Vapaus, November 9, 1948

              myn A ,.Tiistaina,,maiTaskuun9 p^—Tuesday^^Nov,. 9
lokakuun 23 pma 1948
JA
TIMMINS, ONTARIO
Nyt on aik£| Hävittää _
rotat
Rotat, jotka ovat Joka syksy "viettä­neet
kesänsä pelloilla Ja niityillä,
muuttavat farmlrakennuksien ympä-.
rille talveksi- Nyt 'enniehkuln, talvi
on ttillut on a i k a varustautiia rdttia
vastaan j a h ä v i t t ä ä ne pois rakennuk­sien
lähettyviltä. '
H ä v i t t ä k ä ä pois risukasat'ja kaikki
Parhainta onnea Jä menestystä teidän avioffi^
seuraavat sukulaiset ja ystävät:
. Aliiia j a A n t o n Mattson
M r . Ja mrs. S. Romano
2ora Eerkovich, morsiustyttö
Jack Orenis, sulhaspoika > .
Irene Kyyriäinen, kukkatyttö
Wilho Syrjä, kukkapolka
Henni Paukkunen, kukkatjittö
Roy HowIett; kukkapolka '
1 M e ^ j a Nick Romano
John E. Mattson ^ '
Mr. Ja mrs. Frank Mäki
Hetani Ja J o h n Lehto *
U l y j a Toivo Niemi
Alma j a E . Aho
Mery Ja K a l l e Laine
JaUu Mäki
Jack Kullas
K a t r i Ja Aarne Heikkinen
Mr'. Ja mrs. ViKelius
Mauno J a L a i n a Honkala
Tysme Ja Otto Hinkkuri
Salme, T^ryne Ja J o h n Salonen
Enni Ja A h t i Mäki
Taimi Ja Reino Vuori
Taimi j a Mauno Forsell
Nelma Ja P a u l Sillanpää
Mrs. Ida Urho
A l l a n , Aino Ja Otto Korkola
Anni jai N i i l o Aho
Netta Tanner
Hilma Valdon
Martha j a H . Ekholm .
Ada j a Y r j ö Erickson
K a y . Jemiy j a E . K a l l io
Aino Kemppainen
Henly. Martha Ja J . Saloranta
Ida j a Eino Lindroos
Mändy j a W. K o t i la
A n n i Salo
Elsie, Lahja j a P . Mäki
Toini Ja B i U Osraecki
Marietta, I r j a Ja A n t t i Passi
Walter, Helen J a A . Rlgg
Mandi Niemi
Mr: Ja m r s . Paukkunen
M a i j a Joensuu
Paula Ja Tykö Ahlsten
. Vl^no j a Paavo Voutilainen .
E., B . j a A . Ahlqvist
Selma Mannila
Tyyne Ja Jack Vuorela
Itja" Ja Irene Kuusela
Jospfine Ja T . Mäki
Martha j a Esko Telkklnen
L - t o p l j a Teevi Uusitalo Ja lapset
• Elmer» Tyyne j a H . Pekuri
P i h l a j a n perhe
Frances J a L i l l i a n Kolari
Mr. J a mrs. Geo. Janson
Greta Vainio
Väinö Pesola.
i E l s a Ja E r k k i Nikkola
' AnUa, Bemier j a O. Häivälä
H i l j a Ja Oiva Väisänen
Hanna Ja A n t o n Mäki
Mr.xja nurs. W. Pettle
Jätteet farmipihasta. Sellaiset-varaa­vat
suojaa j a pesäpaikkoja rotille. K a ­satkaa
aitatolpat, lautatavara' Ja sen
sellaiset telakoille ainakin'Jalan < ylös
maasta Ja älicää'antako m i t ä ä n rikkaa
k e r ä ä n t y ä kasojen alle.
Laittakaa kaikki uudet; rakexmuk-set
^rottien pitäville konkreettiperus^
teille Ja suojelkaa vanhat rakennukset
rautakankaalla tai - rautalankaverkol­l
a .
liUkää ruokkiko rottia; ^ Laittakaa Jy­vä^
j a l i i d i l a a r i t rottia pitäviksi. Ja
sellaisissa paikoin kuin kanabuonels-^
sa pankaa rehu peltikannuihin^tai.me.
tallisiin laareihln.
Rotat eivät ainoastaan syö paljon
viljaa j a fildiä mutta ne muutoinkin
aiheuttavat suurta tuhoa. Sitäpaitsi,
rotat kantavat monia tautien Ja lois-eläjlen
lUöltä.
K ä y t t ä k ä ä myrkkypaloja; joita on
valmistettu viljasta, ^ maidosta tai l i ­han
jätteistä. • "Red squiU'! aine on
hyvaa mso-kkyä' rotille - j a se ei tapa
muitaEläimiä Jos sattfivatkin s i t ä saa­maan.
Hyvä menetetanä on se, e t t ä ensin
h e i t e l l ä ä n myrkyttömiä syötUpaloJa
niille palkoin: joissa rotat Icäyvät syö­mässä.
K u n ne tottuvat n i i h i n , ne e i ­vät
sitten epäile ^ ö d ä myrkytettyjä
syöttejä.
Rottien kontrollolipiseen tarvitaan
jatkuvaa, työtä, j a sille on annettava
erikoisbuomio; syksyisin J a .keväisin.
Rotat aiheuttavat n i i n paljon tuhoa,
e t t ä niiden hävittämiseen kannattaa
uhrata Jonkunverran aikaa, - j ' ^ -
unenlahjat
länsNCanadassa
Ottawa.~:— Yhdysvalloissa Ja t ä ä l lä
h ä i a m ä s t y s t ä aiheuttanut Jjarjatauti
ilmenee vieläkin ' länsi-Canadassa,
vaikka tauti ei olekaan laajalle l e v i n ­nyt
eikä aiheuta m i t ä ä n hälyyntynei-syyttä,
tiedoittavat maatalousdepart-mentin
viranomaiset.
T ä t ä tautia havaittiin ensimmäinen
kerta v. 1946 mutta sen: jälkeen se on
vähentynjrt .sanoo maatalousdepart-nientln
eläinlääkäri t r i T ; Childs.
Tämä tauti mikä Ilmeisesti nyt le­viää
Yhdysvalloissa, ilmeni asiallisesti
tai ainakin havaittiin ensimmäinen
kerta- Canadassa. Nyt ilmoitetaan, et-t&
s i t ä o n havaittu 26. valtiossa Yhdys­valloissa.
:
Puhuessaan t ä s t ä hämmästyneisyyt-t
ä aiheuttaneesta karja taudista t ri
Childs sanoi, e t t ä Canadassa sitä on
ha.vaittu vain lännellä Ja harvemmin
kuin V; 1946. "Se o n uutta tautia",
sanoi t r i Childs vakuuttaen ettei sen
vuoksi tarvitse häljT^ntyä ja selitti:
'Sitä Ilmenee siellä j a t ä ä l l ä ."
Yhdysvaltalaiset asiantuntijat ayat
s i t ä mieltä, ettei täUä taudilla ole m i ­t
ä ä n y h t e y t t ä Meksikossa laajalle l e -
Chicago, HI. Maurice Regnolen,
e r ä ä n lllinoisilaisen farmarin naapu­rit
ihmettelevät, e t t ä millä Ihmeellä
Maurtcen voi saada hereille, k u n h än
nukahtaa päivätyönsä päätyttyä.
w E r ä ä n ä yönä r ä j ä h t i Mauricen rehu-silo
silokaastm-kehittymisen: takia.
Räjähdys l e n n ä t t i silon kat^n 50 jalan
p ä ä h ä n j a pullisti Siion sementtlselnät
niin, e t t ä koko sllo lysähti yhteen ka­saan
j a samassa rytäkässä rehuhuone-k
i n kaatui tuulimyllyn päälle, joka
taas kaatui konevajan päälle.
Mutta Maurice vain nukkui väsy-?
neenä päivän raadannasta. Hän sanoi
myöhemmin,' e t t ä h ä n Iniuli ^ Jotain
Vapauden kirjaili
onnistui Jiyvin
Cobaifissa
C J o b a l t — T ä ä l l ä perukalla on
aika hulinaa viime aikoina.
ä ä n t ä «yöllä, mutta ei se kuitenkaan
h ä i r i n n y t h ä n e n untaan.
KOVAN'VEl^ENlNBHnniTXJX
Jos asutte alueella. >jossa vesi on
n.s. "kovaa" vettä, n i i n sopiva on tie­tää,
e t t ä nylcyisin on kaupoissa jooyy-t
ä v ä n ä laitteita, joiden avuUa vesi yoi^
daan pehmittää. Tä£Sä laitteessa\pn,
5 jalkaa pitkä kumiletlni, jonka läpi
vesi juoksee'ja pehmenee. Sr^-'^}'''^
Laite on noin 11 tuuxnaa korkea j a
painaa 8 paunaa. Se voi pehhiittää
v e t t ä puolitoista gallonaa minuutissa,,
mutta joka kolmen minuutin kuluttua
.„ , . • tarvitsee taudin kia^nlssSa ^ AASm^Pe^n^^k^k^^a^l^a^^^^e^t v i - "^''^ " ^-ylyai^tieä älne pkooahitkuauall. lsUNläa itäh inlnaoiti-lla,
ranomaiset ovat myös slta mieltä, ettei *•
t ä m ä tauti leviä eläimistä ihmisiin'.
Tämä tauti ei vie koko karjaa vaan
Iskee yksikköjä. Tauti on kuitenkin
hyvin vaarallinen sillä suuri prosentti­m
ä ä r ä : sairastuneista eläimistä kuolee
j a monet p a r a n e v ä t k i n eläimet j ä ä v ät
täydelliseksi, menetylcselcsi lihakarja­na.
•
Photo by Royal Studio
: ; r KIITOS
•;.::Haluamhie lausua vilpittömät kiitoksemme k a i -
. • kiUe sukulaisille ja. tuttaville, jotka saavuitte h ä ä -
• tilaisuuteemme C S J : n osaston haalilla lokakuun 23
• p : n ä 194S. ' "
K i i t o s lahjoista J a / r a i i ä l a h j a s t a , jotka lahjoititte,
'^hteiselämätnme muistoksi. Erikoinen kiitos teille
i'Pon!U)^inen,vschumacherin j a Tlmminsin emännät,
'Jotka Vaivojanne s ä ä s t ä m ä t t ä uhrasitte aikanne
'monella feritaVallahäittemme onnistumiseksi;
'Tulemme-aina y s t ä v i n ä - t e i t ä muistamaan*
RUTH ja JACK ROMANO
Tinunins - . Ontario ,
Lokakuun 23 p. 1948
A i l i j a V l k k i Koski .
Anna j a K a l l e Sorjonen
Elsa j a Arvo Virkkala
S i l j a Ja L . Annala
Sylvi, Lflsa j a Yrjö Erickson
Mr. j a mrs. Arvi Laine
Amalia Laine
Reino Annala
F i l n a j a J o h n West -
Mr j a mrs. B . H e l in
Mr. j a mrs. V. Helin
Lauri Salo j a perhe
Lela j a Roy
Mandy, E . S. J u n n i l a '
E l i n Lindl)erg
Geo.. Lyyti j a Jalmar Suominen
E. Rintala
A n i t a j a Marc
Matti Luhtanen
R a i l a j a Sandra Kallio
L a i l a j a Anni HUI
Pentti Heikkilä
Arvi Korpi.
M i r j am j a Sulo Luhta
I r ja Salo
A l i n a j a M a r i o n Lehtinen
Tyyne Mikkola
Anita. Milka j a L a u r i Mikkola
Jenny j a Väinö Laine
Maria j a Alex Frantsi
Maija j a V i h t o r i Taskinen
Mary. Salmi j a K . Heinämäki
Sally Ja E . Häivälä
E i l a j a Jouko Hinkkuri
Mr. j a mrs. O. Lehtisalo
Taimi, Nancy j a E r o Peterson
Aura Ja Ronnie Buck
Carol, H i l j a j a Kexmy
A i n i j a Nick Paalanen
A. Warren
Helmi, Gary j a Aaro Kivinen.
Sudbury
L . Ja E . Puisto
Emil Tanner -
Irene j a Väinö K i vi
Jack Pohja
Senja j a John Hendrickson
.Ruth Ja R Raxton . -. ,
Esther Salo Ja Sirkka Hänninen
Saimi Lehtonen
Pentu. LiUy Ja M . Tyynelä
Hilma Ja EUas Pietilä
M r . j a mrs. Mäki
Olga Ja V . VInkka
Jenny j a Uuno
Amalia j a Mikko Ypyä
Mrs. Senja Wilkinson
E., E., H . Ja B J ä r vi
Jenny j a John V i i r r e ^
Lempi Ja K u s t i Laine _
Roosa Turtia
K u s t i K a l l io
-Emmi j a V i c k Aho /
Olga Asikainen
Aino Valve
M i h i a Viitasaari
Tmunins, Ontario
SioiUekin "ylilyötä"
, Robert Turner nimirifen farmari
Henryssä Ill.^avaitsi, e t t ä ' h ä n e n si­kansa
nousivat kuutamon, aikana yöl­l
ä ylös kolistelemaan Tuokäruuhlaan.
T ä m ä n perusteeUä ' l i ä n ' p ä ä t t i narrata
sikansa " y l i t y ö h ö n " siUoinklii; k u n kuu
oli pilvessä, kertoo Life-julkaisu. Hän
Järjesti pihamaalle valot Ja' automaat­tisen
virran katkaisijan joka'-pani va­loi;
päälle keUo 10-12 i l l a l l a / Toivo­musten
mukaisesti slaVndusiVaif ylös
valojen tultua-päölte Ja m r . T u r n ^ sa­noo
^kuuimelleensa vuoteellaan, sikojen
syöntihomman musiikkia • Ja uneksi­neensa
siitä,, miten ;.6iat muuttavat
ruokansa lihaksi Ja miten niiden
markkinapäivä lähestyy Joka kerta
kun siat nousevat; yöllä syömään.'. 86
päivän kuluttua siitä, mr. Turner. v a ­l
i t s i 77 lihavlnta sikaa Ja^ havaitsi,}et-i
t ä ne painoivat keskimäärin 205 pau­naa,
eli 136 paunaa enemmän kuin
niiden kokeilujen alkaessa. Niiden
paino oli l i s ä ä n t y n y t lähes paunan
enemmän viikossa kuin .tavallisesti
ruokittujen sikojen paino jä, valmis­tuivat
huomattavasti- ailcakaisemmin
markkinoita vatten. Turner sai. $60.71
siasta Ja selitti: V j d n ä nukuin sillä
aikaa Icun sikani tekivät minulle rar
haa."
Perunain syöttäminen
Montanassa on kokeiltu'^ perunain
syöttämistä Ja asiasta' annetukea r a ­portissa
sanotaan: . "Raa>at perunat
ovat ainakin 90 prosenttia mäissisäi-lörehun
arvoista maidon tuotatinossa'V
S i i n ä myös sanotaan:""'Raa*at pe­runat
j a keitetyt perunat tuottivat sa­mat
t u l ( ^ e t . koska keltetyti^^perunat
aiheuttivat enemmän ruoansulatus­h
ä i r i ö i t ä kuin;;raa'4t nllÄ pkteinpi: on
s y ö t t ä ä p e n i n ä t t a a k ä n a i e h i n l l l e . ' Pe­runoita
sopii Vantaa 30 -paunaan asti
päivässä Holstehilehmtae^^
naan asti Giiemsey lehmille"., v
SioiUe perunat ttilee i e l i t ä ä ja s y ö t ­t
ä ä tiivistettyjen pröteinliiitöisten ruor
klen kanssa, t .Rapotilä^. sanotaan:
"Noin 400 paunaa perunoita: vastaa sa­taa
paunaa viljaa sloUie'.'.
Nurmikkojen talvisuojelu
Nurmikon suojaaminen oijilla, leh­dillä
Ja muilla samanlaisilla aiheilla el
ole tarpeellista.eikä suositeltavaa, s a ­noo
Ottawassa sijaitsevan l i i t t o h a l l i ­tuksen
koefarmin kasvi jaoston edus­taja
J . - H , Boyce. Tällaisen peittean'
taipumuksena on kastuneena painaa
ruoho tiukkaan maata vastaan j a t ä l ­lainen
olosuhde edistää tautien kehit­tymistä.
, T ä s t ä ÄsT^stä suositellaan, e t t ä nur­mikolta
poistetaan kaikki lehdet en­nen
talven tuloa sen sijaan, e t t ä ne
j ä t e t t ä i s i i n , kuten monet. virheelli­sesti
uskovat, suojaamaan nurmea ja.
lannoittamaan maata. Jos näissä leh­dissä
oleva pieni kasvlruokamäärä har
lutaa^: s ä i l y t t ä ä , paras keino on se.
e t t ä lehdet m ä d ä n n y t e t ä ä n kasassa Ja
levitetään; mädäntyneenä -' nurmen
pinnalle. . ,
On kuitenldn ylcsi keino miten mo­nella
alueella voidaan nurmea paljon
suojella: Sopivan kemikaalin levit­täminen
n.s. lumislenen kehittymisen
ehkäisemiseksi, mikä on yleinen kyl­män
aiheuttama n i o h o t a u t i . Tämä
tauti on usein nähtävissä keväällä lu-r
men-sulaessa. Lumisien! viivästyttää
paljon ~-ruohon kasvua keväällä ja
usein tappaa sen kokonaan. Monet
sanovat sitä "talven tappamiseksi".
Lumislenen ehkäisyä varten on te­hokkaalla
tavalla käjrtetty Semesan-ainetta
levittämällä sitä kuusi unssia
tuhatta "neliöjalkaa kohti tai seosta,
missä on kaksi osaa calomelia ja 1 osa
bichloride of mercurya, jota on levi­tetty
3-4 unssia tuhatta neliöjalkaa
kohti. Tämä "voitelu'' olisi tehtävä
mahdollisimman myöhään eli juuri
v ä h ä ä ennen Iniin ensimmäinen pysy­vä
lumi tuleö maahan.
.: Nämä aineet ovat myrkyllisiä Ja
varsinkin yllämainittu seos syövyttää
metallia j a siksi niitä on käsiteltävä
varovaisesti. Lisätietoja tästä ja
miiista niuinikon hoitomenetelmistä
saä kirjoittamalla: Division of Forage
P l ä n t s , Central Experimental Farm,
Ottawa, Canada.
Canadalainen tupakkasato
Canadan tupakkasato on nyt kor­jattu
mutta kun kuumat ilmat vähen­sivät
huomattavasti Onterion tupak-kasatoa
n i i n Canadassa saatim paljon
pienempi m ä ä r ä tupakkaa m i t ä elo­kuussa
ennusteltiin. Liittohallituksen
tilastotietojen mukaan Canadan t u ­pakkasato
on t ä n ä vuonna 109,055,000
paunaa verrattuna 126,681.000 paunan
arvioon elokuussa. Tämän vuoden tu­pakkasato
on kuitenkin noin »2 pro­senttia
suurempi -vuoden 1947 -satoa,
mikä oli 106,688,000 paimaa.
Lääkehunajaa
Moskova. — Neuvostoliitossa jatke­taan
hjrvällä menesytksellä kokeilua
l ä ä k e h u n a j a n kehittämiseksi.
Lihan hinnat laske­neet
Suomessa
Helsinki. — (S-S) Sianlihan tuo­tannossa
on e r ä i d e n asiantuntijoiden
arvelun mukaan päästy jo sotaa edel­täneelle
tasolle. Slanlikan tuotanto
y l i t t ä ä t ä n ä syksynä j a alkavana tal­vena
tuntuvasti edellisen vuoden
m ä ä r ä n ja tyydyttänee kohtuullisen
kulutustarpeen.
Naudanlihasta on jatkuvasti puu­tetta
j a t ä m ä p i t ä ä sen hinnan Jcor-kealla.
Plkkuvaslkan lihan lukuun-'
ottamatta, kaikkien llhalajien hinnat
ovat nyt melkoisesti edellisen vuoden
hintoja alhaisemmat. Sianlihan koh­dalta
on alennus Helsingissä 20>pros.
Eri myrsky.
Chicago.—Illinoisin pienen Foster-burgin
kaupungin ylitse käyi äsket­t
ä i n ankaranpuoleinen myrsky. K o l ­messa
minuutissa kaupungin kahdek­sastakymmenestä
talosta oli vain kol­me
pystyssä Ja kymmenen ihmistä oli
menettänyt henkefisä. K u n eräs kau­pungin
miespuolisista eläjistä myrs­kyn
jälkeen heräsi tajuttomasta tilas­taan,
h ä n huomasi ,että hänellä o li
p ä ä l l ä ä n vain vyö, housujen kaulus Ja
siltä riippuvat taskut. Muun oli myrs­ky:
vienyt mennessään.
14 p : n ä oli A k u Korhonen täällä;
mässä puhetilaisuuttaan. Väke
ollut niin runsaasti kuin tavat]
obmme Jo v ä h ä n huoUssamme,
miten lienee toimintamme jätk
Suurin syy tietysti oli se, että
tilaisuus sattui t ä n n e arkipäivänä]
toin se t y ö n touhu on aina käsL
samalla kertaa täällä raivosi sa^
vaikka ei täällä<pienet kivut ha
tee. Lauantai-ilta on ehkä.arvo]
j a sopivin juhla-ilta haalillamme.
Korhosen puhe o l i k in todella ki:
tava j a k a i k i n puolin asiallisesi
mieluisesti esitetty. Jälkeen pu
oli vapaaehtoista ohjelmaa ja tä
k i n toveri Korhonen n ä y t t i toteen
t ä h ä n osaa k ä y t t ä ä mainiota p
lahjaansa, hiunorisiinkln esityk
koska. h ä n kertoi niin nauruher
kutkuttavia Savon kaskuja. Toivo
toveri Korhoselle parhainta menes
t ä aina matkan loppuun saakka ja
votaan myös, että h ä n voisi j
uudelleenkin vierailla meidän-luon
me. ••:-^.:.'
Lokak. 30 p : n ä pidettiin --• "Hi
we'en"-tanssit j a samalla Vapa
Idrjallisuusiltama. On • tarpee
sanoa, e t t ä i l t a menestyi hyvin ja
k i i l a oli hauskaa. Lapsilla Ja
aikuisellakin oli hauskoja, ja-kauniitakin
pukuja. Lapsia oli
punut kolmesta noin vUteentoista
vuoteen saakka. Arvostelu tuo
na lapsille toimivat mrs. Puhq
mrs. Lappi j a mrs. Kautto. Teh
oU sangen vaikea sillä kaikki oli li;
puettu vain ensimmäiseksi he
vat mustan palvelijan, Jerry O:
sides, j a toisUle kaikille Jaettiin
man arvoisesti suuhun pantavaa.
Vöstelutuomarit aikuisille olivat m
Hakola j a mr. K . Sihvola, Ja taa
voitti ensimmäisen palkinnon pells
viljelijän vanhin' "poika", mrs. Ti
Rajala. Se musta emäntä • cU n
nauruhermoja liikuttava, h ä n oli i
kuusi jalkaa pitkä j a sen m;
vahvuutta.. Siis samalla saimme
r a l l i a mustien ystävien maalla, jä.
t a i n -vuoristomailta oli saapimu
kirkkaan kirjava pukumalli korist
pitseillä aina helmasta p ä ä h ä n i
joka oli sen pitkän, solakan, pilpp
polttavan emännän päällä,
oli povari-neiti ahkerana
koko illan, hyvin välkkyvässä pu
saan, j a mistä lienee llmestyny
lihavahko emäntä pyöreine,. pi
slne poskineen, kun ei naapuri'
meinanneet h ä n t ä . lainkaan vfui
omaksi itsekseei^? Muitakin o b l lj
ei voi mainita sillä ei ole; niIn\iÄl
tilaa, mutta kaikki: puetut paUcit
vapaalla, kahvikupilla. • Väpaiii
kirjallisuusiltamä veti väkeä tJiiali
.ia k a i k k i liput j a k i r j a t löyfilv^)<*
tajansa. Vapaaehtoista ohjein
esitti lapset j a aikuiset. VlhnQ^fj
tetUin tanssiksi j a o l i k in alka-^räi]
kaat kemut.
Jos olette s i t ä mieltä, että;jatsia
n ä i t ä hauskoja: iltamia 'ja tän^
muistakaa saapua kokouksiin, si(
saa jokainen sanoa fnielipiteensä
jos on jotain uusia ehdotuksia' Äe'ö
aina tervetulleita. Viime koköuksei
otettiin vastaan kaksi uutta jäsentä
lisää odotamme. Enempi voimme si
da aikaan jos tulee enempi Uuni
kokouksiin auttamaan niitä, jotka o
tehneet t ä h ä n saakka kovan t y ö n s(
dakseen iltamat menestymään. • PI
taasen sitten kuullaan mitä täi
kuussa honmiataan. Pitäkää ^Ilma
Vapauden sivuja, tulee uutisia
sista kemuista. — N . - » t .
UNTO VAI
,,: gun sano
• van natsiup:
[:täXJnto Var]
. tsisi muitta r
) jiyt Göbbels
tämä kävi &
jefegj, vain."
tamassa"':
"Maailmar
iäisemine.n -
Bsi tehty
rastasi ylpeä
tommun:stisJ
tien lebtim
259.-47)
Siina on yi
]3iöd. Ensi
natsien kani
ta vastaan ei
iUnankuvan i
seminen kuul
Mjiuiden toti
lehtimieskoyl'
munlstien ja:
Bhän Göbbe
tohän otti U
Mutta mitäpi
rottua logiikk
'saloin kun n
tua maailmar,
tettava "dem<
• Julistaen sc
• vain viatton
• avartamiskesi'
kraattisen Pue
vat luonnollisf
lisuudella vä
maan suurim]
he tekevätkin
demokraateilla
• kurista..: Sitä
joka Suom«ssi
jitä laitonta f
vallitsi sotien
ilman minkääi
kia demokratia
määmme, joka
ja eikä teloitu
nimittävät yh
liisivaltioksi.
assa: .
"Wo Begrifft
das stellitein
ein."
— Suomsssa on kolme höviolijeut
Turun hovioikeus (perustettu -v. 162
Vaasan (1775) j a Viipurin, ellns^yi
I t ä - S u o m e n (1839). , ' •-'
Lahja
MU]
Kuoli m a r ri
Mitä kaikkea .
5lon ratkesi ai
sitä ajattelen
kuii muistan s
PVNAISE^T VAAftiUD^t ' T A B -
VITSEVAT HXVÄN MÄÄN
:•:Punaiset vadelmat iai^täeyat hyvin
kuivatun ja hedelmäuUen: - maan.
Maan hedelmällisyyttä"; v o i d ä ä n . p a i ^
taa kyntämällä' vakoon .sefeaheittänja
p a l k o h e i n ä n turve t a l n a v ä t t a l a n t ä a.
Lannoltusaiheena voidaan Ulyttää
nitrattlsodaa noin 250 tai'§00>p&unaa
eekkeriä kohti. i o l S I m n ^^
Jälkeen. Aina tiilee muistaa; e t t ä Juii-r
l istutettuja taimia e l fiaa lannoittaa,
L a n n ö l t u s a i b e t t a ' annetaan maalle
vasta seiiraavana viioten^. ••
SELLERIN nOlTO
SeUerlä on s u q j d t a v ä ; kovilta pakka­silta.
• Tavallisiin' tapolhbi v kuuluu
p e i t t ä ä kasvit mullaUa tai laudoilla
Ja' antaa niiden olla ulkona Kiitos­p
ä i v ä ä n saakka. •
Sen Jälkeen ne .voidaan uudelleen
istuttaa maahan fiyväänvakoon. Johon
r.e sitten peltetääQ n i i n e t t ä «pakka-nen
ei voi n i i t ä tuhota.
Mehiläisiä ruokitaan tavallisella hu­najalla
tai sokerivedellä johon on l i ­s
ä t t y haluttuja lääkkeitä tai vitamii­n
e j ä . ; "Täten ruokitut mehiläiset",
sanotaan t ä t ä asiaa käsittelevässä tie­donannossa,
"tuottavat hunajaa joka
sisältää tiivistetyssä muodossa s i t ä tai
n i i t ä lääkeaineita j a vitamiineja, joita
on lisätty mehiläisten ruoka-annok­seen."'..
•.
Y l i 80, erilaatuista l ä ä k i n t ä h u n a j aa
on J o t ä m ä n menetelmän avulla kehi­tetty.
P A H A N H A J U I N E N K A N A F I H A M AA
Eräs henkilö väittää, e t t ä asunnon
lähel]Ul oleva kanapihamaa löyhkää
pahasti j a kyJsyy miten asiantila olisi
korjattavissa.
Ainoa keino o n sulkea kanat huo-lieeseen
Ja s en Jälkeen k ä ä n t ä ä maa
Ja kylvää viljflle. •: K a u r a on sangen
sopiva siihen tarkoitukseen. K u n v l l -
Ja-onjonkun verran kasvanut, voidaan
kanat uudelleen päästää pihamaalle.
i
/is
mi
^au£;&aa Soulua ja
0mt\\\ita ®ut(a duotta!
Vapauden lilaaja j a ystävä, lähetä tämä
tervehdys ystävillesi j a tovereillesi Vapau­den
joalunnmeron kautta.
Vapauden Joulimumeron kautta tulee
joulutervehdyksesi- osoitetuksi tuhansille
canadansuomalaisille.
Erikokoisten ..-kehyksessä julkaistavien
tervehdysten hlimat:
l : l l a palstalla 2 tuumaa korkea $1.00
2:11a palstalla 2 tuumaa korkea — $2.00
2:11a palstalla 3 tuumaa korkea - L - $3.00
Leikkaa i r t i j a Kirjoita nnnesi j a osoit­teesi.
•• • • ' •
Temppu uudistetaan silloin kun piha­maan
löyhkä alkaa uudestaan tuntua.
\ Nimi W
A Osoite I S
( L ä h e t t ä k ä ä osoitteella: Vapaus Publishing ^
' Co. Ltd., Box 69, Sndbury, Ont. t a i antakaa
0 paikkakuntanne asiamleheUe).^
W1
i/:«;'!,!li?p'4^S:..:(i^;'
Kuaci
lUATMBKr
•KMBO-V
Lää
sun,
pois
ta, 1
-viat
mar
tai (
— t£
lääk
pan
Miksi kärsitte
MIZABl
- SAVVB
Käyttäkää L1
-^Llnj
kipu
>kipe
tai !
, luuv
pua
polvi
väUe
alku:
p pälvi
K a ik
lUSCO
859 QUEEN 8TR