Vapaus, January 5, 1929

              Sivu 2 Lauantaina, tammik. 5 p;nä — Sat/Jannary 5 No. 4 — 192»
VAPAUS Cmin »nmU\m• tjMmim s i M nimliprnttiK Qaatrr
tyan. Osutio. k t i l r H n . paitti •Bsssotai- i> m S u i t t y i a i {dUaySnisi.
T O I M I T T A J A T ' i
A . V A A R A . B. A . T E S H U N E X . *^-^i?84gEHKONEN
Kdpgtarad at tba P M I Offioa OeputiMst, Otuvm, «ecood cUm tattia.
V A P A L S (Libetty;
Tbe aaly o r e u of T u a u h V o i k c n in CUnuU. Piit>li<bed dailr " SniOarr. ObUnu.
Rauhan ja aseistariisumisen puolesta
TOAUäHlKNAT: .u
1 TX. i4J0. 6 kk. «iSO. 5 kk. n.» J . - ^ ^ r ^ Ä ) r — YUrtralMai» J» S o o » - « P »eki rrin«l>
• k M t t i U e : 1 . k . I6M 6 kk. «SJO. S kk. ^ 1 kk. «1.0a
ILMOTUSHIN.NA7 VAPAUDESSA;
RliMflooUdue» f l J » k o u . «2J0O k . k « k e r t u . — A»3oluitoomae«u»laotnk»*» 50c. P * ' « » ' » « °^
*l»«uoaottoUiaottk»et SOc. kert*. » k e m . . — Sratyo5ilaot»k.« HX» ken». « - » » 9 **^:„7
«.TiocxoUmotakMt C i Ö kexti. $3Ä» kikai k a u » . — Kutofciaiomk» 11/ö i « t * . - . « ^ » » « ^ f f^V**:
M- »a*- kert^ SOe. l i O s u k M kätoU.iur«Ju a i miitloTiztjai. — HUau»ntie<J.»r J» '*''^'f»°*°*^
C a . kerta. $ljDO kolme k o t t * . — TiUpiUaaotttjlen }a ilaot«««e»tttarie3 oo. ™ * ^ ' * » » ^ _ ^ ' ^ ' ^*
«bBottuliiBU etokitee». — lUaaiaifc j o i u cJ « « a » . laiu. » t«H« Ukettimifct p««« «J^ e » * » . JolJ»
«» tarantKit ••
i
Uuden maaiiin«a»od«ti vaiznuteiut Neuvostoliitou ulfcoasiaiu kansankomlsaarui sijaisen tov. Litvinovin
puheesta
Utteen aiorol iUBot>ik*et p i t i * o l j kocttori». kello 4 ip. . i l B « t r P - i ^ » i o «^«•^ijf"' t T « ? i J ' » o * -
«cpudea u J m i t u : Haooeosio 207. kUckcy Baildict, • Dorij«m St. Puhelin S » w .
Tapaaden kbSttori: Ubcnj BaHdi».. SS Lon>» St. Pdhelia 1038. fo«tlo«>»>: Bc» Sadb«»T.
ttetenJ «dVettUii, ote* 7Se. per eol. Sneh. «ioimam ebarf» for »lafU t«»«t«oi> TSe. T * a V, p , B«
» C M teaj «dJertirint inc<liBm amon< tt.^ rinoX»!» Peopl» »a C«oa<U.
ioa «tte cainoi» «a » a « . a « - eo«in*i«eB kirjeeseeone. kinonako eadeUeen Uikkaenboiuit»
l»!!» «jm#m. I, V. LANNASTO. lii|rkw>bjim» \ •— ' -
Toverit, Toimeenpanevan Keskus­komitean
jäsenet! Te olette teh­neet
alotteen, että nyt koolla ole- '
van- Tp. K K : n istunnon työjärjes- sopimuksen- Tähän mennessä ei yk-tyksessä
käsiteltäisiin ulkopoliittisia sikään sen ^lekirjoittaneista 14:sta
suhtelia. Mielenkiintomme tähän j valtiosta, J u k u n n otettuna myös i t -
kysymykseen johtuu epäilemättä sii- se sopimuksen ehdotraja, Yhdysval­ta
levottomuudesta, jota nykyinen lat, ole sopimusta ratifioinut, (vah-kansainvälinen
tilanne meissä kai-|-vistanut).
kissa herättää j Neuvostohallituksen rauhaan täh-
Riittää kun seuraa.mme vaikkapa täävät toimenpiteet eivät ole, kuten
vain englantilaisia sanomalehtiä tul-! tiedätte, kohdanneet vastakaikua
Iäksemme vakuutetuiksi, että me'muiden valtojen taholta,
olemme tekemisissä läheisten, san-
InittstriaUsH ryhtynyt pappi Jonesin
asetoveriksi
gen suurten ja uhkaavien tapahtu-imien
kanssa, jotka kiertämättömäs-
Imperialistien ulkokultaisuus
Meidän tekemät rauhanehdotukset
ti johtavat uuteen maailmansotaan, asettavat impenalistiset vallat var-
Viimeäikaisten kansainvälisten t a - '
Pohjois-Ontariön metsätyöläisten
lakosta on muuan Indastrialisti-nimi-nen.
Yhdysvalloissa ilmest>'vä suo-
Ipahtumien onnettomuutta ennusta­vasta
luonteesta ei meillä ole mi-
„ tään epäilystä. Lloyd George, jolla
kerta toisensa perään selittänyt " ^ l o n suuri kokemus näissä asioissa on
viimekai tämän vuoden ensimäisessä leimannut englantilais-ranskalaisen
numerossa . että meidän yhtenä
menkielinen ja työväenlehden titte- tärkeimpänä tehtävänämme on jar-i
n i ä varustettu taantumuksen äänen-! jestymättömien järjestämmen. On-kannattaja
tehnyt sen keppihevosen, j nellisesti päättyneet lakkotaistelut
millä se ajaa karahultaa pappi Jo-1 edistävät järjestymättömien jarjes-nesin
ja Canadan hallitsevan luokan j tämistä; onnettomasti päättyneet te-leiriin.
Ken on mainittua lehtirie-1 kevät päinvastaisen vaikutuksen,
pua joutunut viimeisien vuosien ku- Pohjois-Ontarion metsätyöläisten vii-luessa
vähänkään silmäilemään, niin
hänelle tuntuu varsin luonnolliselta
se, että Indastrialisti löyttäytyy pap­pi
Jonesin seuralaiseksi, tämän hyö­kätessä
Canadan suomenkielisen työ­väestön
taistelevaa äänenkannatta­jaa,
Vapaus-lehteämme vastaan. In-duslrialisti
on näet samalla tavoin
veljeillyt kaikkien niiden taantu­muksellisten
voimain kanssa, jotka
ovat pyrkineet kuristamaan Neuvos­toliiton
työläisten ja talonpoikain koa seuranneet metsätyöläiset. Juuri
hallituksen. Nyt pyrkii Jndustria-j "«T»» . «^'^''«»n^äy^äneet^ V^^^
listi myös Canadan pappien ja taan­tumuksen
voimain asetoveriksi- E i -
raesyksyinen iakkotaistelu kuuluu
ikävä kyllä — viimeksimainittuun
luokkaan.' Ettei tulevaisuudessa ker­rattaisi
niitä erhetyksiä, mitkä met­sätyöläisten
järjestö teki pohjois-
Ontarion metsämiesten viimesyksyi­sen
lakon aikana, niin sen takia on
välttämättömästi esiin tuotava nämä
erhetyksct ja niihin johtaneet syyt.
Kuka tuntee parhaiten nämä syyt?
Luonnollisesti lakossa olleet ja lak-merisopimuksen
"suurimmaksi • on
nettomuutta tuottavaksi tapahtu­maksi
sitten. maaUmansodan jäl­keen."
Aseistariisumiselidotuksenime
piilotettu veran alle.
Vain neuvostohallitus osoittaa
konkreettisen keinon, joka parhai­ten
turvaisi yleisen rauhan. Tällai­sin
vaikeaan asemaan. Ne eivät
lakkaa vannomasta rauhanrakkaut-taan,
"rauha" sana on niillä aina
suussa, sillä tunnustaa avoimesti
haluttomuutensa ' aseistariisumiseen
'ion poliittisesti epämukavaa j a mei-
"! dän aseistariisumisehdotustamme ei
voida millään salata. Senvuoksi ne
yrittävät saattaa ehdotuksemme re­hellisen
tarkoituksen epäilyksen a-laiseksi.
Ranskan hallitukeen ulkoministeri
Briand ilmoitti tuonnottain, että
suurimpana esteenä aseistariisumi­selle
on — arvatkaas mikä? Punai­nen
Armeija! Europalaisissa lehdis-lista
vähentämistä ensimäisenä e
tappina yleiseen aseistariisumiseen.
Nämä periaateet ilmenivät Neuvos,
toliiton edustajiston Kansainliiton
aseistariisumiskomiteassa vuosi sit- lukuntoisuudesta."
pä siis suotta Alex Viita-niminen
työläinen, joka sanoi aikoinaan ol­leensa
Industriälistin^ tinkimätön
kannattaja, nyt nimitä tuota leh­teä
"roskakorituotteeksi".
Tämän vuoden ensimäisessä nu-
. merossaah siteerailee Industrialisti
toimituspalstöillaan tässä Vapaus-lehdessä
julkaistuja, pohjöis-Onta-rion
metsätyöläisten viimekesäisten
palstoja analysoidessaan viimesyk­syistä,
häviöön päättynyttä pohjois-
Ontarion metsätyöläisten lakkoa.
Tämä on aivan oikeaa menetelmää.
Toivomme väin, että useammat met-sätyöläiset
lausuisivat ajatuksensa
julki tuosta hävitystä lakosta raken­tavassa
muodossa. Kehotamme met­sämiesten
tekemään niin siitä huoli­matta,
vaikka yhden. analyysi ei eh­dottomasti
pitäisikään yhtä toisen
tekemän kanssa. Elävää ja alati
senä keinona neuvostohallitus pitää j g g julkaistun' haastattelun mukaan
täydellistä ja pikaista aseistariisu-1 Briand lausunut: "Europan val­mista,
tahi varustusten maksimaa- j^^, gjy^t voi aseistuksen rajoittami-l
i s f a v ä ^ p n t j i m i s t - i PTiRimäLspnä e- ^^^^^ mennä pitemmälle pääasiassa
senvuoksi, että Neuvostoliitto yllä­pitää
suurilukuista ja mahtavaa ar­meijaa
ja vielä ylpeilee sen taiste-
, , Että me ylpei-ten
tekemissä ehdotuksissa täydel- i^j^^^^^ Punaisen Armeijan taistelu-lisestä
j a osittaisesta aseistariisumi- .kuntoisuudesta, on tosiasia, sillä
vain sen taistelukuntoisuuden vuok­si,
johon me luotamme^ on proletaa­rinen
valtio pysynyt pystyssä jo
kahdettatoista vuotta ja voi raken­taa
sosialismia. Mutta tämä taiste-lukuntoinen
armeija on meille tar^-
peen vain niin kauan kun meitä
vastassa on mahtavat kapitalistis­ten
maiden armeijat. Rajoittakaa
nämä armeijat, niin meilläkään ei
ole välttämätöntä pitää armeijaa.
kää kaikki meidän rauhaa tarkoit­tavat
ehdotuksemme? Minkä ^'uok-si
Puola ei ole hyväksynyt.ehdotta­maamme
hyökkäämättcmyyssopi-musta?
Meidän j a Puolan välillä on
säännölliset suhteet, mutta me pi-dämme
niitä riittämättömänä. Me
olemme riittävästi osottaneet val­miutemme
näiden suhteiden lujitta­miseen
j a parantamiseen. Me tulem­me
edelleenkin siihen pyrkimään
ja olemme selvillä siitä, miten suu­ri
merkitys rauhan asialle, ei vain
Idässä, mutta koko maailmassa, on
meidän ja Puolan välisten suhtei-diBH
^rantamisella. Haluaisimme
vain, että toiseltakin puolen osotet-taisiin
samanlaista pyrkimystä.
Mitä tulee Rumaniaan, niin pas-j
savisella suhtautumisella siihen me
olemme antaneet parhaimman osoi­tuksen
rauhan rakkaudestamme,
ottaen vielä huomioon sen, että ky­symystä
rumanialaisten miehittä­mästä
Bessarabiasta ei ole vielä rat­kaistu.
Kuka kärsii Neuvostoliiton ja
Englannin välien katkea-
' misesta ?
Englannin hallitus tekee ankaraa
vastarintaa rauhan ponnisteluillem­me.
Meidän aseistariisumisehdötuk-iehittyvät
kauppa- y.m- taloudelli­set
suhteet puhuvat molemminpuo­lisesta
hyödystä.
Valitettavasti on merkittävä, että.
,. ..^^ ., . , . ^ „ . , , . Kiina on vielä kaukana siitä, että
ZlsiJ^^-^^T' f^^f^^^' se vapautuisi sille vifiamielisisk u l -
tl? ^ i f ' ' .sellaisesta, valtiosta kopuolisista voimista. Nankingin
n " t ä n W t ' l ^ - ^ ' ' 7 vuotta on ylla- haUitus jatkaa Kiinan kansan etSa
^ r o S j ^^^'^ ^ ^ H v a h i n g o ^ v a a Tshantsolinin poli-
M n " w -1, V - . . : tilkkaa, jonka seurauksena tehtiia
olevMaots kNoveausvsoas toplaiirthoani Ujaaa nS akkäsyannn itsasä- hyökkäys neuvostoedustajistoon, mi-loud
eiliset neuvottelut osottavat mo­lemminpuolista
pyrkimystä jatkaa
ja laajentaa taloudellista kanssakäy­mistä
täydelleen huomioon ottaen
kummankin maan poliittiset j a t a ­loudelliset
erikoisuudet. Tällä yh­teistoiminnalla
on luja perusta R a -
pallon ja Berlinin sopimuksissa.
Taloudellinen yhteys Amerikan
kanssa
Suurella tyydjrtyksellä voimm*J
todeta, että taloudelliset; suhteet
Yhdysvaltojen kanssa jatkuvasti ja
nopeasti laajenevat. Tämä valtio on
kenties kapitalistisen maailman yh­teisten
intressien par^hain edustaja.
kä johti välien katkeamiseen.
Neuvostoliitto ja Itämeren maat
Suhteissamme Itämeren maiden—
Latvian, Liettuan, Viron j a Suomen
kanssa, ei ole tapahtunut mitään
muutoksia, lukuunottamatta kaup-
I pasopimuksen solmiamista Latvian
kanssa, joka on yleensä paranta­nut
suhteitamme tämän tasavallan
kanssa.
Normaalisten, vieläpä ystävällis-jtenkin
suhteiden luominen monien
kapitalististen ja puolikapitalististen
maiden kanssa osoittaa, ettei ole
toivotonta ponnistella edelleen laa­jentamaan
näitä suhteita. Mutta se.
i
kossa emme vielä tähän asti ole ta­vanneet
Yhdysvaltojen hallitusta.
Tietystikään ei saa peittää sitä,
että tämä taloudellinen kanssakäy­minen
kärsii siitä, että siltä puut-semme.
Englannin imperialististen . tuu laillista tukikohtaa, puuttuu v i -
juonittelujen paljastuksemme ovat ralliset suhteet kummankin maan
mutta siitä huolimatta on meidän!joka puhuu sekaantumisestamme ja
oikeudenmukaisuuden vuoksi pan- propagandastamme, luo vain keino-tava
merkille, että Liittoamme vas. tekoisia esteitä, tai käyttää niitä,
taan vehkeilevien hallitusten jou-1 vain tekosyynä puolustellakseen v i -
märtävät Varsin helposti näissä olois­sa
mukana olleet ajattelevat työläi-seti
Niiden selvittäminen on heh-laktojen
erinäisiä vaiheitq k ä s i t t e - | " " " " " v « « «^^mää ja taisteluita sekä
leviä, eri henkilöitten klrjottamia 1 selvittämistä eri näkökanto-kirjotuteia.
Muutamia Industrialis- Jen ja eri tilanteiden mukaan ym-tin
nyt siteeraamia lauseita allevii­vasi
myös canädalainen porvärisleh-distö
muutama kuukausi sitten, jol^
loin inainittu pörvarislehdistö ker- .h'"^^?^^
teili suurilla otsikoilla varustetuis­sa
uutisissaan miten Sudburyn kom­munistit
järjestävät metsätyöläisten
lakkoja ja jolloin itse asiassa jo
valmisteltiin maaperää täällä Cana-dassa
parhaillaan käynnissä olevalle
kommunistisen työväenliikkeen vai­nolle.
Industrialisti on siis muuta-inan
kuukauden . jälessä porvarilli­sista
lehdistä, mutta sen suonevat
papit kernaasti anteeksi Industria-listille.
Kun Canadan puutavaratyöläisten
teollisuusliiton jäsenet jä toimitsi­jat
ovat esittäneet tämän Vapaus-lehden
palstoilla pohjois-Ontarion
metsätyöläisten viimekesäisten lak­kojen
eri vaiheista semmoisia mieli­piteitä,
mitkä täydelleen vastaavat
eri ajoilla vallinnutta tilannetta ja
mitkä luonnollisesti ovat muuttu­neet
sikäli kuin tilantiekin on muut­tunut,
niin siitä vetää "muuttumat­tomaan
tevollisuusunionismiin" us­kova
Industrialisti sen johtopäätök­sen,
että "merkilliseen sekasotkuun
on Vapaus tässä asiassa joutunjit".
Emme muuten ihmettele, että mieli­piteiden
ja taktiikan muuttaminen
muuttuneiden olosuhteiden takia
tuntuu sekasotkulta Industrialistille.
Industrialbti uskoo näet edelleen
siihen samaan ja muuttumattomaan
ohjelmaan, mitä se on vuosikausia
tyrkyttänyt sovitettavaksi mitä eri­laisimpiin
ja entisestään suuresti
muuttuneihin olosuhteihin. Aivan
samoin kuin pappi Jontes uskoo tu- asemastaan tietoiseen ja nopeasti l i -
hansia vuosia vanhaan kristinuskoon, [sääntyvään Vapauden tilaajain jouk-
Tässä Vapaus-lehdessä olemme! koon!
valle Jnduslrialistille, pappi Jone­sille
y.m.
Canadan metsissä raatavat toverit!
Me tiedämme, etta metsätyömailla
vallitsevat olosuhteet pakottavat tei­tä
etsimään oloihinne parannusta.
Se on mahdollista vain järjestäyty­misen
kautta. Hävitty taistelu vel-vottaa
entistään tehoisampaan jär
jestämistyöhön. Tätä järjestämistyö
tä on Vapaus parhaansa mukaan aut­tanut
kaiken- olemassaolonsa ajan.
Vapaus tulee edelleenkin niin teke­mään.
Tämän takia ovat kaikki
taantumuksen voimat kääntäj^eet
myrkkynuolensa Vapautta vastaan;
viimeisimpänä sarjassa —- pappi Jo­nesin
ja Canadan uutisten kintereil­lä
— laahustaa kivettyneessä tilas­sa
oleva Industrialisti.
Metsissä raatavat toverit! Raken­takaa
uljaasti, vastuksista huolimat­ta
järjestöänne. Teitä vastassa on
sama luokkamahti, mikä on viime
päivinä kohdistanut armottoman
hyökkäyksensä radikaalista työväen­liikettä
vastaan koko Canadassa ja
erikoisesti juuri Canadan edistys­mielisten
ja aktiivisten suomalaisten
työläisten äänenkannattajaa Vapaut­ta
vastaan.
Metsissä ja pelloilla, kaivoksissa
ja tehtaissa raatavat toverit! Irti
taantumuksen kaikenkarvaisista edus-lajista
— papeista, Canadan Uuti-sista,
Industrialistista! Liittykää en­tistä
sankemmin joukoin luokka-sesta.
Te toverit tiedätte noiden mai­nitsemieni
ehdotusten kohtalon. Eh-dotus
täydellisestä aseistariisumises­ta
hylättiin kokonaan ilman mitään
perusteluja. Ehdotuksemme osittai­sesta
aseistariisumisesta on piilo­tettu
veran alle, eikä Kansainliitto
todennäköisesti tule sitä käsittele­mään.
Meidän ehdotuksemme vastapai­noksi
tuli samaan aikaan Kelloggin
sopimusehdotus kieltäytymisestä so­dasta
kansallisen politiikan välikap­paleena.
Hallituksemme on suhtau­tunut
tähän sopimukseen arvoste-levasti,
osoittaen sen vajavaisuuden
ja rajottuneisuuden.
Siitä huolimatta, katsoen, että
hallitukset, jotk^ allekirjoittavat
Kelloggin sopimuksen, ottavat itsel.
leen vissin moraalisen edesvastuun
yleisen mielipiteen edessä, neuvos­tohallitus
yhtyi tähän sopimukseen
ja on nyttemmin, lopullisesti vah­vistanut
tämän yhtymisensä. Mei­dän
hallituksemme on ensimäisenä
vahvistanut niin sanotun Kelloggin
Puola torjun ehdotuksemme
Muistaessaan armeijaamme ei B r i ­and
puhunut yksinomaan Ranskas­ta,
vaan • myös Puolasta ja Ruma­ni
asta, jotka muka "levottomuudella
suhtautuvat Venäjän aikeisiin", m i ­kä
levottomuus Briandin mielestä
on täysin ymmärrettävää. Tämän
ohella Briand huomautti, että "Puo-la
ja Rjumania haluavat ylläpitää
aivan rauhallisia suhteita Venäjän
kanssa." Minä haluaisin saada t i ­laisuuden
tehdä Briandille seuraa­vat
kysymykset: Millä hän seMt-tää
sen tosiasian, • että Puola h y l -
todennäköisesti vaikuttaneet siihen,
että ei vielä ole saatu uudistettua
suhteita Englannin kanssa. Puoli­toista
vuotta on jo kulunut välien
katkeamisesta ja Englannin halli­tuksella
sekä kansalla on tilaisuus
tehdä yhteenveto seurauksista, joita
tämä välien katkaiseminen on Eng­lannille
aiheuttanut.
Eräiden Englannin politiikkojen
puheissa on viime aikoina havaittu
viittauksia, että tämä välien kat-kaiseminen
oli Englannin etujen
kannalta virheellinen jä tulokseton.
Me tervehdimme tällaisia käsityk­siä,
sillä me emme pyrkineiet välien
katkaisemiseen Englannin kanssa.
Me emme koskaan ole salanneet
haluamme ylläpitää ja kehittää suh­teitamme
poikkeuksetta kaikkien
maiden kanssa, myöskin sellaisen
teollisuudessa korkealle kehittyneen
maan kuin Englannin kanssa.
Yhteistoimintamme Saksan kanssa
Edellämainittujen maiden ohella
on myös kapitalistisia maita, jo/tka
jo aikoja sitten tulivat, tai vähitel.
Ien tulevat vakuutetuiksi yhteistoi­minnan
mahdollisuuksista, j a hyö­dystä
proletaarisen vialtiön kanssa,
välillä. Kuinka tyydyttävät ovatkin
hamielistä suhtautumistaan Neuvos­toliittoon,
taikka käyttää tätä kei­noa
sisäisen taistelun välikappaleena.
Yhtenä tällaisista keinotekoisista tai
tietoisesti synnytetyistä "esteistä on
jatkuvasti toistetut ja levitetyt le­gendat
vaikeuksistamme, luulotel­luista
kriiseistä, katastrofeista, ka-nykyiset
taloudelliset suhteemme pinoista ja neuvostovallan pikaises-
Yhdysvaltojen kanssa, niin ne kas-'
vaisivät kaksin, kplinen kertaisesti,
vieläpä enemmänkin) jos' saataisiin
aikaan normaaliset suhteet
mankin maan välille.
kum-
Suhteet Turkin, Italian ja
Japanin kanssa
Ulkopolitiikkamme ilahduttavista
ilmiöistä ei voida olla mainitsemat­ta
mitä lämpimämpieh ja kiintei­den
suhteiden aikaansaamista Tur­kin
kanssa. Melkein joka päivä tuo
uusia osoituksia häiden suhteiden
lujuudesta j a kummankin puolisesta
halusta edelleen kehittää näitä suh­teita.
Esimerkkinä normaalisten suhtei­den
mahdollisuuksista, huolimatta
yhteiskunnallis-poliittisen järjestel­män
erilaisuudesta, on yhteytemme
Italian kanssa. .Se ei ole antanut
aihetta . j u u r i minkäänlaisiin vali­tuksiin,
vaikka kummassakin maas­sa
voimassaoleva järjestelmä. 6n air
van vastakkainen. ^
Samaa voidaan sanoa myös suh-teistämme
veltameren takaisen naa­purimme,
Japanin kanssa. Molem-ta
kukistumisesta.
Rauhan politiikka
Mutta ei .mitkään vastustajiemme
salajuonet saa meitä poikkeamaan
siltä tieltä, jota me jo kahdettatois­ta
vuotta olemme varmoin askelin
kulkeneet ottamaamme päämäärää
kohti. Meille on ollut j a pysyy vie­raana
kaikki valtaus- ja hyökkäys-aikeet.
Mutta niin kauan kun meidän
aseistariisumis- ja varustusten supis-tamisehdotuksemme
hylätään, me em-me
saa heikentää puolustus^cuntöi-suuttamine
hampaisiin*; asti asestau-tuneiden
kapitalististen maiden edes­sä,
jotka jatkavat asestautumista ja
parantavat varustuksiaan, käyttäen
hyväkseen korkeata teollisuustekniik-kaa.
Me emme tee sitä, jotta siinä
tapauksessa jos joku, uskoen tarui­hin
kuvitellusta heikkoudestamme ja
vaikeuksistamine, aikoo hyökätä
kimppuumnie, -— meidän Punainen
Armeijamme kykenisi osottamaan to­deksi
hankkiniansä maineen puolus-tuskuntoisuudestaan
ja että tämä
taistelu todella muuttuisi "viimei-huolimatta
sen yhteiskunnallispoliit-' pien maiden välillä normaalisesti seik»;! i a ratkaisevaksi taisteluksi".
Kuljetustyöläisille kaikissa mabsa
SUOMEN KULJETUSTYÖLÄISTEN LIITON VETOOMUS SATAMA-LAKKOLAISTEN
PUOLESTA
ville työläisille hyvin raskaaksi. Vain
osa • heistä on saanut jotain tilapäis­työtä,
mutta 6,500 lakkolaista pn
vielä kokonaan lakkoavustusten va­rassa.
Toverit toisissa maissa!
Suurimmalta osaltaan olemme
saaneet avustusvaramme ulkomail-
Suomessa ovat satamatyöläiset
huonommassa asemassa kuin mis­sään
muussa maassa. He ovat vuo­sikymmeniä
joutuneet .elämään mitä
suurimmassa puutteessa ja kurjuu­dessa.
Aivan äskettäin toimeenpan­tu
virallinen tutkimus osoitti, että
satamatyöläisten " vuosiansio vaihteli
n. Smk. 7,000—12,500 paikkeilla.
Tämä palkka on niin pieni, ettei
sillä mitenkään voi hankkia kun­nollista
ruokaa, vaatetusta j a asun­toa.
Esimerkiksi maksaa yksi a i ­noa
keskinkertainen ruoka-ateria,
10—12 markkaa, tehden jö se yk- Hstettiin lakko alkaneeksi 32 Suo-senäa
kärsivät nälkää ja kaikenlais­ta
kurjuutta, vaipuen vähinerin en­nenaikaiseen
hautaan. Mitkään lait­kaan
eivät anna sanottavaa suojaa
satamatyöläisille tunnottomien tyÖn-antajiensa
mielivaltaa vastaan. Lap­sityövoimaakin
käytetään tässä hy­vin
raskaassa työssä, eikä löydy m i ­tään
mahtia, joka tekisi siitä lo­pun.
Sellaiset ovat olot Suomen
satamissa. '
Tätä kurjuutta vastaan olivat sa-taniatyöläiset
pakoitetut lähtemään
taisteluun. Kun muu ei auttanut, j u -
RAPORTTI
L. W. I. U . of Canadan Pohjois-On­tarion
alueen edustajakokouksesta,
joka pidettiin tammik. 1 päivänä
1929, Connaughtissa, Ont.
Kokouksen kutsui järjestykseen
ta, pääasiassa Skandinavian maista, tov. Lauri Niemi. Puheenjohtajaksi
Toimittajavaihdos Eteenpäin-lehdessä
sistään, jos syö kahdesti päivässä,
yli 7,000 markkaa vuodessa. Jää
suoranaiseksi ihmeeksi se, mitenkä
satamatyöläiset perheineen Suomes-sa
ovat ollenkaan voineet elää vuo­desta
vuoteen, sillä paitsi ruokaa
on heidän maksettava korkeat vuok­rat,
verot y.m. j a vaatetustakin
täytyy jonkunverran olla, vaikka
suomalainen satamatyöläinen ei t a ­vallisesti
voi itselleen hankkia muu­ta
kuin hyvin halvan työpuvun eikä
aina tarvittaessa sitäkään. Naisten
asema satamatöissä on vieläkin kur­jempi
kuin miesten.
Kaiken muun kurjuuden lisäksi on
työpaikoilla vallinnut mitä hillittö­min
mielivalta. Töihin pääsy on
men satamassa. Se alkoi 2 pnä ke­säkuuta
ja jatkuu edelleen., Lak­koon
lähti yli 12,000 työläistä ja tä­mä
suuri joukko on jo yli 6 kuu­kautta
pysynjrt horjumatta vaati­mustensa
takana. Vain harvoja hei­kompia
ja vähemmän tietoisia on
sortunut toveriensa pettureiksi.
Mitä sitten vaativat nämä työ­läiset?
Ei muuta kuin kurjien
palkkojensa" korottamista j a työeh­tosopimusta,
jolla työehdot tulisi­vat
määritellyksi ihmiselämän edel­lytysten
mukaisiksi.
Mutta työnantajat eivät suostu
millään tavoin luopumaan keskiai­kaisesta
orjakoniennosta, koska se
tuottaa heille suunnattomasti kul-riippuvainen
kaikenlaisten' sivisty- mutta työläisille nälkää ja
mättömien pomojen mielivaUasta,' kurjuutta. Yli puoli vuotta kes-jotka
kohtelevat työläisiä ikäänkuin i&nyt työtaistelu on tuottanut ko-he
olisivat joitakin tahdottomia ^° maalle suunnattomia vahinkoja
luontokappaleita. ja tuottaa edelleen, mutta yhä py­syvät
työnantajat härkäpäisessä a-
Työnantajat ovat joka vuosi hyö-1 senteessaan. He tosin eivät näin
Eteenpäin toimituksesta ovat jou-->J^<Jen toimittajan valintaan ja va­luneet
eroon tov. Aaro Hvrske j a ' ^^^'"iJelisesti toimittajaksi tov.
A^^^u^\^^^^ T „ „ : „ ™ » . . . . - » i . . _ J Toivo \jiorelan New Yorkista. Tov._
ela_öiT jo alkanut työn lehtem- standardilta, maksa-1 porvaristo ja yhtyneen pääoman
iTnittiL-QP«ico "^a*^ työläisille, jotka' työn suoritta-; voimalla on siis taistelua voitu iat-
Aäme Halonen. Laajennettu johto-i-y^^^^j^
kninta kokouksessaan v.k. 30 p^. |^"°^!4uksessa, k e r t o o ' T t ^ ^ ^^
päätti toistaiseksi tyytyä ainoastaan t.k. 3 p :n numerossaan.
Työläinen! Oletko uudistanut tilauksesi?
tyneet suunnattomasti kurjuuteen suurta taistelua olisi voineet käy-polkemainsa
satamatyöläisten työstä-: dä omilla varoillaan, edes kuutta
Esimerkkinä mainittakoon, että sei-;päivää, kuudesta kuukaudesta puhu-laisestakin
työstä, josta he itse pe-; mattakaan, mutta heitä tukee koko
mutta myös muista maista. Kun
meidän edelleenkin on taistelua jat­kettava,
täjrtyy meidän osoittaa a-vunpyyntömme
kaikkien maiden työ­läisille,
sillä Suomesta kokoonsaadut
varat eivät riitä läheskään kaikille
lakkolaisille heidän pahimpaankaan
hätäänsä. .
Hyvät toverit! '
Me pyydämme apuanne, viedäk-semme
taistelumme voittoon. Tu-hannet
lakkolaisperheet ovat talven
tultua hyvin vaikeassa asemassa.
Me pyysimme jo taistelun alkaessa
Kansainvälisen Kuljetustyöläisten l i i ­ton
välityksellä myöskin aktiivista
apua siinä muodossa, että niitä lai­voja,
jotka Suomesta lähtevät rik­kurien
lastaamalla lastilla, ei puret­taisi
missään satamassa, mihin ne
lastinsa vievät. Skandinavian mais­sa
j a Venäjällä saartoa onkin to­teutettu,
mutta ei muualla.^
Toisten maiden satamissa toi.
meenpannuUa rikkurilastien saarrol­la
on meidän taistelussamme tavatto-man
suuri merkitys. Siksi pyydäm.
mekin satamatyöläisiä kaikissa mais­sa
olemaan purkamatta sellaisia lai­voja,
jotka saapuvat Suomesta rik­kurien
lastaamalla lastilla.
Ottakaa osaa taisteluumme, aut­takaa
ja tukekaa Suomen lakossa
olevia satamatyöläisiä.
Saartakaa rikkurien lastaamat Suo­mesta
saapuvat alukset.
Parhain toverillisin taisteluterveh-tyksin;
SUOMEN KULJETUSTYÖLÄIS­T
E N LIITTO, R.-Y.
valittiin L. Niemiy pöytäkirjuriksi
K. Salo. Pöytäkifjan tarkastajiksi
O. Huttunen j a V. Läspä. Raport-teriksi
Vapaudelle K Salo.
Edu'8tajia oli saapuvilla kaikkiaan 9,
näistä kuusi edustaen eri kämppiä
ja kahta unio-osastoa, aluekomitean
edustaja sekä kaksi jotka' edustivat
ainoastaan itseään. Kaikille edusta­jille
myönnettiin täydet edustusoi­keudet,
oikeudella äänestäää sillä
äänimäärällä millä on edustettuna.
Ensimäisenä työjärjestyksessä ole­vista
kysymyksistä otettiin käsitel­täväksi
' '
alueella käydyn lakkoliikkeen
arviointi^
josta laajan, j a valaisevan käsittelyn
jälkeen hyväksyttiin aluekomitean
laatima arviointi, kuitenkin liittä­mällä
tähän metsämiesten yleistä
lakkoliikkeeseen ja järj^estötoimin.
taan suhtautumista koskeva lisäys.
Arviointi seuraa kokonaisuudessaan
pöytäkirjan mukana.
Piu-ikokouksen paikaksi asettui ko­kous
kannattamaan So. Porcupinea.
Ajaksi ehdotettiin tulevan huhtik.
alkupuoliskoa. Päivän määrittely jä­tettiin-
aluekomitean määriteltäväksi,
yhdessä keskuskomitean kanssa.
Sihteeriehdokkaiksi
. Taistelumenetelmiksi
hyväksyttiin aluekomitean [alustus
lisäyksellä, . että • keskiiskoniitealla,
yhdessä aluekomiteoiden • kanssa ol-k-
öon näissä tapauksissa lopullinen
määräämisvalta.
Kämppien "pullaus- j a boikotti"-
menetelmän ottamista yhdeksi var­sinaiseksi
taistelumenetelmäksi, ase­tuttiin
jyrkästi vastustamaan, aino­astaan
jossain erikoistapauksessa se
sallittakoon.
Varustautumisesta taistelujen varalle
sekä lakkokassan perustamisesta hy­väksyttiin
aluekomitean alustukset.
Port Arthurin aluekokouksen ehdot-tamäa
vararahaston perustamiseh-dqtusta
asetuttiin vastustamaan jyr­kästi,
ymmärryksellä, että mainittu
vararahasto ei vähimmässäkään mää­rässä
pystyisi vastaamaan lakkokas-saa,
joka on osoittautunut välttä­mättömäksi
j a näin ollen ei mainittu
vararahasto voisi saavuttaa työläis­ten
luottamusta.
Järjestämistyöstä j a sen -rahasta­misesta
hyväksyttiin aluekomitean
laatimat alustukset.
Samoin hyväksyttiin aluekomitean
alustukset, lentolehtisten j a julkai­sujen
painattamisesta ja levittämi­sestä,
tapäturmalaista, terveyshoito-laista,
äänenkannattajasta "Metsä-työläisestä",
itsenäisestä toiminnas­ta
ja mittauskysymykäestä.
Aluekomitean kotipaikaksi mää­rättiin
So. Porcupine. Sihteerin l i ­säksi
valittiin aluekomiteaan kuusi
muuta jäsentä. Valituksi tuli: I.
Mäenpää, T. Kuusela, Y. Santahar­ju,
S. Hautala, N . Kautiainen j a A .
Pelto. Varalle: J . Mäntylä j a A.
Laakso.
m '•
• i l . . -
• ^My
• p:m •(mmm
m
• -m
• •mm'
hyväksyttiin aluekomitean asettamat j ^^"^"'^
^ i , ^ - . i , i , o o f samassa läriestvksessä V*®™V^ ^
Myoskm asetuttim kannattamaan
aluesihteerin vakinaiselle palkalle
ehdokkaat samassa järjestyksessä
kuin ne aluekoiditea oli asettanut,
ymmärryksellär että jos ensiniäiseksi ^ . . - , „~ r.-
kieltäytyy, jää ehdokkuus asettamista y m m a r ^ k s ^ etta han
«octebtii 1.. j - samalla toimittaa kiertävän jarjes-
- jat-vat,
vam Smk. 18 standardilta. U- kaa näin pitkäUe, t s . satamatyön-seissa
tapauksissa on heidän riisto- antajat käyvät taistelua kokonaan
osuutensa vieläkin suUrempi. He siis liikemaailman, valtion ja yhteiskun-kasaavat
itselleen miljoonia, tullen nan kustannuksella,
lyhyessä ajassa upporikkaiksi, mutta; Näin pitkäaikainen taistelu on
työmiehet j a -naiset sekä heidän lap-' luonnollisesti- tullut taistelussa ole.
Työmies! -[—^
Kuka käsittää sinim valmistamasi
hyvyydet? Kuka nautti mukavuudes­ta?
— Kapitalistiluokka, joka mää­rää
sinim valmistamiesi tavaroiden
käytön omaksi hyödykseen. He nautti- Laakso. Varalle: E . Hankila.
vat mukavuuksista ja ylellisyyksistä. T,„„^„*„*«-» ^A^^^v
Sinä kärsit nälkää ja vilua, puutetta (Palkkataksoista hyväksyttiin *^r^-.^^^^^^^^^"^^ _^}^ J^fl;
•a ponsi;
''SSkoiiredustajiksrvalittiin^ ?^Wf^"
7^^ ,^rr T -KH^Tar-fr <3oin Ttavat sen sallivat. Palkkauksessa eh-
'^•^^ ' umon hyväk^rmiä palkkataksoja.
Päämajan muuttamista Sudburyyn
ja kurjuutta. Järjestöösi liittymällä
voit vapautuaJcurjuuden kirouksesta!
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
Union könventsioneissa ennemmin
tyksellä, että Vapaus yhä. edelleen
jää Sndbursrjm. ;
Timminsin unio-osaston ehdotuk-hyväksytyt
taksat pidettäköön edel- sesta velvoitettiin aluekomitea ryh-leen
voimassa, kuitenkin olkoon eri iymggn paikallisten unio-osastojen
alueilla oikeus taisteluihin valmis- ianssa yhteistoimintaan "Metsätyö-tautuessa
tinkiä näistä vaatimuksis, laisten kevätjuhlien" järjestämiseksi
ta, jos tilanne ja taistelun menesty- huhtikuun ajalla. Samoin kehoitet-minen
näyttää sitä vaativan. tiin Rosegroven tovereita ryhtymään
pÄ.. .
•:<.''vi..j'l'.v
p f / ^
my