Vapaus, November 2, 1948

              ...
CUBEBTY) — Jnäepmiimt lafyot
Organ of Ftnnlsb Canadlarin. Ee»
tablished Nov. 6tb 1917. Authorized
SS vsecond class äiail bjr the Post
Office Department; Ottawa. Pub-
Ustaed thrice weelcly: T u e s d a y s,
tiitirs<Jäys and Saturdays'by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
d m St W., Sudbury, Ont, Canada.
Telepboses: Busl&e» Office 4-4281
Editorial Office 4r42fö. Jfioager
E. siiKsi. Editor W^^uaa(L^^^J^^
address Bo« 69/ Sudlnay,
Adveitlslng zttte» upon AppUeaSflÖL
vTranslation free of charge.
; TILAUeHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6X)0 6 kk. 3.25
3-kk.'2-00
Yhdysvalloissa: 1 vk; 7Ä) 6 kk. 3Ä)
Suomessa: 1 vk, 7J50 6, kk.. .4.25
SyNtYMÄ-
PAI VIA
; tiiu
; ; Puhiiessaan Neuy<>sio]iitpn edustajam Vi^l^jjnskyn ehdotusta ja
; . s^
Lionel Chevrierin kerrotaan lausuneen/ että jos yhdysvaltalaiset sota- .
f - voimat tuodaan huomenna poi niin ylihuomenna Venäjä
f •: W ;iJUP:n liedonänjipn m^
sanoi: "Kenelläkään ei ole vähääkään epäilyä siita^ geuraayaha päi-
; •. vänäN^ Kreikan hakjuunsaJtute^
• .rPuoh
' . maahan." •:'y:\:-\.,-•]"'' \ •;••'•:.•••'?/''
•Meidän mr. -Chf virler on tänian.argijmentih perus-
'• . teeUa aiyah kestämättömänä pohjalla; ^Tosiasiässaarg piihuu,:
hyvin voimakasta kieltä demokraattisen: Kreikan puolesta ja : mr.
n^^/^vv-^^C^evneiriä^vastaan.^^:; Cc, \yi ••'l',
J6$ lilanne Kreikassa ori; sellainen, että nyl^ hallitus ktikis-heti
kun amerikkalaiset sotilaat tuodaansieltä pois, niin tämä vain
r V • t^^ sitä hallitusta haJua puolustaa.
T mr> Cheyrier myöntää, että Aterian nykyinen jiallitus
on Yhdysvaltain nukkehallitus mitä pidetään valiassa"yhdysvaltalais-
; v: t^^ varas;sa ja vastpinKreikärikarisän tahtoa! -
Kun mr. Chevrier puhuu siitä, että "Venä.ä ottaisi Kreikan sa­malla
tavalla kuin se on ottanut Puolan ja Tshekkoslovakian" hän io-
: ' oman tahtonsa mukaisesti järj^läa derriok-
; :f raattisen ^ h on tapahtunut /Puolassa i ja
/:;:;:;--.'";Tshekkpsiovakiassa;--:^ ,;-''V ''[••:'•'':'•'••::
Merkillepantava, seikka mi;,'Ghevrierin puheessa pH myös yllä-lainattu
väitös, että jos yhdysvaUälairien nukkehallitus joutuisi Kr^
; ;kassa väistymään demokraattisen hallituksen tieltä, sitten;jnuka^-lä^-
kisi täydellinen pimennys maahan". Monarkisti-fasistinen hallitus,
:mikä telottaa päivittäin kommunisteja, sosialisteja, unionisteja ja
muita demokraatteja, edustaa siis vaJoa! Mutta jos Kreikassa muor
dostettaisiin demokraattinen hallitus, silloin 'laskisi täydellinen pi­mennys
maahan"!
r-; Selvästikin mr. Chevrier "puhuu läpiä päähänsä*^, t.s;'hän joutu y
V ubs pääsemUttöri^
lismin "säkin suuna". .^ ' - ['::•.•••:'••::'•-]''[ r
I edustaja, kenraali Markös on esittäriyt peruspleniiikseltaan dempk-raattisen
ohjelman Kreikan, sisällisspdan kunniallista lopettamista
;Värlen. -k^^ vaadi '-yksinvaltaa itselleeri" eikä mi-.
\ i-^ • tään Myhden pu hallituskpntrpllia, vaari sitä, että jarjestettäi-
V : Siin Kreikan kaikista puolueista iriiijodöstettukpkpomu^^
Kenraali Markos ei vaadi, että
: ;tilan^^^^
see), vaan sitä, että kaikkien ulkona
, Kreikasta. • ^V' ;v'
K halua nousta niaailman yleisen niielipitef^
y^^ Krei-
; suoritettaisiin kuuden kuukauden kuluttua ^demokraattiset^ yaajj
• Iit ei yhdysvaltain, eikä Venäjän, >aän Yhtyneiden Kansojen jar^
jestön kontrollin alaisuudessa.. ; • • ;
Keriraäij Slarkos ei yaadi .kähsari;Oukkojen;dertK»ki;aattisten•
•: ; k^uksien/supikan^istä ja pb^ unioille ja muille;.
• i ^ d^
\ ja poluttisille pakolaisille oikeus palata^^t^
' V Sanalla sanoen tji^sä on ohjelriia, mitä mr.^^^
., hallituk.sen tulisi tinkimättä tukea.
Huomenna, tk: 3 p : n ä t ä y t^
tachewanissa mrs. Olga Lievonen 65
vuotta. Olga ön tunnettu vankkana
työväenliikkeen naisena laajalla alu­eella,
erikoisesti Sudburyn seudulla
Useat viime vuodet h ä n on asunut
Matachewanis£a, käyden aina kesäi­sin
tervehtimässä Sudburyn .seudun
tuttaviaan. • .
Yhdymme :)6nnitteluihih tänä Olgan,
merkkipäivänä Ja toivotanmie lukuisia
syntymäpäiviä lisää! ^
AAitä mm^ jBanovat
ISKI VYÖN ALAPUOLELUS
UUluthllaisen Päivälehden viimei­nen
numero ilmestyi viime perjantai­na
. . , Joidenkin viime vuosien ajan
Päivälehdien koneiston on "omistanut
«tchburgilainen "Raivaaja" ja se on
myynyt sen duluthilaiselle .AFL leh­delle.
Täten Päivälehti Kustannus­yhtiö
joutui ulos yllämainitulla seu-rauicsella
. . , Kaitpa fitchburgilainen
johto arveli että aika on tullut. Jol­loin
keskivaltioiden • päivälehtiläiset
lukijat Ja kannatta-Jat eivät enää tar­vitse
omaa lehteään. vaan on heidät
tahtoivatpä tai ei, kytkettävä entistä
tiukemmin Raivaajan ,kytkimeen;
Kuullessamme, että Raivaaja on myy­nyt
päivälehden painon, päättelimihe
heti. että se on askel Päivälehden lik-yidolntlin.
mutta eriime olettaneet että
moukarin. isfcu tapahtuisi aivan heti
. . . — Työmies. V
mm:- m
Kauppakamarin noita
. V Canadan kauppakamari julkaisi viikon lopulla Vancouverissa 22
kohtaa käsittävän Phjelmänsa,jonkii ytimenä on tavallinen >noitajahti
"kommunisteja" vastaan. Kauppakamari vaatii Yhdysvaltain surul­lisen
kuuluisan Taft-Hartley lain canadalaista muunnosta, jonka itiu-kaan
'•kommunistien koiiiroiloimilta uniöilta" kiellettäisiin työväen-
/lakien säätämät oikeudet i>alkkanerivotteliiissai Saman lain niukah
"komriiunistil" estettäisiin osallistumasta hallituksen toimiin ja bpet-tajatehtäviin.
• \. > ' ' ' V , ' ^ - . ' " . v 'V
Canadan kommunistit eivät ole pyy tiineet eivätkä näytä kai-paavankaan
Vapauden "puolustusta^' sillä ne tuntuvat voivan puo­lustaa
melko hyvin itseään niin julkisesti toimivana poliittisena puo­lueena
kuin maanalaisenakin järjestönä.
Mutta me haluamme liittyä niihin demokraattisiin canadalaisiin
jotka puolustavat unioiden jäsenten ja muiden kansalaisten oik
: siinä^ että heillä täytyy olla oikeus vapaasti valita (ja hyljätä) edus-tajansa,
olkoot ho silteri kommunisteja, sosialisteja, liberaaleja tai
mihinkään puolueeseen kuulumattomia. Sinä päivänä kun tätä de-
• mokraattisista oikeutta rajoitetaan minkä h\'vänsä poliittisen ryhmän
kohdalta uhataan myös kaikkien muiden kansalaisten demokraattisia
perusoikeuksia ]ä tehdään mahdolliseksi se, että jostakiri syystä val-lassaoleville
epämieluisiksi tulleita yksilöitä täi ryhmiä syytetään
••laittomaan puolueeseen" kuulumisesta tai sen jäsenyydestä ja näin
laajenee noitajahti kaikessa kaanieude^ssaari. Käin tapahtui kaikissa
fasistimaissa Euroopassa. '• Kommunismista" tehtiiii valtiovallan pro-pagandan
mahdilla se variksenpelätin; joka uhkasi muka maan tur­vallisuutta
ja hyvinvointia. Tällä perusteella kommunistinen puolue
julistetiiiri laittomaksi. . Mutta missään fasistimaassa ei pysähdytty
tähän. KonimunisUen jälkeen ••todettiiriV että uniot ja muut kansan
järjestöt harjoittavat ••kpmmunistista" toimintaa ja niiniakkautettiin
nämii jär'estöt tai alistettiin luotettavien fasistien kontrollin alaisiksi.
Samaa formulaa käyttäen lakkautettiin sosialidemokraattiset puolueet
ja muut liberaaliset ryhmät.
, Kauppakamari v%iatii liTt-asiallisesti puhuen sitä,^,e^^ kommu­nistien
johtamat uniot julistettaisiin lainsuojattomiksi. Mutta kuka
päättää ja miten päätetään, mikä ori "kommunistien johtama" unio?
&imerkkinä mainitrakoon pari hyvin-karkeata tapausta: Kymmen-kunta
vuolta sitterv CIO:n kaikki uniot olivat "pahojen kommunis­tien"
johtamia laitoksia. Hepburnin viimeinen suurvirhe oli se, että
hän yritti valtiovallan voimalla estää "kommunistisen CIO:n tunkeu­tumisen
Ontarioon. Miksi? Hän. halusi teoUisuuspphattPJen eduksi
estää CrO:n Järjestämiskampanjan perustepllisuuksien järjestymät­tömien
työläisteri keskuudessa, "Kommunismista" ja CIO:sta teh­dyllä
'*variksenpe]ättimellä'" tarkoitettiin tosiasiassa perustepllisuuk­sien
työläisten järjestämisen ehkäisyä,
Täällä'Sudbury.>sa on keinoja valitsematta yritetty saada kaivos- '
miesten unio hajalle, kahdeksi keskenään tappelevaksi ryhmäksi.
Keppihevosena on käytetty syytöstä, että kaivostyöläisten union Sud-buryn
osasto on muka •kommunistien" tai ainakin "miikanakulkijain"
kontrollissa. Taantumusvoimien yleisenä määritelmänä on, että kai-
•TIENI" RISTIRIITA
EI "KAUNTAA" MITAXN:'..
". . . Tähän asti oh useilta kym­meniltä
paikkakunnilta liittynyt yksi­löitä
liittomme jäseneksi, joka Juiu-i
on ollut orillaan toteamaan sen. että
liittomme arviointi yksityisten kansa­laistemme
järjestämiseksi ei ainoas­taan
ole olkea' muoto, niutta myöskin
toivottu . . -. Heittäkää siis nnellai-sutis
Ja saamattomaas. nyt .on tullut
toiminnan aika . . . CSKL:n organi-seeraaja
Toronton V. Sanassa.
- ' , • •
SUMUTUS VÄHENTYNYT
Yhdysvaltain presidentin vaaleissa
harjoitettiin Wall Streetin miesten
toiriiesta niin kovasi sumutufetyötä, että
koko Ontarion maakuntakin oli villjön
päivät sumun peitossa, mutta nyt
vaalien mentyä oh toiveita sumun vä­henemisestä,
vaikka ei sen kokonaan
loppumisesta, sanotaan asioita tunte­vissa
p i i r e i n . •
KIERTOTEITSE APUA
JiUNAN KOMMUNISTEILLE ;
60 canadalaista ^ r v a r d harjoitus-konetta
, . . lähetetään Kiinan (Chiang
Kai-shekiri) hallitukselle . .—OP:n
uutistieto lokak. 31 pnä. *
TYÖVÄEN VASTAIjg
VÄKIVALTAMIEHILLE
Joalaluiuo 'alussa Jfudapestissa
; pidettävään Naisten Demobi^ttl-sen
Maailmanliiton toiseen -kon-gressiip/
Cänadan yhtenä fcaikkeiri
hnomattavimpana edustajana osal-
Ilstova mrs. i>orise Nielseb on pn-heittensa
ja järjestötoimintansa.
' perosteella hyyJn tnnnetia leiitem-me
lakijakonnalle. Vapauden l u ­kijat
tuntevat tnrs. Nielsenin "Ca­nadan
omana tuntona" vuodelta
1940 jolloin hän yksinään j ^ r la
. mentin puhujalavalta puolusti kan­san
oikeuluia ja pelliäämäitä pal­jasti
ne, jotka; keinoja ^ästämättä
. yrittivät Icäähtää "väärän sodan"
Neuvostoliittoa vastaan. Kuten
muistetaan, inrs. Nielsen .valittiin
työväen ; yhteisillä voimilla CCF:n
virallisena ehdokicaana parlamen­tin
jäseneksi vuoden 1940 alussa.
Hän oli silloin itä-Canadassa ja
myös lehtemme Vapauden toimi-iuiisessa
hyvin vähän 'tai el lain­kaan
tunnettu ylcsilö. Mutta ala­huoneen
istunnossa j a kansan ko­kouksissa
pitämiensä puheiden pe­rusteella
Vapaus jnliiaisi .touko­kuussa
1940 "Erään äidin esittelyn"
jossa sanottiin mm. seuraavaa:
Näin äitien päivän aattona haluai­simme
> esitellä lukijakunnallemme
erään kolmen lapsen äidin, josta otak­suttavasti
saadaan paljon puhua, kir­joittaa
ja lukea tulevien vuosien ai­kana.
: Hän oh liittoparlamentih ai­noa
naisjäsen, mrs, Dorise Nielsen,
Norburysta, Pohjois-Saskatchewänis-ta.
Kun Fagerholmin vähemmistöhalli­tus
käytti poliisivoimia.Arabian lakko­laisia
vastaan (rauhansopimuksen Jäl­keen
tämä oli ensiinmäinen kerta jol­loin
Suöriieh poliisilaitosta Icäytettiiri
rlkkurltoiminnan tukemisen hyväksi)
niin koko samaistettu porvarilehdistö
oikeistososialidemokraattien säestä­mänä
riensi rikkuritoiminnan tueksi.
Vastauksena näille työväen syöjille
"Työkansan Sanomat" kirjoitti:
"Yhdenmukaistetun porvarillissosia-lidemokraattlsen
lehdistön voitonul-vonta
on ermenalkalsta. Suomen työ-väeiUUokan
myötätunto ori edelleenkin
Arabian työläisten .puolella. Wärtsi»-
ybtymän herrat ovat saaneet osakseen
vain kapularainisteri Simosen, Fager­holmin
hallituksen ja muiden työläis-vihoUisten
sympatiat. Mutta samalla
entistä laajemmat • kansankerrokset
ovat joutuneet näkemään, että ainoas­taan
SKP on työväenpuolue. Joka ei
koskaan petä työläisten asiaa. Ara­bian
lalckolaisten J eukossa on sosiali­demokraattisia
työläisiä, jotka ovat
eroniieet^ sosdctn-puolueesta sen täh­den,
että sen johto on astunut tässä
työtaistelussa kapitalistien puolelle.
Näiden sosialidemokraattisten työläis­ten
teko. on vertauskuvallinen. Se
näyttää Suomen työväelle, miten suur­kapitalistien
rintama voidaan murtaa
ja työväelle saavuttaa ratkaiseva voit­to:
Tekemällä tilit selviksi kapitalls-tiluokcm
asioita toimittelevan sosdem-puolueen
johdon kanissa, muodosta­malla
' työväemuokan yhteinen taiste­lurintama
yhdistynyttä taantumusrin-tamaa
vastaan. Arabian työläisten
taistelun voittoon vieminen on yksi
askel sellaisen yhtenäisen, voimakkaan
työväenrintaman muodostamiseksi."
Me Ontarion asukkaat saimme viime
vaaleissa pahan iskun, kuri riaiss Agnes
Macphail kärsi vaalitappion Grey-
Bruce vaalipiirissä Ohtariosisa.
Mutta heti tämän surusanoman jäl­keen
saapui tieto, että, PohjoisrSäs-katchewanissa
sijaitsevasta North
BEttleford-vaalipiiristä ön valitty yh-tertäisyysehdokkaana
ollut mrs. Niel-
.sen ainoaksi liittoparlamentin nais-
Jäseneksi; Nyt saapuneet tiedot viit­taavat
siilveri, ettei hän ole yksin­omaan
ainoa naisjäsen, kuten miss
Macphail oli äikoiriäari, vaan että häri
on tehty samasta puusta Ja tulee jat­kamaan
sitä taistelua, mikä miss Mac-phailta
jäf kesken. ;
Mrs. Nielsen ön entinen kansakou­lunopettaja
ja uudisviljelijän vaimo.
Mr. :ja mrs. Nielsenin perheessä on
kolme lasta: 11 vuotias Christina. 8-
vuotlas Sally ja 6-vuotias John. Hei­dän
asuntonaan on vain kaksihuoneir
nen hirsistä tehty uudisviljelijän
mökki. . .
"Minä olin äärettömän väsynyt",
sanoi mrs. Nielsen vaalien jälkeen
eräälle länsi-Canadansanomalehden
eaustajalle. "Katsokaas", jatkoi. hän.
"minä en saanut yhtään levätä vaalien
Jälkeeri. isillä riilnun oli heti palattava
pesuammeen ja silistysräudan ääreen.''
• Mrs.. Nielsen on syntynyt vuosisadan
vaihteessa Lontoossa Englannissa. V i i ­me
maailmansoäan aikana hän oli
opiskelemassa Belgiassa, mistä- hän
palasi "takaisin Englantiin. Vuonna
1926 mrs. Nielsen saapui Saskatchewa-niin
Ja sai opet^jan paikan Norbu-ryssa;
joka sijaltseie 50 mailia Prince
Albertin länsipuolella. Norburyssa hän
tutustui maailmansodan veteraanin
Peter O. Nielseniin, joka oli siellä uu-disviljelijänä.
Tätä tutustumista seu­rasi,
kuten usein tapahtuu, avioliitto.
yilme vuonna pidetyssä Saskatche-wanin
CCP:n 'kgtiveritlonlssa mrs.
Nielsen puolusti horjumattomasti yh-tenäisyyskantaansa
Ja vaikka hänen
vastaehdokkaanaan pii entiheri parla­mentin
Jäsen, liberaalipuolueen ehdor
kas C. R, Mclntosh. niin hän selviytyi
voittajana maaliskuun 26 pnä pide­tyistä
vaaleista.
Joltalcln kunnioitettavia poikkeusta-j
pauksia lukuunottamatta. me olemme'
saaneet kpkea, että kim Joku ehdokas
tulee valituksi, niin häri ei enää.muista
lainicaan valitsijoitaan. Usein tapiah-tuu
nim. että valitsijat eivät näekään
"edustajaansa" ennenkuin vasta seu­raavien
väalieri edellä.
Mrs. Nielsen tuntuu kuitenkin ole­van
toisenlaista "stuffia", sillä hän
puolustaa edellen valltsijainsa oikeuk­sia.
"Olisi :sydämettömyyttä Ja lyhyt-näkölsyytta.
Jos hallitus siirtäisi toi-menplteensä
; parlamentin istunnon
kpkooritumiseen asti pohjoisen-uudis-vlljelijäin
työsuunnitelman suhteen",
sanoi hän Joitakin päiviä sitten.
"Elleivät pohjoisen uudisasukkaat
saa apua ermenkuin kevättyöt alkavat,
niin nämä Uudisasukkaat, tulevat vuo­den
päästä vieläkin ^vähemmän ohia-varalsuuspohjalle,
mitä he nyt ovat.
£ristettyriä Saskatchewaniri "pieneen
Siperiaan" nämä uudisylljelljät ovat
Joutuneet hallituksen tylyn välinpitä­mättömyyden
Ja törkeän kykenemät­tömyyden
iihreiksl", sanoi hän.
Tämä onkin jo riittävän paljon yh­deltä
edustajalta Ja vaikka hän edus­taakin
pohjois-Saskatchewanin vaali­piiriä,
niin tuhannet pohjois-Onta-ilonkin
asukkaat seuraavat myötätim-ndlla
hänen toiriiintaansa, sillä heillä
myös on lukuisia ja suuria vaikeuksia
voitettavana . .
Kuten tiedetään. Battleford- ja
Prince Albert-vaalipiirit ovat toistensa
naapureita. Prince Albert-vaalipiiriä
edustaa päamiriisteri Mackenzie King
mutta kaikesta huolimatt^ uskonune,
että mrs. Nielsen toimii paremmin
vaaUpilrlnsä väliävaraisen väestön hy-väksi.
---^
Kdlervo Ketola palaa
nuorison kongressista
So. Poreupine. — Täällä jJohJosessa
on ollut näihin päiviin saakka eiittäin
kauniit ilmat; TääUä olisi tarjermut
vaikka,:Kalle Siljander,'•• Torontosta.
Hän vleraiU täällä kesällä tuttavis
saari Ja morkkasi ilmamme kerrassaan
sietämättömäksi hänellä oU aina
mielessään Toronton sää. Uskon, että
Torontossakaan ei ole ollut viime ai­koina
niin kaunista säätä kuin täällä.
Lehmät kulkevat vihreillä laitumilla
ja sääskien kanssa on yaUan helise­mässä.
Tulevan pyhän aikana on sitten seu-reäyia
rientoja: Erisiksikln pidetään
Järjestömme paikallisen osaston työ­kokous
iltapäivällä, alkaen kello kak­si.
Tietenkin jokainsri jäsen tai siksi
aikova varaa aikaa sitä varten ja saa-puU
paikalle. Siis surinimtairia; t.k.
7 pnä, klo 2 lp.
; •: Illalla on vieraanamme nuori puhu­ja.
Joka piihuu tietenkin etupäässä
nuorelle väelle. Hän on BZalervo Ke­tola
Vancouverista, joka palaa nuori­son
kansainväliBestä kongressista, jo­ka
pidettiin Varsovassa. Hän poikkee
kotiin palatessaan jolliakin huomatta-vimmllla
paikkakunriilla, niinpä tääl­läkin;
Saimme Torontosta tiedon, että
hänen pitäisi puhua täällä lauantaina
t i . 6 pnä. Mutta asia on siten, että
lauantai ei ole sopiva sitä varten kos­ka
monet nuoret ovat silloin työssä ja
kaiken lisäksi on tavanmukaiset lau-antai-
illan tanssit. Sen johdosta
olemme sopineet, että Kalervo puhuu
"Timmihsissä sunnimtaina klo 2 ip. ja
täällä Eteläpäässä klo 7 Illalla.
Kehotan, että Jokaisessa taloissa,
Jossa Vapautta luetaan, arinettaisiin
nuorison tiedoksi, että heidän oma pu­hujansa
saapuu mainittuina aikoina
tänne puhumaan. Täällä ei ole ollut­kaan
pitkään aikaan nuorten puhujia,
joten mielenkiinto pitäisi olla sen joh­dosta
korkeimmillaan.
Vanhempi väki on myös.tervetullut
kuulemaan! — H.
Tämä Upiselta näyttävä taiteilija oh Tony Stecheso
lauluääni kuullaan kitaralla * ="=cneso
klö 7 illaUä GBC:n
"Tony the Troubador'
dtarallaliitse säe3tämähää.;"11»Ä^ . « " ^ " " ^n
-radiolähetyksessä^ T ä ^ - i h Ä h ' :^
naiset avustavat
in
an
m m- • Iin
4 1 paivana
Toronto. Ont. — Vapauden kirja-lltama
pidetään täällä Don-haälllla.
CSJ;n palkailts3n osaston toimesta
sunnuritaina marraskuuri 7 päivä a l ­kaen
kello 3 iltapäivällä. / "
Tilaisuudessa jaetaan huomattava
määrä kirjoja, riippuen jaettava mää­rä
siitäkin kuinka paljon tilaisuuteen
saapuu yleiisöä!: Jaettavat kirjat ovat
uusia kiinripliisia kirjoja Ja ne jaetaan
niille, joita onni sattuu "potkasemaan"
kirjaimellisesti ilmaiseksi. Sillä kuten
toisessa osassa tätä lehteä olevasta
ilmoituksesta näkyy, on tilaisuudessa
täysipairioinen ohjelma.
Yleisöä pyydetään ottamaan huo­mioon,
että tätuä tilaisuus alkaa tun­tia
aikaisemmin kuin tavallista — klo
3 i.p. Tämä sksi, että ne jotka ha­luavat
ehtivät vielä tilaisuuden jälkeen
menemään väliaikaisen Rauhanneu­voston
järjestämään joukkokokouk­seen
Massey haalilla samana iltana,
jossa pääpuhujana tulee olemaan
Canterburyn dekaanus Hewlett Johns-ton.
— g. •
Montreal, Que. •-- Kaunista syksyä,
kaunista syksyä, kuulee jokaisen tut­tavan
huomauttavan näillä perukoilla
ja se pitää paikkansa. Se onkin kai
ainoa. Joka el arina aihetta moittimi­seen,
kunpa antaisi edes sen armon
olla meidän köyhien nautittavana vie­lä
pitkän aikaa, sillä saahan siinä edes
hiukan .säästetyksi.
, Onpa tuo syksy taasen tuonut toi-mintahalunkin.
Jo oli: CSJ järjes­tänyt
rivakat tanssit ja puhujakin
meillä kävi. Aku Korhonen Jätti- mai­niot
mainingit.. Jokainen kuulija oli
kuulemaanpa tyytyväinen Ei olisi
Suomi- tai kirkkoseuralaisen tarvin­nut
tuntea mielipiteitään loukatuksi,
x^iinkuln meikäläinen on saanut tun­tea
käydessään heidän; puhetilalsuuk-slssaan.
Mutta eipä heitä siellä niin
paljoa ollut kuin oUsl ollut toivottavaa.
Jaa, ja nyt on sitten naiset taasen
tässä ylistämiseri veroisia: Kokouksia
on alettu pitää säännöllisesti Joka töi­nen
perjantai. Kesällä pidimme vain
kerran kuussa. Ilahduttavinta on
huomio, että jäsenluku on lisääntynyt
puolella kun kaksi vuotta sitten aloim­me
toiminnan uudelleen. Ja kaikki
ovat Innokkaasti toimivia, mikä on­kin
koko toiminnan ydin. Ei se, että
jäsenluku on suuri todista elinvoimai­suutta,
vaan se kuinka toiminnanh^lu-sia
olemme. Meillä on merkille panta­vaa
se suuri saavutuksellinen sellcka.
että työt on kutakuinkin tasapuolises­ti
otettu vapaaehtoisesti vastaan, mi­kä
estää yksilön olemasta liikarasite-tun.
•
Sunnuntaina, lokakuuri 17 p : n ä oli
meidän; kerhomme kUtsuttu vieraile­maan
Piedmontiinmrs. 'Laaksdn luok­se.
Uskokaa tosi, että retki oli virkis­tävä.
Tänä sunnuntaiaamuna klo 9
kokoonnuinime '• entisen Vapauden
eteen, siellä odotti 3 autoa meitä. Ikä­vintä
että satoi: ja se etteivät kaikki
kerhon naiset olleet tilaisuudessa tu­lemaan.
Sateesta huoHrimtta mieliala
oli virkeä, maisemat olivat ihastutta­via.
Kun tie alkoi kohota vuoristoon
olivatj vuoret mitä kaunein nähtä­vyys
syysvärilolstossaari. Perillä .oli
lämriiin ' vastaanotto. On todella
hauska astua työläiskotiin missä ko­dikkuus
ja puhtaus lausuu Vieraat ter-vetuUelksl.
Meitä kestitettiin heti kah­villa
Ja sillä aikaa kun mrs. Hauskan
perunamojakka kiehui, päätimme pis­täytyä
katsomassa St. Agathessa
keuhkotautiparantolassa toipumassa
Olevia suomalaisia potUaita. Matka oli
17 mailla. Kimpa useammin voisim­me
käydä tervehtimässä näitä pitkän
60 mailin päässä olevia sairaitanime,
sillä matka todella oli kummankin
puolin ilahduttava. i
Takaisin tultuamme oli mojakka
valmis ja uskokaa, että' se oli mauk­kain
mojakka, mitä olen suuhuni pis--
tänyt. Kyllä kaikki ähkivät ja puh­kivat
pöydästä noustuaan! . Keskustel­tiin
päivän tapahtumista ja napsittiin
kuvia muistoksi ja juotiin kahvit. Päi­vä
oli kalkkien mielestä kulunut liian
äkkiä siihen pisteeseen, että oli läh­dettävä
paluumatkalle. Meitä kehoi-tettlln
uudelleen käymään talonväen
puolesta ja päätimmekin tehdä lumen
tultua hiihtoretken sinne. Sieltä löy-ik.
ftiwiranä
New VVestminstcr, B. C. — Terveisiä
täältä länneltä! . Päätimme osastom­me
kokouksessa lokak. 24 p:nä pitää
Vapauden .kirjailtaman Russell Hotel­lin
alakerrassa klo 8 illalla tk. 13 p:nä,
siis hyvän onnen päivänä! Siellä saa
pelata "Whist Drivea" Ja samalla
koettaa onneaan, arvokkaiden: kirjo­jen
jaossa ja välillä nauttia emäntien
ksittämää, hyyää kahvikultaa, leivos­ten
kera. Kaikki tämä lysti maksaa
vain 50 senttiä. Lippuja on inyytä-vänä
osaston • jäsenillä. Pitäkääpä.
ympäristön.suomalaiset;tärriä tilaisuus
mielessänne ja saapukaa joukolla!
Myöskin päätimme lahjoittaa Vapau­den
Perheen Nuorempien joulurahas-toon
5 dollaria. : ~; ^
: Seuraava osaston kokous on tk. 27
p:nä toveri Matsönin paikalla 322
Ward St., New tVestminster. Hau.s-kaa
syksyä kaikille Vapauden luki­joille
ja toimittajille! — M . N .
arniassa
Sarhia. — CSJ:n ^
kerhon Snsiminaineri. tilai^'
"tiin lokaklie.pnäJa^se/cBiaH
vallan. erinomaisesti. Kirjat
lippujsn mukäah ja-kaikki bti
tjväisiä, sillä yhteisesti me M ^
Viikon vail
joitustä ja I
aa. haasteita,
naisten keri
Eilen iltaai
eeiäUä viikö
Labjoituksi
MR. JA M:
=nbergin "hae
•a. ja Frank
TILDA JA
inda-ja,: Antti
rat mrs, Ann.
ta sekä Peetj
TERTTU I
Vakäläiseaig^^jyndiri ha£
lebec. •;- y-
LINDA L E
n ja haastaa
noin...
MATTIHE
.Aune ;oli laittanut korean hi «tppsecn ia
iän ja::Siitäkin;kertyi:,ievTj
JACKLAi;
Matkalla Supirieen
New York. — Kaikkiaan 37 Suo­meen
matkustajaa oli Swedish Ameri­can
Linen uudella moottorilaivalla
"Stockholm" kun s? lähti täältä me-ren
taakse viime maanantaina. Suo­meen
matkustavien joukossa havait­tiin
mm. Arvo Pudas Beaver Lakelta
ja^Oskari Lehtonen, Simo ja Martta
Kurkilahti Torontosta. •
Kun "Stockholm" saapui tänne, vii­me
viikolla oli sen matkassa kaikkiaan
23 henkeä. Jotka palasivat Sucmi-
Vierailultaan tälle mantereelle.-
dän
osaston kassaan. .Erikoinsn
kuuluu Otelle tuomastaan^,^
A^r^r r"^^""'"'^'^^^^^ e Nikki Sep
Aku .Korhonen; cli puhumassa n, Kerolan ^
27 pnä ja osanotto oli kiitettaTl ARTHUR I
hauska tytusta ^jm ja haasta
^ mieheen.hyvään pub cemään samö
Täytyy myös tunnustaa, etta mi OTTO HÄ'
asioistaan selvillä ja tietää m asteiden- vyö)
nuu. Ikava vam että oli ancete KUSTI TIE
väiiän^ aikaa. Olisihan se.p-ah, ,i^in .haastei:
Lm. valaisevaa kun saisi nähdäjM.mjj/j MAU'
valossa;'sen paikkakunnan mi^,
humassa käy. Näinkiireesö
tetty matka ei varmaan' ok i
huvimatka..' Puhe sujui' mieM
vin, muitta kun tuli kaskuja i
silloin havaittiin; että.bn niitäl
jen kertojia täällä Safniassaiia
nea matkallesi ,-Aku! Ivari:
kiitti yleisöä kolehdista miiä
asteeseen..
ELI JUOLi
Bseen jä keho
" MRS. LISS
milän haastee
's Cornersisti
SAIMI Mor
EINO NIE»
$19.75 ja samalla hän kehoittiii l-i Hpikki N
saapuvilla olleita osallistumaa: •'
kohtaisesti toimintaan,
kerhoilta on marraskuun 6 pä
Laarin lupna, missä muun M
odotettavissa hyvät kahvit. -.
tyy erisuuruisia mäkiä, kimkiri. hiih­totaidolle
sopivia. Tällaisia retkiä pi­täisi
järjestää useimmin. Ne ikään-,
kuin yhdistävät ja samalla virkistävät
toimintaa.; Siis kiitos autom-iehille.
pjalamrnille. Hirvoselle ja Pyyhtiöllo
kyydistä ja Laaksoskalle kotinsa lub-vuttamlsssta
ja Hauskaskalle syömi­sistä
ja juomisista.
Koko kesän naisemme ovat tehneet
käsitöitä ja nyt ovat ne ainutlaatuiset
myyjäiset. Ensi lauantaina, tk. 6 p:nä
klo 9 illalla, 926 .Atwater Ave. haalilla
on suurenmoinen "Naisten Syysjuhla".
Siellä on teillä tilaisuus ostaa kauniita
käsitöitä, tanssia hyvässä järjestyk­sessä
j a juoda omatekoisen kahvilei­vän
kanssa maukkaat kahvit. — Siis
vetoamme teidän jokaisen kannatuk­seenne.
Tarvitsemme varoja avustaak-semme
puolestamme canadalaisen
naisedustajan lähettämistä Naisten
Demokraattisen Maailmariliiton rau-hankongressiin,
sillä rauhan puolesta
olemme varmaankin jokainen valmiit
taistelemaan ja varamme uhraamaan.
Jos jollakulla olisi halu vielä tehdä
lahjoituksia niin. Karttuska ottaa nii­tä
ilomielin vastaan, ja omatekoiset
keekit ja pullat y.m. voitte vielä tucda
haalille samana iltana. Siis tk. 6 p:nä
tavataan! — Meri T.
Äänestäjille Toronton
kunnallisvaaleissa >
Äänestäjien luettelot, ovat Bji|
tävänä; kaikissa kouluissa, kirjs
paloasemilla ja- kaupunginti
meineri: valituspäiva on perja
riia"fraskuun 12'päivä.
. Tarkastakaa lista huolellisesil
teidäri nimenne ei ole liiettelqsal
olette oikeutettu äänestämääal
tiliisi teidän panna hakisirius'!
sennc nimenne luetteloon,
kemus tulee tehdä kaupungin 1
rille, kaupuiigintaloUe. toisessa l
sessa. «Tämän hakemuksen mi
persoonallisesti tai joku to:naij
heen jäsen, tai joku toinen i
Valtuusmiehet Chas. Sims f
ja Norman Freed (Ward 4)
palvelustaan äänestäjille, jotlati
sevat neuvoja näissä asioisa.'|
dän : kanssaan yoi saada yh
osoitteella 274 College St; tai j
mella KI 0873 tai MI 9831.
Prof. A. R. Cederberg
kuollut Suomessa
Helsinki. — (S-S). -
Skandinavian historian prof«ssai|
siiigin yliopistossa A. R.
kuoli täällä lokakuun 19 • p:ni_]
vuotiaana. Hänessä menetettis|
kava. • tunnollinen ja pystj" -
mies, jonka kansallinen
myös elävä.
Miksi jlymystö on räuhankanM
4h
vosmiesten union Sudburyn osasto on •'kommunistien" kontrollissa,
vaikka k. o. union johtokunnassa on ivaltavan suuri enemmistö CCF:n
jäseniä ja ei kumpaankaan työväenpuolueeseen kuuluvia työläisiä.
Mutta jos kauppakamari saisi tahtonsa läpi, niin taantumusvoimat
epäilemättä yrittäisivät valheellisen ''kommunistihuudon" avulla evätä
edustusoikeudet myös kaivosmiesten uniolta.
Ja lopuksi. Kauppakamarin "oh.*elmaan" kuuluu unioiden "lail-listuttaminen",
mitä koko tämän maan unionistinen liike on yksimieli­sesti^
vastustanut, koska se käytännössä tarkoittaisi sitä. että työväen-;
liike kahlehdittaisiin' jatkuvalla pelolla mahdollisista syytteistä ja
oikeuskuulustelujen menoista. '
Kauppakamari on kaksi vuotta käynyt määrätietoista propagan­dasotaa
työväenliikettä vastaan. Työväen velvollisuus on puolustau­tua
ja lyödä päättävästi nämä hyökkäykset takaisin. Tätä ei liioin
voida tehdä ellei samalla ja ennenkaikkea vastusteta ja paljasteta
kauppakamarin punakauhun lietsonnan todellista olemusta. '
Wr6clawissa äskettähi pidetty maa-ilnxan
äijrmystön kongressi on saanut
osakseen suurta huomiota kaikissa
maissa. Se ei kuitenlcaan ole saanut
sodanvalmistelijahi siunausta. Eilcä
Ihmekään, sillä siellä hyväksyttiin
päätöslauselma rauljan puolesta.
Luonnollisesti tällainen kiukuttaa ase-ja
myrklcykaasukauppialta. Eri maa­ilman
osista kokoontimeen älymystön
vaikutus on huomioon otettava seikka.
Heidän tarmokas työskentelynsä rau­han
hyväksi on myöskin tehokasta Ja
vaikka heidän ääntään yritetään tu­kahduttaa,
niin löytyy kuitenkin kei­noja
rauhansanoman levittämiselle
sellaistenkin kansojen keskiniteen,
joUta tällä hetkellä puuttuu kaikki
demokraattiset oikeudet. Totuudella
ön ihmeellinen voima tunkeutua vai-keittenkin
esteitten läpi.
WrocI^wn kongressissa oli mitätön
määrä "marshalloituja" Uedemiehlä,
Jotka eivät allekirjoittaneet rauhan­julistusta.
Sellaisiakin oli olemassa,
Jotka allekirjoittivat rauhanjulistuk­sen
mutta eivät toteuta sitä käytän­nössä.
Yksi tällahien on brittilähien
"New Statesman ja Nationin" toimit­taja
Martiru Hän kirjoitti nimensä
rauhanjulistuksen alle, mufta pääs­tyään
kotimaahansa hän oli kirjoit­tanut
artikkelin. Jossa hän syytää
myrkkyä Neuvostoliittoa ja uusia
kansandemokratian malta vastaan.
Tämän Johdosta Prahassa ilmestyvä
"Lidove Noviny" syyttää Martini»
"teeskentelijäksi".' Eikä syyttä, sillä
rauhan asiaa el edistetä toisten kan­sojen
parjauksilla.
Wroclawin kongressissa muutamat
edustajat puhuivat "länsimaisesta
kulttuurista'' Ja "Itäisestä kulttuu­rista".
Valtavhi osa edustajista • oli-sitä
mieltä, ^ t ä E u r o o p a n ja
Amerikan kulttuuri. Juontaa helleeni-
Iäisestä" kulttuurista, joten tällainen
Jaottelu ei ole muuta kuin vihani liet­somista
ja taantumuksen käyttämä
ase omien tarkoitusperiensä edistämi­seksi.
Saksalaiset edustajat läntiseltä
vyöhykkeeltä sanoivat millaisen koh­telun
alaiseksi vapaamieliset sivistys-työntekijät
Joutuvat "lännen kulttuu­rin"
puoltajien taholta.
Kun amerikkalainen Telepresshi
kirjeenvaihtaja Rhoda Miller oli tie­dustellut
tunnetulta saksalaiselta kir­jailijattarelta
Anna Segherslltä "kult­tuurista
amerikkalaiselta miehitys-alueelta
Saksastsi". niin kirjailijatar
pii hymähtäen toistanut kysymyksen.
Sitten hän oli sanonut:
: "Sen voi parhaiten luormehtia tällä
tavalla. Amerikkalaiset eivät erolta
edistysmielisiä professoreja. Heille
vain'ei yksinkertaisesti anneta kivi­hiiltä
eikä ruokatavaraa. Amerikka­laiset
itse eivät sitä suoraan tee, mut­ta
anisrikkalalsten johdon ja suoje­luksen
alaiset saksalaiset suorittavat
tämän nälkllnnyttämlsen riistääkseen
kaiken edistysmielisen ajatuksen ja
estääkseen .Amerikan siirtomaapolitii­kan
vastustamisen länsialueella. Län­tisellä
alueella edistysmielisillä opetta­jilla
ei ole ruokaa eikä kivihiiltä ja
yhteiskunnallisen tietoisuuden cmaa-vllla
kirjailijoilla ei ole paperia!"
Tällainen Oin omalaatuista kulttuu­rin
"vaalimista". Mutta Joka seuraa
sitä viimeaikaista mielipidevainoa mi -
tä TJSA:ssa harjoitetaan oman maan
vapaamielistä sivistyneistöä kohtaan,
nliR ei ensinkään ihmettely että sa­manlaista
vainoa sovellutetaan vielä­kin
tehostetumpana Xncysvaltain ar­meijan
miehitysalueilla.
Tunnettu saksalainen ekonomisti
prof. Juergen Kuczynski myöskin se­litti,
että Saksan läntisellä miehitys-alueilla
eivät edes sodassa haavoittu­neet
nuorukaiset pääse yliopistoon va­rattomuutensa
takia kun taas itäisel­lä
miehitysalueella työläisten Ja talon­poikien
lapsilla on mahdoSisa
opistosivistykseen.. Natsip
ta hän sanoi seuraavaa:
"Ottakaamme esimerkiksi
fisiointi; kaikkein tärkein taH
kehitys. Läntisen, alueen. d e - B S i^
siöiritiöikeuksien koetinkiTöä ^
onko mies natsi tai kuinka tä^o
si hän on, vaan onko hän bol^
vastaineri ja; missä määrin. • •
' Tunnettujen natsikenraaSö
-tehtailijoitteri vapauttamina ?
raan ihmisrääkkäyksiin
deri ihmispetojen lievät tuOTä^
alueella- vahvistivat proi.;
lausunnon.
Kun natsit nousivat valtaac
sa. niin satoja maailma: ^
merkkiteoksia poltettiin roT
.oli julkein hyökkäys yleistä
vastaan mitä^historia
tulokset olivat myöskin scDi»
natsivallan aikana kehit^^
takaan kirjailijaa taitaiteäi^
nimet jäisivät jälkimaai^
toon.:. Taantumus hävittää
Ns. "läntisen sivistylööi
tioiden hyökkäykset eöis'
vistyneistöä vastaan, ei,^1»-
tästä. Eikä koskaan sella^
joissa murha-aseiden vaimj*
taan yleisen sivistyksen
voida kohottaa kansojoi
tasoa. 'Tästä johtuu niyo*=,
asia. että kalkki luovat
tiedemiehet kuuluvat edi-
Ihmisten puolelle, iiUä W
ettävaifi rauhan oloissa ra^
sojen sivistystaso kohottaa.
W. LUKKA
MARTTI F
nsuun haaät(
SANNI LA
;men haastee
ta, Ont • •
GUSTFISJ
EINOLA»
•n ja haaatäa
.RUTHE S A
teesecn.
LYYLI. LA
iseen ja-ha:ast
•gardin Fort I
MOOSES B
i haasteesee
tettu täi elA
SANNA K ;
iemen haast€
joissa oleva
.astan miehiä,
ntatovereita:
[urillo (Miller;
thur, Ont., ta
iJckaassa muist
',.niin se riitta
MATTI K L
n ystävän häj
ELLEN JA
A. ja;T. Mau
icouvorista,
•stti Savolaisei
inistä, B.C.,- ir
ck Huhtalan i
HILJA JA
amiin.sa haast
staamaan voi:
ARVI HIM.
•'äen haastees
«pajulie jään
"'in.-. :\::y\..
FRED KIVI
een. :
OTTO WIIT
Osastc
Kesi