Vapaus, November 30, 1948

              TOstalna, raarrask. 30 p. ~ Tuesday, Nov, 30
otem «f PSonlsb CftnmUana. Es-
«AbUalied Koir, en» 1917. Antboilzed
»» eecona cl&ea m U tbe Post
OtGee Departnient, Ottawa. Put>-
jUsbat thrlce «eekJy: Tttesdays*
"TIiuredflyB asd eaturdaj» t^r Vapaus
Jgnhlinntng Oaggttpy LUL, lOO.lOS
Eun St, eaäbmyp OOL, Canada.
Telephone: Soslxu» ozfice 4>4201
Editortai OfUce «HI285; JUbnager
£L S u b d . vEditor W . EUIanit SdäUlOff
addregg Box gg. Sudtoiry. Osteifo.
Advertislng rates upo» atn^il<»iioa,
OfanslaUon Iree of chaggnu^ -
m.AU6HXNNAT:
Canadassa: 1 vk. OOO 6 k k . 325
3 k k . 2Ä>
Yhdysvalloissa: I v k . 7.00 6 k k . 3;B0
Suomessa; ^ 1 vk. 7.50 6 k k . « 5
^Katse Espanjaan päin"
mi
i l .<'•
Huomenöa alkavan "Vapaan. Espanjan viikon" aikana ~(joiUuk. ^
l^S p.) Canadalaisilla demokraateilla ja rauhan ystävillä on tilaisuui
,;ltääiitaä "katseensa Espanjaan päin", sekä palauttaa mieliinsä ne lu-
1 r^^^ttomat tunnetut j a tuntemattomat sankariteotj mitä Canadan
\^ ^Vajiaaditoiset suoritivät Espanjan sisällissodassa (demokratian j a rau-
- fiai^ asialle. Samalla "Vapaan Espanjan viikon" \ieton yhteydessä
v^daaakiinnittaätarpeenista huomiota siihen paheelliseen
,yyyj*» nutä nyt taas käydään julkisesti ja salaisesti Erancon diktar
;^,,^I>eyoeUä, todeta/,että noin 1,200 canadalaisen vapaaehtoisen riveissä
-'//^JjjK^tPap'' pataljoonassa oli toistasataa Canadan suomalaista työ-'
;^^|Dp(|stä|^oistalupteeni Niilo Mäkelä ja monet muut antoivat fieii^
^/;;^nsa Espanjan, demokratian ja maailman rauhan säilyttämisen hy-v;
eväksi.'Tämän "Vapaan Espanjan viikon*' aikana meillä on tilaisuus
^ ^ ^ ^ J l ^ & p a r i j a n demokratian puolesta kaatuneiden noin 600 ca-
^'' ^^^dal^n .nuorukaisen muistoa ja samalla palauttaa mieliimme sen,
Ifä -pä^-asiassa Canadan suomalaisten vapaaehtoisten muodostamat
.'/!o»vo Antikaisen ja Ilkan joukkile<*t saivat tässä historiallisessa tais­in
^r;i[^ussa;erikolsmaininnaff korkeasta moraalistaan ja hyvästä taistelu-
^"^ jkti^ostaan; Meidän sietää muistaa, että canadansuomalaiset yleen­sä,':^,
yeiyat kunniakkaan osan Espanjan demokraattisen hallituksen
. avustamisessa niiden kohtalokkaiden vuosien aikana.
aan Espan janviikon'! aikana ei katsota väin taakse-kunnian
päiviä imu;stellen,Päinvastom demokraatti-'
Tänään tayttfiä Kaposkaslngfssa
vankka C S J : n «öimltsiia A n t t i L e b t l'
saari 6p vuotta. < Lebtenune JiittTjr n i i^
Jiln IttkulsUa y s t a v f i n ' J a tover^lfalD;
jotka toivottavat AntUIe*oniKajiuo«
oiattavana merkidpälvanfiaii/
»Btfflenna' vlettfiä ms., tSiargaret
Pudas N o r t l i B r a n c b i s t a O n t . ep. s y n ­tymäpäiväänsä/
vToivotanu^
sankarille, lebtiemme tilaajalle j a la>
kijalle parhainta onnea Jamenes^jrsta
syntymäpäivänään.
Mitä muut sanovat
j a ^ ja maailmanpolitiikassa nyt vie.
Ja-^nykytilanteessa «n se, minkä Christi
Erikoisen huolestuttava seik-
Christian Gentury kuvaa seuraavas-käynyt
virtahas^Madridissa;
ahtaen nykyisestä'E^ahjäri^
immiim .
mm m
l i i
im
hallituksesta."
W Kuten muistetaan, Y K hyväksyi v. 1946 päätöslauselman, missä
ife^>^Jn--<EtiIee niyös Frando-verisen Espanja. Ja^yllämainittu Christian
mm m
AVIOSOEBIX O N
K U I T E N K I N T A B J O L LA
Hollywood. — K a i k U l a naidilla, Jot-k
a haluavat mennä lännelle päästäk*^
seen elokuvien palvelukseen, on p a ­rempi
mahdollisuus; saada : aviomies
kuin työehtosopimus elokuviin . i . B U ^
P : n uutistieto. r „ .
KAIKKI,CANADALAI8IA. - r
M U T T A E B O A QN
K a i k k i Canadan asukkaat kuuden-heltatoista
vuosisadalta ~r alkaen ova
siirtolaisia intiaaneja Ja eskimoja l u ­kuunottamatta:
Ja;nöin;2S4>00 vuotta
sitten he myös olivat siirtolaisia; Jotka
tulivat Beringin salmen silloisen maa­sillan
.kautta. "''Vähätt vajaa puolet
meistä on brittiläistä alkuperää, -30
prosenttia ranskalaista a l l c u^
prosenttia muuta eiirooppalaista alku-!
perää Ja loput aasialaista, afrikalals-ta,
j a intialaista alkuperää... ^Caiia-dan
••fWho's Whö;'asa?"tyhtdskuijnaö
sllmäntekevistä) ei ole sen.yähempää
kuhi'&7'prosenttia'englantilaisia Ja
skotlantilaisia ninMä., 7 j>rosenttia
ranskalaisia Ja 5-prosenttia' multa n i ­m
i ä . . . Charles Herbert Huestis, T o -
DOLOBES I B A B B U K I , ;
olle Espanjan .kansaT antoiMempIni'*
raenr'TA I^onaria?^ snonubsi^^^^^'^
nolttaja"^ kmmfoitaksekid'sUfä fnnos-:
toksesta Ja taistelntahdosta, Jota hän
valot.' vapaustaistelijoiden n i i r i f t n r : K r.
||^|^|tö0eiwi;s^ Ranska tai Britannia johtamaaii liikettä Y K : n
1' Ifivuoden I946:n päätöslauselman muuttamisen hyväksi..
katsovat, että he mahdollisesti f
mutta pääasiassa Coca-Cöla-ju(K-
, kamaa Espanjaan, sekä käyttää
'* .vFrahcbn-* fasistista hallitusta "kylmän sotansa" kuumentamisen iiy- r
yähänkin aikaansa seuraava henkilö tietää. ^;;S<>•
taloudellisen heikkoutensa takia Francon Espanja ei to­istunut
virallis^strakselivaltojen sotaan JdemokfatiaAiaitavas-
«onto Daily Starv
* , » ^ >*
SITA AATTEELLISTA '
SEKAPÄISYYTTÄ! •
^CCFon demokraatthien, eikä marx
nainen. Inttää >Ooldwell"-^lobe and
Mail-lehden uutisotsikko, marrask. 28
pnä 1948.
tJUSn.000-FBO9ENTTINEN
"PATMOOTTT»
Toklft Tokion prokuraattoriviras-to:
ou: vaatintit?«näsen päämbiisterin
Hitoshi Ashidan .vangitsemista syytet­tynä
liahjusten-otosta. D e m o k i ^ t t l -
puolue hyväksyi heti Ashidan eron
puolueen*; puheenjohtajan- tehtäväs­tä
61-vuotlas Ashlda t u l i pääminis­teriksi,
maalisk. 8 pnä. Hän ..erosi l o ­kakuun
7'pnä sen' JäHceen^-kun -eräs
hallituksen Jäsen; sekSrhuomattuJa po­litiikkoja
Ja flnanssimlehlä joutui van-^
kilaan lahjussyytöksestä. Ashlda s a ­noi,
että hänen ~ halUtukseasa p n j ) a -
koitettu naoraallseen^odeOT
Kysymyksessä; o n 3.800,000,000 j e n in
(noin $10,000,1)00) hallituksen lahia
Kierlpkirje Canadan
$uom.alaisen Järjen
(ön osastoille
Pikaiseen työhön histo-ria^
ainehlston kerää-iniseksi
kaikkialla
"Noinvuosi takaperin pantiin Cana-;
dsn:' Suomalaisen JärJestön^ keskuu­dessa:
alulle ainehiston kerääminen
Canadan suomalaisten historian klr-^
Joittamista varten Ja perustettiin C a^
nadan/Suomalaisten ^Arkisto'^; tode­taan
Canadan: Suomalaisten Arkiston
kaikille C S J : n osästoiUe äskettäin lä­hettämässä
kiertokirjeessä.
Sen Jälkeen on > tämä, työ /;pantu
alulle Joissakin: o:astoissa mutta sen
tulokset - ovat • tähän mennessä olleet,
verrattain vähäiset. Nyt kesäkauden
päätyttyä on- tarpeellista muistuttaäV
että tänfi. työ on pikaisesti aloitettava
siellä missä sitä e i o\h vielä tehty Ja
Jatkettava niissä osastoissa; joissa se
pantiin alkuun, kvluneen vuoden- ' a i -
ama", sanotaan kirjeessä edelleen.
mm
Kirje £$pan|an ktioleinansellistä
^Eallein Conchita; ^ S i a . o l e k i r j o i t ­tanut
sinulle viiteen vnoteen Ja » y t
kJrjoitan sinulle äärettömässä vaSkeuf
des;a. '
. . M i n u n käteni ovat melkein ruhjot­t
u i n a J % minun cxk^^alkea\pttaä kynää
kädessä^Ji, •
i V i i i n e l s e n kahden vuoden ajan olen
ollut Järjestön jo£%aJana Galiciassa.
M i n u l l a ; oli tämä; asema k u n minut
vangittiin belnäkuuK 11 pnä Corunas^
83.
Jouduih Idtnni k u r j a n Ja'sikamaisiäi
petturin' t a k i a ; Hän palveli: Gallclaki
sissiarmeijan köinsntajan toveri^ A ^
tonlovBeoanen adjutanttina; '1^^^
'vangittiin heinäkuun: l o p n ^ J a i n i -
äun piti i tavata hänen kotonaan h e i ­näkuun
12 päivänä. ' '
; K u n koputin o v e l l e . n i in poliisit a u ­kaisivat
sen; : J u o k s i n ' M ^
Ja: poliisit ampuivat Jälkeeni; Kuula
meni sisään ohimostani ; } a C u l i ulos
Silmästäni.-
Sittenkin onnistuin paeta; mutta
kun oli kuutamo Ja vaatteeni olivat
kosteana vsrestä, n i i n Wmini' takaa-ajon
jälkeen he saivat minut^^MlnnL
Onnetton|uudekseni pistooli putosi
minulta ^kun minua ammuttUn eikä
minua muussa tapauksena olisi saatu
elävänä kiinni.
Minut vietiin s i j i i l i k a o r t in kasar­miin,
mutta koska tappelin ennenkuin
jouduin kiinni. Ja tuhannet ihmiset
näkivät sen sekä tiesivät missä tilassa
mutta se' antoi kaiken moraalisen ja aineellinen avun Hitlerin
r" sotakoneistolle. Franco lähetti materiaaleja ja vapaaehtoisia sotilaita
llftlerin avuksi ja akselivaltojen suurten voittojen päivinä Franco lä-fietU
Hitlerille,eli "rakkaalle johtajalle" kuten hän sanoi, onnittelukir­jeen
missä sanotaan:
p| • '. ' ''HetkelläijoUam Saksan anndjatU^^
i i / ' , ' viemässä hisiorian sifurimman tahtehmvoitokkaasee
minä Hä'uän ilmaista teille minun, ja tämän kunniakkaan tais­telun
kulkua seuranneen^ kansani innostuksen ihailun sillä
f kansani pitää sitä omana taistelm^^
potka Jo loistavat Espanjassa peitettyinä. Toivoen parhainta
tidevaismttta ja' suuruutta Saksalle ja ilmaisten minun- hor-ip
\ jumattotnan ystävyyteni ja ihailuni . . ."
5
TäUainen- /'demokratian puCluslaja'^ on fasi^tikenraali Franco,
•joka n y t aiotaan takaoven kautta tuottaa Y K : n jäsenyyteen ja*luon-höllisesti
Länsi-Euroopim. ja' Pohjois«\tlantin sotaliittoön "kommu-nismivaaraA
vastaan! "Vapaan Espanjan., viikon'-^ aikana kuuluu
«iniljöonaisten kansanjoukkojen protestiääni tätä paheellista vehkeilyä
if-yastaan;: Tämän viikon aikana mobilisoidaan yleisen mielipiteen tuki
.i#/ijkoisen; .vaikeissa r maanalaisissa oloissa taistelevan Espanjan työ-
.\ Väfenliikkeen jäisen demokraattisten liittolaisten puolelle. Ja -näin
' menetellen kunnioitetaan kaikkein tehokkaimmalla tavalla niitä, jot-
Jka'antoivat kaikkensa,taistelussa Espanjan vapauden, demokratian ja*;
rfsonaailman rauhanpuolestav
Totuus on kova ja säälimätön
Showa Denko Fertllizer yhtiölle. ~
A P : n uytistleto.
T E R V E T U L O A
P E T T i j R I T . - .
Enunekö me ole kunnioittaneet Igor
Gouzenkba-telomalla hänestä dana^
daii kansalaisen? Ja :volmmeko me
tehdä sen vähempää txbljälle (Jotkut
sanovat 400.) ranskialäiselle Joilla o li
kaukonäköisyyttä Js( rohkeiitta nS>äl^
vella natseja, Ja Jotka nyt etsivät sup-^
jaasamoin ajattelevien ihmisten kes;'
kuudesta Quebecissa?-—Steel Worker
& Miner, khrjeestä.
• • •
K A U P P A A M A A T A A N . K U T EN
T A A N T U M U K S E L U S E T
S h a n g l u i - - - Uusi pääministeri S un
Fö sanoi uskovansa, että Yhdysvaltain
pitäisi lähettää huomatun sotilaalli­sen
neuvonantajan Kiinaan Johta­maan
avustusta; J a että'sellaiselle mle
helle annettaisiin kaikki toimintava­paudet
mitä hän tsirvitsee... , A P : n
uutistieto, marrask; 28 pnä.
'keholtamme : kailda - osastoja
hnolditimaan siitä, että historia^
Ja afidstokomitea toimii Ja että
osaston Jäsenistö oii' kiintynyt tä?
>män työn .edistämiseen. Osaston
' vlifoUDlJaln^velvoUlsinis on ilmoita:
taa arUstoUe v a l i t an komitean kir^^
Jeenvaihto-osoite.
'•Jokaisen vialitim komitean olisi;
laadittava itselleen • työsuimnitelma
siltä m^tä Pitäisi' tehää hlstoria-aineT
histöhkerf»mi^ksl'Ja Canadan Suojijj;
malalstenv f Arkiston kartuttamiseksi
kullakin paikka^tmalla. Tämän
suunnitelman Jäljennös olisi lähetet-^
tävä Canadan Suomalaisten Arkistolle;
että Se Olisi selvillä kunkin paikka-kuhxmnLSUUnnitelnadsta
j a voisi sen
perusteella johtaa tämän; työn suorit­tamista
mahdollishnman tulokselllself
l a tavalla?', sanotaan kirjeessä lopuksi.
K a i k k i arkistolle tarkoitettu kirjeen­vaihto
oh lähetettävä osoitteella:
Finnish-Canadian Archives, P ; 0 : B o x
olin. n i i n sivillkaartilalset pelkäävät
minun kuojgyan kasarmUn j a siitä
syystä m i n u t vietiin klinikkaan.
Ennenkmnmimui^ haavani sidottiin
slyilikaartilalsefc alkoivat kuultistelUBU
Vasta iiseamman tunnin kuluttua mi-^
nulta lsIkattiIn:sUmä pols-ja sidottiint
Minut sijoitettiin sairaalan yleiselle
osastolle -Ja kaksi sivJilikaÄtilaista
asettui vuoteeni kummallekin puolel­le
Ja neljä ulos vahtitai yöksi' j a päi­väksi.
. ' , .
Minun Jalkani kahlehdittiin vuoteor
seen k i i n n i J a ö u n käsiraudoissa vie­läpä-
syödessäni; Näin Icidui 11 päivää;
Ennenkuin voin kävellä minut r a a ­hattiin
kahden miehen vfiCBsä s l v f i n -
k^^rtilaisten kasarmiin j a samana yö^
nä alkoi minun "kuulusteluni"..
Mimm vatsalaukkuni J a suoleni ovat;
pilalla ;jat<mlnäsylje8kelen keuhkois­tani
tulevaa verta. M i n im käteni ovat
murskana' Ja suiueUa ponnistuksella
vöin vain pitää kynää kädessäni.'•
(He kostivat: neljän Ja puolen vuo­den
vapaudessa oloni. He olivat e r i ­koisesti
raivoissaan siitä, että . v a i k ka
Tas saivätkiii k i i n n i sissipäällikön Ja
ikommunlstipuolueen pääsihteerin,
,niin kuitenkaan puolentoista kuukau-
^ n aikana he eivät «aaneet muuta
kuin 'tt muuta 'kommunistia pidäte-^
V Tämän ^lisäksi kuusi päivää meidän
vangitsemisemme Jälkeen sissit järjes::
tlyät hyökkäyksen. Moijet fasistit, s a l ­vat
stumansa jä falanglstlen päämaja
sekä useita virastorakennuksia, n i i d en
inukana -Adegondon Ja Orensen kfiup-paljiln
kunnalllstalot,^ poltettiin;;
„ Voit - kuvitella, Conchitä, kuinka
,^ E ^ a o J a s s s j ^ e v a n C b d M t o n u^
taaman^ komnnnilsiljobiatt^ •> Jose
Gome» CsyosoV Joia iSäkättiln i »
nibjottIii^''ö4Y^Joit<3nbi facnän
:|dt|eä» Conmaäi^r^^^
kaUUetettUn «ti^t^lsfi vankilasta Ja
lähetettl^ bämn^i^imoneen. joka
on > ; » n p a k o l ^ Kmibassa.
Gayoso f-rpet^n viokakmm' alkn-pnoleOa.
ISmäb^Je osoittaa, että
dsdjäijestöt ^ l n ^ ^ t j a käyrät p^^
lötonta läfstsäia;;^|^nui^
tu pois hänen-vätsastäan; Clementina
Gallego; Jonka tohxän Jalka oh halvat-^;
t u ; C a m e n <};o2co^jtjpettajatarv Jaka
on sairaana J a Josefina Cudi3ro.
Iioput-Johtajista 5^'öva* edelleen K a -
patakt Ja i meidän ^piaättämlsemme ei
ole vaikuttahutpitöiiietyöhönl Sama
koskee slsshyhmlä^'ifayöskln. - -
Itsestäni haluä&'^vaitts^
asian. Kun-'jätln'iTBinut Espanjaan
lähtiessäni; nilä^up^in sinuUe, että
coetan.ollapuolueeäf nimen arvoinen
j a että tehtävän;'foka mtaulle uskot­tiin,
yritän sudilttaSt^ parhaan taltom
mukaan. - "
K u n Jouduin vihollisten käsiin, n i i n
I a t a takaisin £spanjaan taistelemaan.
<TSm& Honi kasvoi satakertaisesti k n n
saanUn^tänne. M i h i n s a u r e s n j i s a u -
IrflTi^Vf^ kansaan p e ktnäumme-kaanJ-^
Kun s? taistelee tOsean Ja k u n -
iilalllsen asian puol^sta^nlinae tekee
ibniätä: M i n u l l a m vain yiod valittar
nilsen älbe. se että omaa xajtdtetun
kykyni takia Ja raajarikkona e n voi
tehdävencmpää;
Jokaisen espanjalaisen • sydämessä
kytee pohjaton ^ast tätä eläimellistä
^vihollista, ladsmia. vastaan. Sinä
kyllä ymmärrät, miksi en k l i j b l t t a n u t
shiulle pitkiin, aikoihin. Sinä o k t a i ­na
minun mielessänL*
Me mettme olleet vuosia erossa,
mutta mitä hyvibisä on tapahtunut s i -
Äille, olen varma, että sinä'olet edel­leen
sama kommunisti. Jona tunsit s i ­nut.
K i m poikaramex^ion.^kasvanutvnl^
olen ollut l u j a j a p y ^ lujana kuolei
maani saakka.'%
liuottamukseär '^liifolueeni johtoon
a sen poliittiseen linjaan on innolttai^
nut, minun horjmnatonta uskoani, e t ­tä
puolueemme l i p pu pysyy - korkealla
a.puhtaana.. ', ,
Jos minulla i on aikaa; n i i n haluan
lähettää klr/eenDolOrekselle (Dolores
Ibarruri, Espanjan j.s kommimlstipuo-ueen
johtaja),; ./..rt
Monta kertaa kun uskon tulevgnl
huUuksi;olen-toIst|inUt Itselleni: "Dö^
oressanoi.-ettäihe-xoivat tuhota konu
munlstin, mutta» eivät koskaan saa
häntä laskeutumaan polvilleen.". Minä
en ole nöyrtynyt: - Eivätkä toisetkaan,
saatiin, san^a^- aikaan kiinni
kuin^minut. ,, ^.
Nyt. ConchI; lÄuUtamä sana sinus­ta
J a minusta. Tämä eh&ä o n mlniin
viimemen kirjeeni; «toulje.
Muistatko kuinka «Iin' ylpeä J a on-nelllnsn
kun-sain^ tlefSä, että saan pa^
suureksi, että • hän' ymmärtää, A l in
pyydän V sihuarauttamaan ihäntä elo­maan
ylpeä minun muistostani.: Minä
pyydän sinua,: minä ; rukoilen ; sinua
kasvattamaan v^änestä kpmmunlstln.
Opeta häntä:rakastamaan kansaansa,
sankarillisen Espanjan työläisiä;, ,
smulle vielä sana.' Rakenna uudelr
leen elämäsi.'
Sinä olet. vielä nuorii Älä salli m i n ­kään,
ei edes : voimakkalmmankaan
persoonallisen tunteen -Johdattaa s i ­nua
puolueen polulta: Kaikesta sielus.
t a n i toivon sinulle onnea. Jota « n ole
voinut tarjota slmdle. ,
•Voinko esittää vielä yhden pyynnön.
Jos on,aikaa, n i i n lähetä minulle s i ­nun
J a Fepiton v a l o k u v a . M i n u l l a o li
yksi. mutta kaksi vuotta sitten poliisi'
otti sen minulta. Haluan nähdä sinut
Ja poikani vielä k e r r ^ , paikkapa vain
valokuvasta.
Tämän'kirjoittaminen otti neljä
päivää enkä voi kirjoittaa enempää.
iRflten voin sant» hyvästi? Ole on­nellinen;
n i i n onnellinen kuin tiedät
mtaun toivovan sinut olevan. Anna
meidän pienene pojallemme viimeinen
suutelo minulta Ja sinulle, Conchlta,
ikuinen rakkaus sinulle!
Pepe
Osasto 1, sem 4
: Conmanmaakonnan vankila;
i l
leDt
PALANNUT ^ O M E EX
'XaolaJatarlUC^Ca Jalava, Joka
kahdoa: vuoden; aikana antannt nsei
konsertteja 'Shdysvaltain sucmalais
le Euomen^avnstamisenmyväksi/iiu
kosti äskettäin Ruotsin Amerilcari Li
Jan nftddla.moottorilaivalla "Stoc|haaJ|ätiida Hon
hoIm";tahaisin Suomeen, Kuva
otetta laulajattaren aurinkoisesti
myillessä laivan'uonsuportailla.
korjaamiseen jne. näin pi häas
N Reganist
teisi
rt Francesl
iinaas
UVKSOVar
poja
jrt Moodys
rG6Sl
SON Poi
: ; : ; Ä?
Ulosta vai
nsntyesiaisamalla kodin työvoimata
ve pieaienEe., Nyky2ikais2.-:s2 kodl
on harvoin, muita jäseniä kuin c i l
vaimo, lapset j a /toisinaan vicsi p
kattu työntekijä j a huollon tarpe
olevia; vanhuksia, v K o t i muuttuu; t
loudsllissstl lähes yksinomaan
luttavaksi laitokssksi, johon on taffl?fl®S
hankittava ansiotyöstä. Yhä ta=
mat samankin perheen jä-enet hake
tuvat ulkopuoliseen • ansiotyöhön, lä
set hsti vartuttuaan j a myös yhä us
ämmin parhsen äiti. Viimelcsi maii
tulia on ollut sangen ratbaiseva me
kitys kodin kulttuurivaikutuksen vi
henemlsessä.
K o d i n kulttuurimerkitys on vasta
vasti pienentjmyt.. Lasten opetus on
vi'm3' -vupsisadan puolivälistä lähtii
pääasiassa; siirtynyt kodin p:i:is
yhtsiskunnan huoleksi. J a opetuks^ - -
rinnalla puuttuu koululaitos yhä t(
hokka^mmln myös kasvatukseen, eguskeAönsaantl-i
ipauden 11
lalilJk rabaa,«
: Baaslekai
«aba alunperf»
ont .tiyl47.5-i
leUa saap
raäv
;.' »ntrealista
A Sointu
kastavasta
;wastikasfc
teea tkia vastai
i{ udburysta
teiesH
bysta vasfc
Känfi toivoo, ett
fasias (steetisa i a
- K . Whitefishi:
Yli» ttorinhuon
vastft:nä, mutta
lehd r
^ Tarzwel
illiarmsta-^
Intolasta
I Coppe
n i i n f l .
ckerbysta la
essa -
uja
K öti k api tai i sti sessa
354, Sudbury,:Ont.
Aleksis Kiven merkki
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuca,
Joka pitää yllä laajaa tieteellistä k i r ­jastoa
sekä Suomen' kaman henkisen
perinnön aarreaittaa, ve^taante vailla
olevaa kansantietousarklstöa, sai ' l o ­kakuun
aikana luvan myydä 10 m a r ­kan
hintaista Aleksis . K i v e n kuvalla tlöitä.
varustettua rintamerkkiä. / -
. >V '^itä "kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää", sen todistaa^nyt ratkai- ^
£ sevasti vaatimaton canadalaincn peruna.
>^ Viikon lopulla aneille-kerrottiin sjulirin otsikoin, että "Marshallin
. • suiihnitelma antaa Canadalle paljon dollareita". Tämä sellaisenaan
on' totta — osittain; Toinen puoli, nimittäin unhoitettu ja salattu
V puoli totuudesta on se, että Marshallin avun takia Canada on menettä-vnyt
paljoa elintärkeitä eurooppalaisia tiiarkkinoitaan, kuten ilmenee
? niin selvästi tällä.viikolla lehtemme "Farmarien palstalla" julkaista-
• ;vasta selostuksesta." Koko totuus on siis tämä: Marshallin avun pe­rusteella
Canada on saanut yhdysvaltalaisia dollareita, mutta on sa­arnalla^
menettänyt paljon mahdoUisia tuloja mui maista. .
, , Mikä sitten on lopputulos? Kauppaministerin apulaisen M . W.
r^Mackenzie (joka sivumennen sanoen esiintyy vankkana Marshallin m
— Chromlum-metalli o n kovempaa
k u i n teräsi
500,000 markkaa
katosi matkalla ^
HelsinkL ••'r^: (S-S) • — Marraskuun
20 päivänä lähetetliln Kansallis-Osa-ke-
Pankln Vaasan konttorista vastaa­van
pankin YMstaron konttorUnVyli
SOOioÖa markan- rahalähetys,: M a a -
nantaiaamtma' (todettiin kuitenkin
Ylistaron postissa, että rahalähetys-paketlsta
oli murrettu sinetti j a r a ­hoista
anastettu 50p,0b0 mk 1.000
m k : n seteleissä. Poliisiviranomaiset;
tutkivat parhaillaan asiaa, mutta e i ­vät
aslan^ssävaiheessa»halua antaa
siitä lähemj^ tietoja.
5.000 hollantilaista
pierhettä Canadaan
Calgary. — N o i n 5,000 hollantilaista
perhettä tulee Canadaan siirtolaisina
ensi vuoden aikana,: ilmoitti siirtolals-tarkastaja
J . D . McHhargey täällä.'
K a l k k i e n znaihittujen siirtolaisten p i ­täisi
ryhtyä maanviljelystolmlln, sillä
he ovat k a l k i n kokeneita. maanviljeli-
Nälden: siirtolaisten tarkoitus on
hänkkiaritselleen omat farmit, mutta
ainakin ensimmäisen vuoden he työs­kentelevät
albertalalsllla farmeilla, r
jaksan kestää rääkkäykset, j a lyönnit
kun kuuleii ilokseni näistä ^teoista,
jotka osoittavat kufaaka meidän'sls-simme
antavat vastauksen: osoittaen,
että vaikka meidät' onnistuttiin saa­maan
k i i i m i , n i i n me emme olleet y k ­sin
j a ettei heiltä j a puoluetta voida
estää suorittamasta tehtäväänsä. :
K a k s i tai kolme kuolemantuomiota,,
paitsi meidäUj on pyydetty antamaan.
Meidän, ryhmämme henMlölden n i ­met
ovat: allekirjoittanut; ^ Antonio
Seoane, seicatyölälnen; Juan'Romero
Ramos, sekatyöläinen; Jose Bartrina.
lääkäri; Jose Ramon Diaz. räätäli; J o - ,
se Rodrigues, sekatyöläinen; Juan
Martinez, maatyöläinen.
Täällä on myöskin neljä nalstove-r
i a . Jotka ovat k^täytyneet suuren-mölsesti
— e i sanaakkan: ole tipahta­nut
heidän huuliltaan.
He ovat M a r i a Blazguez,l7öläinen,
Jota ammuttihi vatsaan Ja o n nyt k l l -
räkassa eikä vieläkään kuulaa ole otetl
. i h m i n e n vaalii r mielessään eräitä
tunnepitoisia Msitteltä, joihin hän
on liittänyt runsäIn';mitom onnen ja
i d y l l i n kaipausta*'^? "-feäs tällaisia' kä­sitteitä
on "kolSl." Täysin-myöntäen
noisuudelle haluan tässä käydä erään-laista
selvittelyä asian liepeillä. P i k k u -
porvarillisilla^piirilUä on usein se p a i -
nava' motiivi 'nii(len5'ajatellessa. sosia­lismin
toteuttamilta, e^ttä sosialismi
hävittää kodin, -sA).' hävittää .lasten
kunnioituksen >vaiiliempiaan kohtaan,
naisen turvallisuiSdeh tunteen aviolii­ton
kestävälsyyiissi^ j a kokonaisuu­dessaan
repii'hajalle tuon turvallisen
sopukan ihmismielen toiveajattelussa.
Mutta onko itodeila . näin? Asiaa
tarkei^min tutkiessa voi i l m a n muuta'
todeta; että tuo""peTi!^o on aivan virr
hsellinen j a usein^yksinomaan val­heellisessa
propäganiäamlelessä heitet­ty.
Kbtl on keätylöen alainen laitos
yhteiskunnassa Ä ^ k u t o kaikki muu­k
i n j a kodin kehitystä tar^castelles-
Kirj. Aira Kolilla
ti vien sosialististen -voimien luomia.,
Mitä oikeastaan' sisältää; käsite^ " k o ­t
i " . KoU voidaan määriteUä perheen
muodostamalcsi tätoudelUssksli^a kult-i
tuuriseksi yhteisöksi. ;^
• K o t i on taloudcUlnen; yhitelsö' sito
että se on sekä tuottava että kulutta­va^
laitos, jenka piirissä on suoHtettu
työnjako. Kulttuurinen se on siinä
että sen piirissä tapahtuu lasten h o i^
to, kasvatus j a opetUs. Lisäksi koti
on kulttuuripUrl, jossa suositaan e r i -
samme voimm'e'"jtoSeVa,' että 'teollisuus
Ja sen mukana!''syntynyt kapitalisti­nen
yhteiskunta^-'o^ painanut, kodin
hajoamlsvalhS€se^'^? (Nykyaikaisessa
yhteiskunnassamo;ie:^ näemme rinnan
kaksi pyrkimystä,;^^tia hajoittavat ja
kotia tukevat. Voimme ilman muuta
todeta, että jälkipc^äiset Mrtaukset
ovat sosiaalisia,. lipo)to- j a uudistus­kysymyksiä
j a ussimmlten juuri kaplr
tallstlsessa yhteiskunnassa jo l i i k e h -
lalsia harrastuksia, aatteellisia, u s -
konnrfllsla, esteettisiä ym.
>-Jos katselemme historiallisesti kodin
merkityksen voimistumista Ja helken.
tyrnistä voimme todeta kodin olleen
voimakkain tbkljä feodalismin, a m -
mattlkimtalaitoksen J a sääty-yhteis­kunnan
aikana, siis ennen teollisuuden
syntjmilstä j a kapitalistisen yhteis­kunnan
muodostumista.
iPeodallstlsessa yhteiskunnassa koti
oli tuottava laitos. Sen piirissä suori­tettiin
huomattava määrä käsityötä,
jalostettiin ;kulutustarvlkkelta. aivan
alkuasteistaan asti kankaiksi, ruuaksi,
y j n : K o d i n Jäsenmääräkin on tällöin
nykyistä suurempi. Sukulaiset, Jotka
eivät syystä tai toisesta* .perustaneet
omaa kotia t a i perhettä, liittyivät j o ­honkin
k o t i i n lisäten sen lukumäärää.'
Teollisuuden kehittyessä ^kodin tuot­tava
n merkitys ' on 'Vähentynyt aivan
nolnimaallssksl, pääasiassa vain;: Jo
pitkälle jalostettujen f ruokatarpeiden
valmistamiseen ruuaks^^^ »vaatteiden
«ikä koU
xka, jonka
mahdoUi-apitallsU^
en kehlt-kä
amoas^aii kotikasvatusta täydei aahd<
tävänä.tekijänä; Usein voimme hj j|Un\dfeikään ar4
valta.^että kodin j a koulun kasvatuk rpfcka. eksi* vaan
ssssa on/maailmankatsomuksellinen ;e'ori
k i n ristiriita..' K o t i on saanut yhteis uilv(^
kunnasta ' kilpailijan niin tärkeälli leni-iv
kulttuurisaralla kuin kotikasvatukses essa>fl>inlaan l i -
sakm. Eikä ainoastaan 3'hteiskunta iäämä jsta kodin
virallisen • koululaitoksen muodossi aunej
puutu kasvatukseen I vaan myös eri- sat^t
laiset vapaat aattaeUiset ja uskonnol- ;Tänimut k s p i -
llset järjestöt puuttuvat siihen joko l i i j s y j tana. So-yhdenmukaisestl
tai ristiriidassa ko- KaUsti öltätä te-d
l n hengen kanssa. ^.hävittää,
'samaan aikaan 'häviää myös .kodiigSI&tt h' toimen-vaikutus
lasten ammattikasvatuksessi pitein -^Parempi
Teollisuusyhteiskunnassa'eivät laps; asunt ihastumi-yleensä
peri vanhsmpiensa. ammattt qen-n Ibn ja a n -
Ja, vaan hakeutuvat työhön siell slotyS sa päivä-mlssä
sitä on sataavissa. Tämä .o totlei ; J a kodin
omiaan heikentämään vanhsmpien;: aatte xsvatusta-.
lasten henkistä yhteyttä, koska .a K>ltt« ilnen s a -
neslllset harrastuspiirit ovat erilaisc äjaks -vknhem-
1 Kolmaimeksi vielä osoittaa yhtei ?Ien Koti on,
kimta .yhä kasvavaa kliftostusta kodi nuut lee j a t k u -
Suorittamaan lasten hoitoonkin. La; i^asö >lmme to-;
tensuojelulautakuntleii neuvoloitte let^ en yhtels-ym.
avulla tapahtuu j o tällä hetkell tunn «vuttanut
osittain pakollinen, osittain vlslä va ien.'a [•'suinkaan
paaehtolnen lasten hoidon kontro^nää «osiallstl-lolminen.
^ ,
K o d i n piirissä on myös tapahtunu
^ tn
Öesh sää­tää
sosla*
eräänlaista jäsenten itsenäistymistJUsmiiffian jäsen-
Lasten •riippuvaisuus- j a kunnioitus Sen n
suhde vanhempiin on häviämässä
Nuoriso, Joka joutuu a i k a i s i n ansio 1700 ptti
työhön,; Itsenäistyy ja irtoaa kodin piilPsaa .,/goo ^uoma-vanhemmilla
ole paljonkaan sano|alsta
mistä yhtä vähän kuin lasten ammat-ristä.
> -Aviopuolisoiden valinassa
tlvaliimassa.
- K o t i o h mimtehkin menettänyt kes­keisen
asemansa perheenjäsenten elä­mässä;
Nykyaikaisessa kaupungissa
n
1
asBJ
ovat palkkatyöläiset, eräänlaisia no-maadeja^
jotka • kiertelevät kaupun-1
glnosasta toiseen, vieläpä; usem asu-
Kauheita uutisia Unkarista
' t e '
y; Tässä tulee todistajaksi hyvä mutta yaätimättömamäp
nadalainen: peruna. Canadassa on nyt huomattava ylijäämä perunaa,
t^aijiadan fannareU^
tain perunamairkkino^ Tosiasiassa Canadasta myytiin joiun iiiäära
Yhdysvaltoihin perunaa si^^^
yeä protestimyiskj^ monopolistieh^ p
dissä. Ja nyt kerrotaan, että Yhdysvaltain. hidUtuksen.p^^^
Qttäwaii hallitius pn n^
nadalaiset farmarit eivät voi enää myydä syötäviä perunoita Yhdys:,
valtoihin. , . • "
Canadalaisten perunain kasvattajien kannalta katsoen Marshal­lin
avun kauppa ei sns ole enää "kirkasta" eikä "purppuranvärinen?
ayqn.miehenä), käytti viime perjantaina kuvakieltä tätä tilannetta kään", vaan "musta" kuin yö. Se on'«simakua siitä suunnattoman
selittäessään. Hän sanoi, että Canadanitlkomaakaupan tilanne ei ole ' "suuresta kriisistä niihin ^farsballin apu jä Abbottin suunnitelma Ga-
/ niin "muita" mihin jotkut-tosiseikat viittaavat, eikä niin "kirkas" mii- . nadan auttaniattomästivie. \Vall Street käyttää tätä maata vain vä-likapj^
aleena, joka heitetään pois kuin loppuun kulunut kinnas, kun
'^sitä'ei''enää;tanHita;^'l-'';'':y "
Itsenamen kauppapolitiikka ja välitön kauppayhteyksieh raken-
; taminen" kaikkien demokraattisten maiden kanssa on ainoa pelastus —
miitta se tarkoittaa sitä, että on luovuttava nyt niin houkutteleviksi
maalatuista Marshallin avun dollareista. ' ^
, jfä i e tällä kertaa paperilla näyttää. "Purppuranväri" kuvaa parhaiten
',^"ijnaamme ulkomaakaupan' tilannetta sanoi mr. jNIackenzle. Todeita-
II ' j^^Iioqn siis, että hallitusvirkailijat, jotka tähän asti ovat Marshallin avun
, r 'frj^Veitä-kuvanneet ruusun kirkkaiksi", ovat.nyt hyvässä, järjestyksessä
'.,perääntymässä ja tyytyvät oyt • ipurppuranväriin", mikä todellisuu­dessa
on vieläkin harhakuva.
K u n seuraa ssnsatlolehtläniin tiilee
•9 mläeen raamatun saiia ^vihtahöusus-ta.
Joka "kulkee ympäri:kuin kiljuva
Jalopeura etsien kenensä hän saisi
niellä". ;^ Ne todellakin seuraavat kot­kan
katselntnlstä saisivat JonkinlaiST
ta pientäkin asian tynkää tukkaa k o ­hottavan
Jutun muokkaamiseksi. Jai
löytäähän tikkuja asian värkkäämi-seksi.
Onhan Amerikka mähdoUl-^
stfuksien maa. . ' >.
Eslmeridksi melkein Jokainen vä­hänkin
huomattu trotskilainen on
nykyään suurlehdistön palveluksessa
'Neuvostoliiton "erikoistuntijana**.^ E l
tarvitse muuta kuin nappulasta p a i ­naa,
n i i n nämä "asiantimtijat" Värk­käävät"^
kirjoituksen Neuvostoliittoa
vastian.. He!&tä on tullut oikein anig
mattlkunta, joiden etunenässä ovat
Levine, l y o n s ym.
Sensatlolehdlstö J a ' -ailcakausleh-det
ovat viimeaikoina erikoisesti kim-nostunelta
pakolalsUn, varstakin jos
pakolaiset ovat Neuvostoliiton t ai
uusdemokratiamaiden " p e t t u r eitai.
" K i r j o l t t i h a n " Igor* Gouzenko oikein
teoksen englanninkielellä, .vaikka
myöhemmin tunnusti ettei hän oikein
tätä kieltä taida. ; i N y t p n New Yorktai
.neuvostolähetystöstä' paenneen Ka^-
senldnan kirjailijatähtl nousemassa.
Hän tosin ei edeä Uskalla väittää kir-^
joittaneensa Kasenktaan .lyhyttä elä­mänkokemusta
koskevaa klrjoitussar-jaa,
jonka eräs l^tännusliike on os­tanut.
Hän on'«i^ln jutellut J a saa--
niit siitä kuulema-^8,000. Kapitalis­t
i t maksavat; k u i ^ lukija huomaa^
Juoruamlsestaidnf jos se palvelee vis­siä
tarkoitusperää.
KirJaili)oikslTUve*hneet uusdemok­ratiamaiden
enÖselPpäät j a . sapVin-heUuttajat
eivät suinkaan - ole osoitta­neet
;mlnkäät^aist'a kirjailijälahjaki
kuutta. Heidän* ^teoksillaan ei tule
oleraaan.: mitään .jrnerklty^tä luovien
teosten r h m a l l a . ' o v a t slkäU mer-kItylKelllsiä,.
että'j5^
kaa Neuvostoliittoa Ja uusdemokratia-malta
vastaan jäfiitä syystä amerik­kalainen
kapltä^ijjjji maksaa niiden
kustantamisen. . Jälkimaailmalle ' r.s
Jäävät osoitukseksi kiitaka julkeata
moraallttomimtta sallitaan nykyisenä
aikana Imperialistisessa j&merikassa..
J.
R(
: K l
jalti
viim
mim
piiä;
tävi«
nioit
K l
hui
eläm
myöi
mist
laitt<
Ja to
tolta
kalse
kaikj
maai
nä,
Sui
yksi
ripiir
Jiaut)
Haut
tausx
Otj
najar
Johde
H koulu
vähin
koulii
lasta;
Yksi tyypillinen näistä ' ^ J a i l i j o i s ­t
a " on entinen Unkarinrpääministeri
Ferenc Nagy. Hän -oa kirjoittanut
kirjan.- jonka n i m i ' o n "The Struggle
Behind >the: Iron
rautaesiripun • • t a k a n a ) . - ^Sisällöstä
päättäen N ä g y n Ö g^
että,saadakseen Itselleen'^,kustantajan
täytyy tuoda esiUe Jotain :muuta%mitä
tähän saakka e l qle vielä esitetty.' E i .
hän'ataasamänlftiset^v^eet mielly-'
täsillä'ncMn alkava* maistua pUultai
Hän onkin havaizmut tähän saakka
tietämät^män puolen '^neuvostoih­misten
raakuuksista. , ^' ^
Yleensä on ollut sellainen käsitys,
että X7nkaTii|i Ja Itävaltaan tunkeutui
ne^n Punaisen armeijan sotilaat o l i
vat miehiä; Onhan lehdistö Jo montn
vuotta levittänyt kaikenlaisia mörkö
Juttuja neuvostosotilaltten .raakuuk­sista
näiden maiden naisia kohtaan.
Nagyn kirjasta päättäen U n k a r i n v a i -
lannut neuvostoarmeija olikin k o ­koonpantu
' naisista. .Vieläpä hyvhi
miehiin menevistä naisista, Jotka ovat
saaneet ITnkarln miesväen pelon aUe
ja naiset mustasukkaisiksi.
"Neuvostoliiton naissotilaat rais­kasivat
tuhansia ^mikarllaisla' miehiä
miehityksen varhaisimptaäVpäiyhiä",
kirJolttaa.Nagy^' Antaakseen tälle j u ­tulleen
enemmän väriä hän kirjoittaa
seuraavaa: / ' •- ' , i
r^^enälälset Joukossa
hyökkäsivät- ympäristön kylito, kaap­pasivat
miehiä j a usein pitivät heitä
k i i n n i useita päiviä... Nämä kaap-^
paukset johtivat ssllaiseen omituiseen
tilanteeseen, joka pakoitti naiset ja
tjrtöt piilottamaan, el itseään, vaan
miehiään metsiin--ja heinäsuoviin...
Neuvostoliiton 'naisjoukoilta.v.''
; Sääli.urikarilaiBia miehiä, jotka jou­tuivat
nato tö^eäni kohtelun alai­siksi.-
Täytyy vato kysyä,; ett» 'minne
on kadoimut pustan poikain tulisuus
Ja rohkeus, jota n i i n monet unkarilai,
set kirjailijat ovat kaunopuheisesti.
kuvanneet?.; V a i oliskohan suku huo­nontunut
Horth3m fasistisen diktatuu­r
i n alaisuudessa?
Me emm^tiedä kuinka tämä kirja
saattaa amerikkalaisia. miehiä vihaa-maan
Neuvostoliittoa j a sen amatsoo-neja.
Yhdestä- asiasta voidaan olla
varmoja^ttä tällaisen k i r j a n kirjoit- j
tanut mies on moraaliton j a että täl­laisen
kii'jan kiistantaminen osolttasl
kuinka pitkälle voidaan mennä puna-J
kauhun lietsonnassa."
Mitähän unkarilaiset'sanovat NaJ
^bn kirjasta? Varmaankin unkarilall
set. niin, miehet kuin nais?tkin, ovaj
Eitä mieltä, että ^fXagyh k i r j a el vä
himmässäkään määrässä herätä
haa - (Neuvostoliittofe kohtaan, mtitt
Unkarille Ja unkarilaisille se /tekq
karhun palveluksen, r Se on törke
U n k a r i n -häpäisemistä; Jollaista v i
v a i n tehdä" miesv. joka on pettänj
oman maansa J a kansansa. — Uoti.
iva alkanut haa
I r pitää päättyne
t i enää Julkaiaia
1 ti voivat ma|c8^
1 lailun taliänastii
8 JopullSset.'
i ovat kamppalii
iolefa tavotte^kBi
ä;on täy^elHf
ippaii|i oltVfi
ylittäen
mme JtsUUa äla]
iinr saavuttaa i '
a Jarjestömtiie
lulirauluyalsti
Icu^iUa aitta lo»
[aroiatavmaksetaa
$5^0.00 klinn]
fJa $2;879.17 traun
seka täall jrs
J>uvelka OMiUel
ILopptt raha tuUp
?hn Ja Vapaudfi»
lavalla. '