1948-09-14-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
A R M A S ÄIKIÄ: (Jatkoa) K ^ S \ L L I S T A M I S K Y S Y I \ r r S TA VAIV T l T K I T T A V A KO •'sof''i''V rr.okraatt mc-n p u o l u e t o i - jniftn vr''"r-ä ? a a d : i k a i k k i ihmiset v a - jaiutf-U"''"''-"'' sn'.ä. :cttä k a n s a l l i s t a m i s - •c^;j-j,;v£-ä on • --iJ^oasraan t u t k i t t a v a, 'sik^i 5C "-z-^evUiP: -Scs^ahdemokratian uessa L ' . r . i C L ^ - l a n ' i t c n . ettei sos-dem P '"'^ kos-:aan vaatinut I raattisissa maissa vankan pohjain työtätekevän väestön elintason kohottamiselle. Puoluetoimisto vaikenee kaikista tosiasioista ja tekee sosial^soi-miskysj- myksesta hallituksen kanta-miskysymyksen. (Kirjoitettu ennen viime eduskuntavaaleja.—Toini.) Mai-^ noslehtisessa selitetään: "Valtion liiketoiminnan laäjentamir sen ja sosialisomnm ehdottomana edellytyksena on,, että saadaan valtio ••Alu!: 'Jivac-n — ..••anotaan kirjasessa j hallituksesta lähtien sille asteelle, että ^ o n Tchosietiu rizaavän perusteellis- j se tosiaan - pystyy hoitamaan tehok-oimien .vastustiiskvtyj.^ tumust^ oa :;sibvaki3.i pyrkimyksiä. Hächsjs tulivat valtaan. .Taa joilla' nyt-oii'hal!iis;i!a hallituksessa ja t a l o o ä S . • ä, antautuivat u< 3 ^^''^ •imperialismin-edessi kaikm voimm Neurcii teh ia ?-i^''V5rvoa vastaavien valmis-teiujei: vält:amattoir.yytta. On o i v a l lettu C l ' ä •.'•-o-iaii.soimisen vastustajat vetävä' lopuksi pitemmän korren, jos ^2i[arii--.i romalla menettelyllä annetaan a'5ei:a heician kasansa.".. Tana» vcruKemimiseen on lisättävä ett.'i ;-:.i!i5ar!demokraattien j a 5 0 - sialidc-rn^Kii-.atrien välisissä neuvotte- ]ui5sa>o.'?nom. puoluetoimisto on edustanut s:ia :-:antaa. etta "sosialisoimista" voitcr;>i!n (-'Aiin vrittaa. m a k k a r a - teo!!isuu«e.s?a.' .s o k e.r.i teollisuudessai tupakkaTc-ollisuudes.ia, apteekkialalla jne Sii.s aloilla, joita ei mitenkään voida uirar. Suomen avainteollisuuteen cammm sosdem.. puoluetoimiston h e r r a t ovat tehneet ulkomaa- .Tiatkoiiv. ?]:?.• o a a t t a v a m m i n he. ovat luopuncf-: v. 194,3 esittämästään k a n nasta- Eraassa • mainoslehtisessä se ' "Mita h v o t v a työväestöllä on sellaisesta •sosialisoinnista',, j o l l a jokin yritys p a a t o t a a n ottaa valtion omisr tukseeii. m u t t a - a i n o a n a näkyvänä seurauksena on., c t ta hallintoneuvostoon tai j o h t o K u m a a n v a l i t a a n kolme m a - laisliutolai.-sta .kolme kommunistia ja kolme .sosialidemokraattista politilk-- koa."'. f Sosialidemokratia ja s o s i a l i sointi., s o s d e m . puoluetoimiston m a i - •nöslehtiricii,'; ':••:'::']•'.' . . Ku.%aan « tietysti ole • ehdottanut m o k o m a a ^ "sosialisoimista", - m u t ta sosdem. puolue kuvaa k a i k k i käytännölliset kaasallistamisehdotukset sellaisessa muodossa, etta ne näyttävät ilplän-.muuta .Naurettavalta. •; -, K . A N S . \ L L I . S T A 3 I I S R O K E M U K S ET I T A - E I K O O P A X M A I S SA • Sosialidemokraattinen puoRie kuvaa kai-cki käytännölliset kansallistamis-ehdotukset sellaisessa muodossa, että ne n ä y t t ä v ä t ilman m u u t a naurettav a l t a . Sitten, .se ..tyytyväisenä torjuu koko kansallislamiskysymyksen yh- . dessa oman irvikuvaluonnoksensa k a n s s a . . N u n o n tehty seir mainoslehtisissä. Niissa v a i e t a a n -kylmästi k a i kista n i i s t a loistavista- kokemuksista,: joita kansalluramcnen on antanut- Itä- Euroopan niaKs.sa.. Viekas puoluetoimisto CI kci 10 ctta samaan aikaan .kup Suomen.teollisuus vasta '?j'yy. sodanedellisesta' .ta*osta.- Tshekkoslova;-:ian, P u o l a n , J u g o s l a v i an ja .Albanian ..teolli.siiu.'; on k a n s a l l i s t a misen ai^io-sta, k o h o . t t a n u t tuotänlöh-' sa - j o d a - p d c i l ^ ^ q i e tä.sollc. Nappara puolue-oiri ei i n a h d a k a a n s i i t a , et- Ja kan<.alj> t a i n , > c n tuloksena saavu— : tettu, .teolh.suu.sluotannon. • nousu oii-luonti: .Ita-Eurocj-pair kansandemok-kaasti taloudellisia j a tuotannollisia a s i o i t a . N i m pitkällä me emme s u i n kaan v i e l a ole. Päinvastoin o n sanottava suoraan; että me olemme v a l t i on puolesta purjehtineet viime vuosinak i n eteenpäin v a i l l a perämiestä, -sattuman ;varassa, osaratkaisusta, toiseen; tyhmyydestä tyhmyyteen. . " J u u r i siksi on kaiken perustana oleva organisomtityö suoritettava en^ sm. . S i i h e n , t u s k i n päästään, n i in k a u a n k u i n p o l i t i i k k a on pääasiallisesti k o m m u n i s t i - m a a l a i s l i i t t o l a i s en t a k t i k o i n n i n j a etupyy.teilyn varassa. Jokai-sella k a n s a l l a on sellaiheir dem o k r a t i a k u i n se ansaitsee, j a j o k a i s e l l a m a a l l a on myös s e l l a i n e n suunnitelmatalous, j o n k a sen j o h t o a n s a i t see." , ^ Lyhyesti sanoen sosdem; puoluetoir misto ei pidä sosialisoimista m a h d o l l i sena ennenkuin nykyisen (siis Pekr kalan) hallituskokoomuksen k a a t a m i sen jälkeen. SOSDEMIEN LEIKILLISTi( LÖRPÖTTELYÄ Suomen sosdem. puoluetoimisto el ole pitänyt sosialisoimista mahdollisena ennenkuin P e k k a l a n : h a l l i t u s k o koomuksen kaatamisen jälkeen.. Tähän l e i k i l l i s e en lörpöttelyyn on huomautettava vakavasti, että h a l l i t u k s et eivät missään maassa hoida yksinään t a l o u d e l l i s i a j a tuotannollisia asioita, eikä sellaista voida vaatia Suomessakaan. . K a n s a l l i s t e t t u a teollisuutta ja m u i t a tuotantolaitoksia varten ovat k a i k k i a l l a omat keskusjohtonsa, jotka hoitavat asiat verraten itsenäisesti pätevien ammattimiesten asiantuntemusta hyväkseen käyttäen. Sellainen o l i s i Suotnessakin m a h d o l l i s t a k a n s a n demokraattien soslaliiäemokraattieji ja m a a l a i s l i i t t o l a i s t e n kokoomushallituksen puitteissa, jos v a i n sosialidemokr a a t t i s e t ministerit lähtisivät yhdessä; k a n s a n demokraattisten, ministerien kanssa tässä kysymyksessä yhteistyöhön j a pitäisivät huolen siltä, että kansallistetut • teollisuusalat saisivat pätevän johdon.. T o i n e n on asia, Jos sosdem. puoluetoimisto ei tahdo k a n s a l l i s t a a maan suurteollisuutta, vaan h a l u a a . vetää yhtä köyttä s u u r k a p i t a l i s t i e n k a n s s a , n i i n k u i n , t a h a n asti. M u t t a s i l l o i n k a a n t u s k i n o n viisasta syyttää '.'sosialisoimisen" lykkäämisestä . M a u n o P e k k a l a n h a l l i t u s t a , koska koko kansa tietaa* että-sosialidemokr a a t e i l l a on tässä h a l l i t u k s e s s a m o n ia tärkeitä mimsterisalkkuja, ja eras n i i s t a on k a u p p a - j a teollisuusminist e r i n salkka, jossa o n k a n s a l l i s t a m i s en — t a i j o s n u n t a h d o t a a n — sosialisoimisen avain. Sosdem. puolueen, k a n ta Eosialisoimiskysymyksessä huipentuu sirs väitteeseen, että. sosialisoimiseen e i voida ryhtyä n u n k a u a n k u i n kauppa-, j a teollisuusministerinä on s o s i a l l - rdemokraatti T a k k i. Ovela puoluetoimisto ei kuitenkaan t a r k o i t t a n e sitä. Sen tarkoituksena on Ilmeisesti vaittaä, että sosialisoim i n e n voidaan aloittaa vasta sitten k u n kommunistit on; s a a t u pois halU-tuksestji. M u t t a jos maamme t i l a n n e t t a ajatellaan vahankaan r e a l i s t i - .sesti, n u n s i l l o i n '-sosialisoiminen" lykkääntyy p u k i k s i ajoiksi. Ketä t u - . l i s i ensinnäkin hallitukseen •. k o m m u n i s t i e n t i l a l l e ? Ilmeisesti maalaishit-t o l a i s i a j a sosialidemokraatteja, joista a i n a k i n m a a l a i s l i i t t o l a i s e t vastustaLsl- A-at k a n s a l l i s t a m i s t a Ilman, v e r u k k e i ta j a sosialidemokraatu verukkein. Joka tapauksessa porvariston ominaispaino, hallituksessa, lisääntyisi, joten k a n - ' s a l l i s t a m i s en kannattajat hallituksessa vähenisivät. . • S O S D E M I E N PELISTÄ EI H E I L LE M I T A A N H Y O T YA • Sosialidemokraattisen puolueen' l a s kelmat kansallistamisesta ovat siis j o ka suhteessa virheelli-sia. Pelistä, j o h o n se. on lähtenyt "sosialisoimisi-neen", ei ole sille loppujen lopuksi m i t a a n hyötyä. Se v a i n osoittaa koko kansalle pitävänsä " s c s i a l i s o i m i s t a" pelkkänä vaalisyottina, j o l l a se onkii aanestajia. Vuoiina 1940 syötti - o l i v i e l a lihava. S i l l om Suomen .Sosial i d e m o k r a a t t i ehdoitti, etta olisi p i - tany.t ryhtyä k i i r e e l l i s e s t i , t o i n i e n p i t e i - snn koko kansantaloudelle merkityk- •sellisten teolftsuusalojen j a suurpankk i e n sosialisoimisek-si. Mutta- vuonna . 1948, h a r k i t t u a a n aHiaa kolme vuotta, sosdem. puoluetoimisto on päätynyt tulokseen, jonka se esittää Eosialisoimisohjelmassaan seuraavin s a n o i n : " V a r s i n a i s i l l a talouselämän avaina l o i l l a ei sensijaan pelkkaa omistus-, oikeuden s i i r t o a - v a l t i o n kasim voida p i t a a kovinkaan suurmerkityksellise-nä . . . . " (S. S. 1. 2. 1948.) • Suonessa kiiQlee vuosiffaiii syöpään noin 3,600 iiiniistä Helsinki. — K e r t o e n , että Suomessa kuolee Aoiosittain 3.000 ihmistä^ syö-päan^ S K D L i n pää-aanenkaimattaja Vapaa S a n a selitti äskettäin tätä k y symystä seuraavasti: Vuosisatoja on lääketiede käynyt taistelua niitä lukuisia: tauteja vastaan. Jotka ovat uhanneet i h - . misten hyvinvointia. Tästä taistelusta on ollut seurauksena, että lukuisat kulkutaudit, jotka entisaikoina vaativat tuhansia ja taas tuhansia uhreja, ovat nyt käyneet ; harvinaisiksL Ei tarvitse enää pe.r Iätä ruttoa, koleeraa tai muita kul- - kutauteja, siliä niitä vastaan on. kelcsitty . tepsiviä taist«lukeinoja. Paljon vähemmän lääketieteellä on keinoja taistellessaan syöpätauteja %-astaan. Tuskin mistään taudista on kirjoitettu niin paljon kuin syö. <pätaudi2ta ja samoin sitä on tut-idttu huomattavasti. Sivistysmaissa kuolee vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä syöpään, maamme osalle tulee noin 3,000 vuotuista kuolemantapausta. Näistä luvuista ilmenee-, että kysymyksessä on tauti, johon olJsi kiinnitettävä vakavaa huomiota. »HTA SYÖPÄ ON? . Syöpäkasvain on muodostunut sol u i s t a kuten i h m i s r u u m i s k i n k a i k k i ne elimineen; Niinpä iho o n muodostunut erikoisista ihosoluista, maksa — maksasoluTsta, ruoansulatuskanavan l i m a k a l v o e r i l a i s i s t a limakalvosoluista jne. Syov-an voisi käytännöllisesti katsoen ajatella syntyvän siten, etta tällainen solu t a i soluryhmä, j o k a a i k a i s e m m i n on muodostanut ruumnn n o r m a a l i s e n osan, muuttuu : j o s t a k in syystä siten, että se a l k a a kasvaa val i t t a m a t t a ollenkaan r u u m i i n tarpeista j a sen mu'5sta soluista. Täten syntyy ehmistoon siina itsenäisesti kasvava j a siltä p i i t t a a m a t o n kasvain, j o k a ottaa elimistöstä kasvamiseensa tarvitsemansa ravinnon. Samalla se tuhoaa sen elimen, missa se kasvaa tai: a i n a k i n osia siltä, k u t e n i h o a ; l i h a k s i a , verisuonia jne. 0.sa soluista, j o t k a ovat kasvaneet verisuonien s i sään, voi I r t a a n t u a j a k u l k e a v e r i v l r - K o l m e vuotta sitten, k u r e : eaella r a " m u k a n a m u i h i n r u u m i i n o s i i n . S l - \ tai u a c i '»»/(.TME.vr noMACH »KMSDY ; 1 ^ Aikää pitäkö valsa-/ peräpukama-; ^ vittsarakkovikoja: Käyttäkää R U S C I T R E A T M E N T VATSALÄÄKETTÄ .Laake huojentaa umpitaudin, ruuansulatushairiön, vatsakäa-sun, vat.sakaasukjvut, r i n n a n a l l a - t u n t u v a n p a i n o s t a v a n kaasun, poi.-itaa epänormaalisen virtsahapcm munuaisista j a virtsarakosta.. hapot, p a a n k i v u n j a -huimaukTsen, peräpukama- t a i maksär M a t , vatfeavian aiheuttamat peräpukamat/, k a t k e r a n t a i h a p p a man maun suusta, r i n t a l u i d e n a l l a olevan k i v u n t a i vaseinmalla; tai oikealla puolen vatsaa olevan k i v u n . Sadat ihmiset sanovat -.- lama o n p a r a s t a lääkettä m i t a olen koskaan käyttänyt; Tämä: laakc- on h y v m : t u n n e t t u a m i l j o o n i l l e kautta . C a n a d a n j a E i i r o o i pan maissa. H m t a $5.50 pullo. •Mik-si k a r s i d e reumaattista, riivelreumatismih tai lihaskipuja j a poltteita? Käyttäkää M I Z A R U S A L V AA Selkäkipua, k i p e i s i i n p a k o t t a v i i n olkapäihin t a i l a p a l u i h i n , k i p e i s i i n käsiin, kyynärpäihin, - r a h t e i s i i h , k i peään ; r i n t a a n ; lonkkasarkyyn, l u u v a l o o n / k i p e i s i i n, k a n g i s t u n e i s i i n , a j e t t u n e i s i i n t a i p a k o t t a v i i n p o l v i i n i' n i l k k o i h i n tai jäseniin, k y l m i i n j a l k o i h i n j a sellaiseen tunteeseen k u i n muurahaiset kävelisivät i h o n : j a na-,: h a n valissä. : Käyttäkää M I Z A R H salvaa! väin a i k u i -. sun, kerran seitsemässä -päiväÄSäi eikä v j p k a p^ M I Z A R H : on V vastaarsytystä aiheuttavaa mikä; vetää. m a r k a a sisältävät näppylät ihon p i n n a l l e, äuttaöri siLs. h e t i ensimmäisen käytön jälkeen j a huojäitäen r e u m a a t t i s i a kipuja, j a p o l t t e i t a . . "Älkää .käyttäkö M I Z A R H 2 mm S A L V B -»pun p a i k k o i h i n . H i n t a $4.50 tölkki. H y v i n tunnettua . ; C Canadassa, Y h d y s v a l l o i s s a j a Euroopassa. ^DI^si kärsitte yskästä ja kylmettymisestä?^^^^'^^^^^^^^^^; Käyttäkää DtANA-TIPPOJA A-urooppalainen parannusmenetelmä,: muutama DIA>?A-tippa i'f-ir:.eripalas.sa t a i pienessä maarassa kuumaa vettä .auttaa, huö- .K-ntamaan yskaa,, kylmettymistä-, n e n a k a t a r r i a , huojentaa h e h - |gcnahdistusta. j a h e n k i t o r v e n tulehdusta. Hyvaa kesällä j a t a l - |! veliä.: Pitakaä a i n a pullo DIANA- t i p p o j a kotona. Se on aina, ! .•käytännöllinen olemassa. Hmta $1.00 p u l l o . : - 7-I\Iiksi kärsitte reumaattista, nlvelreumatismin j a lihasten: -. kipua ja poUetta? ^ajttakaa LUSeOE'S R H E U M A T I C P A IN RUB LmjAMENTTIÄ L i n j a m e n t t i auttaa tuottamaan nopean huojermuksen; selkiäv -vipuun, lieventäen kiF>eita pakottavia olkapäitä tai ;lapa^^^^ .fifpeata, k a n k e a t a n i s k a a , särkeviä käsiä, kyjTiärpaitä, r a i t e i t a' tai sormien.niveliä, kipeätä-rintaa t a i selkää, lonkkäsärkyä, luuvaloa,:- kylmän veden vedon t a i kosteuden aiheuttamaa- k i pua. ..iantei.ssa, -kipeätä; k a n k e a t a , , a j e t t u n u t t a tai polttavaa •polvea, n i l k k a a . t a i nivellä. Tämä l i n j a m e n t t i tunkeiituu;sy^ • ' a U e i h o o n v s i t e n tuottaen:hyvia tuloksia;- Sita-voivat kä^ aikuiset j a lapset.. Hierokaa sita- Idpeisiin p a i k k o i h i n . k a h d e s ti paivassa; : : H i n t a : $ i : 0 0 p u l l o , - t a i ' 3 pulloa:$2.50;. :' i^:;:-^-;^"^^ laakkenä mj-ydaän paikallisessa; rohdoskaupoissa,: k i r j a - ja Ara':aupo:ssa Canadassa- N i i t a v a l m i s t a a: lllSCOE PRODUCTS LIMITED on osoitettu; sosdem. puolueen p a a l e hi t l kC'ro.sti,-. e t t a kysymystä ei missaan tapauksessa saisi " h a u d a t a .hiljaisuuteen", koska sosialisoiminen oh " k a y - tännölhnen nykyhetken tehtävä". M u t t a nyt ei sellaisesta, ole puhettak a a n . Nyt tätä kysymystä: on v am t u t k i t t a v a , v a i k k a k o l m e n vuoden olisi sentään luullut riittävän perusteelli- . s l i n k in tutkimuksnn. Nyt puoluetoimisto vastustaa • kivenkovaan Ville Pessin- j a muiden kansandemokraatt i e n tekemää suurteollisuuden j a s u u r p a n k k i e n kansallistanM.se.sitysta j a sa-. noo koko " s o s i a l i s o i m i s e n " - olevan mahdotonta lähiaikoina. : Voidaan sus sanoa, e t t a . l a m a uasi .^ntti-Ihalainen:ei ole k o k o n a a n unoh^ tanut, varsmai-sta. asiaansakaan, .sita t u l i t i k k u j e n , lainaamusta. . H a n on monien ulkomaamatkojen jälkeen .sentään mui.stanut a s i a n s a km j a tuonut k o t i i n t u l i t i k k u l a a t i k o n , -jossa on n i i n k u i n M a i j u Lassila hauskasti kertoo — vain y k s i kokonainen t u h - t i k k u j a --sekin: r a a p a i s t u , joten - s i i ta ei ole kenellekään m i t a a n : byotya. ^ QVFXS S T R E E T W E S T . TORONTO 3. ONT., CANADA K A N S A L L I S T A M I S E N T A L O U D E L L I S E T E I > E L L Y T Y K S ET .. Nä-i: niionien vuosien tutkimusten, jälkeen-; :.so.sdem. • puoluetoimisto olisi voinut,- J05 se -olisi tahtonut,-, p a a t ta tutkimuksi-ssaan - p a r e m p i i n • t u l o k s i i n . Sillä - kansalli-staminen- on Suomessa-' k i n ajankohtainen kysymys. - Suomen kansantalouden edut. vaalivat; ehdottomasti sen toimecnpanemi.sta.. . K a n s a l l i s t a m i n e n ' , v a i k u t t a a kohott a v a s t i kansantalou-teen silloin,; k u n tuotanto on; .sima maarin keskittynyttä, että se on • h a r v a l u k u i s t e n mo-nopolikapi- talistien. hallittavu^sa;.. N a - ^ mä mönopolikapitali.5tit kiskovat kan-V santaloudesta luselleen • voittoa- huo-^- l e h t i m a t t a . k a n s a n t a l o u d e n ylei.sedus-. ta. K u n nama monopolikapitalistien käsiin •keskittyneet:, tuotantolaitokset; •Ja - suurpankit- ;otet.aan kaasakunnan h a l t u u n , niin niiden, t o i m i n t a voidaan ohjata palvelemaan kansan e i kä yksityLstPU -voitontavoittelijain etuja -: Suomessa on teollisuustuotannon k e s k i t t y m i n e n edistynyt m m pitkälle; etta k a n s a l l i s t a m i n e n ei ole ainoastaan mahdcHlinen-,. v a a n se on. välttämätön, toimenpide, J03 kansamme aikoo vapautua- s i i t a : kunsta-vasta otteesta-, j o l l a - m u u t a m a - k y m m e n perhe p i - ; taa;, m a a n koko talouselämää.. j a t k u - vasti- oman voitontavoittelunsa.- k o h teena. Y l i 70 p r o s e n t t i a . teoHisuutem-me tyopaikoistia: .on.' osakeyhtiöiden omLSJ,ami.'5S3.. työpaikoissa, ja y l i &0 prosenttia koko tuotannon - b r u t t o a rf vosta--.: tulee ; osakeyhioiden ; o-salle.: Vuonna 1944 n a i t a - osakeyhtiöitä oli maassamme^ h i u k a n y l i 17. tuhatta,; muta-79:niistä oh sellaLsia,- joiden, paa-; oma kohosi ;yli 25 m i l j o o n a n markani N a i d e n .79-suuryhtiön.paaoma; o l i : y h teenlaskettuna 8,309.287,000: m a r k k aa eli enemmän k u i n 52 p r o s e n t t i a -kaikk i e n vosakeyhtiöiden pääomasta; Na- -.ma 79 .Tuuryhtiota -halhtsivat: r a t k a i sevasti - m u i d e n k i n c^sakeyhtiöiden .ja loppukädessä: Suomen koko -teollisuu-de. i toimintaa. Mutta ne; hallitsevat n l i t a omien ahtaiden;etujensa: m u k a i - .sestj-. - Kun-^^ s e n : Ii.säksi otetaan huomioon; että.useinkm samat henkilöt psrheineen; j a : -sukulaisineen hallitse-- t e n VOI missä r u u m i i n osassa tahansa a l k a a kasvaa samanlainen syöpäkasv a i n . SYÖPÄ E I O L E T A R T T U VA T A U T , I T a r t t u v i s s a taudeissa on syynä t a u t i i n ruumiin- u l k o p u o l e l t a s i i h e n tun-r keutunut bakteeri, kun sitä vastoin, syöpätauti syntyy r u u m i i n eri soluista, ilman- bakteereita. Sen . v u o k s i .syopa ei ole t a r t t u v a .tauti.: • SYÖPÄ O N LISÄÄNTYMÄSSÄ V i r a l l i s t e n tilastojen mukaan .syopsi näyttää olevan lisääntymässä.- Y h tenä tärkeänä syynä on Ihmisten kes-k i - i a n lisääntyminen. K u n lasten^ kuolleisuus vähenee, yhä .suurempi maarä i h m i s i a elää ns. .syöpäikaan saakka, SO. y l i 40 vuoden; SYÖPÄ O N V A N H E M M A N l A N T A U TI S i t a alkaa huomattavasti esiintyä yli 30-vuotiailla, m u t t a 40 vuotta pide tään varsinaLsena syöpaiän alkamis-a i k a n a . Y l i 40 v u o t i a i l l e .syöpään .sairastumisen vaara; lisääntyy nopeasti; T I L A S T O T K E R T O V AT M a i s t e n Vaino K a n n i s t o on la.skc-nut, etta jos .syopaankuolleisuas py.syy kussakin ikäryhmässä nykyisellään, syovan u h r i e n lukumäärä kasvaa k a n s a n vanhentumisen johdosta 50 vuodessa 77 pros. SyopaänkuolleLsuuden; on a r v i o i t u 50 vuoden kuluessa nouse^ van n. 8,000 henkeen vuodessa. T A V A L L I S I . M M I N SYÖPÄ E S I I N T Y Y M A H A L A U K U S SA J A RUUANSULATUSELIMISSÄ . M a h a l a u k k u s y o p a a n kuolee 1,900 henkeä ;vuo.sittain. .Töisek.sl eniten kuolee emän j a . munasarjojen ; .syöpään,-; n o i n -300 - henkeä, kolmannella t i l a l l a - on keuhkosyöpä, n. 250 henkeä.; On huomattava; että -keuhkosyöpä-, on kö elättämään tätä pelkoa perättömillä kuvitelmilla, vaan olkaa onnell i s i a , kun pelkonne tutkittaessa on osoittautunut aiheettomaksij TIETÄMÄTTÖMYYS P A H IN T E R V E Y D E N V I H O L L I N EN Sadehoitolaitokselle- s a a p u n e i l la lodö ihosyöpapotiJaalla oli syöpä eht i n y t kasvaa 4 c m : n kokoon, ja poti- Liat olivat kääntyneet, lääkärin puoleen vr-sta 3 vuDd^n k u l u t t u a cnsim-maistr' 1 oireiden ilmaantumisesta. Tama t n . M u s t a k a l l i o n k o k c r m a esi-, merkki osoittaa, että potilaat: tulevat hoitoon l i i a n myöhään; SädeholtolaU toks-3lla suoritettujen tutkimusten mukaan voidaan sanoa, etta n y k y l -' s m potilaista noin 80 pros. tulee h o l - toon/liian myohaan. Tahan ovat s a i raat Ilse.syyllisiä, mutta lääkärikuntakaan ei VOI k o k g n a a n puhdistautua. IlmcLsta on, etta 75 prosentissa; t a pauksia ovat sairaat Itse syypaät hoir don alkamisen myöhästymiseen. 25 pros. jaä lääkärien osalle,- K A N S A N T I E T O U T T A P A R A N N E T T A V A SYVÄNKIN O S A L TA kertoi SadehoitolaiVokselta -tohtori M a t t i Mela. — Tärkeimmän osan syovan vas-tustamistaisteliLssa muodostaa .syovan varhamen toteaminen, toisc»i tärkeän osan. todetun syovan parantaminen. Useimmissa tapauksissa on e d u l l i s i n ta k a y t t a a yhdistettyinä k i r u r g i s t a j a sädehoitoa. Pienet syöpäkasvaimet ovat helppo hoitaa.. Ne joko l e i k a t a a n k o konaan pois tai käsitellään rontgen-tai radium-säteillä. Laiminlyödyissä tapauksissa on usein vain sädehoito mahdollinen, sillä niissä on kasvain l e v i n n y t n i i n laajalle alueelle, että se ei ole k i r u r g i n veitsellä poistettavissa. T a h t o i s i n tässä yhteydessä korostaa, etta työtämme vaikeuttaa hoitopaikkojen ja s a i r a a l a h e n k l l o k u n n a n puute, joka tosin e l ; i l m e n e ainoastaan meillä vaan m u u a l l a k i n pohjoismaissa. Syynä tähän ilmeisesti ovat l i l an pienet palkat. Syopätutkimuk.set suor i t e t a a n ilmaiseksi, ainoastaan - h o i dosta peritään maksu. Samoin h a l u a i s i n koiostaa, etta - valistustyötä olisi pyrittävä tekemään, että/ k a n s a laiset .ymmärtäisivät ajoissa tulla, h o i dettaviksi. .; Edelläolevan johdosta on huomattava, etta n i i n kauan kuin mitään uutta syövän torjunnassa el keksitä, on t u r v a u d u t t a v a v a n h o i h i n kein o i h i n ja samalla ^ m u i s t e t t a v a , että jos pyrimme menestyksellisesti taistelemaan tata tuhoisaa kansan.sal-r a u t t a ' vastaan, sairaat on saatava hoitoon, taudin alkuasteella, jolloin .syopa useimmiten viela voidaan parantaa.-•• . • • .•:-.. POIMITTUA TÄLLAISTA T A P A H T UU VAIN OTTAWASSA .Ottawa, s>-ysk. 9.—^ T a n a a n oii k a a tosade parlamenttimaellä. O l i satanut j o t u i m i n a i k a a j a näytti s i l t a , ctta sade j a t k u u . Etäanpana yhdellä suur e l l a n u r m i k o l l a parlamenttitalon: länsipuolella, lähellä ministerien autoj en parkkauspaikkaa. seisoi mies kaulukset, ylhäällä, selkä sadetta j a t u u l ta vastaan. Kädessään t a m a mies p i t i suurta vesijohtoa. Han kasteli tätä nurmikkoa. Miehen työjärjestyksessä sanotaan, että tätä nurmea on kasteltava torstaisin. Han noudatti maaraysta. Vain O t t a v a s s a voi t a pahtua t ä l l a i s t a .— Montreal Daily S t a r . S I K S I O N K A I S O D A N L I E T S O J I A Vähintäin 30 m i l j . a m e r i k k a l a i s ta yksi viidestä kan.salaiscsta — tarvitr see henkista terveydenhoitoa, sanoo professori Esther Lloyd-Jones, New Y o r k i n Columbia U n i v e r s i t y n opctta-j a k o l l e B l o n " G u l d a n c e 'Lnboratoryn" j o h t a j a , . •.; V i i s i miljoonaa potee psyko-neuroo-sla, 2 V j m i l j . potee luonne- j a kuyt-taytymlsvikoja, 1 l-j on henkisesti vaj a a m i t t a i s i a j a ',{• m i l j . potee kaatuvatautia . . . — Uutlstleto. , . • , » - . • ••• • • •., B R I T T I L Ä I S IÄ " Y L I P A T R I O O T T E J A " ! . "Töryt saboteeraavat Yhdistyneen K u n i n g a s k u n n a n - elpymusta, syyttiui työväenryhmä." — Uutistledon otsikko. MUUT LEHDET Tiistaina, syyskuun 14 p. — Tueaday, Sept. 14 rffiyulS^f Heino oli 11. ja Kurlkkala 13. biflodii olympialaisten maratoonijuoksussa Suomalaiset oyai n|f lalautiiiiiej^ - pastori Hiironen / ,-IIcI.sinkiv,-— r S K D L i^ kannattsjä/Vapaa Sana: j u l k a i s i 10- jDnä Anierikäri: .subinalai.sen pa.störi Hiiro.sen tervehdykseri mis,sä- sanot-tiin:--' •. v-..'-';-;;;..' ' . ;' : Tcrvei.siä\ A m e r i k a n ..suomalalsil-' ta, joi.sta'.suurin osa yilpittömästl t o i - ;yob ,ent!seilc kc)t,imaalleen onnea ja mene.slyata ja:j.o.lkä: ajatuksLs-saan lä-hettävat' • siunauk^^ mäapmiehii- •leen,' l a u s u i , pastori: - R e i n o fliiröhenv j o k a - -ch;- vä:T^.a;j';:l:. maaXsa.,-: pistäyty-: m ä s -S ä • j-'i. j gk z m TI i Itä' k • i re i 11 ään e h t i ' kuvHi,sV7^:;Vap^^ .';c.v?:;rk-n:. kertöm^.ssa'. Amei-ikair n i r t i a i s i e n ' liävaintöj?. maastämrrie; •-. : ,—-. S e l v i i i ' inuutbs,' r,iinkä ; o l en h a - v k i n i i u i ; tapahtuneen . .<iitte'n : v; ' 1Ö40 jöilbiii ..olin tääliä - A n i e r i ka läLsen: Lcgiööiian: .sotilaspiastr^ se,.- että ihmLsct näyUäyät olcva-n. vä-. päu'u.urieemi)ia,.ja" he_eivät näytä elävän .seiIai.seöa • abdi.stuksessa ja pe,-. ios.sa kuirivysilloi että .«^yynä • tähän .olisi"öilut • .se s i i u n -' etupäa.ssa miesten tauti, s i i h e n kuol- ^^^"^ lei.sta on n 84 pras miehiä. L u u l t a - tehtävänä on ollut vasti tupakanpoltto . on, t a r k e S tekijä NÄIN P U H UU SUURPÄÄOMA < ; " ;... M e voimme olla vakuuttuneita s i l t a , ettei tämä tapaus ( C S. J a c k sonin pidaty.s Yhdysvalloissa) aiheutu h u o l i a C I O : n v i r k a i l i j a i n korkeimmissa piireissä, j o t k a Itse osallistuvat s a m a n l a i s i i n p o n n i s t e l u i h i n kommunist i en v a i k u t u s v a l l a n poistamlsek.si järjestöistään j a j o t k a tervehtivät k a l k k i a vaikeuksia mitä saatetaan sahkö-tyolalsten union nykyisen johdon eteen. Jos J a c k s o n i n j a hauen kans-samatkustajatoverlensa läsnäolo nykyisen u n l o n kontrollissa on n i i n tärkeätä, johdon asema: on s i l l o i n tullut epävakaaksi. Me toivomme - n i i n . .. On rohkaisevaa nähdä etta työväenl i i k e ryhtyy n i i n päättävästi j a tehokkaasti sen edessä olevaan puhdistukseen.: On parempi, että vapauttavat Itsensä häiriön aiheuttajista, omaksi hyödykseen." — Montreal D a i l y Star. M U T T A SITÄ EI TEHDÄ • ' . ; On ehdottomasti totta, ettei v a in Canadan vaan kalkkien demok r a a t t i s t en maiden täytyy tarjota kaasoilleen parempaa kuin kommunismi tarjoaa, jos n i i d e n e l i n t a p a mielii voittaa; Tässä o n syy miksi k a p i t a l i s t i s t a järjestelmää olisi muutettava j a nykyaikaistutettava.siten, c t t a .se parantaisi tavallisten ihmisten a.se-maa. - - . • , • ,-• :'-...'-...- . "Monet jotka tuomit-sevat-kommun i s m i n ovat sokeita niille va.statol-menpltelllCi Jotka toimivat talla tsi-, v a l l a . Huuto 'el muuto.sta vanhasta, järjestelmästä' kuuluu j o i l t a k i n miltä j o t k a .sodan aikana l u p a i l i v a t hyvaa uutta maailmaa vanhan maailman t i -; lalle. He katsovat, etta muutok.ses.sa on ^ a p l t a l j s m i n vaara.. Todeljliic.n vaara on s i i n a , ettei .sita 'kapitali.s-mia) mukauteta muuttuneLsiin: olo- . s u h t e i s i i n . " S c on pantava toimimaan'- kuten mr. St. Laurent - sanoo; L i s a k s i , .se on p a n t a v a toimimaan monen eikä vain harvojen hyväksi. S i i na lepaa sen . v o i t on toiveet." — Toronto D a i l y Star. Suomen luhistuminen kcstavyys- -Juöksijatn maana oli täydellinen Lonr toon olympialaisten maratonjuoksun kilpailu.s.sa, aivan samoin k u i n k^m-- n-.cnen kilometrin juoksussakin. L a i naamme tahan Helsingin Tj-ökansan Sanomain edustajan selostuksen m a - ratonjuaksuHta. kosk.^ tlod-amme sen k'inno.stavanni,onia lukijoitamme: M a r . i t o i i j u o k : u n alkacssi o l i v a t uhkaavat mustat pilvet väistyneet ja aurinko paistoi k i r k k a a l t a taivaalta kauniLsti. mutta kuumasti .saaden j i i o'rvKuradan mustan asfaltin ennenpitkää t u l o n k u u m a k s i ; M a t k . a a n lähti -11 juoksijaa 22 maasta, mukana k a i k k i ctukateis.suosikit. Ainoastaan Luxemburgin Heirccht oli Jäänyt pois. Tunnelma lähtöviivalla oli .värikäs, s i l l i i iLscat. E t e l a - A m e r i k a n Ja eräät m u u t k i n c k s l o o l i isten kansojen edustajat koreilivat inoniviinsissa maansa edustuspuvuissa. Useimmilla; myös suomalaisilla, oli nenäliina: tai joku muu pahinecn tapainen; suojaamas- .sa hehkuvalta nuringolta. Argentiinan Quinezilla o l i v a l k o i n e n panama-h a t t u ja k o r e a l a i s i l l a k a i k i l l a samanlaiset erikoiskengut kuin j a p a n i l a i s i l la Berliinis.sa, Kenkien rakenne on s i käli orLskummallmcn, e l i a ukkovarvasta varten un .sima oma-"osastonsa" kuten käsineessä. Y h t a i k a a pyrähtivät m i e h e t lähtöön Korean Choin mennessä k i i h keästi johtoon. - H a u h a l l i s c s t l hänen jalkeon.sa lahti Bo.stonin maratonin v o i t t a j a yksi suurimmista suo.slkeistä 13:)k S u h j a s i t t en muut yhtenä- joukr- 'rona. jonka keskivaiheilla heilui suom a l a i s t e n k i n s i n i n e n paita. K u n matr-kaa oli tehty noin 5 k m ; o l i v a t j o h - I toon kiviinivoot; belgialainen Oallly n v k i m a l a i n G i i L o u . Heidän jäljessään olivat jälleen suurcaia j o u k k o n a muut. Bok S u h j a V i l j o Heino juok.slvat tällöin rl.'ita r i n n a n . 10 k m k o h d a l l a oli B e l g i a n G a i l l y edelleenkin keulamie-hena, mutta K i i n a n Lou oli jäänyt hänestä JO j o n k i n m a t k a n . .Ranskan Jo.s.set ja A r g e n t i i n a n Quinez sekä M i k k o Hietanen tempoivat seuraavina Jo hyvän Joukon muista edellä. S i t t en olivat vuorossa K U r l k k a l a j a Ruot.sln Ostling V a j a a n 14 k m . k o h d a l l a j o h t i edelleen belglaLUnen 44.33 .sitten L o u, Quinez, ö.stllng, K u r i k k a l a sekä H i e tanen, j o k a ; o n t u i hieman. Heti tämän jälkeen jäi han K u r i k k a l a s t a j a öst-^ lingistä m e l k e i n 100.m. 18 kmllä G a i l l y oh yhä lisännyt etumatkaansa ja Järjestys pysynyt muuten samana pait-si etta suomalaiset olivat, k a l k ki pudonneet pois t u s i n a n p a r h a a n ,mlc- Hen joukosta. : Puolimatkas.sa oli järjestys edelleen .sama/ mutta .Ruot.sin östling oli nyt neljäntenä. Hietanen keskeytti suureksi suruksi junnaaville maanmlchll:- leen" P a r h a a t ujat olivat tällöin: G a l l -: l y 1;13.07; L o u 1.13.34, Gulhez .i;i4.07, d.stllng 1.14.15, Jo.sset 1.14.25, G a b r o ra 1.14.35, Kurlkk- a l a 1.14.40. L u y t . 1.14.45. K h o i 1.14'50, Holdcn 1.15 00, Heino 1.15.20,- Senslmi l.l.'");riO, Coleman 1.- 15.'iS, RiclKUCIs 1 16 15 Hieman jälkeen puolimatkan^ Hietanen ryhtyi kävelemään ontuen Ja l o p e t t i juoksunsa oltuaan noin k o l - .ma-ikymmi;iies. Han o l i muuten: e r i n - : om,aiKi.sK;> voimissa,. m u t t a näytti kovasti k a r s i v a n kipeun Jalkansa takia. K u n m a t k a a oli tehty kolmisenkymmentä kilometriä oli K h o i k i - pai.ssut enslmmaiKck,sl, mutta kolme m i e s ' a oli aivan hänen, kintereillään. K h o i n ; a i k a oli 1:59.1.5. G a i l l y 1..59.25, Guinez 1,59.30. Gabrora 1.59.30; tUAao: oli tällöin neljäs Ja hyvässl^ kum\06- sa. Kurikkala oli jäänyt Jo jonki»^ verran. Myös Ostling oli jäänyt Ja -i: Englannin toivo Holden keskeytti vä-:;' .syneenä. mutta Ilman mitään muuta näkyvää syytä. Loppumatkalla belgialainen, väsyin;< silminnähtävästi Ja hänen- matkiva» s tekonsa muuttui hitaaksi ja väsy»;; neeksi laahustamlseksl. Pitkän etumatkansa takia han kuitenkin säilyt- v ti asemansa ensimmäisenä aina lähel-:' le stadionia. Argentiinan' - Gabrora ja Englannin Richards olivat tiivistäneet huomattavasti askeleltaan Ja l ä - : henivät hyvää kyytiä väsynyttä belgialaista. Joka kuitenkin ehti ensim-: maiseksi s{sään stadionin * portista. Jossa oli Juostava vielä kaksi kierros-:; ta. Tällämatkalla: hän kuitenkin vä- .syl nivan täydellisesti Ja 'ankaran; kamppailun Jälkeen Jäi argentUnalalr scsta Gabrorasta, Jpka oli maaliin t u l - : lessaan tavattoman hyvässä kunnossa-ja Iloinen voitostaan. Vielä, englannin Rlchardskln saavutti onnettoman ja aivan loppuunajetun belgialaisen : mennen. hänen ohitseen hieman pa-?- remmalla ajalla. Etelä-Af rikan Coleman Ilmestyi sitten esiin portista j a . aloitti taivalluksensa kohtr maalla, minkä hän saavuttikin neljäntenä.; Argentiinan Guinez oll Jäänyt viidenneksi Juostuaan alkumatkan* Ulan l u jaa. Suomalaisista; Jolta odotettiin Jännittyneenä, saapui stadionille en- v slmmäiseriä Heino väsyneellä, mutta muuten erinomaisessa kunnossa, A1-. van hänen kannoillaan pinni perille ; Kurikkala Järjestyksessään kolmantenatoista Ja uupuneena; kuten Helnar tröm 10 kilometrillä. Lieviä tuomioita annettu Suomen ;; I ••HI- a! . t a m a n . t a u d i n synny.s.sa. Neljännellä s i j a l l a o n ruokatorvisyopä, n; 20G:kuoll u t t a vuodessa. Viimeisen on r i n t a syöpä, n . 190 vuosittain;..... A I H E E T O N SYÖVÄN P E L KO T E K E E P A L J O N P A H AA ; O n olemassa sairaus,- j o k a tekee, p a l j on : pahaa: j a j o k a oleellisesti l i i t t yy .syopaan,;. j a sen; m m i on syövänpel-ko., Tama;: h e n k i n e n sairau.s tekee monen ihmisen elaman onnettomaksi j a aivan syyttä .suotta. K u n olefie t u t k i t u t t a n u t pelkonne aiheen eikä syöpaa ole löytynyt, n i i n älkää jää- Konscrvätiivitkiii vastuslavjit tJSA.n , I..ön|»o.:^^:4^^^ S O T A V A L M L S T E L U N Kxpie.,s ask(;Hain hydkka.sl kiivaa.sti E D E S V A S T U U Yhdysvaltain kanssa .solmitun kaup- "Voidaanko sanoa, että Canada voi i py--'^P)'"i!l'..vfm.O kohtaa vastaan, jo.s;a kieltää osallisuutensa atomipommien }'"'"»'•»'-'^•'^i" ''''''<"i B n t a n n i a n .siirto-valmistamLsessa YhdysvalloLssa? Wa.s- i 'nJi.at./ia.akehitiaä.suurempaa t u p a kr b l n g t o n i n atomivoimakomitean eni,s kj-iuotantoa. Tuman johdo,<jta B r l - jäsen .sanoi äskettäin ,että tämän v j i l - .tarinj«n. on pakoitettu -ostamaan k a l t i on .-.--laitoksen-.päätarkoituksena" on;!-.^'-''''^ tupakkaa. .Yhdy.svallolsla. tuottaa atomipommeja., J o t t a meidän j . ; • ; : -.- • — ; . • ' ' ; - - — T - T - — — — — - Helsinki. — - Sotayliolkeus tuomitsi elok; 14 pnä Etelä^atakunnan sotilaspiiristä Viktor Toivolan 3 kuukaudeksi sekä H. N; Helavan, Mauri Nor-rinjä Helkki Klrrart ja Martti Lluha-lan kunkin 2 kuukaudek.sl vankeuteeiv:- Tuqmiot on annettu: 2 vuoden koe-- ajalla. Pohjols-Sätakunnan piiristä oli syytteessä kaikkiaan 18 henkilöä. T o i vo Peljarl, Lauri Salonen, Mlkko Mä-keälnen, Martti Vaali Ja Eino Pitkänen tuomittiin niinikään yllämainitun lain 1. pykälän 1; momentin nojalla 2 kuukauden ehdonalaiseen (2 v.) vanr-keusrangalstukscen. Useimmat • v a n keustuomion saaneista tuomittiin l i säksi suorittamaan valtiolle crlnäJslft korvauksia suurimman summan ollessa 14,444 mk. Multa ryhmässä olleita vastaan nostetut syytteet hylättiin. .- Etelä-PöhJanmaan läntisen piirin osalta, jossa syytteessä oli kaikkiaan 34, henkilöä, langetettiin seuraavat tuomiot, kukin 2. vuoden -koeajalla: Eemeli Klskola 3.kk. Toivo Tuominen; Paavo Korpela, Pentti Korpela,; Erkki• Hlssä, Nlllö Kurikka 3 kk.' sekä Jalo Hilpakka, YrJö Laurio, Aukusti Saari, Yrjö Ohlgren Ja: Eino Kömmi 2 kk. vankeutta. Hlipakan, Lauslon, Paavo Korpelan, Ohlgrenln Ja Klskolan tuomioista vähennettiin tutklntovankeu-den vuoksi kustakin 1 kuukausi. L i säksi tuomittiin aseita vankeustuor;: mlon saaneista suorittamaan valtiolle korvauksia, suurimman summan oUes sa 16,000 mk. Muut syytteet hylättiin Sotayllolkeudessa Jatketaan asckät- ^ kcntäjutun loppukäsittelyä syyskuun 16 Ja 18 päivinä, jolloin tuomiot lange- . tctaan viimeisenä olevien ja suurim- . "'-'^'^^ %| pien piirien Pohjanmaan eteläisen Ja ^-.-V Pirkka-Hämeen osalta. 'jj W Mm i i l i i Aseelliset vartijat uraanivaltauksilla vai: nailäkm - suuryhtiöltä, niin• voidaan .sanoa, etta-; kirjaimelli.sesti m u u - tam.a/kymmen kapitalistiperhe hallitsee .Suo.mea.: E i ; t a r v i t s e öikeastaen muuta ^kuin-- k a n s a l l i s t a a -;.^ kymmen-. kun*a .suunhtiota ja pari pankk-a .suurpääoman vallan murtami.se'iosi ja tärkeimpien -tuotantoalojen -saattami-seksi;. suunnitelmallLsuuden - pilrilr,-- :- ; ; Suomen ; x a l o u d e n ;vap3uttaminen noiden ;muutaman - kymmen- perheen' pakkopaidasta: olisi siis valtava hyvä-t jo ko'rCO kansalle Sik.-J kamande-mokraattien ediLsku.^.taryhmä on tehnyt huolellisten tutkimustensa. t u l o k - .sena-.sellaLSta kansallistamista korskeaan laklehdotuk-sen. (Jatkuu.) r a k e n t a a rauhallisia . o l o j a Suomen j a :sen naapurien.keskuuteen; ..{Se on o l l u t , varmaankin- -vaikea - tehtävä, m u t t a - kaikesta-.-näkyy, e t t a .siina -oh. onnistuttu. ErikoLsen-: .seivasti . ilme-- .lee ;,sc Viranomaisten- - kayttäytyml-se. ssä; kun esim. t u l l i v i r k a m i e h e t a i kaisemmin olivat - k u i n .seipään^ n i e l leet, n: in nyt: ci hei.ssa ollut merkkia^- kaan- ta.<rta- kankeudesta, vaan vasia-, ;.5ivat he -ysiayalli.se.sti tervehdyksecni j a - vicJapa kattelivätkln, jota taskjn -saattaa kuvitella ennen - .^otia; heidän edes-ajatelleenkaan-! - P o l i i s i t k in o.soit-tautuvat; nyt ihmLriksi h y m y i l l e n k u ten- ;kon.sanagn tavallinen kuolc.vai-; nen j a se .on.-uuden. .suuntanne ei-t-- »amä'on aiLslo — . ' V i i v y n taalla, nyt v a i n - vahan aikaa, ..silla paaasia-s-sa .olen hoitanut täällä matkatoimistoni — ' D a n i e l s o n ,' Travel;;Eurrjaun —;';8sioita;, j a . j o - eivji: v i i k o l l a : palaan;' t a k a i l i n -Americain- Gversea Airv.'ayn lentokoneella k o t i in a r k i s i i n ^askareihini,:..--; herättämään; Amenkas.-a;: rayö-tätuntoa Suomea ja sen-paljon kokenutta k3n.saa kohtaan:; Me. A m e r i k a n ..suomalaiset.toivomme-^ har-taasti-y; e t ta J: .Suomi vo«r:- .säilyttää ne alulle saadut hyvät j a • yistävallLset suhteet sen . l a a p u r i m a i h i n . v j o l t a nyt, i'icavä:.;kylla.; näyttävät .synkät pilvet jälleen uhkaavan. — Me .'Amerikan .suomalaiset seuraamme .mielenldlrmollaa / synnyinmaamme -voisi kieltää moraalhscn edesvastuun-tasta, s i l l o i n olisi tarpeell i s t a , ettei paunaakaan Canadas.sa tuotetusta uraniumLsta myytäisi Y h d y s v a l l o i l l e ; m i k a ei kuitenkaan- ole tosiasia; Jos meidän maamme ; v a r aa u r a n i u m i a -Vyashingtonin h a l l i t u k s e l le täysin.tietoisena,:että sitä käytf.'-. taan .sotllastarkoltuk-siin Yhdysvalloi-s- .sa,..silloin se ei voi tekeytyä tietämät-; lomaksi atomipommien varastfJimi.SfiS-t a minkä hyväksi-; naapurlmaammf; toimii j a m i k a edustaa y h t a traafjIJ-l i s i n t a puolta suurvaltojen nykylsfi.'-;-;: ta aseistautumiskllpailuKta,"' — La'; ' P a t r l e , Montreal. SITÄ K A N N A T E T A AN • "Tallä si-vuUa S t a r julkai-see s u u r i m . • m a n osan senaattori Roebuckin r a diopuheesta, missa keholtetaan, (}ttä Canadaa; tunnustaisi. I s r a e l in - uuden^ valtion. 8e pitai-si tehdä j a tehdä viivytte-lemät- ä; ; p a n ' i d a oli etumai.sten; j o u - kbK,Sft:;-.su kh:ml^\;i,ymbyVfl Ts^ valtio e?ii iilkuivi^y. Ei - olfj johdonmukaista Can.'uJaile luopua oini.sta ehdötuksis-t : i ; i n ; CaniirJa valmius .tehdä kauppaa. h>ra';l;n kan-i.sa ci riitä. Olisi lij.-mu.steUava I.s.^-aelin. autonominen v.aIUo.';,----V-To.r(jnt.6..Dai .Star;. , - . . '•:•;;"•.:•'• '^'^''')\^^ ••}••• *Tr'^;..' ''••>••:•'';• ,'•'•-::•.;.-- ';-.'" •jr O . M l T S K i ; K A I K K I VIIDE.SSÄ 7-aantumu«voimieii - .tavallisena ; mc-n2tt(; lyrnuo'.oria. o n ' " h a j o i t a ja • h a l - !i'.i:e;'.; - M u t t a p a i k a l l i n e n Star lehti teki .siitä täydeHl.sen poikkeuksen vii-mr: i n s a n - j n t k i n a , j o l l o i n ,se j u l k a i si ensimmäise/iä töimituskirjoituksen rnli.sä.manalaan kommijriLsiit ja köm- .miini.slien .seuraajat sekä l u o n n o l l l - -sesli :ka!yosmle.sten- uniö <MJ4SWU) .ho.*;nan ksiuilaan.;^ Tämän jälkeen.' t o i i n . loisc^s-^-a . loi,mitu.skirJpituk.ses.sa; artnel<'ian!/rjmWi j a .sano'i,aan Irjpulcsl: "Jo5 mr. Coldvvell j a hänen apulai-maamme; oloja ja -kehity.sta,- j a - t o i - i ,sen.sa eivät;- toivo' vöivan-iä tulla valvomme vilpittömästi, että se kasity.s | Jassa olevaksi puolueek-si ennen kuin j o k a .sanoo, että rauha naapurimai- ho vuoden kuluttu?, .silloin he voivat den ke.sken Ja rakkaus n a a p u r m k a n - j luopua- toiveistaan: -: S o s i a l i s t i t 'ovat bojen kesken on niille itselleen pa- , huippuas-emls-^aan nyt Ei vo^da kurasta: j a i h m i s k u n n a n •mene^;tyk.sel]cj vi t e l ia canadälalsten luopuvan ohjel- '.älttämatön, juurtuisi pysy.ak-1 1 mLsl3. j a yksilölliseltä aloitteenteosta, j o t k a ovat tehneet. tämän maan suureksi, hyväksyäk.seen lusikalla' syötettävän s o s i a l i s m i n . "' Wllberrorce, Ont. — Aseelliset vartijat kiertävät nyt niillä 20,000 eekkeriä käsittävillä uraanivaltauksilla, Jotka: sijaitsevat Hallburtonln ylankömallla, noin; 60 mallin. etäisyydessä Peterbo^ rosta. Vartijat ovat olleet toimessaan yli kolmen viikon ajan, siltä lähtien \'4^< kun eräänä yönä vara.stettlln valtauk- ,1. \ silta noin 300 paunaa rlkasta> uraani- rv.-j i,y^,,, mineraalia; joka Irroitettlln suonesta. Sen lisäksi veivät varkaat mukanaan noin 200 paunaa irroltettuja saman mineraalin näytteitä. Vuodesta 1929 lähtien on tienoon tiedetty sisältävän "kuumia", ''mineraaleja, joista ö n p l r" melnä öinä sälhkynyt himmeä valo taivaalle. .Aluksi: valtaukset tehtiin^ radiumia silmällä pitäen mutta myöhemmin on todettu niiden sisältävän uraania ja thorlumia. täällä, j a s i l l e p y r k i m y k s e l l e me siellä valtameren takana lahet^pime .siunauksemme Osuustoimintakongressi kooIJa Prahassa Praha. — (ALN) — Kansainvälisen csuustoimintakongressln 17. ;ivuoslko--" kous alkoi täällä, tk. 10 p;nä Ja kestää •: 10 palvaa. Kongressissa on tuhannen edustajaa, edustaen 80 ' miljoonaa • osuustolmlnnallisestl j ä r j estynyttä' Ihmistä. Kongressin istunnon jälkeen alkaa Kansainvälinen naisten osuus toimin-" H takiltan kokous. Naiden kokousten v aikana on järjestetty kaksi viikkoa " kestävä ..kansainvälinen; oeuukotoln-M^^^ ta koulu. ' ' ,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 14, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-09-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480914 |
Description
Title | 1948-09-14-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
A R M A S ÄIKIÄ:
(Jatkoa)
K ^ S \ L L I S T A M I S K Y S Y I \ r r S TA
VAIV T l T K I T T A V A KO
•'sof''i''V rr.okraatt mc-n p u o l u e t o i -
jniftn vr''"r-ä ? a a d : i k a i k k i ihmiset v a -
jaiutf-U"''"''-"'' sn'.ä. :cttä k a n s a l l i s t a m i s -
•c^;j-j,;v£-ä on • --iJ^oasraan t u t k i t t a v a,
'sik^i 5C "-z-^evUiP: -Scs^ahdemokratian
uessa L ' . r . i C L ^ - l a n ' i t c n . ettei sos-dem
P '"'^ kos-:aan vaatinut
I raattisissa maissa vankan pohjain työtätekevän
väestön elintason kohottamiselle.
Puoluetoimisto vaikenee kaikista
tosiasioista ja tekee sosial^soi-miskysj-
myksesta hallituksen kanta-miskysymyksen.
(Kirjoitettu ennen
viime eduskuntavaaleja.—Toini.) Mai-^
noslehtisessa selitetään:
"Valtion liiketoiminnan laäjentamir
sen ja sosialisomnm ehdottomana
edellytyksena on,, että saadaan valtio
••Alu!: 'Jivac-n — ..••anotaan kirjasessa j hallituksesta lähtien sille asteelle, että
^ o n Tchosietiu rizaavän perusteellis- j se tosiaan - pystyy hoitamaan tehok-oimien
.vastustiiskvtyj.^
tumust^ oa :;sibvaki3.i
pyrkimyksiä. Hächsjs
tulivat valtaan. .Taa
joilla' nyt-oii'hal!iis;i!a
hallituksessa ja t a l o o ä S . •
ä, antautuivat u< 3 ^^''^
•imperialismin-edessi
kaikm voimm Neurcii
teh ia ?-i^''V5rvoa vastaavien valmis-teiujei:
vält:amattoir.yytta. On o i v a l lettu
C l ' ä •.'•-o-iaii.soimisen vastustajat
vetävä' lopuksi pitemmän korren, jos
^2i[arii--.i romalla menettelyllä annetaan
a'5ei:a heician kasansa."..
Tana» vcruKemimiseen on lisättävä
ett.'i ;-:.i!i5ar!demokraattien j a 5 0 -
sialidc-rn^Kii-.atrien välisissä neuvotte-
]ui5sa>o.'?nom. puoluetoimisto on edustanut
s:ia :-:antaa. etta "sosialisoimista"
voitcr;>i!n (-'Aiin vrittaa. m a k k a r a -
teo!!isuu«e.s?a.' .s o k e.r.i teollisuudessai
tupakkaTc-ollisuudes.ia, apteekkialalla
jne Sii.s aloilla, joita ei mitenkään
voida uirar. Suomen avainteollisuuteen
cammm sosdem.. puoluetoimiston
h e r r a t ovat tehneet ulkomaa-
.Tiatkoiiv. ?]:?.• o a a t t a v a m m i n he. ovat
luopuncf-: v. 194,3 esittämästään k a n nasta-
Eraassa • mainoslehtisessä se
' "Mita h v o t v a työväestöllä on sellaisesta
•sosialisoinnista',, j o l l a jokin
yritys p a a t o t a a n ottaa valtion omisr
tukseeii. m u t t a - a i n o a n a näkyvänä seurauksena
on., c t ta hallintoneuvostoon
tai j o h t o K u m a a n v a l i t a a n kolme m a -
laisliutolai.-sta .kolme kommunistia ja
kolme .sosialidemokraattista politilk--
koa."'. f Sosialidemokratia ja s o s i a l i sointi.,
s o s d e m . puoluetoimiston m a i -
•nöslehtiricii,'; ':••:'::']•'.'
. . Ku.%aan « tietysti ole • ehdottanut
m o k o m a a ^ "sosialisoimista", - m u t ta
sosdem. puolue kuvaa k a i k k i käytännölliset
kaasallistamisehdotukset sellaisessa
muodossa, etta ne näyttävät
ilplän-.muuta .Naurettavalta. •; -,
K . A N S . \ L L I . S T A 3 I I S R O K E M U K S ET
I T A - E I K O O P A X M A I S SA
• Sosialidemokraattinen puoRie kuvaa
kai-cki käytännölliset kansallistamis-ehdotukset
sellaisessa muodossa, että
ne n ä y t t ä v ä t ilman m u u t a naurettav
a l t a . Sitten, .se ..tyytyväisenä torjuu
koko kansallislamiskysymyksen yh-
. dessa oman irvikuvaluonnoksensa
k a n s s a . . N u n o n tehty seir mainoslehtisissä.
Niissa v a i e t a a n -kylmästi k a i kista
n i i s t a loistavista- kokemuksista,:
joita kansalluramcnen on antanut- Itä-
Euroopan niaKs.sa.. Viekas puoluetoimisto
CI kci 10 ctta samaan aikaan
.kup Suomen.teollisuus
vasta '?j'yy. sodanedellisesta' .ta*osta.-
Tshekkoslova;-:ian, P u o l a n , J u g o s l a v i an
ja .Albanian ..teolli.siiu.'; on k a n s a l l i s t a misen
ai^io-sta, k o h o . t t a n u t tuotänlöh-'
sa - j o d a - p d c i l ^ ^ q i e tä.sollc. Nappara
puolue-oiri ei i n a h d a k a a n s i i t a , et-
Ja kan<.alj> t a i n , > c n tuloksena saavu—
: tettu, .teolh.suu.sluotannon. • nousu oii-luonti:
.Ita-Eurocj-pair kansandemok-kaasti
taloudellisia j a tuotannollisia
a s i o i t a . N i m pitkällä me emme s u i n kaan
v i e l a ole. Päinvastoin o n sanottava
suoraan; että me olemme v a l t i on
puolesta purjehtineet viime vuosinak
i n eteenpäin v a i l l a perämiestä, -sattuman
;varassa, osaratkaisusta, toiseen;
tyhmyydestä tyhmyyteen. .
" J u u r i siksi on kaiken perustana
oleva organisomtityö suoritettava en^
sm. . S i i h e n , t u s k i n päästään, n i in
k a u a n k u i n p o l i t i i k k a on pääasiallisesti
k o m m u n i s t i - m a a l a i s l i i t t o l a i s en
t a k t i k o i n n i n j a etupyy.teilyn varassa.
Jokai-sella k a n s a l l a on sellaiheir dem
o k r a t i a k u i n se ansaitsee, j a j o k a i s
e l l a m a a l l a on myös s e l l a i n e n suunnitelmatalous,
j o n k a sen j o h t o a n s a i t see."
, ^
Lyhyesti sanoen sosdem; puoluetoir
misto ei pidä sosialisoimista m a h d o l l i sena
ennenkuin nykyisen (siis Pekr
kalan) hallituskokoomuksen k a a t a m i sen
jälkeen.
SOSDEMIEN LEIKILLISTi(
LÖRPÖTTELYÄ
Suomen sosdem. puoluetoimisto el
ole pitänyt sosialisoimista mahdollisena
ennenkuin P e k k a l a n : h a l l i t u s k o koomuksen
kaatamisen jälkeen.. Tähän
l e i k i l l i s e en lörpöttelyyn on huomautettava
vakavasti, että h a l l i t u k s et
eivät missään maassa hoida yksinään
t a l o u d e l l i s i a j a tuotannollisia asioita,
eikä sellaista voida vaatia Suomessakaan.
. K a n s a l l i s t e t t u a teollisuutta ja
m u i t a tuotantolaitoksia varten ovat
k a i k k i a l l a omat keskusjohtonsa, jotka
hoitavat asiat verraten itsenäisesti
pätevien ammattimiesten asiantuntemusta
hyväkseen käyttäen. Sellainen
o l i s i Suotnessakin m a h d o l l i s t a k a n s a n demokraattien
soslaliiäemokraattieji ja
m a a l a i s l i i t t o l a i s t e n kokoomushallituksen
puitteissa, jos v a i n sosialidemokr
a a t t i s e t ministerit lähtisivät yhdessä;
k a n s a n demokraattisten, ministerien
kanssa tässä kysymyksessä yhteistyöhön
j a pitäisivät huolen siltä, että
kansallistetut • teollisuusalat saisivat
pätevän johdon.. T o i n e n on asia, Jos
sosdem. puoluetoimisto ei tahdo k a n s
a l l i s t a a maan suurteollisuutta, vaan
h a l u a a . vetää yhtä köyttä s u u r k a p i t a l
i s t i e n k a n s s a , n i i n k u i n , t a h a n asti.
M u t t a s i l l o i n k a a n t u s k i n o n viisasta
syyttää '.'sosialisoimisen" lykkäämisestä
. M a u n o P e k k a l a n h a l l i t u s t a , koska
koko kansa tietaa* että-sosialidemokr
a a t e i l l a on tässä h a l l i t u k s e s s a m o n ia
tärkeitä mimsterisalkkuja, ja eras
n i i s t a on k a u p p a - j a teollisuusminist
e r i n salkka, jossa o n k a n s a l l i s t a m i s en
— t a i j o s n u n t a h d o t a a n — sosialisoimisen
avain. Sosdem. puolueen, k a n ta
Eosialisoimiskysymyksessä huipentuu
sirs väitteeseen, että. sosialisoimiseen
e i voida ryhtyä n u n k a u a n k u i n kauppa-,
j a teollisuusministerinä on s o s i a l l -
rdemokraatti T a k k i.
Ovela puoluetoimisto ei kuitenkaan
t a r k o i t t a n e sitä. Sen tarkoituksena
on Ilmeisesti vaittaä, että sosialisoim
i n e n voidaan aloittaa vasta sitten
k u n kommunistit on; s a a t u pois halU-tuksestji.
M u t t a jos maamme t i l a n n
e t t a ajatellaan vahankaan r e a l i s t i -
.sesti, n u n s i l l o i n '-sosialisoiminen"
lykkääntyy p u k i k s i ajoiksi. Ketä t u - .
l i s i ensinnäkin hallitukseen •. k o m m u n
i s t i e n t i l a l l e ? Ilmeisesti maalaishit-t
o l a i s i a j a sosialidemokraatteja, joista
a i n a k i n m a a l a i s l i i t t o l a i s e t vastustaLsl-
A-at k a n s a l l i s t a m i s t a Ilman, v e r u k k e i ta
j a sosialidemokraatu verukkein. Joka
tapauksessa porvariston ominaispaino,
hallituksessa, lisääntyisi, joten k a n - '
s a l l i s t a m i s en kannattajat hallituksessa
vähenisivät. . •
S O S D E M I E N PELISTÄ EI H E I L LE
M I T A A N H Y O T YA
• Sosialidemokraattisen puolueen' l a s kelmat
kansallistamisesta ovat siis j o ka
suhteessa virheelli-sia. Pelistä, j o h
o n se. on lähtenyt "sosialisoimisi-neen",
ei ole sille loppujen lopuksi
m i t a a n hyötyä. Se v a i n osoittaa koko
kansalle pitävänsä " s c s i a l i s o i m i s t a"
pelkkänä vaalisyottina, j o l l a se onkii
aanestajia. Vuoiina 1940 syötti - o l i
v i e l a lihava. S i l l om Suomen .Sosial
i d e m o k r a a t t i ehdoitti, etta olisi p i -
tany.t ryhtyä k i i r e e l l i s e s t i , t o i n i e n p i t e i -
snn koko kansantaloudelle merkityk-
•sellisten teolftsuusalojen j a suurpankk
i e n sosialisoimisek-si. Mutta- vuonna
. 1948, h a r k i t t u a a n aHiaa kolme
vuotta, sosdem. puoluetoimisto on
päätynyt tulokseen, jonka se esittää
Eosialisoimisohjelmassaan seuraavin
s a n o i n :
" V a r s i n a i s i l l a talouselämän avaina
l o i l l a ei sensijaan pelkkaa omistus-,
oikeuden s i i r t o a - v a l t i o n kasim voida
p i t a a kovinkaan suurmerkityksellise-nä
. . . . " (S. S. 1. 2. 1948.) •
Suonessa kiiQlee vuosiffaiii
syöpään noin 3,600 iiiniistä
Helsinki. — K e r t o e n , että Suomessa
kuolee Aoiosittain 3.000 ihmistä^ syö-päan^
S K D L i n pää-aanenkaimattaja
Vapaa S a n a selitti äskettäin tätä k y symystä
seuraavasti:
Vuosisatoja on lääketiede käynyt
taistelua niitä lukuisia: tauteja
vastaan. Jotka ovat uhanneet i h -
. misten hyvinvointia. Tästä taistelusta
on ollut seurauksena, että
lukuisat kulkutaudit, jotka entisaikoina
vaativat tuhansia ja taas
tuhansia uhreja, ovat nyt käyneet
; harvinaisiksL Ei tarvitse enää pe.r
Iätä ruttoa, koleeraa tai muita kul-
- kutauteja, siliä niitä vastaan on.
kelcsitty . tepsiviä taist«lukeinoja.
Paljon vähemmän lääketieteellä on
keinoja taistellessaan syöpätauteja
%-astaan. Tuskin mistään taudista
on kirjoitettu niin paljon kuin syö.
?A-tippa
i'f-ir:.eripalas.sa t a i pienessä maarassa kuumaa vettä .auttaa, huö-
.K-ntamaan yskaa,, kylmettymistä-, n e n a k a t a r r i a , huojentaa h e h -
|gcnahdistusta. j a h e n k i t o r v e n tulehdusta. Hyvaa kesällä j a t a l -
|! veliä.: Pitakaä a i n a pullo DIANA- t i p p o j a kotona. Se on aina,
! .•käytännöllinen olemassa. Hmta $1.00 p u l l o . : -
7-I\Iiksi kärsitte reumaattista, nlvelreumatismin j a lihasten: -.
kipua ja poUetta?
^ajttakaa LUSeOE'S R H E U M A T I C P A IN RUB LmjAMENTTIÄ
L i n j a m e n t t i auttaa tuottamaan nopean huojermuksen; selkiäv
-vipuun, lieventäen kiF>eita pakottavia olkapäitä tai ;lapa^^^^
.fifpeata, k a n k e a t a n i s k a a , särkeviä käsiä, kyjTiärpaitä, r a i t e i t a'
tai sormien.niveliä, kipeätä-rintaa t a i selkää, lonkkäsärkyä,
luuvaloa,:- kylmän veden vedon t a i kosteuden aiheuttamaa- k i pua.
..iantei.ssa, -kipeätä; k a n k e a t a , , a j e t t u n u t t a tai polttavaa
•polvea, n i l k k a a . t a i nivellä. Tämä l i n j a m e n t t i tunkeiituu;sy^
• ' a U e i h o o n v s i t e n tuottaen:hyvia tuloksia;- Sita-voivat kä^
aikuiset j a lapset.. Hierokaa sita- Idpeisiin p a i k k o i h i n . k a h d e s ti
paivassa; : : H i n t a : $ i : 0 0 p u l l o , - t a i ' 3 pulloa:$2.50;. :' i^:;:-^-;^"^^
laakkenä mj-ydaän paikallisessa; rohdoskaupoissa,: k i r j a - ja
Ara':aupo:ssa Canadassa- N i i t a v a l m i s t a a:
lllSCOE PRODUCTS LIMITED
on osoitettu; sosdem. puolueen p a a l e hi
t l kC'ro.sti,-. e t t a kysymystä ei missaan
tapauksessa saisi " h a u d a t a .hiljaisuuteen",
koska sosialisoiminen oh " k a y -
tännölhnen nykyhetken tehtävä".
M u t t a nyt ei sellaisesta, ole puhettak
a a n . Nyt tätä kysymystä: on v am
t u t k i t t a v a , v a i k k a k o l m e n vuoden olisi
sentään luullut riittävän perusteelli-
. s l i n k in tutkimuksnn. Nyt puoluetoimisto
vastustaa • kivenkovaan Ville
Pessin- j a muiden kansandemokraatt
i e n tekemää suurteollisuuden j a s u u r p
a n k k i e n kansallistanM.se.sitysta j a sa-.
noo koko " s o s i a l i s o i m i s e n " - olevan
mahdotonta lähiaikoina.
: Voidaan sus sanoa, e t t a . l a m a uasi
.^ntti-Ihalainen:ei ole k o k o n a a n unoh^
tanut, varsmai-sta. asiaansakaan, .sita
t u l i t i k k u j e n , lainaamusta. . H a n on
monien ulkomaamatkojen jälkeen
.sentään mui.stanut a s i a n s a km j a tuonut
k o t i i n t u l i t i k k u l a a t i k o n , -jossa on
n i i n k u i n M a i j u Lassila hauskasti
kertoo — vain y k s i kokonainen t u h -
t i k k u j a --sekin: r a a p a i s t u , joten - s i i ta
ei ole kenellekään m i t a a n : byotya.
^ QVFXS S T R E E T W E S T . TORONTO 3. ONT., CANADA
K A N S A L L I S T A M I S E N
T A L O U D E L L I S E T E I > E L L Y T Y K S ET
.. Nä-i: niionien vuosien tutkimusten,
jälkeen-; :.so.sdem. • puoluetoimisto olisi
voinut,- J05 se -olisi tahtonut,-, p a a t ta
tutkimuksi-ssaan - p a r e m p i i n • t u l o k s i i n .
Sillä - kansalli-staminen- on Suomessa-'
k i n ajankohtainen kysymys. - Suomen
kansantalouden edut. vaalivat; ehdottomasti
sen toimecnpanemi.sta..
. K a n s a l l i s t a m i n e n ' , v a i k u t t a a kohott
a v a s t i kansantalou-teen silloin,; k u n
tuotanto on; .sima maarin keskittynyttä,
että se on • h a r v a l u k u i s t e n mo-nopolikapi-
talistien. hallittavu^sa;.. N a - ^
mä mönopolikapitali.5tit kiskovat kan-V
santaloudesta luselleen • voittoa- huo-^-
l e h t i m a t t a . k a n s a n t a l o u d e n ylei.sedus-.
ta. K u n nama monopolikapitalistien
käsiin •keskittyneet:, tuotantolaitokset;
•Ja - suurpankit- ;otet.aan kaasakunnan
h a l t u u n , niin niiden, t o i m i n t a voidaan
ohjata palvelemaan kansan e i kä
yksityLstPU -voitontavoittelijain
etuja
-: Suomessa on teollisuustuotannon
k e s k i t t y m i n e n edistynyt m m pitkälle;
etta k a n s a l l i s t a m i n e n ei ole ainoastaan
mahdcHlinen-,. v a a n se on. välttämätön,
toimenpide, J03 kansamme aikoo
vapautua- s i i t a : kunsta-vasta otteesta-,
j o l l a - m u u t a m a - k y m m e n perhe p i - ;
taa;, m a a n koko talouselämää.. j a t k u -
vasti- oman voitontavoittelunsa.- k o h teena.
Y l i 70 p r o s e n t t i a . teoHisuutem-me
tyopaikoistia: .on.' osakeyhtiöiden
omLSJ,ami.'5S3.. työpaikoissa, ja y l i &0
prosenttia koko tuotannon - b r u t t o a rf
vosta--.: tulee ; osakeyhioiden ; o-salle.:
Vuonna 1944 n a i t a - osakeyhtiöitä oli
maassamme^ h i u k a n y l i 17. tuhatta,;
muta-79:niistä oh sellaLsia,- joiden, paa-;
oma kohosi ;yli 25 m i l j o o n a n markani
N a i d e n .79-suuryhtiön.paaoma; o l i : y h teenlaskettuna
8,309.287,000: m a r k k aa
eli enemmän k u i n 52 p r o s e n t t i a -kaikk
i e n vosakeyhtiöiden pääomasta; Na-
-.ma 79 .Tuuryhtiota -halhtsivat: r a t k a i sevasti
- m u i d e n k i n c^sakeyhtiöiden .ja
loppukädessä: Suomen koko -teollisuu-de.
i toimintaa. Mutta ne; hallitsevat
n l i t a omien ahtaiden;etujensa: m u k a i -
.sestj-. - Kun-^^ s e n : Ii.säksi otetaan huomioon;
että.useinkm samat henkilöt
psrheineen; j a : -sukulaisineen hallitse--
t e n VOI missä r u u m i i n osassa tahansa
a l k a a kasvaa samanlainen syöpäkasv
a i n .
SYÖPÄ E I O L E T A R T T U VA
T A U T , I
T a r t t u v i s s a taudeissa on syynä t a u t
i i n ruumiin- u l k o p u o l e l t a s i i h e n tun-r
keutunut bakteeri, kun sitä vastoin,
syöpätauti syntyy r u u m i i n eri soluista,
ilman- bakteereita. Sen . v u o k s i
.syopa ei ole t a r t t u v a .tauti.:
• SYÖPÄ O N LISÄÄNTYMÄSSÄ
V i r a l l i s t e n tilastojen mukaan .syopsi
näyttää olevan lisääntymässä.- Y h tenä
tärkeänä syynä on Ihmisten kes-k
i - i a n lisääntyminen. K u n lasten^
kuolleisuus vähenee, yhä .suurempi
maarä i h m i s i a elää ns. .syöpäikaan
saakka, SO. y l i 40 vuoden;
SYÖPÄ O N V A N H E M M A N
l A N T A U TI
S i t a alkaa huomattavasti esiintyä
yli 30-vuotiailla, m u t t a 40 vuotta pide
tään varsinaLsena syöpaiän alkamis-a
i k a n a . Y l i 40 v u o t i a i l l e .syöpään .sairastumisen
vaara; lisääntyy nopeasti;
T I L A S T O T K E R T O V AT
M a i s t e n Vaino K a n n i s t o on la.skc-nut,
etta jos .syopaankuolleisuas py.syy
kussakin ikäryhmässä nykyisellään,
syovan u h r i e n lukumäärä kasvaa k a n s
a n vanhentumisen johdosta 50 vuodessa
77 pros. SyopaänkuolleLsuuden;
on a r v i o i t u 50 vuoden kuluessa nouse^
van n. 8,000 henkeen vuodessa.
T A V A L L I S I . M M I N SYÖPÄ
E S I I N T Y Y M A H A L A U K U S SA
J A RUUANSULATUSELIMISSÄ .
M a h a l a u k k u s y o p a a n kuolee 1,900
henkeä ;vuo.sittain. .Töisek.sl eniten
kuolee emän j a . munasarjojen ; .syöpään,-;
n o i n -300 - henkeä, kolmannella
t i l a l l a - on keuhkosyöpä, n. 250 henkeä.;
On huomattava; että -keuhkosyöpä-, on
kö elättämään tätä pelkoa perättömillä
kuvitelmilla, vaan olkaa onnell
i s i a , kun pelkonne tutkittaessa on
osoittautunut aiheettomaksij
TIETÄMÄTTÖMYYS P A H IN
T E R V E Y D E N V I H O L L I N EN
Sadehoitolaitokselle- s a a p u n e i l la
lodö ihosyöpapotiJaalla oli syöpä eht
i n y t kasvaa 4 c m : n kokoon, ja poti-
Liat olivat kääntyneet, lääkärin puoleen
vr-sta 3 vuDd^n k u l u t t u a cnsim-maistr'
1 oireiden ilmaantumisesta.
Tama t n . M u s t a k a l l i o n k o k c r m a esi-,
merkki osoittaa, että potilaat: tulevat
hoitoon l i i a n myöhään; SädeholtolaU
toks-3lla suoritettujen tutkimusten
mukaan voidaan sanoa, etta n y k y l -'
s m potilaista noin 80 pros. tulee h o l -
toon/liian myohaan. Tahan ovat s a i raat
Ilse.syyllisiä, mutta lääkärikuntakaan
ei VOI k o k g n a a n puhdistautua.
IlmcLsta on, etta 75 prosentissa; t a pauksia
ovat sairaat Itse syypaät hoir
don alkamisen myöhästymiseen. 25
pros. jaä lääkärien osalle,-
K A N S A N T I E T O U T T A P A R A N N
E T T A V A SYVÄNKIN O S A L TA
kertoi SadehoitolaiVokselta -tohtori
M a t t i Mela.
— Tärkeimmän osan syovan vas-tustamistaisteliLssa
muodostaa .syovan
varhamen toteaminen, toisc»i tärkeän
osan. todetun syovan parantaminen.
Useimmissa tapauksissa on e d u l l i s i n ta
k a y t t a a yhdistettyinä k i r u r g i s t a j a sädehoitoa.
Pienet syöpäkasvaimet ovat
helppo hoitaa.. Ne joko l e i k a t a a n k o konaan
pois tai käsitellään rontgen-tai
radium-säteillä. Laiminlyödyissä
tapauksissa on usein vain sädehoito
mahdollinen, sillä niissä on kasvain
l e v i n n y t n i i n laajalle alueelle, että se
ei ole k i r u r g i n veitsellä poistettavissa.
T a h t o i s i n tässä yhteydessä korostaa,
etta työtämme vaikeuttaa hoitopaikkojen
ja s a i r a a l a h e n k l l o k u n n a n puute,
joka tosin e l ; i l m e n e ainoastaan
meillä vaan m u u a l l a k i n pohjoismaissa.
Syynä tähän ilmeisesti ovat l i l an
pienet palkat. Syopätutkimuk.set suor
i t e t a a n ilmaiseksi, ainoastaan - h o i dosta
peritään maksu. Samoin h a l
u a i s i n koiostaa, etta - valistustyötä
olisi pyrittävä tekemään, että/ k a n s a laiset
.ymmärtäisivät ajoissa tulla, h o i dettaviksi.
.;
Edelläolevan johdosta on huomattava,
etta n i i n kauan kuin mitään
uutta syövän torjunnassa el keksitä,
on t u r v a u d u t t a v a v a n h o i h i n kein
o i h i n ja samalla ^ m u i s t e t t a v a , että
jos pyrimme menestyksellisesti taistelemaan
tata tuhoisaa kansan.sal-r
a u t t a ' vastaan, sairaat on saatava
hoitoon, taudin alkuasteella, jolloin
.syopa useimmiten viela voidaan parantaa.-••
. • • .•:-..
POIMITTUA
TÄLLAISTA T A P A H T UU
VAIN OTTAWASSA
.Ottawa, s>-ysk. 9.—^ T a n a a n oii k a a tosade
parlamenttimaellä. O l i satanut
j o t u i m i n a i k a a j a näytti s i l t a , ctta
sade j a t k u u . Etäanpana yhdellä suur
e l l a n u r m i k o l l a parlamenttitalon: länsipuolella,
lähellä ministerien autoj
en parkkauspaikkaa. seisoi mies kaulukset,
ylhäällä, selkä sadetta j a t u u l ta
vastaan. Kädessään t a m a mies p i t
i suurta vesijohtoa. Han kasteli tätä
nurmikkoa. Miehen työjärjestyksessä
sanotaan, että tätä nurmea on
kasteltava torstaisin. Han noudatti
maaraysta. Vain O t t a v a s s a voi t a pahtua
t ä l l a i s t a .— Montreal Daily
S t a r .
S I K S I O N K A I
S O D A N L I E T S O J I A
Vähintäin 30 m i l j . a m e r i k k a l a i s ta
yksi viidestä kan.salaiscsta — tarvitr
see henkista terveydenhoitoa, sanoo
professori Esther Lloyd-Jones, New
Y o r k i n Columbia U n i v e r s i t y n opctta-j
a k o l l e B l o n " G u l d a n c e 'Lnboratoryn"
j o h t a j a , . •.;
V i i s i miljoonaa potee psyko-neuroo-sla,
2 V j m i l j . potee luonne- j a kuyt-taytymlsvikoja,
1 l-j on henkisesti vaj
a a m i t t a i s i a j a ',{• m i l j . potee kaatuvatautia
. . . — Uutlstleto.
, . • , » - . • ••• • • •.,
B R I T T I L Ä I S IÄ
" Y L I P A T R I O O T T E J A " !
. "Töryt saboteeraavat Yhdistyneen
K u n i n g a s k u n n a n - elpymusta, syyttiui
työväenryhmä." — Uutistledon otsikko.
MUUT LEHDET
Tiistaina, syyskuun 14 p. — Tueaday, Sept. 14 rffiyulS^f
Heino oli 11. ja Kurlkkala 13. biflodii
olympialaisten maratoonijuoksussa
Suomalaiset oyai
n|f lalautiiiiiej^
- pastori Hiironen
/ ,-IIcI.sinkiv,-— r S K D L i^
kannattsjä/Vapaa Sana: j u l k a i s i
10- jDnä Anierikäri: .subinalai.sen pa.störi
Hiiro.sen tervehdykseri mis,sä- sanot-tiin:--'
•. v-..'-';-;;;..' ' .
;' : Tcrvei.siä\ A m e r i k a n ..suomalalsil-'
ta, joi.sta'.suurin osa yilpittömästl t o i -
;yob ,ent!seilc kc)t,imaalleen onnea ja
mene.slyata ja:j.o.lkä: ajatuksLs-saan lä-hettävat'
• siunauk^^ mäapmiehii-
•leen,' l a u s u i , pastori: - R e i n o fliiröhenv
j o k a - -ch;- vä:T^.a;j';:l:. maaXsa.,-: pistäyty-:
m ä s -S ä • j-'i. j gk z m TI i Itä' k • i re i 11 ään e h t
i ' kuvHi,sV7^:;Vap^^
.';c.v?:;rk-n:. kertöm^.ssa'. Amei-ikair
n i r t i a i s i e n ' liävaintöj?. maastämrrie; •-.
: ,—-. S e l v i i i ' inuutbs,' r,iinkä ; o l en h a -
v k i n i i u i ; tapahtuneen . . |