Vapaus, November 4, 1948

              •Svu 4 Torstaina, mariask. 4 p. — Thvasäay, Növ, 4
I ' ,
V
it
, * . ;
'{.'1
l OSUUSTOIMINTALIIKE
Parahin Jussi!
.•».1
Öletkq koskaan tai'
vannut : 21 vuoden
ikäisiä vanhaa inles-tä
tai ^ M vuoden
ikäistä nuorta mies-,
tä? Tämä ei ole k i e ­ro
kysj-mys tai m i ­kään
satu.
Vanhassa sanan-
.-^mmaamamuaiem pannessa Julistetaan,
-että "Ihminen on juuri niin vanha
^|cuin miJisi hän Itsensä tuntee." Ja
.»«e ön totta. Haluaisin kuitenkin eslt-litS&
siihen lisäyksen: /'Ihminen on
]^tiuri n i i n vanha kuin arvelee olevan­sa."
!* Lyhyen ellnkautenl olen tavannut
lukuisia vanhoja miehiä, jotka ovat
J^llest hädin tuskin 20-vuotlaita. H e
*<>vat ajatelleet •vanhoillisesti: he ovat
f i l e e t tiukasti kaikkia uusia aatteita
"^Vastaan Ja he ovat odottaneet. n i in
evähän tulevaisuudelta mutta ovat
"Suuresti kunnioittaneet ja arvosta-Älieet
menneisyyttä, että he ovat olleet
iihenkisessä suhteessa partaisia patri-
'-arkkoja.
, Toisaalla olen tuntenut joltakin pe­tin
vanhoja, miehiä, joiden ajatuk­set
ovat olleet pirteät ja puhtaat kuin
(lokakuun aamu. He eivät ole kos­ikaan:
lakanneet lukemasta, tutkimas­ta;
ajattelemasta Ja väittelemästä t u -
^ levaisimden tai menneisyyden asioista.
' l a i n u n on i o s i n myönnettävä, että
be ovat poikkeuksia säännöstä. Yleen-
^ puhuen nuorlväki on taipuisa mpaa
J». valmiinpaa ^ kaikkeen uuteen J a
;)niuutoksiln.
-i* «Mutta minun tarkoitukseni olikin |
korostaa sitä, että ee vanhempi väki,
Joka pitää ajatusftiaailmansa ajan t a ­solla,
saattaa henUssssä siibteessa o l ­la
nuoren kansan tasolla. Se vaatii
kuitenkin alitniista vaUtttustyötä. M i ­nun
mielestäni saattavat vanhemmat
ihmiset saada paljon enemmän valis­tustyöstä
kuin nuoremmat. Jos orat
vastaanottavaisia.^ Se -aiheutuu van­hempien
laajemmasta käytännöllises­tä
kokemuksesta» jonka Johdosta h e i l ­le
on teorian käytäntöön sovittami­nen
helpompaa, olipa se miten syväl­listä
tahansa.
Eräs mieluisimmista yllätyksistä m i ­tä
. minulla on o l l u t . moniin päiviin,
oli keskustelu A k u U r h o s e n kanssa.
Min^"* havaitsin hänen päätään pl*-
temmäksl kuin mitä; hän' - oli ennen
äskeistä opiskelukutssiaan. Hänen
asioihin suhtaantumlsensa on huore-kasta
— täynnä InnosttiMa Ja ojjti-mlsmla
siitäkin huolimatta, että
hän on Jo sivuuttanut 20.vuotta, eikä
varsin äskettäin.
Olen saanut tietää, että Akulla on
tilaisuus siirtää tietojaan Ja käsityk­siään
suomalaisten keskuuteen: maan:
eri osissa, että suuremmissä keskuk­sissa
Järjestetään sitä varten ^opinto­kursseja,
mm. Timminsissä. ^ ^ r t a in
toivoni olisi, että liikkeemme old-tlmerit
eivät aliarvioisi näiden "kurs­sien
merkitystä. Niitä voitaisiin p l -
tää^eräänlalslna kertauskursseina, J o i .
den avulla päästään ajan tssolie maa­ilman
asioissa ja edlstysmleliäes^sä
ajattelussa.
Canadan Suomalalrien Järjestö
saattaa vielä muodostua yhdeksi C a ­nadan
nuorekkaimmlsta Järjestöistä.
Veljellisesti J im Tester.
OSUUSTOIMINTAPAKINAA
«•äj M i l l o i n on Ihmisellä^ otollisin aika
' OppIakäElttämään sellaisia yhteiskun­nallisia
ja taloudellisia kysymyksiä
kilin osuustoimintaa Ja uniolilicettä
sekä monia multa kysymyksiä, Jotka
—koskevat Jokapäiväistä elämäämme Ja
IJIosuhteitamme? Hyvin usein kuulee
sanottavan kun on kysymys lasten pe­rehdyttämisestä
Johonkin, esim. osuus-
> toimintaap, että ei he sitä kuitenkaan
, , ymmärrä Ja että kyllä heillä bn aikaa
siihen tutustumiseen kun tulevat v a n -
l hemmiksi. Sama pitää paikkansa
muihinkin työväen: rientojen opetta­miseen
nähden.
^ ^ ^ ^ j j r, K u n nuorukainen Ja neitonen Jät-
' ' tävät kotilieden Ja astuvat "täyslval-
_ talslna" yhtelskimnan jäseninä joka-päiväiseen
elämään n i i n sHloln heidän
pitäisi ryhtyä opiskelemaan. Tuleekö
helUe silloin ikäänkuin itsestään y a l -
tava tiedonhalu? Onko silloin alkaa
;Ja tilaisuutta yhteiskunnallisten aslblr
den aakkosten • oppimiseen? Onko
heillä silloin edes rohkeutta tiedustaa
xiäitä asioita vanhemmilta ja koike-nelmmUta
ihmisiltä? Eivätkö he p a K
Jasta tietämättömyytensä Jos kysyvät.
T Miten usein tapahtuukaan, että
^nuoret Joutuvat monessa suhteessa.
riiiiiniiinniimininiiiiiinaniininmniiM
A. KARI
KELLOSEPPÄ
PUHELIN MARINE 3 9 17
187 E. Hastlne:s St.
Vancouver Br. Colombia
Toronlon ympärislön
suomalaiset • miehet
ja naiseti
Antakaa minun auttaa Teitä saa­maan
itsellenne ensiluokkaiset pu­vut
Ja päällystakit.
K. MÄKELÄ
FuheUn 1277 R
m Head St, SImcoe, O n t
STOCKHOLM
RUOKALA
311 Main St. Vancouver, B. C.
Puhelin PA. 0538
Ainoa suomalainen
ruokala Vancouverissa.
Kohtmillhct hinnat ja hyvä
. palvelus.
CRYSTAL
S T E A M BATHS
A V K I J O K A PXIVÄ
Suomalaiset omistajat
Mr. Ja Mrs. L . Loflund
CRYSTAL
: BEAUTY SALON
Omistaja, Margret
P U H E L I N HA. 0094
1763 E. Hastlngs S t
Vancouver Br. Columbia
hai-hateille kun jättävät kötUleden:
Parhaillaan käynnissä oleva SUurteh
Järviön lakko ön älltäkalkkelh kirk­kaimpana
esimerkkinä: Melkein polk-
(keuksetta ovat tikkurit nuoria poika­sia.
Jotka eivät luomiöllli^estikään Sä-sitä
siinä olevähmltäätt väärää. e(t&
työskentelevät lakonalaislUa läivbillä.
Heitä ei voi edeä syyttää koska he
ovat vallaesaolevan luokah .t>ropagahr
dan uhreja.
• • •
Sama pitää paikkahsa osuustoimin­taan
nähden. Tunnen ihonlä nuoria
miehiä Ja naisia. Joiden vähhehunat
ovat olleet osuustoimitttaVäkfeä.' Jotka
ovat paljon uhranneet' dsuuMolmlnta-lllkkeen
edistämisen hyväksi. Mutta
'heidän lapsensa ovat varttuneet mie­hiksi
Ja naisiksi. JöIUe osuustoiminta­liike
o n vletas käsite, Jopa jbläiakln
tapauksissa ken'assaan vastenmieli­nenkin.
He «iVät tietenkään O s ta
osuuskaupoista vaan ketjukaupoista Ja
muilta yksityisyrittäjillä. Jopa Joskus
ylvästeievätkln sUIä niiten hyvissä
suhteissa he ovat tUon t a i tämän y k s i -
tyiskauppi&att kahteai miten hyvä
luo"tto heillä on jne. .: ,
Syy tähän tilanteeseen on Blinäi e t ­tä
lasten osuustoimintaan tutustutta­minen
on Jäänyt aikanaan tekemättä.
KeneUe tämä työ kuululftif Voidaan
sanoa sen olevan osuusliikkeiden v a -
listuskomiteoiden velvollisuuden, mikä
onkin totta. Mutta se e i riitä lapsUn
nähden. Joiden suhteen. vanhempien
velvollisuutena on kertoa helUe.osuus-toimlnnan
merkityksestä, saavuttiksls-ta
Jne. Lapsille on tehtävä selväksi
mistä syystä osuuskauppa pannaan
etutilalle ostojen tekemisessä Ja se on
tehtävä silloin kun on kysymyksessä
perheen ostokset. Nata menetellen
juurtuu osuustoimintaliike hiljalleen
lasten mieliin Ja kantaa runsaan h e ­delmän
heidän tultuaan vanhemmiksi.
On totta, että valistuskomiteoiden
pitäisi kiinnittää suiuempi huomio
lastenkin vetämiseksi osuustoiminta­liikkeen
piiriin. Siinä suhteessa lie­nee
parhata menettely se, että lapsille
järjestetään erikoisia Juhlatilaisuuksia
j a kesälelritoimlntaa. Joiden yhtey­dessä
voidaan kylvää osuustoimtata-liikkeen
siemeniä nuorten mlelita.
Koska vallstuskomiteat eivät saa v a ­roja
näitä tehtäviä varten olisi'pääs­tävä
selvään käsitykseen sUtä miten
tämänlaatuinen valistustyö rahoite­taan.
Ainoa tie tämän kysymyksen
ratkaisuun löytyy mielestäni eri osuus­liikkeiden
välisessä yhtelstolmiimassa.
Jos lasten keskuudessa -.harjoitetta­vaan
valistustyöhön nähden päästäi­siin
yhteistoimintaan n i i n koituisi siitä
edulliset tulokset tulevaisuutta silmäl­lä
pitäen. Nuorisostamme - kasvaisi
niitä miehiä j a naisia, Jotka edistäisi­vät
osuustoimintaliikettä sen Jälkeen
kuta nykyinen polvi siirtyy sivuun.
Wm. Lalne,''lntematlonal-osuuslllk-keen
valistustyön Johtaja.
(Jatkoa)
OHRANA AtOITTIjKOMMU-NISMIN
HÄVITTÄMISEN
Jo silloin, k u n Tanner puoluelneen
MittI tunnuslauseensa "kommunismin
hävittämisestä", tämä silvo tihutyö oli
aloitettu ohranalaitoksen toimesta, ja
se Jatkui sodan päättymiseen a s t i . ' T u ­hansia
sodanvastustajia ja kansan v a ­pauden
puolustajia otettiin kiinni,
heidän tukkansa kerittiin pois j a h e i ­dät
syöstlin vankiloihin j a keskitys-lelreihta.
Satoja ammuttiin t a i mur­hattiin
verisen Anthonin ohranalai­toksen
kldutuskammiolESai Teloituk-:
slto osallistuivat myös Tannerille us­kolliset
"kansanvallan kannattajat",
kuten vieläkin S A K : n järjestösihtee­rinä
toimiva Llnblom on omalta koh­daltaan
tunnustanut. Veri vuosi vir­toinaan,
kansanvallan sankarien v i a ­ton
veri. Vielä silloinkin, kun Suomen
ratihanvaltuuskuntalähtt vuoden 1944
syksyllä Moskovaan solmimaan väli­rauhaa,
hallitus kaiken varalta a m ­mutti
ennen valtuuskunnan Mosko­vaan
menoa useita aikaisemmin kuo­lemaan
tuomittuja sodanvastustajia,
Nämä murhat suoritettlta kaikessa
kiireessä peläten, että vällraixhasopi-mtts
estää kuolemanrangaistusten täy-täntdönpanon.
Pyövelit tahtoivat eh­tiä
vällrauhansopimuksen edelle. Tä­mä
murhapolitlikka oli Väinö Tanne­rin
Ja hänen puolueezisa kannattamaa
kansanvallan puolustajien Ja sodan-,
vastustajien hävittämisen politiikkaa,
vaikka sitä tyylisyistä - nlmltettitakin
"kommunismin hävittämiseksi";
SUOMEN K A N S A MUISTAA *
• Mutta sosdem. puoluetoimisto olet­taa,
ettei Suomen kansa muista, mitä
tannerilainen sosialidemokratia teki
sodan aikana kansanvallan rippeiden­kin
hävittämiseksi. Siksi se koettaa
väärentää hlsotriaa:
"Tunnettuahan on, että Saksan nat­sit
sen enempää kuin kotimaiset taan-tumusaineksetkaan
eivät sodan aika­na
arvanneet käydä Suomen v a l t i o l -
_llsen'demokratian perustan kimppuun.
Tämä ei suinkaan aiheutunut mistään
hlenotunteisuussyistä, vaan tärkeim­pänä
tekijänä voitaneen pitää sitä, e t ­tä
SosialldemoKraattinen Puolue o l i
siksi merkitsevä voima, että tuollaiset
toimenpiteet olisivat myös suoritta-
Jlensa kannalta johtaneet katastrofiin.
Kaikista vääristelyistä huolimatta on
Ja pysyy tosiasiana, että Suomi ainoa­na
Saksan rinnalla taistelleista maista
säilytti demokraattisen valtloraken-teen.'*
(Sosialidemokraattinen tie).;
Säilytti, mutta miten? Siten, että
Saksan natsien, Suomen taantiunus-porvariston
Ja Suomen sosdem.-puo­luejohdon
käymtaen Suomen valtiolli­sen
demokratian perustan kimppuun
johti Vsuorittajiensa kannalta katas­trofiin".
• "Kommunismin hävittäml-:
sen" varjolla Suomen perustuslain
poikkeuslaelllaan Ja verisellä pyöveli-tolmlnnallaän
täydellisesti hävittäneet
saksalaiset Ja suomalaiset aseveljek-sat,
Jöihta Suomen natsien lisäksi
kuuluivat myös Suomen Sosdem. Puo­lueen
Johtohenkilöt; saivat neuvosto­armeijalta
päihtasä j a päästivät kat­keran
itkun, kun neuvostohallitus s a -
neU heille "julmat" välirauhanchdot,
Joiden tähden poikkeuslait oli pantava
penkta alle, perustuslain demokraatti­set
pykälät kohotettava arvoonsa ja
mieletön demokratian kannattajien
murhaaminen oli lopetettava. Kaik­kihan
tämä on n i i n tuoreessa muis­tissa,
ettei kukaan voi uskoa sosdem.
puoluetoimiston nätisti tekaisemaa
hlstorianväärennystä.
Voksin puheenjohtaja
vaihtuu
Moskova. — Voksin puheenjohtaja
Komenov on vapautettu tehtävästään
omasta pyynnöstään j a hänen t i l a l ­leen
on valittu prof. Denisov.
Vcks on järjestö, joka ylläpitää k u l t ­tuurisuhteita
toisten maiden kanssa.
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan haomatoimmiss» sateaaloteui
E R I K O I S A L A N A sisustaudlt. naisten. lasten j a venerlset taudit
/ Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti
iltaan veren vuotoa.
Vastaanottotnmilt: Kello 3—« l p.
3537 P A R K AVE. PUH. BArbonr 7623 Montreal^ Qoe.
SOSDEMJOHTO T A I S T E L I N A T ­S
I EN VOITON PUOLESTA
Jos Suomen Sosdem. Puolue olisi
todellakin ollut niin merkitsevä voi­ma,
että se olisi saanut scdan aikana
tahtonsa lävitse, n i i n Suomen demok­raattisesta
valtiorakenteesta ei olosi
nyt Jäljellä muuta kuin vankilat, jois­sa
kaikki hatslsmin vastustajat s a i s i ­vat
virua. Sosdem. puolue taisteli
Hitlerin voiton puolesta, ja Hitlerin
voitto olisi ilman muuta tehnyt Suo­mesta
keskitysleirin, jossa olisi ollut
tilaa, Sosdem. Puolueenkin rivlmiehll-le.
Väinö Tanner ja kumppanit oUs}
tietysti tehty keskitysleirin vartljolk^
si. Joskaan el mistään hienotunteisuus-syistä,
vaan siksi, että he olivat olleet
merkitsevänä voiniiana taistelemassa
Hitlerin "uuden järjestyksen" puoles­ta.
K A N S A N V A L L A N V I H O L L I N EN
P A K K O D E M O K R A T I A N IKEESSÄ
Sosdem. Puolueen johtohenkilöt
ovat sodanjälkeisessä politiikassaan
ataakin sanoissa luopuneet "kommu-nismni
hävittämisen" tunnuslauseesta.
Mutta mikäli sodanjälkeisen demok­ratiamme
tehtävänä ei ole ollut "kom­munismin
havittamtaen",. sikäli he
ovat lakanneet nimittämästä nykyistä
ha llltus järj estelmäämme demokrati­aksi.
He nimittävät sukpakkodemok-ratlaksl.
-
SUnil on kansanvaltaa vastaan
kamppailevien, mutta silti k a n s i ^ v a l -
talsuudellaan kerskailevien herrojen
suusta singahtanut vahingossa sann.
Joka luonnehtii heitä Itseään j a h e i ­dän
pyrkimyksiään. Sillä mlt& pakko-demokratia
merkitsee? Se c l voi mer­kitä
muuta kuin sitä. että nykyisen
järjeistelmämme aikana piTltään de­mokratian
vastustajia tekemään de­mokraateiksi
pakkokeinoin. Jos sillä
tarkoitetaan Suomen Sosdem. Puo-luden
Johtohenkilöitä, u i t a jaslassa on
vinha perä. Siinä on tosiaankin sel­laista
väkeä, joka ei sopeudu demok­ratiaan
muuta kuin-^pakolla! ,
Leskisen Ja Varjosen puolueen suh­tautuminen
Suomen sodanjälkeisen
politiikan kaikkiin suurkysymykslin
osoittaa -tämän väitteen, oikeaksi. ?
K A K S O I S P E U LUONTEEN^
OMAISTA T A N N E R I L LE
; Kaksoispeli on aina ollut Tannerin
johtamalle Sosdem. Puolueelle luon­teenomaista.
Sen ohjelma on aina
eronnut teoista- ; Sodan.alkana v. 1941
ohjelmassa esitetty "demagogia väheiji
minimiin, koska Hitlerin voitto näytti
Väinö Tannerista varmalta; j a hän el
sen vuoksi katsonut tarpeelliseksi kät­keä
todellisia kasvojaan. Entinen
"kansanvaltainen" ohjelma .muutttil
silloin jotenkin huolimattomasti ver­hotuksi,
m i l t e i avoimeksi hltleriläisjry-den
vaatimaksi "kommunismto hävit­tämisen"
ohjelmaksi. Mutta, sodan
jälkeen oli Tannerin s e i u ^ J i e n kät­kettävä
kasvonsa. V, 1946 ylimääräi­sessä
puoluekokouksessa hyväksyttyyn
menettelytapaohjelmaan otettiin taas
sodan aikana miltei kerskaillen pois
viskattu viikunanlehti. Johon nyt k i r ­joitettiin:
"Sosialidemokraattisen p u o e e n
menestyksellisen valtiollisen - l u o k k a ­taistelun
tärkeimpiä edellytyksiä on
valtiollinen kansanvalta, jota puolue
pyrkii muuttamaan . porvarillisten
luokkien herruuden välikappaleesta
työtätekevien luokkien »pyrkimysten
mukaiseksi."
Tämän jatkoksi vllkunalehteen k i r ­joitettiin
paljon muutakta sisällöltään
samankaltaista tekstiä. Mutta sodan­aikaisen
terrorikomexmon sortumises­ta
vihastunut mieli pani kirjoittajan
käden vapisemaan' Ja ruhjomaan v l i -
kunalehteä niin kovakouraisesti, että
siihen tuli repeämiä. Niistä taas l u ­kijan
silmään loistavat seuraavanlai­set
vanhan terrorijärjestelmän pää­miesten'Suojelemiseksi
kirjoitetut s a ­nat:
'•Se (Sosdem. Puolue) tehostaa o i ­keudenkäytön
riippuniattomuuden Ja
tasapuolisuuteen tähtääviä pyrkimyk­siä,
mielipide- j a muiden vähemmistö­jen
turvaa, sananvapauden."sekä y h ­distys-
j a kokoontumisvapauden louk­kaamattomuutta."
Ei pidä luulla, että noiden sanojen
kirjoittajat olisivat alkaneet katua L a ­puan
l a i n hyväksymispuuhissaän teke­miään
syntejä. Jos kysymys oHsislitä^
n i i n nuo sanat olisivat oikeudenmu­kaisia
Ja hyväksyttäviä. Mutta nämä
ohjelmavaatimukset ovat valitettavas­ti'
kokonaan toisen hengen tuotteita.
Ne on kirjoitettu tilanteessa,, jolloin
sosdem. puoluejohto kävi sitkeää
kamppailua sotaan syyllisten ja m u i ­den
fasistirikollisten 'rankaisemista
vastaan.
teen,: Jonka mukaan rikokset j^ubaa
vastaan on^ tanjgalstava.^
lueslhtceri Leskinen ei ollut isotiniit
demokratian, vaan fasismin puolella,
j a siksi hän kekM verjukkeftä, tulkitsi
kansatavällstä- oikeutta' fasistien t a -
vota vaatien sen: käyttämistä .sota­rikollisten
suojelemiseen. Niin ei-«le
koskaan tehnyt eikä - tee ainoakaan
demokraattL
S O S B E M I E N «DEMOKRAATXI.
SESTA*^ A J A r m . U S T A '
Sosialidemokraattinen Ptiolue, joka
Julistautuu ylpeästi noaamme kansan-valtalämmaksi
puolueeksi, o n leiman­nut
sodanjäll^isett ''demokratiamme.
Joka:antol-toimintav^atiden vasem-talstblalseile
työväenilikkfeeU eikä
häiritsi ketään pannakseen 1i&net\r^^^^''^^f.r^^;g^
mielipiteittensä tähden l l n W n , Juuri p^avda Ja huor
sellaiseksi,: jollataen Suomi-oli ennen
sotia j a s o t l e n a i k a n a - ^ poliisivaltiok­si-
, ' '
Vihaisina, siltä; että dem^
n e n r a u h a n s o p l m t i s / i n kielten y h ­distyneiden
^ kansakuntien ' - puolella
taistelleiden suomälaJsträ • kän^nval-lan
kannattajien rankaiisemiseni Suo-
FAR/VW\RIEN
PÄIVÄPALSTA
"Tuolien lämmittäjiä" vähennetään
SOSDEMIT P U O L U S T I V A T
SOTASYYLLISIÄ
Muistettaneen» miten Väinö Leski­nen
puolueensa kansanedustajan omi­naisuudessa
Jo elok. 24, 1945 lausul
sotasyylllsyyslata : lähetekeskustelussa
ankaran tuomionsa hallitukselle, joka
tahtoi rangaista rikollisia. Lainatta-r
koon tähän erältä kohtia puoluesih­teeri
Leskisen puheesta, Jotta näkyisi
selvästi, mitä sosialidemokraattisen
puoluetoimikunnan Jäsenet tarkoitti­vat
kirj oittaessaan ohjelmaansa -kau­niita
sanoja mielipidevapauden j a s a ­navapauden
turvaamisesta: > V
"Menettely on vastoin kansainväli­sen
oikeuden periaatetta.
"Kun hallituksen esityksen tarkoi­tuksena
on saattaa rangaistukseen ne
henkilöt maassamme. Jotka ovat teh­neet
Itsensä 'ratkaisevalla tavalla* syy-pälksl
sotarikoksiin e l i siis kansata-vällsen
tulkinnan mukaan 'rikoksiin
rauhaa vastaan'/ merkitsee se. että
suomalaisessa tuomlolstuimsesa ryh­dyttäisiin
tutkimaan Ja'tuomitsemaan
henkilöitä kansatavällstä oikeutta vas­taan
tehdyistä rikoksista. Tällainen
menettely on paitsi perustuslaktemme
vastainen myös vastota kansainvälisen
oikeuden ja oman sisäisen oikeutemme,
periaatetta."
Tämän puoluesihteeri Leskinen s a -
.nol tietäen hyvta, että sotarikollisten
tuomitsemtaen ei ole vastoin kansain­välisen
oikeuden periaatetta. TViisen
maailmansodan jälkeen kaikissa de­mokraattisissa
maissa sotarikolliset
tuomittiin, j a muissa maissa paUön
mutkattomlmmta kuin Suomessa. P u ­he
kansainvälisen oikeuden periaattei­den
loukkaamisesta oli kalkissa maissa
vain syyllisten Ja heidän suojelijalnsa.
uusfasistien juttua. Uskaltamatta s a ­noa
avolmeätl. että sotarikollisia ei
saanut tuomita, pelkurlmaiset sotari­kollisten
suojelijat tekeytyivät k a n -
satavälisen oikeuden puolestapuhujik­si,
vaikka cäimerklksi Suomen sotaan-syylliset
Ryti, Tanner j a k u m p p ^ t .
eivät olleet ^välittäneet r a h t u a k a^
enempää kansainvälisestä ktiih k o t i ­maisestakaan
oikeudesta antaessaan
halli ttiskautenaan teloitta jakomppa-niolden
murhata sal^saiaisvallan v^s-tustajia
Sucmessa.J On huomattava,
että puoluesihteeri Leskinen oli vaien­nut
oikeudessa siltota. k u n hän itsensä
gangsteriksi julistaen oli tehnyt sota-raivostaan
hyveen. Luulisi, ettei sel­lainen
mies oli pätevä edes puhumaan
kansainvälisestä oikeudesta, \ielä v ä -
hemnfiän vetoamaan siihen. Kaikki
demokraattiset kansat olivat hyväksy-nj-
t kansatavälisen oikeuden periaat-men
SosialMemöferaatta ^ I m i t t ö j at
ovat lauhduttaneet deinokratiälle när-käsiynsrtta
mieltään julkaisemalla bä-vSistyskfrjolttiksik
niistä mlehlstäV j o t ­ka
EinÖLa^Esqn; tavoin uskalsivat so^
dän-:älkanapa]ana; henkensä alttiiksi,
puolustaessaan Suomen kansanValtiiEka
saksaiaidavalloilitajia Ja heidän
Iäisiä väUkappalelU^nvastaati; Vlelär
pä selvästi. fasistiseen vallankaap^
paukseen pyrkineet / asekätkljät ja
muut saläliitiölaiaet, ovat näyttäneei;
Suomen Sosialidemokraattisen puo­lueen
Johtohenkilöiden sllm]j9sl& j)iih-talliapulnuislltäi
joiden ^arkoitoicsena
o n ollut Vainvlserrellä kansanvaltai­sen'
yhtelskuntarakeimuksemme. k a -
tbnräystääM.;' Kaikki^läkipykälät j a
"pohjoismaiden- öikeuskäsityksen" n i ­missä
esitetsrt veruldceet ovat kelvan­neet
sosdem. sanomalehdille, jonkun
k o k a i i n i - S a l l in j a hänen vakoilijato-vereittensa
puolustamiseksi. ' M u t ta
työväen / demokrdattl^t kansalaisko­koukset
elvätoläl^^täi^et zioidenvol-makasta
miestä väille jääneiden y k s i -
lönpalvbjlen slhnissä minkäänlaista
armoa. Tjröväen kansalaiskokoukset
j a lakot on sosdeta. sanomalehdissä
leimattu — lapualaisfaslsmlksi. Sel­laista
on "demokraatttaen'r ajattelu.
Joka asettaa yksilön etutilalle.
Volinme siis * san<^ että Suomen
Sosdem. Puolueen % johtomiesten " k o l ­mas
tie" on sods^^Jälkeenkin;'johtanut
suuntaan/ Jossa' dentakfatlää . ei ole.
Sosdem. puoluetotaiistoii demokraatit
ovat olleet vilpittömästi hämmästy­neitä,
k u n heitä o n moitittu Oöbbelsln
asetoveruudesta. rGöbbels, k)aiken ^
mokratian vlholUnen.- oli heidäiL mie­lestään
vatasaksalataen herrasmies,
jonka ;kanssa~ suomalaisen V sosialide­mokraatin
oli. he^jpoa päästä yhtels-ynmiärrykseen.
(Jatkuu)
Ne^ Yoric — Neuvcstoliiton 240,000
-kollektilvitllalla, joissa työskentelee
yli 41,600,000 ihmistä, suoritetaan m i ­nisterineuvoston
eli hallituksen tuella
palkkalistalla olevien byrokraattien
puhdistus. Julkaistun asetuksen mu­kaan
kollektiivltllojen hallinnosta vä-heitaetään
kollektiivitilojen johtajien
apulaisia, kirjanpitäjiä, aikapoikia jä
kirjureita.
Pravda' huomauttaa tämän johdos­ta,
että vuonna 1946 annetun asetuk­sen
perusteella kollektiivitilojen halr
linnoista on vapautettu y l i 500,000
henkilöä, joiden palvelusta ei tarvita.
Tästä huolimatta on vieläkin huo-lämmittäjiä'^
huomauttaa, että
joissakta piireissä . kollektiivltllojen
halltatokustannukset ovat jopa lisään-tyneetkta
vuoden 1946 jälkeen.
Julkaistu, asetus määrittelee monta­ko
"trudodnla" (kollektiivitilan työ­päivää)
Sallitaan hallintotehtävien
täyttämistä varten. Suurimmilla k o l -
lektUvitUoilla, Joldeq palkkalistalla bn
100,000 "trododnia'.' (työpäivää) vuo­dessa,
e l saa käyttää kolmea, prosent­tia
enempää kokopalstyömäärästä
hallinnollisten tehtävien suorittami­seen
(siis sataa kollektiivltyölälstä
kohti el saa olla halllnnollisicsa t o i ­missa
3 henkeä enempää). Siihteelli-sesti
enemmän voidaan käyttää työ­voimaa
hallinnollisissa tehtävissä ple-nlllä^
tiloilla, joiden vuotutaen palkka-listasisältää
20,00a "trudodnia" ja;sitä
vähenunän. missä hallinnollisten teh­tävien
suorittamiseen saa käyttää 8
prosenttia.
Hallinnollisissa tehtävissä oleville
henkilöille annetaan " t r u d c d n i " aino­astaan
niistä päivistä, jollota ovat
työssä. Kollektiivltllojen velvollisuus
on antaa heille sekä pelto- että v i -
rastoiöitä s^kä määrätä heille " k u o -
tat" peltotöissä. Kllreelllslmplnä työ­aikoina
on k a i k k i ^ virastotyöläisten
mentävä pellolle työhön. Näin mää­rää
tämä uusi asetus.
Keinotekoinen
valotus auttaa
munafuotantoa
Kanafarmarit ataa kohdistavat kaik­ki
pyrkimyksensä m u n atuotannon
mahdollisimman suureksi saamiseen.
Monet. omaksutut hbitomenetelmät
olivat -kerran kokeiluasteella, mutta
vuosien; varrella ne ovat tulleet tar­kasti
noudatetuiksi säännöiksi, joiden
noudattaminen merkitsee suurempia
tuloja. Yksi sellaisista menetelmistä
on ketaotekotaen valotus munivien k a ­nojen
huoneessa.
Ne hyödyt, jotka saadaan keinote­koisten
valojen käy1!östä, eivät n i i n ­kään
paljon Johdu munatuotannon l i ­sääntymisestä
koko vuosi huomioon­otettuna,
vaan paremmin sitaä, minä
aikana nuo munat tulevat munituik­si.
Niiden avulla kanat saadaan mu­nimaan
enemmän syksyllä j a talvella,
Kananpoikain
Pärttylinvyö
Rohjois-Oiitarion
kulta^alueelta
Sumjniilaan, flarmony - Hall'iin,
Timminsissä, kokoontui satoihta nou­seva
ystävien joukko lokak. 24 p.
toimittamaan ' viimeistä rakkauden­palvelustaan
Erkki Ylikoski-Koskelle,
Joka. kuoli Stl ^ r y ' s 'hospljtallssa.
Timminsissä, lokak. 19 pnä; Pastori
A. I. Heinonen ;johtihautausJumalan-palvelusta
suomen- Ja < englanninkie­lellä
Ja t o i m i t t i ruumlta baudaniepoon
siunaamisen': Timihinsta ' h a u t a u s ­maalla.
Kauniita seppeleitä ym: k u k ­kalaitteita
oli saapunut - stuujuhlaan
laajalta ystäväpiiriltä;- .
E r k k i Ylikoskl-Koskl syntyi N i v a ­lassa
1880. .cänadaan hän - saapui,
asettuen asumaan Tlmmlnsita 24
vuotta sitten, työskennellentäkäläi­sissä
kultakaivoksissa -päästen eläk­keelle
joku vuosi sitten. Vainajaa
lähinnä kiaipaamaan jäivät vaimonsa
Epa. (Ebba)- YlikMSl-K<^]d Nivalassa
j a heidän kutisi lastien myös Suomes­sa.
YstävdiBSeilä- j a hiljaisena l u o n ­teellaan
Ja raittiilla jfelämäntavoiilatm
oli vataaja saaviitis^ut täällä laajan
ystäväpiirin. ' " "> ,
Taivaallinen Isänune 'lohduttakoon
Ja tukekoon omaisiä^heidän raskaasäa
sturussaan. — A . I . H . . ^
Jollota mtman hinnat ovat kalliimmat.
Taloudellisesti yhtä edullista el ole
käyttää valoja-hyvillä muni joilla k um
huonoilla ^Ja keskinkertaisilla muni-
Jollla. ..'Kanojen, jotka munivat vuo­dessa:
-275 mimaa, tuotanto jakautuu
tasalsenunta; Näinollen valojen käyt­tö
sellaisille kanoille ei ole n i i n hyö­dyllistä
kuta sellaisille kanoille, jot­ka
munivat vähemmän. Keskinkertai­nen
m u n i j a tuottaa suuremman osan
munista keväällä: Sellaiset kanat tar­vitsevat
valotusta.
Ketaotekotaen valotus, saa aikaan
suuremman munatuotannon siten, e t ­tä
sen avulla saadaan lisää säteitä.
Jotka kiihoittavat kanan munaorkaa-neja.
Luonnollisesti käy kanalle vält­tämättömäksi
kuluttaa suurempi mää-,
ra rehua Ja vettä voidakseen tuottaa
nämä ylimääräiset-munat. Kaikkina
niinä aikoina, jolloin valot ovat p a ­lamassa,
ttilee kanoilla olla ruokaa ja
vettä aina saatavissa.
- Mitään erilsolsta suositusta siltä m i ­ten
suuri tulisi lampun olla j a miten
pitkä niiden välimatka, ei yleisesti h y ­väksytä.
Tyydyttäviä tuloksia on saa­tu
käyttämällä 40 wattin lamppua j o ­kaista
200 neliöjalkaa kohti 20x2^ j a -
Aku Korhonen
Canadan Suomalaisen Järjestön
kiertävä puhuja j a järjestäjä vl»-
railee eri suomalaisasutuksilla Onta­rion
Ja Quebecta maakunnissa seu­raavassa
Järjestyksessä::
Whlteflsh . . . . . ..
Beaver Lake . . . .
S a i i l t s t e . Marie
5 P .
6 p .
7 P .
Korhonen saainii h i y a i i lähes vuo­den
kestäneeltä v i e i ^ u i t a Suomessa,
Jotexi hänellä onmielenkilntpista kor-rottavaa
sieltä. Saimalla hän selos­taa
yleistä tilannetta Ja Järjestömme
tehtäviä yleensä.
'' \ ' ' ' ;:•
KANNATTAKAA; UKKETTÄ
JOTKA ILMOraTAVAT
YAFAIJINESSA .
lan kokonaisessa munivata kanain
huoneessa. Valoista saadaan parem­mat
tulokset silloin k u n ne ovat sijoi­tetut
kuuden j a l an korkeuteen lattias­ta,
vaikkakin Jiyvlä tuloksia saadaan
sUloinkta k u n ne ovat sijoitetut m u i l -
lekta tasoUle.
Heijastajat; 4 tuuman syvyisiä j a 16
tuumaa läpimitaltaan, voidaan myös
käyttää.. E l l e i heijastajia käytetä, käy
suurempien lamppujen käyttö välttä­mättömäksi.
Orret samoin kuin ruo-kapaikatkta
tulee v a l o l t t a a . M u t ta
jos koko yön valoja käytetään, niin
silloin ei tule.orsia valolttaa.
Lukuunottamatta sitä, jolloin koko
yön valoja^ käytetään, valotuksen pää-tarkoittis'
on tehdä kanojen työpäivä
13 Ja.14 ttmtlseksi. Sen pituinen päi­vä
saadaan pitämällä valoja päällä j o ­ko
ennen auringonnousua aamulla tai
auringonlaskun Jälkeen illalla tai se­kä
aamulla että illalla.
Useammat kanafarmarit hyväksy­vät
mieluimmin aamuvalotuksen.- V a ­lot
voldatm aamulla asettaa pala­maan
automaattisesti määrättynä a l -
.Englantilaisen .maaseutukaupungin
raastuvanoikeus tuomitsi äskettäin
kuolemaan kaksi paimenkoiraa, Mon-tyn
ja Brucen. Oikeudenkäynti on
herättänyt Englannissa hyvin suurta
huomiota, ja lontoolaisetkin lehdet
ovat paperipulasta huolimatta julkais­seet
siitä etusivun juttuja kahden
palstan otsakkein.: Syyttäjä syytti k o i ­ria
hyvin koiramaisesta teosta. 81 k a ­nanpojan
tappamisesta.
Montjr-Ja Bruce oliva teräänä yönä
lähteneet kotoaan, .Ipswinchin lähis-^
töllä sijaitsevasta pappilasta, j a teh­neet
tekosensa. Niiden omistajatar,
kirkkoherran tytär, ei tahtonut kieltää
tosiasiaa, mutta ilmoitti, että hänen
molempia lemmikkejään näytti seu­raavana
päivänä vaivaavan paha oma­tunto
j a että ne olivat "hyvin katu­vaisen
näköisiä" kananpoikain Pärt­tylin
yön jälkeen.
"Draaman" kohokohdaksi muodos­tui
ehkä se, että kirkkoherra kutsui
seurakuntalaisiaan koolle — rukoile­maan
j^oirien puolesta! Kirkkoherran
naapurit keräsivät keskuudestaan 380
puntaa korvaukseksi kananpoikain
omistajalle pelastaakseen koirat kado­tuksesta,
mutta oikeuden puheenjoh­taja
oU tinkimätön. Tuomiossa sanota
tiln, että' "Monty j a Bruce uhkasivat
Englannin maaseudun rauhaa".
Varjelkaa hedelmä­puitanne
. Hedelmäpuita tulee varjella hiiriltä
syksyn ja talven tullessa. Monet asi­antuntijat
varoittavat, että hiiret voi­vat
tehdä tavallista enemmän tuhoa,
koska kuivuuden tähden jolliakin p a l ­koin
on hyvin vähän rikkaruohojen
siemeniä hiirille.
Wisconsinlssa, esimerkiksi, on jo
näin aikuisin havaittu, että hiiret ovat
ruvenneet jyrsimään hedelmäpuiden
parkkia.
Hedelmäpuut voidaan varjella kun
niiden ympärille asetetaan pienisil-mäisestä
rautalankaverkosta tehty a i ­ta.
Sitkeä paperikin sekä faneerile-vyt
pitävät hiiret pois puista jonkun
aikaai mutta rautalankaverkko pui­den
ympärillä on paras ehkäisykeino.
A i t a eli mikä este hyvänsä pitää olla
tuuman t a i kaksi maansisällä, ettei
hiiret kaiverra j a mene läpi sen alta.
Myrkkypalat ruohon tai talvlpeitteen
a l l a myös hävittää suiuret määrät h i i ­riä.
.. •• • • :,•
Holstein sonnista -
$9,400 hinta
Toronto. - CanadaJals»
vanhasta Holstein sonSn
hawalataen Elaicroft F W
Antonio Ubicille U r u g S '
taäUä vume viikolla k o rW
lataen hinta; eli $9,400
sairasti
i-gTPgUiä taasen M
löjiiUe perheen nu
r*S^er:aa on kulu
iTäjjpJtä^ aika mtaur
että ei ole ihme
unohtaneen" koi
kaikkiaan 78 paata HoIsSL
niistä saatiin jhteensä $ ^
Tästä karjasta oli 30 läSL»^. mistä saatim yji $I,OÖO k a J S tääUa ole tapahtu-
11 sellaista ]oi£ta saatiin^ dsU inifta vcism k
kappaleesta.' 0^.^
settita 5 ^-uotta vanhaita
Jonka osti Clarence
Joysta, Pa. Lyoas
MBriiä kai.mma nyt lo.
Toiseksi korkein hinta tim HausUäa s>i!^.va kait
-Qu3rtz,\Or
lun vierailette Tor
asukaa-
R E X Hofa
PUHELIN TE
jgt. Patrick St.
Vankka maissi tahtoc
tarttua poimijaan
Kun maissi on kovin" vaai
tahtoo tarttua poimimalte
Tietysti kaikista helpointaoni
se koneesta kun kone ön
Mutta juuri si^iailla sadat fa ^SA!^OK4 4 SE K
joka vuosi Amerikassa menlttäi IHE
tensä, .
Olkaa varovaisia,
pois paalta ennenkuin ryhdytte
sla koneesta irroittamaan. ]
volmatanko peitettynä ainaiji
käyttäkö löysiä vaatteita
ympärillä.
REX TAX
PUHELIN N. 1630
-Ted Narvaneri ja Ttnyi
omistajat
318 Bay st. Port Aribtt,
O ED. OLLIKKALA - Jt
iPALLOSi
• 318 Bay S t , Port Arthnr,
Kun: olette Port Ärtts
• niin ruokailkaa;
Murray S Gri
18 N. CUMBERLAND Et|
Ja
Club House
•^eidän perunamme
•pantu kellanm talvi
^ E2:ra=tm tuhku
gj.r.r. kuii on kylms
yiCTORY F
: MEIDÄN ERIKOIS^
• liAUTAUSSEP:
• H Ä Ä K U K K A V ]
• K U K K A K O R IE
« KUKANTAIMI
A. MERK
Puhelimet: A I
Sunnunt. ja juhlapan
578 Queen St; W., T
(Uhellä Bathur»
Tnnrminnnnnnnr
SUOMALAD
KÄHERT.
Puhelin GL;
'238Pap€ Ave. (lähellä
Toronto
IS^ g o o gJLg-fiJLgJLg-
316 BAY STREET
• • • •
Steve Jobiin, oiiilsta]i Vi
Kaluatteko os-jiaa
tai myydä
CHAMBE
Toronto
24 King St. WeE
A. H. Kivinen
KAHVI - h
Ktakaä huoli siitä
hettäkäa heille kai
TA VIHREÄÄ
Be täyttää jokaiser
Hinnat vaihtelevat
kaupunkia tulleet
tavarana." > .
PEOP
266 Qileen Street \
Saatavana piki,
lähetystä vati:
• Inlerior Trim
G Insul^Bric Siding
© Plywood
0 Maroniie
© Asphalt Shingles/S
© Fibre Glass
M T L T O N FRAN!
T J T M B E R CO. Vi
Puhelimet: N. 1901 - N.-
99 S. Cumberlandä
Port Arthur
W. H. liAVERTY © Insurance Agent
Sulte 105. Cuthberston Block Fort Willlain,»
- (Nova Scotla Pankin yläkerrassa) . ;
P A L O - j a A U T O V A K U U T U K S I A A Rahoittakaa Teidän sOTJg
autonne tai trokinne meidän antamalla lainalla ja saasUKM«*T
P u h e l l m p t : konttoriin S. 1673 — kotiin S-kana
j a voidaan sitten käsin vääntää
pois päivän koittaessa. Kaupoista saa
automaattisia laitteita. Joten kanan-hoitajan
el tarvitse käydä aamulla k a -
nahuoneessa asettamassa valoja pala­maan.
Hyvin kehittyneet puletlt eivät tar­vitse
n i i n paljon valotusta kuin sel­laiset
kanat,. jotka ovat fyysillisestl,
mutta el sukupuolisesti hyvin kehitty­neitä.
jKanplUe, jotka ovat huonossa
kunnossa j a riilUe, jotka on haudottu
myöhään, ei tule antaa keinotekoista
valoa einnenkiUn ne ovat fyysillisestl
k e h i t t e i t ä j a terveydellisesti hyväs­sä
kunnossa. K u n kerran alatte k e l -
nctekdisenväiotuksen, tulee sitä jat­kaa
kevääseen saakka. Menetelmästä
ei tulisi luojpua sen jälkeen kun siihen,
ön ryhdytty.'
o jo uusineet VAPAU­DEN
tUauksen?
Tilatkaa mittojenne mukaan tehty
HINNAT
JA YLÖSPAD^
• ^ *
10 T^eiltä ön monasti. kysytty, että miksi ci csuasIuUceniin
mittojen mukaan tehtyjä miesten pukuja? , „ p
Tyydyttääksemme ostajaplirlmme tarpeita ^olemm.
välity^ikeuden V A R I E T Y B R A N D PUyuILLE^_ Hjanbö*
• Tulkaa katsomaan kangasmallejamme jä jattamaan_
mittojen mukaan tehdylle puvuUe. Hinnat ovat 5 " " " •<
ylöspäin. . . , , _ v i 5 s ^ '^
Lisäksi meillä on kaikenkokoisia pyhähousuja ja ff^^^^tjj^aöi J«
kenlalsla työvaatteita kuten sUkkla, talvialusvaatteita. -
kalkkia talvivarusteita. V .
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
176-180 S. Algoma Si. P">