Vapaus, January 21, 1927

              1^ %\m
Vt
14
Siro2 Peijantama, tammik. 21 p:na—Fridayt Jan. 21
VAPAUS
CBsadan soomaisisen työväestön ainoa äänenkmMttaja,
ilmestyy Sodboryssa, Ont., maanantaina, keakzynkkona
Ja perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
•8 ceeond d a ^ matter. ^ ;
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pnb-
Usbed in Sudbury, Ont,, every—Monday, Wednesday
and Friday. '
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimaamotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittooiimeno—ilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmantosilmotnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäilmotnlcBet $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotakaet $2.Cro kerta, $50c lisämaksu
löitoslauseejta tai muistovärsyltä.
Batutaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa. • •' .
Tibytäi^ilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dtttaessa,
lähetettävä ilmotasbinta etiikätee».
SamatOT käytti Lenin Marxin taloudellisia oppeja
kapitalismin viimeaikaisen kehityksen tutkimiseen. Jo­kainen
kommunisti tarvitsee Leninin pientä kirjasta
«In<perialiam>. Se on kommunisteille yhtä tarpeellinen
kuin ovat hänen kirjansa «Vakio j a vallankumous» ja
«Penikkatauti».
Marxilais-leniniläisyys on avain kapitalistisen yhteis­kunnan
kulun ja seii, luokkataistelun kautta sosialisti­seksi
yhteiskunnaksi muuttamisen ymmärtämiseen.
Kaikki, mitä on tapahtunut Leninin kuoleman jälkeen,
on todennut hänen määritelmiensä paikkansapitäväi-syydien;
viimevuotinen yleislakko Suurbritanniassa, ny­kyinen
kansallinra vallankumous Kiinassa ja Neuvosto-liitöii
vakiintuminen ja Sosialistinen kehitys, lopettaa
lehti.
HUKKUVA OLJENKORRESSA
• . e l i
HIEMAN VALOA U- WALLGREN IN SELOSTUKSEEN OSANOTOS-TAAN
"RIKKIRUMASIINAAN", JOLLA PROVOSOITIIN PORT/
ARTHURIN ALUEEN METSÄTYÖLÄISTEN LAKKO
Imperialismi — kapitalismin viimei­nen
vaihe
? TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk; $4.00, puoli vk.^$,2.25, kolme kk.,
f WfO i a yksi kk. 7 5 ^ . / .
JJlidysvaltoihiii'ja Suomeen; -yksi' vlt>$5.50, puoli' vk
lajK) j a TeolmiB kk. $ l ; 7 5 . •
Tilauksia, joita ei seniaa raha, ei talla lähettämään,
|MilBi agjamiesten jojlla or» takanksej^ "' '
Vapaaden konttori ja töimittus: Liberty B l d ; Lome
St. Puhelin 1088i • Postiosote: HSo& m, Sudbury, Ont.
Slaanant^n lehtieen älottbj^ii ilmotusten pitää olla
konttorissa fauantEthia. keakiviikob l e b t ^ rtUstSalna ja
perjantain lehteen torstama kelU» '12' päivälltt.ll..<t
- General adyertising 'rätes 75e .per col. inch.' Bfi-.
ntmum charge föi- single iniiertipi» 76c. The Vapans
b^tbe be'8t advertising medium'ämong the Finnish
^ople in Canada. _ '""'^.'.V-'- '
Jos ette millotti; tahansa saa yastausta ensimäfseen
Inrjee^ieenne, kirjottakaa uudelle^ liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä.
•^..::.J. V: KANNASTO. Liikkeenhoitaja- •
L E N IN
Kolme vuotia on kulunut siitä, kun MoskovasJa tie­dotettiin,
että Lenin oli kuollut. Mutta hän ja hänen
liikkeensä on tänään suurempi kuin milloinkaan ennen,,
kirjottaa kommiinistipuolueemme pää-äänenkannattaja.
: V Lenin tuli täydentämään Marxia. Leniniläis)7s on
nykyisen kapitalistisen imperialismin ja maaiiman-
_ ^vallankumouksen aikakauden marxilaisuutta.
1 Marx ymmärsi talonpoikaiston ja kahsallistcp val-lankumouetaisteluiden
merkityksen. Mutta Hän "eli en­nen
imperialismin ' aikakautta, ja se ol< Lenin, joka
kykeni tarkasti ja selvästi määrittelemään näiden suh­teen
työ\-äenluokan valtataisteluun. Se. seikka, että hän
^ eli imperialismin aikakaudella, antoi Leninille tilaisuu­den
lähemmin määritellä, selvittää ja täyden'ää Marxin
oppeja. • ^
Erikoisella nerokkuudellaan käsitti Marx, että pro­letariaatin
diklatuavi oli oikea hallitusrauoto kapita­lismin
ja kommunismin välisiä ylimeno^riauUa varten.
Pariisin kommuunisca havaitsi häh työväenluokan dik­tatuurin
erään muodon. Multa sc oii Lenin, joka ky­keni
klisittäniuän, ellä neuvostohaliinia oli oikea prole­taarisen
diktaiuuri»-- muoto meidän aikanamme.
I.^-rnin rakensi Marxin laskemalle perustukselle. Kir­joi
uksrissaa n «Marxilaisuudon kolme pcrusaj alusta»
hän käsittelee niinä (1) teoriaa yliarvosUu (2) luokka­taistelua
ja (.'J) hisloriallista inaierialismia. Mutia
marxilaisuus ci ollut hänelle >Blirp&lkkä työväline
kuolleitten ia menneitten yhleiskuntien^IuTKiniiseksi.
Hän käytti marxilaisuutta saadakseen selvyyden siitä,
mitkä olivat ne probleemit, jotka olivat työläisten
edessä taistellessaan sosialismin puolesta. Hän käytti
marxilaisuutta johtaakseen työläisiä kapitalismia vas­taan^
heidän kommunistipuolueensa perustamiseksi, yh-leScunnalliseen
vallankumouks-een valmentau^miseksi.
työväenluokan liittolaisten löytämiseksi ja löytääkseen
oikeat taloudelliset välimuodot sosialismin rakentami­sen
kaudelle .ja oikean' poliittisen muodon työläisten
valtiolle,'maailmanvallankumouksen edistämiseksi.
Toisen kansainvälisen aikana oli Marxin vallanku­moukselliset,
opit haudattu kansanvaltaisuuden roskaan.
Lenin hdd ja loj-si vallankumouksellisen Marxin työ­läisille.
Teoriaa valtiosta käsiteltiin Marxin kirjotuk-sissa.
--Mutta sosialistit.harhailivat sinne tänne parla­mentaarisen
ja ammattiyhdistyssnsialismin, pacifismin
M, Kapitalistisen imperialiämin järjestelmä on se järjes­telmä,
mitä vastaan Lenin kehotti työläisiä yhdessä
idän^takapajuisteii, kansojen kanssa kokoamaan voi-iniaan.
' Imperialismi . on se . kapitalismin viimeinen
ya3je, jpta vastaan työläisten tä>'tyy järjestäytyä. Le­nin
määritteli imperialbmin viisi oleellbinta piirrettä
seuraavasti: ^
1. Niin korkealle kehitetty tuotannon ja pääoman
keskittäminen, että se synnyttää monopoleja, jotka
csittäyatl ratkaisevaa osaa taloudellisessa elämässä.
2. Paniiipäaonjan yhtyminen
ja rahallisen harvainvallan syntyminen täten muodostu­neen
rahaipääoman pohjalle.
3. Pääoman maastavienti, mikä on tullut äärimäisen
tärkeäsi, erotettuna kauppatavaroitten viennistä.
4. Kansainvälisten kapitalististen monopolien muo­dostaminen,
jotka jakavat maailman keskensä.
" 5 . Suurimpien kapitalistifiteh valtojen toimesta suo­rittu
koko inaailman alueellinen jakaminen.
••' Mutta imperialismin Akhilleuksen kantapää, heikko
kohta, onkin juuri, sen laajentamisessa^ Vallankumous
Kiinassa, brittiläisten häätäminen konsessioniltaan Hän-koussa
on historiajlinen tapahtuma. Se on merldcinä
pikeihmin tahi myöhenimih tapahtuvasta koko konses
sioni- ja alueoikeusvallän kukistumisesta sekä siitä,
että Kiina eaa takaisin itsenäisyytensä. Brittiläiset im­perialistit
eivät vöi enää toivoakaan voivansa hallita
Kiinaa pistimillä. Kiinalaisten lahtaamisella ei ole voi­tu
pysäyttää Kiinan vallankumouksellista kansalliseen
tietoisuuteen heräämistä. Vansjanin verilöylykään ei
pysäyttänyt heitä, joten Downing-katu koettaa nyt pe­toksesta
ja voimasta valmistamaansa seosta.
Tuntiessaan tarkoin imperialismin kykeni,Lenin siltä
pohjalta .käsittämään Kiinan tapahtumien yleismaail-mäilisen
merkityk^n -jo kauan ennen, kun ne olivat
kehittyneet nykyiseen "räjähdyspisteeseensä^ «..'. Useat
maat, itä, Intia, Kiina, y.m.», kirjotti hän vähää en-neii
kuolemaansa, «tulr\'at viimeisen imperialistisen so­dan
suoranaisena seurauksena suistettua traditsionali-seita
kehityssuunnattaanv Niiden kehitys Ilulkee eurö-palaisia
linjoja ja njt on selvää, että ne ovat tulleet
vedetyiksi kehitykseen, minkä - täytyy välttämättä johtaa
kriisiin maailmankapitalismissa.»
ja' äifdiid^aäin soissa. - Leninin^nerokkiius systeinätisoi
Mandn i&ityksenkaltiosta ja antoi^ poliittisen
vallsidaamousteortao,' joka vastaa luok&ataistelun to»
delllsuutta. * . . • '
Lenin ja Kiinan kansallisvallanku-mouksellisen
armeian
eteneminen
Näinä päivinä vietetTävieh Leninin muistoj uhlien yh­tenä
"tarkot uksena pn hänen oppiensa tunnetuksitekemi-nen
sorretuille luokille kaikkialla maailmassa ja saa­tujen
kokemusten yleistäminen, arvioiminen ja enempi
hyväksikäjitäminen; Lenin o i i yksi niitä harvoja, joka
oikein analysoi työtätekevien ja sorrettujen luokkien
olemuksen ja asenteen. Hän omisti aikaisenoman elä­mänsä
tähän tutkira,ukseen ja tunsi luokkaristiriidat.
Hän määritteli laökl^ien taistelun luonteen, vdti oikean
johtopäätöksen, kirjotti oikean ohjelman. Leninin puo­lueeni*
ohjelma on tarkoin määritelty kussakin maassa
ja luokkien kesken. Toinen huomattava piirre leriirii-läisyydessä
on suurpiirteisyys ja maailmanlaajuus.
Siitä johtuukin, että leniniläisyydellä on käytännölli­nen
liike, asettamus ja ohjelmatilaisuus ei ainoastaan
kehittyneissä kapitalistisissa maissa, mutta myöskin
siirtomaissa ja puolisiirtomaissa — se on kaikkialla
missä, kapitalismia nykyisessä imperialistisessa muodos­saan
esiintyy.
Kun tarkkaillaan esim. Kiinan kansallisvalllankumo-iiksellista
.liikettä ja kamppailua, niin me näemane Le­ninin
ohjelman toteutuvan^ Kantonin armeian voitot
ovat osa niaailmanvallankumouksellisesta liikkeestä. Se
on , ensitapahtuma, proletaarisesta vallankimioidcsesta.
Leninin käsitys sorrettujen kansojen vapausliikkeestä
johtaa seuraaviin päätelmiin:
1. Edistjiieimpien ,maitten proletariaatin voittoa ei
voida vakauttaa ilman sorrettujen kansojen vapautu­mista
imperialistisesta orjuudesta.
2. Vallankumouksellisten vhteinen. rintama käv
ajanmittaan mahdottomaksi ilman edistyneimpienx mait­ten
toiminnallista kannatusta, taistelemaan a imperialis­mia
vastaan mvöskin omassa maassaan. <
" Lenin lausui Kominternin kolmannessa maailman­kongressissa:
«Qn kieltämätöntä, ^ttä~ edistyneimpien
niaitten proletariaatin täytyy auttaa kehittymättömien
maitten proletariaatin taistelua.» •
Leninin käsitys maailmanvallankumouksen tiestä to­teutuu
osaltaan Kiinan kansanvallankumouksellben ar­meian
voitoissa.; - . ' . ;
Tietystikin tällä tiellä on paljo, esteitä ja nionta' an­karaa
taistelua on käytävä, mutta nykyiset taistelut Kii-j
nässa' ja Kantonin r armeian voitot ösottavat; Lenu^
käsityksen oiite^si. " ''
Kiinan valtanktnnoas on osa maailmanvallaidcuinoäb*
sesta ja kansallinen vapausliike on osa maailmanlaai
juisesta proletaarisesta liikkeestä.
Vuoronsa ovat nuo "mustan tiis­t
a i n " urhot heittäneet lokaa Indus-triaiiitin
palstoilla meidän metsä-työläisten
silmille, peittääkseen hä­peällisiä
tekojaan, joiden huipun he
tuona kuuluisana päivinä saavutti-vat-
' Viimeisin ja myös kömpelöin
näistä tekeleistä on Industrialistin
n:o 6 mnessa julkaistu U . Wallgr€-
nin puolustuspuhe.
Uskon että asioita vähemmin seu­ranneidenkin
on mielenkiintoista t u ­tustua,
tähän lähemmin j a oikeassa
valossa.
Jätämme tuon esipuheen sivuun
j a käymme suoraan itse asiaan, näh­däksemme
kuinka viaton U. Wall-gren
todella on.
Annamme Wallgrenille ensimäi-sen
suunvuoron. Hän kirjottaa:
"Ensiksikin mainitsen etten ollut
metsätöissä lakon alkaessa, enkä
niin ollen ollut lakkolainen, joten
hyvin vähän seurasin heidän koko­uksiaan."
Sitten seuraa.selostusta missä hän
oli ollut y.m.s.
No, oli miten oli, kuitenkin tuo
metsätyöläisiin kuulumaton j a lak­koa
eeuraamaton henkilö saapuu
tuohon Järven j a Salmen masinoi­maan
kokoukseen selostamaan kuin­ka
on välttämätöntä nyt lopettaa
lakko. ,
Eikö x>lekin johdonmukaista? Täs­sä
kohdassa Wallgren juuri todistaa
sen väitteemme, että tuo kokous ei
ollut enää mikään lakkolaisten ko­kous,
vaan' o l i se^ kaikenlaisista l a ­kon
sivussa olleista henkilöistä ko­koon
pantu. Näistä voi erotella:
kämpillä rikkureina työntäneitä,
harvestimiehiä, I. W. W:n lakko-komitea
ja U . "VVällgrenin tapaiset
oliot.
"VVallgren riensi siia lakkoa seu-raamattomana
, henkilönä, selittä­mään
näille muutamalle kymmenel­le,
vaivalla kasaan haalitulle hen­kilölle,
kuinka järjetöntä on enää
jatkaa lakkoa. Pääasiallisimpana
väitteenä esittää hän sen, että l a k -
kovahdit o l i poistettu.
En usko, että Wallgrenkaan on
niin lyhyellä järjellä varustettu, et­tei
hän voi sitä käsittää, että kau-pangissa
e i , voi silloin pitää lakko-vahteja,
Uun ösä feämpistä oh va­paana.
Vai luuleeko Wallgren tun­tevansa
kasvoista miehen, kun hän
lähtee ulos kaupungista, että onko-hänelle
luvattu 4 tai & dollaria
koordilta.
- Myös mitä tulee väitteeseen, et­tei
kaupungrista: valittu keskusko­mitea
olisi oikeutettu hoitamaan
mainitunlaisia asioita, voi sanoa,
seuraavaa:.
Eikö lakkolaisten monisatainen
kokous ollut velvottanut tätä kes­kuskomiteaa
hoitamaan näitä asioi­ta?
Tiesitkö sinä Wallgren siitä­kään
mitään? j a että ne olivat
kaupunkimiehiä, jotka siihen " k u u ­luivat,
johtui siitä, koska metsä-työläiset
eivät voineet palkata ,var­sinaisia
metsätyöläisiä lakon jäDcei-siä
asioita hoitamaan, niin uskot­tiin
tämä tehtävä kaupungissa työs­kenteleville
tovereille, jotka teki­vät
työn ilman palkkiota. Ja l i ­säksi
olivat he jo lakon edellisenä
t o i m i n t a - ^ a n a osottautuneet luo­tettaviksi.
Laskeepa VaJferen puhdasta val­hettakin
selittäessään seuraavaa:
"Lakkokomitea lopettanut toimin­tansa,
avustuskomitea samoin."
Kyllä Wallgren tiesi aivan hyvin,
että lakkplaisten viimeinen päätös
oli, että avustusta jaetaan niin
kanan kuin lakkolaisia on kaupun­gissa;
mitään erotusta ei ~tehty jär-jestyinättömäin
ja järjestyneiden
välillä. Mäinital.sopiikin, että a i ­nakin
L. W. I . U ; of Canadan t a ­holta
noudatettiin tätä päätöstä niin
kauan kuin avustuksen tarvitsijoita
oli. Se että avustuksen jalo) jäi ko­konaan
unioiden tehtäväksi johtui
siitä, kun i.w.w Jäiset kutsuivat'mie­hensä
pois keskuskomiteasta, jonka
piti tämä puoli hoitaa.
On kuvaavaa kun Wall£p:en se­littää,
ettei hän tahdo ^ vaikuttaa
puoleen eikä toiseen, j a kuitenldn
esittää, että lakkoa ei voi näillä pe­rusteilla
jatkaa, vaikka lakkoa' seu­ranneet,
lakossa olleet henkilöt kat­soivat
sen ainoaksi keinoksi.
Jokainen jolla on vähänkin älliä,
yinmärtää että ei miehistä, jotka
millä hetkellä hyvänsä saattoivat
poistua kaupun^sta, voinut järjes-
"tää minkäänlaista lakkotoim^^n-taa.
Huvittava'seikka on myös se, kun
•Wallgren koettaa todistella vääräksi
väitettä, että .tuo kokous. missä hän­k
i n tittelinsä hankki, ei olisi ollut
mikään, tynkäkokous. Vaikka hän
heti alussa selittää ei olevansa lak­kolainen,
eikä seuranneensa lakon
kulkua, niin nyt hän todistele* et­tä
lakkolaisilla oh oikeus pitää ko­kouksiaan
koska haluavat. Siis hä­nestäkin,
U . Wallgreni3ta, tuli vä­hitellen
lakkolainen, joka pitää ko­kousta
koska haluaa.
Muistelepa Wallgren eikö siellä
ollut paljon muita samanlaisia vel­jiä?
Siis ei-lakkolaisten kokoomaa.
'Mitä tulee väitökseen, että kom­munistit
olisivat varann6'et itselleen
"fitusenssit" kämpille, voidaan sitä
pitää. yhtienä valhettelu- j a parjaus-halun
k u k k a n a ,'
(Haluan' huomauttaa .tämän yllä­olevan
lisäksi sementin "fliippäri"
U. Wallgrenille, että vaikka me
olemmekin vain kämppäjätkiä, niin
jos meille tarjotaan kovin paksua ja
inätää^ niiii •. Syljemme sen suusta,
ulos. -. ..;
•Sillä että et ollut varsinainen lak­kolainen,
et voi tekoasi korjata;
päinvastoin ^?ottaa se sitä, että olet
likaisen tekosi tehnyt tarkotuksella.
, Se että lopuksi pakenet Suomen
noskien turviin, osottaa vaan sinun
alhaista moraaliasi, joka panee s i ­nun
hakemaan turvaa hengenheimo­laisistasi.
Eihän se " E v a Korhos"-jutta ole
ainoa,' missä Suomen nosket ovat
toimineet ohranan kätyreinä; on­han
tämän samaisen kätyröimisÄ
uhrina moni rehellinen työväenluc*
kan mies tälläkin kertaa TOnmassa
ohranan saastaisissar komeroissa,
Olisithan lisäksi voinut huomaut­taa
että nytkin, vaikka Suomen sos.-
dem. puolueen pomot tahtovat liit^
tää toimintansa suojeluskun'tien
kanssa yhteen, kommunistit vaan
harraavat vastaan tätä " j a l o a " tuu­maa.
Että sellaisia lurjuksia ne
kommunistit ovat, niitä va^n e i saa
yhteistyöhön porvarin kanssa, ei
millään. • ^
Haluaisin myös -työläistoveri U .
Wallgrenille antaa erään' ohjeen,
joka on seuraava: Kun seuraavalla
kerralla lähdet jotain vastaan väit­tämään,
niin käytä vähemmin hä-
•vyttömyyksiä, sillä kokematon k y ­nämies
tekee hä^vyttömyyksillä it­sensä
vain naumnalaiseksL
V a i luuletko sinä WaH^en kenen­kään
kiinnittävän huomiota siihen,
miten joku suutansa aukoo. Kyllä
asia on niin, että jos e i ole muuta
sanottavaa, niin on paras olla tah­rimatta
paperia tyhmyyksillä.
. Metsätyöläiset Arthurin ympäris­töllä
; näyttävät käsittävän mitä
joukkoa. WaHgren j a toverit*ovat.
Metsätyöläiset ovat vastanneet, he
ovat osottaneet mielipiteensä liitty­mällä
satalukuisina joukkoina L.
W. I. U . o f Canadaan.
Kämppäjätkä.
TYÖVÄEN URHEILU
KILPAILUKUTSU
TOVERI O. W. KUUSINEN TYÖSKENTELYSTÄ
KESKUUDESSA
Puolueemme uudelleenjärjestely
(Yhdysvalloissa) tapahtui jo yli:
puoli vuotta sitten, mutta kun
kiertää paikkakunnilla tovereit­ten
luona, niin paljon vielä
tapaa sen joiidoEta sekavia kä­sitteitä.
Vanhan traditsionin mu­kaan
halutaan kuulua puolueeseen,
mutta mitenkä alottaa työ Ijolshevi-kisissa
merkeissä, siinä pulma, kir­jottaa
E. K . Heikkinen Työmiehes-mitä
sen kautta
mihin pyritään.
JOUKKOJEN
ajetaan takaa ja
Itse periaatteelli-
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
C. s. t. u.-liittqon, kuuluvia seu­roja
jäsentensä kautta O3aaot'ta«
maan
> • .
hiibtokilpailnihin,
jotka asianomaisella luvalla järjes­tämme
Sudburyssa, Ramsay Lakel­la
tammikuun 30 p:nä klo 2 ip.
Runsasta osanottoa toivoen, valmii­na
vastapalvelukseen vointimme mu­kaan,
merkitsemme urheiluterveh-dyksin
V.- j a u,-seura .Kisa.
TIMMINSIN ILON JXSERfEN
VXUSET HIIHTOKKJ^JIILlh-tpimitettiin
16 päivä tazaimikmita.
Osanotto miesten Idlpaihnhln oli
runsas*. 'Toistakymmentä näesta oU
kummassakin^ sarjassa.. Alle ig
vuotta 4 osanottajaa. Poikia ja
tyttäjä oli -vähän. •-1 J5äEBrtidln..jiaBset
olivat heikosti ediistettainä. A i ­noastaan
yksi lähti Mlpadtiim, jon­ka
, b e l p ^ t i voittL • LieneelSS iniona
ilma j a keli ollut syyji^;t^ttä j i a i -
set eivät osaUistunee1b'.iidlpqShfiiin
vaikka heitä on seuxiaBBa p a ^ n .
Hma o l i kylmä j a j u u r i aaSanot k i -
nu o l i . esteenä,: joten .tolaiBet oli­vat
huonoja.
1 km. miehille: A. Aho, aika
4.52; Dj, Kumpula 4.59; J , Salo
ranta 4.69.
10 km. miehille: B. Kumpula
49.22; A . Aho 61.47; V . Grönholm
52.23.
ADe 18 •vnoden 5 fcta, malka:
V. SUlanpää > 32.10; V. Sillanpää
32.15; E . Salomaa 32.i&.
Naisten 2 km.: A . '^CäSnholm
14.5: •
Tyttöjen alle 13 ^m6ät^ ^ hm.:
H. SuomH 4.18; R. V i f t Ä r i 4,35.
Poikain alle 13 'vuoden 1 km.:
H. Suomu 6.26; T . Viitasaari 1 3 3 ;
E. Peterson 7.61. '
Hiihto on täällä käyziiiia^ kaik­kien
kansallisuuksien kesken. Kil­pailuja,
seuraa suuri .^i^Un^^isöä.
Samoin harjptushiihto on l i j v i n , l a a ­jasti
käytännössä) mnttateö on c-nempi
terveyden kannalta|-'lnita kil­pailujen.
Epäterveelliflät. ^työolot
pakottavat ' työläiset et^äni^ii kei­noja
säilyttääkseen terveyteiära. Ur­heilu
yleensä j a etenkinj^JolfaJfp on
siihen hyvä keino. .: ^,;Vi^
Seuraavat kilpailut V < D n ^ yleiset
liiton lu'vallä toimeenpanil^vat j a toi­votaan
niihin tulevan .ransiEian psan-oton.
. N i i t t e n perusteella, kuka on
Ilon jäsenistä paras, ^ lähetetään
henkilöt mestaruuskilpailuihin Biea-ver
Lakelle edustamaan seuraam-he.
"• . ,
Kirjeenvaihtaja.
m
J . Seppälä,
puheenj. ,
P, Jansson,
I siht.
Kilpailuohjelma: 20 km- yleinen.
2 km. naisille j a 2 kna. pojille alle
15 V.
Määräyksiä: Voimassa olevia
sääntöjä noudatetaan. Poikien on
esitettävä, ikätodistus.' Palkintoja
jaetaan yleisessä j a poikain sarjassa
3 kpl. Naisten sarjassa 2 kpl.
T.k. 26 päivään ilmottautunöille
vapaa asunto. Osanottoilmotukset
tehtävä osotteella:
P. Jansson, Box 614, Sudbury,
Ont.
sa.
Vuosikymmeniä on totuttu toimi­nen
pohja" tuntuu olevan kysymyk­sen
suhteen melko hatara.
Tämän vuoksi ei liene 'pois pai­kaltaan,
vaikka näihin kysymyksiin
vieläkin kajotaan. "
Miksi siis oli uudelleen järjesty­minen
välttämätöntä?
Vastataksemme tähän kysymyk­seen
on meidän ensiksi tehtävä i t ­sellemme
selväksi mikä on meidän
entinen jHrjestomuotoiiune? - — Se
maan yksinomaan haalin seinäin s5- oli sosialidemokraattisen propagan-säpuolella
j a kun nyt sen lisäksi p i - j a järjestön järjestö-pei-ustelu, j o n -
täisi astua suuren ja sekavan j o u - v o i t u n puhua paljonkin,
kon keskuuteen selittämään sffle i mutta ulospäin toimintaa Raatiin a i -
meidän periaatteitamme j a järjes-.j ^»an itse asiassa hyvin vj^äru Ja
tamaän toimintaa, missä jokainen j sosialidemokraattinen järjestö
riistetty tuntee oman asiansa ole- j esimerkiksi YhdysvaUoissa tämän
van kysymyksessa j a m i s ^ jPukoil-! järjestömuodon oU saanut? Se
le oman kokemuksensa pohjalla käy [ h»inasi sen snorik.! puhuen, repuUi-
- kaaniselta ja demokraattisdlta puo?
kaa liikkeelle työn tasavallan luo­misen
merkeissä. ^
Kommunistinen Internationale nä­ki
jo kauan sitten tämän puutteel­lisuuden.
Se tuli vastaan joka
käänteessä ja jokaisessa maassa
joissa kommunistipuolueet toimivat.
Kolme vuotta iutki Kominternin
järjestökommissiooni kaikkien mait­ten
kommunistipuolueitten toimin­taa
ja järjestörakenteita. Tämä
komissioni löysi puutteita kaikkial­ta,
missä enemmän, missä vähem­män.
Mutta kun se tuli Yhdysval­tain
kommunistipuolueen kohdalle
pääsi sen puheenjohtajalta, toveri
^iatnitskiltä, huudahdus: "Eihän
Yhdysvalloissa ole Kommunistipuo­luetta,
vaan' siellä on järjestetty
Epäjärjestys." Sellaiselta näytti
vanhan -ja kokeneen bolshevikin ' s i l ­missä
meidän järjestörakenteemme
federatsiooneinen j a omine fede-ratsioonilojaalisuuksineen,
jotka
miltei poikkeuksetta jpkaisessa yk­sityiskohdassa
asetettiin yläpiiolelle
lojaalisuutta itse puoluetta kohtaan.
Jälkikaiknja j6ulcrys'tUyIrc«ä>tä.
Eihän siitä ole paljon sanottavaa.
Voimme vain todeta, että rjmtays
onnistui kiitettävästi jnith rahalli­seen
puoleen j a osanottoon tulee.
Esimerkiksi^, "Permantopaikka n y»
lÖ:eri" ' « s i t y k ^ onnistuttiin y l i
toiveiden näihin o|pihin, katsoen.
Tämä näytelmä esitettiin Jtafcä ker­taa,
j a kuiiltiin yleisön sanovan, et­tä
esitys oli ensiltiokkaistä j a että
katsoisivat •vielä kolmänhenldn ker­ran
tätä eamaa näytelmSS.
v/Toisista" näytelmistä voi myöa sa- .
nöä, että ne e s i t y k s e n i ^tnolesta
menivä,t moitteettomasti.' ; Samoin
ompeluseuran niyyjai^t onnistnivat
hyvästi, joten kiitokset voimme lau­sua
IcaikiUe osanottajille.' '
Suomalaisen järjestön ' bsäiton
vuosikokouksessa luettiin 4ilikerto-mukset,
jotka kaikki hyväksyttiin
tilintarkastajain lausunnon perus­teella;
entinen johtokunta ^ ^ p a u -
mahdoUiseksi oppia enemmän ja
enemmän kommunismin aakkosia ja
taistelun menetelmiä, hiiri: silloin
astuu pjTsty eteen. ~ On niin kauan
eletty omassa • suljetussa piirissä,
"kaikkien pyhien yhteydessä", että
ympäröivä elämä, sen ymmärtämi­nen
j a siitä toiminnalle lähtökoh­tien
ottaminen tuntuu'vaikealta. Ei
siksi että' suurelta enemmistöltä ha-^
l y a p u u t t u i s i , , vaan. s i ^ , että on
niin kauan eletty eristettynä, että"
el..oikein.tahdota.päästä, siunattuun,
alkgun.. Ei. tahdota loj^^ä oikeata
-jv«^Raik!i»telIen oi^ia^^:^oäaa^^o-,
tymisen :SA ^VlfSmHtjSv^de^^,
vaikka sitä ei oikeastaan hahitbdsr
myöntää ainakaan sunressa jottkos»
laeeha.
Toveri Lenin 'painostaa teoksis­saan,
että järjestokysymys on.pro-letariaaHn
kaikkein t a r ^ n ja sa­malla
tuskallisin kysymys. Järjes­tön'
täytyy olla sellaisen, että sen
kautta luodaan .proletariaatin val­lankumoukselle
maaperää,, järjeste­tään
sitä. Mutta kuinka voidaan;
kapitalistipuolueilta lainatulla jär-:
jest^rakenteella luoda proletaarisia
tuloksia?. Se on niahdottomuus.
.Yhtä mahdotonta k u i n yrittää kapi?
tälistisäla^:. valtiokoneis^lla toteut­etaan
: p r p l i | ^ ^^
jjäri^torakenne. « n ' Inotn^' siulyii^^
BJiSa ^ fa|iit»fi>ti»ta ^ iaii«sielmiS,
uutta 'ei'sita IraatämaOT. Seii ^catit­ta
on mahdoton kasvattaa boIshevSc-
Tämän Kominternin erikoiskomis-sioonin
puolesta antoi toveri O. W.
Kuusinen: -viimeksi koolla olleelle
Kpminternrn täysi-istunnolle (ple-htijriille)
komissiooriin työstä hyvin
valaisevan raportin, missä selvite­tään
kysymyksen periaatteellisia ja
käytännöllisiä puolia. Siitä on j o ­kaisella
meistä oppimista. Julkai­semme
sen seuraavassa käännökse­nä
engl. kielestä Inprekorrin niu-kaan:
sa. Ei olla oikein täysin sehriHä kisia heddmiä: saada riistetä Inok-
Toveri.Kuusisen jTi^iortti tyosta pno-
Ineen nlkopuoIdUt öU^rä jonk- .
kojen keslmndessa ,
1 Lenin r teoksessaan "Penikkatauti"
'faupntanttaa ~ ;eraBssä'; ^kohdassa; «ohi-;
mennen,^ että proletariaatin «rgttmo.
;a«£tfoiriac0; JrooHi^pn^^^^ä^ j i i i » p^
:I,^i|xi: pnlrai. tSssär. pääasiallisesti
proletariaatin tehlSvistä--Ne^^
EittMca.' iBIntta ön vazznaa, "etta Le­nin
pani sanrta arvoa proletariaa­tin
organisatooriseen rooliin kapita­listisissa
maissa myöskin. Kapita­listisissa
maissa tämä organisatoö-rinen
tehtävä on hyvin erilainen,
sillä niissä kaikkein i^kotta-vin teh­tävä
on voittoisan vallankumouksel­lisen
liikkeen järjestäminen. Tämä
tarkpttaa päättäväisen vallankumo­uksellisen
puolueen rakentamista ja
samalla kertaa 'vallankumocksellisen
liikkeen järjestämistä ulkopucJelle
puolueemme. Ja siinä proletaaris­ten
joukkojen proletariaatin 'vallan­kumouksen
puolelle voittamisen teh­tävä
loihtii esille vissiä yksipuoli-
B-autta puolueemme jäsenten yhdes­sä
osassa. Näitten tovereitten kat­santokannan
mukaan kommunisti­nen
työ käsittää ainoastaan Kom­munistipuolueen
järjestöjen raken-tamiseri
j a - uusien jäsenien vän^ä--
inisen. Tämä on tietenkin yksi
meidän - perustehtävistämme. Olisi
- •kuitenkin kokottaan väärin- olettaa,
että tähän: suuntaan käyvä työ yk­sinomaan
on puoluetyötä.
Suomessa oU kerran arkkitehti,
josta sanottiin, että 'kun toiset, ark-
Icitehdit rakennuttivat, hän muodos­ti
ainoastaan r^kenriusyhdistiylEsiä.
J a mitä rae" tpdella hsJidamme ;(>n .
irakentaa suuri rakennus, eikä aiho-astaari
niupdostaä rakennn^^istyk-siä.
Yteinpä ruusieri jäseniienr.v'^
vääminenkin on. asetettava laajem­malle
perustalle. Mitenkä me 'vär- •
väämme uusia- jäseniä? Agitatmoo-nin
j a propagandan kauttako ..alno-:.
astaan?- Ei, e i ainoastaan sen ^kant­ta.
Tässa myöskin me-tarvitsemme ;
objidctiivisen opetuksen, ^ minkä ter-^
jooalctiiinstm; 'jnxolneen 'nDkaqpoolel- !
Ia oleyitea työläisten vallanlku nionk-
' selliseeii . tyohos " jSrjestSminnv^
> Meidän tehtävämi^ ejtsSäoBiSSaen
osan .muj»dostaa rake4te^:^' « i f a s M^
tean ItoPMngnisttsi» jarjea^jg» iBgät-
. o v ^ t - B i y C t a t u l t r i n a ._iiMi^&pt'.<^^W^p>*
my1i*i04nae > jotlob^ -
meiti «attunaugi! crilMbtuiBotidk^
M . Heillä on jo sellaiäa JSrlestSjä
iietyki
hetyki
I|ihe^
26e j«
sadalt)
SSh
hetysk
Kai
suoraa
mana
paadet
Sudi
voivat
tiedust
LAIVA
TIEDL
Tel
Ba
Vapa
«airtaan
VAI
r
eripaikj
Toronto
Bin 957
Room 3
tettiin j
delle nu
vastaan.
Sanon]
joulukuu
tä $144
Kubnala
O.' Laah
Kansai
pidettiin
loja i$27
JtaBalt
haafi ata
päivä,,-
l^äiste
t-k. 22 j
ja'lisäkö
nimeltä *
säkai. T i
täkään, e
kynnelle
Sisäänpääi
kaa kello
Lenin-ILi
tojuhlaa t
päivä.' Tä
välinen, ^ei
tenkään js
too fcunrii
tajien mu:
Tulevia
dessa t ul
möliä esitl
^^"^ - joissakin i
> \ sainvälinen
< Y sainvälinen
jestö,jne.'
västi paini
' tärkeyttä
' '^^•^ tätä me va
taikka väh
^ perustettuJE
knnnoUemn:
kohtia, joit
Wrp^ taista.työtä
että m€
sisyphusmai
astaan vaii
i? tisesti vain
joukkovaiku
: ' siemme läp
^«»**na»nen
^ - ja pienemp»
tipnolueen y
n i , pienempi
v" mivat puolu
mekaanisen
^ j.^' Edelleen
^ i jestää. jatku
^ ta tyota pno
tavafcsi laaje
"i.' f dessa. Täss;
l ' I f t y y p p i i n - ;^
i ^ J j o ta paremii
; syijäpyrkimy]
^ set eivät tap
§ tiikan albeilb
myöskin
työsÄ ' j a isill
teistä s o ^ l
Tämän e p ^p
Yksi>, naista s
naisjätteistä.
pusemisecn t
tooiisen : te^
^ *y Sisyphas
, innialnnstarns:
I sypfius. tuomi
fl^^BfcaJaistcff*
[ VKinitainääri i
r«»%pi^tialceelljB
sen alas, ^
\ lopp^nutoata.'.
mm: