Vapaus, October 12, 1948

              fBxm 2 Tiistaina, lokakuun 12 p. Tuesday;^
m
OrBftJi <>f JPHnrjlflf? CfthadlaiML Es»
Telephpjiea; BtMljaeas OtCcc 4-4281
Editorial Ofllce 4-4265. Mtoager
E: SuJöl. Editor W. Ekluad. Mailis?
address Box 63/ fiiidbujry/ O n ^ ^
taibUsbed Nov. 6th 1917, Authorized
as second class m a i l b y the Post
Advertislng i^tes upon applicatloo.
Translatlon free olcbarge. .
;Office Department, Oltawa. Pub«
Ilshed tlirice. vftekly; T u e s d a y s ,
:Thursdays and Saturdays by Vapaus
Piiblishing Company Ltd., a t 100-102
' Elm Sfc W,, Sudbury^ Ont,, Canaxla.
TILAUSHINNAT;
Ganadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3 ^
^•:3 kk.-.2,00
yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 Wt. 3Ä)
Suomessa; V 1 vk. 7.50 6 kk. 4.25
'£/7eK victciyn_k(msaUiu'n jii/ijan, kiitospäivän takia Yapäus il-
^Tpiestyy tämän jääneet osastot
'ja kirjoitukset julkaistaan torstaina. - .-'^y^j. :''v% •
uu äriassa
Kansa halima enemmSm
Jos canatL-ilai-ilta kysyttiii.sivn, että haluatteko te korkeampia ve­roja,
aJhaisehipia paikkataksoja ja ta^^^^^^ hintojen edelleen,kohoa­mista,,
miltei yksimielinen vastaus <j]h}: •'Kiito.>.ei'v';
Mutta tähän kuitenkin pyritään niiden voimien toimesta jplka,
yrittävät ovelasti käyttää hyväkseen nykyistä sotahy
teliä itselleen mehieviä. sotatarveuräkoila. mitä ei maki^ mikään :
tus, vaan tavallinen kansa. 1 ässä on pari.samäri!ieriki<5tä esimerkkiä •
: Montrealista ja Torontosta. Toronton GIobeäridMail kirjoitti lokak,
•, ' 6 pnä toimituspalstaliaan seuraavaa: : ..'
. . Tänä vuonna nie käytimme huomattavasti yli 200 milj;dol-
; ' laria. asevoimiernme hyväksi. Näinä päiyihä,,,.t6ihenneljänntö^^
• 'biljoona dollaria puolustusta varten ei aiheuttaisi mitään vaikeuksia '^^
eikä hankaluutta . . . .\Ieidän nykyi.set menamme (äsevoim
|f;;AOvat vajaa
kohdan Yhdistyneelle Kuningaskunnalle, jonka puolustusmenot nou^^
sevat S56 henkeä kohti
'Vsiitn Globe and .Mail vaatii kaksinkertai.stuttamaan:maanime
yS\ sotamenot ja puolustaa tata vaatimu-slaan s'llä, että Britannian ny-
,^Ms kyiset .sotamenot ovat yli kak-.i kertaa Canadan sotamenojä siiurem-
. 15 paivana
KiilclaiJil Lake, dnt. CS3:n IJk-käläisen
päastoii kokouksessa ilmöi-t?
tt3in, että/Vapauden haasterjTitiys
on hyvässä menossa j a että. sea toi­votaan
jatkuvan liyvää vauhtia^
Vapauden kirjailtaman pitäminen
siirrettiin mairaskuuhun kpska olemr
me. jö aikaisemmin jäTjestäneet idka-kuun
tilaisuudet.
Aku Korhosen puhetilaisuus on
; ä ä l lä ensi perjantäi-iltana, alkaen
kello 8 haalin takahuoneessa. Muis­takaa:
tulla kuulemaan puhujaa .sillä
meillä on aniharvoin tilaisuus kuulla
ulkopuolisia puhujia.
Seuraava osaston kokous p i d e t ä än
marrask. 2 p n ä klo 8 illalla. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikaisemmin.
Pitäkää ..mielessä j a saapukaa- ko­koukseen.
' ,
Naisten kerho alkoi syystoimintan-
.sa viime torstaina. Joukkoa olikin
kertynyt' aika paljon.: Pidetyssä ko­kouksessa
luettiin kerholle saapuneet
kirjeet, joista muut sivuutettiin pait-
Vapauden haasteryntäystä koske-
Ruotsin kiininkaal-
Jjsen oopperan olemassa- IVll/W I fcEfll/B^^I
olo kyseenalainen
Klrj. Uaiiam Rust
Matkustaja, joka aikoo .matkiisiäa j n i s t ä p i t ä ä nykyään .höolen Maata-
Bukarestista Sofiain, vo: ottaa lenlo- 1 l o u i - j ä Oiuiistoimintapan
koneen taikka junan, joka • kuljeta-J Piovdivissa, joka oh toiseksi suurin
taan Tonavan yli l * u ^ l l a . Minä otin , jiaupunkl BulgariiKga, hotellin orkes-
-fentokoneen,jo;ia tunnissÄ Ja n e l j ä n , ; je.; esitti meille b r i t t i l ä i s en " M y Bon-i
aekae-sä lentää matkan suoraan Bal­kanin
•v-uprLs:on. ylii ~Er:t:ain •miel­lyttävä
matka. •' ' ,-. _
__^Pala£in samaa tietä, mutta sain melr.
k2in sydänhalyauksen Sofian lento-
Kentällä kun varhain aarnulla havait­tiin
etten ollut hankkinut itselleni,
maahantuloviisumia. :' • ^
' Onneksi, mlriu: ..Feia5;i: leutokpneep
kapteeni, joka vlujpäsi lykätä lähtöä
kun samaan aikaan; minun pas.s:^^^^
kuljetettiinrkiireesti Sbli-an .^lulkpaslr-
Juuri,
mulla.
Sofia, joka .sijaitsee. 1.500 jalkaa
yläpuolella meren^pintaa, oli raikas
jälkeen Bukarestin kuumuuden. Se
on eiittäih miellyttäi,|ä' kaupunki,- Joni
ka yrnpäröi vuoret ja jorsa on paljon
puistoja; .Iltasin melkein kaikki asuk-nie
Lies Over,the Öceän'in". Plovdiv
on suuri tupakkateoillsuusksskus ja
tämän kuun lopussa on.siellä kan­sainvälinen
teollisuusnäyttely. •
.". Osuu-stoimintäfärmejaV kehitetään
nykyään Bulgariassa. Ne edustavat
nykyään 10, pros. kofcp maatalouden
csuudesta; ..;.Vi^
.se.?sa. Plovdi^ah piiriscä Ruhzevo K d -
riaren kylässä. : ' / ^
#a, mt:
Glolie.jäUää vcrtailiiinaU^^ kuinka paljon huonoTnpi :
tifM "« Britannian kansan eliniasd jä-kuinka kurjassa finanssi-
3 j : V , i a5Bw Ascislautumts-
|||'^| ' kilpailuun ryhtyminen tarkoittaisi juuri jitä^ että ''voin:ascr,
Ä ^ ^ f l ^ y * i ' i f Mcstasaätäisimivkkcili'',^ alhaiset palkat ja
#.f.tfj^;*^' • - entisiä korkeanimät hihnatiavarOilk., • /'-v
'm^0&<W
i;#3*lSf*I ft: m nävttää huomattavan .siiiirelta rahamäärältä. Kun sitä
^,„„, . niltei 50 brosenttia,:
normaalisesta södanedellisestä budjetistamme. .M tqdellineri ky-;
-v :fsyn ole siil;»^ onko se liian suuri? ,. Kysymys bn siitä, onko se
^^y^^ll^^j-r^Tiittävä.'' iCai^ meidän' täytyy :kuluttäa
^^^^^^^^l^";;Ipiiolustustarkoituksiih). enemmä je^npe^rn^m^^an^;a. ^ ..
Tässä Montreal Daily St.ar on 'satäprosent-tisesti .samalla kan-
Globe' and ; ^lailin kanssa. Molemmat, vaativat
•'•paljon eneminiin''. ^fontrealJJaily Star selittää seiiräa-
Koska ::kerhon: k a « s a ; ö n i j ^ j ä , ; ^^^^ ^ ^ - ^ minusta ainakin tuntuiX
lahjoitettUntarkoitulMeen ainoastaan
viisi dollaria,:: Liittojuhlan valmis-aip'-
toimistoori-jorine. lähetti: saapui ^-,0U. suuri talous, jossa : oli 370
Juuri, kun-bvet• ävaviiin.-Icslio t'aäV .Jäsentä.; eli,hoin puolet kylän.aSuk-:
kaista. Se luot-ti riisiä, puuvillaa; pe-,
runaa, tupakkaa ja vahnää.: Kastelu-laitos
oli; erittäin, hyyä ja yhdeksän
.sähköpumppua, oli:ostettu valtibn an­tamalla,
lainalla .
' 0.suu5farmilla oli; myös kaksi trak­toria,-
joista- toisen . pii. .iahjoiitanut
marsalkka Tolbukhin.
teluun: jouduttiin t y h j e n ' ä m ä ä n kerr
homnie kassa;: torstaina. t.k.
14 pnä tavataan taas kerhossa.
Toivomme pitkän aikaa sairasta­neelle
mrs. Annie Hendricksonille pi­kaista
t e r v e h t y m i s t ä . - r - O . K .
y.'"',;. Eleillä, on sitoumuksia Yhdysvaltain kans.sa tämän rriante-
Keirtömus kahdesta
oikeusjutusta Saksassa
. BerliLri. (ALN) — Saksalaisissa leh­dissä,-
on ollut seuraavat tiedoitiikset
kahdesta bikeuden päätksestä samana
päivänä Anglo-Amerikan miehitys-aliieelta:
.1. Heinz Winkler, joka on ollut kaik-,
kien Sakisan ulkopuolella olleiden nat­sipuolueiden
johtaja, vapautettiin
koska oikeuslaltokseri mielestä syytet-.
ty ei tiennyt puolueen rikolliflta luon-nette,
Wlhkl!W o l i H i m i n l e r l n salai­sen
poliisin Jäsen, jonka tehtäviih
kuului jHitlerin vihollisten "llkvidoi-mlnen'lf.:;'
:
2. Hugo Paulilta, entiseltä Westlä-l
i n ministeriltä j a kömmurilstlpuolu-een
jäseneltä, bn kielletty äänestysoi­keus
saksalaisessa oikeudessa, jonka
amerikkalaiset ovat hyväksyrieet. Sil­loin
kun Hitler pH Vallassa, n i i n Paul
oli keskitysleirissä ''valtion vihollise­n
a ' '
^ Ä l i i L „ , , . . . , . , .
odotettavissa nyK3n-iMUiia;:
n;)ieienKiinto{sinta;pn ;myös se, että,
^sMifSÄfei^;:/:^^^^ on valnjisteltäva hopeata; tuotantoa vartie^ jä -se^
;;; tarkoittaa sitä,;jettä sille on annettava h e ( i ä s e u r a k ö i t a r - l ^ pa-:
,/;]'-, ^0^^^ aseurakoita nyt r . .''
^^^ftl^^^Ä-';:^; "5^ r^t^siiä -''sitouhiuksia", bn';'
fete|^^^^^;s;-;.s6n{pölitiikan p ' ^iVIut.faibiielehkiintoisir
Huhannen prosentin pain^
^^^^^Jp;pbtit."- saivat silloin-'tahtoiisä-liipi.;:^^
^^^Ä^. Sij|^Äli^-^lynhi i'^lyj asva;ractläilaa isscottaVinveenrboj;n^a jiaa;ksisiatäj astu; mjomuatustvaa ts otsauteoorliltitsaumuasakna'p\nitoaliins ti:t$;3sÖaiÖ-; •
^^^^|p||:^;>;;vat;puhtaaksi.: voitoksi.^ miljaardia!; 'Tämä-selittää ;rniksi;Montreal; ^Ä^ÄÄÄ^ • P muut taantumusvoimat vaati- '
i|p^|;;-;;^:vat sotamenojämme 100:pr()?enlliscs!i^
pÄ||s|;.::; aseurakoitä, Vaikka Qinadan sotamenot ovat. nvt jo noin .12 kertaa;
^;§p|^;;--;{.;suuremmat'--kuin sodan edellä.. • '•' '-r'-"/: ^••'•.•y:
^^^^^'^ haliiniieet aseistautua :
iisssi; Hillerin fasistista;hirmukomenloa vastaan. Mutta heillä ^ on hirveä
wms^m^-(^^^» "^^^^'^^ yhä lisääntyvä luMriiZ-sitOunniksia'' sosialistisen tdist>d<sen;
Ä^^^Ä":^:^5<ukistamiseksi^-^-..varsinkin -kiin' siitii tulisi:hetikbhtaisiä satumaisen'^
^ ^PXtM:-.:^ suurta voittoia.
Mutta tykkejä ei voiciä syödii., Jä voi on jatkuvasti ohentunut:
W^ tavallisen kansan leipäkannikan päältä. Sitäpaitsi tiedetään, että
^ ^ f ^ i ^ / A aseistautumiskilpailu ei johda ;ra'Jhaan, kuten Montreal D a i l y Star
^ ^ ^ ^ l ^ ^ l ; ;;; vääristellen väittää, ,va.an'kansainvälisiin vehkeilyihin. ja sotaan. • :
-'Siksiv/pn -^aseislaiituniiskifiiaibia - v:is^ -Tykkejä,"verta.'-;
'^^"^^^ liiankin- paljon; • ^Xyt^pitäisi-iehdä enem-- ;
i ääressä taval-kkien
asemesta
varasto tulen
Humppilassa
. Helsinki. — (S-S) — Humppilaa
aseman lähellä syttyi syysk.; 22; p nä
klo 6 iilaila Humppilan osuuskaupan
päämyymäiän yhteydessä oleva vilja­varasto
tuleen. Tuli sai alkunsa vil­j
a n kuivaamosta." Palo sai. heti niin
suuren vallan,;että paikalle saapunut
Humppilan V P K e l voinut sitä rajoit­taa.
Myöhemmin saapui lisäväkeä
Jokioisten j a Forssan VPK:sta, mut­ta
tuli-riehui h i i n suiyella voimalla,
e t t ä noin io metriä pitkän raken­nuksen
katto ja tiiliseinä sortuivat.
Sortuvan seinän alle j ä i viisi miestä,
j oista neljä loukkaantui rilln pahoin,
e t t ä heidät oli vietävä Loimaan sai­raalaan.
Maanviljelljäri poika Pekka
Sainio säl *liln valkeita vammoja, et­tä
hän kuoli illalla. Han- oli 20-
vuotias; Varaston yhteydsssä ; paloi
noin 130 tonnia viljaa. Vahinkojen:
arvellaan nousevan lähes 10 miljoo­naan
markkaan.
Merimies, joka on palannut Afrikas-
'ta:; '^iy,]::/: •
— Olisin tuonut sinulle sieltä api­nan;;
mutta kapteeni el antanut lupaa
sen kuljettamiseen ja se harmittaa
minua vieläkin.
Nainen: Öl m i t e « kiltisti ajattelit-kaan!
Mutta ä l ä t i e lainkaan pahoil­lasi,
olethan sinä minun luonani.
tulivat käyelemään; kaupungin kes-kas'äs3a
oievalle päätorille. :' .-
. Liikennettä johtavat .^iistisMpustut
miliisinaiset.. $pfian. ilmapiiri on rau­hallista
ja;luottamu3tä herät:ä'vfää.' • -
•Bulgaria ei. ole ;rikas maa ja .siellä
öhj.hupmattayasti yähemrnän /teolll-suuslaitok.
sia kuin Ramania-sta ja Un-:
karissa. -V
Mutta pDiiittLsD.$3ä -mielessä Bul­garian
kansa -on uuaen aemoKrätiaii
maiden kahsojen^etumaisiä; siellä ofc
voimakas' kommunistin rhpuoluö.jpia;
johtaa voittamaton Di.niitrov ja kan­sa,
ilmaisi ST/Väa rakkautta Venäjäii
kohtaan,':,Kaikki puoliiiet .kuuluvat
Isänmaan rintamaan. : Bulgarilni-siä
t6.*;tuu nopeasti ihailema.an. Hc ovat
ahkeria, kekseliäitä ja.. innostuneita.
Koko; BuVoöpassa heidät, tunnetaan;
erinomaisina, puutarhiireina.; Heiliä
on S3lvä . pplii.:tirien.'kä-ity.=5 2.=ioistä
: 500' vuotta ke^.^uscssil tai.stelussi
ulkomaalaisia fjor.tajiaan; vastaan he
ovat .säilyttäneet kansalli.^sen ja kult--
tuurLseri; erikoispiirteensä ja_ kamp­pailivat
itsehallinnon puolesta, Jo-kaise.
ssakylä.ssä missä vier.ailijan huo­masin,
että kaikkein suuriri ja para?'
rakennus oli koulu. , - . - :.
•vErikoiSen kiinnostavaa on s= osa
mitä n3 papit ovat näytellset, jotka
kuuluvat pappieri• uiiiopni joka lujasti
kahhäi t taa hallitusta ja Isän maan .rin­tamaa.
Tämä unip toimii isä Geor.-^en
johdolla. Ennenkuin saatiin voitt o
fasismista' hänet vangittiin iissin ja
pahoinpideltiin. .Monet papit ovat
johtavia behkilöitä ;osuusliikkeis^a(v •
Minulle oli. mieluinen yllätys kun'
isä George saapui Sofian Ijntokehtäl-.
le ja toi minulle valokuvia ja -jätti
minut hyvästi.
-f, :-•:,••*' "'':.:•* .;
-Kun lähdimme matkalle Plovdiviin
ja; uuteen ikaupunkiiA. Dimitrovgra-diln-.
päämääränä; vierailu; brittiläisgn
työprikaatin; luona ja o.silusfarmeilla,
yärattiin minulle auto, joka aikair
semmin kuului kuingas Borikselle.
Hän. ei varmaankaan ;koskaan. naut­tinut
siitä hiin • paljpn kiiin minä
Olin iioliieh kun sain selostaa maju­ri
Thompsonin prikaatille nykylict
ken tapahtumia ja vastata lukemat­tomiin
kysymyksiin: He tbkivät kor.
vasti työtä; Kazanlikin ' padon työ­maalla.
Se oli ankaraa työtä enkä
ihnietellyri Vaikka alijaniälaiset oli­vatkin
edellä, heistä. /;
• • Ennenkuin pääsin ^brittiläisten'
luokse kiiljin läpi Ruusulaakson.
Vaikka ruusut eivät ' nyt kukkineet­kaan
dli mitä suurin nautinto katsel­la
kauniita/ maisemia ; j ^ ihania ky'
llä tässä hedelmällisessä .laak^o^sa,
Biilgarialalset ovat ylpeitä ruusuis­taan.
Ruusujen tuotannosta jämyyn.
Ruotsissa käydään^keskusteluai K u r
nihkiäaUisen öopj»er4n oiemaissaolos-ta.
Ooppera' oa-tuhne*^ti tuottanut
Cappipta Jo Uieana TUoniia j a ; £ i t ä c n
pidetty yllä; jokfeeel^
ajpajais- ym. varojen turvin.
, MorStntidningehissä.eräs kirjoitta­j
a P'o,. iarkastelee ötjRperan. niahdolli-fiuuksia.
ja- tekee iiategobrisen hupmi-pn,
että popperän,päivät taidemuoto­na
ylipään.sa ovat, liietut. Nykyään­h
ä n ei enä"^ sävelletä uusia opperöita,
ei-, ainakaan ;3eUaisia,^'jotka: ; i ^
t a ^ i v ä t yleisöä.; '-Säveltäjäin lu
kyky on siinä ; s-Jhteessa j y r e l i t y n j t .
Siitä huolirntatta:Tuihclniän"^^(^
ihaineensa vuoksi v^lJnistafc aina jon­kun
kerranisuurin raHallisih;uiiraiik- prnaatuntoa:''--^;kysyy Montreal Daily
sin ja siiiiren konelkonra työssä piitä- Star toimitixskirjoituksensa etsikossa
miseksi uuden bopperaphjelrnah; ja ja selittää "jumalan -t^hne^^^
gOTAQUpJETTI _
• f^;. : TiUoksena on, ei'äIfawlEtn3Qr^
kuiuppiaat saavat l i s M M a u l b^
iiikeypittpjä, raaka-äiaeet^lpita; JÖpCr
asti tarvittaisiin tj-ydytttoiään i l v i i l i -
luotantoa, virtaavat soti^tanretehtai-c
i in j a kansa saa k & : ^ eolUsuustuot-teiden
puutetta. Mutta-ei siinä kaik­k
i . Viidentoista biljoonan dollarin f ^ r k l a n d Lake
militaaribudjet-r^a el tarvita rauhaa,
vaan sotaa varten . . . maallmanval-tauksen
suunnitelmien toteuttamisek­s
i ' . :-. ." Työmies. •; r.- ^-=. •^;.;!.'.
;. Canaoan Suomala--r- i- -•'••^'rj
kiertävä puhuja ja 'i^^^^ff^^
railee eri, s u o n u l a i s a s u t u k ä i J vvpi*
ricn ja Quefae^-n maakunnissa^^
raavassa järjestyksessä-'
Mattava
Cobalt ..
PORVARILEHTIEN KIEJOITTA-J
I L L A ON X'-;-:;
Voiko karisalaisella olla -kaksi
Tämä farmi oli niin tuPttoLsa, että
oli vaikea käsittää miksi eivät kaikki
; kylän asukkaat: olleet liittjTieet sii­hen
vielä. ' \ •
'' Tulin .huo.Tiaamaan, että sa johtui
talonpoikain vahhoUlisuudesta. ja kii-lakkitälonpoikien:
propagandan joh-dp.~;
a. Näiden osuastoimintaa vastus-tavieh
kulakkitalonpoikien propagan­dalla
on tärkeä merkitys, brittiläisille
työläisille.. Kun nämä kulakit ei voi­neet
kieltää osuiistpiriiinrian, hyödyl­lisyyttä,
niin he e.-iittivät seuraavan
•/äitteen: '.'Ss näyttää- vallan hyvältä,
mutta. viisas mies ei yhdy osuustoir-naintalilkkeeseen:
. Jonakin päivänä
brit iläiset jä amerikkslaise* tulevat
Ja hajolttavat nämä farmit ja silloin
minstätte kaiken." . , •;; •
•Tällainen on s6 perusasenne, jon^
ka itä-Euröopan taantumukselliset ot­tava:-.
He kiinnittävät toiveensa uu-tesn
sotaan' ja he uneksivat siitä
päivästä ;kun länsivallat ;; alkavat
hy-ikkäykseh.. - ,
:. Petkovin oikeudenkäynnin. aikana
taantumukselliset odottivat, jokainen
päivä Amerikan lentävien linnoitus-
!en ilmestyvän-Sofian yläpuolelle;• Se­litin
ystävilleni miksi lentäjät linnoi­tukset
eivät .vielä ole Bulgarian tai­vaalla,
vaan nyt jo ovat Britannian
yllä. • ^-^;;;:•;•;:•
lopen ikä.vä tekele esitetään J a arr
vostellaan kunnipittavästi. ^ Se me­nee
muutaman kerran harvenevalle
yleisölle ja häipyy sitten; ohjelmistos­ta;
Sitten palataan taas '-vahhoihin
'hyviin oopperoihin". Mutta nämä
kymmenen,: viisitoista' oopperaa eivä
voi tyydyttää yleisöä; vuosikymmenes­tä
toiseen,',sanoo kirjpittaja, *ja. sen-vupksi
oopperataide . suurin ' piirtein
on aikansa elänyt. Oopperaan käy­tetyt
avustukset tulisivat hyödyllisem-min;
käytetyiksi, jcs - ne annettaisiin
Dramatenille ja_ vastaavalle maaseu-^
tuteatterille, toteaa kirjoittajä-lopuk-.
5it'•'•••^;;--.-..;•-.•-'••' ;-;:•;;•^-';-• '•;-;:•
•luonteen sellaiseksi, että -se erottaa
oikean vääräistä t ä i moraalisen h y ­veen
paheesta: . ." Lopuksi mainittu
lehti sanoo: "Yleisissä vaaleissainme
me tarvitsemme yhden omantunnon.
Kukapa ei oUsi vaalitaistelujen jäi-:
keen haiuUut äänien ostamisesta ja
myynnistä. J a puoluelehdet puhuvat
avpimesti sen t a i t ä m ä n puolueen
lahjusrahoista. ; Jos t ä m ä on -totta,
silloin suuret vaalimme ovat jossakin
määrin verrattavissa hi^utokäup-paan.
.
-yitsessä:
;; loksV-;
,•-••-16 a
••••-...lep
^;/^,"^^-"':^--:-'-:?^:iv^i
Vai d'Or
Montreal
Eby
Tlmmins
Conftaught Stä,
South Borcupine
Rouiyn,Que -'-'H-'"
•d'Or • • • • ^ I Ä ::
••••••••:---t^22p/
•^•"v---.-24p.
Korhonen-saapui hilja-n lähes TU-den
kestäneeltä vierar.ulta Suomei
joten hänellä onmieteikiintoiita
Tottävaa sieltä. - Samalla hän sHoi
taaJyleistä tUannetta ja Järjestöaii
tehtäviä yleensä. "-r^r':^-:
teis
^ - KorttipakaUa sanotaan voitavan-j tapauksessa, että tämän ilmestyessään^
pelata 733 erUals^ peUä. .^v: • ': suuna siveellistä närkästystä hsrättä.-
i ^ ^ ^ p f l l ^ ^ V .niän, kyynärjjään tilaa yhteiskunnallisen ruokapöydän^ ää
^^^ftJS?--/'^'^^" - kansan ihmisille; jotka - oikeutetusti'' vaativat lykkit
;; Yksi kaikkein kiintoisimpia oli vie­railuni
Sofiassa veturi- jä Vaunu teli-,
taassa.; Tässä tehtaassa valmistetaan
eruimmäistä veturia! ja työläiset ovat
siitä ylpeitä- •
Tuotanto sujuu hyvin tässä teh-
;aassa ja johtajj, selitti minulle, että
iae toivovat' voittavansa;.-Animattiuiii-oideh;
yleisen ..heuvoston^Mahjoitta-maii
punaisen lipun, joka nykyään
ori käivöstyöläisteri hallussa.
•'• Miniilla oli tilaisuus olla' läsn^- ko-,
kdiiksessa,' johon osallistui S.ÖOÖ tä­män
tehtaan työläistä, jossa tilaisuu­dessa
allekirjoitettiin tehtaan johdon
ja uni on välinen työehtosopimus. Se
t.ipahtui T a 1 o n poikäispuolueeseen
kuuluvan; rautatieministerin läsnäol­lessa.
.- •::•--:'••--•-.'•'' •'
Ennenkuin lähdin olin erään oppi-lasriuorisoh
prikaatin vieraana, joka
auttaa jälleenrakennuksessa, ja mi­nut
otettiin vastaan lauluilla ja ter-vehdyshuudoilla.
Mutta säästyin il­maan
heittämiseltä, johon jouduin
Dimitrovgradln voimakkaiden nuoni-kälsteri
käsissä.
Paljon työtä täytyy vielä tehdä Bul-;
gariassa, jonka kansa, tietää vallan
hyvin. Mutta kansa katsoo tulevai­suuteen
valoisan toivorikkaina ,^slllä
nji; kansa pn todella hallitsijana Isän­maan
rintaman kautta ja rakennus-
•-'työ Kehittyy hyvin uuden taloudelli­sen
suunnitelman alaisena.;.
Toledano on yksi maailman joh-tavimpia
intellektuaaleja. Hän ei
; voinut osallistua äskettäin pidet­tyyn
maailman intellekjuaalien
kongressiin, mutta„hän l ä h e t t i sin­ne
kirjeen, jossa h ä n selostaa ny-
; V kyisiä sodanuhkaa.;. Toledano oh
Meksikon Työväenliiton j a L a t i n a ­laisen
Amerikan Työväenneuvostori
. presidentti. Seuraavassa ; j u l k a i -
. semme h ä n e n kirjeensä:
Amerikasta.,- lähetetään jatkuvasti
kaiickiin maailmanosiin suuret mää­rät
raportteja,' joissa puhutaan uu­den
.sodan läheisyydestä. ; • •
Tiedän vallan hyvin, että mcnissa
Euroopan" rnaissa ;cn; vallalla sellainen
usko, että ; läntinen pallonpuolisko
muodostaa poliittisen kokonaisuuden
ja siitä. ;syystäAmierikän maanosaa
tulee piiää yhtenäls-^nä, eli voimana
Kirj. Lombardo Toledano
etäisyydestä, kun taas historia eroit-taa
Yhdysvallat latinalaisesta Ameri­kasta,
huolimatta siitä fyysillisestä
yhteydestä, joka l i i t t ä ä yhteen pallon­puoliskomme.
Toinen maailmansota, joka pelasti
enemmän voita.
joka psygologisesti. ja, materiaalisesti
oriyälmis uuteen kansainväliseen kpn-fiiktiin.
;-",'•'•;:'!•.•, :;•.• U;--
' Tänään kirjeeh tarkoituksena^on h ä ­v
i t t ä ä tällainen usko.; • ; ; • . • ; ; ';
Tämä niaancsa ori' jaettu kaiteen
osaan: yhdellä puolella. P n s u i i r i tepl-lisuuskansakuhta;
toisella puolella 20
maata, jotka tuottavat raaka-aineita.
Amerikan keskinäiset suhteet eivät
perustu yleiseen t a s a v e r t a i suuden
henkeen,'vaan se o.n muuttunut yhden
suurvallan j a puoli-ltsenäistsh valto­jen
ryhmän välisijksi suhteiksi.
K i l p a i l u ei ole jakanut Amerikkaa,
vaan imperialismit 'kun Yhdysvallat
on edistynyt eimehkuulumattoman
paljon, hiin latinalaisen .Amerikan
maiden taloudellinen järjestys on h a ­jaantunut
ja törrhärihyt mchlnker-taisiin
esteisiin vapautuksensa tiellä.
Tästä syystä' latinalaisen Amerikan
kansojen imperiälismivastalnen tunne
on niin voimakas j a murtumaton. '
Se mikä tuot taa. kansojen historial­lisen
samanlaisuuden ei voida m ä ä r i ­t
e l l ä paikan yhtäläisyyden perusteella,
vaan ajan yhtäläisyyden perusteella,
mikä tarkoittaa taloudellisen, sosiaa­lisen
j a kulttuurin 'kehitj'kseh perusr
teellä. /./..V; y}'- • '- $
Latinalaisen Amerikan kansat huo­maavat
olevansa lähempänä K i i n an
j a Intian kansoja kuin Yhdysvaltain
kanssa kpska niidenTlistoriallihen ke­hitys
ovat läheisiä- näiden kaiiisain
kanssa, huolimatta maantieteellisestä
, ji^p
^^^^
Jokainen laapiaa JyylUiijän ja tyyliä on monta eri sorttia! •• .
Yksi poliittinen tyyli .jiertistuu toiveajatteluun; uskotaan' mitä
\ toivotaan, vaikka .'>illä oi ole mitään \ htäläisyyttä todellisuuden kanssa.
/ ; . X ajatukset. tulivarylinij)inä mieleen Toronton Vapaan San^
f i r | S ; - torstaisen; numeroh pakinai)aika]ia julkaistusta' sielunvuodatuksesta •
' * ' • mi.ssä eriiisiin •tauktoriteetieihin"' viitaten puhutaan, että 60' atomi-
. pommeja kuljettavaa ämerikk;iiaista,pqmmiitajakonetta voi nyt viedä
TZurooppatiii f-^-OOO tavallista pommituskonetta vastaavan hävitys--
; lastin. Tällaisella ypinialla ;heti ensi rysiiyksessä vihollisen teoUisuu-
; det, Öljylähteet, suuret k;uipuni;it y^iv, tulisivat tuhottua ja vaikka vi-
;;;. hollisella olisi minkälaiset .hyökkäysvoimat, -hiin niiltä olisi niska-
||i;v; voima pois, kun niiden tuki olisi tohjona";-sanoo Va ,;' _
^^^1i^*^r^ill ;Ko'vin on helppoa ia yksinkertaisia. ; E i muuta;ktin muutamalla f fil^S • ^ "ip^l^iiJJ:» iJyyhkäistään •A-ilvoIlinen"' pois. Sellainen voima ja
i ! f H | | ^ | | i ; ; ; : :ma^ on Yhd>-svaltain; imperialismi. Niinpä \'apaan Sanan pakina-^
||||l|;;,;V.paikaIla-vakuutetaan;-,' .,• '••'"•^ ' ; •;" ;.•;'•• 111^1^ • "He (\'ai)aan Sanan ••aukioriteetit"') selittävät, että atomi.sota.
JP-^ sellainen puhkeaisi, ei kestäisi kuin kuukaudesta kolmeen-kuukau-m^
H '^ teen." '^'.V- ••.::'•;'. •',•;.;-'.';/. '^•; .•••-,.•-'':,••-./,••
Kohtalokkaalta vaikuttava aikamäärltclmä. Eiköhän Hitlerin
pitänyt murskata Xeuvusioliitto •kuukaudesta kolmeen kuukauteen"?
l | j p | ? ; ^ ; , E i k ö .Chiäng Kai-shekin p kolmeen kuukaute«n" ;
'^§^^;ry^^J^oiB. demokraattisen Kiinan ;vapausarmeijat?; 'Eiyätkö limbergit,/
f^'^^^^y-::'^^^y^^'j^ nniut ••auktoriteetit" toisen maailmansodan edellä yakuut-.
^^^^0:^-::Urict\ycn^ jos j:i milloin .Hitler hyökkää. Neuvostoliittoon, silloin
p | > i ^ ^ ^ "kuin veitsi juustoon",
jos saa luvan kiiyijUiä Aapaan Sanan silloisia mielilauseita?
• .v;-. • -vv-.^-..'.-. ••--•,••...-::-,-/;;:.,.,-;• .. •-; - •; • •
Yleisesti kuitenkin tiedetään miten käyi, Samalla tiedetään
eräitä muitakin, vielä kauaskantoisempia seikkoja.: Ensimmäinen
mäailniansota päättyi siihen, että yli 160,000,000 ihmistä hylkäsi
kapitalistisen järjestelmän ja perusti sosialistisen yhteiskunnan. Toi­nen
riiaailmansodan päätyttyä nähdään, että kapitalismi on entises­tään
paljon heikentyhyt. Imperialististen valtojen leiristä öh voima­tekijöinä
tuhottu tykkänään Saksa, Italia ja Japani samalla kun eräät
muut imperialistiset vallat ovat äärettömän paljon heikentyneet. Sen
lisäksi sosialistisen maailman ja sosialismia kohti ratkaisevia a.ske-leita
ottaneiden maiden väkiluku Euroopassavja Aasiassa pnnoiissut 1 Vilhie keskiviikkona julkaisi Cana- mutta se johtui siitä syystä, että ju-tasaluvuissa
puhuen noin 500,000,000 henkeen. Ja Vapaan Sanan ' dan Uutiset Pariisista lähetetyn tie-'
maailman fasismin kuoleman vaaralj
ta, saattoi huomattavan suurimman
osan latinalaisen Amerikan maita en­t
i s t ä enemmän Yhdysvalloista riippu­vaisiksi.
Tämän alistamisen seurauk­sista
saadaan nyt kärsiä, joka ilme­nee
perustarvikkeiden hintojen ja
yleisen palvelpksen suuressa epäsuh-talsuuudessa
suurten kansanjoukkojen
taloudeUisiin iresurssfeihin nähden. S a -
nioin Pohjols-iAmerlkan mpnopolistii;
y r i t t ä v ä t h ä v i t t ä ä muutamien latina­laisen
Amerika.n maiden taloudellisen
kehityksen, että viimemainituista,
maista jälleen tulisi h e i d ä n raakama-teriaähen.
tuottajia Yhdysvaltain tuor
tantbkoheistoa varten j a pohjoisesta'
tulevien t a y ^ o i d e i i cstajia ja. e t t ä n i i ­h
i n voitaisiin. sijoittaa suurvallan
voittppääomia, • . "" ;,-""•-;
Näistä syistä ei kukaan tässä josas-sa
maailmaa halua uutta sotaa. Vain
jänkki-rimperialismin aslam
vät nxonopoUstien kamppailuun pa-koittaakseen
maailman alistumaan
ns. Amerikan määritelmään ihmis­kunnan
' voimien johtajana.
Jäpkkl-imperialistien filosofit p u ­huvat
myöskiii Amerikan vuosisadas­ta.
^ T ä m ä väite ori rnyöskiq väärä:
ihmisten- j a kansojen johtamisen pi-;
keutta ei armeta vuoron perään, e ri
maailman kansoille.
Jos Ori olemassa Ihmisiä, jotka r a ­kastavat
rauhaa j a ovat horjuumatto-mlä
sodan vihollisia, nllri latinalaisen
Ariierikäri Wnsat tulee laskea niiden,
mukaan. Jos uusi maailmansota a l ­kaa,
niin Amerikan rhaanosa ;Neriste-t
ä ä n muusta maailmasta Yhdysval­tain
sotavoimien toimesta ja latina­laisen
Amerikan kansojen sotavoimat
panevat käytäntöön julman vainon.;
Tämä tarkoittaa, e t t ä jos sota tulee,
n i i n se tulee h ä v i t t ä m ä ä n l a t l n a l ä i -
sen Amerikan maissa ; demokratian
moneksi vuodeksi.
Kahdeskymmenes vuosisata el voi
olla Amerikan vuosisata, paiitsi että
jäiikläenmonopollstit y r i t t ä v ä t t ä m än
fraasinTtaakse peittää, julkean maail­man
hallitsemisen suurmitelmansa. ;
Ruotsalainen talon-poikäisromaani
oh ^
filmattu •
Jan; Pridegardiri,'kuulutsziiTucts' ^
laisen,; proletaarlkirjaiUjan .-pädtec?-
,L3rs: Härd-trilogiä •; on kotima-s-aaa ^
filmattu; ja ensi-l!lasta .kirjoittavat^
Ruotsin.-filmikriitikD:;, hiukan- kirja^'
vin tuntein.:; ;Merkillep3ntavaa'-joiä-
Vaikka kaikki
ukaan tänä aa
ta voidaan tpd
,67 lahjoitusl
omaiiava määrä
lahjoituksia ji
«n;
neen pmaeiämäkerran f;l.T.ätisointJ ej
ole . enä.ä ; lainkaan .;:tyrmistyUäajt
ruotsalaista yleisöä. Päinvastoin.Mor-.
gontidning€hin 'arvostelija' BWer ya-'-
littaa yleisön ensi-iiiissa-. .nauranesn;
alusta loppuun, meilkein. tukahtuak-.
seen; vaikka - elokuva ;perussäv7ltääii'
on,; traagillinen, kuten rcnäänikin.;
;• Jossakin :lien'ee siis-gilufc vika/ vaikka'
Pridegard enkin itse - pilu: m-dkana -te^,'"
kemässä käsikirjoituspa. .Beyerinmie.
Iestä ei; .Lars Hardin; liiiijöö.; miiona-.
miesympäristö, joka;' on hänen onnft-
. tpmuuksiensa lähteenä, ole elbkuvai-sa
saanut samaa selkeätä; ja voima­kasta
.yhteisk'uh::allista.kuvausta kuin;
romaanissa, vaan ,on' nieikeiri kani-koitu.
Elokuvassa tuntuu Lars Har­din
kohtalo - muodostuvan häneii suu-;
. resta naismenestyksestään. sanoo Ee-yer,
ja se tuskin on' alkuperäistä Fri-
'degardia. :.-.;. ' .;.-;•.•,;;•-;.;.-';..''.;
. Ny Dagin arvostelija huomauttaa
samasta tyttöepisodien runsaudesta,
vaikka muuten suhtautuukin eloku­vaan
,suopeammin.
VICTOR SAL(
jppälän haasteisii
k Niemen Sudbt
"jOHN PASSI
i ia haastaa ve]
CHAS. PALO''
.1 haasteeseen $5;
arvstasekä Franh
JACK KARHI
^asteeseen ja haas
ia Jack Järvelän
•ELLI JA:IVAR
ikilän haasteesee
"oSKARI TOIV
nirMartikaisen h
e-; ja Huuko Korve
äkkisen ja Oskar
B. STENBERG
haastaa E. Humr
MAUNU MÄKI
s'rgin Thorhildista
C.
HENRY HILL!
W. UPPA Sjew
MARTTI JAAS
omäen haasteesee:
i. vastaamaan voir
ARMAS LINDI
leseen ja haastaa I
— Kuivissa pavuissa. on paljon rau­taa,
fo-foria ja kalsiumia.. . '
"Velours" on - ranskalainen sana, -
joka tarkoittaa samettia. ,
Samalla tavalla - jänkki:.iniperialiS''
tien filosofit; puhuvat atcmiaycakau-desta,
ja tulevat vakuutetuksi uskos­saan
,että atomienergian monopoli'on
Yhdysvallpilla ja , että ; tämä :korkea
keksintö muuttaa maailman suunnaa
'Mutta kun „Pn sellainen käsitys,;että ;
atomJkeksinnön pitää käyttää vun
atpmipommienr valmistukseen, ;niin se
bn julkea. •-.-', :.-'',.'
Latinalaisen ' Amerikan inteliektu- -
aalit seuraavat maailman tapahtumia
suurella huolella, koska me vallan'hy-yin
tunnemme niiden voimien..luon-fcsen,
jotka yrittävä.t alkaa; uuden so­dan;.
mutta me clemme. myöskinon-nellisia,
että sodan vaimistelijoidea
ohella on niidenvvoima't, jotka teke­vät,'
työtä rauhan puolesta, suurem-.
mat ja he ovat tarmokkaimpia pää- ;
määriensä saavuttamiseksi. Tätä ko!-.
lek'.iivista- voiniaa vastaan loppujen
lopuksi imperialistiset hyökkääjät ei-:*
vät voi mitään. - , , : ;;
Kaikkein^k^teliaimmin^^m latina-laisen
Amefikan intellektuaalit tarjo­amme
käteijime koko maailman iate!-;
lektuaaleille yli kansallisten rajain ja ;-
merten. Me lupaamme teiUe; taistella
suurten kansajoukkojen mukana.jat­kuvan
ja oikeudenmukaisen rauhan
puolesta, joka tekee edistyksen ja va­pauden
mahdolliseksi; kaikille kansoil­le.
••
Kysymys ihmisoikeuksista
voitonhurmastar huolimatta kaikki merkit (käymistila siirtomaissa ja
liinsi-Euroopan maiden kansanjoukkojen keski^Tuclcssa) viittaavat sii-henv.
että kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän oniatkin edut vaativat
rauhan säilyttämistä ja maailman probleemien rauhanoniaista rat
kaisua. Sosialismi on tullut pysyviiksi valtate"kijHksi ihmiskunnan
historiaan eikä sitä voida enää asevoimin hävittää, sillä historian
lehtiä ei yöida kääntää taaksepäin, ei edes atomipommien, suurikokciis-ten
B-29 pommittajien eikä dollarinkaan voimalla. *;
— Uusi sota ei voi muuta kuin nopeistuttaa kapitalismin lopullista
.tuhoutumista. MjuUa samalla; se. aiheuttaisi ennen tunteniattonian
suuria kärsimyksiä ihmiskunnalle. A jatellaahpa vain meitä canadän-suomalaisiakin
hyvin läheljä olevaa seikkaa. ""Jos nyt tiiältä puolen
Atlantin lähdettäisiin Xeuvostoliittoä" atomipommeilla .tuhoania:in,
mitä \'apaan Sanan pakinapaikalla loivotaah, niin se tarkoittaa niuun
lisäksi myös Suomenkin tuhoamistä7sillii onhan Suomi puolustuslii­tossa
Xeuvpstpliiton kanssa. Luulisi pahimman Suomen kansan vi­hollisenkin
omaavan sen verran inhimillisyyttä, että toivoisi ja toi­misi
sen hyväksi, ettei sitä maata enää nuipdostettaksi taistelutante-
• reeksi! ;
Mutta sotaunelmat ja toiveajattelu pikaisista voitoista kuuluu i l ­meisesti
Toronton Vapaan Sanan t\yliin. mille edesvastuuntunloincn
kannan määrittely tällaisissa asioissa on täysin tuntematon käsitys.
• doh, jossa mainittiin mrs,' EJeanor
Rooseveltin pitäneen puheen Sorbon­nen
yliopistcssa. Tämän uutistiedon
mukaan oli h ä h lausunut:•
" B i l l of Rights, hän sanoi, tulee
piakkoin esille yleiskokouksessa. Sen
ovat allekirjoittaneet : k a i k k i muut
paitsi. Ukraina ^ a Valko-Venäjä.
''Venäjällä, h ä n sano_ij^i h5rväksytä
porVarimaitten denioki-atiaa, koska se
on kansan kontrollin alaisuudessa; ve­näläisen
teorian hiukaan h e i d ä n h a l l i -
luksensa on voimakas j u u r i siksi, että
siellä on e h d o t o n ' m ä ä r ä y s y a l t a vali­tulla
joukolla. H ä n ' s a n o i omaavan­sa
suuren myötätunnon Venäjän kan­saa
kohtaah, joka suhtautuu epäluu­loisesti
muuhun maailmaan ja jota
epäluuloa Moskovan hallitus kc^ttaa
ylläpitää voidakseen kpntrollolda' kan­san
paremmin..."
Ori totta, e t t ä mrs.'Rooseveltin mäi-
I nltsemat maat eivät allekirjoittaneet
j enemmistön hyväfeymää jiillstusta i h -
• misolkeuksista. Se ei kuitenkaan Joh­tunut
siitä etteivätkö näiden maiden
edustajat kaimattalsi Ihmisoikeuksia,
listusluonncs ei s i s ä l t ä n y t m i t ä ä n t a ­keita
; ihmisten tasa-arvoisuuden to­teuttamisen
käytännöllisistä toimen­piteistä,
p i i h ä n luonnollista e t t ä im­perialistiset
vallat eivät halua antaa
riistetyille siirtomaakansollle tasaver­taisia
oikeuksia. Tästä syystä julis­tus
j ä ä pelkäksi julistukseksi, joka e i
meVkltse käytännössä mitään, .;
Esim. julistuksen luonnoksessa sa­notaan,
että jokaisella on "oikeus työ-^
hön" ja turvaan työttömyydeltä. J u ­listuksen
luonnoksessa ei e r i t e t ä m i ­t
ä ä n takeita, e t t ä työläinen; turvatr
täisiin työttömyydeltä joten julistuk­sen
tämä kohta j ä ä pelkäksi julistuk­seksi.
Ökä julistuksen laatijat teh­neet
mitään työttömyyden ongelman
ratkaisemiseksi. , '
K u n NeuVcstollltoiis^ edustaja; New
Yorkissa pidetyssä kokpuksessa ehdot­ti,
e t t ä julistuksen luonnokseen liitet­täisiin
kohta, jossa / m ä ä r i t e l t ä i s i in
m i t ä ; t e h d ä ä n fasismin ja natsismin
voimien lopulliseksi tuhoamiseksi, niin
se hyljättiin. Eräät,.komitean J ä s e n e t
selittivät, että fasismi ja natsismi
"ovat siirtyneet m{«ifeisy7teen" eikä
niiden varjoja
bn selvääkin, e t t ä ne kansait, jotka
ovat joutuneet kaikkein raskaimmin
kärsimään fasismin' j a natsismhi raa­kuuksista
eivät haluaisi nähdä uu­destaan
Öswleclrnln ja; Maldäneklii
t a p p ö t e h t a i t a käyimissä. E l varmaan­kaan
Englannin, m n s k a Belgian.
Hollannin ym,' maiden sodasta k ä r s i ­neet
ihmiset haluaisi sötahlrviöiden
kylvävä kuolemaa ilmasta heidän kau­punkeihinsa
Ja kyliinsä.
Onko kysymys natsismin ja fasls-m.
ln siirtymisestä, menneisyyteen tp-tuiiden
kanssa yhtä p i t ä v ä ? " E i ole.
Siltä on olemassa runsaasti todistuk­sia,
'^'-y y-Äskettäin
Telepress tiedoitti, että
länsi-Sajssassa liikkuu huhuja, joiden
mukaan Hitlerin kuuluisa taistelulen­t
ä j ä eversU Gallan olisi puhunut Mad­r
i d in radiossa Ja kehotttanutrkaikkla
Hitlerille uskollisia, pleniaan kadotta­matta
rohkeuttaan," koska "Espanjas­sa
olevilla saksalaisilla on myös ato­mipommi".
,
•Jneisesti tiedetään, e t t ä suuri jouk­ko
natsien j a faslsUen j«htomiehlä
elää Espanjassa ylellisesti Ja toimU
kuiunelsella kihreellä/ Espanjasta on
alkanut, natsijohtajia siirtyä län­si-
Saksaan koska heillä ei ole vaa­raa
tulla tuomituiksi. Göbbelsin viik­kolehden.
"Das Reichhi" entinen toi­mittaja
Barth saapui ä s k e t t ä i n länsi-
Saksaan täysin laillisesti.
muka ole tarpeellista manata esille : italiassa on paljon huomattuja fa-nilden
varioin.': sistijphtajia vapaalla jalalla jä"^^^^
pä; päässeet ; huomattaviin; asemiin-
Eivätkä fasistit siellä ole toimettomi­na,
josta selvänä esim.erkkinä oli Tog-
Uattiä vastaan tehty murhayritys.
Espanjan kansa- myo.V.huokaa mits
•julmimman fäsistidiktatuurin kouris- y
sa. : Kuitenkip - äskettäin vieraui •
Piankfurtissa; espanjalaisten fasisti-lentäjien
ryhmä amerikkalaisten leor
tovoimlen vieraina. , .
'Ei ole ensinkään ihnie vaikka >en- ,
vostoliiton, Jugoslavian. Ukrainan J3
Valko-Venäjän kansat suurella m -
lelia seuraavat fasististen voimien ai-
Ui visuuden lisääntymistä länsi-Eur^.
passa ja edustajiensa kautta.ehdpO^
vat toimenpiteitä tämän vaaran torju
miseksl. ••••'•;• ' ' • _
Nevr-Yörkissa pidetyssä istunnc^.-
- j i . - - ! ! . : :— ;l,r,,icr,iVpIl^Sien
kysymyi*i,
missakia
jossa käsiteltiin ihmisoikeuksien j ^
tuksen luormosta. ei ollut
millainen. hallitushiuoto
maassa - on ^ eikä • lännestä tai lOa-J
Erunielisyydet johtuivat suta,
edellä on selitetty, että useat vauj^
Yhdysvaltain johdolla'saivat '"«^J
senhy\-äksytyk6i. jpka Jää pelkäis>
llstukseksi j a j o l l a ei palJoakaan^.
misolkeukiien asiaa viedä eteenj*
Muodollinen julistus ^i^"^^^,
ta el paranna; miljoonien "
kansojen kohtaloa, ei lopeta ronca^
toa Yhdysvalloissa ja muualla. . |
tä fasististen voimien ..^
turyaa työväenluokan talouöei^
asemaa. — Uoti. . - -
SOFIA J A A NI
ivat mr. jä mrs. Si
ikin Canadässa. .
JALMARI S A I
alle Heinon häastf
VILI LUOMA S
RIKriARTKAI
eiraystä vastaa $2
ä puolestaan ;Esko
er Go:n.kämpältä i
ONNI TALO D]
;y;Önt.| vastaa $3 .
iille seuraäyiiie pö;
,uri Arola, Driftw
nt;sekä Teevi Tuo
AAPELI TERV(
lDeIräy,;Ont., vas1
a puolestaan Heik
^auriAhoh Reganis
. JAN LEINO Dr
y. Önt., vastaa $2 ]
lipoikansa Teevi .'p
JUSSI MÄKI Di
y,Ont. vastaa $2 A
1'ari; Setälän Wanu-
ELLA JA J A LM
ja haastavat kaikl
oin.
WILLIAM MÄK
haasteeseen ja hi
Jokinen, Jossakin]
o.B.C.jaJ. Pudas
:n v\'öryä eteenpäi
LEMPI JA y.TL
Fannyjä Lenni,Se
n. Mauno Hbpiavi
'ikki Salon New We
•CSJ:n KIRKLAl
taa;;S5-saamiinsa ]
mään sanioin.- ^
HILJA JA A D A
•snk Hakalan :häast
AUNE JA M Ä T I
Norrenan häast-
ONNI LAPIO M
n ja ;haastaa Kali
JaJack Saaren'(-'
FRANK R A H IK
'teisiin ja haastaa
fiahikan Vancouv(
RVMÄKINENFC
.;n ja haastaa K i
1 Arthurista ja Sv
K. AUTIO Kami
f^Oa haastaa Allan
vOnt...- ..;..-
EERO WIRTAN]
haasteeseen ja hj
'^^Kin kämpällä.
M. Ä I J Ä L Ä Port
'^f^Ja^haastaaJa
AKSEL K A K K U
"'^ ja,haastaa E]
•ne^Hautamäen, jc
SOFlAJÄRvii
f ?2ja haastaa Lii
'^^fuksesta. Ont. :
HANNES S U OM
'•"i^ieen ja haasta
TOIVO JYLHÄ-
-fhet Armas. Ylisen,
'•"^'farmilta.
.LAURI S E T Ä LÄ
^e^nin ja Kalle N
..PAULKINNUNi
•^teeseenjahaj
'J^jajuomaalan
.3^^^RTHA K I N N
'^^^ haasteeseen jj
••'•^haastetta:
r-Mi Torbackan h
'"•i^^^tiaisen Bea.
J?- L E H T I N EN
_MR. J A MRS. A]
Arnold Männyn
lort,
•kl''-':'''^'' .'",yy'iysff-^'y'fy" 'ff&r