1948-08-17-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ARMAS ÄIKIA; ''KOLMAS 1^ ^ . . / l a julJvaisem.-ne kerran \i!kössa. iiisiaisin. askeuim Suo- kya sosialistina, vaan porvarillisena j^^.;-a::''.uiaiiiiri O V . n kustannuksella ilmestyneen Armas Äikiän jliberaalina. Leninin mielestä^ Karl tr^^-'k^iiiio:r^^:^- lera^ ^»ti ja. erikoisen .vauhdikkaasti kirjoittaman teok- iKautsky koetti mukauttaa Marxin jä KOLM '^"^ ^>'^^''^^" P'^l'J*L"s-teoreeilisena kirjana tama teos on 'Engelsin oppeja porvarillisen libera- ^jaiiK-thiainen nykyisen kansainvälisen ja erikoisesti Suomen'lismin henkeen kieltäen sen, mikä V::in:ccin ''"'^^ sila lukijakunnalle toivoen, e t t ä se ah- niarxilaisuudessa oli vällankumouksel ii-ai'^'t-:i-r'>i yhtijsty ja klubien opintokerhoille tule- lista ja hyväksyen sen vain sikäli, mi-ccv; i elta se herättäisi keskustelua myös Julkisen sanan i^^ah se turvautui parlamentaariseen paulia '. t:;na c^.•dtl.:^.kJl5:tMl detuo- : kraÄUiseii .vapäuskai.':ykien .sisältö- ; na. Siiavasioiu kansanjoukkoja. jo:l- | ta - deaiokraattisen sosialismin" kut-.j spmuksena on fuojella kapitalistiykss- | lö.ta* tuossa kirja&sa kohdeUiin sei-1 laisella yleiikatseella. etta £iia voi jo j hyvällä sj-jlla nmiittaa. yksilön v:- [ haksi "massoja" kohtaan. . • . i Sosialidemokrarian tien tekijät lienevät kuitenkin huomannee: Varjosen teoksen puutteeksi juuri sen, ettei sli- Lappalaiset eivät enää ole kiertäviä paimentolaisia Tiistaina, elokuun 17 p. — Tuesday, Aug. 17 Sivu i<H-n inaanmiesiemme keskuudessa. toimintaan. Vuonna 1915 Genevessä ilmestyneessä kirjasessaan Lenin vertasi Kautskyn venäläiseen liberaaliin Struveen ja saksalaiseen liberaaliin Vuonna * 1918 ilmestv- Sosialiclemokratian "koi mas tie" kapitalismiin TEOREKf''••>*-:^ V-^*'^^'^''^'** tajat, Venajan bolshevikkeja lukuun-'Brentanbon SOsIALIS->HlN •'^'^^T*'-^"SEST.^ ottamatta, asettuivat . kannattamaan'neessä '.'Luopio Kautskyssa" Leniii lo- ^.jrT.mäi.-^en :i.i2aiiniansoda2i aika- j oman maan.sa porvarutoa sen imperia- 'distaa;"miten Kautsky muutti Marxin --a i l \ o . a e n l i i k k e e n ha- listise&sa sodas&a, Bemsteimn linja tusinaliberaahksi", mika merkitsee si- •jsiriiuS^f"..- .iJiirreeiy. • nun Suomessa •, paasi. .voitolle kaikkialla, muualla pait- : t ä , e t a K a u t s k y " i t s e o n vajonnut sa- )o.n.as.,. . . . . . . . . . . . . •y^icnnooti p;er.:e:v lankokuntien pol- jneita m.enshevikkeja vastaan: j a joh- iten porvarillisen demokratian luokka- -tvii-tr.v^ .«säilön • • cosi3''ö^niokraii3n tie ja kom-i kuussa tapahtuneesta porvarillisesta •^^-jismir ''^ •.Teoreettisessa vaitte-- jvallankumouksesta marraskuun.7.päi- Tsjä' t.ri5i}»Tii-'i-»i:tua' ovat -suositelleet ! vana tapahtuneeseen -'vanhan ajan- V*3i=e' •• ^n^ainvälisfet kuuluisuudet |laskun, mukaisesti nimitettyyn» loka-c^-, e;dc u • • Tanner Jalkim- Tj'->'<i ' ^'^'^ puolustaneet --1-x'ldi-er ^oMahsmm suunmmat tX-aj3- Ifn-i j a Stalin seka cgn ij.^.;o Ka . I euknecht, Rosa Lu-vfj>' il)U''e ••Dimitrov; Cachm-,:-Thorez. PJli' To^' ; — JOS Suomea-i - i " ei uno') b". i — O W Kuasmen. Siv^hykseii aikojen. ..Xulue.-isa iun-. keutuessa' lauhkeista MmLst-a .arktisia seutuja . kohti . oyat - pohjölsesj-a' asuvat alkeellisemmat kansat vetäytynee; yhä lähemmäksi ikuist-ijääiii .ja lunta saadakseen siellä elää rauhassa na estetä "demokraattista sosialismia ' _iapaata elamaansa suuren luonnon keskellä, mihin he ovat tottuneet; .Niin_oyat tehneet eskimot J.T.' iskulauseena ja siksi he ovat kaivannee: sen esim vuonna 1933 hyväksytystä sosdem. puolusen talouspoliittisesta ohjelmasta. Sosdem. puoluetoimisto lamaa tuosta vanhentuneesta ohjelmastaan seuraavan kohdan: '^Työtätekevien luokkien valtiollisen vaikutusvallan kestävä lujittaminen on meidän maaosamme kuitenkm-mahdollmen vain säilyttämällä valtiollinen demokratia ja s;ta laajentamalla -j:v .kehittämällä. Vam demo-myos. lappalaiset, jotka asustJVat Eu-. roopan pohjoisimmissa osissa. Suo-men. Ruotsin ja Norjan valtakuntien alueilla. Lappalaisten nykyisistä oloista ei. kaikilla sivistyskansoihin lukeutuvilla. ihmisillä ole tarkempia tietoja,, koska se heimo a^uu kaukan:i maailman humusta eika omssta aloit-, teestaan-koskaan mainosta itseään S!k_-^ipa saanen tassa nvt hiem;iii kcr-kraattl^^ n' keinoin voi Suomen tyo- 'o» lappalaisten eli <;aaniclaLs:en ku- . , - - . . -. tatpkeva luokka kulkea maamme ta- :.n.-^a on kavty Kiih- si Venäjällä Siellä bolshevikit Lem- malle tasolle kum liberaalu joka loo- lousolaman sosialistisia muotoja koh-väittelyä silta, mika.^nin ja Stahnin, johtamina nousivat Pöttelee latteita fraaseja "puhtaasta j ti Senvuoksi sopiikin Suomen sosia-os-. iih.^mi.in.. Jos ex oteta : taisteluun, sosiahsmin . asian kavalta- |demokratiasta' kaunistellen. ja hämä- lideniokratian tuhniislauseeksi*: "De-^ mpkraattisU sasialLsmiin-': tiev • IRVOKAS SISÄLTÖINEN OHJELMA . Jbs.nyt pidetään mielessä, mlilais.ls- K A V T S K Y SALASI PORVARISTON DIKTATUURIN Tama Leninin lausunto luonnehtii tieta demokraattiseen (.Sosialidemokratian Leon Blum. Van- [kuun sosialistiseen vallankumoukseen Taman vallankumouksen seurauksena syntyi maailman ensimmäinen so.sia-sattuvasti Karl Kautskya. joka Bern- i -"a oloissa tama Lskulaiise on hyvak-steinin ohella muovaili • nykyaikaisen l^y^^y- suomalaisen :'demokra.at-sosialidemokratian teoreettiset perus-listinen valtio, joka nykyisin" tunne-i^^^^" ^^^'"'' ^ " ^ '''^P'^^" toan Neuvostoliiton nimellä. K A U T S K Y REVISIONISMIN KANN.ALLA . Kail. Kautsky siirtyi jo ensimmäisen maailmarusodan aikana tasiasial-lisesti .Bernsteinm kannalle käpita-lis. mista sasialLsmim siirtymistä ko-=;- keva.sia kysymvkse.ssä. Tuo-miten Leninin puolustaman vallankumbuksel-h. sen tien ja käyden vimmattua taistelua Venajan. sosialistista vallankumousta. ya.staan Karl: Kautsky kannatti Saksan, porvarillista, vallankumousta ja sen- synnyttämään Weima-rin tasavaltna kapitalismista sosialismiin • .siirtymisen- ;• muotona. Karl LFVIV IA K A I T S K Y N PAIKKA SO^iVIfJ^vriV HISTORIASSA Pf,-iictuv-i viiittclv käytiin Leninin ja K J U . ' i l i l l - * Molemmat ovat jrijjöi-n^e'-- -i)!-tpns3 cclu.'?tnmia aja- •Tijic^ia vana'in kokonaisia iteok-sia; ]o;«a -a-m- '"' > "^i käännetty .suo- Tpk-siki" K'Hi.-::i:nvalista • kommunis- '3 f : n >n,.)J'-ta sc-ialidemokra- .jiaa :.ei,; •voida':'rualena-:'-ilman. näitä ijiiehiä. jotxa; molemmat aloittivat Kauf.sky yritti leimata epädemökraat- .teoreetUsen urnina; m r x i n ; : ja. Eri^ eelsin feoron • jnytöiminna •»e^ta To=in Lenmla ja -Kautskya ei •voida rnnn.stan toirsiin.-^a historiallisen .'rrierkitykseiisä p.uolesta, ..•.sillä,:' edellinen oli--ekä nj-artclJiana etta.toimin- •• niP.' .niiehöna • \n..ii')situh.a'n.sien yli -nä- • u\ u iil 1 -icn loka ei ole jätta- ; nv jälJripoIviIle: ainoastaan ,40 osaa kä-sittäviji .:kobltlija:.. .•teofcsiaan,.-.^:'vaail mvös manilnian ensimmäisen sosia-li? risen valtion • Neuvo.stoliiton. kun :taas jitlic-immaineiv oli.seka- ajatteli-jaAaettä toiminnan miehenä kaäpiO; -ijokalupa.si kannattajilleen sellaista, .mitä el •vainut, toteuttaa ja senvuoksi Jäit! jälkipolville vain kirjalliset tuot- •-teensa — unohdettaviksi . •. Vaikka •Kar! Kautskv oli nykyisen sasialide.- .mokratian ' tieniiäyttäjä,. 'niin:., hänen: :';kirjöitel.nvanf>\'i'ovä-t; jo. :tiihään losoit-- Jtaujuneet sii'nii..,niäärin vastakkaisiksi' haterialli.sell.e^.kenitvkselle. että- kan- • samvalinen^ . .so.sialidemokratia • vain .harvoin .vetoan tahnn oppi-isaansa , aivankum häveten hänen muistoaan- •hn • Mutta- .siita huolimatta. Karl •Kaut.^kv on, huomattavin musta teoreetikoista.. • l o i l a . . sosialidemokratia nosti Ij<?nniia.va.Viaan.: Ja puhuttaessa n-mer.o.niaa n -nvkvaikaiseh sosialidemokratian .tiestu Karl Kautskya el ••voidalinohtaai^ : •• ' '•.:•'.' BER.VSTKLNTN .TA K A U T S K YN 'DEMOKRAATTINEN .SOMM.ISMI" • Jo viime vuo.<:isadan lopulla, saksalainen. Eaiiard' Bernstein- oli kirjas-^ saan Soqa i-nvn rd€lKtvk.sef' koet-, .tanut todistna Karl; Marxin opin. kapitalismista sosialisiniin-..- ..siirtymise.n ecen\T\ si-u viiheelliseksi Bernstein 'J\aM tpci ^cs=.'ian 'r-apitali=;min kehi-; '^•£'2 -k^-inlol-^esti Tarkoitustaan :^^a^en valusemiensa vajavaisten, ti- ;lötötietcijen:;perast:eella--h jiah-tcp^ atok^rji fua Maixin kasitjk.set Malin.sr-ta kasautumisesta, luok- -=a,neun -:arust.jmisesta ja sosialis- -«•n '.aran^ziimoukien -laistamatto- '^'•'-ai^tz oii-,at muka Mrheellisia. ••^•:p-al,^m--tr \o.tiin Bemsteimn ..-•^Tt-csta. s.-ir.'.ya , sosialismiin yksin- «^•lan 'rau.-ialhsta' "demokraattis-feta \ab;iellen tapahtuvien uu- Jp^tusteii •avulIa.^';: 'v '-,^:':• ' ^'•••••• KP^IsIO.MSMIv ^ .A.STUSTETTHN ajar huomattavimmat sosiah-; ^jokTaaii . johtohenkilöt esuntyu- •-t:^'a B m 'runn esittämää marxi- •^yxc^n pc: usväittämien "tarkistus- v.,r"'°""'^'''' ahtaan Nuori Karl ; ; ° ' ' ' ' '\ ' '!oin kiivaimpia Bern- " '••'J--i^-ajia Venäläinen Ple- • jo>ia rr>os mvohemmin esiln- _; soiia ? •> allankumousta vas-tu^ T-> s".ia vaiheessa Bern-j-^ n CD- n.o!u"aen kansainvah- •' ^r^'^ a' c.-^n^rj-.-rat.iaj^ \alIankumouk. -n.aa Vasta ensimmäisen ;~: "^'^-^ ..Wella ja .entVisesti ^^^P-h^,t-^a jolloin kaikkien mai- ' * 50 ia.mt.ri r,.-iacian viralliset edus-tLseksi Leninin edustaman proletariaatin diktatuurin, loka Leninin käsityksen mukaan merklt.si porvarillLstä demokratiaa laajempaa kansandemo-; kratiaa. Puolastaessaan omaa kan-; taaiisa Kutsky nimitti sitä ."demokraattiseksi so-sialismiksi''. • Vielä 20- luvun puolivälissä, jolloui Lenin näki selvästi Weimarin ta.savallan joutuneen . porvarillisen vastavallanku mouksen - temmellyskentäksi, Kautsky pani kaiken . toivonsa tähän Welma-rin .tasavaltaan luullen, sita. sosialismin auTingonnoasuksi. Han kirjoitti: ';Ken puhuu vielä nykyään Saksas-; sa Väkivaltaisesta vallankumouksesta ja vallankumouksen uudistamisesita' sima mielessä, vaikkakin' hän tällä hetkellä luopuu mellakoimisesta, hän^ muistuttaa miestä, joka. koska hän täydellä oikeudella kello 3.aikaan aamulla julisti tulevaa auringonnousua, nyt luulee olevansa periaatteittensa •mukaan : velvollinen myös viela puolenpäivän aikana julistamaan sita samaa." (Karl Kautsky:.. Proletariaatin vallankumous.)- • ' .Nyt ei. tarvitse - tuhlata monta^ sanaa .sen :seikan 'todistami.seksi, etta Lenin , oh . oikeassa ja . K a r l Kautsky. vaara.ssa. .Weimairin--tasavalta ei ke-hittvnyt sosialistiseksi auringonmaak- •si. lismista sosialismiin: siirtyminen voi tapahtua, vain siten kum Marx ja Engels ohvat esittäneet,: proletariaatin diktatuurin eh porvarillista demo-' kiätiaa laajemman demokratian muodon, proletaarisen demokratian kautta, niin Karl Kautsky selitti vastu.sta-vansa tata kehitystietä, koska.se sulkee kapitahsti-sen vähemmistön. pois demokratian . purista. Kautsky esitti sen Mlall» ."demokraattisen KO.s:alis-kansandemokratiaa. • S:ten han.puomin'^ Lskulauseen , vaatien de.mokra-tiaa kaikille, myös kapitalistiselle vähemmistölle. Kautsky salasi sen, etta porvarillinen demokratia on olemukseltaan porvariston diktatuuria työtätekeviä kansaa; sii.s väestön valtavaa .enemm'.stoa kohtaan. Han salasi sen, e.ta proletariaatin diktatuuri on. .kansan valtavan enemmistön, työläisten ja tyotatskevien talonpoikien kansanvaltaista-, vallankäyttöä, diktatuuria harvalukuista kapitalistista. Vähemmistöä kohtaan, mutta: laajaa, myps taloudeUiselle .alalle ulottavaa lustaessaan "demokraattista: sosialismia" joutui pakostakin puolustamaan vain tavallhsta porvarillista demokratiaa ja .sen.diktatuuria työtätekeviä luokkia, -kansan enemmistöä vastaan. Karl Kautsky er kuitenkaan tunnustanut, etta han olisi ollut porvaril-hnen liberalismin perinnön vaalija. Han valtti kivenkovaan olevansa marxilainen ••. sosialisti. POLVI •.;.•(»'• ••• PORVARILLISEN DEMOKRATIAN AURINGONLASKUN MAA Se oli porvarillisen demokratian au-ringonla. skun maa, jo.ssa viela Karl Kautskyn elae.s.sa paasi, valtaan ,so- .siali.smin pahin viholinen Adolf Hitler . Kautsky • oli .talloin ehtinyt kuolla (ennen .sodan päättymistä),,joten han el. pääs.syt näkemään, miten :S0.sialis> mi voitti fa.sismin. joka sita ennen oli voittanut. Saksan "demokraattisen sosialismin"; Karl Kautsky ei ehtinyt näkemään, miten Lenimn perustaman sosialistisen- valtion maailmanhiston-allLsen voitto fasismi-sta avasi .monille Neuvostoliito.ssa vallitsevan proletariaatin diktatuurin., aikakautemme; kehittyneimmän -demokratian - muodon. ..sosiali-stisen -demokratian mahtavien asevoimien suojeluksessa. -Karl Kautsky: ei ennättänyt nähdä kaikkea tata,- sillä hän kuoli suurimman unelmansa,: -Weimarin tasavallan: raunioilla., . a i - , vankuin todistaakseen - kuolemallaan, e t t ä "demokraattlsek.sl sosialLsmiksi'' nimitetty sosialidemokratian .tie. ei voi johtaa sosialismiin, kun .sita. vastoin kommunismin .tie.-Marxin ja.^Lenini.n tie,. :on jo johtanut siihen kuudennella, osalla maapalloa, •Neuvo.stohito.ssa; ja avannut-. sosialismiin johtavan :kehi-. tyksen monille muillekin maille,:: K A R L K A U T S K Y — PORVARILLINEN LIBERAALI Nähden sehasti, etta Karl Kautsky öli hylännyt marxilaisen sosialismin j teoreettiset perusteet, Lenin ei. enaa vuodesta 1914 lähtien; pitänyt Kauts- POJASTAIfAN ^'DEMOKRAATTI-SEN SOSIALISTIN' - • MUUTTUU :Mutta historia on. armoton. Karl Kautsky oli siittänyt pojan, jolle hai-i jo.stakin syystä, kenties, kunnioituksesta skolastiikkaa kohtaan, oli antanut nimeksi Benedikt: Tama poika, joka Hitlerin keskitysleirin kurjuudessa lienee unohtanut, miten epätoivoisesti hänen : Isansa liberaalisesta ajattelustaan huolimatta koetti näytt ä ä .sösiahstiltäi on nyt. tullut Leninin av.uksi todistamaan, etta: se sosialidemokratia, joka kunnioittaa oppir Isanaan Karl Kautskya, on olemukseltaan porvarillista liberalismia.. Eraassa kirjoituksessaan, jonka Varjosen ja Leskisen aikakausilehti on-julkaissut suomeksikin, Kaut.skyn, nuorempi, nimeltään Benedikt, julis-; taa: 'Me, 'jotka nimitämme ..Itseamnie demokraattisiksi sosialisteiksi, emme koskaan ole .pyrkineet sosialismiin; it-setarkoituk. sesta, ei suunnitelmien laatimiseen ja organisoimi-sen halusta, ei; edes- suurempien rikkauksien takia, vaan yksityisen ihmisen persoonan takia, taataksemme hänelle henkilokoh - täisen vapauden. —. Taman ihanteen olemme saaneet liberalismilta, ja .sikäli elaa liberalismi edelleen sosiali-s-missa. Nykyään meillä on aihetta enemmän kum - milloinkaan asettaa tama. ihanne etualalle." fSosiahsti-nen aikakausilehti, N:o 2 v. 1946. Benedikt Kautskyn kirjoitus: .Liberalismin renesanssi?) - tisen sosialismin • koko irvokas .sLsaltÖ on sima tuvi.stetty muutamaan lause? seen.--. •• • • Vuosi 1933 oli kansamme .(SuomenV historian synkimpia vuosia slana mie-lessäi etta valtiollisesta: demokratia.s-ta ei ollut silloin jäljellä oikeastaan hajuakaan. Maan hallitus oli Lapuan, fasistihiketta iskunyrkkinaan. käyttäen, lakkauttanut kaikki .vasenimisto-lai- en työväenliikkeen julkiset järjest ö t . ammatillisia, raittius- ja- lasten-jarjestoia. mvoten. Kokonainen edus.; kuntar.yh.mii oh a-uonna- 1930 viety vankilaan-ja sen tilalle oli terrorivaa-lei. s.sa valittu Silloiselle taantumusjhr-jestslmalle totalitaarisesti uskollisia tyyppejä. Maata hallitsi pääministerinä Hitlerin ihailija, heri-a Kivimäki, joka .Sittemmin, kohosikin oivallisen matelemi.sen.sa: ansiosta Hitlerin kot-kanntanksi! Mutta Vaino Tannerin sosdem. puolue kanna'tti-aman Kivi-, maen terrorihallitusta, joka kielsi .so-. sialidemokraateiltakin punaisen lipuii kayton. ja tama ainakin fasismia vast.aan - taistelematon .sosialidemo-krataa hyväksyi ohjelman, jossa se suo.srtteli silloin vallinneen ''valtioUir sen demokratian.;.sailyttamLSta"; Irvok kaampaa "demoki-aattista sosialismia" olisi .silloin tuskin- kukaan voinut kek.sia.' • "»EMOKÄAATTINEN SO.SIALIS-MI", JOHTI FASISMIIN Mutta (Tannerin puolueen) ohjelmassahan vaaditaan myös sillöm vai-' linneen (1930) valtiollisen demokrar tian laajentamista ja kehittämistä-. Nyt on sekin - tunnettua, mihm: suuntaan: sita- "laajennettiin ja- .kehitet-tiinT'.. Muutaman vuoden jälkeen se jo -ka.si.:ti suomalaisen fasistlpuolueen, I K L : n , -jonka edustajien kans.sa: so-' siahdemckraattiset Tninisterit olivat sama.ssa sotahallituksessa. Kenties sa moihm aikoihin pohjois-Suomen miehittäneet natsijoukotkin olisi luettava-tuon, "laajennetun ja kehitetyn demokratian" piiriin. Suomalaisen "demokraattisen; sosialLsmin" kehitystie ei sns ollut sen parempi. kuin sak.sa-lai. senkaan. Molemmat .ne .johtivat fasismiin Sitä inhoitta vammalta • tuntuukin nyt nahda, miten .sosdem. puoluetoimisto verhoaa: jälleen tätä maamme työväenluokalle niin ohdakkeiseksi Ja tuskalliseksi osoittautunutta- tieta yh.s tysten .silkkimatoilla ja suosittelee sita ainoana .Oikeana .so.siahsmnn- johtär. vana tiena. Ymmärtääksemme taman tien vaarallisuuden . e i : nyt tarvit.se muuta kuin kuvitella hetkisen, miltä; sosialistisen työväenliikkeen mahdolli- .suudet maassamme nayttausivat, jos neuvostoarmeijat eivat olLsi tulleet .sita toista tieta myöten kaiLsamme avuksi-ja- karkoittaneet taalta taman suomalaisen , ''demokraattisen -sosialismin" sak.salaisia suojelijoita.; Sima tapaukr: scssa ei nyt ohsi edes sosdem. puoluetoimiston ;..herroilla ollut tilaisuutta julkaista kirjapahastaan. Sen asemasta • levitettäi.snn:. vam Hitlerin "Mem Kampf ia-' ja- muuta .senlaatuis- POIKA REHELLISEMPI ISAANSA Sanotaan, etta pojastahan polvi muuttuu. Benedikt Käutsky, on re-hellisempi kum: Karl Kaut-sky. Mainitsematta tosin Leniniä, han tunnas-taa taman olleen oikeas.sa. Han tunnustaa-, etta virallinen sosialidemokra-, tia asettaa sosialistLsen; ihanteen ti-ta kirjaUisuutta, Siis sekin kumma!- jlinen,.tilanne, ettav tuota "demokraat-ti. sen Sosialismin" . ohjelmaa voidaan Pamen "pc.^ki ::-ja .kaiken -kukkuran.-3 Tama ten he itse it.seaan nimittävä', ehi-rnastä omakohtaisten havaintojen: perusteella. Kaikkein ensiksi on svvtä oikaista eias maailmassa viela laajalti: vallalla oleva harhakäsitys, se iv.miuain että lappalaiset olisivat yhä kiertävä paimentolaisheimo. Sitä lieelvat o\(> olleet enaa vuosikvmmeniin. vaan asuvat nvkyaan.oikei.ssa taloissa kuten muutkin ihmiset. Niissä on h u o - nekolu-sto aivan tavallmen, ompelu-: kone seisoo useimpien nurka.ssa ja maitotalouteen kuuluva separ.aattori .huri.see aamuiiriHoin keittiön puolella. Lappalaisilla on näet mvös lehmiä, jotka pv.T-tyvat antamaan etenkin lapsille tarpeellista maitoa runsaammin kum porot. Muutamissa taloiKsa pidetään sitäpaitsi hevosta vetoeläimenä raskanmmillc kuormille Poronhoito ja kala.stus ovat kaikisr ta sivistyk.sen mukanaantuomista uudistuksista huolimatta .sailvneet edel-^ lecn. lappalaisten j)auelinkeinoina. Koko heidän jokapäiväinen elämänsä hi ttyy poroihin: joita, yhdPllä ta^^ •lolla .011 keskimäärin 200—300 päätit' Poronhoito 'vaatii en • vuodenaikoina jyrkästi toisista.-.n eroavia töilii, Tärkeimmät,niista ovat .seuraavat; Syk.sylla min pian kun lumi tulen maahan. ruve'oaan: tuntureilla ja mci-si. s.-;a hajallaan;,kuljeksivia .iioroja y l i - teis-voimin:ajamaan kokoon. Ne joh-,' detaan vähitellen .suui-een pvö:eiiän aitaan, josta: kukin ..omistnju .oltaa omat eläimensä ei-illeeii niiden korviin leikattujen mei-kkien liC-nisteella, Viela nierkitsematvomat nuoret porot, jaetaan omLstajien kesken .siinä suh-tees. sa kuin heillä ennestään on pnro-- .karjaa. Tat,a- toimilu.s.ta kutsutaan poroerotukseksi, ja se on aina lappa-läi.' äten elama.ssa .suurtapaus, jo.s.sa on paljon vakea paikalla ja jonka vhtey-. de.s,sa etäisetkin tuttHvat tapaavat toi-: sensä. -- -,-..: • .; Erotuk.seii-, Jälkeen päiinfnt.aä kukin .talo porolaumaair-ia. eli -tukkuan- .sa, kuten . s i ta kut-sutaaii, erikseen, .siirtäen sita paika.sta 'aiiseen aina.seii mukaan kun jakala tulee .syötyä. Pal-men- tami.sta jatkotaan kesäkuun loppupuolelle asti, mmka jälkeen porot päästetään ^taas, vapaa.sli vaeltamaan pitkin metsiä ja tuntureita. ,Toukokuussa on niiden-synnvty;-;aika. Pienempien Karjoien emät .sidotriaii silloin hihna.sta klinm ja .vastasyntyneiden- vasojen korvaan tehdään heti tuoreeltaan omistajan merkki suurten • karjoien va.sat taasen otetaan knnni vasta: synnytysajan loppuun-kuluttua jä - merkitään. Näiden :'tOiden .suontukses.sä joutu-, yat lappalaismiehet oleskelemaan usein, pitkla aikoja poissa kotoaan, ja majailemaan - milloin mi.s-sakin; tisein teltas a tai lakovalkealla Heidän ela-mansa muistuttaa .siten vielä aikä paljon: menneiden aikojen paimentolaiselämää, Naiset ja lapiot seka vanhuk-set, sitävastoin ovat aina-kotosalla. Monissa k.uv).s.sa olemme lt.sekukm nähneet lappalaisia , värlkkälv.sä kansa llispuvui.s.saan , äjokkipo.'-öliieen : ja; puikkineen.: Tämä, kaikki; on vielä nytkin, .todellisuutta. : Vanhoja pukuja käytetään, niiden, kauneuden jaeri-- koLsuuden vuoksi , sekä myös -slilä syystä; etta - ne erittäin hyvin .soveltuvat pitkiin ajomatkoihin kylmässä ilmastossa.:- Lappalaispukuun kuulu-lupakkoakaan soveltaa .'Jiir.a laajuu^ de.s.sa kum muualla. Kanyan luku-: kirjoitus- Jä laskutaidosta huolehtivat taalla pääasiassa kiertokoulu!. Kuka -vapaaehtoisesti haluaa, .siia lähettää lapsensa edelleen oppia .saamaan kansakouluun ja muihin ylempiin kouluihin. Se on kuitenkin hyvin harvinaista ja siksi on korkeampi hengenviljelys lappalaisten keskuudessa jaanyt, jokseenkin olemattomaksi. Miesten a.?evelvollisilus on .sensijaan vaikuttanut hyv.n .syvästi lappalaisten elamankäsityksim. sillä pälvelu.'i etelän : varuskuntakaupun-ieissa- 011 laajentanut heidän iiäko-älojaan ja .saattanut heidät, läheiseen: kosketukiceii nykyajan sivi.stykscii kanssa. • •• - ! kielisen hallinnon ja kirjallisuuden j puuitec.=^sa on nuoremman polven jo ollut pakko 'cm.iksua valtakunnan-kieli toiseksi kielekseen. Mutta kotiolonsa pvrkivat kaikki viela sitkeasM käyttämään : vanhaa, isilta perittyä; lapmkielta. - Puhdas lappalaisrotu havlaU myo-hitaasti- muttei varmasti seka-avio-; liittojen kautta. Kun lappalainen matkustaa jossakin etelämpänä puet-- tuna muiden ihmisten tavoin, ei häntä" sivullinen monissa lapaukSLssa <vQi erottaa en heimoon kuuluvaksi. Niin pitkälle on veren sekoittuminen jc meiinvt. Kotitunturelllaan Lapin poika on silti yhä vielh vapaa jf tarkkaväistolnen luonnonlapsi: Päas-thk. seen hänen enkoisuuk.si.staan perille onkin etelän ihmisten:;tavattav. hänet juun siclla. porojensa keskellä I Siellä han va.stä •avaa meille taydelli- . - ' .se.sM .svdamensä ja .siellä .hauen ela : Kotioloissaan .lappalaiset käyttävät imaan-ä voi ymmärtää, omaa kieltään, joka ei tunnu olev.an Lappalaiset ovat jäännös vanhasta ensmkunn sukua muille pohjoismain i muiiio n laajalle levinneestä rodusta Sille kielille. Sitäkin on vielä kolmea !) ok a, Euroopan . pohjoiskolkas.sa vh en mur-refa. jotka eroava.t-. toisistaan I v r i f . äa sailvttaa oman erlkoisuutcnsn uika tavalla. ; Omakielista kirjaili- vaikkakin.mahdolli.smidet .siihen nayt- ?uutta ei tällä kansalla ole lUuri.ollenkaan. Sanomalehdistöä edustaa vk.^^i tavat heille nykvisena maailmankau-teiia olevan melko pienet. Mutta pitkin Vähäjoin ilmestyvä ja hyvante- meidän on svytä kunnioittaa heidän kevaisvvden varassa elava lehti. ,.Sik-, KUkeyttaan esi-l5lensii perintöjen sipa tiintuukm todennäköiseltä; etta'vaalimise.ssa ja toivoa, etttl he siinä koko lappalaiskultluui-i on nykyään i onnistuiKivat. — : Paävo. - Vennonen, häviämässä pois maailmasta. Oma-lNorja. Marian Anderson ~ laulun suurlähettiläs -Amerikan taitoilij.-.maäilman suu- ni. halu.sikiii. opettaa minua ilmäl.sok-rimpicn nimien joukossa on usei;u .sellaisia, jotka ovat maan taaiituinuk- Kcllisestä suuntaukicstä huolimatta asennoituneet tinklmuttomästi cdis-tyk.^ elliKcn ajattelutavan puolusta uksi, ja jotka ovat inyoskin taiteensa valnyk.sellä tukeneet- odistvk.s.ollislil pvrkimyk.sla. H(;idän joukkoonsa kuu-luu iiim.- neekerllaulajatar Marian Aiider.son. jonka nyt esittelemme lu-kiioillemme :ja annamme liancii it- ,se puhua heille tyo-,lääii. .Olen häiT;:..;änut .läuluä mm .kauan kuin saatan mulHläa. Ollessani., kol^ miviiolias-c.iin lahjaksi .iJienen pöydän ja iiallin, joiden. kan.s.-;a tapa.sin leikkiä. Noihin aikothiii äitini -lyo.s'- k (.'Uteli. a n kä rasti. jä tyohoii hili lie-.- .suun Imn oiti niinut-mukaansii. Säin istua ruokailuhuonee.s.sa iiilini a:skar-relle. s.sa keHtlo.s.sä, ja minä täjiasui kuluttaa aikaani siten, ettu istuin pallilla nappaillen kevyhi .sormin pöydän pintaa uskotellen iLselleni. että säe.vtln pianolla omaa lauluani. Huo.; ne oli iiaiicroitu. kauniilla kukkata-petelllä Jä kun- lauloin, niin ininu.st:i luniui kiun iv.io kukat; seinillä olisivat ystävjillisesii nauraneet' mintille- Altini ania .sanoi, etta olin- harvinaisen kiltti l3]isi, koska viihdyin nial-niosti yksin: Luonnollisesti en ollut kiltti- mutta, kuiicnk:ii elni suurenmoista aikaa laulelle.s.--aiii jä iiauiti-; e.ss.jni uskottujen, ystävieni seura.ssa. Kuusi vuot-ta täytettyäni, liityin-nuorten kirkkokuoroon.. Plnladelphl-a. ss.-i. -KirKko oh hyvin kuuluisa niU-siikistaöii. ja nuorten kuoroa; jokj .käsitti.. iieljakyin.Tienlii laulajaa; p.vy-dettiin varsin u.sein e:-iintymaan toisien kaupunkien kirkoissa.. Mutta kun juiiania'tk-ät olivaf a.drettoman kalliita lähetettiin -.jin "cjuutct sensijaagi,-että koko ;kuoro olisi lähtenyt matkätm.Mir.a oliii yk-si niistä-neljästä, jotka paiisivät. -mukaan. . ; Kolmuitoistavu(/-i i.in.i liityin ai-kui. sten . kuororjii; ..mutta" viela - vissi; •vuotta :laukJin edelleenkin . nuorten kuoro.^;sa. Tädilläni, Joka niyos lauloi kuoro--a, oli e i l f a in h le MJ "-op-raano, Jä ; me esitimme:, u-iein • duet.-,. tojtt. Mona.sti jouduin toimimaan .sorr. listina jonkun .solisteistamme sairas-tuttuj Kun kuoromme solistit elv.it olleet palkallisia, heillä .ci, aUui. minkäänlaista velvollisuuksia kuoroa kohtaan; joten he - V etenkin .sunnuntai-: sin •--- jarjsstivat i'»:-:elleen j&t:ikin muuta- hau.skail. • Ei ollut harvinaista, että jouduin laulamaan sopraanoa ok-^- SI. Jonkin kuukauden kuliittuii Phi-ladelpluan kuoroien , ylityiua antoi hyväk.seiii: avusiu.skon-er.tm ja lähetti muiut, tekemään tyota; A(ines Rel-fanvdeim johdolla. - i . Korkeakoulun - tärkn.Hlftjii oli oikeastaan .'-e henkilö,- jonka avulla pää-.; sin -ikäänkuin sätnmann urallnnl; Hänen periaatteenaan oli sääda tytöt tekemään tvoiä. multa tekemään eniten luuri sita. tyota.: jota he rakas-tiv. at. la han tiesi, etta mlnil- halu.sln ennenkaikkea laulaa. Hänen ja enll-dcii muiden auMaiienl toimesta minulle a vauiii mahdolli.suus, -jatkaa oplntoianl Dävid ni.shbämin. Amerikan kuuluisimman laulunopettajan luona.- Tarkastajani: oli lupautunut suorlttamnan kustannukset, mutta einienkuin ehdi'; aloittaa siellä .tämä .suun opettaja kuAli: Ml:ss Roma oh-jäsl minut sliten toi'ien kuuluisuuden Mae.stro.. PoKhetllln. luo, .ja hUnun kanssaan olenki.*: sittemmin työskennellyt tähän 'asti.- . Minulla oi ole ollut iminkäänläKsla yl|l);iä.semattomiä probleemeja äänen. muo(lortuk.scs.sä. Se on kehltviiyt niiden luo;;nolli.'-ten lakien mukäi.sos- .tl. jotka olin: aivan, alussa -omäk.su-nut;. :Miiuillä ei ole mitiiiln ylimiiä-liuisia, lakeja.. Tvoskcnlclen vain .sen .iincislon kanssi Joki o»: kayteti.i-vissanl. En koskaan laula silloin: kun olen väsynyt, ja:kun :kuljen p iU kiila konseruiinatkoxlla, saattaa , k u i i i lua useita päiviä, joiden aikana en lainkaan harjoittele. Sellaisessa tilanteessa, jollom pitaa matkustaa, -t on koko ihmisruumis nllfj .väsynyt; etta sillom harjoitteleminen olisi suorastaan aanen rääkkäystä. Kun inl-' nulla on laulu, jota erikoisesti, rakas-tan, saatan harjoitella sitä tuntlkau- sj palla, mutta en koskaan laula täydel-? la voimallani enempää kum yhden tunnin päivässä — ehka sliakaan y h - 4 delä kerralla. HarjoituksLssa tulee jo-, kalsen yksilön maarata oma rutiinin-; sa, ja sita tulee noudattaa, jos aikoo paästa puamääräänsa. Ja Marian Anderson on paä-ssyt paamaaraansä. Mi.ssä ikina han onkaan liikkunut on hänen laulunsa vaikuttnnut: lumouksen tavoin.: Pa-riLsi — niinkuin oh odotettukin — suorastaan villliiityi Ihastuksesta hänen ensimmäisen vierailunsa aikana, Lontoo otti hänet kokonaan omakseen ja Keski-Euroopä, jonka musiikkia han niin -syvällisesti tulkitsi, kantoi hantakasillä&n. Kun hän keväällä 1935 emimmaLsen kerran esiintyi valituille musiikinystäville Sälzbur-glss.!, Jotkut kuulijat olivat niin.hämmästyksellä . Ivötyja, etteivät voineet sanoa mitään, toiset pyörittivät päätään jä tunnustivat Marian '20-vuosl- .sadan suurimmaksi. - Nain jatkui Märlän Andersonin voittokulku maailmalla, ja hän vaelsi yhä eteenpäin. Hänelle järj&stettlln konserttimatka Skandinavian mnlhln, jä tänne pohjolaan hän .saapui sues-lajannän Kosti Vehanen, jo-itn. tulikin sitten hähen vakituinen .saeslä-jäii. sä. Valkeni myö.skln päiva, jolloin Maria saapui Suomeeni Jä hänet esitettiin maamme .seka koko maailman eräälle suurimmalle imisiikkl-mielielle, Sibelluk-selle. Oli Jotakin enkoLsta siinäkin, että mestarimme kirjoitti ja .sävelsi lauluja tummalle laulajattarelle. Kosti Vehnsen .ävustuk.sella Marian Andersonille avautuivat pohjolan poi-tlt kuin ilaikäi.sku:vtä.: Marian ihailee Ruotsia ja han on opetellut .sen kielenkin, jota hän myo-kin laulaa, mutlä hän laulaa yhtä hyvin myös .suomea kuin ranskaa ja Italiaa, jo.skln hänen en<,'lanr.lnklellnen laulunsa on suloisinlä musiikkia mn»nll-massa ja hänen .sanontansa on kuin kii.ailliu, — "Uu.si Nainen". I "No lakkaa nyt Jo, Jankuttamasta situ: yba ja .samaa, minu uudistan Vapauden tilauksen tanaan!" t.tiiitfttcltse Nt!W Yorkista Hekhiklin $4.')3.O0, edestakaisin ^815.40 SUOMKEN — T A N S K A A N — NORJAAN — RUOTSIIN Y. M . . 0 Tehlcui riiklialilauli>rnn(i,rnyt.nir<tbiii<tj> . « r l t y i )• i . IVlfl vartun. — M r r m i u * «tulil- - t f » niak»>.tiii|ii li|>piija. j i i i lialualie t a o t i u . lukuUiiann* Cauaitatu. Ilanklnias-p(««(t' || rilaiiiiiit.- /'fjriaVaa lalieiiipia:tli'iu(a. Mr oahtommt kmktnlaiila - V A K U 11 T U K 8 I A' Tnr*.il llrjotpyfätutmi.: O. K. JO H N S O N & CO. Vakuutus. Ja matkailutoimisto 51 Gerrard: St. W. (Bay'n lähellä. WA: 1403 Toronto 2. Ont, t ä ä vi a alempaa tai bassoa oktaavia vat mm; - helnillaT täytetyt-jalkiiTCeT:- köikeammalia nahkasäary.stimet.:;lämmln turkin ta- Jälleen painattaa entisine painovir-hemeenkin, on mahdollista vain .siksi, että, leninilamen tie so-sialismiin- on Olkea: ja perillevieva. , .Se on jo ilkeaa hi-storian ivaa, mutta : tuskinpa tuon "demokraattisen, sosialismin"; saamamiehet sita huomaavat. , „• • - - - .,„•..••- . -c - Sillä Vdemokraattisten: .sosialistien" Iälle porvarillisen liberalismin ihan- i , , , , . , ^^^^ ^ jpolvi ei ole muuttunut pojastakaan jmuuten kuin Siina, suhteessa, etta po-i jät,: ö^ät, isiään, jiilkeam^ yat, käsityksiään •*!yksilön^^^y^ komea neljän tuulen lakki, puku on niin lammin, etta mies voi se. paallaan vaikka nukkua :lauhalla 'talvi-ilmalla ulkona ilman- nUotioUi ' l a J l ä i s i s ä tehtävi "^u tulin tunne- 'KITICSI ..ylci.solie ja pastonrnrne. Dar Park.-. an'o! erikol.'-en sy-äyk-e • mu-siikkiharrastuksillenl kutsumalla vierailijoiksemme .:• kuuluisia soIi:-;teJä. Näin. .siiin tilaisuuden tutustua -mm. Jl . N U • C I <<TOMAC» MKMKOT T O R O N T O L A I S E T TANSSIT TARMOLASSA teen. ; Mutta silta huolimatta, etta .tama ihanne on lainattu -hberaaliseltä: por-, Varistolta, se ei ole nykyisin etualalla vain Kautskyn pojan: teoreettise.ssa la.sten kamarissa. Se • on; etualalla kaikkien . soEialidemokraattisten ^puolueiden -ohjelmissa, lukuunottamatta Ita-Euroopan ja Italian sosdem. puolueita.-:: Sita • saarnaavat Englannissa ^Morrison ja Laski,; Raaska.ssaL*ion Blum, Saksassa Schumakferja Suomessa Unto Varjonen. "DEMOKRAATTINEN SOSIALISMI" SUOMESSA Sau Joka lauantai-iltana avoinna keskiviikkona. lauantaina ja sunnunlaina. Hyvä ravintola aina. Itseltään Hitlenltakin eivatka ainoas; taan porvarillisilta 11 be r a.al.e i l ta. Yleensä he ovat isiensä kaltaisia ja lähtevät tanaan-mielellaan; tarpomaan siensa . polua:. uudelleen , ottamatta rainkaanlaista, oppia historiallise.sta kokemuksesta <"Jatkuu) NE K O R K E A T HINNAT : Pan skotlantilaista käveli kaaulla ja toinen . kilisteli :.jotakln: taÄkus.saan. • Ajokkiporoja, jotka u:<eis<-;a :kuvi%;ä-j Roland Haye.siin.-eraa.seen ••maailman, nähdään^.... lappalaist-tn .<euralai8ina tunnetuimpaan ' laulajaan.: ••Vierailir-kuten ,vetokoirat.;e.skimoiden t b v e r e i - J ä m m e . olivat aina hyvin koulutettu.-: na, on kussakin talo s<i useampia Ne {ja mu l l i c k i - i h . T i i s l a , jotka lauloivai vahtaan .lauman - voimakkaimmLSta päaasia.'i.sa.kla.ssillisia aarioita.;. M i -: uroksista noin 4-vur>tiaina ja niua na puoleltani esitin engl,uitilaisia opetetaan- sitten pari --talvea,. minkä j lauluja. Na ma tilaisuudet antoivat ai-: jälkeen . ne jotenkuten tottelevat ih- fna uutta: inno.^}lusta ja ko.ska en- yrri-mista. : Poro ei - kuitenkaan: ko.skäan jrnartanyt: .saksaa,, ranskaa - enkä. itaT tule niin kesyksi kuin hevonen jj (lUa pidin kiinni jokaisesta kuulerna^- tottumat-to.man. miehen, onrnelko vai- j tani • nuoli-sta j a -koetin' iniden, avulla j keata: saada hyvinkään .harjoiteltua .joppia .savelenv ilman ...sanoja: Olen "Todellisessa demokratiassa", jonka! Hänen toveriasa kySyi: "Jack, sinulla -Varjonen :,julkai.<n. yuonna .1945, -ei jon. varmasti siellä: taskussapäljoh-i-a-tosin; käytetty "demokraattisen sasia-; haa?" lismin": iskulausetta, mutta, sen eräs-' tä- peruskäsitettl,.: porvarillisen liberalismin .asevarastosta Hitlerin "Mein Kampfiin" siirtynyttä "yksilön va- "Eikä mitään", vastasi Jack, "ne ovat vaimoni tekohampaat... Katsos, meillä on ayöty liian .paljon ate-riain välillä.", " ' ajoporoa.juoksemaan ; mielensä" mukaan.; Se on näet pohjaltaan : aina villieläin: Naiden vetojuhtien SUUT rena: etuna lumisessa Pohjolassa: on kuitenkin se, etta ne- py.styvat: kuljettamaan: Lsantaansa :tieltomien taipä- .j leiden poikki pak.su.s.spj^n.pehmeässä hange.s.sa.:.;,; Niiden heikkona puolena taasen,: on, mamittava :pieni.vetokyky; Sellaisen kuorman kuljetuk-veen,: minkä tavallinen, heyonen, vetaa yksinään, tarvitaan 4—5 TK>roa.. : Ne seudut, joi.ssa lappalaiset asuvat, :,ovat Suomen karuimpia ja .syr-' aina . y r i t t ä n y t , oppia ; ^.-tulkitsemaan kaiken . masiikin ilman sanoja,- vaikka olenkin ;ta->-3in-: tietoinen- siitä, -että: molemmilla on yhtä .tarkea osansa musii/ckieljimas.sa. 01l'es'.ani toisella luokalla ko.-^kea-koi. iliis.sa kuuluisa mutitä:'-näyttelijä John Thomas::'Bu'Uer tarjoutui kus-/ taniämaan lauluopintoni Jos.sakin suuressa masiikkioplstossa. Jos vajn omaiseni suostuisivat .tallafseen .ehdotukseen;- .Tähän mennessä • en ollut vielä .saanut - y h t ä än laulunyjntia.jä niin:minut lähetettiin Mary Patter- Jäislmplä.;SlkEl niillä et ole v o i i u k o u - . ikonin luo, joka kuunneltuaan laulua-: .Älkää pitäkö vatsa-; peräpukama-, maksa-; tai virtsarakkovikoja: •• KävttäkiiäRU.SCI TREATMENT VATSALAAKE-rTA: Lauke huojentaa umpitaudin.- ruuansulatushairiön,, vatsäkäar sun..vät.sakaasukivut, rinnan alla tuntuvan palno.slavan.-käasuri. lioistaaepiinormaalisenvirisahapon,munuaisista ja virtsarakosi ta, hapot, pääiikivun ja -huimauksen, peräpukama- taiymäksa-viat, vatsävian aiheuttamat peräpukamat,' katkeran tai.liappä-maii maun .suusta, rintaluldenalla olevan kivun tai; vasfcmmallä täi OIk(;!illa jjuolen vatsaa olevan kivurt. Sadat ihml.'^et 'sätiövät — t ä m ä on parästa lääkettä mita olen koskaan käyttänyt: Tämä laake on hyvin tunnettua miljoonille kautta Canadan ja Euroopan mäissä.. H!ntä:$5.50 pullo:: . ."Vliksi karsi Ke reumaalll.sta; nivelreumatismin tai lihaskipuja Ja poltteita? Kayttakaa MI/ARII KALVAA Selkäkipua, kipeisiin pakottaviin olkapäihin tai lapa-iluihln, kipeisiin kasiin, kyynärpäihin; ;ranteislih; kilpeään, rintaan, lonkkasarkyyniv;iuuväloon,kipeisiiri Ikangistuneisiin. ajettunexsiin tai pakottaviin polvlih nilkkoihin täi ;jiiscnlln,kylmiin .Jalkoihin ja sellaiseen tunteeseen kuin muurahäLset kävelisivät ihon j a - h är hän välissä; Käyttäkää. MIZARIi:.sälvaä vain ai.kiii- Hiiii, kerran, seitsemässä - paivä.ssä,: eikä jökä päivä: MIZAH H on vaslaarsytysta aiheiittavaa nfilka vetää märkau sisältävät näppylät ihon: piririalie,^ auttaen SIIS heti ensimmäison: kayton jäiket-n ja huojentaen reumaaitiKia:;kipuJa:-jä. poltteita^ ;. Älkä MIZARH salvaa paahän, kasvoihin taiirnuihin arempiin päikkoihln;.Hlnta$4..50 tölkki. Hyvin tunnettua Caiiadassä,. Yhdysvalloissa-jaEuroopässa.':--^:'^^ Mik.si karsitte .yska.siä Ja kylmettvmisestU? Kay ttakaa DIANA-TIPPOJA . Jlf:. Eurooppalainen / pärannusmenetelma, muutama; DIANA-tippa (^:^^i7n?=^j .'oktripaläi.sa tai pienessä määrässä kuumaa vettä auttaa huo- ! jentamaan y.skaa, kylmettymistä, nenakatarriä, huojentaa hengenahdistusta Jä henkitorven tulehdusta. Hyvää kesällä jätäli^^^ v e l l a . P i t ä k ä l i aina pullo I>IANA-tippoja; kotona. Se oh alria kkytannoUlnen olemassa. Hinta $r.00 pullo. Miksi kärsitte reumaattista, nivelreumatismin Ja lihasten , kipua ja poltetta? Käyttäkää LU8COE'S/RlIEUMATIC PAIN R U B L I N J A M E O T - r i X : :^ Linjamentti auttaa tuottamaan, nopean huoJennuk.sen;selkär icipuun, lieventäen kipeitä pakottavia olkapäitä tai lapaluita; , kipeätä; kankeata niskaa, särkeviä kasia, kyynärpäitä, ranteita: tai sfjrmien: nivellä, kipeätä rintaa tai selkää, lonkkasärkyä;- . luuvaloa, kylmän veden vedon tai kosteuden aiheuttamaa ki.--; pua lantel.ssa, kipeätä, kankeata, ajettunutta tai ;p^^ polvea, nilkkaa tai niveliä. . Tama hnjamentti tunkeutuu ByB'- valle Ihoon, siten tuottaen hyviä tuloksia. Sita voivat käyttää'^ aikuiset Ja lapset, : H l e r o k a a s l t ä kipeisiin paikkoihin kahdesti: P paiva.s5a. Hinta $l.gO pullo, tai 3 pulloa $2.50.; Kaikkia naita lääkkeitä myydään paikallisessa rohdoskaupoissa, kirja- Ja sekatavarakaupoissa Canadassa^ Niitä valmlijtaa; LUSCOE PRODUCTS LIMITED 859 QUEEN STREET WEST TORONTO 3, ONT., CANADA Hr i 'M i i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 17, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480817 |
Description
Title | 1948-08-17-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ARMAS ÄIKIA;
''KOLMAS
1^ ^ . . / l a julJvaisem.-ne kerran \i!kössa. iiisiaisin. askeuim Suo- kya sosialistina, vaan porvarillisena
j^^.;-a::''.uiaiiiiri O V . n kustannuksella ilmestyneen Armas Äikiän jliberaalina. Leninin mielestä^ Karl
tr^^-'k^iiiio:r^^:^- lera^ ^»ti ja. erikoisen .vauhdikkaasti kirjoittaman teok- iKautsky koetti mukauttaa Marxin jä
KOLM '^"^ ^>'^^''^^" P'^l'J*L"s-teoreeilisena kirjana tama teos on 'Engelsin oppeja porvarillisen libera-
^jaiiK-thiainen nykyisen kansainvälisen ja erikoisesti Suomen'lismin henkeen kieltäen sen, mikä
V::in:ccin ''"'^^ sila lukijakunnalle toivoen, e t t ä se ah- niarxilaisuudessa oli vällankumouksel
ii-ai'^'t-:i-r'>i yhtijsty ja klubien opintokerhoille tule- lista ja hyväksyen sen vain sikäli, mi-ccv;
i elta se herättäisi keskustelua myös Julkisen sanan i^^ah se turvautui parlamentaariseen
paulia '. t:;na c^.•dtl.:^.kJl5:tMl detuo- :
kraÄUiseii .vapäuskai.':ykien .sisältö- ;
na. Siiavasioiu kansanjoukkoja. jo:l- |
ta - deaiokraattisen sosialismin" kut-.j
spmuksena on fuojella kapitalistiykss- |
lö.ta* tuossa kirja&sa kohdeUiin sei-1
laisella yleiikatseella. etta £iia voi jo j
hyvällä sj-jlla nmiittaa. yksilön v:- [
haksi "massoja" kohtaan. . • . i
Sosialidemokrarian tien tekijät lienevät
kuitenkin huomannee: Varjosen
teoksen puutteeksi juuri sen, ettei sli-
Lappalaiset eivät enää ole
kiertäviä paimentolaisia
Tiistaina, elokuun 17 p. — Tuesday, Aug. 17 Sivu
i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-17-05