Vapaus, October 23, 1948

              &m 2 Lauantaina, lokak. 23 p. — Saturday, Oct. 23
CUBEST¥) — Independent Labor
Teleptumes: Bualseai Otflee 4MBU.
EdJtorlal Office 4-4265. IStaiaea
addresa :BOX 69. Sudbaiy; Ontario.
tabllshed Nov, etb 1917. Autbodzed
as cecQnd class mail by tbe Post
OfZice Department, Ottama. POIK.
lUbed tbrice weekly: T u e s d a y s»
TbUTBdayB a n d Satordays by Vapattd
I>ubll8ta1ng Company L t d ; at 100-1(B
tam S t W . , Sudlmry, OnL, Canada.
Adverttoiag rates gpon. agpiicaoon.
Tranalatlon free of cfaaige. "
j "XILAUSBZNNAT:
Cahadassa: i vk. 6X0 6 kk. 325
3 kk. 2 ^
Yhdysvallotea; 1 Vk. 7 i » 6 kk. 3Ä0
Suomessa: , . i vk. 7 ^ 6 kk. 425
.1
^Yhtyneitten Kansojen päivä''
Huomenna, lokakuun 24 päivänä vietetään Y K : n kolmatta vuosi­päivää,
jorfca alunperäisenä tarkoituksena on s^, etö tehdään maail-
" nian kansoille tunnetuksi Y K : n ylevät tarkoitusperät rauhan hyväksi.
Yleisesti tunnustetaan^ että Y K on se kansainvälinen orgaani ja
yleismaailmallisesti tunnustettu auktoriteetti, joka yksinään* voi rau-.
han vakiinnuttaa. Samalla kuitenkin tiedetään, että vomjakkaat ja
vaikutusvaltaiset piirit Wall Streetin johdolla yrittävät murskata
YK:n ja pakottaa vertavuotava ihmiskunta uuteen ja entistä tuhoi­sampaan
niaailmansotaan. ' -> '
Tässä tilanteessa-ylimalkaiset iskulauseet ja ylisty^uheet Y K :n
puolesta ovat miltei yhtä tehottomia kuin ovat yksipuoliset ja tykkä­nään
aiheettomat palopuheetkin "punaisia" vastaan. Mitä tarvitaan
on* se, että tutkiskelemme omaa minäämme ja katsomme, mitä on
;: : omassa povessamme. Vasta silloin olemme tilaisuudessa näkemään,
w ölenmieko me kansakuntana tehneet oman osamme YK:n; edustaman
jrauhan ohjelman hyväksi, vai ilmeneeko kansallisissa edesottamisis-samme
sellaisia piirteitä, joilla on taipumus ja tarkoitus vaikeuttaa
YK:n toimintaa kansainvälisen rauhan hyväksi,
- Ollaksemme rehellisiä itsellemme ja muille me emme voi kansa­kuntana
kieltää, sitä, etteivätkö jotkut johtavilla paikoilla olevat po-litiikkomme
ja ^van liian monet sanomalehtemme ole omaksuneet
-"pessimististä" Tcantaa^ YK: n mahdollisuuksista ja suosittelee
' sekä Y K : n sivuuttamista että alueellisia puolOstusliittoja ja jopa
suoranaista sotaakin Neuvostoliittoa vastaan.
Sotaisten puheiden lisäksi on nähtävissä vissejä käytännöllisiä
^ toimenpiteitä joita ei voida vilkaimmankaan mielikuvituksen avulla
5 r sanoa asiaa edistäviksi. Yleisesti tiedetään, että aseistautumiskilpailu
ei auta rauhan vakiinnuttamista, vaan sodan valmistamista, Kai-i
kesta huolimtta Lontoosta tiedoitettiin viime keskiviikkona, että Bri­tannian
imperiumin dominioiden pääministerien salaisessa istunnossa
oli tehty päätös p.o, maiden sotavoimien lisäämisestä, Tiedoittaes-saan
tästä päätöksestä New York Timesin kirjeenvaihtaja Herbert
L, Matthews sanoi: "Kirjaimellisesti se tarkoittaa maailmanlaajuista
f; ;?uudelleen aseistautumiskampan^ milloinkaan laske
Britannian imperiumissa,"
: Jos yllämainittuun uutiseen voidaan luottaa, silloin on ilman
> muuta selvää, että Canada osallistuu kansainvälisen aseistautumis-kilpailun
järjestämiseen mikä ei voi^muuta kuin horjuttaa rauhan pe-
^ uuden sodan, ellei aseistautumisen asemesta ryh­dytä
toimimaan aseistariisumisen hyväksi.
^ ^^^^^^ ' A ^ ^ että sotaisimmat torypolitiikot vaativat liitto­hallitusta
kaksin kerroin lisäämään puolustuslaitoksen menoja, vaikka
; Canada kuluttaakin Jo asevoimiensa hyväksi noin 12 kertaa enem-
Tämä tarkoittaa, että sotatarkoituksiin menee jo tasaluvuissa
pöhuen $1 milj. jokaisena arkipäivänä!
Puolustuslaitoksen hyväksi käytetään paljon enemmän varoja
mitä hyt myönnetään liittohallituksen toimesta terveystarkoitukseen.
t^^^n V jo monta kertaa enemmän :^
:wmitä liittohallitus myöntää asuntojen rakentamista varten veteraa­neilla
ja kolme kertaa niin paljon mitä käytetään sotaveteraanien eläk­keiden
maksamiseen!
Jos me kansakuntana aiomme rehellisesti ja todella rauhan edun
;:tmukaisesti huomenna viettää Yhtyneiden Kansojen päivää kuten
suuret kansanjoukot menettelevätkin — silloin meidän-velvoUisuutem-offl6
on päättävästi sanoa; että Wall Streetin rahapösöjen johdolla ke-
T liitetyssä kansainvälisestä sotapolitiikasta on tehtävä loppu. On päät-
* tävästi käännettävä suunta"'YT<C: n viitoittamalle rauhan tielle, mikä
V vaatii ystävyyden ja yhteisymmärryksen kehittämistä maailman kaik-
; kien demokraattisten kansojen.välillä, sekä sotalaitosten pienentämis-
.V tä ja kansanjoukkojen elintason-kohottamista kaikkialla maailmassa.
' Tätä rauhan politiikkaa ja Wall Streetin sotapolitiikasta luopu-
^:mbta vaatii ensikädessä oman maamme, Canadan etu, sillä sotapoli-
• tiikka ei voi aiheuttaa muuta kuin suurta verokuormaa ja elintason
alhaalla pitämistä jo aseellisen rauhan aikana, sekä sanoin kuvaa-omattomia
kärsimyksiä sodan hävityksen keskellä, mihin aseistautu-rmlskilpailu
auttamattomasti ihmiskunnan johtaa.
Mitä muut sanovat
Nuotti on muuttumassa
Aina näihin päiviin asti ja varsinkin muutama kuukausi sitten
meille vakuutettiin jatkuvasti, että n.s. Marshallin avun suunnitelma
on kaiken poliittisen toiminnan yläpuolella olevaa pelkkää inhimiU
' listä^avustustoimintaa. Kaikki jotka, uskalsivat silloin esittää eriäviä
• mielipiteitä siitä tuomittiin "punaisiksi" jotka haluavat muka "sabo-j
teerata" Euroopan nälkäännäkevien ihmispaloisten avustamista.
Mutta tämä tekopyhyys ja nämä ulkokultaiset puheet ihmisrak­kaudesta
ovat nopeasti jäämässä muistojen joukkoon. Marshallin
, avun johtomiehet joko käsittävät, että heidän pelinsä on jo paljastunut
' tai katsovat päässeensä siihen asemaan, ettei enää tarvitse "pelätä ju­malaa
eikä hävetä ihmisiä". Siksi he puhuvat nyt asioista paljon to­tuudenmukaisemmin
ja antavat melko avoimesti ymmärtää, että tar-
^Jcoitus on tehdä koko Euroopasta suuri Kreikka ja Aasiasta Kiina,
>missä aseistautuminen ja sotatoimien tukeminen on kaiken "avustus-
.toiminnan" alku ja loppu. .Ajankohtainen ja valaiseva oli lehtemme
'uutisosastolla viime torstaina julkaistu tieto missä kerrottiin erään
.amerikkalaisen uutistoimiston levittämän artikkelin'^ perusteella Pa-
'risista, että "Marshall työskentelee nyt kovasti luodakseen perustan
'geopoliittis-sotiiaalliselle suunnitelmalle xliplomaÄttisenjratkaisuh ai­kaansaamiseksi
\'enäjää vastaan ensi kevääseen mennessä'." .
Merkillepantava on tämän suunnitelman-ensimmäinen kohta mis-
'sä'sanotaan:'- ;••>','•,.:;-;.;:'.'
i Yritetään voittaa aikaa Bcrlinissä lisäiimällä lentolii- -
kenncttä ja kieltäytymällä neuvottclemqsta Venäjän kanssa
liikcnnesulitn jatkuessa . . , ' . .
Täten Berlinin kriisi aiotaan pitää käynnissä loppumattomasti ja
'sen varjossa harjoittaa Neuvosloliittovastaista kiihoitustyötä kaut-
,ta maailman, alutta tässä ei ole läheskään kaikki. Marshallin suun-jnitelmaan
kuuluu nyt kuten alusta pitäen saattoi arvata Euroopan
'taantumuksen aseistaminen yhdysvaltalaisen lairia-vuokralain avulla,
.mikä täytäntöön pantuna maksaa suuren summan rahaa Yhdys\'altain
;»ja Canadan veronmaksajille, r , ^ , - l y . ' 1 :
Oma mielenkuntonsa on myös sillq. miten ja kuinka laajasti
/'Skandinavia" pyritään vetämään tähän ayoimesti aseistettavaan
;"Marshanin aVun" sotaliittoön! Merkittäköön kuitenkin, että Norja :
•on tässä suunnitelmassa eristetty Skandinaviasta, .sillä suunnitelman
•neljäs kohta määrittelee: 'Miiodostetaap Pohjois-.\tlantin liitto Yh-
'dysvaltain, Canadan, Brysselin blokin maiden ja Norjan kanssa.
"Seuraavassa eli viidennessä kohdassa sanotaan: Taivutetaan muut
lEuroopan t|irkeät alueet Brysselin blokin liepeillä, kuten Skandinavia
OSOITTEIDEIir
OIKAI6V
'-..., Mainto englantilainen bioke­misti
Haldane pilkkasi ns. läntisen
kulttuurin ajralogeettoin e e i u ^ v i n sa^
noin: " läntisellä' ymmärretään t a ­vallisesti
kristinuskoa^ "itäisellä' mar-xllalsuiitta.
Mutta kuten tunnetaan,
syntyi Kristus idässä j a Marx lännssr.
8 ä , . n j a Ehrenburg, selostaessaan
WrocIawin rauhankohgressin asioita.
LEIKKINÄKIN SOTA
ON V A A B A L U S T A . . .
Abingston, Pa. lokak. 19 p. — K u u s i ­toista
vuotias poika menetti näkönsä
haulikon vahingonlaukauksessa leikki­essään
sotaa — A P : n uutistleto.
• • •
. . . M U T T A K A I K E N L A I N EN
VOITTOILIJ K A N N A T T AA
Sydneyssä; Australiassa on yksi sel­lainen
liikelaitos. Joka on vakuuttunut
siltä, että sota on Jo nurkan takana.
Se ilmoitti äskettäin haluavansa nals-työlälslä
sotaväen kunnlamitallien
valmlstajllisi. Työ on vakituinen, s a ­nottiin
ilmoituksessa. — Winnipeg
Pree Press.
, • • •
MIKÄLI HEILLÄ
ON PÄÄOMIA
Mitchell (liittohallituksen työminis­teri)
pitää kodittomia siirtolaissa C a ­nadan
etuvartiona kommun?steJa vas­t
a a n .— Uutlstledon otslkko-
• • *
TOTEUTUMATTA
KÄTNTT U N E L M A ^
Trades and Labor Congress hajaan­tuu
kommimlsmlkysymyksessä.—CP:n
uutlstledon otsikko lokak. 8 pnä.
"Vapautta ei saada, se on
voitettava'' sanoo Markos
Syyskuun 29 p: n yunäi Itansalllsen
väpausrintaman seitsemäntenä vuosi-'
päivänä, loistivat kirjajnist E A M Ate-nassa
Perustuslain aukion korkeim­man
rakeimukssn päällä. Näiden k i r ­jainten
rakennuksen k a l l i s asetta­minen
oli voitto'^ aivan samoin kuin
v, 1944 m'arra.skuUisa, jolloin Hitlerin
miehittäjä; lopullisesti hävitettiin.
Mutta nämä kirjaimet eivät vielä tällä
KYLMÄ SOTA K I I H T YY
TYÖVÄKEÄ V A S T A AN
Washington. — Adverttsing Coun-cil
Inc. ymoitti ellen, että ensi kuus­sa
Järjestetään dramaattinen kam­panja
kansallisessa mittakaavassa,
kommunismia vastaan.
Mainittu CouncU . . . käyttää taiste­lua
Ilmoitusten avulla . julkaisuissa,
sanomalehdissä, malnostustauluissa Ja.
radic-ohjelmlssa. Tämän mainos­tuksen
rahoittaa yleisen palveluksen
merkeissä toimeenpanevat (sponsor-
Ing) yhtiöt.,. Tätä kampanjaa : on
valmisteltu kaksi vuotta, selittää mr.
M o r t l m e r . . . — M o n t r e a l Daily Starin
erikoistieto, lokak, 4 p.:nä 1948
«KRISTINUSKON PUOLESTA"
R U K O I L T U K A I K I S S A MAISSA
" . . . Yksin Kristuksen nimi näyttää
saattavan' meidät häpeään ajatelles­samme
pitkää sotien sarjaa joka on
käyty kristittyjen maiden väUUä K o n -
stantluksen päivien Jälkeen. Näyttää
miltei siltä, että sivistysmaamme' ovat
kuin Juoppoja Jotka vannovat jokaisen
raässällynsä . jälkeen kieltäytymistä
uusiakseen sen heti kun päänklpu on
m e n n y t . . " — Rt. Rev. R. J . Renison,
Globe and M a l i lehdessä.
kertaa olleet lopullisen voiton tunnus­merkkeinä.
Nyt juhlittiin vuoden aikana tapah­tuneita
huomattavia saavutuksia, täy-dellis2n
deraokcaattisen armeijan
muodostamlstararmeijan, Joka hävitti
50 kertaa isomman aseistetun' Joukon,
vapaan demokraattisen hallitukscri
muodostamista, joka hallitus ulottaa
toimintansa jo kahteen kolmarmek-seert
Kreikan mannermaata, ^ k ä sel­laisen
kansallisen yhtenäisyyden saa­vuttamista,
mikä ylittää vielä natsien
miehityksen pimeimmänkin ajan y h ­tenäisyyden.
samaan aikaan kuin eräs kreikka­lainen
patriootti asetti oman j a omais-tensa
hengen suureen vaaraan, k i i n ­nittäessään
yllämainitut kirjaimet
paikoilleen, kaikui hänen, kansansa
ääni Y K : n yleiskokouksen kuuluviin
Parisissa.
. Kenraali Markokcen lähettämä kir-.
jc, mitä seurasi pitkä selostus vuosien
varrella Kreikassa käydystä verenvuo­datuksesta,
pyysi Y K : n kokousta r y h ­tymään
toimenpiteisiin kansalaissodan
j a terrorin lopettamisekEl. Se oli pu^
reva kirje niin sisällöltään kuin t3?y-liltäänkin.
"Me tunnemme hyvin Schillerin
vanhan moton: 'Vapautta ei saada, se
on voitettava'," sanotaan siinä Ja jat­ketaan:
"Kokemus Y K : n aikalsem-'
mlsta keskusteluista Kreikan kysy­myksen
suhteen ei aiheuta meissä op­timismia,
mutta me olemme täten
suorittaneet velvollisuutemme Yhty­neitä
Kansoja ja rauhaa kohtaan. Nyt
siis jää kunriloitettavllle edustajille
tilaisuus suorittaa oma osuutensa. '
"Mikäli meistä on kysymys, me Jat­kamme
taisteluamme terrorista, her­jauksista
j a provokatlolsta huolimatta
kunnes olenune saavuttaneet lopulil-
Isen voiton."
Kreikan kysymys on neljäntenä'Y
- Kirj. Olive Sutton
K : n kokouksen työjärjestyksessä, eikä
se ehkä tule esille kuin vasta marras-kutissa,
' Atenan hallitus on pyytänyt
Yhdysvaltain valtiovirastolta lisää r a ­haa
tunnustetusti hyödyttömän de­mokraattista
armeijaa vastaan käy­mänsä
sodan rahoittamlseTksl. Was-hingtonissa
j a Atenassattehdään v a l ­misteluja
päätöksen läpiajamiseksi
edustajahuoneessa, että lähetettäisiin
"kansainvälinen i>oliisijoukko" vartioi­maan
K r e i k a n pohjoisia rajoja.
Tuollainen joukko el luonnollisesti
lopettaisi sortaa Krelkassai eikä sellai­nen
ole tarkoituskaan. Mutta se a n ­taisi
suojaa Ja tukea sille kalkkikäsit-tävälle
K r e i k a n kansaa vastaan käytä­välle
sodalle, mitä on käyty jo y l i vuo­den
amerikkalaisilla aseilla, amerikka­laisella
strategiallapa amerikkalaisten
upseerien Johtamana.
Tapahtiunat ovat osoittaneet, että
syytteet. Joiden mukaan kreikkalaiset
sissit saisivat apua raji^Jen takaa, ovat
kokonaan aiheettomia. Yksinpä kon-servatilvlsst
puolueetkin^ jotka ovat
kiinnostuneet Yhdysvaltain yrityksiin
tukahduttaa Kreikan kansan demok­raattinen
liike, ovat joutuneet tämän
toteamaan.
Viitaten tähän sanotaan kenraali
Marbeksen kirjeessä seuraavasti: /
"Jos me olisimme saaneet apua
oikomailta, olisinmie me jo aikoja
sitten saaneet lopnllisenvolton; Jos
veri virtaa edelleen Kreikassa, jos
monarito-faslstit jatkavat edelleen
veristä työtään, on se siksi, että
brittiläiset ensin j a sitten amerik­kalaiset
ovat antaneet heille riittä­västi
välineitä kurjan työnsä teke-misekstf
.;
Huolimatta kalkista väitteistä T r u -
manln ohjelman onnistumisesta K r e i ­kassa,
herättävät Kreikan kansan
suunnattomat voitot epäilyä Marshal­l
i n suuimltelman apua anovien mie­lissä.
Lontoon; Times-lehti sanoikin
tk. 4 p : n numerossaan, että varojen
sodan jatkamiseksi Kreikassa "täytyy
tulla vain sUtä rahastosta, jonka Y h ­dysvallat
on asettanut koko länsi-
Eurooppaa varten j a ellei ole olemassa
muuta mahdollista ratkaisua kuin t o i -
n e n kansalaissodan jakso, niin lisä­varoja
täytyy sitä varten saada". ^
Viime tammikuun 1 p:stä syyskuun
29 päivääni 'saakka s amerikkalaisten
johtamat Kreikan hallituksen joukot
kärsivät- ,77,174 miehen, menetykset
Vapaan 'KreikJän armeijan tilastojen
mukaan.-•' Suurimmat menetykset v i ­hollinen
kär-i rojalistien kauan kestä­neessä
. hyökkäyksessä Grammos-vuo­ristossa.
Parhaillaan on- Kreikassa
paljon'"Grammoksia", kuten harmis­tuneet
fasistit sanovat. Näinollen,fa­sistit
häluavat'mää doUareita, tukah­duttaakseen
yhä kasvavan Kreikan
kansan vaatimuksen itsenäisyydestä
jji vapaudesta.
Kansan liikkeet ajftvat kaikkialla
taantumuksellisia ryhtymään yhä: epä­toivoisempiin
tslmenpiteisiin. Puhu­taan
liitosta Francon kanssa; yrityk­sistä
saattaa d e Gaulle Ranskan dik­taattoriksi
jne. Mutta kalkkein r o h -
kaisevlnta Kreikan fasisteille on se
huonosti pidetty salaisuus, että Mars­hallin
avusta muolostuu pian Euroo­pan
pääasiallisin sotilaallinen: apu.
"Maassa voi olla pettureita", sa­noo
kenraali Maricos kirjeessään
Y K : n kokoukselle, ^«mutta koko
kansa ei .voi olla petturi. Pettu,
reita eivät voi olla kymmenet- ja
sadattnhannet."
Kreikan kan^a odottaa suurta ääni­määrää
rauhan hyväksi Yhdysvaltain
vaaleissa marraskuun 2 p:nä: Se ei
ole saanut nauttia rauhasta lähes kah-.
deksaau vuoteen Jft tänä päivänä a i ­van
samoin kuin K i i n a n j a Israeim
kansat, se on. eturintamassa sitä p o l i ­tiikkaa
vastaan, jonka se tmitee sodan
j a terrorin politiikkana. ;
Kenraali Markoksen kirjeessä puhu­taan,
tästä terrorista karvain sanoin.
Hän sanoo mm.^ seuraavasti: ; ' :
Blumin fasi^timielinen osa
näkyy natsien asiakirjoissi
Kirj. Boris Izakov
^Ensimmäinen painos "Afiakirjojä ja
ainehistoa koskien toisen; maailman­kodan
aattoa" on ihnestynyt useam­malla
kielellä mm. englannin kielellä
j a se on saatavana Yhdysvalloiss. T o i -
nep painos, jota alla selostetaan, on
saatavana pian. Se sisältää'korktit-t
t a - Saksan viranomaisten asiakirjcja,
mulstlfnpanpja ja-päiväkirjoja, jotka^
neuvostojoxikot saivat käsiinsä valloit-taessaan
Berlinin ja ne valaisevat
toiita maailmansotaa..
Tässä toisessa'osassa'^Asiakirjoja ja
ainehistoa koskien toisen maailman­sodan
aattoa",, jonka Neuvostoliiton
ulkoasiain ministeriö on" julkaissut, on
kaunopuheisia viittauksia sen klikin
aktiivisuudesta, joka oli Ranskassa
vallassa tärkeän 30-luvun aikana.
Useat viittaukset koskevat entistä
Ranskan pääministeriä Leon.Blumia.
Tärsä kirjassa on jäljeimetty hyvin
tunnetim saksalaisen diplomaatin,
Herbert von Dlrksenin, salaisia asia­kirjoja.
Nämä asiakirjat ovat maalis­kuun
v. 1938 ja syysk. v. 1939 väliseltä
ajalta, jolloin von Dirksen oli Lontoon
-Saksan lähettiläänä Ja koskee pää­asiassa
Britannian ulkopolitiikkaa.
Julkaisun liitteessä löydämme kiin ­nostavia
raportteja, joita on kirjoit-tan\>
t Saksan Parisin lähettiläs Wel-.
c?!ek, Ja joissa kosketellaan RäHÄan
aseimetta. Yksi on päivätty syys-kuim
26 pnä 1936 Ja toinen helmikuun
1£ pnä 1939.-
K a i k i l l e aikalaisillemme c n tuorees-:
sa muistissa 1936/vallinnut tilanne.
Fasistiset hyökkääjät, jotka silloin
olivat vallassa Saksassa, Italiassa ja
Japanissa, valmistuivat toiseen maail-manisotaan.
Saksan j a Italian jouk­kojen
suurella avulla j a Berlinin sekä
Rooman ohjauksilla j a : määräyksillä
fasistikenraali Franco järjesti kapinan
.laillista Espanjan tasavaltaa vastaan.
"Me emme «taksu tietävämme,.mitä^ Edistysmieliset voimat maailmassa
joku muu rauhaa rakastava kansa olisi
tehnyt samanlaisten olosuhteiden val­litessa,
mutta olisi naivia kenenkään
uskoai että K r e i k a n kansa, joka koko
historiansa aikana on osoittanut n i i n
monta esimerkkiä kansallisen itsenäi­syytensä'
j a vapautensa rakkaudesta;
voisi antautua ulkomaalaisten järjes­tämän
ja rahoittaman raa'an ,yäki-'
vallan edessä.
Canterburyn dekaanus ^
puhuu Massey-haialillä
marraskuun 7 p:nä
Toronto. — Canterburyn dekaanus,,
tunnettu taistelija rauhan puolesta,
puhuu Mass^^-haalissa Torontossa pir
dettävässä Joukkokokouksessa sun­nuntaina
marraskuun 7 p: nä klo 8 ip.
Tämä rohkea tavallisen känsän p u ­hemies
on huomattava ystävjryden
edistäjä Neuvostoliiton j a uusien de-mokratlamalden
sekä maaliman mui­den
kansojen välillä. Hän on äsket­täin
palannut laajalta Itä-Eurooppaan
tekemältään matkalta, j a huolimatta
Yhdysvaltain viranomaisten aikai­semmasta
kielteisesti, päätökses-r
tä hänen malhinpäasynsä suhr
teen* yleinen painostus on tehnyt
mahdolliseksi hänen tulonsa tälle
mantereelle.
Canterburyn dekaanus puhuu T o ­ronton
Rauhaimeuvoston väliaikaisen
komitean järjestämänä. Tämä kokous
on järjestetty Toronton asukkaiden
mielenosoitukseksi sodanlietsojia vas­taan
käytävän taistelun puolesta.
Romantiikkaa rahalla
A M E R I K K A L A I N E N K E I N O T T E LU
N U O R T E N T Y T T Ö J E N K A I P U U L LA
Amerikassa saa ostaa kaikkea . r a ­halla.
Romantiikkaakin. New Yor­kissa
toimii yhtiö, joka ansaitsee huo­mattavia
summia myymällä roman--
tlikkaa» viikko ja 50 dolIar!a. Sen-voI
maksaa vähittäismaksullakin . .dollari
viikossa.
P i k k u ; konekirjoittajattarelle, teh-^
dastytölle, tavaratalon myyjättäralls.
^'Maansa poika"
Henry Wallace
Yhdysvaltain presidentin vaalien lä­hestyessä
tulee yhä selvemmäksi, että
uuden Progresslve-puolueen president­tiehdokas
Henry Wallace saa rauhaa
ja edistystä rakastavilta Yhdysvaltain
kansalaisilta paljon suuremman kan­natuksen,
mitä taantumusvoimat nyt
myöntävät. Tosiasiassa on jo ilmeistä,
että Hetay Wallacen johtamasta " k o l ­mannesta
puolueesta'' tulee tai on jo
tullut huomattava tekijä Yhdysvaltain
poliittiselle areenalle.
"Tässä tilanteessa on Itsestään sel­vää,
että suitfen yleisön huomio k i i n ­tyy
Progresslve-puolueen keskipistee­seen,
Henry Wallacecn. Jalkuten odot­taa
sopii, veljeslehtemme. Työmiehen
painosta pn j u u r i ilmestynyt lähes 100
Eflivua käsittävä kirjanen, missä selos-,
tetaan mr. WallaciEn elämää, ojijelmaa
ja-pyrkhnyksiä. Se en tödellar-ifjan-kohtalnen
kirja, mmkä suomentami­sessa
ja ; julkaisemisessa Amerikan
suomalaisten Wallaceri komitea Jä
Työmies ovat tehneet taas arvok­kaan
palveluksen' maanmlehillem-me.
Kirjasen liinta on 85 senttiä
j a sitä voidaan tilata Canadaankln
_Moltteella: Työmies, Box 553, Supe-rlor,
Wis.
jotka kaupungin kivierämaassa haa­veilevat
metsistä, niityistä j a roman­tiikasta
j a jotka ansaitsevat 8—10 dol­laria
viikossa, merkitsee vuoden sääs­tämistä,
ennenkuin he ovat kupon­ki
vihon ormellisia omistajia. Kuport-klvihko
takaa heille viikon Illusionin
maalla, msnon j a paluim, täysihoidon,
kaiken. Romantiikan kauppiaiden vä­rikkäät
mainokset näyttävät sinisen
taivaan Ihanan maiseman yllä, pienen
viehättävän talon^ kukkivan puutar­han
keskellä, hopeavälkkeinen joki-virtaa
kukkivien niittyjen halki ja
taustalla näkyy tumma vuoristo.
Mutta romantiikkaan tarvitaan US-.
Arssa paljon rahaa, että pieninkään
toive toteutuisi. Romantiikka-mainos­lehtisessä
tiedustellaan! Haluatteko,
että Clark Gable tulee teitä asemalle
vastaan vai pidättekö enemmän Gary
Cooperista? Haluatteko syödä päi­vällistä
Myrna Loyn kanssa tai pelata
tennistä Jsanette McDonaldin kans­sa?
Viitisenkymmentä tuontapaista
kysymystä, ja jokaisen kysymyksen
jälkeen kehoitus: Tulkaa siis roman­tiikka-
leirille! Ja tuhannet Marj't Ja
Janet ja Mabelit j a Joanit maksavat
viikosta vijkkoon vaivoin, hankitun
dollarin ostaakseen itselleen kuvitel­man
romantiikasta.
J a vihdoin kauniina kesäpäivänä
istuu Mary — yksi monista — ensi
kertaa elämässään PuUman-vaunus-sa.
Sylissään hänellä on se kukka-kiihppu.
jonka eräs herra on' painanut
hänen käteensä New Y o r k i n asemalla:
Se merkitsi vain ptentä kuponkia hä­nen
kuponkivihöstaan. Santa Monican
asema, jonne hän kolmen tuhnln k u ­luttua
saapuu, on juhlallisesti koris­tettu.
Kukkien ympäröimästä tau-
Imta hän saa lukea: Tei-vetuloa^ Mary
— j a nuori mies, joka ihmeesti muis­tuttaa
hänen filmi-ihannettaan, aut-taa„
hänet vaunusta. Orkesteri soit­taa,
filmaajat häärivät pienen kone-kirjoittajattaren
ympärillä kuin olisi
hän filmitähti, ja Gary Cooper-jäl­jennös
V3« hänet vilkkaasti keskustel­len
loistoautoon. Saatettuaan hänet
Romantiikka-leiriin ottaa. Ihastuttava
kavaljeeri häneltä toisen tarkistusku-pongin
ja katoaa. •
Se on M a r y n ensimmäinen petty-r
mys. Miten hauskaa olisi ollut saada
viettää viikko tuon Gary Cooperin
kanssa. Mutta hänen piti rientää
takaisin asemalle ottamaan sydämel­lisesti
vastaan toisia asiakkaita. M u t ­t
a toinen nuori mies johtaa Maryn
huoneeseen, josta on ihana näköala.
J a pian hän Istuu prameassa ruoka­salissa.
Jossa näyttää olevan koolla ko­ko
Hollywood. Hänen va5tapäätään
hym3rtlee Robert Taylor viereisessä
pöydässä kuiskailee Nelson Eddy v a a ­lealle
tytölle.
Illallisen jälkeen seuraa tanssia ja
Robert Taylor kuiskaa hänelle pui­den
alla; 'Te olette maailman ih^
meelllsin tyttö. Jos vain voisin, k a n ­taisin
teidät pois täältä, jonnekin,
missä voisimme olla kahden!" Eikä
pieni flirtti maksa kuin yhden kupon­gin:-..
dä, etta leirin konttorihuoneessa istu­vat
herrat j a - tekevät tarkkoja smin-;
mtelmläriöttävtytöt"viikon ^ " i ^^
saavat elää kaiken mahdollisen i h ­meellisen.
. M a r y on imohtanut kaik­k
i arkipälvähnolensa j a on eittämättä
onneilinen kuin miljonäärin tytär.
Pienessä leiriteatterissa hän saa l a u ­laa
pieneni-laulun, j a kuten kalkki
muutkin asiakkaat s a a valtavat suo­sionosoitukset
otetaanpa hänestä koe-fllmauskin.
Hänelle luvataan loista­va
ura.
Dolly hänen ystävättärensä, johon
hän täällä on tutustunut, meni neljän­tenä
päivänä kililoihin melkein pe­sunkestävän
George Murphyn kanssa
j a koko leiri, 600 poikaa j a tyttöä, otti
osaa iloisiin juhliin. Mary päätti heti
kotiin tultuaan aloittaa ; uudelleen
dollarin vähittäismaksun viikottain
.voidakseen tulla seuraavanakin kesä­nä
tänne jatkamaan idylliä Robert
Taylorinsa kanssa.^ Ehkä tämäkin
päättyisi kihlaukseen! •
Nalyiudessaari hän ei aavistanut, et-
, tä hänen nuori kavaljeeriAsa jo kau-
Jokamen poika" ottaa tyYöltääli k^n- • ° " perheenL^ä ja ftä mainit-
Kuutamossa seiuraa sitten leikkejä, j
gän j a piilottaa sen joimekin metsään,
j a tyttöjen o n itsensä löydettävä ken­känsä.
Missä kenkä on, siellä on myös
poika. Mary löytää Robert Taylorinsa
Ja hänen onnensa on täydellinen.
E i yksikään päivä, ei yksikään t u n ­t
i saa ktiiua ihnan romantiikkaa. R o ­mantiikka-
leiri on mainiosti järjes­tetty.
Yhtäkään tyttöä ei saa l a i m i n ­lyödä,
ei rumlntakaan. Heti kun m u ­siikki
alkaa, on tanssittaja käsillä.
Nuoret pojat ovat ankaran kontrollin
a l l a ; valvoja tarkastaa, että joku on
aina Maryn lähellä, mielistelee hän­tä,;
pilailee hänen kanssaan; Mutta
siitä hän ei tiedä mitään. Hän ei t i e -
tu Dolly on palkattuim henkilökun­taan
kuuluva j a että hänen kihlautu­misensa
kuuluu mainontaan. K i h ­lautuminen
leirillä julkaistaan lehr
dissä huomattavalla paikalla^ja se tuo
paljon uusia asiakkaita yht3nnälle, j o ­ka
hyötyy köyhien suurkaupunkilais-tyttöje;
j kaipuusta.. Tyttöparat raata^
vat j a säästft/ät voidakseen ostaa muu
tämänpäivän kuvittelun rikkaana ole­misesta.
Eräs työväenlehti k i i n n i t t i huomio­ta
tähän romantiikkatehtalluun j a se­l
i t t i sen prostitution kasvattajaksi.
Nuoret tytöt häikäistyvät viikon lois­tosta
eivätkä halua enää sopeutua yk-riensivät
puolustamaan Espanjan kan­saa.
. " ,
Ranskan hallitusta, j o k a oli päässyt
valtaan kansanrintaman kaimatuksel-la,
johti sosialistijohtaja Leon Blum.
Ulkoministerinä oli Delbos. Noina
sodan edellisinä päivinä oli Berlinin
j a Rooman fasistiset lehdet täynnä
retoorisia hyökkäyksiä Ranskan kan­sanhallitusta
vastaan.
Mutta kreivi von W€lczekln, joka oli
silloin natsien lähettiläänä Parisissa,
salaisista raporteista me löydämme
kokonaan toisenlaisen kaiman B l i m i -
Delbosln hallitusta kohtaan. Natsien
lähettUäs ilmoittaa halUtukselleen, et­tä
hän on saanut Ranskan hallituksel­ta
tarjouksen alkaa neuvottelu yleisen
sopimuksen saamiseksi Saksan ja'
Ranskan välillfe. Welczfek korostaa f l -
t& seikkaa, että tarjouksen esitti
Ranska j a että se teki. sen huolimatta
siitä kipeästä iskusta, jonka - Hitler
antoi Ranskalle . O n muistettava, et­tä
natsidiktaattorl. juuri vähän ennen
militarisoi Reinin alueen rikkomalla,
röyhkeästi Versaillesin ' sopimuksen.
Na tsidiplomaatti riemuissaan huo­mauttaa,
että "huolimatta kaikista
hiistä Iskuista kasvoihin mitä Ranska
on saanut viimeisen vuoden aikana,
n i i n se on vielä nytkin valmis neuvot­telemaan
yhteisymmärryksen mieles­sä
. . . E l fyhrer tarjoa kättää[n y h -
teisynwnärrykseen,. vaan Ranska tarr
jcaa kätensä meille: isketty tarjoaa
kätensä iskijälle".
Mitkä olivat ne peruse|;idot, .jotka
Blum-Delbosln hallitus tarjosi Rans­kan-
Saksan salaisissa neuvotteluissa?
Ensimmäinen askel, jotka Parisissa
pidettiin välttämättömänä j a r a t k a i ­sevan
tärkeänä, sanotaan .•Welczekin
Berliniin lähettämässä raportissa, oli
"Espanjan kapinapssän asteittainen
hävittämtoen". Blum ja Delbos r y h ­tyivät
neuvotteluyritykslin hyökkää­jän
kanssa Espanjan kansan kustan­nuksella.
Ja sitä seuraavat tapaukset
osoittavat, että häpeällinen sopimus
sinkertaiseen arkipäivään. Mahtava
yhdistys nosti syytteen lehteä vas­taan
j a lehti joutui maksamaan sak­koja
"liikkeelle tuottamansa vahingon
vuoksi". — F o l k v i l j a n . N
PÄIVÄN PAKINA
Rauhan puolesta on taisteltava
Cänadansuomaiaiset, e r i 11 ä 1 n k in
naiset, saivat kuluvalla viikolla ikä­vän
tiedon, että valuuttavaikeuksien
takia Naisten Demokraattisen M a a i l ­manliiton
kongressia ei pidetäkään
•pohjoisessa . . , läheiseen yhteistoimintaan . . . • ;
Täten nuotti on muuttumassa, mutta piiiimäiirä on sama:^^ M
tuneissa olosuhteissa \*almistellaan ykistä mielipidettä vastaanotta­maan
tykkejä voin asemesta.
Helsingissä, vaa^a Unkarisfa Budapes­tissa.-
K u n ensiksi t uh tieto, että kon-^
gressi pidetään Helsingissä, n i i n suo­malaissyntyisinä
herätti se keskuudes-samnie
toimivissa rauhanvoimissa
huomattavaa iimostusta. Kysymys
muuttui ikäänkuin lähemmäksi sy-dähtämme
kun saimme kuulla,, että
entisen kotimaamme pääkaupunki saa
vieraakseen maailman sutuimman
järjestön edustajat. Naistemme^ kes­kuudessa
virinnyt polkkeuksellinsn
aktiivisuus j a uhrautuvaisuus on jo
tähän mennessä tuottanut hyviä t u ­loksia.
Olisi kuitenkin väärin rau-
«hanaslalle. Jos kongressin pitäminen
Budapestissa, eikä' Helsingissä, a i ­heuttaisi
; lamaannusta naistemme
k«ikuudessa. Toivottavasti rauhan
asialle annetaan niin paljon vakavaa
huomiota, että työskentelyssä rauhan
puolesta: ei tapahdu veltostumista.
Kiinnittäessämmie huomiomme r a u ­hantyöhön
on .todettava, että scdan
valmistajat,. joitten käytettävänä on
suurimpien t i e d o n a n tovälineiden
kontrolli, tukahduttavat ^ I k i n mah­dollisin;
kemoin. rauhanäänet. Aivan
äskettäin pitivät lutherilalset seurai
kimnat kongressin "YTidysyallplssa j a
isiellä : - hyväksiyttiln päätöslauselma,
•jossa tuömittiinsota. Tästä maimttlin
eräässä radiouutisessa ikäänkuin s i -
vumenhen. Olemme yrittäneet tutkia
kaikki käsiimme saadut huomattavim­mat
suiurlehdet. mutta tästä asiasta ei
niissä ole. sanallakaan hiiskahdettu.
Mutta onhan meillä dqpiolq^aattinen
vapaus. Vapaus julkaista j o ku uutinen
taikka oUa, julkalsematta.X Sotaa val­mistavat
W a l l Streetin mcmopiolikapi-talistlt
pitävät huolen siltä, että U S -
A : n suurlehdlstö, johon heillä,pn mää­räämisvalta,
ei julkaise mitään Joka
haittaa heidän'.'Sötiäsuunnit^
Sota on kannattavaa suurkapitalis­teille.
Esimerkiksi Canadian Vicker-sin
(Montrealissa sijaitseva sotatarve-yhtiö.
joka kuuluu kansainväliseen
asetrustiin) osake maksoi v. 1933 $3 ia
nyt maksaa osake $185. Siis jas teillä
olisi sattunut v. 1933 olemaan $1,000
edestä Vlckersin osakkeita olisi niiden
arvo nykyään $60,000. Tämän lisäksi
noin $70 kutakih osaketta kohti voit­toa
vielä jakamatta. Onko ihme jos
sotataryetehtailljat yalmlstiavat uutta
sotaa.ja pelkäävät rauhaa. :
•W'all Street monopiollkapitalistit, jot
ka nykyään valmistavat kiivaasti so­taa
'Neuvostoliittoa; uusdemokratian
maita sekä vaiiauteen Rj^kivlä siirto­maa-
ja-puolisiirtomaakansoja-r vas­taan,
kahmivat viime sodan aikana
suunnattomia voittoja. Virallisesti s i l ­tä
taholta ilmoitetaan voittojen' nous­seen
50 biljoonaan. • Monoi>olikapita-llsteiUe
s;iis sota on kulta-alkäa, k un
taas niille, jotka veroillaan j a elämäl­lään
maksavat Sotien kustatmukset, se
on maanpäällinen helvetti.
E i se ole Ihme jos suurkapitalistit,
jotka hyötyvät sodasta summattomas-t
i toivovat sotaa j a valmistavat sitä.
Suuri Ihme on se kun tavallisten köjf-hien
ihmisten keskuudessa - ilmenee
vielä sotaista; mielialaa. Siis sen k a n ­sankerroksen
Joukossa joka kärsii
hyökkäyssodassa - tappiolta volttipa
sodan sitten mikä imperialistinen v a l -
t^*, • hyvänsä. Tosin tällainen ei, ole
yleistä. Suurin osa työtätekevästä I h -
tcdeUakin tehtiin. Semabcii
Jan ta:avallan elämän ja se L
niissä rapuissa, jota piudn
syöstiln toisen maailaija soSl
juun.-.;
• Vuolen 1936 jouiu.tuun 26 tgiI3
Pertissä me löydämme' tL-keäa^'
suntoja koskien Blumia ja TWL
Viitaten niihin hyökkäykiifcll
kohdistettiin. Ranskan löij '
j a ulko.-ainisteriä vastaan sa'^
dcsta; että he yrittivät ylL
rystä Saksan kanssa. Welcz^^
taa: "MeiUe on edullista pitää:,
kaksi järkevää ja rehellistä
valtion johdossa." ' H
"Järkevää ja rehellistä misS
tällainen kohteliaisuus paaf,i
natsilta on; häpeä niiden
dctka sen ansaitsivat; VieläJäni
mattavampi on se kun natsien ] ^
läs ehdotti ylemmiUesn Berlinik.
heidän .tulee.lujittaa Blumin]
sen asemaa — ja tämä tapahtä]
maan aikaan, kun Berlinin
syök.sivät mielikuvituksellisia'.
ta Blumia vastaan.
•Welcz8kin toiset tiedoitukKtl
vat^vuoden 1939 ensimmäisen;
n^kssntapaukkia. Ranskan)
silloin johti Edouard Daladier^
kaikkein. vaikutasvaltalsin
hallituksessa: oli Päul
jolle sodan alkupuolella
Daladierilta pääministerin _
Welczekin raportista käy selvine,^
tämä. hallitus täydellisesti
•'kolmannen valtakunnan
a&sman itä- ja kaakkols-I
sekä Espanjaan nähden" .
Kuten me tiedämme, yritjiseij
tä sopimukseen fasististen hy
j i e n . kanssa toisten kansojen 1
nuksella saattoi iRanskan ha
piireille häpeää ja solilaaUisen)
pion.
Minä tiedän, että osalla
tain kansasta on taipumusta;
tui lempeästi niihin henkilöihin, j
ovat vastuullisia Ranskan häpeOsI
onnettcmuuteen. Mutta kuinlai
voinmie unohtaa sitä onnetonta i
joka johti yleismaailmalliseeni
tlin? Nyt julkaistut natsijo:
salaiset kirjeet muistuttavat
jälleen siitä osasta,, joka esitti;
Blum ja hänen kanssatoverinsa. f
Aku Korhonen puhuu
catharinesilaisille
ensi perjantaina
. st.* Catharines.^ — .CSJ:n
puhuja toveri Aku KorhoneUj
paikkakunnalle tk. 29 p:nä, kiin
paudessa oleva matkaohjelma
taa. Eri paikkakuntakifjeiden;
dessä tehtyjen selostusten
ovat Korhosen puhetilaisuudet
l)yvin onnistuneita ja samaa i
täälläkin. Tilaisuuden, on
ehtona onkin ,että kaikki; ymp
suomalaiset .saapuvat kuule
Suomen terveisiä yllämainittuna ]
vänä.
Toveri Korhonen on palannut dgs. Kinoksen ja mrs. Mar
jattain Suomesta; jossa hän osaisi VÄINÖ ANTTILAJEst)
n i i n läheisesti entisen kotimaani ja haastaa Veikko Antt]
tapahtumiin kuin hänellä oU oM LAURI JYLHÄ Dug\^
'lisuuksia ja siksi hänellä on selTäi
va Suomen nykyisistä oloista. Joö SAIMIKÖRPI So. Po:
selle kai ön mielenkimtoista M n $2 ja haastaa Aili P{
tosiasioita entisestä kotimaastamme Qakin Hearstin perukan
nyt siihen on tilaisuus tk. 29 p:näla! MATTI L U H T A South
8 ip. Port.'VVellerissa. Kaikki ympäii fel haasteen $3 ja toivo
tön suomalaiset ovat tervetulleita., at haasteensa. ;.
Seuran kokous on Port Wellens HEIKKI HEINONEN
tk 31 pcnä.. Kaikkia seuran jäsa ffkkäisen. Vili Kontolar
kehoitetaan saapumaan näihin. jS astaen Väinö Anttilan, O
mainittuihin tilaisuuksiin. - U.H. hoiL kaikki kunniansa •
— JENNY JA OTTO LE
Puhetilaisuus fcltf "'^4^ ^^f^T'
T T ^ ^ m ^ ^ i e c - o "ie Lahtisen Torontosta, Hamiltonissa «salaiset, huomauttaka
Hamilton. —. Tunnetta pm irtti Piispasen Beaver L
Aku Korhonen saapua .pnhoB ELMER P A S A N E N S(
paikkakunnallemme tk. 25 pi» sasen haasteen $5 jä toii
hänelle on varattu puhetilalaiB asteensa. *• \
Hurmeen asunnolla 295 Hm HEIKKI VÄYRYNEN
Ave., alkaen klo 7.30, ^haasteen $5 ja haästa
Kaikki ovat tervetuiieet! no Lindroosin Hoylesta
' . ^ . VÄINÖ MÄKI Camp
~ ~ rr^sen haasteen $10, h
misistä. olipa heidän poi^'""^^^^ Pekka Jylhän jossain k
piteensä mikä hyvänsä toivoo HENNA KERIMÄN D
säilymistä. Niin tehokasta ja taiw ^ kiittäen $1.
k^iri.monopolikapitalistien sotapW . ly^j^ STENFORS Ca
ganda onkin, niin siihen eivat ^^^^ haasteeseen $5.
ihmiset usko j a juokse sen pensa-^fr- _
Rauhantyö voimistuu Canada^
teistä huolimatta. Äskettäin
tiin' Torontossa B a u h a n n e u v ^^
ka johdossa ön tunnettuja
hlä ja muita kansalauda.
muissakin huomattavimmissa^
sissa on ryhdytty tarmoöoasti ^
mään työtä rauhan hyväksi
• Rauhantyön voimistuttamigj^
jestetään Canadasss=eri puo^^
hankokouksia, joista lebcUsa
mainittu. •
: :canadaä;isaapuu m y ö s k i n^
tacfiö
asteita i
iTorsJaina ia perjantai
jSusta iaS358kätei
leila.
iTäten haastekampanjj
ja paperivaunulasj
tuottanut $8,651
Jä vauhdilla, sillä tarl
Ivapauden talousasema
Ijirjestöjen lahjoitusli
alueiounikunta. 1
f&sUyisiä lahjoituksia
SELMA J A EINAR ;
Kantsin haasteen $1
^haasteisiinsa.
EINAR TIITINEN K J
!teesen $1-
HILJA HEINO Kirkla
fl.haasteeseen $2 j a h
Antilan Kirkland Lal
EVAJAJACKWILK1
lUuno Vuorisen haastt
ia Hannes Sjöblomin 1
ioFIA LAMPI Kirkla
ja T. Lindholmin haasi
i Idä Wallin ja mrs. i
raiät! Pankaa dollarin
CSJ:n KESKI-ONTAH
astaa saamiinsa haastei
EINO POIKKIMÄKI
lon Pöikkimäen haas
tosta ja Hanna Tulla
iflLDAJAISAK KIV
Palomäen haasteesee
haasteensa.
KULUTTAJAT REST
astaa Workers Restj
jurantin So. Porcupin
AARO W. KIVINEN S
nn haasteeseen $5. ,
SENJA YORK Sudbur
ia haastaa mrs. A l l i San
lacobsönin, mrs. Selma
i mrs. Gunilla Metsäläi
JOHN H A K A L A Sudb
ämaan haasteet $2.,
E. LAPPI Sudburysta
BILL SANTALA Wal:
$5.
KUSTI VARJONEN "\
$ 2ja haastaa kaikki ]
HILJA JA J A A K K O ]
'oivo Vähämaan sekä j
ien ja Frank Rannan
AKSEL H A K U L A Wai
|a haastaa puolestaan j£
QKiikosen jossain lan
ANNI JA NIILO KAI
sa haasteisiin- $3,
•idand Lakelta.
USI KAUTIAINEN E
haasteeseen ^2, haast
rauhanmies Canterburyn
Hewlett Johnson puhumaan
kokouksissa. Tällainen t c l B ^ ' - ]
icmittä osaltaan herättää ffim^
kemään kuinka tärkeää s o i t o n ^
seksi "on rauhanaatteen
o n selvääkin, että Jos ei t e h ^ ^
rauhan hyväksi, niin sota_ t t l^
nemmin taikka °^yöl>^f^ ^s»
jos suurin osa kansasta t ^ ' ° ° J ^
ja päättävästi taistelee s e n ^
mm silloin ei maailmasta ^
mia, jotka voisivat vetaa ^ ' ^ ^ ^ ^
uudeUeen järjettömään ven»^,.
taan, — Uoti.
WÄHNÄPlt
Erii
CSJ:n Wabnapitaei:
Idkakuui
A R V O K K A I T .
Niilc
l i l l i i i