muutamia viikkoja sitten, kirjoitti £fcl-västl millainen hallitus oli pystytetty siimc." Kun GriswoId vakuuttaa, että nyt on olemaesa 6.000 henkilöä ms' i n - paoäsa ja viime s>'yBkuus.sa oM i«,OW, niin Bigart olettaa, että "tauiä nu-mi> ro on huomattava.sti suurempi äsr keltaisen hysterian jiilkcon" ja 11- "Olisi mielenkiintoista verr.ita kuinka paljon Ihmisiä on nykyään Kreikassa, Jugoslaviassa ja Puolassa vankilassa." . : : Hau myöskin , inuLstuttaa ettei Griswold ole huomauttanut kuinka ••toistakymmentä vankia ammuttihi Makronlsoon saarella maalLsktiun ahis-sa sunnuntaina — lupaus josta cl Malli;us ole koskaan antanut tivytta telcbtusta". Selittacssiian kokcinuk.siaaii Grl.s- -woldin, sanomalehti virkailijoiden kanssa Blgart sanoo: "Amerikkalainen sanomalehtimies,: joka poikkeaa viralliselta linjalta saa vastaansa Ateenan lehtien panettc-luiulvan ja Amerikan lähetystöltä ,kylm-.ln kohtelun. - Sinulta suljetaan ovet, ellet katkai.se suhteitasi nykyl- .siin yhteyksii.si (paikalliseen tietoja-antavaan henkilöön), varoitti minua Anglo-Amcrikan lehtitoirnlstoh vanhin kaksi palvaa scnjalkccn kun saavuin Ateenaan. /'Ktf-symyksCsSSJi olevaa mJcstii 'Thccdor Vokosm) suo.sitleli minulle manalle mennyt-George Polk:.. Radikaalina oli han , vtihun vasemmalta scnaaltori Taftista. Kuitenkin sen ajan kun han oli palveluk- .sc.s.sani rojalLstien lelideL syyttivät hanta pmialsoksi ja OrLsvoldin sano-malchtijao. sto meni niin pilkalle,, etta esti Voko.sin paaseinast/a hauen viikottaiseen yleiseen haaslattcluti-J laisuulcnsa. Ijopuksi Kreikan,, ulko-mini. stcno kasitlamattom.'i.sta - syystä a.setti hancn apulai,%'n.sa .syytteeseen juopiiniist>.st:i, sanoi BiKiirt. Pian 'Scn , julkeen kun Blgart lähti :Belgra(lMn, niin Vokos vangituin ja hanta .sv.vleli»an:"vnkoilustu".: . Bigart rnyo.s vertaa toisiinsa Ateenan ja Bcl^rjidin- oloja .seur.iavalla tav.alla: "Olen epäröinyt .rinnastaa naiden kalui<in paukauiiungin ino-raalista: eroavaisuutta ja lama epäröiminen, vouirtan la.skpii o.";Utain ino-raali. scn, tirkuuden : Ulim. Nykyään ei ole muodiJiSa kuvata .Jtigf.).sluviaa muulb . l a v a l l a kuin . niu.slalla. Mc olemme kylmas.sa .'•/Kla.s.sa saavuttaneet .sclliii.sen asloeiv, fjlta" jndctaau melkein. maanpetoksena tunnustaa mitaan .myönl-jiseksl tasvi maassa. "Kreikasta tuleva vlcra,s ci kuitenkaan VOI k i e l l a a eUeiko kansan moraali taalla oh>i paljon yläpuolella 5lt;i mita se on Ateenassa. Kreikan pääkaupunki on vajonnut toivottomuuteen ja vihaan kun s en sijaan Belgradin Ilmapiirissä tuntctv tolvo-rikkaudcn. Taalla on m.vös v\ihem-man leloltuk.sia", jonka jiilkccn hän purcv.M.stl liuomaiitt,in, että Jugoslaviassa olisi aktiivinen maiinalnincn, taisU'lujoukko "Jos hallitusta vlhat-t a i s i l n samalla laivalla kuin Ateenan hallitusta vihaa suuria osa Kreikan knn.sasta." Taman johdosta Blgart tulee siihen johtopäätökseen, etta "visseillä vnl-tlodcpartmcntln virkailijoilla on sclr lainen kasit.vs, että Krclkas.sa olevien n mcrlkka 1 aisten sanoma lehtimiesten pllJiLsl kcskittilii huomionsa Kreikan pelastamiseksi kommunismlltn, Jota he. epäilemättä pitävät palicmpana kuin. fasl.sinla; Mcldiin odotetaan fiulkevnn silmämme perusoikeuksien kieltämLscltä, 'ro.svojcn' joukkovan-; gitseml.sllla: ja telDtuksilta, 'ro.svo- Jcn' lehtien lakkauttamisilta, :'rosvo-lehllcn' toimit! ajlen 'vangitsemisilta ja lopuk.sl siitit kuinka lalvalastillLsln trosvoja' lähetetään saarille mann-pakolftlsuutcen. "Nämä .siunat vlrknilljat plt/:lvät Jugo.slavia.s.sa olevien'^ sanomalehtien vclvollLsuutcna kiinnittää huomiomme nykyisen järjestelmän huonoimpiin puolihr Jtt sivuuttaa hyödylliset reformit..." Kun Griswold vertaa häntä Ilja Elii-cnburgiin, niin Blgart va.staa .sa-, maila kirpeydellä: "Muistutin h&r nsllc Irja .Ehreuburglsta, vcniilrtt-scs-^ t;l jiropagandLsti.sta, , Joka matkusti Yhdysvaltoihin ja vieraili ctcl.ls.sä; kirjoitti neekereistä ja vuokravlljell-joi. stä sensijaan: ctUl olisi mennyt -Ncljiasfean hienoihin, koteihin.!' Näin lian kertoi, cntlssllc 'Nebrfi-skan: kuvernöörille. Blgart kertoo «anoMCcn.sa Gils-wolflillc, etta "jo,s ncckcrcila lyxK, :l'.iLtaan iMi;;,"jl-sii)!,s.sa, niin- meidän cl ole-tariXH;liisla^ Kuvaila: ja.-Uikca teriöt i,i Atecnasvi". , I/jpuksi Blgart mainitsee sano-iie" n."-a, c't;t Grl',woUl "cn .s.ianut tar-pnok.':; cc;n Krcikus-sU;.. hiin cpiiile-mjitla tarvitfioe muutaman kuukau-flfii, levon ylidysvallols.sa ja samalla han voi vercftt:i.jl Ainci-ikrtn käsitystä :hini.slert .peru.s-olkr'Uk,';i.sta, Jota el voida: uhrata ,ml.sUl hlnna.sta :l-iyvän- ••a - - cl "rlf> kcskl-ldän oljy.stä. Meille annettu t"h1„iViL Kreikiuv,a nn maluiolon,,,silla .se on chdoltoina.sti kk'lff!inen. • Me .olcrnnu; .slclhi pi-li\ itk.semine. kommunistit ixji.ssu. Tiiman lisak.sl: mc olerpmc .puolella sy-rJämellärnmc; esittäneet. joitain rc-, forincja — .sellaisen jarjctrlmiin paikkaami«ta. joka cl koskaan c»<iiV lulc menehtymään KrciksiÄsa. Vanha kommunaardi KIK.T. UPTON .SINC^LAIIt - Victor Hugo .syntyi .vilfmna kolme, vuotta myöhemmin kuin Ual- 7.AC. Hän varttui mieheksi samassa, maailmassa, mutta hriinellc!: c i . ollut kylliksi vain. sen sairauksien mlctis-; kely. hän etsi :myo.s tarpcclMshi lääkkeitä, jä.siksi hän: kääntyi, vallankumouksellisiin aatU>Lslin, ja,sen vuoksi :• kalkki: arvo.stclijat, ovat. yhtä mieltä siitä, että propaganda on - pilannut hänen teoksiaan.: Han eli kahdcksan-kymmcnenkolmen -vuoden : ikään ja; -Jatkoi kirjoittarnl&ta/*n ja työtään loppuun .saakka/joten hänen clämän- .sä tarka..stelu vie meidät Jtf;c asiassa läpi koko yhdckr-iännentoi.sta : vuo.si-sadan. Scuraammo sitä ja palaamme sitten kuvaamaan samaa; aikaa osittain muiden ran.skal;*i,slcn, saksalals- <tch,- brittiläisten : ja amerikkalaisten taiteilijain: elämäkertojen yhUfydcs-sä. Hugon-isä- oli vfillankumoukscllincn- .vjtilas. joka 'koho,si kenraaliksi Napo-^ Iconin; armeija.';.'.». Pienenä f^iikana kirjailija seurasi armeijaa:,paikasta toiseen SvejL,slssä;:Itä!ia.v:a.ja Elspan,-, jassa. Hänen äitinsä oli kuningasmielinen, ja: hänen opctujanaan oli vanhÄ'katolinen pappi, joka opetti h ä nelle vanhentuneita opinkappalcUa. sekä kirjalli.sia. Ja uskonnollisia että poliitU-sia. . K u n hän sittemmin' joutui kösketuk-sHn Jokapäiyäi.sten tapahr tumain kanssa, hänen kääntymifc':!- lään oli suur! merkitys Euroopan aja-tusnkailmalJe. Hän oli nfrrokas lapsi, ja hänen tuottcliäJ> tölrni.ntansa alkoi jo nuorena: NeJJtoi;rtavuotiaana • tapaamme hänet luomassa tragediaa ja seit-icn-toL^ vtäraotlaana Julkzif^jmiizna "Lc j aikaan neljijkymmcntrtviisi iltaa kcs- Con-servateur Llttcra5rc"-nimistä .sa-' taneen mellakan. Naispääosan ,esit-jiomälchtcä. Hän meni naimlfilln ^autuaan tuhannen frangin ; eläkkeen I.udvig XVIir:lta, joka oli a.sftcKu valtaiKtuimelle tukemaan kfitolists* taantumusta: • Sitten nousi.vaitaifitui-r; mcHc kuningas Kaarle X, joka teki; Hugosta'kunnialegioonan ritarin kah-dcnkymmencnkolmcn vuoden ikäls<!- nä. Mutta vähitellen nuoren runoilijan "vaRaistuin- ja alttarikunta" a l koi vaihtua itsenäiseen ajatteluun; hän;luo näytelmän Jossa Rlchclieu ku-, valaan kuninkaansa mestariksi. Sitä pidettiin sopimattomana tuona arka-luontfjiscna aikana, ja sensuuri esti teoksen ilmcstymise-^n. eikä nuoren riir hollijan henkilökohtainen kääntyminen kuninkaan puoleen Johtanut tu-lok;- »cf;n. Koko tänä aikana Ran.skan taide oll, kuten fiaattaa - k;Lsltt.ä;i, Voltairen jallaclnen niinsanottuJen"klas«iIli«- tcn'^aat».cidcn:vaikutuksen alaisena. Traagillisten draamain kirjoittajien oli pidettävä kunniassa "kolmea yhteyttä" ; tai he eivät saaneet tuotteitaan julkisuuteen. Mutta vuonna 1830 Ranskan kan.sa oli kyllJLstynyt taantumukseen ja valmis; fikcmään uuden kapinan. Yhtenä muutok-scna tuli "romantiikan^ hyökyaalto taiteeseen. Shakespearea Cfcltettiln ensi kerran Parislssajja Hugo julkaisi Cromv/ellia käsittelevän: draaman; jonka c.slpu-heessa hän ••syyllistyi "pyhäinhäväistykseen - väll-tamällä, ettei Racine. oU lut "dramaatikko". - Keskellä uutta vallankumousta h ä n Julkaisi romanttisen näytelmän, ''Hemanin", vallan-, kumouksellisesta,, -byronimaisesta espanjalaisesta, : joka kiivailee näyttä-; molla ja kuolee ylväästi. • Tämän 'näytelmän:; e-sittämincn sai Tiistaina, kesäkuun 29 p. ~ : Tuesaay/Jime;29 : t hJ;l teklvtenän.: ijalkat u t , faouttaj* olivat uppiniskaisia., Victor Hugo kutsui;: avukseen nuoria taiteilijoita heidän tvöhuon?lslann. Ja nämä virtasivat Montmar^rcJta ia valta-slvat koko t-^attcrJn. Siihen fJikaan oli r^^mpnU tiicn nuorison crlkclsena pyrklmyk-: .srna "siilkälulvttää porvaristoa".cml-tuisilla pnvuill.ian, Nlini)il .siellä esiintyi TlieophHe Gautier, yhdeksäntols-tavuotiiis nuoruknincn, pitkät kiharat har".l(jill,n riippuen, hclakanpunnlsls-sa satllnililvelssä, inercnvlhrci.s!5ft musta- .saumaisls.sa housuissa ja harmaassa, vihreällä :ratlinilla vuorntus.sa pääl- Iv.stakissann. Ilta illan -f.ilkecn nuo kilpailevat ryhmät metelöivät j a : ral-vo. siviit näytännön aikana. Kalkki tjvma nIhcHtul .siitä pyrklmylcscslä, että dramaatikot saisivat oikcudCin csitthft naytclmnss-i u.scnmmnn kuin yhden: tapahtumapaikan ja enemmän kuin knkslkymmonlancljrt tuntia sankarinsa elämästä. Victor Hugo kirjoitti myös romaaneja Ja muuta suorasanaista. Ja h i l - iicstil tuli; joka nlalla: ,Rän.skan uusi "aurinko". Mutta hän el ollut tyytyi vnincn kirjnllislin seppeleisiinsä, hfin m V;»lIt5lvat'presiflenÖk5l'^ vdttöinari Jhieheii;'jöka~Wttut:1 NapoIe(m:YBotupa]teni;.:^IjQm^ Joka lupasi rpälautta^Bämlcall^^ sih sen entiset loistoaJ'at.r-.^"f'^//f^ El kestänyt kuin'vuoden. thm- Jo saattoi todeta; että edistyj^f7):'ä1iä toivo;- oli • radikaalisten h otf jelmaa Hänen kaksi alkamlespolkaatu^vshä-i ti»t ti in vankeuteen MH vuökäi*ietiä;)l olivat julkaisseet ; klrJoUufc^i'^3oa ^ hyökättiin Ludvig Napoleonin pbutllk^ kaä vastaan, ja isä puolusti yanluin^ vallnnkuniouksen ;.'aate« ta ;^|,!lhnifa^#Ji keukslsta". Säikähtyneiden rahanrt tcn kiihottamana^:-; Liiävit;: ;Ka|raira hajoitti parlamentin Ja huudatti scn.s& keisariksi., Victor Htycb' köcttt^i nostattaa'kansaa vastarintaan; bimi^%^ kfldcja rakennettiin kaduillepa sadoi^^ lain ihmlslft ammuttiin tykeillä, ^RtT;^! noilija pääsi vaivoin pakenemaan^l .Bry.ssc]iin. josta käsin hän Ijulidsestli^l ^.syytti vallonanftstajaa—:vMNapoIeo^J Pientä" kuten hän tätä nln^ltti. Seu-^'| raukgcna oli. cttft: Bclgianrkatolinni'# hallitus hyväksytti lain. Jolla runo^f,^ Ja karkoitcttlln. maasta. •^l-iK Hän pakeni Englannin vkanaali|ial'| nlkol etsiä laäkctm porvarillisen y^'o^c.an.Mrscyn ^rcUe, ii siem^ leiskunnan snlrnukshn. Hän otti ppuuoo - Rokilman runoja; rlustaak.sccn koyhiift työmio.stftv jota oli mrikiitty vftnkiln.s.sa Jii joka oll .surmannut vankilan johtajan. Nuori rtinollljo; Joutui turvautumaan outoon lääkkeeseen -r jakamaan Raamattuja ympäri Ran.skaa. "Olkoon Raamattii jokaisen talonpojan majassa.v Täällä Amcrlkas.sa ovat pldeonlstlt kokeilleet" samalla ajatuksella kylvftmttUil Raamattuja jokaiseen hotellihuoneeseen muttii ,jo.stakln syystä, on YhdysvaK lols.sa; encmmhn rikoksia ja vilklval-talsuuksia kuin milloinkaan aikaisemmin sivistyneessä; maailmassa. Vuoden 1830 vallankumous nosti valtaistuimelle : uuden kuninkaan. Ludvig Pillpin, idealistisen porväri-kynhikaan, miellyttävän hcrraamlc-hen. joka pysyi kotona vaimonsa seurassa Ja antoi pankkiirien Ja liikemiesten vallita maassa : Tämä kuningas teki Victor Hugosta Ranskan pää-rin. Mutta uusi vallankumous oH kyi tcmfis.sä Ja vuonna 1848 porvarikuningas syöstlln valtaistuimelta. Victor Hugo valittiin uuteen parlamenttiin, Ja hän mäUrlttöli itsensä "maltilliseksi tasavaltalaiseksi"; Ranskalaiset olivat siihen alknan samanlaisessa asemassa kuin Amerikan kaasa nykyään, mlkil merkitsee sitä. että he uskoivat, mitä heille ii.skotclllin ja. hc olivat valmiit hyvttkKymaun jokaiKon helyillä korls- IcUin slrku.scKlIntyjiiii valtlomlchekHl. "Ojcnnuk.sia". Tämä on kauhelinpisV syytöskirjclmiä kolco maailman kir^iyif Hsuudessa. Hott: tämän JäIkcen:;Ea9g4)| lännin porvarillinen hallitus lUttoujtut^^ Ranskan porvarillisen haUittiSc9(Hti7 i kfl nssa ajaakseen venäläiset; pola J<y min niemimaalta; syntyi ankara.aötife?! Ja Jerseyn asukkaat alkoivat ya«tu»;'' | taa: runolUJan hyökkäjrkslä Raralmfil keisaria vastaan. He HjrökkäslVätL hAncn asuntoonsa, |a hänen: o l i , {MC^^^^ . tava naapurisaareen, jQuemseyllinf Jossa hän,^ ryhtyi suuren ::taltcilljäni:| tosltchtävään uiidlstamaan maall4äait pyrkimällä vaiktittamaan tulevien irUr^; | kupolvien aatteisiin; ::yhdetoSnto£it4^ vuotta hän oll, maanpaossa,-kunhes^!! "Napoleon Plcnt" saattoi itsensä J » - | myös maansa perikatoon. Sillä, ät)(aä i Victor Hugo julkaisi useita .teolUrtaV* mitä Ihmeellisintä runoutta Ja vlhd^lhf?, kymmenen vuoden työn Jälkeen mes-» I tärlromaanlnsa 'TCUrjat", Joka iltnes- f tyi .samanaikaisesti maailman dck.sassa pääkaupungissa Ja joka «tuot*'' tl: tekijälleen neljäsataatuhatta franb: , Tähän tcoksectisa Victor. Hugo vucfci^l dattl kaiken vapauden, tasa-arvolsuu-;': don ja:: veljeyden Intohimoisen :riik:^ kautensa, samoinkuin myös Iclmuavans^^ vihansa julmuutta ja tyrannltittft\ kohtaan. Hän kertoo pakoon pääs^; fJatkuu kuudennella sivulla) Tervehdyksemme Laulu-, soitto- ja urheilujuhlalleik B A N F O R D HAIR & BEAUTY CULTURE Puh. 8-8542 54 Frood Hd. Sudbury TOIVOTAMME LAULUJUHLALLE SUURTA MENESTYSTÄ CITY CLEANERS fr DYERS Puh. 5-S6S5 285 Kalhloon Sl. W. Sudbury .1 Tervehdyksemme y-~-'A^':V.:^!'>.'-:''\:/'^^^^^ :;;;;-'.;;,;'-;;'v;.;:i-J;.;j:";>"-5j;^ 6. Laulu-, soitto- ja urheilujuMsdle M m DUNCAN OFFICE SUPPLYCd.: 24 vuoden ajan myyty ja kunnosieliu Hemington Rand lasku- ja,kirjoituskoneita ^^^^ "Sii"' Puh. 7-7782 109 DURHAM ST. S. '•A.m SUDBIIRl ,.,..s^g?sg.Ä *öK;:>;Ä:;«i;;4#p-ss®
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 29, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-06-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480629 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-06-29-05