Vapaus, August 17, 1948

              ARMAS ÄIKIA;
''KOLMAS
1^ ^ . . / l a julJvaisem.-ne kerran \i!kössa. iiisiaisin. askeuim Suo- kya sosialistina, vaan porvarillisena
j^^.;-a::''.uiaiiiiri O V . n kustannuksella ilmestyneen Armas Äikiän jliberaalina. Leninin mielestä^ Karl
tr^^-'k^iiiio:r^^:^- lera^ ^»ti ja. erikoisen .vauhdikkaasti kirjoittaman teok- iKautsky koetti mukauttaa Marxin jä
KOLM '^"^ ^>'^^''^^" P'^l'J*L"s-teoreeilisena kirjana tama teos on 'Engelsin oppeja porvarillisen libera-
^jaiiK-thiainen nykyisen kansainvälisen ja erikoisesti Suomen'lismin henkeen kieltäen sen, mikä
V::in:ccin ''"'^^ sila lukijakunnalle toivoen, e t t ä se ah- niarxilaisuudessa oli vällankumouksel
ii-ai'^'t-:i-r'>i yhtijsty ja klubien opintokerhoille tule- lista ja hyväksyen sen vain sikäli, mi-ccv;
i elta se herättäisi keskustelua myös Julkisen sanan i^^ah se turvautui parlamentaariseen
paulia '. t:;na c^.•dtl.:^.kJl5:tMl detuo- :
kraÄUiseii .vapäuskai.':ykien .sisältö- ;
na. Siiavasioiu kansanjoukkoja. jo:l- |
ta - deaiokraattisen sosialismin" kut-.j
spmuksena on fuojella kapitalistiykss- |
lö.ta* tuossa kirja&sa kohdeUiin sei-1
laisella yleiikatseella. etta £iia voi jo j
hyvällä sj-jlla nmiittaa. yksilön v:- [
haksi "massoja" kohtaan. . • . i
Sosialidemokrarian tien tekijät lie­nevät
kuitenkin huomannee: Varjosen
teoksen puutteeksi juuri sen, ettei sli-
Lappalaiset eivät enää ole
kiertäviä paimentolaisia
Tiistaina, elokuun 17 p. — Tuesday, Aug. 17 Sivu
i<H-n inaanmiesiemme keskuudessa. toimintaan. Vuonna 1915 Genevessä
ilmestyneessä kirjasessaan Lenin ver­tasi
Kautskyn venäläiseen liberaaliin
Struveen ja saksalaiseen liberaaliin
Vuonna * 1918 ilmestv-
Sosialiclemokratian "koi mas tie" kapitalismiin
TEOREKf''••>*-:^ V-^*'^^'^''^'** tajat, Venajan bolshevikkeja lukuun-'Brentanbon
SOsIALIS->HlN •'^'^^T*'-^"SEST.^ ottamatta, asettuivat . kannattamaan'neessä '.'Luopio Kautskyssa" Leniii lo-
^.jrT.mäi.-^en :i.i2aiiniansoda2i aika- j oman maan.sa porvarutoa sen imperia- 'distaa;"miten Kautsky muutti Marxin
--a i l \ o . a e n l i i k k e e n ha- listise&sa sodas&a, Bemsteimn linja tusinaliberaahksi", mika merkitsee si-
•jsiriiuS^f"..- .iJiirreeiy. • nun Suomessa •, paasi. .voitolle kaikkialla, muualla pait- : t ä , e t a K a u t s k y " i t s e o n vajonnut sa-
)o.n.as.,. . . . . . . . . . . . .
•y^icnnooti p;er.:e:v lankokuntien pol- jneita m.enshevikkeja vastaan: j a joh- iten porvarillisen demokratian luokka-
-tvii-tr.v^ .«säilön •
• cosi3''ö^niokraii3n tie ja kom-i kuussa tapahtuneesta porvarillisesta
•^^-jismir ''^ •.Teoreettisessa vaitte-- jvallankumouksesta marraskuun.7.päi-
Tsjä' t.ri5i}»Tii-'i-»i:tua' ovat -suositelleet ! vana tapahtuneeseen -'vanhan ajan-
V*3i=e' •• ^n^ainvälisfet kuuluisuudet |laskun, mukaisesti nimitettyyn» loka-c^-,
e;dc u • • Tanner Jalkim-
Tj'->'<i ' ^'^'^ puolustaneet
--1-x'ldi-er ^oMahsmm suunmmat
tX-aj3- Ifn-i j a Stalin seka cgn
ij.^.;o Ka . I euknecht, Rosa Lu-vfj>'
il)U''e ••Dimitrov; Cachm-,:-Thorez.
PJli' To^' ; — JOS Suomea-i
- i " ei uno') b". i — O W Kuasmen.
Siv^hykseii aikojen. ..Xulue.-isa iun-.
keutuessa' lauhkeista MmLst-a .arktisia
seutuja . kohti . oyat - pohjölsesj-a' asu­vat
alkeellisemmat kansat vetäyty­nee;
yhä lähemmäksi ikuist-ijääiii .ja
lunta saadakseen siellä elää rauhassa
na estetä "demokraattista sosialismia ' _iapaata elamaansa suuren
luonnon keskellä, mihin he ovat tot­tuneet;
.Niin_oyat tehneet eskimot J.T.'
iskulauseena ja siksi he ovat kaivan­nee:
sen esim vuonna 1933 hyväksy­tystä
sosdem. puolusen talouspoliit­tisesta
ohjelmasta. Sosdem. puolue­toimisto
lamaa tuosta vanhentunees­ta
ohjelmastaan seuraavan kohdan:
'^Työtätekevien luokkien valtiollisen
vaikutusvallan kestävä lujittaminen
on meidän maaosamme kuitenkm-mahdollmen
vain säilyttämällä val­tiollinen
demokratia ja s;ta laajenta­malla
-j:v .kehittämällä. Vam demo-myos.
lappalaiset, jotka asustJVat Eu-.
roopan pohjoisimmissa osissa. Suo-men.
Ruotsin ja Norjan valtakuntien
alueilla. Lappalaisten nykyisistä olois­ta
ei. kaikilla sivistyskansoihin lukeu­tuvilla.
ihmisillä ole tarkempia tieto­ja,,
koska se heimo a^uu kaukan:i
maailman humusta eika omssta aloit-,
teestaan-koskaan mainosta itseään
S!k_-^ipa saanen tassa nvt hiem;iii kcr-kraattl^^
n' keinoin voi Suomen tyo- 'o» lappalaisten eli <;aaniclaLs:en ku-
. , - - . . -. tatpkeva luokka kulkea maamme ta-
:.n.-^a on kavty Kiih- si Venäjällä Siellä bolshevikit Lem- malle tasolle kum liberaalu joka loo- lousolaman sosialistisia muotoja koh-väittelyä
silta, mika.^nin ja Stahnin, johtamina nousivat Pöttelee latteita fraaseja "puhtaasta j ti Senvuoksi sopiikin Suomen sosia-os-.
iih.^mi.in.. Jos ex oteta : taisteluun, sosiahsmin . asian kavalta- |demokratiasta' kaunistellen. ja hämä- lideniokratian tuhniislauseeksi*: "De-^
mpkraattisU
sasialLsmiin-':
tiev •
IRVOKAS SISÄLTÖINEN OHJELMA
. Jbs.nyt pidetään mielessä, mlilais.ls-
K A V T S K Y SALASI PORVARISTON
DIKTATUURIN
Tama Leninin lausunto luonnehtii
tieta demokraattiseen
(.Sosialidemokratian
Leon Blum. Van- [kuun sosialistiseen vallankumoukseen
Taman vallankumouksen seurauksena
syntyi maailman ensimmäinen so.sia-sattuvasti
Karl Kautskya. joka Bern- i -"a oloissa tama Lskulaiise on hyvak-steinin
ohella muovaili • nykyaikaisen l^y^^y- suomalaisen :'demokra.at-sosialidemokratian
teoreettiset perus-listinen
valtio, joka nykyisin" tunne-i^^^^" ^^^'"'' ^ " ^ '''^P'^^"
toan Neuvostoliiton nimellä.
K A U T S K Y REVISIONISMIN
KANN.ALLA
. Kail. Kautsky siirtyi jo ensimmäi­sen
maailmarusodan aikana tasiasial-lisesti
.Bernsteinm kannalle käpita-lis.
mista sasialLsmim siirtymistä ko-=;-
keva.sia kysymvkse.ssä. Tuo-miten Le­ninin
puolustaman vallankumbuksel-h.
sen tien ja käyden vimmattua tais­telua
Venajan. sosialistista vallanku­mousta.
ya.staan Karl: Kautsky kan­natti
Saksan, porvarillista, vallanku­mousta
ja sen- synnyttämään Weima-rin
tasavaltna kapitalismista sosialis­miin
• .siirtymisen- ;• muotona. Karl
LFVIV IA K A I T S K Y N PAIKKA
SO^iVIfJ^vriV HISTORIASSA
Pf,-iictuv-i viiittclv käytiin Leninin
ja K J U . ' i l i l l - * Molemmat ovat
jrijjöi-n^e'-- -i)!-tpns3 cclu.'?tnmia aja-
•Tijic^ia vana'in kokonaisia iteok-sia;
]o;«a -a-m- '"' > "^i käännetty .suo-
Tpk-siki" K'Hi.-::i:nvalista • kommunis-
'3 f : n >n,.)J'-ta sc-ialidemokra-
.jiaa :.ei,; •voida':'rualena-:'-ilman. näitä
ijiiehiä. jotxa; molemmat aloittivat Kauf.sky yritti leimata epädemökraat-
.teoreetUsen urnina; m r x i n ; : ja. Eri^
eelsin feoron • jnytöiminna
•»e^ta To=in Lenmla ja -Kautskya ei
•voida rnnn.stan toirsiin.-^a historiallisen
.'rrierkitykseiisä p.uolesta, ..•.sillä,:' edelli­nen
oli--ekä nj-artclJiana etta.toimin-
•• niP.' .niiehöna • \n..ii')situh.a'n.sien yli -nä-
• u\ u iil 1 -icn loka ei ole jätta-
; nv jälJripoIviIle: ainoastaan ,40 osaa
kä-sittäviji .:kobltlija:.. .•teofcsiaan,.-.^:'vaail
mvös manilnian ensimmäisen sosia-li?
risen valtion • Neuvo.stoliiton. kun
:taas jitlic-immaineiv oli.seka- ajatteli-jaAaettä
toiminnan miehenä kaäpiO;
-ijokalupa.si kannattajilleen sellaista,
.mitä el •vainut, toteuttaa ja senvuoksi
Jäit! jälkipolville vain kirjalliset tuot-
•-teensa — unohdettaviksi . •. Vaikka
•Kar! Kautskv oli nykyisen sasialide.-
.mokratian ' tieniiäyttäjä,. 'niin:., hänen:
:';kirjöitel.nvanf>\'i'ovä-t; jo. :tiihään losoit--
Jtaujuneet sii'nii..,niäärin vastakkaisiksi'
haterialli.sell.e^.kenitvkselle. että- kan-
• samvalinen^ . .so.sialidemokratia • vain
.harvoin .vetoan tahnn oppi-isaansa
, aivankum häveten hänen muistoaan-
•hn • Mutta- .siita huolimatta. Karl
•Kaut.^kv on, huomattavin musta teo­reetikoista..
• l o i l a . . sosialidemokratia
nosti Ij<?nniia.va.Viaan.: Ja puhuttaes­sa
n-mer.o.niaa n -nvkvaikaiseh sosiali­demokratian
.tiestu Karl Kautskya el
••voidalinohtaai^ : •• ' '•.:•'.'
BER.VSTKLNTN .TA K A U T S K YN
'DEMOKRAATTINEN
.SOMM.ISMI"
• Jo viime vuo.<:isadan lopulla, saksa­lainen.
Eaiiard' Bernstein- oli kirjas-^
saan Soqa i-nvn rd€lKtvk.sef' koet-,
.tanut todistna Karl; Marxin opin. ka­pitalismista
sosialisiniin-..- ..siirtymise.n
ecen\T\ si-u viiheelliseksi Bernstein
'J\aM tpci ^cs=.'ian 'r-apitali=;min kehi-;
'^•£'2 -k^-inlol-^esti Tarkoitustaan
:^^a^en valusemiensa vajavaisten, ti-
;lötötietcijen:;perast:eella--h jiah-tcp^
atok^rji fua Maixin kasitjk.set
Malin.sr-ta kasautumisesta, luok-
-=a,neun -:arust.jmisesta ja sosialis-
-«•n '.aran^ziimoukien -laistamatto-
'^'•'-ai^tz oii-,at muka Mrheellisia.
••^•:p-al,^m--tr \o.tiin Bemsteimn
..-•^Tt-csta. s.-ir.'.ya , sosialismiin yksin-
«^•lan 'rau.-ialhsta' "demokraattis-feta
\ab;iellen tapahtuvien uu-
Jp^tusteii •avulIa.^';: 'v '-,^:':• ' ^'••••••
KP^IsIO.MSMIv ^ .A.STUSTETTHN
ajar huomattavimmat sosiah-;
^jokTaaii . johtohenkilöt esuntyu-
•-t:^'a B m 'runn esittämää marxi-
•^yxc^n pc: usväittämien "tarkistus- v.,r"'°""'^'''' ahtaan Nuori Karl
; ; ° ' ' ' ' '\ ' '!oin kiivaimpia Bern-
" '••'J--i^-ajia Venäläinen Ple-
• jo>ia rr>os mvohemmin esiln-
_; soiia ? •> allankumousta vas-tu^
T-> s".ia vaiheessa Bern-j-^
n CD- n.o!u"aen kansainvah-
•' ^r^'^ a' c.-^n^rj-.-rat.iaj^ \alIankumouk.
-n.aa Vasta ensimmäisen
;~: "^'^-^ ..Wella ja .entVisesti
^^^P-h^,t-^a jolloin kaikkien mai-
' * 50 ia.mt.ri r,.-iacian viralliset edus-tLseksi
Leninin edustaman proletari­aatin
diktatuurin, loka Leninin käsi­tyksen
mukaan merklt.si porvarillLstä
demokratiaa laajempaa kansandemo-;
kratiaa. Puolastaessaan omaa kan-;
taaiisa Kutsky nimitti sitä ."demo­kraattiseksi
so-sialismiksi''. • Vielä 20-
luvun puolivälissä, jolloui Lenin nä­ki
selvästi Weimarin ta.savallan jou­tuneen
. porvarillisen vastavallanku
mouksen - temmellyskentäksi, Kautsky
pani kaiken . toivonsa tähän Welma-rin
.tasavaltaan luullen, sita. sosialis­min
auTingonnoasuksi. Han kirjoit­ti:
';Ken puhuu vielä nykyään Saksas-;
sa Väkivaltaisesta vallankumouksesta
ja vallankumouksen uudistamisesita'
sima mielessä, vaikkakin' hän tällä
hetkellä luopuu mellakoimisesta, hän^
muistuttaa miestä, joka. koska hän
täydellä oikeudella kello 3.aikaan aa­mulla
julisti tulevaa auringonnousua,
nyt luulee olevansa periaatteittensa
•mukaan : velvollinen myös viela puo­lenpäivän
aikana julistamaan sita
samaa." (Karl Kautsky:.. Proletari­aatin
vallankumous.)- • '
.Nyt ei. tarvitse - tuhlata monta^ sa­naa
.sen :seikan 'todistami.seksi, etta
Lenin , oh . oikeassa ja . K a r l Kautsky.
vaara.ssa. .Weimairin--tasavalta ei ke-hittvnyt
sosialistiseksi auringonmaak-
•si.
lismista sosialismiin: siirtyminen voi
tapahtua, vain siten kum Marx ja
Engels ohvat esittäneet,: proletariaa­tin
diktatuurin eh porvarillista demo-'
kiätiaa laajemman demokratian muo­don,
proletaarisen demokratian kaut­ta,
niin Karl Kautsky selitti vastu.sta-vansa
tata kehitystietä, koska.se sul­kee
kapitahsti-sen vähemmistön. pois
demokratian . purista. Kautsky esitti
sen Mlall» ."demokraattisen KO.s:alis-kansandemokratiaa.
• S:ten han.puo­min'^
Lskulauseen , vaatien de.mokra-tiaa
kaikille, myös kapitalistiselle vä­hemmistölle.
Kautsky salasi sen, etta
porvarillinen demokratia on olemuk­seltaan
porvariston diktatuuria työ­tätekeviä
kansaa; sii.s väestön valta­vaa
.enemm'.stoa kohtaan. Han salasi
sen, e.ta proletariaatin diktatuuri on.
.kansan valtavan enemmistön, työ­läisten
ja tyotatskevien talonpoikien
kansanvaltaista-, vallankäyttöä, dikta­tuuria
harvalukuista kapitalistista.
Vähemmistöä kohtaan, mutta: laajaa,
myps taloudeUiselle .alalle ulottavaa
lustaessaan "demokraattista: sosialis­mia"
joutui pakostakin puolustamaan
vain tavallhsta porvarillista demokra­tiaa
ja .sen.diktatuuria työtätekeviä
luokkia, -kansan enemmistöä vastaan.
Karl Kautsky er kuitenkaan tun­nustanut,
etta han olisi ollut porvaril-hnen
liberalismin perinnön vaalija.
Han valtti kivenkovaan olevansa
marxilainen ••. sosialisti.
POLVI
•.;.•(»'• •••
PORVARILLISEN DEMOKRATIAN
AURINGONLASKUN MAA
Se oli porvarillisen demokratian au-ringonla.
skun maa, jo.ssa viela Karl
Kautskyn elae.s.sa paasi, valtaan ,so-
.siali.smin pahin viholinen Adolf Hit­ler
. Kautsky • oli .talloin ehtinyt kuolla
(ennen .sodan päättymistä),,joten han
el. pääs.syt näkemään, miten :S0.sialis>
mi voitti fa.sismin. joka sita ennen oli
voittanut. Saksan "demokraattisen so­sialismin";
Karl Kautsky ei ehtinyt
näkemään, miten Lenimn perustaman
sosialistisen- valtion maailmanhiston-allLsen
voitto fasismi-sta avasi .monille
Neuvostoliito.ssa vallitsevan proletari­aatin
diktatuurin., aikakautemme; ke­hittyneimmän
-demokratian - muodon.
..sosiali-stisen -demokratian mahtavien
asevoimien suojeluksessa. -Karl Kaut­sky:
ei ennättänyt nähdä kaikkea tata,-
sillä hän kuoli suurimman unelmansa,:
-Weimarin tasavallan: raunioilla., . a i - ,
vankuin todistaakseen - kuolemallaan,
e t t ä "demokraattlsek.sl sosialLsmiksi''
nimitetty sosialidemokratian .tie. ei voi
johtaa sosialismiin, kun .sita. vastoin
kommunismin .tie.-Marxin ja.^Lenini.n
tie,. :on jo johtanut siihen kuudennella,
osalla maapalloa, •Neuvo.stohito.ssa; ja
avannut-. sosialismiin johtavan :kehi-.
tyksen monille muillekin maille,::
K A R L K A U T S K Y — PORVA­RILLINEN
LIBERAALI
Nähden sehasti, etta Karl Kautsky
öli hylännyt marxilaisen sosialismin j
teoreettiset perusteet, Lenin ei. enaa
vuodesta 1914 lähtien; pitänyt Kauts-
POJASTAIfAN ^'DEMOKRAATTI-SEN
SOSIALISTIN'
- • MUUTTUU
:Mutta historia on. armoton. Karl
Kautsky oli siittänyt pojan, jolle hai-i
jo.stakin syystä, kenties, kunnioituk­sesta
skolastiikkaa kohtaan, oli anta­nut
nimeksi Benedikt: Tama poika,
joka Hitlerin keskitysleirin kurjuu­dessa
lienee unohtanut, miten epätoi­voisesti
hänen : Isansa liberaalisesta
ajattelustaan huolimatta koetti näyt­t
ä ä .sösiahstiltäi on nyt. tullut Leninin
av.uksi todistamaan, etta: se sosiali­demokratia,
joka kunnioittaa oppir
Isanaan Karl Kautskya, on olemuk­seltaan
porvarillista liberalismia..
Eraassa kirjoituksessaan, jonka Var­josen
ja Leskisen aikakausilehti on-julkaissut
suomeksikin, Kaut.skyn,
nuorempi, nimeltään Benedikt, julis-;
taa:
'Me, 'jotka nimitämme ..Itseamnie
demokraattisiksi sosialisteiksi, emme
koskaan ole .pyrkineet sosialismiin; it-setarkoituk.
sesta, ei suunnitelmien laa­timiseen
ja organisoimi-sen halusta, ei;
edes- suurempien rikkauksien takia,
vaan yksityisen ihmisen persoonan ta­kia,
taataksemme hänelle henkilokoh -
täisen vapauden. —. Taman ihanteen
olemme saaneet liberalismilta, ja .si­käli
elaa liberalismi edelleen sosiali-s-missa.
Nykyään meillä on aihetta
enemmän kum - milloinkaan asettaa
tama. ihanne etualalle." fSosiahsti-nen
aikakausilehti, N:o 2 v. 1946. Be­nedikt
Kautskyn kirjoitus: .Liberalis­min
renesanssi?) -
tisen sosialismin • koko irvokas .sLsaltÖ
on sima tuvi.stetty muutamaan lause?
seen.--. •• •
• Vuosi 1933 oli kansamme .(SuomenV
historian synkimpia vuosia slana mie-lessäi
etta valtiollisesta: demokratia.s-ta
ei ollut silloin jäljellä oikeastaan
hajuakaan. Maan hallitus oli Lapuan,
fasistihiketta iskunyrkkinaan. käyttä­en,
lakkauttanut kaikki .vasenimisto-lai-
en työväenliikkeen julkiset järjes­t
ö t . ammatillisia, raittius- ja- lasten-jarjestoia.
mvoten. Kokonainen edus.;
kuntar.yh.mii oh a-uonna- 1930 viety
vankilaan-ja sen tilalle oli terrorivaa-lei.
s.sa valittu Silloiselle taantumusjhr-jestslmalle
totalitaarisesti uskollisia
tyyppejä. Maata hallitsi pääministe­rinä
Hitlerin ihailija, heri-a Kivimäki,
joka .Sittemmin, kohosikin oivallisen
matelemi.sen.sa: ansiosta Hitlerin kot-kanntanksi!
Mutta Vaino Tannerin
sosdem. puolue kanna'tti-aman Kivi-,
maen terrorihallitusta, joka kielsi .so-.
sialidemokraateiltakin punaisen lipuii
kayton. ja tama ainakin fasismia
vast.aan - taistelematon .sosialidemo-krataa
hyväksyi ohjelman, jossa se
suo.srtteli silloin vallinneen ''valtioUir
sen demokratian.;.sailyttamLSta"; Irvok
kaampaa "demoki-aattista sosialis­mia"
olisi .silloin tuskin- kukaan voi­nut
kek.sia.' •
"»EMOKÄAATTINEN SO.SIALIS-MI",
JOHTI FASISMIIN
Mutta (Tannerin puolueen) ohjel­massahan
vaaditaan myös sillöm vai-'
linneen (1930) valtiollisen demokrar
tian laajentamista ja kehittämistä-.
Nyt on sekin - tunnettua, mihm: suun­taan:
sita- "laajennettiin ja- .kehitet-tiinT'..
Muutaman vuoden jälkeen se jo
-ka.si.:ti suomalaisen fasistlpuolueen,
I K L : n , -jonka edustajien kans.sa: so-'
siahdemckraattiset Tninisterit olivat
sama.ssa sotahallituksessa. Kenties sa
moihm aikoihin pohjois-Suomen mie­hittäneet
natsijoukotkin olisi luettava-tuon,
"laajennetun ja kehitetyn de­mokratian"
piiriin. Suomalaisen "de­mokraattisen;
sosialLsmin" kehitystie
ei sns ollut sen parempi. kuin sak.sa-lai.
senkaan. Molemmat .ne .johtivat
fasismiin
Sitä inhoitta vammalta • tuntuukin
nyt nahda, miten .sosdem. puoluetoi­misto
verhoaa: jälleen tätä maamme
työväenluokalle niin ohdakkeiseksi Ja
tuskalliseksi osoittautunutta- tieta yh.s
tysten .silkkimatoilla ja suosittelee sita
ainoana .Oikeana .so.siahsmnn- johtär.
vana tiena. Ymmärtääksemme taman
tien vaarallisuuden . e i : nyt tarvit.se
muuta kuin kuvitella hetkisen, miltä;
sosialistisen työväenliikkeen mahdolli-
.suudet maassamme nayttausivat, jos
neuvostoarmeijat eivat olLsi tulleet .sita
toista tieta myöten kaiLsamme avuksi-ja-
karkoittaneet taalta taman suoma­laisen
, ''demokraattisen -sosialismin"
sak.salaisia suojelijoita.; Sima tapaukr:
scssa ei nyt ohsi edes sosdem. puolue­toimiston
;..herroilla ollut tilaisuutta
julkaista kirjapahastaan. Sen ase­masta
• levitettäi.snn:. vam Hitlerin
"Mem Kampf ia-' ja- muuta .senlaatuis-
POIKA REHELLISEMPI ISAANSA
Sanotaan, etta pojastahan polvi
muuttuu. Benedikt Käutsky, on re-hellisempi
kum: Karl Kaut-sky. Mai­nitsematta
tosin Leniniä, han tunnas-taa
taman olleen oikeas.sa. Han tun­nustaa-,
etta virallinen sosialidemokra-,
tia asettaa sosialistLsen; ihanteen ti-ta
kirjaUisuutta, Siis sekin kumma!-
jlinen,.tilanne, ettav tuota "demokraat-ti.
sen Sosialismin" . ohjelmaa voidaan Pamen "pc.^ki ::-ja .kaiken -kukkuran.-3
Tama
ten he itse it.seaan nimittävä', ehi-rnastä
omakohtaisten havaintojen:
perusteella.
Kaikkein ensiksi on svvtä oikaista
eias maailmassa viela laajalti: vallal­la
oleva harhakäsitys, se iv.miuain
että lappalaiset olisivat yhä kiertävä
paimentolaisheimo. Sitä lieelvat o\(>
olleet enaa vuosikvmmeniin. vaan
asuvat nvkyaan.oikei.ssa taloissa ku­ten
muutkin ihmiset. Niissä on h u o -
nekolu-sto aivan tavallmen, ompelu-:
kone seisoo useimpien nurka.ssa ja
maitotalouteen kuuluva separ.aattori
.huri.see aamuiiriHoin keittiön puolel­la.
Lappalaisilla on näet mvös leh­miä,
jotka pv.T-tyvat antamaan eten­kin
lapsille tarpeellista maitoa run­saammin
kum porot. Muutamissa
taloiKsa pidetään sitäpaitsi hevosta
vetoeläimenä raskanmmillc kuormil­le
Poronhoito ja kala.stus ovat kaikisr
ta sivistyk.sen mukanaantuomista uu­distuksista
huolimatta .sailvneet edel-^
lecn. lappalaisten j)auelinkeinoina.
Koko heidän jokapäiväinen elämän­sä
hi ttyy poroihin: joita, yhdPllä ta^^
•lolla .011 keskimäärin 200—300 päätit'
Poronhoito 'vaatii en • vuodenaikoi­na
jyrkästi toisista.-.n eroavia töilii,
Tärkeimmät,niista ovat .seuraavat;
Syk.sylla min pian kun lumi tulen
maahan. ruve'oaan: tuntureilla ja mci-si.
s.-;a hajallaan;,kuljeksivia .iioroja y l i -
teis-voimin:ajamaan kokoon. Ne joh-,'
detaan vähitellen .suui-een pvö:eiiän
aitaan, josta: kukin ..omistnju .oltaa
omat eläimensä ei-illeeii niiden kor­viin
leikattujen mei-kkien liC-nisteella,
Viela nierkitsematvomat nuoret porot,
jaetaan omLstajien kesken .siinä suh-tees.
sa kuin heillä ennestään on pnro--
.karjaa. Tat,a- toimilu.s.ta kutsutaan
poroerotukseksi, ja se on aina lappa-läi.'
äten elama.ssa .suurtapaus, jo.s.sa on
paljon vakea paikalla ja jonka vhtey-.
de.s,sa etäisetkin tuttHvat tapaavat toi-:
sensä. -- -,-..: •
.; Erotuk.seii-, Jälkeen päiinfnt.aä ku­kin
.talo porolaumaair-ia. eli -tukkuan-
.sa, kuten . s i ta kut-sutaaii, erikseen,
.siirtäen sita paika.sta 'aiiseen aina.seii
mukaan kun jakala tulee .syötyä. Pal-men-
tami.sta jatkotaan kesäkuun lop­pupuolelle
asti, mmka jälkeen porot
päästetään ^taas, vapaa.sli vaeltamaan
pitkin metsiä ja tuntureita. ,Touko­kuussa
on niiden-synnvty;-;aika. Pie­nempien
Karjoien emät .sidotriaii sil­loin
hihna.sta klinm ja .vastasynty­neiden-
vasojen korvaan tehdään heti
tuoreeltaan omistajan merkki suur­ten
• karjoien va.sat taasen otetaan
knnni vasta: synnytysajan loppuun-kuluttua
jä - merkitään.
Näiden :'tOiden .suontukses.sä joutu-,
yat lappalaismiehet oleskelemaan
usein, pitkla aikoja poissa kotoaan, ja
majailemaan - milloin mi.s-sakin; tisein
teltas a tai lakovalkealla Heidän
ela-mansa muistuttaa .siten vielä aikä
paljon: menneiden aikojen paimen­tolaiselämää,
Naiset ja lapiot seka
vanhuk-set, sitävastoin ovat aina-koto­salla.
Monissa k.uv).s.sa olemme lt.sekukm
nähneet lappalaisia , värlkkälv.sä kan­sa
llispuvui.s.saan , äjokkipo.'-öliieen : ja;
puikkineen.: Tämä, kaikki; on vielä
nytkin, .todellisuutta. : Vanhoja puku­ja
käytetään, niiden, kauneuden jaeri--
koLsuuden vuoksi , sekä myös -slilä
syystä; etta - ne erittäin hyvin .sovel­tuvat
pitkiin ajomatkoihin kylmässä
ilmastossa.:- Lappalaispukuun kuulu-lupakkoakaan
soveltaa .'Jiir.a laajuu^
de.s.sa kum muualla. Kanyan luku-:
kirjoitus- Jä laskutaidosta huolehti­vat
taalla pääasiassa kiertokoulu!.
Kuka -vapaaehtoisesti haluaa, .siia lä­hettää
lapsensa edelleen oppia .saa­maan
kansakouluun ja muihin ylem­piin
kouluihin. Se on kuitenkin hy­vin
harvinaista ja siksi on korkeam­pi
hengenviljelys lappalaisten kes­kuudessa
jaanyt, jokseenkin olemat­tomaksi.
Miesten a.?evelvollisilus on
.sensijaan vaikuttanut hyv.n .syvästi
lappalaisten elamankäsityksim. sillä
pälvelu.'i etelän : varuskuntakaupun-ieissa-
011 laajentanut heidän iiäko-älojaan
ja .saattanut heidät, läheiseen:
kosketukiceii nykyajan sivi.stykscii
kanssa. • •• -
! kielisen hallinnon ja kirjallisuuden
j puuitec.=^sa on nuoremman polven jo
ollut pakko 'cm.iksua valtakunnan-kieli
toiseksi kielekseen. Mutta koti­olonsa
pvrkivat kaikki viela sitkeasM
käyttämään : vanhaa, isilta perittyä;
lapmkielta. -
Puhdas lappalaisrotu havlaU myo-hitaasti-
muttei varmasti seka-avio-;
liittojen kautta. Kun lappalainen
matkustaa jossakin etelämpänä puet--
tuna muiden ihmisten tavoin, ei hän­tä"
sivullinen monissa lapaukSLssa <vQi
erottaa en heimoon kuuluvaksi. Niin
pitkälle on veren sekoittuminen jc
meiinvt. Kotitunturelllaan Lapin
poika on silti yhä vielh vapaa jf
tarkkaväistolnen luonnonlapsi: Päas-thk.
seen hänen enkoisuuk.si.staan pe­rille
onkin etelän ihmisten:;tavattav.
hänet juun siclla. porojensa keskellä
I Siellä han va.stä •avaa meille taydelli-
. - ' .se.sM .svdamensä ja .siellä .hauen ela
: Kotioloissaan .lappalaiset käyttävät imaan-ä voi ymmärtää,
omaa kieltään, joka ei tunnu olev.an Lappalaiset ovat jäännös vanhasta
ensmkunn sukua muille pohjoismain i muiiio n laajalle levinneestä rodusta
Sille kielille. Sitäkin on vielä kolmea !) ok a, Euroopan . pohjoiskolkas.sa vh
en mur-refa. jotka eroava.t-. toisistaan I v r i f . äa sailvttaa oman erlkoisuutcnsn
uika tavalla. ; Omakielista kirjaili- vaikkakin.mahdolli.smidet .siihen nayt-
?uutta ei tällä kansalla ole lUuri.ollen­kaan.
Sanomalehdistöä edustaa vk.^^i
tavat heille nykvisena maailmankau-teiia
olevan melko pienet. Mutta
pitkin Vähäjoin ilmestyvä ja hyvante- meidän on svytä kunnioittaa heidän
kevaisvvden varassa elava lehti. ,.Sik-, KUkeyttaan esi-l5lensii perintöjen
sipa tiintuukm todennäköiseltä; etta'vaalimise.ssa ja toivoa, etttl he siinä
koko lappalaiskultluui-i on nykyään i onnistuiKivat. — : Paävo. - Vennonen,
häviämässä pois maailmasta. Oma-lNorja.
Marian Anderson ~
laulun suurlähettiläs
-Amerikan taitoilij.-.maäilman suu- ni. halu.sikiii. opettaa minua ilmäl.sok-rimpicn
nimien joukossa on usei;u
.sellaisia, jotka ovat maan taaiituinuk-
Kcllisestä suuntaukicstä huolimatta
asennoituneet tinklmuttomästi cdis-tyk.^
elliKcn ajattelutavan puolusta uk­si,
ja jotka ovat inyoskin taiteensa
valnyk.sellä tukeneet- odistvk.s.ollislil
pvrkimyk.sla. H(;idän joukkoonsa kuu-luu
iiim.- neekerllaulajatar Marian
Aiider.son. jonka nyt esittelemme lu-kiioillemme
:ja annamme liancii it-
,se puhua heille tyo-,lääii.
.Olen häiT;:..;änut .läuluä mm .kauan
kuin saatan mulHläa. Ollessani., kol^
miviiolias-c.iin lahjaksi .iJienen pöy­dän
ja iiallin, joiden. kan.s.-;a tapa.sin
leikkiä. Noihin aikothiii äitini -lyo.s'-
k (.'Uteli. a n kä rasti. jä tyohoii hili lie-.-
.suun Imn oiti niinut-mukaansii. Säin
istua ruokailuhuonee.s.sa iiilini a:skar-relle.
s.sa keHtlo.s.sä, ja minä täjiasui
kuluttaa aikaani siten, ettu istuin
pallilla nappaillen kevyhi .sormin pöy­dän
pintaa uskotellen iLselleni. että
säe.vtln pianolla omaa lauluani. Huo.;
ne oli iiaiicroitu. kauniilla kukkata-petelllä
Jä kun- lauloin, niin ininu.st:i
luniui kiun iv.io kukat; seinillä olisi­vat
ystävjillisesii nauraneet' mintille-
Altini ania .sanoi, etta olin- harvinai­sen
kiltti l3]isi, koska viihdyin nial-niosti
yksin: Luonnollisesti en ollut
kiltti- mutta, kuiicnk:ii elni suuren­moista
aikaa laulelle.s.--aiii jä iiauiti-;
e.ss.jni uskottujen, ystävieni seura.ssa.
Kuusi vuot-ta täytettyäni, liityin-nuorten
kirkkokuoroon.. Plnladelphl-a.
ss.-i. -KirKko oh hyvin kuuluisa niU-siikistaöii.
ja nuorten kuoroa; jokj
.käsitti.. iieljakyin.Tienlii laulajaa; p.vy-dettiin
varsin u.sein e:-iintymaan tois­ien
kaupunkien kirkoissa.. Mutta
kun juiiania'tk-ät olivaf a.drettoman
kalliita lähetettiin -.jin "cjuutct
sensijaagi,-että koko ;kuoro olisi läh­tenyt
matkätm.Mir.a oliii yk-si niistä-neljästä,
jotka paiisivät. -mukaan. . ;
Kolmuitoistavu(/-i i.in.i liityin ai-kui.
sten . kuororjii; ..mutta" viela - vissi;
•vuotta :laukJin edelleenkin . nuorten
kuoro.^;sa. Tädilläni, Joka niyos lau­loi
kuoro--a, oli e i l f a in h le MJ "-op-raano,
Jä ; me esitimme:, u-iein • duet.-,.
tojtt. Mona.sti jouduin toimimaan .sorr.
listina jonkun .solisteistamme sairas-tuttuj
Kun kuoromme solistit elv.it
olleet palkallisia, heillä .ci, aUui. min­käänlaista
velvollisuuksia kuoroa koh­taan;
joten he - V etenkin .sunnuntai-:
sin •--- jarjsstivat i'»:-:elleen j&t:ikin
muuta- hau.skail. • Ei ollut harvinaista,
että jouduin laulamaan sopraanoa ok-^-
SI. Jonkin kuukauden kuliittuii Phi-ladelpluan
kuoroien , ylityiua antoi
hyväk.seiii: avusiu.skon-er.tm ja lähet­ti
muiut, tekemään tyota; A(ines Rel-fanvdeim
johdolla. - i .
Korkeakoulun - tärkn.Hlftjii oli oike­astaan
.'-e henkilö,- jonka avulla pää-.;
sin -ikäänkuin sätnmann urallnnl;
Hänen periaatteenaan oli sääda ty­töt
tekemään tvoiä. multa tekemään
eniten luuri sita. tyota.: jota he rakas-tiv.
at. la han tiesi, etta mlnil- halu.sln
ennenkaikkea laulaa. Hänen ja enll-dcii
muiden auMaiienl toimesta mi­nulle
a vauiii mahdolli.suus, -jatkaa
oplntoianl Dävid ni.shbämin. Ame­rikan
kuuluisimman laulunopettajan
luona.- Tarkastajani: oli lupautunut
suorlttamnan kustannukset, mutta
einienkuin ehdi'; aloittaa siellä .tämä
.suun opettaja kuAli: Ml:ss Roma oh-jäsl
minut sliten toi'ien kuuluisuuden
Mae.stro.. PoKhetllln. luo, .ja hUnun
kanssaan olenki.*: sittemmin työsken­nellyt
tähän 'asti.- .
Minulla oi ole ollut iminkäänläKsla
yl|l);iä.semattomiä probleemeja äänen.
muo(lortuk.scs.sä. Se on kehltviiyt
niiden luo;;nolli.'-ten lakien mukäi.sos-
.tl. jotka olin: aivan, alussa -omäk.su-nut;.
:Miiuillä ei ole mitiiiln ylimiiä-liuisia,
lakeja.. Tvoskcnlclen vain .sen
.iincislon kanssi Joki o»: kayteti.i-vissanl.
En koskaan laula silloin:
kun olen väsynyt, ja:kun :kuljen p iU
kiila konseruiinatkoxlla, saattaa , k u i i i
lua useita päiviä, joiden aikana en
lainkaan harjoittele. Sellaisessa ti­lanteessa,
jollom pitaa matkustaa, -t
on koko ihmisruumis nllfj .väsynyt;
etta sillom harjoitteleminen olisi suo­rastaan
aanen rääkkäystä. Kun inl-'
nulla on laulu, jota erikoisesti, rakas-tan,
saatan harjoitella sitä tuntlkau- sj
palla, mutta en koskaan laula täydel-?
la voimallani enempää kum yhden
tunnin päivässä — ehka sliakaan y h - 4
delä kerralla. HarjoituksLssa tulee jo-,
kalsen yksilön maarata oma rutiinin-;
sa, ja sita tulee noudattaa, jos aikoo
paästa puamääräänsa.
Ja Marian Anderson on paä-ssyt
paamaaraansä. Mi.ssä ikina han on­kaan
liikkunut on hänen laulunsa
vaikuttnnut: lumouksen tavoin.: Pa-riLsi
— niinkuin oh odotettukin —
suorastaan villliiityi Ihastuksesta hä­nen
ensimmäisen vierailunsa aikana,
Lontoo otti hänet kokonaan omak­seen
ja Keski-Euroopä, jonka musiik­kia
han niin -syvällisesti tulkitsi, kan­toi
hantakasillä&n. Kun hän kevääl­lä
1935 emimmaLsen kerran esiintyi
valituille musiikinystäville Sälzbur-glss.!,
Jotkut kuulijat olivat niin.häm­mästyksellä
. Ivötyja, etteivät voineet
sanoa mitään, toiset pyörittivät pää­tään
jä tunnustivat Marian '20-vuosl-
.sadan suurimmaksi. -
Nain jatkui Märlän Andersonin
voittokulku maailmalla, ja hän vaelsi
yhä eteenpäin. Hänelle järj&stettlln
konserttimatka Skandinavian mnlhln,
jä tänne pohjolaan hän .saapui sues-lajannän
Kosti Vehanen, jo-itn. tuli­kin
sitten hähen vakituinen .saeslä-jäii.
sä. Valkeni myö.skln päiva, jol­loin
Maria saapui Suomeeni Jä hänet
esitettiin maamme .seka koko maail­man
eräälle suurimmalle imisiikkl-mielielle,
Sibelluk-selle. Oli Jotakin
enkoLsta siinäkin, että mestarimme
kirjoitti ja .sävelsi lauluja tummalle
laulajattarelle.
Kosti Vehnsen .ävustuk.sella Marian
Andersonille avautuivat pohjolan
poi-tlt kuin ilaikäi.sku:vtä.: Marian
ihailee Ruotsia ja han on opetellut
.sen kielenkin, jota hän myo-kin lau­laa,
mutlä hän laulaa yhtä hyvin
myös .suomea kuin ranskaa ja Italiaa,
jo.skln hänen en<,'lanr.lnklellnen lau­lunsa
on suloisinlä musiikkia mn»nll-massa
ja hänen .sanontansa on kuin
kii.ailliu, — "Uu.si Nainen".
I
"No lakkaa nyt Jo, Jankuttamasta
situ: yba ja .samaa, minu uudistan
Vapauden tilauksen tanaan!"
t.tiiitfttcltse Nt!W Yorkista Hekhiklin $4.')3.O0, edestakaisin ^815.40
SUOMKEN — T A N S K A A N — NORJAAN — RUOTSIIN Y. M .
. 0 Tehlcui riiklialilauli>rnn(i,rnyt.nir<tbiii<tj> . « r l t y i )• i . IVlfl vartun. — M r r m i u * «tulil-
- t f » niak»>.tiii|ii li|>piija. j i i i lialualie t a o t i u . lukuUiiann* Cauaitatu. Ilanklnias-p(««(t' ||
rilaiiiiiit.- /'fjriaVaa lalieiiipia:tli'iu(a.
Mr oahtommt kmktnlaiila - V A K U 11 T U K 8 I A' Tnr*.il llrjotpyfätutmi.:
O. K. JO H N S O N & CO. Vakuutus. Ja matkailutoimisto
51 Gerrard: St. W. (Bay'n lähellä. WA: 1403 Toronto 2. Ont,
t ä ä vi a alempaa tai bassoa oktaavia
vat mm; - helnillaT täytetyt-jalkiiTCeT:- köikeammalia
nahkasäary.stimet.:;lämmln turkin ta-
Jälleen painattaa entisine painovir-hemeenkin,
on mahdollista vain .siksi,
että, leninilamen tie so-sialismiin- on
Olkea: ja perillevieva. , .Se on jo ilkeaa
hi-storian ivaa, mutta : tuskinpa tuon
"demokraattisen, sosialismin"; saama­miehet
sita huomaavat.
, „• • - - - .,„•..••- . -c - Sillä Vdemokraattisten: .sosialistien"
Iälle porvarillisen liberalismin ihan- i , , , , . ,
^^^^ ^ jpolvi ei ole muuttunut pojastakaan
jmuuten kuin Siina, suhteessa, etta po-i
jät,: ö^ät, isiään, jiilkeam^
yat, käsityksiään •*!yksilön^^^y^
komea neljän tuulen lakki,
puku on niin lammin, etta mies voi
se. paallaan vaikka nukkua :lauhalla
'talvi-ilmalla ulkona ilman- nUotioUi
' l a J l ä i s i s ä tehtävi "^u tulin tunne-
'KITICSI ..ylci.solie ja pastonrnrne. Dar
Park.-. an'o! erikol.'-en sy-äyk-e • mu-siikkiharrastuksillenl
kutsumalla vie­railijoiksemme
.:• kuuluisia soIi:-;teJä.
Näin. .siiin tilaisuuden tutustua -mm.
Jl . N U • C I
<<TOMAC»
MKMKOT
T O R O N T O L A I S E T
TANSSIT TARMOLASSA
teen.
; Mutta silta huolimatta, etta .tama
ihanne on lainattu -hberaaliseltä: por-,
Varistolta, se ei ole nykyisin etualalla
vain Kautskyn pojan: teoreettise.ssa
la.sten kamarissa. Se • on; etualalla
kaikkien . soEialidemokraattisten ^puo­lueiden
-ohjelmissa, lukuunottamatta
Ita-Euroopan ja Italian sosdem. puo­lueita.-::
Sita • saarnaavat Englannissa
^Morrison ja Laski,; Raaska.ssaL*ion
Blum, Saksassa Schumakferja Suo­messa
Unto Varjonen.
"DEMOKRAATTINEN
SOSIALISMI" SUOMESSA
Sau
Joka lauantai-iltana
avoinna keskiviikkona. lauantaina ja sunnunlaina.
Hyvä ravintola aina.
Itseltään Hitlenltakin eivatka ainoas;
taan porvarillisilta 11 be r a.al.e i l ta.
Yleensä he ovat isiensä kaltaisia ja
lähtevät tanaan-mielellaan; tarpomaan
siensa . polua:. uudelleen , ottamatta
rainkaanlaista, oppia historiallise.sta
kokemuksesta
<"Jatkuu)
NE K O R K E A T HINNAT
: Pan skotlantilaista käveli kaaulla ja
toinen . kilisteli :.jotakln: taÄkus.saan.
• Ajokkiporoja, jotka u:<eis<-;a :kuvi%;ä-j Roland Haye.siin.-eraa.seen ••maailman,
nähdään^.... lappalaist-tn .<euralai8ina tunnetuimpaan ' laulajaan.: ••Vierailir-kuten
,vetokoirat.;e.skimoiden t b v e r e i - J ä m m e . olivat aina hyvin koulutettu.-:
na, on kussakin talo s<i useampia Ne {ja mu l l i c k i - i h . T i i s l a , jotka lauloivai
vahtaan .lauman - voimakkaimmLSta päaasia.'i.sa.kla.ssillisia aarioita.;. M i -:
uroksista noin 4-vur>tiaina ja niua na puoleltani esitin engl,uitilaisia
opetetaan- sitten pari --talvea,. minkä j lauluja. Na ma tilaisuudet antoivat ai-:
jälkeen . ne jotenkuten tottelevat ih- fna uutta: inno.^}lusta ja ko.ska en- yrri-mista.
: Poro ei - kuitenkaan: ko.skäan jrnartanyt: .saksaa,, ranskaa - enkä. itaT
tule niin kesyksi kuin hevonen jj (lUa pidin kiinni jokaisesta kuulerna^-
tottumat-to.man. miehen, onrnelko vai- j tani • nuoli-sta j a -koetin' iniden, avulla j
keata: saada hyvinkään .harjoiteltua .joppia .savelenv ilman ...sanoja: Olen
"Todellisessa demokratiassa", jonka! Hänen toveriasa kySyi: "Jack, sinulla
-Varjonen :,julkai.<n. yuonna .1945, -ei jon. varmasti siellä: taskussapäljoh-i-a-tosin;
käytetty "demokraattisen sasia-; haa?"
lismin": iskulausetta, mutta, sen eräs-'
tä- peruskäsitettl,.: porvarillisen libe­ralismin
.asevarastosta Hitlerin "Mein
Kampfiin" siirtynyttä "yksilön va-
"Eikä mitään", vastasi Jack, "ne
ovat vaimoni tekohampaat... Kat­sos,
meillä on ayöty liian .paljon ate-riain
välillä.", " '
ajoporoa.juoksemaan ; mielensä" mu­kaan.;
Se on näet pohjaltaan : aina
villieläin: Naiden vetojuhtien SUUT
rena: etuna lumisessa Pohjolassa: on
kuitenkin se, etta ne- py.styvat: kuljet­tamaan:
Lsantaansa :tieltomien taipä- .j
leiden poikki pak.su.s.spj^n.pehmeässä
hange.s.sa.:.;,; Niiden heikkona puolena
taasen,: on, mamittava :pieni.vetokyky;
Sellaisen kuorman kuljetuk-veen,: min­kä
tavallinen, heyonen, vetaa yksi­nään,
tarvitaan 4—5 TK>roa.. :
Ne seudut, joi.ssa lappalaiset asu­vat,
:,ovat Suomen karuimpia ja .syr-'
aina . y r i t t ä n y t , oppia ; ^.-tulkitsemaan
kaiken . masiikin ilman sanoja,- vaik­ka
olenkin ;ta->-3in-: tietoinen- siitä, -että:
molemmilla on yhtä .tarkea osansa
musii/ckieljimas.sa.
01l'es'.ani toisella luokalla ko.-^kea-koi.
iliis.sa kuuluisa mutitä:'-näyttelijä
John Thomas::'Bu'Uer tarjoutui kus-/
taniämaan lauluopintoni Jos.sakin
suuressa masiikkioplstossa. Jos vajn
omaiseni suostuisivat .tallafseen .ehdo­tukseen;-
.Tähän mennessä • en ollut
vielä .saanut - y h t ä än laulunyjntia.jä
niin:minut lähetettiin Mary Patter-
Jäislmplä.;SlkEl niillä et ole v o i i u k o u - . ikonin luo, joka kuunneltuaan laulua-:
.Älkää pitäkö vatsa-; peräpukama-, maksa-; tai
virtsarakkovikoja: ••
KävttäkiiäRU.SCI TREATMENT VATSALAAKE-rTA:
Lauke huojentaa umpitaudin.- ruuansulatushairiön,, vatsäkäar
sun..vät.sakaasukivut, rinnan alla tuntuvan palno.slavan.-käasuri.
lioistaaepiinormaalisenvirisahapon,munuaisista ja virtsarakosi
ta, hapot, pääiikivun ja -huimauksen, peräpukama- taiymäksa-viat,
vatsävian aiheuttamat peräpukamat,' katkeran tai.liappä-maii
maun .suusta, rintaluldenalla olevan kivun tai; vasfcmmallä
täi OIk(;!illa jjuolen vatsaa olevan kivurt. Sadat ihml.'^et 'sätiövät
— t ä m ä on parästa lääkettä mita olen koskaan käyttänyt: Tämä
laake on hyvin tunnettua miljoonille kautta Canadan ja Euroo­pan
mäissä.. H!ntä:$5.50 pullo:: .
."Vliksi karsi Ke reumaalll.sta; nivelreumatismin tai lihaskipuja Ja poltteita?
Kayttakaa MI/ARII KALVAA
Selkäkipua, kipeisiin pakottaviin olkapäihin tai lapa-iluihln,
kipeisiin kasiin, kyynärpäihin; ;ranteislih; ki­lpeään,
rintaan, lonkkasarkyyniv;iuuväloon,kipeisiiri
Ikangistuneisiin. ajettunexsiin tai pakottaviin polvlih
nilkkoihin täi ;jiiscnlln,kylmiin .Jalkoihin ja sellaiseen
tunteeseen kuin muurahäLset kävelisivät ihon j a - h är
hän välissä; Käyttäkää. MIZARIi:.sälvaä vain ai.kiii-
Hiiii, kerran, seitsemässä - paivä.ssä,: eikä jökä päivä:
MIZAH H on vaslaarsytysta aiheiittavaa nfilka vetää
märkau sisältävät näppylät ihon: piririalie,^ auttaen
SIIS heti ensimmäison: kayton jäiket-n ja huojentaen
reumaaitiKia:;kipuJa:-jä. poltteita^ ;. Älkä
MIZARH salvaa paahän, kasvoihin taiirnuihin arem­piin
päikkoihln;.Hlnta$4..50 tölkki. Hyvin tunnettua
Caiiadassä,. Yhdysvalloissa-jaEuroopässa.':--^:'^^
Mik.si karsitte .yska.siä Ja kylmettvmisestU?
Kay ttakaa DIANA-TIPPOJA
. Jlf:. Eurooppalainen / pärannusmenetelma, muutama; DIANA-tippa
(^:^^i7n?=^j .'oktripaläi.sa tai pienessä määrässä kuumaa vettä auttaa huo-
! jentamaan y.skaa, kylmettymistä, nenakatarriä, huojentaa hen­genahdistusta
Jä henkitorven tulehdusta. Hyvää kesällä jätäli^^^
v e l l a . P i t ä k ä l i aina pullo I>IANA-tippoja; kotona. Se oh alria
kkytannoUlnen olemassa. Hinta $r.00 pullo.
Miksi kärsitte reumaattista, nivelreumatismin Ja lihasten ,
kipua ja poltetta?
Käyttäkää LU8COE'S/RlIEUMATIC PAIN R U B L I N J A M E O T - r i X : :^
Linjamentti auttaa tuottamaan, nopean huoJennuk.sen;selkär
icipuun, lieventäen kipeitä pakottavia olkapäitä tai lapaluita;
, kipeätä; kankeata niskaa, särkeviä kasia, kyynärpäitä, ranteita:
tai sfjrmien: nivellä, kipeätä rintaa tai selkää, lonkkasärkyä;-
. luuvaloa, kylmän veden vedon tai kosteuden aiheuttamaa ki.--;
pua lantel.ssa, kipeätä, kankeata, ajettunutta tai ;p^^
polvea, nilkkaa tai niveliä. . Tama hnjamentti tunkeutuu ByB'-
valle Ihoon, siten tuottaen hyviä tuloksia. Sita voivat käyttää'^
aikuiset Ja lapset, : H l e r o k a a s l t ä kipeisiin paikkoihin kahdesti:
P paiva.s5a. Hinta $l.gO pullo, tai 3 pulloa $2.50.;
Kaikkia naita lääkkeitä myydään paikallisessa rohdoskaupoissa, kirja- Ja
sekatavarakaupoissa Canadassa^ Niitä valmlijtaa;
LUSCOE PRODUCTS LIMITED
859 QUEEN STREET WEST TORONTO 3, ONT., CANADA
Hr i
'M
i i