1948-08-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fivu 2 Tustaina, e l o k u u n 17 p — Tuesday, Aug. 17, JJyj^gi-jj Jg|n|]]JOgll I ( U B E B T Y ) ^ IndeiMsidcnt Labor Organ of Plnntoh Canadlana. E»- tabllfihed Nov. 6th 1917. Authorized as second class mall by the Post Office Department, Ottawa. I»ub-llshed thrice weekly: T u e s d a y s . Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd.. at 100-102 Elm 81. W.. SudbUry. Ont.. Canada. Telepbones: Business Office 4-42C4. Editorlal Office 4-4265. Manager E. Suksi. EdltarW. Eklund. MaUlng address Box 6». Sudbuxy, Ontario. Advertislng rates upon appUcatton. Translation free of cbarge. TILAUSHINNAT: Gariada-ysa: 1 vk. 6.00 6 klt. 3.25 3 U c 2.00 Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6,kk. 3.80 Suomessa; 1 vk. 7.50 6 kk. 4.225 land Lakella Klrkland Lake. Lihatrustit tekevät heinää Viikon ](ii>u\U ilrtioitetuin / ua kun Yhdysvaltoihin kohdistuva lihakarjan vientikielto o n ijoisiettu. .sen johdosta nousee.raavaan- ja - vaskanlihan s<-k:i erinäisten lih.utioiteiden hinta 25-30 prosentilla. - T ä r M tarkoittaa; elllaennaty.stasossa oleva elink simme nousee lihan hinnan kohoami.se.sta välittömästi 2 pi.stee)la. Vir • rallisissa piireissä on arvioitu. feMa elinku.stannusinfleksimme, mika heinäkuun alussa oli 156.0». rioiiu-c .syy.skuun ensimmai.scen palvaan mennessä 160 pisteen yli. 1 amaon huimaa hintojen nousua ja vaikuttaa epäedullisesti työläisten, farmarien ja ke.skiluokkaisten elämään. Vain liha- ja muut trustit hyötyvät lasta hintojen korottamisesta. Meille ^;<-litet;iän:kyynilli.sesti.etta-lihan, hinnan korottaminen im välitamätörila siksi.cttakarjafarmarien rnenot ovat lisääntyneet. Mutta samalla kertaa nama larrnarien etujen i)Uolu-,tajat' kayvat leppymätonta kampanjaa inarKaninikiellon poi.siami.seksi, jotta voisi-.. . • vat entista enemmän kuristaa ennenkaikkea (.-anadan iarmareita Ja. samalla rnuita.i)ikkuelajia: Ju.mala varjelkoon farmareita -sellai.-^ista "yslävistä':: 'I osia.sia nimittäin on. eita nykyinen hintapolitiikka riistää tarkouuk.selli.se.sli niin farmarien kriin työläistenkin so<]anai-kaisel .saastot ja alentaa tavalli.sen kansan elintasoa yleen.sa — etta voidaan kerata satumai.sen suuna voittoja harvalukuisten «;uurkapita- • listien kassaholveihin. On vain oikeus ja kohliius; etta Canadan farmarit .saavat kar- .jansa Yhdysvaltain markkinoille varsinkin nyt kun on ilmei.sta, etta Britannian lihamarkkinat ovat meille kan.sakuntana eniLsestään paljon supistuneet. .Mutta Iiiltohallituk.sen velvollisuus on suojata, jo.s ei muuten niin tukirahojen avulla kotimaan kuluttajavae.sto mielettömältä hintakiskonnalta: Onhan nimittäin aivan mieletöntä puhua, kuten Ottawasla on vihjailtu, etta esim. lihan liinnat nou.sevat taalla Yhdysvaltain hintojen tasolle Ynoin 25-.10 prosenttia), ellei .samalla ruveta puhimiaan' siita; etta työläisten palkat nostetaan myös Yhdysvaltain palkkojen ta.solle. Vhtamieletonta on. pilkan ajanohjel-man kannalta se; etta annetaan vhdysvaltalaisille lihatrusteille i.sän-tavalta teuraskarjan ostamise.ssa taalla. Paljon parempi olisi .se, eitä kehitettäisiin lihan vientiä suoraan Kuroopj)aan, ettei jouduttaisi Yhdysvaltain lihatrusteille mak.samaan suuria valittajamaksuja. • Mak-settakoon farmareille kunnollinen hinta teura.skarjasta. Mutta hallituk.s<m, velvollisuus on katsoa, etta lihatrusteja ei enempää rikastuteta. .Xykyinen huimaavaa vauhtia lisääntyvä hintakiskonta on jo aiheuttanut yleista tyytymattömvyltä. kautta maan. Siellä ja taalla nou.see joka .s|)oniaanisia tai järjestettyjä ostolakkoja^ Kaikkialla vallit.seesuutliimtis liberaalipuolueen hallituk.sen kurjaa hintapolitiikkaa kohtaan. Hnempi voimaa ia pontta tälle kansan prot-esti-liikkeelle. Suomalainen tyolai-sten ner.toihin osallistunut j ward Tamminen, joka oli siita syystä j j varsm. hyvin tunnettu laajoissa pli- I re:H.sa, haudatuin laella .hemak. 31 I pna Symingionm hautau-stolmisios- { ta, ^a.swri Ojanrvan suorittaessa hau-laj^ is-serernoniiit. Sir.a nuolimaiu, r « t l ä .samaan aikaan oli käynnissä ur-i neiluvabxi lutcojunla . Kenogami L a kella, oii suun joukko vainajan omaisia, tovereiia . ja ystavia .kerääntynyt . saattimaan häntä viimeiseen ieposijf arua. • Samasta, syyäta' jai', haut.au.siilaLsuud€.=-;.sa suorittamatta laulut y.m. koska niin lukuisten ih-rr.: sU'.n • pit: ulia poissa hautajaisista. Tamminen oli yksi S J : n pitkaai-kaisimmlsta jusenlsta.. Han otti ö.sa.a toimintaan, kaikella ; voimallaan, oli kaiki.=>.sa tehtävis.'-a ja hyvm alo;te-kvkymen kaikL5.'>a asiols.sa, joven han on .oppaana meille kaikille, josta annamme hänelle tunnustuk.sen. Hänen •poi.5tumJsen.sa aiheutti huomattavan aukon. C S J : n paikallisen järjestön riveihin: •.• Hyvana kodin huoltajana oli hänen kuolemansa myöskin raskas isku- hänen omaisilleen. :.Hänen hautakummulleen oh tuotu paljon seppeleitä ja kukkalaitteita todistukseksi snta, etta han oli hyvin arvo.stettu inmuien laajoissa plireis- •sa.- Lepaa rauhassa, tuskasi ovat päättyneet. Keveat mullat haudallesi. Ikävällä, kaipjiamme joukostamme paistunutta toveria ja ystavaa. • Toivomme-lohtua Saimille ja lapsille ...sekä kalkille omaisille heidän ra.skaa-S-sa suru.ssaan. — O. R. Uusi aika tulee Unkarin maakyliin Kirj. Kaisu-Mirjami Rydberg .' Rouva Rydfaerg • vieraili • joku a:/ca, pciy paj3.-;a nuor.eis:a, vaikka pjae-sittcn" Unkar:.ssa, jo.nka -perusteella ! taan Kuljeiiuir-.a ik.-cU.-^.aiuukut ja sahan on kirjoittanut joukon Unkan:i! leverhot.. ^• kuvajk.sia_ jo_L<-ta lamaam.me ta.-.an &atc.,^ \uoiia on /.:,.a oLut tassa hansn kunnostahan .'^naa.^eutukJVc- ^ <,.2a<atii .«-a.manlai^ena ku:n n jt uk«:n.sa. . . j.Aina.oli tuumittu, e t t ä pitäisi ss k i - — Missa.pu=.ta on? mma kysyin he-, i veiav mutia .e> ole- tullut kivetyksi.- ti iU.nkarnn tur.uani. ^ - j E; o:lut • varoja,caan., Kun ei valtion • Niin ky.syvät u.seimmat ulkomaalai-i «^J^*»- k o m i t a a t m i kunnallisen itse-set-, talvi puistäila, h'--vö.?paimen- pus-; naI.;ntoalut:env .;oimesta. kivetty,-ei-tal. a. lam.'naspaimen pustalla, karjj-,' ^'^ s-i-i-lojen ncirat su:.itune=i osai-lauma pustalla, v.lh.har.nia puita.l-, '^-tumaan kust2inu>v.in, nnn kivea-nuotio Dustalla - . rna-.u jai.. O h nnn huonot- ansiot. • Saksasta tulee 5,000 henkeä kuukaudessa 1 • OttaK-a. — Kä-nsarnvälissn pakolaisjärjestön eräs virkailija ilmoitti taalla torjtaiaa. erta Gunard-hnjan kaksi laivaa, Funana j a Scythia ryh- Neiivostoliitto Ja ölyriipiakisat . L o n t o o ' . : ^ Neuvosroliitöii edustaja täällä ; pide:: S i ä kansainvälisen kori-jjalloliiton kokouksessaiönlaxiisiqmiut mielipiteenään, e:tä 'Neuvostoliittol tyvät ehkä fensi kuussa kuljettamaan I osall.-stuu vuoden 1952 kisoihin, ^*josi kodittomia henkilöltä Saksa.sta Ca-| meidät kut-utaan osallistumaan nh-nadaan - L-opullinen hyväksyminen j hm". Han sanoi Neuvostoluton suun-tälle saadaan 'lähipäivinä: • | nitielevan olympialaiskoimtesn . Jar- . -Nämä molemlnat, laivat voivat.tuo- 'je=tamista seuraavia kisoja, varten da 1800 matkustajaa ia kun ne te-• Neuvosioluton edustajat pyysivät kevät^matkan .molemmin pam .21 pai-.| myoskm - oikeutta jarjestaa 1949 kon-vässä ne voivat t.uoda vähän: yli 5.000 j.pallon kansainväliset . mestaruuskil-henkeä kuukaudessa. • pailut Moskovassa. Espanjan sissien taistelu Puhutaan vaan yhteistoiminnasta Y.iime viikolla ilmestynyt Canadan ^Uutiset palasi uudelleen keskustelun alla olevaan yhteistoiminlamahdoUisuuteen. Kuten ai-- kaisemmin, (allakin kertaa (.-anadan Uutisten kielteinen kanta on kui- .tenkin arvostelua kestämättömällä ])ohjalla. . Kumotakseen lehtemme esittämän esimerkin. Suoniiavun hyvistä saavutuksista Canadan Untiset .sanoo: ;".Siina Suomiavu.ssa oli kuitenkin sellainen jiykala, etta; toiminta täytyi tapahtua yhcfessa ja jos tietomme ovat paikkansa piiavat. niin alkuperäinen tarkoitus suomalaisilla kommunisteillamme oli saada keräys kokonaan omiin nimiinsä, vaan korkeammalta taholtaaehtiin asia.ssa.muutos." Tosiasia on. et ta (.'anadan Untiset on ta.ssa täysin erheellinen. Alunperin Suomiavun toimintalupa annettiin eräälle kommunisteista, Canadan .Suomalai.sesta Iarj(?stostä. Vapaudesta ja muista työvhen-yärjestdista hyvin kaukana olevalle torontolai.selle pienelle ryhmälle; joka kivenkovaan vaan .Suomen avustustoiminnan johtami.sen yksinoikeutta itselleen. Kun ei yhtcistoiminta.sopimiista ollut, CSJ oli tosin my OS anonut toimiliiixui Suomen 'tarvitsevien avustamisen hyväksi, mutta tämä jarje.sto. kuten suomalai.set kommunistitkin, kan-' nätti alusia pitäen nvita lampimimmin yhtenäistä avustustoimintaa ''.Korkeampi taho" auttoi .tällaisen yhtenäisyyden .saavuttamista ja Canadan suomalaisten laajat joukot äänestivät lahjoitusdollareillaan täysin ynimarrettavalla lavalla taman yhtenai.syyden puolesta. Mitä • taas .Suomiavun kautta saatuihin tuloksiin' tulee; niin tosiasia on; ettei sellaisia tuloksia ole ennen eikä jälkeen .saatu tuistaan puhtaasti. nvaaniniestemme keskuudessa toimitetusta keräyksestä -— eikä .saadakaan muuten kuin samanlai.sen yhteistoiminnan periisteella; . Tosiasiat Suomiavun perustamisesta ja saavutuksista puhuvat siis inaannnestemme yhtenäisyyden puolesta. Canadan 1,'uti.set lankeaa vastavailoksi.s.saan turmeltuneiden po-- litiikkojen. viimei.setMi pakokeinoon, punapeikon variksenpelattimen Hheiluttamisecn; Se sanoo; etta lehtemme Vapaus jätti edellisessä kir-joitukse. ssaan. va.staamatta. onko. A'apaus •• Kominfonniin miiaräysten alainen!- jti jatkaa: 'Kominform. on nimittäin viime aikoina ottanut ; sellaisen linjan. ..etta . kominunistiiiiiolueiden täytyy lopettaa yhteis- ^ toiminta nuiiden puolueiden a ryhmien kans.sa^ . . . .Ennenkuin Vapaus tekee esityksiä muille yhteistoimintaan nähden, sen olisi parasta ottaa selvä antaako Kominform sille, hyväksymisensä, silla muuten se voi^myös poiketa mar.xilais-leninilaise.lta linjalta . . ' Jos tama on »uuiin este \htcistoiminnan tiellä, silloin on helppo päasta yhtenäisyyteen. Suoraan kysymyk.seen me olemme ama val-jniit antamaan s u o i a n vastauksen \ apau>, ei ole Kominformin määräysten alainen Tusia>.ias>a \ a p a u s ei ole välillisesti eika välittömästi sen paremmin LIT^:n; C C F M V . liberaali- kuin konservatiivipuolu- • eenkaan,määräysten alainen':. \'aan takalaisten niaanmiestemine ai-noa todella d e m o k i a a t t N e ^ t i kontrolloima ja hallitsema Canadan TSuonKilaisteii; Itsenäinen tyovaenlehti'', kuten lehtemme etusivun t u n - ' ;nusla.usee.ssa sanotaan. .Xaintniiotloin.Canacian Uutiset voi^l^^ omalla tuiinolia ottaa vastaan. Vapauden esittämän yhteistoimintä- -t^jouksen laiirkaan j)elkaamatia sita.. eriä jotkut poliittiset puolueet mahdollisesti nimittaLSjvat lehtemme kerettiläiseksi yhtenaisyyskäri- ' tansa takia. Luonnollisesti Canadassa on sellaisiakin poliittisia puolueita ja ryhmiä, jotka haluavat kansanjoukkojen hajaannusta ja kaaosta oman asemansa .säilyttämiseksi. Epäilemättä nämä poliittiset puolueet, ja ryhmät tuomitsevat. Vapauden ja muiden tavallisten-kansalaisten järjestöjen la l e h t i e n yhtenaisyyspyrkimykset. mutta se ei meitä huolestuta v a h a a k a a n ; silla inetiskonuiie,- etta edistyksellisen yhtenäisyyden ja yhtei.syniniärryksen aviilla takalaisfet- mäanmiehem-v ' me- voivat parhaalla niahckillisella tavalla vaalia kuolemattomia kult-t: uurij>erinieitaan ja edistää täkäläisiä yhteisiä pyrkimyksiään. Tämä. maanmiestemme yksityinen ja yhteinen hyvä. määrää yhteistoimintakysymykse.=säkLn Vapauden kannan. Mitä taas tulee Suur-Suomen luomiseksi käytyjen sotien puolustamiseen ja vastustanriseeiu siinäkään tapauksessa ei pitäisi olla voittamattomia esteitä; Historia on ösoittanutj että sodan; tielle lähteneet Albertassa hyvä viljasato Ficture BUtte, A l t a .— Taalta ei ole ollut piikaan aikaan uutisia Vapauden palstoilla. Viljat ovat hyvin lupaavia 'vaikka vahan myohausia, silla kevät.oli kylmä ja lilan marka. T a l - vivehnä on jo puitu ja tuloTcset ovat olleet hyvät, 25 bushella eekkeriltä. Ruista on tullut 12 bushella eekkeriltä. Alfalfa-heinan leikkuu alkaa pian Kesä on ollut mita kaunein, sadetta on saatu kylliksi, joten vilja on yhta hyvää kuin kastelumallla. Vieraita on itanakcsana ollut aina Portlandista saakka, mrs. ja irm;. Henry Berg kahden poikansa kanssa mr. j ä mrs. A. Nummen luona viime kuun alussa ja taman kuun alussa olivat mr. ja mrs. Joseph Saan kahden •tyttärensä Sylvian ja Violetin sekä poikan-sa Jackin kanssa Hesperos-ta tyttärensä mrs. Henry Nummen luona ja :samallä myöskin Henryn vanhempien luona. Kiitos vain käynnistänne ja tervetuloa toistenkin. Taman kontrin emännät ovat olleet marjam kannutustyo-ssa jo kohta kuukauden. Täällä oli hyvä mansikka-ja vaarainvuosi. Jotkut ovat olleet myöskin "saskatuunja pikkaamassa" jokien pohjilta ja niita on ollut TUUT saasti. Hernesadon korjaaminen: on parhaassa käynnissä kannutuslaitok-sia varten samoinkuin kaikkien kasvisten korjaaminenkin; Työvoimasta on ollut puutetta^ mutta nyt s i t ä kin on tull'it Euroopasta, kalkkia kansallisuuksia, mutta toiset heLsta eivat ole olleet tyytyväisiä peltotöihin so-kerljuurikaspelloilla. .kun ovat ollee' Euroopassa kaupungeissa lakimiehma ja .sahköinusinooreina, mutta "heidän täytyy olla, vuoden paikassa, , mihin heidät on sijoitettu. Osa heistä puhuu melko hv\an englantiakin, joteii heidän on hyvä ryhtyä, hakemaan tyota No. ei lassa. ole muuta, kertomista talla •kentaa; toisten: Iisaa., Tolvotqn hauskaa syksyä kaikille taman lehden lukijoille. Kulkuri.. nuotio pustaha . — Deorecenin ia;;sipuolälla ,; sita vjela, kuuluu olevan,. VKäi oppai.stani s.inci. • • IHrbi-ecsn on .<aupunkr Ita-Uii/ca-risi.? a, ja siellä, pam on jalella. oleva pusta ipuKZ-a/ Honobagy, Sit-i. o:i vielä -r.oin 35.0-:,0 hehtaaria, mutia alue ^supistuu nopc-asti, kun tasai,sia ruchoaroa- muokataan viljelyksehe.,: Opas tunnusti. vAUv. ollut ko.skaari nähnyt .sr.ä pastaa. iMma tunnu.s-tin, etten ollut Kcskann nannyt Lap:-j-i tuntureita). eit-a hvva. jos leipaan nitti. • , — Nyt ,i'e Kivetään,- ensi kevääseen .Tjenn6H.:a on valmis, kyiatuomari sa-n: o. Han o.nvaiis\tunut talonpoika, jonka <5;iia.=satalo.5sa paikat kiiltävät puniautta ja kaluvajas.sa kome."ee ni:tto;TOne ja kvlvokone. Han. on .saanut iisa.maata maanjaossa, nyt. hänen .-tlian.sa- kannattaa. • Han tuntuu oievan tarmokkain pö-iyjeri. puhdis;aja ta.sj.^i- kyla.ssa. Tien poiyei ole ainoa, jcsta on-paastava. t ,T-aa.itumuiC3en ja takapajuisuuden Han kert,ai, etta pustak.-i eanottnn I po],,. cn keraantvnjt kyldan vuosi<=a- .— Creightonissa on Incon kal\^^s-ten syvin ''shafti-'. jonka • syVJTS- . on 5.553 jalkaa. kyllä muutakin. Suurtilojen, aikana .Timitituinpusiak-si kylän lähellä oltr • via aateliritiloja. jotka eivat hittyn&t't kylaan: ; Monet kut.-.uivat yha pu.s-t> aksl tavalli-sta kyl-iä viljely-slakeudel-la.. .-Menemme sunriuntaik.si pu.stai-ic" he sanoivat larKoutaen maakylään menoa. .:. , < , Lsntokoneesta .näkee hyvin, miten erilainen on kyia :Unkan.ssa ja Suomessa. MeiUa- pikkuinen., kirkcmcy-lä, k^^ikella pankit, puodit, postikonttorit,: apteekit, ;>:ttea., talonpoikaistalot hajallaan peltojensa keskellä, etäämmällä syrjäkylät,- joi.s-sa. taloj,en välimatkat asem ovat viela* pidemmät. Unkari.ssa suuret ky:ut,. joi.s.sa rak<;nnukset:: ovaf r.vhrnittyneet leve-,. an kylätien ja .sula erkanevien,kyla-kujien- mclsmmm- puolin, ja vkylan ympanha viljely/.set vnt(;nai.sena pel-lomerena. , 2-^3—5 tuhatta ei viela ole .suuren kylän asukasluku . O n kylia, joessa elaa .kymmenen tai pankymmenia -tuhatta ihinislu. POLYA , Ajo;mme pikku kylaan-- Balaton jarvL-nvlahelläLansi-Unkans.sa., Autot : no.stattivat pölypilven, jos.sa , ei nähnyt- viitta metriä eleensä peh-meahiekkaisella, maanliell-a. , Samanlaisena tie .jatkui muuttues.saan ky-lakaduksi tuon toista :tuhatta, asukas-, ta kerarmeen kylän kohdalla. , Kun pölypilvi laskeutui, kyla oh. edessämme kum maalaus. Valkeiksi rapatut , savitiilualot. ölkikattomeen, ,,paadyt. tielle pam, talon mittaiset ve-rantasaytavan katonkannattajapyl-väita , kiertämässä , koynnosruusut. kirsikkapuita, kastanjoita, helean-vihreuä akaasiapuita pihamailla ja kylakadun- molemmin puolin, lapsilauma ja hanhiparvi ankkalamimkol- •la-, kylarakkien moniääninen ja kai-, kenvarmen kuoro porttien ;,takana, portailla uteliaat mummot ,ja , kyla-kapakan ovenpieliin:, nojaten, ukot; joista Rembrandt olisi - riemuinnut. Etaampanäypienellä maalla-vai.koinen kirkko. , Harkavaljakko tulee kaymajalkaa kylakatua- hemakuormaa vetäen., Sekin nostattaa pölypilven johon hetkiseksi- katoaa auringossa hohtava kyläkuva- Kyläläiset nielevät rauhassa pölyä-: - ^ l a p s e t ; ankkalammikolla, mummot porteillaan, ukot kvlaicapa-kan ovella.-emännät ja tyttäret askareissaan pihoilla ja verandakaytavilla — Eiko tietä VOISI kiVeta? joku vieraista , kyi;yy; Päivittelee, etta keuhkotautiinhan te pian kuolette,: koko kyla tällaisessa-tomussa. , :•: ,— E n t ä .sadeaikana, eikö tia silloin ole yhtenä kuravellmia? toinen: utelee. Nim: se on, kyläläiset, mvontelevat,, aksehin ::asti .uppoaa -vankkurm pyörä ja suuhun asti, saapas* kun sattuu rankkasateita; :!Eika : pysy keixiHa r -® tojen aiicana. :,:> PLIIULST.^JIA Ennen maareformia parhaat- vilje-ly.; maat olivat kandan • .sutu-tilan omaj.-uutta. Toi.^ien-,omista ja oli f a - .•^isti ja,pakeni .saksalaisten mukana. Ha.icn maansa jae*Uin kokonaisuu-de;; saan. Toisen, pienemmän tilan herra, ei ollut fa.sist:. Hän oli mukana: vastarintah>'C'cees;-:a ja sai pitäa nc-n neljänneksen (60 ha) maistansa. -Loput pakkolunastettiin Ja jaettun. Multa han .:öi nyikaan itse viljellyt tilaan.sa. ..Maat olivät vuokralla. Uu^ den lain^nukäan vuoki-asuhde oh tarkoin .m^arivelty,, jot2n..maanvuokraa-j;; t ei -nau voitu nyX:ea.:, , Imdet, viljelijät ja lisämaan saajat: m.i>.savat maan.sa hinnan valtiolle paaas.as.sa vilja.s.sa 10—20 vuoden ,rnaKsuajalla. : Hinta on keskimäärin Hm kiloa. vehnää 0.57 hehtaarista 'Unkarissa käytetty pintamitta hol-d: eli kadastraali-eekkeri = 0.57 ha). Maan hintaa määrättäessä: otetaan huqmicon m a a n laatu Ja kunto maan jaon, tapahtuessa. viljelijät, jotka saivat, tilan-.sa ilman karjaa, koneita, työkaluja ja rakennuksia, saavat ieri-' laisia, huojennuk.sia. ja määrätyissä tapauksissa vapautuksen koko mak-suvelvolhiuudesta tai :oa,3LS\.o. hintaa:. ; — Tuotannon kohottaminen maa-taloudes. sa:on nyt; yhtä tärkeää kuin teollisuudessa, kylätuomari sanoo. •,F,inen ei kannattanut suunnitella .sella:sta. - Tuottipa paljon tai vähän, yhtahuonon hinnan sai ; tuotteistaan- Sen vuok.'!! maanviljelys oli ollut niin takapajuista, koko , Unkarissa. Ihmis-ja:, hevosvolmalla^ oh t»hty enunmä^- työt ; amankin kyl-än suuHiloilla, samoin pientalouksissa.. Monet miehet kylässä yha • väittivät kiven kovaan, etta .vilja turmeltuu ja haaskaantuu, jcs sita kylvetään ja korjataan koneella. . Ja. mummoille kuiskailivat pap;t, etta JOS rupeatte koneita ja ko-taistelutahdoh . ilmentymä, Jokainen naiden maakuntien asukas sanoo:" , .— Kaikki täällä Ovat taLsävältaläi-sia. •:•: • Sama on- myas .jjoliisin Alic^ pak;<o vahvistaa.' —;Kan.sa onrrieitä vasfM^^ Levantin gerillamuoäostelmat, nauttivat koko kansan tukea. Kansa antaa heille tarvittavia tietoja.: Se lääkitsee haaypittuneet ja -sairaat; pii-; loittaa heitä, j a , t ä y t t ä ä heidän; rivinsä parhailla pojillaan.' Hitaasti miitta varmasti kasvaa ge-rillasotilaitteh .lukumäärä. • .Heidän toiminta-alueensa laajenee, i^eruelln ja Albacetesin vuoret ovat heidän tukikohtanaan ja eduliiseha piilopaikkana; Fortosasta Kasteloniinovat heidän osastonJsa toiminnassa. , Touko-: kuussa. 1947 hävittivät siviilikäärtin partiot taisteluissa gerillaa .vastaan Pernelin ympäristössä Riibilosih, Säi - ' -nonin, Albentpsin ja Aliagjri. kylät. Fasistiset: pyövelit hirttivät talonpoikia vanhoihin tammiin, he ruoskivat naisten rintoja.. Espanjalaiset isänmaanystävät menivät kylistä gerillaan. Yhdessä ainoassa kyla.ssä heihin liittyi sata hen^ kea. Vapaaehtoisten" virta oli niin suUr ri, etta gerilla i l r n o i t t i : , . ' -7 . — Meillä ei ole niin paljon aseita, etta ne ruttaisivat min monille ihmi- He miinoittivat' eraalla ' sille. Ensimmäisessä Gerilla-osastossa, jpr; ka ryhtvi taistelemaan kaakkois-Es-panjassa kaksi vuotta .sitten, oh kuusi miestä.-: jotka ohvat aseistettuja auto-, maattiaseilla.: Joku. sanoi, heille: Se on hvvin pieni joukko-osasto! .. — -Varmasti, vastani päällikkö, mutta se paiva tulee, jolloin meita on niih monta, että te ette voi.laskea-meita. ... Ne kuusi lähtivät • ylos vuorille ja menivät an-aan. He joutuivat epätasaiseen täLSteluun. Francolaiset menettivät, vlisi miestä haavoittuneina ja yhden kuolleena, mutta: eiva: voittaneet mitään. Se oli Levantin gerilla-osaston ensimmäinen taistelu vihollisen kanssa;. •. , , • — Minun: maakunnassani ei saa olla yhtaan gerillaa, sanoi Laporta Jiron* Valencian kuvernööri, kun han sai selostuksen tapahtuneesta. , .: Kuukauden kuluttua gerilla julkaisi selostu.ksen uusista menestyksellisistä taistelutoimista. .Partisaanien yllätyshyökkäyksillä oh nnn huomat-. tava voima, etta Franco lahettr tais^ teluun heita vastaan yhden rykmentin ja kaksr kenraalia Valencian, varuskunnan avuksi.-- Prancolaisilla oh tehtävänään saartaa ja tuhota kaikki gerillamuodostel-mat. Nama välttivät kuitenkin : ei vain murskatuksi tulemisen,: vaan pysr tyivat - antamdan. viholliselle hyvän opetuksen kukkulalla • kulkevan tien. Auringon noustessa, jollom gerillan pääjoukot olivat JO kaukana,,he kuuhvat kumeita räjähdyksiä. Silloin lensi kuorma-autokolonna ilmaan. Se kuului Va-' lencian siviilikaartiin — hyökkäävien francolaisjoukojen vahokaartiin. Kuinka Levantin gerillao.sastot syntyivät? Ne kasvoivat samassa maarassa kuin kansanjoukkojen vastarinta lisääntyi. Ne sankan-ihmeet, joita partisaanit ovat osoittaneet, ovat vain kansan maataloiidessa, maaseuduh tefvey-denhöjto'- 'ja kouluolojen jä4'jestäm^^ rien, kotitaltustyön iätiönaliSöimineh, mäatälou-deii- ja valoii , uhk-arilaise^^n kylään. ' Kh-jaimellisesti ja • vertaus-' k u y a l h s e s t i ; : . . V i .''•::• ;.- • K a tse.i in :.hu'däpestiL'i isen k ui ttuuH - työntekijan -ka.nssa. tal'onpoikaistaio.a tilkoäpä-in.siinä'kylässä,-':; : , V •: . — -Siinä, on kauniit .suhteet,...millä sanoin; .^Ta•ionp6ikaisl•akentajiila on. ollut hyvä maku.., • ,'- Mutta sitten menimme pihaan ja sisälle' taloon. ••,•,''.":,•.-.• : Navetta oli saman katon alia,' pit- . , ., ,-, , ... - , kassa rakennuksessa. Huoneet olivat nea-em.a hankkimaan, niin Jumala taynna kaipasia. Sisalla oli hama-ottaa i>ois siunauksen, koska sanassa sanotaan, etta otsansa hiessä ihmisen C l leipänsä sjotava. Ei sima kylässä tosin ollut sellaista mustakaapuista, koska se oli evan-keelinep kyla. Evankeelisen 'kirkon papeis£a oh:: enem.man niitä, jotka e^vat asettuneet - vastustamaan uu-' disiuksia ja. kansansivistyksen kohottamilta Mutta katolisista papeista -.oh...todellinen riesa, varsinkm juuri kjlissa .,—, Kylissä meillä on.siivous aloitettava, siella :on pahimmat. pölypesät/ tyovasnpuolueen kongressissa sanoi yksi maalaisnaisien edustajista lisäksi Hvvat meillä on puhdistajat, me .naiset,itse. Tarpeeksi olemme- j ö e l ä - neet liansa ja pimeydessä. PUHDASTA -, La-sten ja vanhusten huolto^ maatalouden työaika- ja lomalainsäädän-to, osuustoiminnan kehittäminen raa,. kivilattialla :rvoini riisitautinen ;lapsi. Ikkunat oli tarkasti suljettu. Rautakamiina. yhdessä huoneessa oh leivinuunin Iisaksi .ialon ainoa lämmityslaite. Unkarissa on kylmä talvella. ; — T a m a o n . susteimpia kylia, niitä olen, nähnyt, budapestilainsn oppaani, sanoi. , Paaltapaui kylämme näyt-tavat romantt.silta ja varik.<'ailta — mutta ei naissa taloissa kasvateta lapsista terveitä ihmisiä. Ja kotitalous on. useunmilla niin alkeellista; etta: naiset raatavat itsen.sä vanhoiksi ennen aikojaan. , — - Me muutamme kyllä elämän täälläkin, han sanoi; mutta se vaatii aikansa. Ohsittepa. nähnyt maalaisnaisia : naislukkeemme ensimmäisessä kongressissa. . - K u n sellaisia .ihmisia, lähtee meidän kaikkein taan-tumuksellLsimmilta seuduiltamme, niin, uskaltaa -luottaa tulevaisuuteen. Uusi ;aika-on;alkanut kylissä; Suomen:poliittiset johtajat eivät saaneet Suur-Suomea, vaan entista l)ienemman Suomen. Sotapolitiikka ei- tuottanut Suomelle initaan hyvää, mutta paljon sanoinkuvaattomia kärsimyksiä kuolemaa, raaja-rikkoja, leskiä ja.orpoja; seka vuosikausia juosseita-kyynelvirtoja. Jos, .kaikesta lasta huolimatta,Canadan Uutisethaluaa vieläkin puolustaa tata: Suomen kansalle: niin kohtalokasta ja kaikin: puolin onnetonta sotapolitiikkaa, olkoon silla siihen täydellinen oikeus. Mutta saman mittapuun,mukaan Vapaudella on oikeus siihen, etta- se kuului alusta , pitäen niihin voimiin, jotka .vastustivat tata tuhoisaa sotapolitiikkaa' ja halusi Suomen kansan välttävän sodan kauhut. - Mutta,yhdestä asiasta voimme, tässäkin yhteydesstitoivot- : - lavasti olla -yksimielisiä.-,. Suomen ?odat kuuluvat^menneisyyteen.- • .Miksi: väitellä -ja torailla eilisestä kun: tama paiva huutaa yh-teis\ mmarryksen ja >hteistoiminnan puolesta? Mikah yhteistoiminnasta on puhe. niin annettakoon Suomen sotien jaada his- • torian; ratkaistavaksi ^ silla historia loppujen lopuksi ratkaisee sen kuka oli oikeassa ja kuka vaarassa.^ , M e olemme siis:edelleenkin sellaisen suvaitsevaisen- ja -rakenta-v. an,yhteistoiminnan kannalla, etta siihen,asallistuvat-järjestöt: lehdet: 14 yk>ityiset kansalaiset: saavat julkisesti pitaa omat poliittiset mielipiteensa ja k.nsityksensä kirkoista, kunhan vain toimitaan rehdisti ja niolernminpuqlisessa arvonannossa yhteisesti- ja, 'nimenomaan :d^mo- ::kraattisesti. tehtyjen päätösten toteuttamiseksi;, joko kansallisten kiilt^ tuiiriperinteidemme tai jonkun: täkäläisen tavoitteen hyväksi. Me toivomme myös, että 'Canadan Uutiset ja karkki maanmiestemme järjestöt sekä yksityiset kansalaisemme jatkaisivat edelleen , t ä t ä t ä r k e ä l ä keskustelua, jonka lopullisesta Tätkaisustä riippu •• paljon täkäläisten maanmiestemme elämä ja edistys tulevaisuudessa. Kaikki paras, johta 'a, ronkein, mitä Espanjan nuorisossa on, pyrkii ottamaan osaa.taisteluun gerillan puolel-: la; Kun Franco v. 1947 antoi säännöllisen kutsuntakaskyn armeijaan, nuoriso vastasi: . — Partisaanit meita odottavat. Ladrunan on pieni syrjäinen vuoristokylä. Sen nimea ei ole kartalla eikä edes missään tienviitassa. Huh-, tikuussa 1947 Ladrunan oli jonkin a i kaa sopiva pääkaupunki Espanjan vapaalle tasavallalle. • Näin se kavi! Alkaisin eraana aamuna havaittiin aseistettu joukko-osasto m a t k a n paassa. Kyntomiehet, jotka ohvat menossa pellolle, ja vaimot, jotka puuhailivat kotosalla, "tulivat: levottomiksi : —. Mita vakea tuo on? Osasto tuli ketjussa alas laaksoon;.; — Gerilla, huudahti akkia eras vanha mies ja osoitti lähestyviä. : Automaattikiväärit kasissa partisaanit tulivat torille: Muutamien m i nuuttien hiljaisuuden aikana kylän asukkaat katselivat toisiansa, kokoontuivat yhteen toisellepuolelle, gerillan seisoessa vastapäätä. PaalUkko kamppaili urheasti muistuttaakseen mieleensä kaiken, minka hän oli valmistautunut sanomaan naiUe ihmisille. Mutta: ei yksikään komeista* etukäteen ajatelluista sanoista tullut h ä r nen mieleensä. Han. oh kauan vaiti, mutta sitten han sanoi yksinkertaisesti: — Tassa me n y t olemme, g e r i l l a . .. ; Se oh tarpeeksi. Talonpojat .syleilivät heitä. -Naiset huomasivat, että ensimmäinen tehtävä oh korjata heidän vaatteensa. , : Tuli yha useampia gerillasotilaita. Pian tuli eloa ja iloa torille: kun muisteltiin entisiä hyviä aikoja Talonpojat päättivät laittaa oikean: juhlan; Keskelle toria pantiin poyta. Jotkut naiset ottivat esim pöytäliinoja. Kori taynna : leipomuksia : ja - viinipulloja kulki kädestä kateen. Kun" ateria oli päättynyt, päällikkö pyysi puheenvuoron: — Ystävät, Ladrunanissa. han aloitti: Kiitos vastaanotosta! Te näette. Belgian joukku voittanut 195 ki maratonpyöräili Lontoo. - Belgian jouk, olympialaiskisojen lähes'is-; rtn joukukepyoräilyn taina ja ranv.^la;ner. Jos^ miesko.htaisen; 52.012.1- hia"L lun, johon osall^^tui ^ . .^ m»es-a 2'5 en maasu \:ncr kilpailijaa ;suor:tti: Jopp^^^ 'aman la.Mt-jvan kilpailun K ritett m nom se.tsemän ma-L sella radalla G-ea' W:nd.o"' sa. jossa_oli Lihansia katsoja massa -kilpailua, aliiuiseä-.a sat kylma£ta iuule.va hjohma-t^ ki nelja canacala sta >i^onli\ key:t.va\ kolnie .<iim.vikoje'. j.a neljäs loukkaantu.-ni^en " olle.ssaan kolme miimiittia jäle simmaisesca mieheltä Ruotsalainen .ViK J Q ^ , , , johdo...sa alkutaipjleella- ja h laiset Faanhof ,a Voo.-mg v ajaa hänet nunn K-lp.uun misen edellä na-m siha d tahan-a puoles:a tuMr,3s-a voittaa kilpailun ;si-llä joh-oEsen tyi ahtuisee". Looul*a r.n^b spurttasi, epaioivon -.Timmjih lytti asemansa loppuun saakka sena tuli maaliin hollaniihir P- ; Voorling, kol.mantena ja"r tena belgialaiset L: Voufers Delathouwer, viidentenä ruotsa Nils Johansson, ja kuudentena lainen R. Maitland Kunkin maan Joukkueessa s: nelja pyöräilijää ja; kolmen pj aika lasket'iiin yhteen joukukel lun \oittajan maariitelemisia \ Matka,:oh 120 mailia ja lG47ja lähes 195 km- Voittaneen Bt joukkueen aika oli 15 tuntia 5i nuut.tia ja 17.6 sekuntia. Seura olviat Britannian. Ran.skan ja l' joukkueet." " - Mieskohtaisen kilpailun voit <• ranskalainen, Jo.se Beväf'ti a'k 5 tuntia, 18 minuuttia ja 162 M tia., • etta: me partisaanit Ja, te' talönj olemme yhta ja samaa väkeä tj-sia. Elämme vaikeata -aikaa P CO ryostaa teita ja varastaa tvi hedelmät. : Päällikkö korotti ääntään- — Talonpojat,: gerilla tervehti! tai Me olemme valmiit puolustan teidän .oikeuksianne, :.teidän ci suuttanne, ja teidän kunniaanne: olemme syntvneet täällä emm tahdo, . etta viattomaln veri m isalmme. maahan.; Vapiskoot-itali tajat ja kaikki* jotka.ovat:nöstsii aseensa kansaamme vastaan. Hsfä nyt sanoa teille, minka te luultavj JO tiedätte. Vain tasavalta ad meille kaikille inhinilliset: elaima ehdot.. Tukekaa gerilla-liiketta-ji tulettö voittamaan vapauden. .La4 nanin asukkaat; Me menemme tai takaisin vuorille. Jos :francoIaIs-v1n omaiset: aikovat kcstaa,. niin genl oikeudenkäynti ei anna odottaa i! :aan. ' Hän kohotti kiväärinsä Ja h;J! Kuolema Francolle! Eläköön li valta! Eläköön Levantin'genl!s-Ji kot. : 500 talonpoikaa hurrasi vastauki si.- Torilla lauletti.vi.- Gcnlla-h.n kaikui ensi kertaa -Ladrunanin p^a s ä ' kylässä Ferudin ,maakunnai«. lauloivat: ."Me voitamme Jaas viimeisessä .taistelussa.". ; Kansan gerilla-armeija on senss tettu kärkijoukko taistelussa Fna hallituksen kuklstamiseicsi ja tajs' lan pystyttämiseksi — sanotaa panjan' gerilla-liikkeen saantojen 1 simmaisessa luvu-ssa... Näyttämön johtaja kohtaus, jossa nuori mies hjoiiu 5aan o-taa teida- kunnijas'!*- ralla kätenne " Johtava na\tte!!ja-a' 'Orb' n mies pitka tummaverinen mea'" Näyttämön joh-aia KvllaniSi Johtava' näyttelijätär ei tarvitEenuoraa-.,' '•SlttöJ PÄIVÄN PAKINA Metsätyöläisten vaatimus kohtuullinen /, Porvarillisten lehdistön tarkoitus on pettaa ihmisia ja tukea kaikm keinoin nykyista : voittoilua. ' Vaikka :vallan hyviiv tiedämme,-etta leipavarras , a l - ,kaa olla nnn korkealla,' etta siihen tuskin tavallinen työmies enaa, ylet- :t:yy, nnn, sittenkin meille uskotetaan hyvän : ajan, olevan -; ympärillämme. Äskettäin kaikissa Canadan suurimmissa lehdissä-julkaistun seuraava Le.: .xmtonista lähetetty uutinen: :v' , "Morris;Jones,;-44 -vuotias tupak-' kakauppias, joka uskoo savukkeiden pätkien pituuden osoittavan hyvää ai-- kaa, sanoi nyt olevan yhta hyvän ajan kuin 1920 ,"Savukkeideu pätkät ovat nykyään noin tuuman pituiset.- sanoi, mr. Jones. Ne,: ovat ainakin yhtä pitkiä kuin 1920 . . ." , .Emme ole mitanneet natsojen pituutta, .mutta kukkarossamme tunnemme onko hyvä : tai; :huono alKa. Voin hinta : on- jatkuvasti kiivennyt ylöspäin. Kananmunia , ei suuriperr :heinen- voi:, tuskin uneksiakaan. Ja nyt ..kaiken .:päälliseksiaikaisempien hhanhintojen:korotuksen li.säksius_ko-taan lihan hinnan kohoavan 25-30 prosenttia - kun.poistettiin.:lihakarjan' vientikielto Yhdysvaltoihin .Aina .kun:tyolaiset: vaativat: elinkus- .tanniiksia vastaavaa palkankorotusta kapitalistinen lehdistö jankuttaa, etta hinnat kohoavat koska työläisten \ korotusta nnn oikeuden nimessä olisi korotusvaatimuksia vastaan. Puutavarayhtiöiden suunnattomista voitoista- ei luonnollisesti puhuta sanaakaan; Esimerkiksi Marathon Corporation puhdas voitto v; 1946 Oli $2,734,000 ja V.: 1947 nousi se $4,654,000:n. - Pro-vincial Paper Co : n voitto viime vuonna kohosi 197:1 prosenttia.: Abitlbin voitto y; 1946: oli $5,6G0i206 j ä v. 1947 nousi- se $8,563,046:n. Great Lakes Paper Co:n voitto 19466 oli $1,052,600 Ja v. 1947 $2,131'.000. •Kaikkien puur tavarayhtioiden voitot kohosivat vnme vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 73 prosenttia. Samana aikana työläisten^ :palkat kohosivat; vam: mitattoman mäaran. Nyt kun työläiset pyytävät palkan-palkkoja joudutaan korottamaan.: T ä män väitteen :onttouden' tietävät ne, jotka joutuvat elättämään itseaan ja perheitään palkkatyöllä. Esim; sitten kun Sudburyn. alueen- kaivostyöläisten -palkkoja korotettiin; on :,monien' •tärkeiden elintarpeiden hinnat höus-seet suhteelUsesti paljon enemmän kuin palkat. ,;,Hyv.ä esimerkki :on metsätyöläisten asema. Tulevana torstaina alkaa palkkaneuvottelut, union: . jä,^ metsäparoo-nien vähllä. Suurlehdistö on jd etukäteen valmistunut, taistelemaan, metsätyöläisten union- esittämiä palkan-suostuttava tahan vaatimukseen. Monet suuret paperiyhtiöt ovat amerikkalaisia j a ne saavat voittoja vrllsiä- .malla Canadan kansalhsomaisuutta ja canadalaista työvoimaa. ; Kaikesta t ä s t ä huolimatta kapitalistinen, lehdistö -yrittää : kylvää puna-kauhua ja. saada aikaan hajaannusta :metsdtyoIäistenkeskuudessa tarkoituksella estää työläisten palkkojen korotuksen. : Esimerkiksi Tinomins Pressin toimituskirjoituksessa .sanottiin, että union virkailijat rikastuvat "työläisten verestä ja hiestä". Tosiasiassa: L S W U : n henkilökunta suostui kesän aikana tekemään $10 ^nlcLi nemmalla palkalla t>ota Mff kaan ei union virkailijoidenpa tavallista tvolaisten paiacoja ammat , .. Metsatvoalalla ollaan nvijsi-peasti siirtymässä meKamsoitutin, tantoon Umo ei luorniollis».-. tusta tata,..Se kuitenkin tuo tvolaisten palkkojen jane«w;f siä probleemeja Umon lehdes mtaan, etta kaksi puuta^a.^ ua-Canadassa Anglo Canaai^^ and Paper Mill Ltd ja -US Paper Mills of Canada Ltd velluttaneet kav tantoon mr£- dun tuotannon ja siua vhtioiden tvolaisten P^-^^'' jestelv täytyy tapahtua toto^ sien perusteiden mukaan Metsatyolaiset tulevat se palkkaneuvotteluja ja heidän vaatimuksensa o.ei mioon on s » t ä uskoa e.^^^ telut johtavat tonottuur. > Tämä sitäkin suuremmalj;-^ ka Ontarion nietsatyo.a^^ järjestyneet ja yin sätvöläiset käsittävä: että jos heillä ei olisi u n i ^ - oltaisiin takaisin sellaisa^^^ loin metsämies ^ " ^ ^ ' ^ jälkeen sai pennittömänä P-T tiinsa. r— Uoti.:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 17, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480817 |
Description
Title | 1948-08-17-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
fivu 2 Tustaina, e l o k u u n 17 p — Tuesday, Aug. 17, JJyj^gi-jj Jg|n|]]JOgll I
( U B E B T Y ) ^ IndeiMsidcnt Labor
Organ of Plnntoh Canadlana. E»-
tabllfihed Nov. 6th 1917. Authorized
as second class mall by the Post
Office Department, Ottawa. I»ub-llshed
thrice weekly: T u e s d a y s .
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm 81. W.. SudbUry. Ont.. Canada.
Telepbones: Business Office 4-42C4.
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. Suksi. EdltarW. Eklund. MaUlng
address Box 6». Sudbuxy, Ontario.
Advertislng rates upon appUcatton.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Gariada-ysa: 1 vk. 6.00 6 klt. 3.25
3 U c 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6,kk. 3.80
Suomessa; 1 vk. 7.50 6 kk. 4.225
land Lakella
Klrkland Lake.
Lihatrustit tekevät heinää
Viikon ](ii>u\U ilrtioitetuin / ua kun Yhdysvaltoihin kohdistuva
lihakarjan vientikielto o n ijoisiettu. .sen johdosta nousee.raavaan- ja
- vaskanlihan s<-k:i erinäisten lih.utioiteiden hinta 25-30 prosentilla.
- T ä r M tarkoittaa; elllaennaty.stasossa oleva elink
simme nousee lihan hinnan kohoami.se.sta välittömästi 2 pi.stee)la. Vir
• rallisissa piireissä on arvioitu. feMa elinku.stannusinfleksimme, mika heinäkuun
alussa oli 156.0». rioiiu-c .syy.skuun ensimmai.scen palvaan mennessä
160 pisteen yli. 1 amaon huimaa hintojen nousua ja vaikuttaa
epäedullisesti työläisten, farmarien ja ke.skiluokkaisten elämään. Vain
liha- ja muut trustit hyötyvät lasta hintojen korottamisesta.
Meille ^;<-litet;iän:kyynilli.sesti.etta-lihan, hinnan korottaminen
im välitamätörila siksi.cttakarjafarmarien rnenot ovat lisääntyneet.
Mutta samalla kertaa nama larrnarien etujen i)Uolu-,tajat' kayvat
leppymätonta kampanjaa inarKaninikiellon poi.siami.seksi, jotta voisi-..
. • vat entista enemmän kuristaa ennenkaikkea (.-anadan iarmareita Ja.
samalla rnuita.i)ikkuelajia: Ju.mala varjelkoon farmareita -sellai.-^ista
"yslävistä':: 'I osia.sia nimittäin on. eita nykyinen hintapolitiikka
riistää tarkouuk.selli.se.sli niin farmarien kriin työläistenkin so<]anai-kaisel
.saastot ja alentaa tavalli.sen kansan elintasoa yleen.sa — etta
voidaan kerata satumai.sen suuna voittoja harvalukuisten «;uurkapita- •
listien kassaholveihin.
On vain oikeus ja kohliius; etta Canadan farmarit .saavat kar-
.jansa Yhdysvaltain markkinoille varsinkin nyt kun on ilmei.sta, etta
Britannian lihamarkkinat ovat meille kan.sakuntana eniLsestään paljon
supistuneet. .Mutta Iiiltohallituk.sen velvollisuus on suojata, jo.s
ei muuten niin tukirahojen avulla kotimaan kuluttajavae.sto mielettömältä
hintakiskonnalta: Onhan nimittäin aivan mieletöntä puhua,
kuten Ottawasla on vihjailtu, etta esim. lihan liinnat nou.sevat taalla
Yhdysvaltain hintojen tasolle Ynoin 25-.10 prosenttia), ellei .samalla
ruveta puhimiaan' siita; etta työläisten palkat nostetaan myös Yhdysvaltain
palkkojen ta.solle. Vhtamieletonta on. pilkan ajanohjel-man
kannalta se; etta annetaan vhdysvaltalaisille lihatrusteille i.sän-tavalta
teuraskarjan ostamise.ssa taalla. Paljon parempi olisi .se, eitä
kehitettäisiin lihan vientiä suoraan Kuroopj)aan, ettei jouduttaisi Yhdysvaltain
lihatrusteille mak.samaan suuria valittajamaksuja. •
Mak-settakoon farmareille kunnollinen hinta teura.skarjasta. Mutta
hallituk.s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-17-02