Vapaus, November 2, 1948

              Sivu 4 Tiistaina, marraskuun 2 p. —^ Tuesday, Nov. 2
^^wm^m^ymmsi •. voi ^ oua: Suomen
lirheiliikalt^us Oletteko NenvostoliitoD puolesta vai vastaan?
Helsinkia
P i i
'SewY<nk^-^Gara.titologi tri C WärdJ
jCÄampton väittää <Bttä 65 vuotiaalla
miehellä voi sydän olla 40-vuotiaan, heiluliisen uutisen jälkeen t ä ä l t ä Sup-röesta
ei olekaan tapahtunut, muuta
erikoisempaa kuin maaottelu jalkapal-
•loilullä Puolaa y a s t a a h / p t i « l u suori­tettiin
Puolan pääkaupungissa Varso­vassa.
Tänne tulleiden tietojen mu­kaan
se oli sangen yäiihdikas ja suo­malaiset
olivat esiintyneet suuresti
edukseen, joskin jälleen tuli yhden
maalin iappio.: ottelu päättyi nimit­t
ä i n l—i)- isäntien hyväksi j a puolalai­sissa;
lehtiIaa$unnoissa todetaan, e t tä
Suomalaisella olivat kaikki mahdplU-suudet
tasapeliin j a jopa voittoonkin.
' Molempien joukkueiden maalivahdit
olivat bileet, parhaiit miehet ja siitä
l ä h i n n ä johtui maalinxuneröiden pie­nuus..
Suomen Sanriola oli ollut ken­t
ä n paras mies,*vaikkakin £al päästää
yhden "mahdottoman" läUkaisim. sel-k
ä n s ä i a a . , '
J a l k a p a l l o r i h t a m a l t ä p n vielä todet­tava
' sie; että marraskuussa 'saapuu
Suomeen joku heuvcstoliitto]ai.sl|^ta
mestaruussarjan joukkueista ottelu-kiertueelle.
Tietäen N-liiton Joukku­eiden
koj^kean; p2litason, voivat suo­malaiset
jaikapälloilun ystävät odot­taa
paljoa. '••
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto
f SVUL) on sen ja Työväen Urheilu­liiton
(TUL) väiiseen yhteistoiminta­sopimuksessa'
jo alustavasti sovitut
neuvottelut: valtäkurinallisen urheilu-llitbri
perkstamisesta. Millä tavalla
nämä neuvpttelut; tulevat vastaisuu­dessa
edistymään, siltä on mahdotto­muus
ylelä saada minkäänlaista käsi­tystä,
koska kumpainenkaah puoli ei
ole Julkisuudessa esittänyt kantaansa.
K u n Valtakunnallisen > Urheiluliiton
plemassaplosta on, mm. Ruotsissa ja
Norjassa yksinomaan hiyrviä kokemuk­sia
nimenomaan urheilulliselta kan­nalta,
sopii täällä kotimaassakin odot­taa,
että urheilutoimiritaamme ryh^
dyttäisiin edistämään rintarinnan kul-kien.^^.
';,
Tämä kysymys tulee varmasti myö­hemmin
^esille*.:. ;";
Lämpöiset terveiset kaikilta suoma­laisilta
urheilijoilta!;
Helsingissä 22.^ 1948, '
IJoIevi Kemppiai^
' ' "ommiset Sp-yuotlaaii,:: mutta. mak-
^^Mi§:W'-:^y''l- Its^ä-.yrittää'
f ^ f t W S * » - 30-vuotias.:'- Sellaiset '.eri-'
f^^^ifi4**hVfikäiset elimef 8amas8a;%iehessä,€ivät
••'*<>inoi nilntyydyttävästi;että mies v o l -
,y\fr ] vsi olla ikämiespälvlinsä oikein tyytyr
^^'||£iS':S;v-'^ .:kärin.pu(^n, on tämän .otettavasei^
missä;€Um)^
• ' nut lujimman: kouraisimsa, i ja köetet-
^ 1 ^ ^ ^ ;i£--»^..-.;:/:,.teva^s^ äijän elämässä; j a ^elimissä'
' i .Jonklnlalstasopusointia aikaan,; ni^^
S^MM-I^''-•^'^i'-^'-^''^ pääse,: saamaan... väiya-
''}tv'''\-K^< *' Y ionta j a hiukan eniisnaikäistä saails-ta.
.etfä^^trl
f - - Crampton antaa ikämiehille; litiielen-i
i ^ ^ p i t ä ^ ' ' ;^ykhntoisia ohjeita'" plensssä; 20^^sentin'
'^M$>f- 'I hintaisessa kirjassaan "Live Long and
Like it", joka on julkaistu valtio toi­mesta.
Siinä h ä n muuri muassa sa-
: -noo,, e t t ä useimmat 60-yuotläat ikä­miehet
tarvitsevat ruokavaliossaan
.-jirbteineja, kalsiimila ja rautaa enem-
.y-^-yaiiXL kuin 3Ö-vuotlaat. mutta sen Si­ljaan
vähemmän rasvaa ja hiilihyd-
; -^raatteja. ylensyömiseni j a juomisen
^ i j n i l i e a k s l p ö h ö t t ä m ä vatsa on pahasta
* " 5a viinaa on osattava käyttää vUsaas-i^&
jimsf.'^y":-: i lääkärin olisi:sanottava
pctilaallera^ saako tämä ryypiskellä
-^.yai ^ei- ; : M i n ^ miiut , t ri
mm --'f f ^ ^ ^ C r a m p t o n l n - valitta'a sitä. että vän-j|
f«'^A< ' ~ huuden probleemin tutkimiseen uh-
• ejatkoa)•
(S-S) — Viimeisen ur- ! Englannin labour-puolueen suhtau- j vostoliitcn suhteen yltlöpäisimpienkin
' tumista Neuvostoliittoon kuvaa jo se j imperialistien odotukset ilmeisssti he
tavakseen ylittää politiikassaan .'Neu-!tila«liitto on jo. perustettu ja se on
rataan; i h a n liian vähän varoja.
T i ( u :ou>tbua. JalkatttMti. ^leltun kIrJnhS Ja ne
";pitellä. Kirjtel
unato. Täbiin
atei».
tosiasia, ' e t t ä se on ainoa puolue E u ­roopassa,
Joka. vaikka se nhnlttääklu
itseään ty^öväenpuolueeksi, rankaisee
riveistään erottamalla jokaista .'Jäsen­tään,
joka iialuaa kuulua Neuvosto­liiton
ystävien yhdistykseen. '
' Sodan aikana labour-Johtajat ym­märrettävistä
syistä pidättyivät esiin­tymästä
Neuvostoliittoa vastaan —
n i i n h ä n mer*et"tell silloin myös Chur­chill.
Mutta Churchillin hallitukseen
osallistuessaan he ottivat hiljaisesti
osaa salaisen suunnitelmiin Neuvos­toliiton
heikentämiseksi pitkittämällä
toisen rintaman muodostamista Ja
muita keinoja käyttämällä/><1le ryh­tyivät
myös J y r k k i i n toimenpiteisiin
n i i t ä labouristeja vastaan, jotka osal­listuivat
toisen rintaman viipymätön­t
ä muodostamista vaatineeseen liik­keeseen.
saanut virallisen mucdon, vaikka -ia-bouristit
vielä vuosina 1946 ja 1947
Esim.
Olympia", jonka suömäjaiset ovat ot-
«taneet suosikikseen, sillä sitä lähete-arvo
on ny-
.Iqrlsin Suonxessa yli 30 dollaria. Ja
, -^^^'i^i'-fu* tänä jouluna lainkaan; Ei ole' ollut
^^^^^^jgpprf, •.-;;-.dollarelta--ostaajiislä.;'^- '.•••;:/.-•'*•
'f%W-Piti''\, . Kööpenhaminasta lähetettyinä pa-toimitamme
jouluksi perille. Mutta
kuta pikemmin lähetätte; sen var­mempaa'se
^on. .'-''v^ :•;•••'..•:,;;:• •
' p t a m m e vastaan tilauksia myöskin
AMerikan puolelta.
Ilahduttakaa / rakkaitanne hyvällä
•Joululahjalia! Se maksaa teille vain
$5.50/ mutta Suomefisa; sen arvo on 6
k e r t a i n e n ! N o r c o n Reg'd.
133 maitkustajaa tulee
takaisini Suomesta
New York, —r K u h Swedish Am23-I-can
Linen moottorllaiva Grlpsholm
saapuu tänne marraiik. 1 pnä on sen
1,322 ma tkustajan J oukossa myöskin
kaikkiaan 133 tälle, mantsreelle Suo­mesta
palaavaa; matkustajaa. Caha-daarigj,
saapuvien joukossa on mm.
Lempi ja Lauri Jokinen Torontosta
sekä entisat montreälilaiset ; Selma
Sodan Ja Englannin parlamentti­vaalien
jälkeen labour-puolueen Joh­tajat,
jotka olivat saaneet hallitusoh-jakset
käsiinsä, asettivat selvästi teh-
Frans Ahlgren on
kuollut torstaina
So. Porcupiriessa
perustivat laskelmansa siihen e t t ä ellei vannoivat .ettei t ä m ä Churchillin han-
•-'itse" Churchillilla tule oleihaan ai­hetta
tyytymättömyyteen ja vasta­väitteisiin
heidän ulkopoJUttista pe­ruslinjaansa
vastaan n i i n se,merkit­see
heille, labouristeille, niin suuren­moista
"voittoa", ettei Inikasn- enää
voi horjuttaa heidän asemaansa val­l
a n portailla . . .
ke kuu^u h e i d ä n suunnitelmiinsa. Nyt
Bevin painostaa Skandinaävian mai­ta
ja kiukuttelee Ruotsin.hallitukselle
siitä horjuvaisuudesta ja puolinaisuu­desta,
jota se osoittaa t ä m ä n ixskalle-tun
aikeen sOhteen. Vielä enemmän
h ä n on kiukuissaan siitä, e t t ä Tshek-koslavaklaan
ja Unkariin asetetut toi-
J a kaikki sujui tämän suunnitelman veet luhistuivat lopullisesti, kim n ä i s -
mukaan. Laboiulstiset ministerit .>yl-käisivät
ennen vaaleja antamalleen
' s ä maissa, valmistellut salalutpt meni­vät
myttyyn.-Mutta sensijaan de Gas-lupaukselle
Englannin ja Neuvostolii­ton
suhteiden parantamisesta. Hs ot­tivat
suutauksen Neuvostoliittoa ja
kansandemokratian maita vastaan
t ä h d ä t y n hyökkäysblokin muodosta­miseen
yhdessä Yhdysvaltojen kan^-sa.
Hintikka ja Olga Ja Victor Willberg:
tÄISEt
DON HÄALILLA
957 Broadview Aye. Toronlö, Onl.
yf&sfe.fc.j>:r::«*«-
•v>c>
«rÖMAca
Älkää pitäkö vatsa-, peräpukama-, mal^a' läi
virtsarakkovikoja:
Käyttäkää RUSCI TREATMENT VATSAI^KETTA
Lääke huojentaa umpltaudin, ruuansulatushäirlön, vatsakaa-suh,
vatsakaäsukivut, rinnan alla tuntuvan painostavan kaasun,
poistaa epänormaalisen virtsahapon munuaisista j a virtsarakos­ta,
hapot, päänkivun j a -huimauksen, peräpukama- tai maksa-viat,
vatsavian aiheuttamat peräpukamat, katkeran tai happa­man
maun suusta, rintaluiden alla olevan kivun tai vaöemmalla
tai oikealla puolen vatsaa olevan kivun. Sadat ihmiset sanovat
— tämä on parasta l ä ä k e t t ä mitä olen koskaan käyttänyt; Tämä
lääke on hyvin tunnettua miljoonille kautta Canadan j a Eiuroo-pan
maissa. Hinta $5.50 pullo.
Aliksi Mrsltte retunaattista, nlvelreumatismin tai lihaskipuja ja poltteita?
Käyttäkää AUZARU SALVAA ;:;••; •
Selkäkipua, kipeisiin pakottaviin olkapäihlii täi lapa-
»luihln. kipeisiin käsiin, kyynärpäihin, ranteisiin,, k i ­lpeään
rintaan, lohkkasärkyyri, luuvaloon, kipeisiin.
Ikangistuneisliri. ajettuneisiin tai pakottaviin polviin,
nilkkoihin tai jäseniin, kylmiin jalkoihin ja sellaiseen
tunteeseen kuin muurahaiset kävelisivät Ihon ja na­han
välissä. Käyttäkää MIZARH salvaa vain aikui­siin,
kerran seitsemässä päivässä, eikä joka päivä.
MIZARH on vastaärsytystä aiheuttavaa mikä vetää
märkää sisältävät näppylät ihon jiinnalle, auttaen
siis heti ensimmäisen käytön jälkeen ja huojentaen
reumaattisia kipuja ja poltteita. ÄlEää käyttäkö
»MIZARH salvaa päähän, kasvoihin tai miiihin arem-
_ ' p i in palkkoihin. Hinta $4.50 tölkki. Hyvin tungettua
" Cahadassa; Yhdysvalloissa ja Euroopassa.. ^
ivnksi kärsitte yskästä ja kylmettymisestä?
Käyttäkää DIANA-TIPPOJA
Eurooppalainen paranriusnicnetelmä, muutama DlANA-tippa
sokeripalassa tai pienessä niääräsisä kuumaa vettä auttaa huo­jentamaan
yskää, kylmettymistä, nehäkatarria, huojentaa hen-,
^fenahdlstusta ja henkltöryen tulehdusta, Hy\'ää kesällä Ja t a l ­vella.
Pitäkää aina pullo DIANA-tlppoja kotona. Se on aina
käytännöllinen olemassa. Hinta $1.00 pullo.
Aliksi kärsitte reumaattista, nivclrcnmatismin ja lihaisten
; kipua ja poltetta?
Käyttäkää XUSCOE'SRHE1JAIA'QaPAmRUBLINJAAIENrrTI^
Linjamentti auttaa tuottamaan nopean huojennuksen selkä­kipuun,
lieventäen kipeitä pakottavia olkapäitä tai lapaluita,
(kipeätä, kankeata nl&kaa. särkeviä käsiä, kyj-närpäitä. ranteita
tai sormien nivellä, kipeätä rintaa tai selkää, lonkkasärkyä,
luuvaloa, kylmän veden vedon tai kosteuden aiheuttamaa ki­pua
lanteissa, kipeätä, kankeata, ajettunutta tai polttavaa
polvea,,nllkkaa''täi niveliä. Tämä linjamentti tunkeutuu'sy-
1 välle ihoon, siten tuottaen hjrviä tuloksia. Sitä voivat käyttää
aikuiset j a lapset. Hierokaa sitä kipeisiin paikkoihin kahdesti
> päivässä. Hinta $1.00 pullo, tai 3 pulloa $2.50.
]Me emme. lähetä mitään lääkkeitä jälkiraatimuksella (C.O.D.). Olkaa
{fajTä.jaUittiUiää maksu tilauksenne mukaan ja I^^
lllXeOE PRODUCTS LIM^m
S59 QV£E|«^ WEST TORONTO 3, pNT.> CANADA
Odottamattomasti sydän-halvauksen
johdosta
South Porcupine. — Viime vUkoh
torstaiaamuna levisi kyläkulmassani-:
me surun viesti, « t t ä edellisenä iltana
oJi paikkakunnallamme hyvin tunnet­tu
j a pitkäaikainen asukas metallityö-mies
Frans Ahlgren vaipunut Ikuiseen
uneen.
Valnajaoll ollut vielä työssä mainit^
tuna päivänä, eikä ollut tuntenut min­käänlaista
huonoa vointia vaan oli
ollutN;erve j a virkeä. DJalllsen syöty­ä
ä n oli käynyt postitoimistossa nou­tamassa
päivän sanomalehdet. Joita
h ä n sitten syventyi tapansa- mukaan
tutkimaan h ä n e n vaimonsa Idan aher-lellessa
taloustouhulssa. Tämän Jäl­keen
h ä n horjahti yhtäkkiä tuolissaan,
ollen heti tiedottomassa tilassa. P i k a i ­sesti
paikalle kutsuttu lääkäri totesi,
e t t ä Ahlgren oli joutunut sydänhal-vauksen
uhriksi.
Hän oli syntynyt Tampereella; 57
vuotta sitten ja oli asunut tässä
maassa 25 vuoden ajan, työskennellen
miltei koko ajan Doroe-kalvannon ko.
nepajassa. Häntä jäi kaipauksella
muistelemaan - vaimonsa Ida täällä
Eteläpäässä, kaksi veljeä Ja sisar Suo­messa,^
sekä harvinaisen laaja tutta­vapiiri
tässä maassa j a Suomessa^
Vainaja toimitettiin viime lauantair
na viimeiseen lepoonsa. Surujuhla pi-r
d e t t i i n C S J : n paikallisen osaston haa-lilla.
Jonka avarat 'suojfit olivat täy­teen
ahdetut surevaa kansaa. Frankin
tuttavia, työtovereita Ja järjestöväkeä.
Kantajina toimivat h ä n e n pitkäaikai­set
työtoverinsa James Peli, Pete Cam-pagnola.
Walter Hrynic, Niilo WIle-
•nlus, Alex MacMurray jä R; S. M c -
Williams, Kunriiavartiostoh muodos­tivat
V.- ja u.-sexura Viestin miehet
Paavo Voutilaisen Johdolla.
K u n oli veisattu ylrsl suoritti pasto­ri
I A . Heinonen, virallisen hautajais-seremonian
puhuen lyhyesti aiheesta:
"Meillä el ole täällä pysyväistä kau­punkia."
Vainajan pitkäaikainen; ys­tävä
E. Telkkinen lauloi kauniin hy-västijättölaulun
mrs. ,"Wilklnsih säes-taniiäri.
Timminsln ja Eteläpään ser
kakuörot lauloivat R. Wuorimaan joh­dolla
"Suviaamuna" Ja "Vaipuos hel­maan
kotimaasi''. K u n suruyäkl oli
luonut viimeisen katseensa; vainajaan,
lähti useita kythmeniä autoja käsit­tänyt
s u r u s a a t t u e h ä u t a i i s m a a l l e , jos-s?.
hänen hautakumpiiaan peittävät
•kymmenet seppeleet Jä kukkalaitteet,
joiden joukossa havaittiin nayöskin
C S J : n paikallisen osaston, Y. - ja^u.-
seura Viestin ja Workers'-osuusllik-
•^eeh seppeleet. Naiskuoron jäsenet
lauloivat vielä haudalla.
ENT. P U N A K A A I I T I L A I I ^N
Frans Ahlgren lukeutui edistysmle-
Usten työläisten joukkoon. ITänen leh­tensä
olivat Vapaus, Liekki Ja Eteen­päin
Ja h ä n oli C S J ; n Ja paikallisen
y.- Ja i^-seura Viestin penistäva jä­sen
j a yksi parhaimmista palklntotuo-marelstamme.
Hän oli myös yksi niis­t
ä monista, jotka olivat punakaartin
riveissä y. 1918 taistellen Suomen kan­san
parhaiden etujen puolesta. Jou­duttuaan
luokkasodan p ä ä t y t t y ä R i i ­himäen
vankileirille, joutui h ä n koke­maan
vankilelrlelämän kidutukset Ja
kiH-Juuden. / •
Hän b l l luonteeltaan jossain j n J ä r in
hiljainen ja omasi korkean luokan
ammattitaidon sorvaajana j a kojeiden
korjaajana ja asentajana, jossa omi­naisuudessa
h ä n oli kunnioitettu mies
työpaikallaan. •
Aikaansa seuraavana työläisenä oli
hyvin avulias järjestöjämme kohtaan
j a tunsi iloa kaikklien työväenluokan
voittojen johdosta— ja kärsien tap­pioista,
Jotka eivät kuitenkaan vaikut­taneet
häneen iamaannuttavasti koska
h ä n luotti lujasti luokkamme tule­vaisuuteen.
Tällaisen käsityksen sal^ Sinusta
Frank vuosien varrella ja n i i n uskon
monen muun ystäväsi saaneen. Sellai­sena
muistelenmie Sinua vielä pitkän
aikaa.
Lepää rauhassa. Aikanaan ori mei­d
ä n kaikkien vuoro... — H .
Englanti yritti yhdessä Yhdysvaltojen
kanssa sekaantua kursailematta kan-;
sandemokratian maiden sisäisiin asi­oihin
harjoittaen painostusta m i t ä t t ö ­m
ä n : taantumuksellisen salaliittolais-ryhmän
etujen ajamiseksi. Järjestel­mällisesti
Englanti yhdessä Yhdysval­tojen
kans;a rikkoi Jaltan ja Potsda­min
konferenssien päätöksiä , Saksan
demlllatrlsoimisesta ja demokratisoi­misesta.
Labour-hallitus esiintyi dcl-laridiplomatian
"kylmän sodan" ja
sen ahneiden valloitussuunnitelmien
innokkaana aseenkantajana Euroo­passa.
-.•..
Churchill oli täysin tyytyväinen.
Tuon tuostakin h ä n ylisteli Bevinin ja
Attleen neuvostovastaista politiikkaa.
Myöskin amerikkalaiset taahtumus-lehdet
osoittivat suosiotaan. Ja kun
Amerikan edistyksellisen demokraat­tisen
liikkeen johtaja Hemy Vallace
keväällä 1947 kävi Englannissa esiin­tyen
joukkokokouksissa suurella mo-nsetyksellä,
niin labour-johtajat puo­lustivat
Trumanin taantumuspolitiik-kaa
Wallacen harjoittamaa arvostelua
vastaan. Kuvaavaa on myöskin se,
e t t ä labouristinen keskus, kuten on
tullut tiedoksi, ehdotti neuvotteluissa
Wallacen edustajien kanssa hänelle
kavalaa yhteistyötä sillä ehdolla, että
h ä n e n tulisi aina taistella kommunis­tien,
politiikkaa vastaan. Wallacen
edustajat antoivat kieltävän vastauk­sen.
Näin siis labour-ministerit saattoi­vat
todistaa; e t t ä heidän ulkopolitiik­kansa
tyydyttää . perussisällöitään
Englannin imperialistien kaikki vaa­timukset.
Kukaan konservatiiveista
ei olisi voinut keksiä tai ehdottaa N ^ -
vostollitolle vihamieli£empää politiik­kaa.
Sillä labour-hallituksen politiik­ka
onkin Itse' asiassa piintyneimpien
konservatiivien politiikkaa. Vain se
muoto, jossa t ä m ä politiikka - tarjoil­laan,
on labourrjohtajien oma, enem-perin
hallitus Italiassa n ä y t t ä ä Jo rau­ha
nsopimukren täyttämistä Neuvos-toiilttca
kohtaan - karttavalla politii­kallaan,
e t t ä se on valmis osallistu­maan
mihin vehkellyihin tahansa, jot­ka
vastaavat Amerikan imperialistien
pyyteitä. Sitä paitsi Länsi-Saksaa m i ­litarisoidaan
uudelleen, irroitetaan
muusta Saksasta Ja valmistellaan
Marshallin suunnitelman tärkeim­mäksi
tukikohdaksi. Kiistämätön o i ­keus
koko tämän yrityksen fyyrerih
osaan on taattu amerikkalaiselle osak­keelle,
jolla on taskussaan sekä dolr
lareita e t t ä atomipbmmi.
Eivätkö nämä tosiasiat puhu eng­lantilaisen
. samoin kuin amerikkalai­senkin
diplomaatian järjestelmällises­t
ä työstä omalaatuisensa entisestään
korjatun "Antlkomintemblokin" ai­kaansaamiseksi,
joka selvästi on tar­koitettu
palvelemaan ei rauhan vaan
sodan aseena? Ja jos noin on. niin
on ymmärrettävää, miksi Englannin
labour-puolue koko ajan osoittaa n i in
epäilyttävää kiinnostusta sisäisen
taantumuksen voimistamiseen Euroo­pan
mantereen maissa. Työväenliik­keen
hajoittamlsessa, kommimistien
syrjäyttämisessä hallituksista, vasem­misto-
opposition tukahduttamisessa
sosialidemokraattisissa puolueissa,. 0I7
keistososialistlen kannustamisessa l i i t ­toon
taantuinuspuolueiden kanssa,
natsipuhdistuksen ' e h k ä i semlsessä
Saksassa ja Itävallassa • kaikessa
tässä tulee selvästi näkjrviin länsi-blokin
labourististen j ä r j e s t ä j i en stra-teeginsn
kiinnostus taantumuksen si-säisen
kestävyyden lujittamiseen tä­män
imperialistisen liittoutuman kai­kissa
hauraissa renkaissa..; ^
Toiset tosiasiat osoittavat, e t t ä la­bour-
johtajat ovat katsoneet tarpeel­liseksi
itse Englannissakin ryhtyä
"puhdistamaan selustaa". He ovat
alkaneet i>elätä, e t t ä sielläkin on se­lusta
epäluotettava. Samoin k u i n T r u -
manin hallitus Amerikassa- niin la­bour-
hallituskin Englannissa päätti
aloittaa sen erottamalla valtion pal­veluksesta
kaikki kommunistit j a n i i n -
46anotut "mukanakulkijat", s.o. kaikki
ne henkilöt, jotka eivät hyväksy h a l ­p
i ä n tai_ vähemmän alkuperäinen. lituksen poliittista suuntaa. Minkär
Kannattaa k i i n n i t t ä ä huomio'tä.lä-1 l ä h d e n heidät erotetaan?. Siksi, e t tä
h ä n muotoon. Eräät Neuvostoliiton
viholliset haukkuvat sitä tunnetusti
alituisesti; vastustavat aina yhteistoi­mintaa
sen kanssa. Tämä ei ole l a -
bouristien sanan mestareitten: mene­telmä.
Heistä ei edes v o i sanoa, e t tä
he olisivat aina sanoissa, puolesta ja
vain teoissa vastaan. E i , he ovat vie­l
ä vilpillisempiä. Teoissa he ovat tieik
tehkin Neuvostoliiton kanssa harjöi-tetiayaa
yhteistyötä vastaan, sanoissa
he taas puhuvat samaan aikaan sekä
p u o l t a e t t ä vastaan: • .
T ä t ä erikoisuutta ei ole yaikea ha­vaita,
jos v ^ ' k i i n n i t e t ä ä n huomiota
sellaisten puhujien kuin Attleen, Be-y
i n l h ja Morrisqhin tavallisten nei^
vostovastalsten esiihtymisten kaavaan.
Heidän puheensa tästä aiheesta ovat
aina suunnilleen t ä h ä n tapaan raken­netut.
Ensin puhuja vakuuttaa juh­lallisesti:
— Olemme ehdottoman v i l ­pittömiä
toivoessamme yhteistyötä
Neuvostoliiton kansia. Mutta - - N e u ­vostoliiton
edustajien kanssa cn mah­dotonta
päästä sopimukseeri, mahdo­tonta
olla yhteistyössä. Minkätäh-den?
Tällä- kohdalla puiiujä tekey­tyy
Ikäänkuin hän tahtoisi selittää
valitsevia erimielisyyksiä, mutta sen­sijaan
h ä n alkaakin näyttää taitoaan
neuvostovastaisessa^ parjauksessa. Hän
kestitsee kuulijakimtaä valheellisilla
väitteillä sellaisin hevosenannoksin,
e t t ä isiltä saattavat joskus punastua
ihmeitä nähneet parlamenttitalon sei­n
ä t k i n . Puheen lopussa harjaantu­nut
puhuja vielä h e l l y t t ää kuulijoita
j o l l a k i n tehoavalla huokaukselia, .esi­merkiksi
näin: — Ah, kuinka pnnel-
'llsla me kalkki olisimmekaan, jos Neu-ypstoliiton
kommunistit lakkaisivat
olemasta sellaisia-;
Jos lopuksi lasketaan, mikä on t ä l ­laisen
labouristisen puhujan neuvos­tovastaisen
puheen tavallinen ko-'
koonpano, saadaan tulo'Kseksi l i k i p i ­täen:
kaksi osaa ulkokultaisuutta ja
kaksitoista osaa parjausta. Näin en
lainkaan sano s i t ä varten, että sille
naurettaisiin. Sillä ensiksikin se Il­miö,
josta tässä puhun, ei ole nauret­tava,,
vaan iljettävä. Toiseksi ei ole
naurun-eikä kiitoksen asia. että nyky­päivien
Englannissa monet työläiset
ja työväenjärjestöjen luottamyshen-kiiötkin
vielä kuuntelevat suuttumat­ta
n ä i n ala-ärvoisia puheita. Ha kuun­televat
niitä eivätkä; tiedä, mikä bn
totta j a mikä valhetta, kcska he eivät
tunne eivätkä tarkista alkeellisia to^
slasloita nykyajari kansainvälisessä
elämässä. ,
Totuuden selvillesaämiseksi el ole
muuta keinoa kuin tosiasioiden tarkis-'
taminen. Puhuivatpa labour-minis­terit
mitä tahansa, tcslasiat puhuvat
siltä, e t t ä labour-hallitus työskente­lee
Neuvostoliittoa ja kansandemo­kratian
maita vastaan suunnatun
kansainvälisen sotilaspoliittisen bla-:
kin luomiseksi. Län^l-Euroopan sd-hc
arvostelevat labour-hallitusta tai
i 1 m aisevat _ "epäisänmaallisuutensa"
sillä, että he arvostelevat nykyistä
Amerikan politiikkaa. Tai jos eivät
arvostelekaan, niin joka. tapauksessa
he ajattelevat pahaa ylemmistään. Se­kin
on jo pahasta, että kommunistit'
j a muut, j o t k a " e i v ä t ole omaa väjceä",
näkevät, mitä labour-päällystö tekee.
Parempi on pitää, loitolla liiat silmät.
J a se bn aivan ymmärrettävää: ke--
neliä on huono pmatuntp, h ä n vilkui­lee
aina ympäriilesn p e l ä t e n syrjäisten,
sihniä.;.
Eikö tällaisen puhdistuksen tol-riieenpano
Englannissa ole tosiasia?
Mutta ymmärtävätkö Englannin työ­tätekevät,
ihitä tämä tosiasia merkit-
.see? Poliittisesti valistuneet ihmiset
tietenkin ymmärtävät sen, mutta, he
ovat toistaiseksi Englannissa vähem­mistönä.
;:••:.,•• •.;'•,
E r ä ä t englantilaiset kirjailija,t esi­merkiksi
;pvät tuominneet jyrkästi t ä ­män
laböur-hallituksen; toimenpiteen.
Tunnettu kirjaiUja Douglas Goldring
bn sanonut:
][.•• '"Tämä osoittaa, että inhottavan
Trumanin opin inukaisesti on peri­aatteessa
p ä ä t e t t y käydä sotaa I t ä -
Euroöpan demokraattisia maita .vas-taan."
:--;v-'''" , .
;: Itle emme tiedä, onko n ä i n p ä ä t e t ty
vai el. Mutta siitä riippumatta tämän
hetken käskyn oivaltayat ehdottomas­ti
oikein he Englaniiin edistykselliset,
jotka asettayat kysymyksen n ä i n : hin­nalla
millä tahansa on spdanlietsojieri
suunnitelmat t e h t ä v ä tybjiksU
E n t ä kuka yoi Englannissa tarttua
Sodanlietsojia ;käteen? Onko Eng-l
a n n i ^ a sellaista voimaa? On. Se on
työväenluokka — - Englannin kansan
perusvoima. Siltäf ei yksinomaan
puutii kaikki kiinnostus uuteen sotaan,
vaan päinvastoin se on kaksinverroin
kiinnostunut rauhan turvaamisesta.
E l l e i työväenluokka ; tunne tilanteen
vakavuutta tai Jos.se suhtautuu pas­siivisesti
sodanvaaran kärjistymiseen
ujskosn kysymyksen sodasta ja rau^
hastalaljour-ministerien hoidettavak­si,
silloin se tietenkin antautuu vaa­raan
Joutua verisen sodan tahdotto­maksi
uhriksi. Mutta jos Englannin
työväenluokka tulee valppaana, seur
raaidaan sodan alkuunpanijoiden vaa­rallisia
hankitei ta ja aktiivisesti tais­telemaan
n i i t ä vastaan, n i i n sillä epäi­l
e m ä t t ä tulee olemaan tärkeä merki­tys
rauhan säilyttämiselle.
Joku voi aJäteUa, e t t ä Englannin
asenteesta riippumatta Amerikka Jo­ka
tapauksessa aloittaa sodan Ja ve­t
ä ä siihen sitten mukaan myös Eng-lannhi.
Englantilainei^ kirjailija A r ­thur
Colder-MarshaU ilmaisi äskettähi
pelkäävänsä, eittä "labourrpoUitikot
m3orvät maamme A^eraan kapltallstl-yallan
orjuuteen'* j a slllpin tämä valta
voi "syöstä meidlit' sotaai^ luonnollisia
AmerikaJssa on tietenkin vaikutus­valtaisten
finanssiruhtinaiden Ja ken­raalien
Joukossa sellaisiakin, jotka
ovat siinä määrin imperialististen
pjryteiden ja hj^steerisen yhteiskun­nallisen
pelon riivaamia, etteivät h i l ­litsevät
keskukset hsldän päässään
e n ä ä toimi: • h e i t ä vetää puoleensa ai-r
van' kuin Hitleriä- suiu^ seikkailu,
hyökkäys, maailmansota. Mutta Ame­rikan
hallitus tuskin voi n ä i n sokeasti;
olla ottamatta huomioon koko sitä
vaaraa, mikä sisältyy sodan sytyttä­miseen,
varsinkin jos se tietää, että.
porvarillisten- maiden, myöskin Eng­lannin
työväenjoukot ovat varuillaan.
Rauhan säilyttäminen riippuu siis
m ä ä r ä t t y y n rasteeseen saakka myös
siltä, kykenevätkö- uuden sodan vas­tustajat
Englannissa riittävästi ko-,
hoitamaan Englannin työväenluokan
laajojen joukkojen poliittista tietoi­suutta,
valppautta ja toimintahalua.
Olen varma siltä, että tänä päivänä
monilla englantilaisilla työläisillä ei
ole reaalista k ä s i t y s t ä edes siitä, mis­s
ä mittasuhteissa Ja muodoissa on jo
käynnissä välitön sotilaaUinen yhteis­työ
Englannin ja Yhdysvaltojen, vä­lillä,
eivätkä ajattele, mitä varten sitä;
harjoitetaan, kgnen hyödyksi, Sen-t
ä h d e n on niin tarpeellista Ja tärkeä­t
ä . -valistaa-; työläisiä, ensi tilassa
kaikkia järjestyneitä työläisiä, h e r ä t ­t
ä ä työväen joukkojen omatunto, aut­taa
heitä tajuamaan, e t t ä uuden so­dan
valmistelu on sellaisen hirvittä­v
ä n rikoksen valmistelua, joka on eh­käistävä.
Missään tapauksessa ei saa^typerän
herkkäuskoisuuden vallassa mukautua
siihen, että kysymys sodasta ja rau­hasta
vaikka vain vähänkin riippuisi
sellaisten'labouristien kuin Bavinin,
Attleen ja heidän kumppaniensa mie­lentilasta.
Liian halukkaasti h e täyt­t
ä v ä t ylettömien imperialistien toi­veita
ja tarttuvat heidän tyrkyttä-miinsä
aatteisiin j a liian karkeasti he
ylenkatsovat työtätekevien etuja. II-mfelsesti
he vihaavat Neuvostoliittoa
n i i n sokeasti, e t t ä heidän väitteensä
hyvien englantilais-neuvostoliittolais-ten
suhteiden toivomisesta ovat sel­västi
ristir.iidassa sen kanssa^ m i t ä he
todellisuudessa tekevät. Bevin mm,
itsekin korostaa p ä ä t t ä n e e n s ä pyrkiä;
toteuttamaan "suunnitelman yhte­näisestä
Euroopasta ja Euroopan^ s ä i ­lyttämisestä
,: länsimaisen • sivistyksen
keskuksena", s.o. kapitalismin keskuk­sena
samaan aikaan kun jokainen j ä r ­kevä
hallitus on velvollinen huolehti­maan
nykyajan Euroopassa vallitse­van
kahden erilaisen j ä r j e s t e l m ä n—
sosialistisen ja kapitalistisen — rau­hanomaisesta
rinnakkain elämisestä
j a yhteistyöstä. Mutta selvää on, et­t
ä sellaisille miehille kuin Bevinllle
eivät anna rauhaa niiden voimapoli­t
i i k an mestareitten laakerit, jotka jo
ovat yrittäneet kyhätä kokoon "yhte­näisen
Euroopan" ja pystyttää siinä
"uudne järjestyksen". •.
Mutta pystyvätkö Englannin työläi­set
ja heidän järjestönsä tekemään
lopun Bevinin j a Attleen rauhan asial­le
turmiollisesta ulkopolitiikasta? O i -
keistolabpuristien ryhmähän pitää
tiukasti käsissään laböiirrpuolueen ja
myöskin ammattijärjestön pääneuvos­ton
sekä monien e r i ammattiliittojen
koneistoa.; T koneiston avulla
oikeistolaiset johtajat tunnetusti lyö­vät
säännöllisesti;bppositloh vuosiko­kouksissa
j a konferensseissa^ j a niiden
yäliaikoina- he erottavat puolueesta
yksityisiä vasemmistolaisia labouris­teja..
Seuräukseha on, e t t ä eräät va­semmistolaiset
m e n e t t ä v ä t rohkeuten­sa
ja toimintahalunsa, koska heillä el
ole riittävästi varmuutta siitä, että
Englannin työväenluokka pystsry tal­tuttamaan
labourTministerit, jotka to­teuttavat/
käytännössä imperiaiistien
suunnitelmia^ '
Nämä, bvat f aiheettomia epäilyksiä.
]Kykenihän Ehglannin työväeinluokka
\mbnna; 1919; tarttumaan Churchillin
käteen, ;kun h ä n silloin sotaministe­r
i n ä oUessa.an järjesti neljäntoista
valtion häpeälliseri sotaretken nuorta
neuvostotasavaltaa Vastaan. Englan­n
i n työväerijärjeköt r«inostivat siUoin
n i i n voimakkaasti oikeistolaisia johta­jiaan,
että ;yieläpä Ramsay MacDo-naldln
ja Ernest Bevininkin oli pakko
yhtyä työläisten vastalauseeseen neu­vostovastaisen
intervention johdosta.
Olisiko Englannin työväenluokka sii­t
ä lähtien tullut heikommaksi tässä
suhteessa? Ei t i e t e n k ä ä n — päinvas­toin
se on tuUut voimakkaammaksi.
E n t ä yUonria 193 Iv kun MacDonald
teki petoksensa? Kykeniväthän la-bbiir-
puolueeh järjestöt silloinkin
myrskyiseen vastalauseeseen. Ne heit­tivät
MäcDonaldin, puolueen vanhan
j oh ta Jan, y l i laidan. Mutta bliko Mac-
Donaldin petos turmlollisempaä kuin
nykyisten labour ^ministerien cöallis-tumlnen
uuden maailmansodan val­misteluun?;':
• . . • / . : ;,
Ei siis ole syytä epäillä, etteikö Eng­l
a n n i n työväenluokka pystyisi t ä y t t ä ­m
ä ä n velvollisuuttaan. Jos vs^ln kalkjd
vakaiupukselliset sodan vastustajat,
kaikki Neuvostoliiton' kanssa harjoi-tettayan
yhteistyön vilpittömät kan­nattajat
liittyvät läheisimmin työ-väenjoukkoihin
ja vakavasti auttavat
n i i t ä tajuamaan velvollisuutensa tais­telussa
rauhan ja työväenasian puo­lesta.
• •.:'-•••',
Ktrjailtai
Don-haalilla, Torontossa
Sunpuntaina, marraskuun 7 p., alkaen Öb 3
Soittoa . . ..
Runo .. - .
Soololaulua.
Pnhe
Soololaulua
Laulaa
OHJELMASSA:
^Äestää Reino Välkki
Säestää Reino Välkki
ViUJEAIKA
KIRJOJEN JAKO
• Paaston
.Hslnii'^
• i - . - . Elma
An.nikki Nu
Osaston jei
VASTAMYRKKY"
yksinäytöksinen '
K i r j . Juhani TerVapää
Ohjaa R. Pitkämäki
* Ottakaa huomioon, että tilaisuus a l k a a kello 3 Lal
vapautui imperialismin kahleista. El
ole m i t ä ä n aihetta otaksua, e t t ä lop­putulos
olisi toisenlainen, jos maa­ilman
kansat vielä kolmannen kerran
olisivat kykenemättömiä pidättämään
imperialisteja hyökkäyssodasta.
Tilanne maailmassa on j Oi sellainen,
e t t ä sosialismi yhtä tai toista , t i e tä
tulee astumaan kapitalismin tilalle
niiden yhteiskunnallisen kehityksen
kiertämättömien lakien pohjalla, jol­ta'
kukaan ei voi kumota. Kokemus
on vain osoittanut, n i h i k i ; i n edellä jo
totesimme, e t t ä joka kerta, kun rie­haantuneet
taantumukselliset Impe­rialistit
valmistelevat "yleishyökkäys-t
ä ä n " j a kypsyneen yhteiskunnallisen
edistyksen voimien tuhoamiseksi, se
päinvastoin johtaakin sitä: nopeam­paan
historiallisen edistyksen m3TS-;
kyisen vyöryn läpimurtoon. '
Taistelua käydään koko maailmas­sa
kahden leirin välillä. Ja joka vielä
nytkin esiintyy "kolmannen voiman"
lipun alla, h ä n on joko imperialistisen
taantumusleirin salainen asiamies tai
poliittisesti sokea, joka pian tulee n ä -
kemääh, e t t ä h ä n on ollut omien har-hakuvitelmiensa
tai vieraan petoksen
surkea uhri.
Sosialismin j a demokratian imperia­lismin
vastainen leiri ei koskaan aikai­semmin
ole ollut niin voimakä* kuin
nyt. Hyökätessään sitä vastaan im­perialistit
voivat vain m u r s k a t a ' p ä ä n ­sä.
• .
. .Älkööt he unohtako, sttäi
taistelussa imperialiitisen
kolUsia seikkailusuunnitelmii^
on johtavalla paikalla ihaa
tavin., valta — meidän Ne
tcmme, kansojen ystäv\7dea il
jeyden suuren aacteeri'
Neuvostokansa cn koljo edi^
mlskunnan lipunkantaja.-Järt
la ovat ne imperialistia, jothl
kuvitella,-että kohtalo hyrnjM
jos he pakottavat ihmislaaEal
liseen sotaansa. Katsdcaamttl
polvet vapisevat, kun tällaijj
asettaa aivan jyrkästi kapitaij
jien monimiljoonaisille joii
sorretuille kansoille ratlcaiaj
.symyksen:
Oletteko Neuvostoliiton jj
vai vastaan? Oletteko laöj
kratian puolesta vai vastäanJT
tel^ rauhan ja kansojanJ
puolesta vai. vastaan? Miniä3
tahdotte. käydä sotaa: mm
paan sosialistisen elämän rai«
kapitalistisen orjuuden puoJäl
Mutta me olemme sitä nia
sota'voidaan välttää. Työiil
voivat, toiminnallaan ehkäl^ij
Mitä päättävämmin kaikkien J
työtätekevät tulevat taistelaol
danlietsojia ja heidän im
vastaan, sitä enemmän toiveiaj
tä, että kehitys sosialismiinj
päätökseen ilman.uutta sota]
• .• • (Loppu)
uiiiniiMniiinitinMiniiiiJUiiimtniuiinuuuinminilMiiiiiUMiiiiiiiiiiiiiiiiiMriiniiiiiiiiJiiiiiii:iiiiiuiiiii:iriijiniiiiririim!ii
Parhainta onnea
uuteen kotiin toivottavat
Paul, Aune ja Elis Kallio
Ellen ja Fred Kivinen '
Julia ja Martti Sutinen
Viola, Impi ja Terho Tuori
Hilda Kauppila
Edla Möttönen
Tilda ja Jack Männistö
Agda ja Toivo Kivi
Ida ja O. Männistö
Alina ja Vili
Untamo Mäkelä
U. Sirviö
Arne, Hilma ja H . Mäki
Norma ja Leo Järvi
Tuuli, Hilda ja*T. Tuöri
Fiija ja Kristo Viita
Hilda ja Jussi
Lempi ja John Salmineq,
Katri Miettinen
Anni ja August Kannisto
Olga Pirskanen
A i l i ja Jussi Roininen
Alma ja Antti Ranta
Emmi ja Hans
Aino ja Robert Holmberg
Alma ja Mauri Lundgren
Elvi ja Bill Salo
Siiri ja Arvo Vuori
Fanny ja Otto Majander
Victor Hurnasti
Anton Linna
Mr: ja mrs. T. Torvi
Impi ja Aaro Poutanen
Impi ja Frank Tommila
H iiiuiMiiiniimiiiiiiiuiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiniiinniiimiiiiiiinumni uumiiiiiiiuiMiimi^iKii"!»:'-"""""'"'"'"
Ehdottomia takeita uutta sotaa vas­taan
ihmiskunnalla ei ole n i i n kauan
kuin maalimassa on olemassa peto­maisen
ahne imperialismi.
Jo kaksi kertaa kansainvälinen Im­perialismi,
, oii^ päästänyt valloilleen
maailmansodaii. Sekä ensimmäiseUä
sosialistisia liittolaisiamme vastaan'», e t t ä toisella kerralla osa Ihmiskuntaa
KIITOS
Lausucune parhaat kiitoksemme
joukolle, joka yllätti meidät lokakuu.n ?;r*jaii»
kodissamme. Kiitos käytännöllisestä !shja-vai ^
ta sekä kaunilsta^^kahvitarjcilusta K' ^ ' - f^%£k8 S5
homman alkuunpanijoiUe j a illan «"^^"^"-ätk
k i h r U i l l e , jotka ottivat osaa lahjaan e»a
n/(U saapua.
Kiitollisuudella teitä kaikkia muistaen
KATRt ja UUNO KOBPI
41 Copper St.
inaiiiiiiina>iuoniaiiiD><uiu»<«^'
Kuorolau
- Ter\-ehdy
Laulua .
HärmoniJ
Vcimistel
Runo —
••Esitys^:,'.
Tanssiesil
. L«,ulua.;.
Miiokkaui
HENKILi
Tohtori 'V
-.Yli.^oitaja
. Lääketiet*
Ida, siivoj
Kankaani
Eveliina 1
TöUinmäk
Toivo
Gunnar.
Lundeniui
«Siihen
valtio o
Berlin. — Y
lausunnossa s:
.että yhdysvali
pidetään Saks
; YhdysvaltalE
eräs viranomai
saan saksalais
armeijalla ja 1
miehityksen-yi
diopuhe lähete
tin, Frankfurt;
menin radioas
I. . • • • . •
Suome
CHATE
Otta
PUHELIN
.Haluami
ystäville, ;
,teemme R
1948. .
Kiitokse
myöskin ri
siitä arvok
jotka, autc
Katoilisi
Rorketon
Pi
SI
Mekiem
VIKIN"
Näiden s
ja vaikki
voimme
"Kalaja
Ylläolevj
kaa puu'
purun. T
tähän mj
saha on
sahoja, ä
telyihin.
O
'Puoliku
Öbergin tel
desta 1850
<5ie vielä vc
ir-eän jälje
•aatlvatkin
Te voitte
ja Obergi
välineitä,
kautta. 1
tua lento
työväline
SANI
426 McGi