Vapaus, May 22, 1930

              Torstaina, MäöäL 22 p:na Tfife, 22
. - 1 •
M laikm kirjaslo joka
UI!
tm
"H
Kokapa suomalainen ei olisi joskus lukenut yhtä t a i useam-
} ^ paakin k i r j a a Jack Londonin runsaasta tuotannosta- Jack Lon-r. v.
don oli yksi aikakaudemme huomatuimpia k i r j a i l i j o i t a . J a Vv,
yhtä merkillinen oli hänen kirjallinen tuotantosakin. Tuskin ^
VS sitä elämän alaa on olemassa, josta hänen kynänsä ei olisi vj^
) M vetänjrt valtavia piirroksia. Miljoonat ihmiset, kaikilla maail-man
sivistyskielillä, lukevat Jack Londonin kirjoja. Ne ovat
Vs yhtä haluttuja henkiseksi ravinnoksemme kuin auringon valo
ftrf ja kunnollinen ruoka ruumiillemme. . .
JL) Allamainitut Jack Londonin kirjat ovat Vapauden k i r j a - ^
12 kaupasta saatavana:
)lV Luokkien Sota, 149 siv., n id
SJ» Ihmissyöjäin Saarilla, 304 siv,, sid
!) Rautakorko, 352 siv., nid,
wS Rautakorko, sid. '-•
Auringonpoika (Kulkurielämää), 111 siv., sid.
J e r i n Veli, 374 siv., »id
Kuunlaakso, I—II osa, sid., yhteensä
Tuliliemen Tuttavana, siv. 256, sid.
Kadotuksen Kansa, 251 .siv., sid
Erämaa Kutsuu, 184 siv., sid .....
Kulkurielämää, 111 siv., nid
Ikuinen. Salaisuus, 184 siv.,_ nid.
Kultamaan Rakkautta, 182 siv., nid
Merisusi, 435 siv., nid ;
Martin Eden, 572 siv., sid.
muunkielisille seuroille. <di jaajien
jiÄka halUtsevat kielen, jotka myös­kin
pystyvät sovittamaan maassa
käytännössä olevat urheilumuodot
meidän ohjelmammö mukaan käy­tännössä,
eikä yksinomaan kokouk­sissa
sekä paperilla, niinkuin <m t a -
pahttmut näihin astL O n t e h ^ p a l ­jon
kauniita päätöksiä sdtä suun­nitelmia,
mutta toimeenpanevan voi­man
puutteessa ne ovat pieniä poik­keuksia
lukuunottamatta jääneet pa­perille.
Ja » j ^ T i määrätietoista toi­meenpanevaa
voimaa me emme tule
pääsemään tämän pidemmälle, l u -
^jf Pakkopaita, 412 siv., sid •
Elsinoren JCapina, 476 siv., .sid
M Lumikenttien tytär, 360 siv., nid ....
MJ Jack Londonin Elämä, 17 kuvaa, k i r j . Helmi Krohn, n i d .
.85 ^
$i!oo
1.35
1.00 ff
1.00 ^
2.00 yw
l.OO }fi
.40 ^
1.00 1^
1.50 fiP
1.75 ^
.90
K a i k k i kirjat lähetetään postivapaasti kaikkialle Canadassa.
Muutamia yllämainituista k i r j o i s t a on vain rajoitettu mää-
"H
rä, jonka tähden olisi suotavaa että määräisitte jonkin toisen ''ÄA
k i r j a n siltä varalta jos haluamanne olisi sattunut Toppumaan. \^
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69. SUDBURY, ONT.
Nosket isännöivät Suo­men
työv. osuus­liikkeissä
Ensi k. alussa pidettävä Suomen K-K
: n edustajakokous on j o herättä­nyt
tavallista suurempaa huomio­ta
sen vuoksi, että K K : n h a l l i n t o -
neuvoBto on esittänyt kokoukselle
alustuksen pääomakysymyksestä
osuustoimintaliikkeessä, jonka alus­tuksen
yhteydessä ehdotetaan myös­kin
osuusmaksuja korotettavaksi
-väbiotäjnkin 300 markkaan.
Useissa liittokokouksissakin on
j o vastustettu Uillaista osuusmak-'
sujen korotusta,; j a . monet osuus-,
kaupat ijfyat ; asettuneet jyrkästi
vastustavalle kannalle koroitukseen
•'nähden? ' Sösdem. herrat koettävai
" 'korotuksen avulla vahvistaa johto*-
" asemiaan osaustoimintaliikkeessS,
' l a s k i e n ; että korotuksen jälkeen
eivät vähävaraisimmat kuluttajat
enää l i i t t y i s i osuusliikkeiden jäse-
:^ n i k s i niin Jiinsaasti, ^ k u i n tähän
asti. J a silloin säilyttäisivät sos-dem.
herrat' nykyisen valta-aseman»
Sal^^la^lbtoyaltansa 1ujlUatni<
seen pj^rEiviifc sösdem. herrat erääl-
„Jtt.JoiseHs.kin alott^ella, jonka he,
ovat mainitulle edustajakokouksel­le
tehneet, mutta ijöät^ vielä aitta­kaan
ei ole vaihdettu mielipiteitä
siipä määrin, kuin osuusmaksujen
körotuskysyraykaestä. Tämä alote
on tehty osuuskauppain järjestö-muotokysymyksestä.
Sen yhteydessä esitettävässä
päätöslauselmassa ehdotetaan m.m.
että sellaistenkin osuuskauppain,
joiden jäsenluku on pienempi kuin
700, j a joissa osuuskuntakokoukset
olisivat hyvin mahdollisia, olisi
muututtava edustajiston pohjalle
toimimaan osuuskunnan sisäisen
rauhan niin vaatiessa. K K : n joh­dolle
annettaisiin edelleen esityk­sen
mukaan valta järjestellä asi­o
i t a tällaisissa kysymyksissä. On
aivan luonnollista, että suurissa
osuusliikkeissä, joissa pn tuhansia
jäseniä, ei voida pitää yhteisiä
, osuuskuntakokouksia. Mutta yhtä
luonnollista myöskin on, että
osuuskuntakokoukset ovat kansan-valtaisimpia
osuusliikkeiden hallin­totapoja.
Jos K K : n johto saisi edel­lä
esitetyn määräämisvallan, olisi
86 siis huomattavaa kansanvaltai­suuden
supistamista osuustoiminta­liikkeessä
samalla kuin se merkit­sisi
monessa tapauksessa osuusliik­keiden
luonnollisen toiminnan syr­jäyttämistä.
Samassa alustuksessa esitetään
edelleen, että osuusliikkeiden joh­tokuntia
valittaessa ei enää tar-vfteisi
ottaa ollenkaan huomioon
eri mielipidevirtauksia osuuskun­nan
jäsenistön keskuudessa. Nain
tahdotaan myöskin riistää työläis-mieliseltä
kulutta javfiestöltä vai­kutusvaltaa
osuustoimintaliikkees­sä.
Osuuskauppain johtokunnat
hoitavat viime kädessä liikkeiden
asioita, j a kun sosdemeillä nykyi­sin
on useimmissa osuusliikkeiden
hallintoelimissä enemmistö, laske­vat
sosdem. johtajat, että asioista
näin päätettäessä voidaan osuus­liikkeiden
johtokunnat suurimmalta
osaltaan valloittaa kokonaan sos-
. demien haltuun.
Sama kansanvaltaisuutta kartta­va
periaate ilmenee alustuksessa
edelleen siinä, että sen_jnukaan
osuusliikkeiden myymäläneuvosto-
Jen lopullinen kokoonpano ehdote­taan
jätettäväksi osuuskauppojen
hallintoelinten tehtäväksi. Alueko­koukset
saisivat tosin edelleen teh-dft
esityksiään myymäläneuvosto-j
e n kokoonpanoon nähden, mutta
hallintoelimet saisivat ehdotuksis­t
a välittämättä tehdä, kuten itse
haluavat. On jo sattunut sellai­s
i a k i n tapauksia, että hallintoeli­met
ovat valinneet myymäläneu-vostoihin
sosialidemokraatteja.
vaikka aluekokoukset ovat ehdot­taneet
vasemmistyöläisiä. Tällainen
mahdollisuus tulisi nyt esitetyn
alustuksen mukaan edelleen taat­tavaksi.
Se tietäisi osuustoimin­nallisen
kansanvallan viimeistenkin
rippeiden poistamista.
Lopuksi esityksen päätöslausel­massa
vielä erikoisesti korostetaan,
että K K : n edustajakokouksen olisi
velvoitettava osuuskaupat noudat­tamaan
periaatteita, milloin K K : n
hallintoneuvosto niin määrää.
T^l^iieii puolustus
Publustusliiton konfe-renssi
Siidibiiryssa
tk. 27 i^nä
Nykyinen aluetoimikunta on. vaUi
väliaikaisesti Sudburyn paikallisten
puolustusliiton osastojen valitsema,
ohjaamaan nyt edessä olevia tais­telulta.
: yilnji^' Sunnuntaina pitä-mi^|£^
j{ kbkoulb päätti .kornl-teämLtn¥
kutsua paikalliset Ja lähei­sen
ympäristön Järjestöt osallistu-niaaii"
yhteiseen koriKreässiIn, tar-koltOkfiella
laajenamln Järjestä^ puo-lusfaastoirointaa,
sekä valita varsi­naisen
iaiuekomitean täydentämällä
väliaikaista toimikuntaa. Johon täl­lä
kertaa kuuluvat toverit Raycraft,
Blllnsky ja Korpinen.
Tämän Wrjeen kautta kutsutaan
teitä olemaan edustettuna yllämai­nitussa
konferenssissa. Joka pide­tään
Sudburyssa, .Liberty-haalllla,
tiistaina toukokuun 27 p., alkaen
kello 730 illalla. Aika on lyhyt
Ja nähi ollen ei pitäisi mitenkään
Jäädä odottamaan osaston kokous­ta,
mutta heti kutsua Johtokunta
kooUe ja valita edustaja. Pääasia on
että teiltä tulee edustaja, joka voi
osallistua Järjestelyyn, sekä yleiseen
toimintaan Ja pyrkimyksiin nähden
tuoda selostukset tullessaan.
Huom. Rahalähetykset Ja i l ­moitukset
tehtävä osoitteella: U.
Korpinen, Box 754, Sudbury, Ont.,
tai Työväenpuolustuslllton keskus­virastoon,
A. E. Smith, Room 308,
311 Bay St., Toronto, Ont. Voitte
myös lähettää Vapauden kautta.
Toverillisesti,
Aluetoimikunnan puolesta
U. Korphien. väliaikainen silit.
Canadan TUL:n
tiedonantoja
A i n a perustamisestaan asti on y-leis-
canadalainen työv. lu-heiluliitto
kärsinyt toimltsljavoimien puutetta.
J a näiden puute ehkäpä suurimmal­ta
osaltaan on vaikuttanutkin sen
toiminnan heikkouteen. Josta heik­koudesta
päästäksemme meidän täy­tyy
tehdä Jotahi. Sillä ilman kyke­neviä
ohjaajia emme voi nyt jo pe­rustettujenkaan
seuröijen keskuudes­sa
saada mitään aikaan. Ne vähät
mitä suomalaisten toveriseurojen
joukossa löytyy kykeneviä voimiste­lun
ja urheilun ohjaajia, eivät a i ­nakaan
suuremmassa määrässä hal­litse
maan kieltä täydellisesti, joten
näinollen ei heidän apuansa ole saa­tu
käytettäväksi, niin halukkaita
kuin siihen ehkä heistä monet oli­sivatkin
Jos omaisivat riittävän kieli--
taldon.
Asioiden näin ollessa pitäisi, saa­daksemme
työlärsurlrcilun Canadassa
nousemaan mahdollisimman voimak­kaaksi,
keskittää kaikki voimamme
etupäässä ohjaajien saantiin n3rt jo
perustetuille sekä perustettaville
kuunottamatta suomalaisia seuroja,
joilla on ollut tilaisuus Suomesta
tulleiden tovereiden <0'J>''^.ta saaoa
tomiitsija-aineksensa.
M u i l l a kansallisuuksilla, kaikkein
vähimmin varsinaisella maan pohja-väestöllä,
M ole aavistustakaan työv.
urheiluliikkeestä, eikä suoraansano-en
varsinaisesta urheiluliikkeestä,
rajoittuen se, lukuunottamatta har­voja
poikkeuksia, ammattiurheiluun.
Heillä ei ole keskuudessaan saata­vissa
nyt vielä minkäänlaisia ohjaa­jia
jos he työläisseuroja perustavat­kin.
Sillä hallitseva luokka on p i ­tänyt
huolen ettei nUtä paljon työ­väenluokan
keskuudesta pääset ke­hittymään.
Joten johtava aines hei­dän
seuroissaan on poiklteukseta ko­koonpantu
kapitalistien isuoslmista
sekä hyväksymistä henkilöistä. Eikä
heidän puoleltaan näinollen ole m i ­tään
apua toivottava työv. urheilu-
Uikettä järjestettäessä, mitä apua u -
seat Europan maat ov»t- *'"öv. urhei­luliikettä
rakentaessaan saaneet e-päsuorasta
käyttää hyväkseen, j a jos­ta
nyt, heidän pyrkiessään täysin
Itsenäisiksi proletaarisiksi järjestöik­si,
on hyvin valkea päästä eroon.
Välttääksemme joutumista samaan
tilanteeseen on meidän alettava te­kemään
määrätietoista tvötä omien
ohjaajien sekä toimitsijoiden kasvat­tamiseksi.
Kasvattamiseksi sUnä
hengessä mitä luokkamme etu vaatii,
nimittäin työläisurbeilun, joukkour-heUun
merkeissä, heittämällä alkaa
myöten sivuun koko porvarillinen u r -
helluhumpuuki sekä luotava tilalle
uusi. Josta nyt näemme alkua Neu­vostoliitossa.
Nyt meillä on tilaisuus osallistua
Yhdysvaltain toverllilton toimeenpa­nemille
kursseille Detroitissa. Ja
käyttäkäämme tilaisuutta hyväksem­me
lähettämällä mahdolUshnman
paljon osanottajia Canadasta. Kurs­simaksukin
ön niin halpa ettei se
tule plenemmillekään seuroille yli­voimaiseksi,
nimittäin 50 dollaria,
siihen sisältyen ruoka j a asunto. Näy
tetäänpä nyt mekin täältä Canadas­ta,
että tohnltaan sitä täälläkin tar­molla
oman asiamme hj^äksl. Kurs-slaika
on viisi viikkoa, alkaen hei­näkuun
1 p:nä sekä loppuen elok.
10 i^ihä. Siis kaunein kesäaika viet­tää
paljon ptihutvln LcK^ ^afeenran-tamlUa.
Koettakaapa ottaa tialsluu-desta
kiinni, sillä kurssiphjelma
tystä o l i kanasassa fam J^^itoista-mlebinen
sakki vahstistui lähte­mään
tazpomaan murtomaan tai-sekä-
m y S A l n opettajat ovat mah­dollisimman
hjrvät. Kaikki ilmoit­tautumiset
tehtävä liittomme tp. k -P
kautta yhtenäisyyden vuoksi.
Sitten edustuksemme Berlinlssä
pidettävin kisoihin kesäkuun 28—29
päivä. Kisat tullaan järjestämään
Punaisen Urheiluintematlonalen . t a ­holta
Ja o n nllhta lähetetty kutsu
myöskin meille. Amerikan toverlliitto
tulee lähettämään 5 cU 6 edustajaa
Ja eiköhän mekin täältä saada yhtä
eli kahta miestä, kun oikein tosis­samme
ajatellaan as»«« Nimittäin
sen hyötyä meidän sekä samalla
myöskin koko maailman työv. urhei­luliikkeen
kannalta katsottuna. S i l ­lä
matka e i tule olemaan yksinomaan
urheilua varten, vaan sisältyy siihen
vierailu useammassa maassa, m.m.
Neuvostoliitossa. Sieltä palatessaan
olisi edustajallamme uusia nakemys-slä
urheiluliikkeestä sekä samalla
olisi osaltaan meidän puoleltamme
auttamassa Berliinin kisoj-^n onnistu­mista.
Berliinin kisat ovat nimittäha
järjestetty sillä ymmärryksellä, että
ne tulevat olemaan vastapainona sa-moihm
alkolhUi pidettäville "lapua­laisten"
urheiluhatematlonalen k l -
soUle, Tietysti kalkki tekevät par­haansa
täällä Canadassakln saadak­semme
osaltamme avustettua työv.
urheiluliikkeen eteenpäin menoa
maailmassa.
Tehkäämme työv. urheiluliike voi­makkaaksi
täyttämään sitä tehtä­vää
mikä sillä on luokkataisteluUik-keessä
ollut ja tulee olemaan aina
siihen asti kun kapitalismin valta-asema
on mmrettu maailmasta. Siis
täyttäkää Joka seura kohdaltansa se
vetoomus millä kansallinen toimeen­paneva
komitea on teitä velvoitta­n
u t Samalla asettakaa sopivia eh­dokkaita
edustajaksenne, joista sit­ten
sopivimman tulevat toimeenpa­neva
komitea sekä suom. Jaoston l l i t -
totoimikunta valitsemaan. Edusta;jaa
valitessann^ ottakaa huomioon, että
hänen pitäisi olla myöskin mahdol­lisimman
huomiokykyinen sekä kyetä
selostamaan matkaansa palattuansa
takaisin. Siis ripeästi toimeen, sillä
aika on kovhi rajoitettu. Tehkää
kaikki lähetyksenne sekä Uedoituk-set
ripeästi, a&ein urheilijamaisesti.
TyöläisurheUutervehdyksin nouse­van
työläisurheUun merkeissä Cana­dassa
Workeis Sports Association of
Canadan kansallinen toimeenpaneva
komitea puolföta. K . S.
Murtomaakilpailut
Beaver Lakella
Mestari Toivo Torvi; Beaver Laken
Jehn voitti joaklraeldlpailun.
Viime sunnuntaina, tk. 18 päivä
ratkaistiin täällä C. T. U . L m suo­malaisen
jaoston vuotuiset murto-maajuoksumesfaruudet
v.- ja u.-
seura Jehun järjestäminä. Jänni-valta.
Bataa kerrottiin raskaaksi,
j a kulki se osapuilleen samoja seu­t
u j a kuin talvinen murtomaahiihto-rata,
ollen kuitenkin neljän kilo­metrin
rata, j a siis kahdesti kier­rettävä.
Maasto taisi monenkin mielestä
o l l a vaikeaa, kuUdeh maantiemat-kaosuuskin
mäkistä vastamaata.,
ollen maaliin saapuessakin pitkä
j a raskas nousu.
Lähtölaukauksen pamahdettua
painui sakki Kyrölän johdolla tar­pomaan
rapasta alkutaivalta. E n -
siroäisen kierroksen katkete.^sa oli
johdossa edelleen Kyrölä, seuraa­vina
Torvi, Lähde, Rautio, Jans­son,
Piispanen, Äystö jne. Viiden
kilometrin kohdalla otti johdon
T o r v i , pysyen siinä loppuun asti
j a voitti yllätykseksi kaikille k i l ­pailun.
Myöskin alkupään järjes­t
y s oli toisella kierroksella muut­tunut
siten, että seuraavina nyt
saapuivat järjestyksessä Jansson,
Piispanen, Äystö, Autio, Sinisalo
jne. Jehun j X t i V i i n i k k a oli elä­mässään
ensi kerran kilpailussa ja
ponnisteli poika matkan loppuun.
Enemmän vain harjoitusta ja k i l -
pailutottumusta, n i i n hänestä vielä
saamme kuulla. Tulevaisuuden
mies. Kisan Lähde joutui keskeyt­tämään.
Syynä lienee ollut puut­teellinen
harjoitus. Uusia tutta­vuuksia
o l i K i s a n A u t i o j a Rautio.
Heistä saamme varmaan tämän ke­sän
aikana lisää sakkia juoksija-kaartiimme,
samoin Jehu Äystö,
j o k a nyt ensikerran kilpaili cana-dalaisella
maaperällä j a kunnos­tautui
etupäähän. JVfatka oli 8 k i ­lometriä.
Tulokset:
1. Mestari Toivo Torvi, Beaver
Laken Jehu, 33.54.5.
2. Martti Kyrölä, South Porcu-pinen
Viesti, 34.21.
3. Pauli Jansson Sudburyn K i ­sa,
35,05
4. Niko Piispanen Jehu, 35.12,
5. Antti Äystö Jehu, 35.29.
6. J . A u t i o , Kisa 36.01.
7. Lauri Sinisalo, Kisa 36.11.
8. Lauri Laine Jehu, 37.39.
9. Rautio, Kisa 38.15.
10. Jussi V i i n i k k a Jehu, 40.18
K i l p a i l u oli samalla joukkue­mestaruudesta,
jossa huomioon
otettiin kunkin seuran kolmen par­haan
miehen järjestyspisteet.
K i l p a i l u n v o i t t i Jehun joukkue
(T. Torvi, N . Piispanen j a A . Äys­tö)
10 pisteellä. Seuraavana Sud­buryn
Kisa (P. Jansson; Autio ja
L. Sinisalo) 16 pistettä. ,
K i l p a i l u osoitti, että qäin kesän
alkajaisiksi ovat juoksijapoikamme
jo kerinneet oivalliseen-:vireeseen;
j o k a on vaan tulos siitä että kevät
ei ole mennyt hukkaan, vaan että
ovat i>ojat muistaneet työläisnrhei-lijain
' tairmokkuudella raskaissa
oloissa jä työnsä lomassa'fmyögkin
pitää ylJä kuntoutumista,: Kaikesta
merkeistä päättäen tulee tuieyä ke­sä
olemaan taas kurssikasta kesää
juoksuihin j a muihinkin^ urheilui-hin
nähdem Jatkuvaa innostusta
vaan harjoitteluun, tulokset; kyllä
näkyvät aikanaan. Sitä toivoo —-
Tekonimus. ,'
työväen ortieiluliitm Ja Asnexftcn
JxLzemiin kuuluvan oppoaitioQ edus­tajien
kansaa ottavat osaa niin yk­sityisiin
kuin myöskin viestinjutdcsu-j
a joukkuekilpailuihin.
T^män i>äivän numerossa jolkais-taan
yleis-canadalaisen työväen ur-.
heikdUton öecrajantoja. Siitä käy
selviöe, että liittotoimikimta on Ber­l
i i n i n kisoihin osanoton kannalla.
Siinä iceboitetaan ehdottamaan e-dustajia
mainittuihin kIlp>alUifhtn.
samoin kuin luonnollisesti myöskin
i avustamaan rahallisesti edustajie;}
! lähettämistä. Seurojen sopii ottaa a-sia
heti käsittelyn alaiseksi, sillä k i l ­pailuihin
ei ole enää kuhi hlukftp
toista kuukautta.
m
Levackin Kisatoverien painikilpai-lut
ovat siis ensi perjantaina j a lau­antaina.
Kilpailuista tulee kaikesta
päättäen komeat, sillä ilmoittautu­neita
näkyi luettelon mukaan, joka.
ellen Julkaistiin, olevan kokonaista
21. Onhan siinä Jo sievoinen Joukko.
K i s a voi lähettää enemmänkin kuin
mitä on ihnoittanut, niin ainakin
pojat tuntuivat tuumailevan.
NenYOStoliitosta
Sr—6 metriä, pitkä. TälLuaet"kä-iat",
ovat anr0kk8tta «fllä n i i se
saadaan paljon' rasvaa j a lanta.
Tällaisia tapauksia t^xahtau hy­vin
harvoin voonoissa, uratta aavan
meren rannoSla oleviin lahtiin
usein ajautuu ^valaita vaakinoiden
ajamina.
LENINGRADIN L U K E N NE
Uutispoimintoja
Yhdysvaltain toveriliitossa panevat
näköjään ravakammin toimeksi kulu
meillä. Siellä on nlm. käynnissä
haastekilpailöt. Näissä ei rajoituta
yksinomaan tavalliseen kilpailuun,
vaan on se lajennettu melkein kaik­kia
'aloja käsittäväksi. Niinpä eräänkin
seuran toiselle antamassa haasteessa
määritellään seuraavaa: seuran Jä­senmäärä
kohotettava puolella; jär­jestettävä
kaksi baskettipällosakkia;
järjestettävä basepallojoukkue; Jär­jestettävä
jalkapallojoukkue; samoin
tennis-sakit; järjestettävä työväen
puQlustu^oukkue j.n.e. On siinä u-rakkaa
yhdelläkertaa. Olisi hyvä ot­taa
täälläkin. Canadassa käytäntöön
samanlaiset haastettavat. Mikähän
seura panisi alkuun?
Soon Vesalla on painikilpailut tä­män
kmm 30 j a 31 päivinä. Ottakaa­han
seurojen toimitsijat nämä k l l -
jallut huomioonne j a lähettäkää n i in
runsaasti kuin mahdollista niskan-vääntäjiä
Soon poikien kUpailuihin
Tietkin ovat varmasti silloin j o sel­laisessa
kunnossa, että sinne pääsee
esim. täältä Sudburyn seuduilta au­toilla
hyvin, joten matkakustannuk­setkaan
eivät nouse kovin kalliiksi.
Sudburyssa on nykyisin ainakin k a h ­den
vieraan paikkakunnan seuran
painijoita työssä, nim. Toronton Y r i -
tj^ksen, ja Port Arthurin Iskiin, ja
jos nämä. lukuunottaen Kisan edus­tuksen,
lähtevät kUpailuihin, n i i n jo­pa
tulee komeat kisat.
Joku urheilutoveri arveli tessä erää­nä
päivänä, että littotoimikunta voi­si
ikäänkuin kokeeksi julkaista täsä
kesän päälle urheilijain ^osajulkai­sun.
Niinkuin sellaisen» irfjepaUona.
että kuinka mahtaisi sillä olla me­nekkiä
urheilijoiden keskuudessa.
Suljemme ehdotuksen liittotoimikun-nan
huomioon. Ajatus ei ole hul>
luimpitL
• •
Yhdysvaltani toveriliiton liittfliko-kous
pidetään elokuun 1, 2. j a 3 päi­vinä
Detroitissa. Kokouskutsu on jo
lähetetty kaikille urhenujärjestöille.
Paul Ahola j a B i l l Kuosmanen on
valittu Yhdysvaltafai toveriliiton e-dustajiksl
Berliinissä kesällä i»dettä-viin
suuriin kansainvälisiin urheilu­kilpailuihin.
DaQy Worker. j<dc& m a i ­nitun
uutisen julkaisee, sanoo, että
nämä edustajat yhdessä Canadan
Vapl)u Lenin^rradissa
Vappu Leningrradissa muodostui
valtavaksi työtätekeväin joukko­j
en innostuksen näytteeksL Leni­nin
kaupungin proletaarit osallis­tuivat
miljoonaisena joukkona
mielenosoituksiin kauniin sään val­litessa
j a koko kaupungin ollessa
juhla-asussa. Jo edellisenä iltana
olivat julkiset rakennukset, torit
jne. taiteellisin valo- j a yärikoris-tein
kaunistetut. Aluevesien mah­tavat
suojelijat — r sotalaivain va­lonheittäjät
valaisivat kaupunkia.
Toimeenpantiin ilotulituksia.
A i k a i s i n vappuaamuna tapahtui
juhlallinen sotilasparaati Uritskin
t o r i l l a . Paraatiin osallistuivat mitä
moninaisemmat Aselajit: ratsujou­kot,
moottori- ja panssarivoimat.
Y h f a i k a a l e i j a i l i y l i puolisataa len­tokonetta
kaupungin yläpuolella.
Sen jälkeen alkoivat mieleno­soitukset
j a kestivät myöhäiseen i l ­tapäivään
asti, vaikka kolme kau-punkipiiriä
kulki yhtaikaa leveä­nä
kolonnana. Kulkueessa kannet­t
i i n uskonnonvastaisia ja suurten
töitten jättiläisvauhtia sekä isku-tehtäviä
kuvaavia tunnuksia ja
plakaatteja. Valtavat ihmisjoukot
omaksuivat tunnuksen "5-vuotis-suunnitelma
4 vuodessa." Paitsi
iloista leimaa,' j o i l l e taustan antoi-vJat
kokonaisten iskutehtaiden m i ­tä
moninaisimmat, suuremmoisir«,
saavötuksia . kuvaavat asetelmat,
osoittivat valtavat pröletaärijoukot
valmiuttansa puolustaa Neuvosto­liittoa
millä hetkellä tahansa ja
esiintoivat solidaarisuutensa kpko
maailman työtätekevälle väestöllb
Yleensä-muodostui Vappu Lening­radissa
- valtavaksi / sosialistisen
isänmaan proletariaatin voiman-näjiiteeksi''
' •
Toisena vappupäivänä toimeen^
panivat Painaisen Ilmalaivaston
lentokoneet koehyökkäyksiä kau­pungin
eri osissa.
Vapaaehtoiset kansalaisjärjes­tömme
luovuttivat Punaiselle A r ­meijalle
uusia lentokoneita.
Toisena vappu-päivänä toimeen­pantiin
kaikissa teattereissa, k l u ­beissa,
kulttuuritaloissa, kouluilla
jne. lukuisissa . juhlatilaisuuksia.
Näiden lisäksi järjestettiin eri puo­l
i l l a kaupunkia kaduilla kino- ym.°
esityksiä j a ilotulituksia. Vappu-juhlallisuudet
jatkuivat illalla.
Esim. Viipurin kulttuuritalolla
toimeenpantiin suuremmoinen kan­sainvälinen
juhla. K a i k k i a l l a : te­attereissa,
klubeissa, puistoissa jne.
esitettiin laajoille joukoille elä­vässä
muodossa suuren murros­kauden
rakennustyötä, puolustus­ta,
sotilaallistuttamista, yleismaa­ilmallista
vallankumouksellista
nousua j a kansainvälistä proletaa­rista
solidaarisuutta kuvaavia esi­tyksiä.
UUSI TEOLISUUSJÄTTI-LÄINEN
Kuluvana kesäkautena tulee L e ­ningradin
auto- j a kuormaliikenne
työskentelemään paljon suurempi­en
tavaramäärien kuljettamiseksi
k u i n aikaisemmin, ollen kuljetettava
tavaramäärä 25 milj- tonnia eli
40 pros. suurempi kuin v i i m e vuon­na.
Leningradin neuvoston kuljetus-jaosto
tunnustaa välttämättömäksi
turvatakseen keskeytymättömän
rakennustaipeilla varustelun, jär­jestää
kesäaikana autoliikemie kah­delle
vuorolle. Myöskin raitiotien
kuormavaunut tulevat työskentele­mään'
ympäri vaorokauden.' K u n -
nallistalonsosastoa kdiotetadn ra­kentamaan:
j a järjestämään haara-ratoja
tärkeimmille rakennuksille
helpottaakseen kuormien kuljetusta
raitioteit&e.
buli
J . F — n :
Opin oikein tuntemaan porvariston
kataluuden.
Vastaukseksi "Idän j a Lännen"
toimeenpanemaan kiertokyselyyn
saa allekirjoittanut vähäisen ko-
MUISTA MAISTA
Tappioita noskeläisille
Saksassa
Huhtikuun aikana on Berlinin
piirissä pidetty useita sosdem. puo­lueen
alaisten perusjärjstöjen ko­kouksia,
joissa on käsitelty puo­luejohdon
ja entisten sosdem. mi­nistereiden
politiikkaa hallitukses­sa
oloaikanaan.
Kokouksissa ovat sosdem. työ­läiset
arvostelleet puolueen poliit­t
i s t a linjaa useissa kysymyksissä.
Erittäin ankaraksi on arvosteltu
muodostunut työttömyyskysymyk­seen
nähden, jossa sosdem. kokoo­mushallitus
ja valtiopäiväryhmä
yhdessä porvareiden j a kapitalis­tien
kanssa toimivat sen huononta­miseksi.
M a i n i t u n kysymyksen alusti
Schönebergissä. kokoomushallituk­sen
entinen sosdem. ministeri Wi8-
sel, joka koetti selittää, että mi­nistereiden
. menettely, . o l i . o l l u t ' ' t i ­lanteen
vaatima", voimatta kui­tenkaan
osoittaaj; mihin hän tämän
häikäUemattömän^^.v^tteen p^^-
teli. •Tär^ T^älb^lpaljastui mjös
samassa kpkotiksessa, kun työmi­nisteriön
päällikkö. Joachim: .iLau-s
u i : "Siitä hnolimatta^ että; 'Jfaj^r
sanpuolue, keskusta j a ^ömöLqfaa^;
tit suoranaisesti. _ ' o l i v a t sopineet::
työttoimyyävakautuksen huononta­misesta,
halusivat sosdem. minis­t
e r i t laiitfinkin jäädä hallitukseen".
Tämän paljastuksen johdosta
lukuisat; ^psdeiid työläiset 1^^^
vait suuttumuksensa siitä, ettS"-hei­dän
puoluejohtajansa häikäUemät-tömäeti;
Vfilehtelpvat "iJjmlitiBen työ-läisjäsehille
yaaristfeleihaÖa, ^asioi-:
den todellisen' laidan'. Niinpä' eräs':
sosdeml jäsen Böthur lausui:. >'Me'
kemuksensa perusteella esittää'seu­raavaa;
-y^^... .- . . \:
; E l l e i , kysymystä: ota ratkaista­vakseen
arvoituksellbena, täytyy
kai jokaisen siihen vastata: hyö­dyksi,
sillä kukahan voi mennä
vakuuttamaan, että olisi ehdotto­masti
voinut vankilaoloaikansa
käyttää vapaudessa hyödyllisem-min.
Vankilassa olostakin on monen­l
a i s t a hyötyä. Oppiihan siellä yhtä
j a toista. Mutta koska tässä on
kyseessä etupäässä " v a n k i l a t luok-kataistelijain
kouluna", rajoitun
puhumaan vain siitä. E n missään
ole nähnyt luokkarajaa niin sel­vänä,
k u i n vankilassa. Vuonna 1918
vankileireillä opin vasta oikein
tuntemaan porvariston kataluuden
j a luokkavihan katkeruuden; näin
mitenkä pitkälle porvaristo saat­taa
raivossaan mennä* epäoikeutet­tua
asemaansa ylläpitääkseen ja
'tulin ymmärtämään, että paljoa
on työväestö vielä jättänyt taiste-lukeinoja
käyttämättä taistelles­saan
oikeudenmukaisen yhteiskun­nan
puolesta. .
N y k y i s i n voi vankilassa luokka-taistelukannalta
katsoen hyötyä
muutenkin. Ainakin allekirjoitta­nut
o l i vähäisellä Tammisaaressa
oloajallaan tilaisuudessa tutustu­maan
eräisiin kysymyksiin paljon
syvällisemmin kuin, mitä vapau­dessa
olisi ollut mahdollista. Jää­hän
vankilassa aina pakollista va­paa-
aikaa, j o n k a oikein käyttäen
voi hyökyä paljonkin. On kyllä
•totta, että viranomaiset koettavat
estää siellä kaiken työväen luokka
taistelun hyväksi tapahtuvan toi­minnan.
Mutta j u u r i se seikka te­keekin
vankilat erikoisesti luokka-taisteiijain
kouluksi. K u n kiristys
on kohotettu äärimmilleen, saa se
yksinkeraisemmankin ymmärtämään
että asian auttamiseksi on jotain
toimittava. K e n katsoo s i l l o in par­haaksi
vain oppia vapaaksi pääsyi
varten, k e n ryhtyy toimintaan he­t
i , jotta asema edes jossain mää­rin
' kö^i^iaaiiiuia».' ' A l l e k i r j o i t t a n ut
"p»l;r v mqkaan siU
mällä {nolempial Toiminta, pienes-
"Elekstrosila"-tehtaan alueella
on lopetettu perustyöt jättiläis-generaattoriosaston
rakentamises­sa.
Tämä savautus avaa t u r b i i n i ge-neraattorituotannolle
suuremmoiset
mahdollisuudet. Ensivuorossa tulee
tehdas valmistamaan turbiinigene-raattoreja
sellaisille jättiläissähkö-tehtaille
kuin Dnjeprostroille ja
Svirstroille. Uusi osasto'tulee
myöskin joka vuosi valmistamaan
generaattoreja, jotka kehittävät
1,300 tuh. kilovattia. Tässä mitta­kaavassa
ja tuotantokyvyssä se
tulee olemaan ei ainoastaan suurin
Neuvostoliitossa, vaan yksi par­haimpia
koko Europassa. Sen r a ­kennuskustannukset
nousivat 6.5
m i l j . ruplaan.
HARVINAINEN TAPAUS
KUOLA VUONOLLA
H i l j a k k o i n tapahtui Kuolavno-n
o l l a Bieloin kylän j a Muurman­nin
kaupungin välillä harvinainen
tapaus Kuolavuonoon tuli suuria
parvia vaakinoita (eräs valaan su­kuinen
eläin, vaikka paljon pie­nempi
Ara]asta> j a ne ottivat edel­leen
vuonon suulta käsin kolme
suurta valasta j a ajoivat ne vuo­non
rannalle maihin. K u n vesi las­k
i , joutuivat valaat kuiville, josta
ne laivan avulla hinattiin Mnnr-manniin.
Valaat olivat suuria kool­taan,
eräskin noin kolmekymmentä
metriä pitkä, sen pääkin o l i noin
vaadimme kyllä puolueen jäseniltä
aktiivista toimintaa, mu(tta tällai­nen
p o l i t i i k k a tekee työskentelym­me
työpaikoilla mahdottomaksi.
Järjestöissämme agiteerataan avoi­mesti
johtomme politiikkaa vas­t
a a n . "
Millä tavoin sosdem. ministerit
suhtautuvat puolueen työläisjäsen-ten
mielipiteisiin, ilmenee kuvaa­v
a l l a tavalla siitä" lausunnosta,
jonka Preussin sosdem. ministeri-presidentti.
Otto Braun Itä-Breus-sin
p i i r i n puoluekokouksessa antoi.
Hän n t m . sanoi, että " o l i s i väärin
nyt kukistaa B r u r i n g i n h a l l i t u s ."
Tämä lausunto, joka herätti
suurta suuttumusta kokouksessa
läsnäolleiden sosdem. työläisjäsen-ten
keskuudessa, johti siihen, että
he kokouksen jälkeen erosivat puo­lueesta
liittyen kommunistipuolu­een
paikalliseen järjestöön.
Berlinin-r-Branndeburgin piirissä
on nyt päättyneiden p i i r i n puolue-järjestöjen
kokouksien jälkeeln,
suuret määrät sosdem. työläisiä
eronnut puolueesta, liittyen kom­munistipuolueen
järjestöihin. Me-nettelyään
perustelevat h© sillä,
että heidän on mahdotonta työ­paikoilla
puolustaa sosdem. puolu­een
johdon työläisviholliSta poli­t
i i k k a a , j o k a yhä laajemmissa työ­läisjoukoissa
on herättänjrt syvää
suuttumusta j a inhoa. Varsinkin
puoluejohdon j a puolueministerei-den
kapitaUstiystävällinen menet­t
e l y tyattomyysvakautuksen huo­nontamisessa
on saanut työläiset
huomaamaan, millaisia kapitalistien
palkkarenkejä sosialifascistiset j o b -'
tajat j a puolueen provokaattorinen
johto ovat •
PIMITTI NXKÖALAN
Nikkilä j a N a k k i l a ovat metsällä-
Nikkilä saa sorsan tähtäimeensä ja
on juuri laakats^maisillaan, k un
yhfäkkiä laskeekin pyssynsä alas.
Hämmästyneenä kysyy Nakkila:
" M i k s et laukaissut?" " O l i n j u u ri
ampnmaisillam . k o n toinen sorsa
t u l i k i n eteen", puolustaa Nikkilä-
LAIVALINJOJEN AIKA.
KAUDELLA
A a p e l i : (lukee lehteä) — Mau-retania
Indkee A t i a n n i n y l i viides­sä
päivänä, kun taas Kolumbuk­selta
otti 52 päivää saman matkan
suorittaminen."
T a n e l i : (syrjästä) — Minkä­hän
l i n j a n laiva se mahtoi o l l a ?"
.s^kin, ;määrässäKvan.kilan seinien si­sällä
lön mielestäni erinomaista,
lubkkataistdukouluutusta. Opiske­lusta
siellä ön myöskin hyötyä ei
ainoastaan itselle, vaan luokkatais­telullekin,-
jtratsinkin, kun saa oh-jaiista
t i e t o b i l t a tavereiita. J a j u u ­ri
se, että vankilassa pääsee lähei-
^e^pä^n, j M s k^tu^seem-; toverien
|calBssa,*|k|ii| <&l£ä |millöi'|ttkäan va-
^äädes^,* on^Tthielibstäni suurim-Äalft?''
fi^d^käi e i ' •ainoastaan jo-
'kaiseflb"it^lfe6irj,^äh koko luok-kötaisteluljekiri;-:-
;; ;•,,
K u n vankilassa olosta siis on
ollut häto; hyötyä, en Voi toivoa,
etteni olisi siellä ollut. E n tietysti
•tällä tahdo kuitenkaan suosia van­kiloita..
Päinvastoin kiroan aina
vankilakidutuksen. Mutta tuntien,
että olostani vankilassa on minulle
jäänj^ muutakin kuin vapauden­kaipuu,
en voi toisin toivoa.
E l l e n olisi vankilassa ollut, en
tietäisi todellisesti. mitä vapaus
merkitsee. Silloin en myöskään sen
puolesta osaisi niin toimia kuin
nyt. Pakollinen "linnarauhakin"
on hyödyllistä j a eduksi kun sitä
vain oikein käytetään uuden, pa­remman
olotilan valmisteluun.
J . F — n .
V i l l e Vainio:
Kidutuksellaan on porvaristo teh­nyt
minusta veriviholisensa.
Mitä tulee kyselynne enszkoh-taah,
on siihen vastattava myöntei­sesti
j a kielteisesti: on j a ei. V a ­hinkoa,
vaikkakaan itse en ole kär­sinyt,
on sitä kärsinyt perheeni
puutteen muodossa, kun en ollut
tilaisuudessa huoltamaan sille ela­t
u s t a ; sillä kuten tupnettua ei por­varillinen
yhteiskunta huolla jper-heitä,
vaan riistää niitä. Kysymys­tähän
tietenkään ei ole tehty per­heitä
tai muita vangin huollossa
olevia kohtaan, vaan vankilassa is­tuneille
mieskohtaisesti. Tähän
koetan lyhykäisesti vastata:
Vankilassa oloni on ollut minulle
hyödyksi.
" M i t e n se on sitä o l l u t ? " kysyt-ten
te toiseksi. .
Olen monta kertaa löytänyt i t ­seni
kysymyksen edessä, että mikä
tai missä mahtaisin olla ilman n i i ­tä
monia vahkilareisuja joita
"valkoinen! Suomi" on minulle i t -
senäisyyteiisä aikana suvainnut
k u s t a n t a a . : A i n a olen tuntenut yh­den,
vastauksen, että jos en olisi
vankilassa.-ollut, n i i n minulta kou­lun
JiSymättomänä puuttuisi nyt
nekin vähäiset yleistiedot, jotka
minulla- on^ talous- j a yhteiskunta­opista,
maantieteestä, historiasta y.
m. Mutta vielä arvokkaampana op­pina,
jonka vankilassa olen sel­vemmäksi
itselleni tehnyt, pidän
sen opin, että kapitalistisessa yh­teiskunnassa
vallitsee kapitalisii^
luokan d i k t a t a o r i , olkoonpa setr
ulkokuori — ballitnsmuoto —
kuinka demokraattinen tahansa. Se
on kyllä työläisillekin näennäis^-
t i antanut dekmokrktian, sana- jr
kokoontumisvapauden. Se o n , an­tanut
meille tilaisuuden — vaikka
ilman edeUytyk^
kolmessa \-uodessa ^
lähettää työväenkin «di
lamenttiin, Slutta, ta
menttioikenttaan käytta
san s. t. s. työläkteV?
kam sortamiseksi, v a , .^
pauttamisekseen katSb
riistosta, niin siUoia
luokka unohta aanta
ratian j a turvauton «
j a luokkatuomioistuiiiuj
on m:m. v. 1923 tapehia
listisen Työväenpaolae?
taryhman vangitsemineä i
• »"^l^aat tuomiot selväni '
nä todistuksena (tähän '
ryhmään allekirjoittiB
konnia kuulua ja saada z
den kuritushuonetuonnoij
Vaikka tämä por '
raattinen diktatuuri «a
kovin primitiiviseltä j a:
sen oppimiseen vuosii
sillä onhan sitä jo i
käytetty iskusanojen joa
ta joutuessani itse ttmiea
män diktatuurin paineo'
helvetissä, niin silloin vii
nulle elävöityi todellij^
toisuudeksj. Mutta
panen niin suurta pan
porvarillis-demokraattis- c
opille, joiituu siitä, että j ,
tietoa minä ja kaikki tyä
keessä mukana olevat i
me. Tämän tietoisuuden
amme on meidän aina hd
taa ©ikeeseen suhteeseeni
tiluokan luokkaetuja paoö
suojelevaa komentoa, oU
sitten kohteeltaan, var
ka kansanvaltaista,
luokkiasovittavaa ja
rasta tarkoittavaa t-kuten
tunnettua, on
tavattoman etevä poliit
jari maalaamaan ja teu
yhteiskunnallisia kysymyb
niihin on niin monet,
helllsesti työväen luok-,
mukaan tulleet toverit (
mattomasti sotkeutuneet,
lopulta puhtaasti kapit"
aseenkantajaksi, kuten
johtoherratkin.
Mitä kolmanteen kohti
niin siihen lienee jo edeL
tu. Vankilat — sen ovatjj
paljon ennen meitä pei
neet — ovat "fcöyhälist»»,
t o j a " ja kukapa katuiid*!
on yliopistossa opisk«llra
mennessä olen jo kolintil
istunut vankilassa ylit«
vuoden ajan. Näinikovo­on
porvari minua kehdellq
juuri näillä kidutuksiUaffll
vari tehnyt minusta, jäijel
verivihollisen. llEhänliiraj
sia olisin ehken pysys^
minta-sonniyhdistyö§Sir'
nut on valtiollisestl'"1
ja tehty 8vuoden ief^*
toksesta". Olen 'val!&'L,
keiutta' sentäliden,'e'ft^^
vakaumukseni inukäan'j
joukkoon, joka''ijaa'-'«iäl
kan, se on '
etuja.
Kansalaisluottamusta
tarvitsevani, eikä tnmn •
erittäin mairittelevalta^ r
minenkaan syystä, että:
niin moni lurjus.
Tietysti,
lastanne jos DL . _
ta, mutta jos ^
käa miasään ^
josta ette ti«5]
tään.
Eagle Brand
lut johtavin ^
ruoka vuodest»
saakka. Se 0= '
tomasti pnfaiJa-^
omaL=en .snl»«i
sitä on aina
na miltä, "-JJL:
tahansa, ^f^i
asutte si»en ^
vain.
gä>'tänn5lli^
kirioja lähetetä»!
dettäesä po
Käjttäkaa