Vapaus, August 5, 1948

              ftvu 2 Torstaina, elokuun 5 p. — Thursday, August 5
1 '''--^'.s
OJBEBTV) ZDdepebdent LstNir
Olgan of Flnnlah oanmdlMM. A -
tablUbed Mov. 6tb 1917. Autliorized
M Mcond cla» nuOJ by tbe Fwt
Oflke DqiaitXDent, Otteira. Pub-liched
tbrtee veeUy: Tuesday
murada]» a&d Saturdays by Vapaus
PublisblJig Company Ltd.. at 100-102
Elm 8t. W., SoÄnity, Ont.. cranada.
Tel^bonea: Baalneai Offlee 4-4304.
Edltorlal Office 4-4366. MuMffcr
E. SuksL Editor W. Ekttnid. MaiUag
«ddreai Booc 40, v SudbittT» Ontario.
Advertialng ratoi upon appllcatlon.
Tk-anslation free of chaige.
TILAUSHINNAT:
Canäda«5a: 1 vk; 6.00 6 kk. 3.25
3 kkv 2.00
yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 2£0
Suomessa: 1 vk; 7Ä) 6 kk. 4.225
Mv,
m:
l i : ;
4
• « «
l i i
1^
II
m
iki'
i i
Suonien uusi hallitus
^ Kuten lehtemme tänään julkaisemasta uulistiedosta ilmenee, Suo-nVMsaön
herra Fagerholminmuodostettu sosialidemokraatti­sta
jonka ulkoministerinä on edelleen n.s. am-matthninisteri.
Jokainen suomalainen ja Suomen kansan todellinen ystävä tulee
»Itä huolestuneemmaksi mitä läheisemmin hän tutkii, nyt täälläkin
^julkaistuaministeriluetteloä ja niitä seikkoja, jotka tähän kysymyk-
;kfen sisältyvät. Kiertämättömäksi lopputulokseksi tästä tutkistelusta
'jää se valitettava käsitys; että* nyt muodostettu Fagerholmin hallitus
•on vakava taka-askel, joka ei voi tuoda muuta kuin lisää vaikeuksia
Suomen kansan kannettavaksi ja uusia ongehnia sen ratkaistavaksi.
Ministeriluetteloa tutkittaessa tulee mieleen kaikkein ensimmäi-senä
se tosiseikka, että Fagerholmin hallitus bn vähemmistöhallitus.
vSelvää ori, ot^ sosdem. puolue, ei nykyoloissa voi hallita yksinään/
•Seuraava kysymys on siis siitä, mihin yhteiskuntaluokiin, puolueisiin
ja järjestöihin Fagerholmin hallitus tulee nojaamaan? Etsiikö,se tukea
työväen laajemmasta joukkoliikkeestä, ts. SKDL: n ja ammattiunio-liikkeen
toiminnasta, vaiko porvariston taktillisesta kannatuksesta
työläisiä jä talonpoikia vastaan? Vastaus tähän peruskysymykseen on
jo saatu, vaikka se voi tosin olla jonkin aikaa poliittisesti VJ^emmän
valveutuneilta näkemättä. Jos herra Fagerholm, ja hänen puolueensa
oiketstojohto haluaisi toimia -mahdollisimman tehokkaasti suurpää­omaa
vaoltaan ja Suomen työläisten ja talonpoikien hyväksi, niin
silloin olisi muodostettu sosdem. puolueen ja SKDL:n kokoomushalli­tus.
On nimittäin muistettava, että SKDL tarjosi loppuun asti yhteis­toimintaa
SOS. dem; puolueen kanssa hallituksessa. Ilmeistä tosin, on,
että SOS. dem• puolueen olkeistojohto olisi halunnut joitakin SKDL: n'
mimstertnapulaisia hallituksensa verhoksi, mutta samalla se kielsi jyr-kasti
SKDL:Uä kaiken todellisen hallitusvastuun myöntämisen. Näin-
'muodoin herra Fagerholm ja hänen toimeksiantajansa ovat käytän­nöllisellä
toimenpiteellään ilmoittaneet, että nyt muodostettu halli­tus
tulee etsimään tukea oikeistosta; Ja saadakseen tukea maalaislii­tolta,
edisty.spuolueclta ja kokoomuspuolueelta Fagerholmin hallitus
tulee käytännössä .seuraamaan "isännän ääntä" ts. Suomen suurpäär
• oman toivomuksia tavallista kansaa vastaan.
Tässä siis. on .se Suomenkin sos. dem. puolueen mainostama ;
"kolmas tie" mikä ei voi olla muuta kuin yritys Ranskan oikeisto­sosialistien
''kolmannen tien'- toteuttamiseksi siten, että voitettaisiin
aikaa ja tasotettaisiin tietä jonkun suomalai.sen de Gaullen uusfasisti­sen
hallituksen muodostamista varten.
Että asia on näin, se ymmärretään Suomen kaikissa poliittisissa
piireis.sä. Kuten muistetaan, niin vaalien aikana sos, dem. oikeisto
lupasi "kolmannen, tiensä" kautta makeata mannaa ja hunajaa Suo-
:men kansalle. Mutta kun tämä "kolmannen tien" hallitus nyt muo­dostettiin,
niin puolueen pää-äänenkannattaja "Sosialidemokraatti''
sanoi työläislukijoilleen^ että ei tarvitse odottaa paljon mitään."On
turhaa luoda liian lupaavaa kuvaa edessäolcvista mahdollisuuksista".
kirjpitti"Sosialidemokraatti'' toivorikkaille lukijoilleen samalla ko­rostaen,
että Fagerholmin ''hallituksen vaikeudet ovat suuret". .
. : < Maalaisliiton pää-äänenkannattaja "Maakansa" viittaa Fager-.
holmin hallituksen "liian kapeaan" perustaan ja antaa ymmärtää, et-
'tä jos se ei tanssi 'Msärinän äänen" m voi katketa hyvin
nopeasti".
Kokoomuspuolueen pää-Känenkannattaja "Uusi Suomi" puhuu
tapansa mukaan todellisella "isännän äänellä" ja sanoo: "5aa//aa
• 'käydä niin, että hallituksen Pystyssä pysyminen jää suuressa määrin
-'porvarillisten ryhmien, tuen i;flrflflMV,: Kokoomuspuolueessa ei: siis ole
v-suurtakaan epäilyä .siitä, mitä' Fagerholmin hallitus aikoo tehdä, eikä
'siltä, mitkä voimat sitä tukevat! Mutta "Uusi Suomi" tietää, että Suo­men
sisä- ja ulkopolitiikkaa ei voida kädenkäänteessä viedä vanhoille
''Jiyville*' raiteille. Ei ole suojeluskuntaa, ei ohranaa eikä muita uiko- •
.parlamentaarisia laittomuuskeinoja tätä varten. Siksi "isännän ääni"
'tyytyy, vaikka muristen ja hammasta kiristäen vallitsevaan odotus-
•tilaan,"kolmannen tien" hallitukseen toivossa, että se tasottaisi tien
oikeistolaisen kokoomushallituksen muodostamista varten. Niinpä
?*Uusi Suomi" kirjoittaa edelleen:"A'v^y/jc5jä asemassamme ci lii-
:'oin voida aivan kcpc^^^
v*Tämä tosiasia on molemmin puolin otettava huomioon ."Tässä
{on isällinen neuvo ja •Fagerholmin hallituksen linjan avain!
* j Tätä taustaa vasten katsottuna on helppo ymmärtää miksi SKD-
*L:n äänenkannattaja "Vapaa San^^" kirjoitti uudesta hallituksesta mm:
'Seuraavaa:
V '"Sosialidemokraatit aloittivat hallitusneuvottelut kahdenkeski­sillä
lehmäkaupoilla maalai.sliiton kanssa ja päättyivät keskiviikkoil-
•tana päätökseen muodostaa sos: dem; puoluehallitus. Arvattavasti
;tämä hallitus tullaan propagandassa tulkitsemaan työväenhallituksek-
•si,vmutta tosiasiassa tämä niinitys on varustettava lainausmerkeillä.
-Todellinen työväenhallitus olisi ollut SKDL:n ehdottama molempien
.työ\'äenpuolueilten hallitus, jota S.AK olisi tukenut; koko työväen
iljoukkovoima olisi ollut sen takana kapitalistietuja vastaan.. Sellaisena
•kuin hallitus nyt muodostettiin, se on eduskunnan neljänneksen muo-idostama
vähemmistöhallitus, joka politiikassaan on porvariston ar-
'mpilla ja tosiasiassa joutuu v - kuten Blumin ja Ramadierinhallituk-
'setvRahskassa väinTvalmistelemaan tietä porvariston vallanpalau-
Itukselle. Sos. dem. puolueen sodanjälkeisen politiikan kuten myös
{hallituksen kokoonpanon perusteella voidaan todeta enemmänkin: se
• ; tulee tällaiseen suunnanmuutokseen pyrkimään. Sisä-vikassaan
se tulee nojaut.imiaan porvarillisiin puolueisiiuj talous- ja yh-
• |tciskunta[1olitiikassa sen esitykset tulevat pakostakin myodostahiäan
;'vain demogoogisiksi eleiksi. Valitamme tätä ratkaisua. Valitamme *
*sitä, että Suomen työväenluokka tarvitsi vielä tämänkin koettelemuk-vsen.
vjotta sen silmät avautuisivat näkemään ajankohdan suuren teh-
'tävän."
• *
« Mikäli Canadan suomalaisten suuret joukot ovat kysymyksessä
>niin he liittyvät tähän valitteluun; Se ei vähemmässäkään mielessä
vmuuta täkäläisten maanmiestemme suomiystävällistä asennetta. Mui­lta
merkit ovat. huolestuttavia ennenkaikkea, ja pääasiassa Suomen
•vkainsan parhaitten etujen kannalta katsoen. Toivottavasti ylläkuvattu
;;"kolmannen tien" linjan hallituskausi muodostuu^^^l^^
-seksi ilmiöksi mikä päättyy sittenkin työväenliikkeen eikä vallanhimbi-v
;sen porvariston voitoksi. Mutta kun on ilmeistä, että lähikuukausien
'^aikana meillekin' tänne valtameren taakse ryhdytään tyriiyttämään
j3näitä.,"kolmannen tien'' kjK^
vsesti varoittaa harhaluuloja ia toiveajattelua vastaan sekä suunnittelee*;^
.pitemmän ^artikkelisarjan julkai.^mista' tästä ajankohtaisesta. kysy:
;myksestä. _ ^ 'lil^^MfflBBBHB
A K U KORHONEN
Jofca vierailee kalkissa maamme suu-remmis.
sa suomalaiskeskuksisss; CSJ: n
edustajana selostaen Supmen oloja Ja
samalla Järjestömme tärkeimpiä teh­täviä.
Suomessa on
uusi hallitus
Helsingissä heinäkuun 29 pälvät-tyssä
• Suomi-Seuran tiedonannossa
kerrotaan hallituksen muodostamises­ta
seuraavaa:
.Johtaja K.—A. Fagerholmin koet­taessa
lauantaista lähtien suorittaa
hallituksen — muodostamistehtävää
presidentin mieluimmitcn toivomalla
tavalla entisen kaltaisella laajalla
pohjalla pitivät kuitenkin kansandc--
mokraatit Jatkuvasti kiinni vaati­muksistaan,
haluten lopullisesti it­selleen
toisen ulkoaslainminteterin Ja
sisäasiainministerin p.\ikat sekä koi-:
me muuta ministeripaikkaa. Tähän
ei joht. Fagerholm.:katsonut vaalien
tulosten kannalta asialliseksi mennä,
jonka vuok.si hän "ellen Illalla ilmoit­ti
tilanteen presidentille; '
Presidentti puolestaan yhtyi Joht.
PaKerholmin käsitykseen j a antoi h ä ­nelle
tehtäväksi muodostaa hallituk­sen
suppeammalla pohjalla eli olo­suhteita
seuraten suora.staa n so.siali-demokraattisena
yhden puolueen hal­lituksena.
Tämän suunnitelman hy­väksyi
myös sos. dem. eduskuntaryh­mä
ja puoluetoimikunta, vahvistaen
samalla joht. Fagerholmille ministe­rilistan.
Presidentti edelleen hyväksyi eh-dokkj^
at ja niin h ä n valtioneuvoston
esittelyssä klo 14,30 vapautti Pekka­lan
;haUituk.scn jäsenet tehtävistään
sekä nimitti ja määräsi uuden halli­tuksen.
Uuden hallituksen jSsenet ovat:
pääministeri kansanedustaja, .joht. K
—A. Fagerholm, ulkoasiainministeri
(ammattiministerinä) dipL ins. C. J.
A. Enckell, oikeusministeri lakit, tri
E. Suontausta ,sisäasiainministeri va-ratuom:
A. E. Simonen, puolustusmi­nisteri
htioltotarkastaja Emil Skog,
valtiovarainministeri kansancd., toi-mistonhoit.
O. A. Hiltunen, opetus­ministeri
Työväen Akatemian, johta­ja
fil, kand. R. H. Oittinen, maata­lousministeri
kansaned., ipienvilj.
Matti Lepistö, toinen maatalousmi­nisteri
kansaned., toimitt. Jussi Raa­tikainen,
Kulkulaitosten ja yi. töiden
ministeri kan.saned.. veturinkulj. O.
E. Peltonen, toinen kulkul. j a yi. töid.
ministeri E. H; Härmä, kauppa- ja
teollisuusministeri lakit; ja kauppat.
kand. U. Kv . T a k k i , sosialimlnisteri
Suomen Metalli teollLsuustyöväen L i i ­ton
puheenjohtaja- Waldemar Lilje­ström,
toinen sosialimlnisteri sosiali-museon
hoitaja Tyyne Lilja ;Leivo-
Larsson, • kansanhuoltoministeri joht;
O. K . Toivonen sekä salkutonn mi­nisteri-
vakuutusjoht. Aleksi Aaltonen.
Vancouverin naiset 'Tiede ja paholaiset
valmistuvat tule
vaan toimiiifäari
Vancoaver. — CSJrn naistenkerho
kokouksessaan heinäk. 22 pnä päätti
mm. j ä r j e s t ä ä ulkoilmakekkerit K i t s i -
lanon rannalle elokuun 15 pnä.. Jos
vain aurinko paistaa, niin siellä on;
.suuhun sopivaa kohta kello : l : n j ä l ­keen.
Ken isilloin haluaa: raittiista j l -
ma.sta ja kauniista uimarannasta
nauttia; kääntäköön hän pieksunsa
kärjet Kitsilanoa kohti. Lapsille on
«iellä keinuja ym. ulkoilman leikkivä­lineitä.
Ei liloin tarvitse huolehtia
; eväistä, kahvista eikä mistään syötä -
västä.
: Nai.set kun kerran aikovat kesän v i i ­meiset
perhejuhlat pitää niin siellä
pitää olla olemista. Toivottavasti, siel­lä
toisemme myös tapaamme.
; Tuloja, jos niitä yli menojen kart­tuu,
käytämme kaupungin vaalirahas-tön
hyväksi. Myös olemme päättä­neet,
että .sateen-sattuessa juhlimme
Clinton haalilla. Siinä tapauksessa
koetamme ajan vietteeksi. hankkia Joi-takin
seurapelejä.. .
Elokuun 12 pnä on taas naisten ko­kous
Clinton haalilla. Kohta on kesä
ohi ja kaikki ovat kesälomiltaan ko-tiuneet.
Tulkaapa nyt joukolla ko­koukseen.
Siellä pitäisi suunnitella
miten oikein saisimme taas toimin­tamme
hyvään käyntiin ja minkälai­sen
syyssesongin alkajaistilaisuuden
järjestämme. Kun on monta päätä
yhdesi;ä n i i n silloin saadaan harkituk.
s l jotakin sellaistakin, mistä vielä ja­lastakin
päin mainitaan.
Olemme haaveilleet useasti miten
voisimme opinnollisenkin puolen liit­t
ä ä toimintaamme. Käsitöitä kyllä
teemme j a onhan sekin arvokasta kun
tulemme kokouksiin Ja n i i n harjoitte­lemme
puheenvuorojen käyttöä ja
yleistä järjestelytyötä. Ohjelmallisten
iltamien järjestely on hyvä sillä emr
mehän voi ilman harjoittelua yleisön,
edessä esiintyä. Kevättalvella oli
meillä runonlausuntakcrho eikä sen
henkiin herättäminen olisi pahitteek­si.
Uskaltaalco laulukuorosta maini­takaan?.
Paljon olisi tilaisuutta jä­senistöllä
itsensä kehittämistä var­ten
monilla aloilla; Toivonkin vilpit­tömästi
tarmokasta haalitoimihtaä
keskuudessamme.
Kii^j D. Zäslavski
Austraalian uniot
protestoivat USA
vangitsemisista
Sydney, - r (.^LN) f- Äustraaliassa
olevan Queenslandin valtion 14: suu­rinta
unioa on lähettänyt Y K :n pää­sihteeri
TrygveLielle sähkösanoman,
jossa protestoidaan sen johdosta kun
TJSArn hallitus on vangituttanut 12
kommunistipuolueen johtajaa. Sähkö­sanomassa
pyydetään YKvnpainosta-nuan
USA:n - hallitusta .peruut­tamaan
syytökset. Siinä sano­taan,
että Y K : n peiiaa.t;telta oli
loukattu koska USA: n hallitus tällä
•'punaj'ahdillaan•^ loukkaa kansan pe^
rusoikeuksia. —
Paikkakunnallamme on tapahtunut
useita kuolemantapauksia yksinäisten
työmlestemme keskuudessa, tarkoitan
suomalaisten Joukossa. ' Joissakin ta­pauksissa
väitetään, e t t ä syynä on ol­lut
alkoholipitoisten aineiden käyttö.
Viimeinen Josta kuulin kerrottavan,
oli kolmisen viikkoa elättänyt itseään
sillä myrkkyjuomalla syömättä en­nenkuin
oli tuntenut nälkää: tai omi­tuista
kipua sisuksissaan ja siihen h än
oli nukahtanut jonkun, salakapakan
edustalle. Onnettoman miehen ni­meä
en tiedä. Eräs: kotipaikkainen
kuoli viime talvena, samanlaisen
"myymälän".; huoneistossa. Tunäin
miehen Jo vanhasta maasta sukulai­suudenkin
vuoksi; Voipa sanoa, että
h ä n ; oli intelligentti eli järkeväkin
mies; mutta alkoholi vietteli ja tur­meli
lopulta kokonaan. Nimeä ön
turha mainita. Tässä tuonnottain
kerrottiin eräästä 23-vuotiaast a nuo­rukaisesta
jota oli putkaan vietäessä
lyöty tai liekö itse kaatunut kadulla,
seurauksena ollen kuolema; Kerrot­tiin,
e t t ä kadulla oli aivan lammikko
verta — mutta.pollisiputkaän poloinen
kuoli.
Mainitsen vielä, e t t ä viime jouluna
oli kaksi miestä hätääntynyt lääkä­rin
hoitoon ennenkuin kykenivät käm-:
palle lähtemään. Nämä ovat surulli­sia
tapauksia kansalaistemme keskuu­dessa,
vaikka kohtakin vain pieni
murto-osa siitä turmiosta, mitä alko­holi
maailmassa aiheuttaa. :
K y l l i k s t emme tee valistustyötä
kansalaistemme keskuudessa. ^ K u i r i -
ka paljon 'parempi olisikaan, että
maanmiehemme .vedettäisiin järjes­tötoiminnan
pariin, tovereiksi ja ak­tiiviseen
toimintaan. Jäsenistömme
myös pitäisi karttaa .päihtyneenä
esiintymistä yleisillä paikoilla, sillä s i ­ten
annetaan huonoa esimerkkiä —
ja meidän pitäisi näyttää hyvää esi­merkkiä
varsinkin-nuorisollemme.
Lempi Myrtle.
Brysselin yliopistoa nimitetään "va-paäksl".
Se on maallinen opinahjo,
päinvastoin kuin Louvafnfh yliopistol
Joka on katolinfti. Aikaisemmin oli
näiden yliopistojen välillä huomattar
va ero.. Louvainin yliopisto palveli
kirkkoa, Br>'sselin yliopisto tiedettä.
Nykyään ovat näiden yliopistojen vä-li-
set eroavaisuudet häviämässä, ei kui­tenkaan
siten e t t ä Louvain ottaisi op­pia
Bryssel jäljittelee Louvainla; Tiede
j a ; vapaa-ajattelu laskevat aseensa
katolisen pappis^iitan edessä.
Huhtikuun lopussa Brysselin yli­opiston
ylioppilasyhdlstys j ä r j e s t i j u l -
kLv.-n viättelytilaisuuden tieteen kan­nalta
erittäin tärkeästä aiheesta:
"Onko helvetti olemassa?" Kysymys
ei ollut mistään vertauskuvallisesta
helvetistä, vaan aivan vulgäärin kou-raantuntuvasta
pätsistä saatanoineen
j ä piruineen. sekä erilaisine työkalui-neen
j a laitteineen: syntisten kärven^
tämistä varten.
Sosialistisessa "Le Peuple"-lehdessä
huhtikuun .27 p : l t ä on Julkaistu yksi­tyiskohtainen
selostus mainitusta
väittelytilaisuudesta. Luentosaliin oli
kokoontunut suuri Joukko opiskelevaa
nuorisoa. Puhujia ilmoittautui niin
paljon, että oltiin pakoitetut rajoitta­maan
Jokaiselle myönnettävä puheai­ka
kahdeksaksi minuutiksi, minkä
johdosta eräs puhuja huudahti har­mistuneena:
"Kahdeksan minuuttia
iäisyyskysymyksen käsittelyä varten!
Se on pyhäinhäväistystä." Hän kiel­täytyi
puheenvuorosta. .
Arvostelulautakunnan muodosti kak­si
katolista pateria valkoisissa kauhta­noissaan,
yksi protestanttinen pastori
sekä kymmenen miespuolista j a kaksi,
naispuolista' maallikkojäsentä. Yllä­mainitun
sosialistisen lehden report­teri
pani merkille noiden naisjäsenten
tuulikkääh pukeutumisen; Puheenjoh­tajana
toimi monsieur Flamion, "ok­kultismin
salaisuudet" — nimisen leh­den
toimittaja.
Ensimmäisen puheenvuoron käytti
"Kentauri"-yhdistyksen puJieenjohta-j
a Thaelens; Kentaureiksi muuten
n i m i t e t ä ä n muinaisessa Jumalatarus-tossa
ihmisen päällä Ja yläruumiilla
varustettujai' alaruumiiltaan hevosen
kaltaisia olentoja Nykyajan kentau­reille
n ä y t t ä ä t ä m ä ruumiinosien j ä r ­jestys
olevan aivan päinvastainen..
Mainittu Ihmishepo'lausui, e t t ä "Ih­minen
ei ole ajattelevaa ainetta"^ e t tä
on olemassa 'tuonpuoleinen, haudan­takainen
maailma ja siis myöskin hel­vetti.
Helvetti on kaikkialla, ajatuk­sissa
Ja aistimuksissa. Kuitenkin ar­veli
puhuja kirkollisen helvettimaan-tieteen
olevan jossain määrin mieli-'
valtaista.
Seraine, Belgian spiritistlliiton edus­taja,
piti helvettiä abstraktisena kasit
teenä ja lausui, ettei sillä ole m ä ä r ä t ­tyä
osoitetta. . -:
Filantrooppiyhdistyksen. j ä s e n Cha-pelier
sanoi syvämietteisestl helvetin
olevan eräänlaisen olemattomuuden
esikartanon.
Yliopiston opiskelija Lamouche on
skeptikko. Hänen mielestään ei hel­vetin
olemassaoloa voida todistaa,
ettei sitä ^ olet olemassa. Oppi helve­tistä
on tarpeellinen yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden puolustamista var­ten
...
Tässä kohdassa puheenjohtaja kat­kaisi
Lamouchen puheenvuoron pe­rustellen
t ä t ä sillä,, että: puhuja oli
poikennut asiasta.
Protestanttinen pastori Doulier väit­ti
helvetin olevan olemassa. Todis­tukseksi
sen olemassaolosta h ä n esitti
sen, että ne, jotka eivät usko hei-:
vettiln, ovat — rikollisia. .
Katolinen pappi Van Winsberg
määritteli helvetin paikaksi, missä ju­malaa
ei.ole. Paholaisten Ja kattiloi­den
hän selitti olevan kirkon käytän-töönottamla
vertauskuvallisia ilmai­suja.
Salatieteilijä ja maagi Wagner tie-,
tää, missä helvetti sijaitsee. Hän it­se
on: astraaliruumiissa käynyt sielläi
On olemassa aineellistuneita pahoja
ajatuksia — ne juuri Johtavat ihmi­sen
helvettiin.
:Watle, psykologisen tutkimusinsti­tuutin
professori, on täysin vakuuttu­nut
helvetin ja vieläpä paholaisten
koko kidutuskaluston olemassaolosta^
Professori oli :henkilökohta}sesti kes­kustellut
erään' prysselliläisen pankr
kiirivainajani hengen kanssa, jcka oU
sanonut hänelle: "Palan koko ajan
tulessa, mutta en pala; loppuun." Sa­manhenkisiä
olivat kaikki tuossa t i l a i ­suudessa
pidetyt puheet. Mainitta­koon
kuitenkin, että pieni joukko y l i ­oppilaita
kokouksen päätyttyä osoitti
mieltään huutamalla; "Alas pappis­valta!
Tämä elävä kuvaus nykyajan por-:
Variston tavoista ei kaipaa allekirjoi­tusta:
Mutta on syytä merkitä huo^
lelllsesti \aioslluku 1948, jottei kukaan
luulisi tuon "paholaistieteellisen" v ä l t ­telyn
tapahtuneen vuonna 1348. Mai­nittakoon
myös ettei henkilöitä, jotka
olivat: lausuneet • epäilevänsä helvetin
olemassaoloa,. viety. häpeäpaaluihin
puettuina torille poltettaviksi pyhän
inkvisition toimesta, vaan he palasivat
kaikessa rauhassa koteihinsa raitio­tievaunuilla
Ja linja-autoilla.. .
Mutta se, e t t ä tämä kesklaikaistyy-linen
väittelytilaisuus järjestettiin y l i -
oppilasyhdistyksen. toimesta kaupuni
gissa, jonka' torilla kohoaa Charles de
Costerin, "Enlenspiegel" - tarinoiden
tekijän, muistopatsas, antaa ajattele­misen
aihetta. . -
Belgian söslalistipuolueen äänen­kannattaja
"Le Peuple" y r i t t ä ä antaa
selostukselleen v ä i 11 elytilaisuudesta
iroonisen vivahduksen. Ironia on kui­tenkin
tässä tapauksessa kaikkein vä­hiten
paikallaan herra Spaakin puo­lueen
lehdessä.
Belgian .hallituspula, jonka aiheut­tivat
katolilaisten vaatimukset uusien,
lisättyjen : määrärahojen, myöntämi­sestä
kirkollisiav kouluja varten, p ä ä t ­tyi
siihen, että: sosialistien taholta
tehtiin uusia 'myönnytyksiä. Belgian
kirkollisissa koilHilssa lapsille opete-;
taan, että on olemassa helvetti, jossa
k a i k e n v ä r i s e t ' pirut, . sinipunertavat,
vihreät, mustat''Jhe. yllsaatanan joh­dolla
kärventävät syntisiä hiljaisella
tulella. Kalkkein julmimmat kidu­tukset
odottavat' Jumalattomia, demo.
kraatteja, sosialisteja ja ennen kaikr
kea kommunisteja. "Le Peuple"-leh-t
e ä julkaisevat' sosialistit kenties vielä
saattavat, toivoa; että kokoomushalli­tuksessa
istuvien katolilaisten puolto-lauseen
perusteella heidän tuskiaan
helvetissä tullaan lieventämään vä­hentämällä
kuumuutta muutamalla
asteella. : M u i l l a sitävastoin el ole
mitään toivoa.' :
Julkisuuteeni e l ole saatettu tietoja
Spaakin puolueen ja katolilaisten
välisistä neuvotteluista, jotka päät­tyivät
: onnelliseen kompromissiin ja
tekivät kokoomushallitukselle mah­dolliseksi
jatkaa.työskentelyään. Yh­tä,
vaivattomasti n ä y t t ä ä Järjestyvän
porvarillisen kosmologian Ja kirkolli­sen
demonologian (paholaistieteen)
välinen kompromissi; Brysselin paho-laisväittely
on osoituksena tästä. Ke­nelle
nauraa ."Le Peuple"? • Itselleen.
Viitala voittanut
valaassa |»in^
Lontoo, Euroopan v u o ^ n • 1946
kärpässarjan vapaapain*inestari V. L.
Viitala oli ensimmäinen painija ja
ensimmäinen suomalainen^ joka voitti
kultamitalin olympialaiskisoissa t ä ä l ­lä.
Se tapahtui vapaapainin k ä r p ä s -
sarjassa. Kantaen Seinäjoen Sisun
värejä, voitti ^ Viitala ^nionna 1946
myöskin sarjansa Suomen mestaruu-^
den vapaapainissa. Joka todistaa hä-^
nen takanaan olevan kunniakkaan sa­ran
vapaapainin alalla.
Unkarin G. Bobis voitti vapaapai­n
i n raskaansarjan - mestaruuden ja
yhdysvaltalainen Glen Brand keski­sarjan
mestaruuden. Muiden sarjojen^
voittajat olivat seuraavat:
Raska^ keskisarja: Yasar Dogu,
Turkki.
Välisarja: Nassuh.Akkan, Turkki: • :
Kevytsarja: Gleal Atik, Turkki. ^
H ö y h e n s a r j a : Gazander Bilge,
Turkki.
10 km. kävelyn alkukilpailuissa tiis­taina
rikkoi neljä kilpailijaa 36 vuotta
vanhan ennätyksen, Jonka saavutti
torontolainen George Goulding vuo­den
1912 kisoissa Tukholmassa —
46,28.4. TäUä matkalla ei ole kilpailtu
olympialaisissa sitten V. 1924 kisojen.
Gouldingin nimissä oli aikoinaan tä­män
matkan maailman-, olympialais-.
Yhdysvaltain ja Canadan ennätykset.
Parhaan ajan alkukilpailuissa saavut­ti
ruotsalainen J. F. Mikaelson, 45
min. 3 sekuntia.
Naisten 80 m aitajuoksun olympia-ennätys
rikkoutui kaksi , kertaa- kun
hollantilainen nais-mestariurheilija
Fanny Blankers-Koen saavutti sitä
paremman tuloksen, ensin; alkuerässä
ja sitten välierässä. Maailmanennä­tys,
11.3 sek., on Fannyn ja italialai­sen
Claudia Testonin nimissä. Fannyn
aika alkuerässä oli sama kuin hänen
maailmanennätyksensä, 11.3: sek.
110 m. aitajuoksun alkuerissä saa­vutti
parhaan ajan callfornialainen
Craig Dixon, 14.2 sek. Olympialais-ennätyksen,
14.1,.saavutti yhdysva^a-lainen
F. Towns 1936 olympialaisissa.
Ont. maakuntavaalit
Toronto. ^ V i r a l l i s t e n tietojen mu­kaan
äänesti kesäk; alussa pidetyissä
Ontarion maakuntavaaleissa: kaikki­aan
1,759,261 henkeä.
. Äänistä saivat konservatiivit 727,-
412 Ja 53 edustajaa, liberaalit 516,846
j ä .13 eduistajaä,CCF 465,834 j ä 21
edustajaa ja LPP. 17,654 ja 2 edusta­jaa.
Loput olivat hajaääniä eri ryh­mien
itsenäisille.
Uusi uintiennätys
Tokio.vr—22-v. japanilaisen. uinti-tähden,.
Hironoshln Furuhashin i l ­moitetaan
saavuttaneen uuden maail­manennätyksen;
Japanin uintimesta-ruuskilpalluissa.
-Matsutossa. Hän ui
800 m. matkan 9.45.2, entisen ennä­tyksen
ollessa 9,50.9, jonka: saavutti
B i l l Smith Honolulussa .1941. Hiro­noshln
saavutti:; viime vuonna uuden
maailmanennätyksen myöskin 400 m.
vapaauinnissa, ajassa .4;38.4, joka on
1 /10 sek. V parempi, kuin aikaisempi
ennätys.
Kataja voittanut
viisi pistettä
seiväsliypyssä
Lontoo.:— Olympialaiskisojen scl-väshyp^
ykilpailussa voitti E. O. K a ­taja
Suomelle maanantaina viisi pis­t
e t t ä sijottuessaan toiseksi, saaden
ainoastaan 4 Ja H tuumaa huonom­man
tuloksen kuin kilpailun voittaja
Owen Guinn Smith Yhdysvalloista,
joka hyppäsi 14 jalan Ja lVi tuuman
korkeudesta; Kilpailu suoritettiin
82,000 sateen kasteleman katsojan
seuratessa hyppyjen suoritusta.
Oltuaan kolmiloikan alkukilpailussa
toisiella tilalla tuloksella 48 jalkaa ja 9
tuumaa, jäi Suomen edustaja K . J.^V.
Rautio tiistaina suoritetussa- loppu­kilpailussa
kuudennelle tilalle. K i l ­pailun
voitti ruotsalainen A. Öhman,
joka oli alkukilpailussa; kahdeksante­na.
Hänen voittotuloksensa oli 50
jalkaa ja 6 V4 tuumaa. Australialainen
Gordon George Avery, joka oli alku­kilpailussa
ensimmäinen, tuli toiseksi.
Turkkilainen Sarfalp oli kolmas, tans­kalainen
Larsen neljäs, ja brasillalai-:
nen Oliveira viides.
. Naisten ponnahduslautasukelluksen
voitti yhdysvaltalainen. mrs. Victoria
MarialoDraves 108.74 pisteellä.: Y h ­dysvaltalaiset
Zoe Ann Olsen ja Pat­ricia
Ann Elsener olivat toisena ja
kolmantena 108.23 j a 101.30 pisteellä.
Ranskalainen Nicole Pelissard, itäval­talainen
G. Gröner jä brittiläinen E.
L. Child olivat seuraavat.
Ruotsalainen tykistökapteeniW. O.
G. Grut voitti nykyaikaisen viisiotte­lun
uintikilpailun. Hän oli siten kol­minkertainen
voittaja viisiottelun eri­koisia
jeissa, mikä tekee varmaksi hä­nen
mestaruutensa, t ä s s ä kilpailussa.;
KESKEYTTI RAKO.N TAK]
Suomalaisten mestärijuöksiia
Hemo keskeytti Lontoon olyip]
sissa 10 kilometrin kilpailun it^,
roksella koska hänen jalkaania
syntynyt rakko, mikä ehkäisiT;
antamasta parhaaasa. Hänen
sään on edelleenkin tämän
maailmanennätys, 29 minuuttia ia
sekuntia, minkä hän saavuUi m
1944, Kahden ja puolen mailin
keen otti Zatopek johdon kis
suomalaisilta ja pysyi johdossa ^
kierrosta kunnps Heino ä.settni gi
johtoon. Zatopek sivnulti Heinoni
leen .14. kierroksella. Suor
.Hein.ström ja Kononen: keski,
myös, kuten tekivät lukuisat m
kilpailijat;
SuomaldJnen 6.
olympialaiskisojeii
kuujanfyönnössä
Lontoo; — Suomen Y...I.L?htl
sijottuL, kuudenneksi tiistaina Wei
leyn .stadionilla .-suontetassa kinila
työntökijpailussa, jonka voitti yhi^
valtalainen Wilbur Thompson,'s
vuttaen samalla uuden olympja;
ennätyksen tuloksella 56 jallcaa'
tuumaa. Entisen ennätyksen saavi
Hans Woelke 1936 Berlinin kis
tuloksella 53 jalkaa ja: IM tuu,'
Kaksi muuta jänkkiä, James •
ncy:ja James Fuchs, .saavuttivat i
entistä olyinpialalsennätystä
man tuloksen. Neljänneksi: 5i](
puolalainen M. Lomowski ja
ncksl: ruotsalainen G. Arvidsson.:;
Lehtinen oli alkukilpailussa neljäi
neliä tilalla ja toinen suomalafneD(
J. Jöuppila.kuudennella tilalla tu
sina-48"8.5" ja 48'3.5". . •
Suomaalnen M. L. James sijt
naisten aitajuoksun alkukilpaij
neljänneksi crassaan ja. jai pois i
Iistä koska kunkin n e l j ä n eranl
parasta pääsi loppukilpailuun. :
VAHAA VAILLE
20-vuotias :AVillnir Thompson.
Angelesista .voitti ;. mestaruuden;
metrin' ammunnasi-a picnikalib
kiväärillä. Hän saavutti 599 p:5i
mahdollisesta 600.
Huolimatta: koko lyon -kestä
sateesta, jota.jatkui viela tustalai
na, oli kenttä melko hyvassakun
ja. muutamia tuhansia -innostu
katsojia uhmasi sadetta; Kunsadej
lakannut i l t a p ä i v ä l l ä , vaikka-. '
olivat yhä' cdelleenkm uhkaavat)
rääntyi stadionille iltapäivällä
50,000 heiikeä.. mika on vähäisin j
sömäärä l!tapanakiSOl.':^a tahänr
nessä.
Kiinan satamatyöläiscl
Jakkoutuneet parempien|
palkkojen puolesta
Shanghai. - Cliiang Kai-hallussa
olevassi Tientsui sat
ovat työläiset lakkoutuneet kunj
dän paklkojaan ei suostuttu "
maan .kolmmkettaisesti. TarviK
hinnat ovat kohonnee: salumas
inflation johdosta N>t tar^ita^J
mllj. Chiang Kai-shekm doUan..
den USA:n dollarin ostamiseK--i
Protestien johdosta
Japanissa ei pantu
voimaan kiristyslakia
Tokio. — CALN) — Kenraali Doug­las
MacArthurin määräystä Japanin
hallitukselle kieltäytyä: joukköneuvot-teluista
ja estää lakot h e r ä t t i sellair
sen laajan protestitulvan; että Japa­nin
hallitus ei, ole uskaltanut panna:
s i t ä täytäntöön.-MacArthurin mää^
räys ei; ole saanut lajnsäädännöllisfä
vahvistusta; kun työministeri Kanju
Kato uhkasi erota ja uniot lähettivät
protestin jossa sanottiin, e t t ä määräys
rikkoo Japanin perustuslain perusote
keuksla. Samaa mieltä oli U S A : n mie-hitysvoimien
tyoasiain päällikkö Ja­mes"
F . Kilien, joka protestoi sitä va.»?-
taan eroamalla toimestaan.
Suomi kahdeksantena
olympialaispisteissä
31 kilpailun jälkeen
Lontoo. — K u n olympialaiskisoissa
oli tiistaihin mennessä suoritettu 31
eri lajin loppukilpailua .oli Suöml
kahdeksantena pistej«iTestyksessä 24
pisteellä ja Canadan; hyväksi oli las­kettu
6, pistettä. Eri; maiden pisteet
jakautuivat seuraavasti:
PÄIVÄN PAKINA
auttaa myr
USA . . ..
Ruotsi ^.
Turkki ..
Ranska: .
Unkari ..
Australia
Italia . ..
Suomi ..
Hollanti
Tanska .
239
69
50
49
37
28
26
24
23
22
Norja 21 '
I t ä v a l t a 20
Sveitsi 20
:, T u r k i n pisteet lisääntyivät huomät-^^
tavasti kun sen edustajat voittivat
neljä kultamitalia: vapaassa päiiiissa;
yhteensä 40.pistettä; Pisteitä oli edel­listen
lisäksi myös 12 eri maalla. Es­panjan.,
ollessa-:luetteloss.a viimeisenä
Meille on pyritty uskottamaan, että
kaikki mitä' on '(rautaesiripun" tuolla
puolella on pahaa ja - m i t ä . o n . t ä l lä
puolella on - erinomaista. On; keksitty
"länsimaisen V demokratian" teoriakin
ikäänkuin se olisi jonkinlainen Juma­lan
lahja ihmiskunnalle.
Kuitenkin ns. ''rautaesiripun" tuöl-:
la puolella asuvat ihmiset, .vaikka
heille : ei olekaan tippunut Marshal­lin.''
apua^-, eivät vain taivu-uskomaan
"länsimaisen demokratian" parem­muuteen.
Tiukkaavat vain lujasti; et­t
ä n i i n tarpeellista kuin taloudellinen
apu olisikin, n i i n .he .eivät voi ottaa
sitä jos heidän pitää vaihtaa vapau­tensa;
leipäpalaan; Vieläpä ovat sano­neet,
että jos ei kerran sovita: Mar­shallin
"avusta", niin heidän täytyy
rakentaa maansa 'rappeutunut talous
ilman sitä. - -
Ns. "Kylmän sodan" johdosta on
meiltä melkein kokonaan : unohtunut
eräs Marshallin "apua" saanut maa.
Tarkoitamme Kreikan nykyistä im-tihallitusta.
Amerikan imperialistien rahapussin
•nauhat£pvat olleet:hyvin löysät kun
kreikkalaiset rojälistit ovat - keränneet
sotatarpeita. Satojen miljoonien dol­lareitten
edestä,on sotatarpeita läher
tetty Kreikan fasisteille, jotka taiste-';,
levat. Kreikan : kansan : enemmistöä
vastaan. .Siellä ^toteutetaan sellaista
"demokratiaa", .jota imperialistisen
vallat hyväksyvät.
: On kuitenkin^: sattunutv: e r ä i t ä ta­pauksia,
jotka _gyat saattaneet länsi-maittenkin
kansat Ihmettelemään ja
kysymään itseltään, että tämäkä on
sitä minkä puolesta viimeksi käydys-~
sä maailmansodassa taisteltiin? ^
, Rojalislit :ottivat nimittäin- muotiin
katkottujen ihmispäitten: kantamisen
Julkisilla palkoilla. Tästä oUvat brit-
' t i l ä i s e t - s ä n d m a l e h t i m i e h e t ottaneet
kuvia; joita. Julkaistim ensiksi Englan­n
i n lehdissä. Kuinkahan-'kapitalisti­nen
suurlehdistö huutaisi Jos - esimer­kiksi-
tällaista tabahtuisi- jo-^Äninitri- Tuleeko Amerikka antamaan kreik-1 n-Hn tulevaisuus on - •
Sensijaan että tästä olisi annettu
kreikkalaisille vakava varoitus, avus­tus
jatkui entiseen tapaan; Tyydyttiin
m u i s t u t t a m a a n r e t t ä tämän pitäisi lo­pettaa,
sillä olihan selvää, ettei sel­laista
"demokratiaa" tavallinen kan­sanihminen
edes tällä puolellakaan
"rautaesirippua" kannata.
Kuten muistetaan ryhtyi Kreikan
rojalistlhallitus "viimeiseen" hyök­käykseen
Kreikan kansan: demokraatr
tisia voimia vastaanr Sitä varten se
sai rajattomasti aseita j a neuvonanta-:
Jia. Kaikki piti sujua suunnitelman
mukaan Ja : maa puhdistettaman
"kommunisteista" muutamassa viikos­sa.:
Hyökkäystä mainostettiin suu-remmoisiestl
kaikissa kapitalistien l e h ­dissä.
P i a n kuitenkin Kreikasta: tuli
hyvin vähän tietoja, kunnes nyt juu­r
i tulee sieltä sensatiouutinen^
Amerikka on p e t t ä n y t kreikkalaiset
rojalistiti Niin sanoo Kreikan spta^
ministeri : George Stratos : ;National
Broadcasting ;: Co;v:^^^^^to^
John .Donovan mukaan. Stratos sa- •
noo, että amerikkalaiset edustajat,
niiden - Joukossa kenraali ,Wedemeyer,
ovat luvarineetmyrkkykaasua j a p>pm-m
i t t a j i a ; ; Kreikassa oleva Amerikan
sotilasedustaja kenraali Van Fleet
kleltSa tämän Ja väittää, että. ny­kyisen
välineet riittävät kukistamaan
10,000.:sissiä Gramos-vuoristossa;
vielä kysymysmerkki. Me
etteivät amerikkalaiset iniP«'*
tule sitä tekemään, silla se ;
kaikkialla maailmassa
vihanmyrskyn. josta ei oiisi
selviytyä. Yhdestä asiasta ei«
rikkalaiset Imperialistit sehij^
nlalla maailman silmissä. Ta.m»
taa. että he ovat julkfcten jaj
jaan peittelemättömien rs.
kan:sa tekemisissä, J O ' ^
paljastaneet maailmalle ^
keinoilla aiotaan tappaa nt
jotka sodassa tai.-telivat meidän,
samme fasismia "Astaan.
Muistuu myöskin miele^n^^
kalaisten rojalistien nuuto
kreikkalaisia lapsia vietiin
Euroopan maihin ^'^^f^^^i
mlslä, jotka ^nmm.^^-^r.tsj^-^
toivat kotinsa ja ^^'f^'r,
hin joutuneille Kreikan
tettiin ihmis varkaiksi. T
töksen heittivät fasistit jot^
valmiit kärventämään
lapset amerikkalaL^eha
sulia, ja mone: demo^^^-^
tyneet piirit :<ai5cuna to.5tiT«
huTuätomaäa nv.i imeinen K -r..entis.o^
varoitus ihmi-^^^^^^Tsäi^
jat eivät haikaile m m ^ J ^ J
nojen käyttöä ja eH^so^^^
aina ja i^^i^^^^'^