Vapaus, April 4, 1923

              Torstaina, hnhtjkumi 4 a — Thnm April 4
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty)
The only oigan of Finnish Worke» fc Canada. Pal^
Q^ed in Sndbary, Ont., every Tuesday, Thorsday and
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
for single insertlon 76c. Discotint on standine advertise»
laent The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
01.60 ja yksi kk. 7Bc. . ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, pnoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76. ^ _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
Bflitai asiamiesten joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajahper-
Boonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, aa
eecond class matter.
Tiistain lehtöen aijotut ilmotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
. L—, .III •. • . . . . ^ . " " ''
Finanssikapitsdismin yliheri^^
Marxilainen taloustitiede opettaa meille, eltS pää­oman
omistajat jakaantuvat ilmenemismuodoissaan
kolmeen pääluolAaany nimittäin maanomistajakapila-listeihin,
teollisuuskapitalisteain ja rahäkapilalistei-hin.
Näistä pääomaluolcista on maanomistajakap|ia-listien
luokka vanhin. Se oli aikoinaan mahtava ja
voimakas pääomanomistajiön ryhmä, multa yhteiskun-nallisen
tuotantotavan muuttuessa yhä enemmän teol-lisuusluotannokpi,
on se saanut väistyä teollisuuska-pilalismin
tiellä ja alistua sen alaiseksi, jopa sulautua
suureksi osaksi siihen. Teollisuuskapitalisminkin lois­tokausi
on kuitenkin jo miltei mennyllä kalua, mikäli
tulee kysymykseen määräävä pääoman omistajaryhmä.
Finanssikapitalismi oh viimeisen puolen vuosisadan
ja eritoten viimaisten vuosikymmenien ajalla astunut
yhä enemmän määrääväksi ja johtavaksi'^f5,ekä yhteis­kunnallisesti
vallitsevaksi kapilalisliryhmäkäi.
, Jo Marx «Pääomav-leoksessaan osolti että kapita­listisen
järjestelmän korkeimmalla asteella kaikkialla
tulee määrääväksi tekijäksi . finonssikapitalisti. Että
näin on asian laita, johtuu siitä, että pääomain suun­naton
kasaaminen on mahdollista vain rahan muodos­sa,
Ja toiseksi, kaikki muut käpilalistiryhmät, mutta
varsinkin teollisuuskapitalislit, tarvitsevat tuotantolai­tosten
kSyttämiBeksi ja ylläpitämiseksi luottoa, rahaa.
Sitä he saavat ainoastaan raharuhtinailta. Suuret ra­haruhtinaat
ovat sekä kapitalislislen valliolaitostenf
että suurten teollisuuksien rahastajia (Morgan muu­tamien
apuriensa kera r a h a s H k a ^ llittolaissuurval-lat
mailman sodan aikana). Ollessaan riippuvainen
luottoon 'nähden finanssikapitalisteisla, joutuu teoUi-
8uus|{;apitalisti yhä enemmän näiden armoille, alistet­tuun,
ffl^rkityksetlömämpään asemaan yhteiskunnassa.
Toronton yliopiston professori C R.Fay piti äs­kettäin
luennon Toronto Ban/kers Educational Associa­tionille
(Toronton Panklciirien VaHslus-Liitolle), missä,
hän selosti, mitenkä jo yhdeksännellätoista vuosisadal­la
Englannin teollisuuselama kasvoi,, nienestyi ja laa­jeni
sen takia, että pankkiirit ottivat kaikin Voimin
avustaakseen teollisuutta ja käu|>pa. ^ i i s jo näin var­hain
oli teoUisuuskapitalismi kiapitalisliselle kehityk-eelle
elämän ja verevyyden antajana.
Ja nyt on suhteet kehittyneet yhä suurempaa täy­dellisyyttä
kohti tässä suhteessa. FinanssikijpilaHsmi
seisoo nyt määräävänä herrana kapitalistisen yhteis­kunnan
näyllämöUä. Väitetäämpä, ellä viimeinen pa­niikki
oli Morganin ja muutamien muiden amerikalais-ten^
raharuhtinaitlen aiheuttama, ellä he tahtoivat las­kea
huippuunsa kohonneet hinnat ja ehkä juuri sodan
aikana kohonneet työläisten työpalkat jällecn« normaa­liin,
» Aiheulliko Morgan & Cö. viimeisen paniikin
tarkoituksellisesti, vai johtuiko se kuten yleensä, kapi­talistisen
yhteiskunnan tuotannon anarkiasta — ehkä­pä
hyvinkin molemmista syisiä — niin kaikessa ta­pauksessa
on tässä raharuhtinailla se osansa, ellä he
kielsivät luoton annon vararikkoiselle Europalle ja
siten aiheuttivat entisestään sen teollisuuden pysäh­tymistä
ja ostokyvyn alentumista, joka luonnollisesti
aiheutti teoUlsuuspulan suurissa vientimaissa, kuten
Yhdysvalloissa ja Canadassakin.
Edellämainittu Toronton yliopiston professori pai­nosti
pankkiireille pitämässään puheessaan, heidän
tärkeää osaansa yhteiskunnallisessa elämässä, kehoilla-en
heitä antamaan runsaammin luottoa teollisuudelle.
Samanaikaisesti on ollut Canadan parlamentissa
esillä lakiesityksiä, jotka ovat tähdänneet pankkila­kien
uudistukseen siten, ettei- maanviljelys, kauppa ja
teollisuus olisi niin suuressa määrin raharuhtinaiden
armoilla. Kapitalistisen yhteiskunnan kehitys kulkee
välttämättä rahakapitalismin yliherruuden täydentä­mistä
kohti. Eikä tätä kehitystä voi pysäyttää kapi­talistisella
lainlaadinnalla. Rahakapitalismin herruu­den
voi hävittää ainoastaan proletaarinen vallanku­mous,
hävittämällä kapitalistisen yhteiskunlajärjestyk-
•sen.
va 5cotian työläisten aivan taivalliset tämänpäiväiset
vaatimukset kiukuttavat nälkäisiä riistäjiä siinä mää­rin,
että he himoitsevat provoseerata verilöylyn, missä
he saisivat kylvöttää työläiset niin ankarasti, ettei­vät
nämä kykenisi nousemaan kymmeneen vuoteen,
ja jokit samalla olisi «varottavana esimerkkinä» työläi­sille
kautta Canadan.
Työn ja pääoman taistelumerkkien seuraaminen
Növa Scotlassa, osottaa että Canadan kapitalisliliuok-ka
on suuresti säikähtynyt kommunististen aattaden
ja taistelutakliibn leviämistä työläisten keskuudessa.
Ja että juuri kommunistisessa hengessä järjestyminen
on se, mikä riistäjiä pelottaa ja minkä he pitävät vaa­rallisena,
huorraiatta siitä, että on kyseessä, kuten sa­nottu,
vain tämänpäiväiset, tavalliset pikkuparamiuk-set
eikä vallankumouksesta vielä puhettakaan.
Olkoon tamäomiaan opettamaan Canadan työläi­sille,
eitä juuri se järjeslymislakUikka ja juuri sen
hengen omaammen, minkä Nova Scolian kaivosmie­het
ja terästyöläiset ovat omaksuneet, on työläisille
edullinen.
Venäjän porvaristo, Joka riensi
niittämään työläisten ja talonpoi­kain
vällankamoukseh hedelmiä ja
katsoi itsenBa. tsaarivallan luonnol-järjestyneen
työväen tärkeimpiä
poliittisia vaatimuksia.
Tietystikin porvari on porvari.
Mutta olkoon, että senaattori Bo-xah
on porvari ja politikoitsija.
Kuitenkin kaikessa, tapauksessa hän
puheistaan päättäen edustaa porva­riston
parasta osaa, sitä osaa jon­ka
vaikutusvaltaa työväkikin on pa-
Työläisten herääminen harmittaa
Nova Scolian kaivostyöläisten ja Sydneyn teräs-työläisten
herääminen luokkatietoisuuteen on synnyt­tänyt
rajatonta kiukkua ja hermoslumista työnriistä-jäin
leirissä. Ja nyt kun terästyöläiset vaativat kol­menkymmenen
prosentin palkankorotusta, kahdeksan
tunnin työpäivää, union tunnustamista ja union jäsen­maksujen
perimistä maksun yhteydessä, lähettävät
työnantajat tulipalohälyytyksiä kommunistien «sala­liitosta
» ja «vallankunioUsuhkasla.»
Näitä hälyylyksia lukiessa näkee selvään, eitä No-
Kansainvälinen taistelu faseismia
vastaan
Kaikkien maiden työläisille!
Italiassa on luontunut uusi Horthy-Unkari. Päi­västä
päivään ja viikosta viikkoon lujittuu Mussolinin
roistohallituksen murhaavat terrori, minkä päämäärä­nä
on Italian proletariaatin täydellinen orjuuttami­nen.
Italian hallituksen käskystä harjoitetaan päivit­täin
kauhistuttavia hirmutekoja.
Kansainvälinen proletariaatti ei saa omain etujen­sa
kannalta rauhallisena seurata Italian työväenliik­keen
tuhoami8,la. Kommunistisen Inlematsionaalen
neljännen kongressin kehoituksesta ön toveritar Klara
Zelkinin puhemiehisyyden alaisena muodostettu väli­aikainen
komitea, minkä tehtävänä' on kansainvälisel­lä
pohjalla johtaa taistelua murfiaavaa faseismia vas­taan
jä_^sen uhrien tukeminen.
Komitea kääntyy .kansainvälisen proletariaatin
puoleen kehöittaen sitä organisoimaan puolustustoi-minlaa
fascislista murhahallintaa vastaan ja järjestä­mään
avustustoimintaa Italian urhean työväenluokan
uhrien hyväbi.
Väliaikainen komitea kääntyy tällä julistuksellaan
samalla Lontoon ja Wienin Internationalen toimeen-pahevain
komileain, samoin kuin Amsterdamin amma­tillisen
Internationalen ja syndikalistien kansainväli­sen
järjestön puoleen kehöittaen näitä Kommunistisen
Internationalen, Punaisen Ammatiilisen Internationalen
ja Kommuistisen Nuorisointernationalen kanssa yh­dessä
muodostamaan lopullisen koinitean taistelun
käymisebi faseismia vastaan, Kaikkien maiden työ­läiset,:
vaatikaa järjestöiltänne, että ne liittyvät alla-mainilun
komitean toimintaan.
Kommunistinen Internalsionaale toimeenpanee maa­liskuussa
taisteluviikon taantumusta ja militarismia
vastaan. Tätä tilaisuutta on täysin käytettävä taiste­lun
käyinfegjtsj jfascismja vastaan.
Kaikissa fflftlflsa on muodöslellava erityisiäniaa-komiteoja
keräyksen toimeenpanemista varten Italian
työväenjärjestöjen hyväksi. Työläiset, miehet ja nai­set,
osoittakaa kansainvälinen solidaarisuutenne! Aja­telkaa
Horthy-Unkar ia! Siellä saattoi eläimellinen ter­rori
raivota ilman, että kansainvälinen proletariaatti
olisi voimakkaalla tavalla puuttunut siihen. Pitäkää
huolta siitä, ellei Italian proletariaatti joudu saman
kohtalon alaiseksi kuin Unkarin. Italian proletari
aalin raaka suistaminen merkitsisi fascistisen taantu
muksen voimakasta kasvamista kaikissa maissa. Tei­tä
kaikkia uhkaa porvaristonne fascistinen mieliala.
Sen vuoksi feisteluun faseismia vastaan propaganda!
la, kansainvälisillä rahakeräyksillä ja poliittisella puo­lustustaistelulla.
Väliaikainen kansainvälinen komitea fascismin
vastuslamisebi,
Kautta: Klara Zelkin.
liseksi perijäksi, mutta ei omannut L ^ j g j j y . j j - y j ^ ^ - ^ ^ luokkapäämää-kuitenkaan
suurten pohjajoukkojen Lje„sä ja tämänpäiväisten vaati-luottamusta,
työnsi etualalle <^yö-\jaxik^^xis^ i^^s^^^rah^-^^llzi jon-yäenmiehen,
Kerenskyn, asettamal-U ^^ggg^ käyttääkseni toveri
la hänet hallitnksen satulaan. K e - L , ^ ^ _ ^ ^ . j ^ ^^
rensky oh smä kylttinä, jota p o r - l ^ ^ ^ ^ ^ ^ .^^^^^^ ^ ^ ^ j^
vansto osotti tyytymättömäUe työ- K ^ ^^3- yhtevdessä joutuu
väelle, sanoen: onhan teillä täällä Kgj^^^^^ ^^-^-^ toisen kysymyksen,
oma miehenne, tsaari on kukistet- -^j^^ ^ j ^ j ^ ^ maissa, missä yhteis-tu.
miksi siis ette oKsi tyytyväisiä? k^„^3,ij„g„ vallankumoustilanne on
Mutta työväki, etupäässä bolshevi- ^„ ^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ,
kien järbinnyttämänä. ei yain oi- L . - j ^ j ^ ^jj,- ^ ^ ^ j ^
lut tyytyvämen, varsinkaan ^^r^ M,^mziU>ri ^or^hln kaltainen porva-rensky
ei antanut sille muuta kuin I j ^^YAZ^Z, nähdessään voiton
kaunuta lupauksia, hoippuen työ-L^^,^^ olevan kallistumassa työvä-väen
ja porvariston vähllä, toimi-Lniuokan puolelle. Ottaisiko hän uu­matta
mitään,ja joka kerta kmi seIj^^ yhteiskunnan ja työväenvallan
toimi, nun se toimi työväkeä vas- T ^^^^^^^ liittymällä sitä rakenta-taan.-
Työväki ja talonpojat halusi-L^^^ ja toimimaan sen hyväksi, vai
vat kuitenkin saada vaUankumouk- taantu musporvariston
sensa hedelminä Jotam näkyvää, K ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ j ^ ^ ^ ^ murskaam
jotam kouraantuvaa. He^ halusivat l ^ ^ ^ j , ^„ aivan arvoitukse
lopettaa sodan, saada rauhan jaici-L^^^^ ^^^^ 35^. ^ ^ j ^ ^ . probleemi,
pää. Ja bolshevikit osottivat tyolai- jjj3t^rj^„J3g^ ^^.^^^^^ ^^^^^^^^
sille, etteivät he saa "äitä ens.raai-K tapauksia. On nimit-siä
tärkeimpiä vaat.muksiaank^nL-j^, ^ täUaisista
lävitse, elTeivät he kukista «lyj»; vapaamielisistä on tullut mitä an-km
porvaristoa ja «en asiamiehiä K ^^pj^ taantumuksen aseita, jot-j
a viskaa Kerenskyä pois haUituk- k^^ ^^^^ ^j^^ vimmatummin ryhty-sen
satulasta. Ja niin Venajan tyo-l taistelemaan vallankumousta
l ä i s e t j a talonpojat lokakuun vr^-^^^^^^^ ^^^^^^
ovat ennen tees
letaarisessa vallankumouksessa vis-h ^^^^^^^^ vapaamielisyydellä. Kun
kasivat.^Kerenslcyn syrjään ja _o^ tapauksissa he ovat
vat halhtuksen om.in ho e.siinsa.
Kerensky pakeni ulkomaille. Oles- | . j ^ „ vapahtava yhteiskunnan
keli Pariisissa jä arveh, etta bol- K ^^^j^g^gj^ •
shevikit kyllä korkeintaan muuta- • . . . „ ,^
man kuukauden kuluessa kukistu- . »n vaikea paattaa mitenkä ka-vat
ja hänet kutsutaan takaisin h a l - h ^ ^ V ' ' - " lituksen ppmieheksi. syyden ja tyovaenystavall,^^^^^^^
jos se joutuisi'tällaisen kiirastulen
Kerensky on kuitenkin saanut kokeen alaiseksi. Mutta olisi ehkä
odottaa lähes kuusi vuotta. Ja kai- syytä otaksua, , että hän saattaisi
kista vastakkaisista toiveistaan huo- olla tarpeeksi kaukonäköinen ja sii
limatta on hän saanut nähdä, että nä määrin irtautunut luokkaympä-bolshevikien
neuvostohallitus yhä ristöstään. että hän hyvinkin voi
vain lujittuu. Ompa nyt vielä saa- täisiin löytää niiden aniharvojen
nut kuulla senkin kumman, että porvarien joukosta, jotka heittäisi-hänen
oma puolueensa, sosialivallan- Uät kohtalonsa ja antaisivat ky-kumouksellisten
puolue, äskeisessä kynsä työväen valtion palveluk-kongressissaan
Moskovassa päätti seen.
luopua vastarinnastaan ja ryhtyä Senaattori Borah aikoo matkus-yhteistyöhön
kommunistien ja näi- taa Neuvosto-Venäjälle. Tämä mat-den
kontroUeeraamän hallituksen ka tulee olemaan mielenkiintoinen
kanssa. Kapitalistilehdet ovat hyvin ja merkkivaihe hänen elämälleen,
vähän puhuneet Kerenskystä hänen Seuratkaamme löytääkö senaattori
maanpakolaisuudessa ollessaan, siilä B o r a h i s s a r a d i kaalisuus maa­han
ei ole nähtävästi, vaikkakin on perää, m i s s ä se voi kehittyä ja
ollut neuvostohallituksen vihollinen, edistyä vallankumouksellisen yhteis-voinut
ryhtyä yhteistyöhön venä- kuDtakäsityksen kukkaan, vai onko
Iäisten taantumuksellisten kanssa, se vain. radikaalisuutta poliittisen
Silloin tällöin on kuitenkin sivu- etuilun vuoksi, joka pian sammuu
mennen' lyhyesti mainittu Kerens- ja muuttuu .työväenluokkaa vastaan
kyn lausuntoja, joista on voinut ri- vihaa uhkuvaksi tantumuksellisuu-vien
välistä lukea, että Kerensky | deksi..
lähentelee neuvostohallitusta. •Kaikessa tapauksessa on mielen-^
/mrker»' viikkolehtenä
Puolueemme on nyt päässyt jo siinämäärin etejn-päin
sanomalehtUcysymyksessäkin, ellä sen virallinen
englanninkielinen äänenkannattaja «Worker», joka on
ilmestynyt Torontossa tähän asti ainoastaan kaksi ker­taa
kuukaudessa, alkoi l*uhlikuun alusta ilmestyä viik­kolehtenä.
Workerin varsinainen tilaajamäärä on
kyllä vieläkin pieni, joten se ei kannata itseään. Mut­ta
puoluekokous järjesti kannatuksen siksi varmoille
perusteille, ellä sen ilmestyminen ön taattu.
Tätä seikkaa on tervehdillävä huomattavana edis­tysaskeleena.
Tietystikin meistä suomalaisista se ei
näytä suurellakaan. Multa kun otamme huomioon
englanninkielisen lyöväenpuuhien takapajuisuuden ja
varsinkin sen seikan, ellei heillä ole vielä sitä koke­musta
sanomalehtiliikkeissä mitä meillä suomalaisilla,
niin silloin kylläkin ymmärrämme asian paremmin.
Puolueen englanninkielisellä lehdistöllä tulee olemaan
äärettömän tärkeä sija tämän maan työväen heralla-misessä
ja valistamisessa. Siksi mekin suomalaiset
olemme velvolliset tekemään parhaamme puolueen sa­nomalehdistön
avustamisessa. Puoluekokous onkin jo
siinä suhteessa määrännyt osastojen velvollisuudet.
Multa meidän on päästävä suoranaisesta rahallisesta
avustuksesta. Se voidaan lehdä siten, että «Workeria»
levilelään mahdollisimman laajalle. Englanninkieliä
lukemaan kykenevät puolueemme jäsenet voivat tilala
, , . , . , , , kiintoista ja opettavaa tutustua se-
Nyt viimeks, Inkkunee huhut ^^^^^^ ^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
kertovat, että Keren|y. ohsihdu-L^.^^^ ^ yhteiskuntapoliitti-kas
palaamaan Vena>«Ue, ja anta-l ..^ j^^^^^^^j^^..^^^^
maan itsensä neuvostoviranomais- ,
ten huostaan. Onko Kerenskyssä ^ ^ ^ ^ ^yg^ääHe jatkuvien
sen verran^ kansanmiesta, työväen-1^^^.^^ ilmain johdosta kuulee mo-miestä
Jälellä, että han todella ika-1.^^ .^^.^^^ ^^^^^^^ huoraautta-vöi
päästä .työskentelemään niaansa 1^^ toisilleen, että ctulleneekohan
ja kansansa hyväksi vilpittömässä r . ^ „ ^^^„„ ensinkään,. Eikä tuo
mielessä, vai onko hänellä juonit- ole yksinkertaisesti vain
telut mielessä, haluten päästä sisai- r^^^jj.^^^ ^^^^^^^ .j^^-^^^^ gj„„ ^..^
siin vehkeilyihin^osaa ottamaan, on l„„^^g,j.gg^ täsmällisten lakien mu-vaikea'sanoa.
Mutta todennäköistä L^.^^^^. ^aifmankaikkeus ja
on, että jos neuvostohallitus ^ huo- j ^ ^ . ^ ^ ^j.^» ^j^^^^ .j^.„^
maa Kerenskyn aikovan _ rehelhses- L , „ t i t t^i^j^^t^^^^^^
sä mielessä ^palata . kotiniaahansa, ^.^^^.^ ^^^^^^^
Venäjän työläisten ja talonpoikainL^-^^^ ^ ^^^^^ ^^.^
sosialistisen tasavallan hyväksi,mm L ^ ^ ^ ^ ^ ^ y ^ hirtoriassa, jolloin ke-se
antaa hänelle tUaisuuden. |^„„ ^. ensinkään. Tämä oli
vuosi 1816. Tuona harvinaisena
Kiin tässä tuU valtiollisten Ja vuotena satoi lunta kesäkuussa. Ja
yhteiskunnallisten tapahtumain Ja jokaisena kesäkuukautena oli usei-liikkeiden
keskeisimmistä henkilöis-Lg kylmiä öitä, jolloin vesi jäätyi
t ä ; puhteeksi, niin puhuttakoon jj^jj^ yei kaiken viljan. Tämä ei
myöskin yhdysvaltalaisesta senaat- tapahtunut ainoastaan Canadassa
tori BorahiSta. Senaattori Borah Laan kaikkialla silloin asutussa Yh-tuli
ensi kerran suuren huomion Lygvaitain osissa ja Europassa.
esineeksi, kun hän esiintyi Moyer-ly^jgi jgjg Q\\ vuosi ilman kesää.
Haywood-jutussa valtion pääsyyttä- Tuohon aikaan ei yhteiskunta ol-jänä,
jotenkin katala toimi kyllä- jut silloin vielä teollistunut eikä
kin. Sillä tuo juttu oli yksi huo- LiHä tavoin keskittynyt kuin ny-mattavimpia
suurpääoman hyökkä- kyjsin.. Varsinkin Canadassa ja Yh-yksiä
järjestynyttä työväestöä vas-Lysvalloissa, ellei saatukaan niin
taan Amerikassa. IJekÖ tuo JuttuLajjon viljaa, niin,syötiin sitä enem-avannut
senaattori Borahin silmiä L j kalaa ja metsän riistaa. Mitään
j a laajentanut hänen kastantokan- erikoisen ankaraa nälänhätää ei siis
tojaan yhteiskunnallisissa kysymyk-Unnettu, vaikka halla veikin vii­sissä,
tai mikä, mutta seuraavanhan, jos nyt tapahtuisi samalla ta-kerran
huomattiin senaattori Borah yalla, niin olisi asema aivan toinen,
olevan yksi niistä viidestä senaatto-suuret teollisuuskeskukset jäisivät
rista, joka äänesti vastaan sodan jiman leipää, jopa maanviljelysseu-julistamista
Saksaa vastaan. Slt- hutkin,
temmin on hän tehnyt itseään vä- Jiutta mennäksemme edelleen
hitellen kuuluksi vapaamielisillä historiaan, ei 1816 ollut ainoa tuol-puheiilaan,
m.m. "Versaillesin ryö- kinen kauhea oikun vuosi Eräs
värirauhäa ja imperialistien Xan- lustorioitsija kertoo tuontia 301 o\-
sain Liittoa vastustaessaan. Kunnes igen niin kylmän vuoden, että Mus-hän
viimeisen parin vuoden ajalla ta meri jäätyi kauttaaltaan. Ja
on tuUut yhdysvaltalaisen radikaa- vuosi 401 oli vieläkin kamalampi,
lisen porvariston huomatuimmaksi L i ainoastaan Musta meri jäätynyt,
henkilöksi, j ä ^ e n kauaksi sivuun Laan myöskin Bosporus-salmi, Dar-sellaiset
vapaamieiisyyden edustajat Lanellit ja Marmoran meri. Ja
LXHETYSKUSTANNUKSET;
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetyb ii%
40; 60c lähetyks. ?40—$60; 75c lähet ?60-?ioo^ii
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — SähkL.
lähetyksille $3.50 lisämaksu. ^''a^o^aM^^
' Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Brai
view Äve ^
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suorimpien valtamerilinjojen valtuntettu asiamies.
BOX .69. VAPAUS,
POettiliike tehtävä "J. V. Kannaiton nimessä.
SUDBURY, ONI
minut historiallisia tositapauksia.
Ja nuo samat oikut saattavat uu­siintua.
Tällaiset tapaukset antais:
vat paljon ajattelun aihetta meidän
nykyiselle mailmallemrae, joka elää
päivää kerrallaan ja kädestä suu­hun.
Nykyään kasvatetaan jo niin
paljon viljaa ja valmistetaan kai
kenlalsia elintarpeita, ettei olisi tie­tysti
mikään vaikeudutulla yksi vuo
si toimeen, jos sitä varten varus
tauduttaisiin yhteiskunnan taholta
Mutta meidän anarkistiselle tuo
tannolle ja jaolle perustuva kapi-alistimme
ei ajattele edes yhtä
vuotta eteenpäin, mikäli ihmiskun
nan. toimeentulo on kysymyksessä
— Punikki.
Pöytäkirja
(JatL edelliseen numeroon.)
tätä lehteä itselleen. Ja varsinkin meidän cana3alais-suomalainen
nuorisomme olisi saatava tilaamaan Iata kuten senaattori LaFolette ja ^e-|vuonna 762 kaikki tämä kertaantui
naattori Johnson. jälleen. Vuonna 1384 oli Adrian
Senaattori Borah on pitänyt lU- U e r i jäätjnyt. Ja kerrotaanhan
kuisia voimakkaita puheita sekä se- Suomen historiassa Ison Vihan ai-naatissa,
että.'sttUrissa kansankoko- ko olleen niin kylmä, että <tu-uksissa
kautta maan NeUvosto-Ve- nkjn jäätyi takassa>.
näjän tunnustamisen, pöliittisteh Kellään ei ole halua ennustaa,
vankien vapaattamisen y.m.. suurten että nyt tulisi samallainen kyimyyL.'
asiain puolesta, mitkä ovat olleet Mutta kuka tietää. Olen edoilaipbi^
lehteä ja sen kaulia seuraamaan ja käsittämään Ca­nadan
Tyoläispuolueen ja yleensä iäniänmaan työvä­enliikkeen
louniniaa.
Kaikki Vapauden asiamiehet väliliävät «Workerin»
lilauksia.v Tilatkaa se heiltä, niin ei ole suuria vai­voja.
Workerin lilaushinta on S2.00 vuosikerta, $1.00
puolivuolta.
14. — - Hyväksyttiin suhtatumi-sestamme
taloudellisiin järjestöihin
seuraava ponsi: •
Kaikkien piirin osastojen on te-lostettava
agitatsioonia jäsenistönsä
ceskuudessa ^ taloudellisen järjesty­misen
tärkeyden puolesta. Ja velvoi-
;ettava jäsenistöä liittymään ammat­tialansa
taloudellisiin järjestöihin,
eikä ainoastaan liittyä niihin, mutta
myöskin on kaikkien osastojen jä
senten toimittava, niissä aktiivisina
äseninä. Kuitenkin tuomitsee piirin
edustajakokous kaikenlaisen kaksois-uniomuodon
joka vaan hajoittaa
työläisten voimia. Käytännöllisenä
toimenpiteenä esittää agitatsiooni-valiokunta,
että osastot alkavat val­mistamaan
jäsenistöään siihen suun­taan
että ne olisivat valmiit liit-ymään
Pphjois-Ontariossa perustet­tuun
Metallikaivajäin järjestöön ja
Canadan puiitavaratyöläisten teoUi-suusunioon
(Lumber Workers In­dustrial
Union of Canada) ja että
osastot käsikädessä toimivat näi­den
taloudellisten järjestöjen perus­tamisessa
ja järjestämisessä.
Agitatsioonivaliokunta:
Hj. Mnsi, Otto Salo,
H. Elimen.
15. -—Halpahintaisen a^tatsioo-nikirjallisuuden
hankkimiseksi esit-agitatsioonivaliokunta
seuraavan
ponnen:
Että pienten halpahintaisten agi-atsioonikirjäston
hankkiminen on
välttämätön, sillä niistä on huuta­va
puute työläisten keskuudessa,
sillä useimmat työläiset eivät hiu­koista
varoistaan voi kalliimpaa kir-allisuutta
ostaa. Siksi kehoitetaan
iritoimikunta ryhtymään neuvotte-uihin
järjestön toimeenpanevan
komitean.; kanssa, tällaisen kirjalli­suuden
hankkimiseksi.
Hj. Länsi, Otto Salo,
H. Elimen.
16. — Otettiin keskustelun alai­seksi'
nuoriso- ja lastenkasvatustyö-valiokunnan
raiporttij joka sisälsi
esityksen sunnuntaikouluopettajien
oppikurssien järjestämisestä lähei­sessä
tulevaisuudessa. Alasta oli
myöskin laatinut ponnen agitatsioo-nivaliokunta,
mutta lyhyen keskus­telun
perästä lähetettiin asia takai­sin
nuoriso- ja lastenkasvatustyöva-liokunnalle,
joka laati asiasta uu­den
seuraavanlaisen ponnen, joka
hyväksyttiin: , <
Valiokunta ehdottaa kurssit sun-nuntaikouluopettajia
varten ' toi^
raeenpan tavaksi Sudbnryssa, jos
mahdollista toukokuun ajalla. Pii­ritoimikunta
hankkii opettajat ja
maksaa niiden kustannukset Osas­tot
jotka lähettävät oppilaita näille
kursseille, ovat velvolliset korvaa-maaix
niiden kulut. Myöskin vel­voitetaan
kaikki piiriin kuuluvat
osastot _ silloin lähettämään oppilai­ta
näille kursseille.
Osasto jossa kurssit pidetään,
velvoitetaan silloin toimeenpane­maan
lopettajaisiltamat, joilla tu­loilla
korvataan opettajain palkat
Nuoriso- ja lastenkasvatusvalio-ktmta:
Olga Asiala, B. Haapala,
A. Waine.
17. —• Seiimvana keskustelläin
raha-asiain valiokunnan esinJ
PM: 5
ponnen suhteen, koskeva
havarojen kartuttamista,
syntyneen navakan keskusteli;;
keen lähetettiin asia takaisin
kunnalle joka laati ja myöhe:^
esitti kokoukselle asiasta
seuraavan ponnen, joka
tiin:
f r .
hl
m I
1
Parimme rahavarojen hankiij
seksi ehdotamme päätettäväk r"'
raavaa: Että kaikki piiriin h i
vat osastot ilman poikkeusta Riuj
tetaan panemaan toimeen il^jj
kahdesti vuodessa agitatsioor^is
jen kartuttamiseksi. Näiden \
en toimeenpanoajan lähemmin sB
rää piiritoimikunta, kuitenkin o:j
maila huomioon kullakin paikvafc
nalla sopivan ajan iltamien o^nir;
miseksi.
Jos kuitenkin joku osasto i i
4yy täi huolimattomuudessa ja-i
nämä iltamat toimeenpaneniza
niin piiritoimikunta on oikesiäf;
verottamaan sellaista osastoa p
den dollarin jäsentä kohti .puolir,;
sittain.
Tämä päätös on tinkimättä "is
va kaikkiin piiri n:o 2:3en otaij
iin nähden.
Ilahai-asiain valiokunta;
F. Grönberg, . K. Salmine*
H . H i l l .
18. — Edustajain palkkakyspii
sestä tehty ponsi syn.. Hö.'emose |
navakan keskustelun ja siirre;i!
se takaisin- raha-asiain valiokm-e,
joka laati siitä uuden, posia
:ioka sitten hyväksyttiin. Ponsi 11
attuna oli seuraava:
Edustajain palkaksi piirikoiTE-tiooniin
hyväksytään kaksi dollsn
päivältä ja rautatiekyydit. Edasi
ain päiväpalkan maksavat es
)maiset osastot ja rautatiekyvc
suoritetaan piirin rahastosta.
Raha-asiain valiokunta;
F. (Gfrönberg, K. Salmine;
H . Hill.
19. — Bruce Minen osaston tee­masta
ehdotuksesta: jäsenmafe
a vapauttamisesta 55 vuotta tdp
täneiltä, katsoi kokous että ps-conventionilla,
ei ole valtaa tiS
suhteessa tehdä päätöksiä, siliä «a
kuuluu puoluekonventsioonin ps.-
:ettäväksi. Samalla päätettiin js:-
iä puoluekonventsioonin ratkii.=>
vaksi sellaisten henkilöiden ~>
teen, tämä koskien etenkin WS'
aistyöväestöä, jotka ovat niin s:
nossa taloudellisessa asemassa
huolimatta siitä vaikka ovatkin tjt-sä
eivät voi jäsenyerojaan JBO'*
aa.
20. — Creighton osaston alu?-^^
sesta voimistelu- ja urheiluseuK^::
perustamisesta hyväksyttiin nuon
ja. 1 a st e n kasvatustyövalioksnaJ
laatima ponsi:
Nuoriso- ja lastenkasvatusri
kunta ehdottaa että piiritoimiic^
kehoittaa osastoja perustamaan f'
mistelu- ja urhefluseuroja joka:-*
osaston keskuuteen misää se siis^
on mahdollista, ^
Olga Asiala, D. Haaps^t
A. Waine.
21. — Sääntövaliokunan p35-S|
ta esitettiin laadittaviin piif^^/J
töihin liitettäväksi seuraarat
Iät:
d' et1tä) köPöiinr in väehdiunsttäaijna kok3o0 ateU'
kautta ennen järjestön i
• kokousta. Ajan ja pai^^n
min määrää piiritoimikun^.
2) Edustajat järjestön
tajakokouksun valittakoon
dustajakokouksessa. ..^
3) Piirikoraitean Ja ^•^-^^^
rahastonhoitajan "litfee
edustajakokous.
Sääntövaliokanta:
• Hj. Manninen, J-K.
G. Asiala. .
2 2 .— Sääntövalioku.nnä= -Jt
maa pontta, jossa -=uositell8^^_^
jennettua piiritoi^likantaa,^^^|^
kertaa katsottu voitavan bF_^B
Ulaksi varoja kysyvänä toia-nä.
.
Piiritoimikunta roääratt^JS^ • ^
kin a:joissa laatimaan