Vapaus, April 1, 1926

              Torstaina, huhtik. 1 p;nä Thur., April 1,1926
VAPAUS
•gg^rixf^taiunttY&vSeBmnMvnkm flnac»-
jSTsndfbaryEsa, Ont, joka tiiutai, torstai ja lauantai.
T o i m i t t a j a t : /
' S. G. NEIL. - ' . H . A . EOtlVINEJI^
VAPAUS (Idberty)
. The only organ of Finnish Vorker» in Canada. Vnh-
Bebdd In Sadbury, Ont, eyety Tucsday, Thursday and
* ' * * ^ ^ t e r e d at the Post OjCfiee Department, Ottawa,
aa «eeorid class matter../
TIIJIXISHINNAT:
Canadaoa yksi vk. $4.00, pnoU vk. $2,25, kolme kkT
ii-60 ja yksi kk. 7Bc . „ .
Thdysvaltoibin j a Suomeen, yksi "k. *5.50, puoli vk.
«8.00. Ja kolme kk. f 1.75. .-u - a - , - 3«
Tilaoksia, jpita ei kearMi r«»ba, ei tu.la lähettämään.
i«<*{rf nRiamieaten JoLlla on takankset
General advertising rates 75e per coLineh. Mi-afmam
charge for single insertion 75c. Tbe Vapaus
Js the best advertising medium among the Knnlsh
Feojde in Canada.
J. V. KANff^STO. LiikkeenJioitaJa.
— Perjäntatnä olevan juhlapäivän takia ilmestyy
lehtemme seuraava numero vasfa ensi tiistaina..
heisfoon, ei voi sivuuttaa sellaisia ilmiöitä; kuin Eng­lannin
kansantalouden laskun vaikutus kapitalistisessia
taloudessa ja taloudellisen vallan painopisteen siirtymi*
nen Europan mannermaalta yhdysvaltoihin;
Taloudellisessa elämässä tapahtuvat prosessit tuo­vat
tullessaan proletariaatin : uudell^n ryhmittelyn-
Kehityksen erilaisuus kapitalistisen maailmantalouden
eri osissa vastaa eri proletariaatin ryhmien työpalkkain
ja aineellisten oiemassaoloehtojen 'erilaisuutta. Sellai­sen
myrskyisen kapitalistisen 'kehityksen maassa kuin
Yhdysvallat muodostavat hyvin palkatut, ammattitai­toiset
työläiset työväenaristokratian , Europan suureen
proletariaattiin' nähden. Yhdysvalloissa saadaan näh­dä
omituinen työväenliikkeen tyyppi, missä työväenaris-tokratia
on kyynillisessä yhteistoiminnassa 'kapitalisti­nen
kanssa ja toimii europalaisia ammattiyhdistylcsiä
vastaan, jotka kiertämättömällä johdonmukaisuudella
kulkevat vallankumouksellistumista kohti; Samaan ai­kaan
on Europan kapitalismin pitkällisellä ja tuskaili-
- f
m.
Työväenpuolueen Jkonventsioiiit
Canadan Työväenpuolueen Ontarion ja Älbertan
pitävät vuotuiset konventsioninsa pit­känäperjantaina,
ensinmainittu Londonissa, Ont., ja
"^-iimemainittu Edmontonissa, Alta. Huomautettuaan,
etteivät päätöslauselmat öle kaikki, mhä tarvitaan, ei-.
' V V nw päa-äänenkannattaja,
«The Worker», että päätöslauselmilla on huomattavas­ti
valistuksellista vaikutusta. Viime vuonna tekivät nä­mä
konventsionit hyvSa työtä, antaessaan työväestölle
johtoa niiden radikaalisten ja ajanvaatimain päätöä-
^ ; lauselmain >: maodoss
olivat päätöslauselmat perusteollisuuksien kansallistut-
' tamisesta, valtakunnallisista suhteista, ammattiyhdistys­liikkeen
tcansäinvalisestä eheydestä, y. m. kysymyfaista.
; Kommunistipuolueen toimesta tullaan tänä vuonna
' esittämän näisää konventsioneissa hyväksyttäviksi yhtä
, tadceita päätöslauselmaehdotuScsia työväenpuolueen
/ < \aimätt määrittelemiseksi K i n j ^ hallituksen lUpaamain
Ja puolikypsäin^lainlaadinnallisten toimenpiteiden, Lo-camon'
sotasopimdcsen ^hyvSksymiskysymyksen y. m.
: ' suhteen. Albertossa, kokoontuvan konventsionin tulee
inuunoheUa päättää siitSy miten Työväen
suhtautumaan «maanviljelijäin hallitukseen» tulevissa
;;inädcuntavaal^
tuksen-suhtautumis^Bsatyövaenliildceeseen on paljo
mpaiaenirataa, Kyynelkaasuq;: käyttäminen lakkolaisia
ja muut- samanlaiset teot ovat yhdenarvoisia farmari-hallituksen
kuin puhtaasti kapitalistisen ' hallituksen
«norittamina. Tyqvaenpnolue ei voi ryhtyä vaaliliit»
toon United Färmers*^ öf Alberton kanssa» ennei&un
vmainitun^aijestön toimea
[^^'sL kantansa työväenpuolueen jninuni*ohjeIman suhteen^
Työväenpuolueen ei tulisi sallia sita,' etta jotkut kunni*
antumöiset poUtiikot käyttäisivät sitä ehdottoman luot*
' vtniuusiauseet^nlfainisdcsi Greenfieldille ja kumppaneil­le.
Jos^ United Eärmera'. of Albeitan virkailijasto kiel-klajtyyibannattxmtasta
työväenpuolueen «hjelmaa, ei työ:
iaistenc tiiUsi jattaä kiveskään kääntämättä päästäkseen
a^^^^^ . kosketukseen; maintun järjestön jäsenjouk*
kojen köyHemmaiJiDsaii |can8sa< ~ * •
< Ontarion ja Albeitan jaostojen jokainen konventsioni
^^orimerkinnytuutta «»kelta eteenpäin Canadan Työ
, ptiölueen tiivistymises9ä. Poikkeuksen näissä maakun­nissa
• tapahtuvaan edistysmieliseen , kehitykseen verra­ten
teU muutama kutd:ausi sitten pidetty Quebecin maa-kuntajaoston
konventsioni, jossa pelattiin likaista ppli<
tiikkaa. Konventsioni Quebecissa "^oli 'itaantumukselli-
: .nrä Siellä tehtiin ensimäinen auldco Cana-
.ilassa: rakennettuun yhteiseen • rintamaan. ^Pienellä ään.
. tenenemistölä onnistui ryfama^aantumuksellisia politiik­koja
saamaan läpi;'päätöksen; kommunistien erottami-;^
vseksivpuolueesta tuossa\m^ innos-
-tii tätä Ramsay MacDonaldin menetelmäin apinoimistaj
oli eräs Cörbett, rautateiden vaunumiesten järjestön by-
. rokraatti, joka oli tätä tarkotusta varten vähää ennen
liittänyt järjestönsä puolueeseen*
? siihen liite-
. tan, mutta jässä tapauksessa Corbett käytti uniqnsa ' l i i -
: tamistärvain välikeinona. Jonka kautta hänelle kävi
.mahdolliseksi toteuttaa Yhdysvalloissa .olevain imperia­lististen
isäintänsä määräykset. Corbett kokeilee niillä
amerikalaisilla menetelmillä» jotka ovat ajaneet pon-nusepät
ja -.sähköttäjät eroon unioistaan, joilla on pää­majat
Yhdysvallaoissa, kuten toisillakin Amerikan Työ-väenliittoon
kuuluvilla «kansainvälisillä» unioilla. Mut.
ta hän tulee ennen pitkää huomaamaan, että kommunis­tien
häätäminen työväenpuolueesta on aivan eri tehtä­vä.
. Me julistimme poliittisen toiminnan tärkeyttä ja
autoimme työväenpuolueen rakentamisessa jo silloin,
V kun Corbettista ei vielä oltu kuultu mitään. Me varo­tamme
rautateiden vaunumiesten järjestön edustajia an­tamasta
tämän <B, & 0-»-poIitiikon käyttää heitä työ-
^vaenpuoIueemmc vahingoksi. , • .
Kommunistipuolue tulee taistelemaan jokaista työ­väenpuolueen
eheyttä vastaan tähdättyä hajotusyritystä
vastaan. Niinkuin tähänkin saakka, tulemme me edel-
'leenkin: käyttämään kaikki voimamme Canadan työväen-
:Iuokan valistamiseksi luokkataistelumenetelmissa, itse-
Dnioiileii merUtys luottataislelossä
sella seisahduksella seurauksenaan työväenluokan bolsh-hevisoituminen,
tämän vapautuminen vanhojen oppor­tunististen
johtajain vallanalaisuudesta ja yhä voimak­kaampi
lähestyminen Neuvostoliiton - proletariaattiin
5 miljoonaa työtöntä painaa nykyään raskaasti koko Eu­ropan
taloutta ja politiikkaa. Juuri tämä aliomainen
työväenluokan kerros kiihtää tyytymättömyydellään luo­kan
ydintä yhä suletumpiin toimintoihin porvaristoa
vastaan.
Sen lisäksi .on nykyiselle Europan työväenliikkeen
tilalle omiiiaista yleisesti kohoava, proletaarinen aktii­visuus.
Tämä uusi, 'työväenluokalle suotuisa etappi
ei: ole vielä mikään suoranainen vallankumouksellinen
tilanney sev on lähinnä verrattavissa Venäjän tilantee­seen
1910—-1911, jolloin Venäjih työväenluokka, ras­kaiden
tappioiden jälkeen alkoi koota voimiaan ja uu­delleen
rientää^ eteenpäin. Nykyinen etappimericitsee
työväenluokan offensiiviin siirtymisen alkua, mutta ky
symyksessä on toistaiseksi vain etuvartiakahakat.
Bulgarian sosialidemokratian hajpa-
' misprosessi.
Europalainen uutistoimisto ilmottaa, että Bulgarian
sosialidemokraattisen puolueen kongressi on päättyftyt
ilman, että olisi voitu selvittää puolueen keskuudessa
ilmeneviä erimielisyyksiä. Kongressi päätti kuitenkin
erottaa puolueesta ent. ministeri Kasassovin ja ve^-i-Zan-covin
veljen, Assen Zankovin.
Tämä sosialidemokraattinen puolue, minkä johdossa
ovat olleet puhtaat työväenpyövelit, alkaa siis yhä e-iienomän
rakoilla. Puolue oli Zaiikovin verisessä val-ananastuksessa
1923 uskollisesti hänen puolellaan, sai
länen hänen; hallituspuolueensa vaalilistoilla 30 edus­tajapaikkaa
ja tuki häntä kaikissa''epäinhimillisissä jul­muuksissaan
Bulgarian luokkatietoisia työläisiä ja ta-onpoikia
vastaan: Ei ollut mitään sattumaa, ^ttä puo­lueen,
joka toissa vuonna avoimesti tuki hirvittävää
joukkoterroria, johdossa oli verisen paäpyövelin veli
a: herraa Kasassov, joka, kuten ttmnettu^ oli jonkun ai-caa
Zankovin ministeristossä, samoin kuin Pastukov,
oka oli m. mi läsnä, kun kommunistijohtaja Marco
•'riedmann viime kesänä hirtettiin! .'
Bulgarian sosialidemökraatian rikollinen politidcka
on yhä enemmän kaivannut luottamuksen^^pohjan sen
alta^ ja viime vuodesta lähtien on puolueessa v/illinnut
syvä kriisi;;Viime lokakuun puoluekongressissa voitti­vat
Zankovin kätyrit, mutta puolue, minkä jäsenistöstä
vain 15 pros. on työläisiä» päätti kuitenkin joka tapauk-sessa^
olla tukematta Zankovia. Tämän jälkeen on Zan­kovin
seuraajan Ljaptshevin, harjottama terrori —
4,000 vallankumouksellista on paraikaa vankiloissa ja
useita tuhansia maanpaossa —^entisestäänkin lisännjrt
vihaa fascistivaltaa kohtaan, ja nyt on jopa tämän tur­meltuneen
puolueen enemmistö katsonut parhaaksi pois­taa
riveistään pahimmat'työväenpyövelit, jotta voisi säi­lyttää
. rahdunkaan mahdollisesta arvonannostaanf
Täten alkaa siis siellä täällä sosialidemokraattisten
joukkojen taholta syntyä liikettä puhtaasti rikollisten
ainesten sulkemisesta puolueesta. Mutta tällaiset pienet
pisarat eivät toistaiseksi synnytä mitään puhdistuksen
merta, koko sosialidemokraattinen liike kun elää yhteis­toiminnastaan
porvariston kanssa; ja palveluksistaan
sille, mikä merkitsee, että puolueiden tehtävänä on tais­telu
työväenluokan luokkatietoisia aineksia vastaan, mis­sä
taistelussa ei^kaikista puhdistuksista huolimatta voi­da
luopua edes tavanomaisista rikollisista keinoista, ku­ten
ilmianto- y. m. metodien käyttämisestä.
, ri^^ poliittisessa toiminnassa ja sosialismissa..
Proletariaatin uudelleen ryhmittely
-; Kansainvälisessä työväenliikkeessä tapalituu parai-
*|||f|i|Sici^J»y kirjotta tavattoman tärkeitä muutoksia,
'||||>?||fflita on öriteltävä ja ymmärreaävä, jotta voidaan pitää
flpllll^S^a kurssi.- Se^esim.»: joka. mielii'käsittää. Englannin
p||0||i!uriraatti syyn taikka
^^i^-p/^^^-^Bi^iila^i ammaJtiyhdislysten lisääntyneen
' " -sySpymif-in Amerikan poriarislon vjjltio- ja talousko-
Kommunistipuolueen lähimmät teh­tävät
Ruotsissa
määrittelee K. Kilbom «Pravdassa» julkaisemassaan
laajassa artikkelissaan seuraavaan tapaan:
1) jatkettua puolueen uudelleenmuokkausta työmaa-,
k)'lä- ja katusolut perusjärjestöinään, jotta täten organi-saatorisesti
lujitettaisiin puoluetta ja lisättäisiin sen jä­senmäärää;
2) .lujitettava ja kehitettävä nuorisoliittoa;
3) on mitä pikemmin saatava aikaan aikakausjulkaisu
a puoluekoulu, joita molem'pia kysymyksiä on kauan
valmistettu; 4) jatkettava ja tehostettava ammatillista
toimintaa ammattiyhdistysten muokkaamiseksi vallan-satoorisesti
lujitettaisiin puoluetta Ja lisättäisiin sen jä-kumouksellisiksi
joukkojärjestöiksi ja kansallisjen ja
kansainvälisen ammatillisen eheysasian tarmokkaal^i
tukemiseksi; 5) maataviljeleväin luokkien tyytymättö­mien
ainesten yhdistäminen ja aktivisoiminen. Tapah­tumat
ammatillisessa liikkeessä, etukädessä Göteborgin
eheyskonferenssi ja eräät ilmiöt köyhäin maanviljeli­jäin
keskuudessa osoitavat selvästi, että aika on kypsä
organisatooriselle yhtymiselle. Tapausten logiikka ja
viisas politiikka puolueen taholta tulee takaamaan tal­ja
poliiltis-organisatoorisia voittoja. Porvarit ja sos-demit
voivat haitata kommunistista liikettä-, mutta ei-vät
voi ajan oloon estää sitä. Ori olemassa joukottain
esimerkkejä siitä, eitä jo tänä vuonna saadaan nähdä
hyviä todistuksia tästä.
JEoramunistipuolueissakin on vie­lä
paljon jäseniä, jotka eivät käsi­tä
mistä merkityksestä ammatti-uniot
ovat olleet ja ovat ylfeläkin
työväenluokalle, sen taistellessa- oir
keuksiensa. puolesta, eivätkä näin­ollen
myöskään käsitä kommunisti­sen
puolueen- ^suhtautumista u n i o ­nistiseen
liikkeeseen. Parhaillaan
käynnissä oleva puolueen kamppai­lu
saada jäsenensä liittymään unioi-hin
tuo jälleen nämä epäkohdat e-siin
ja sikäli kuin tässä suhteessa
vielä on väärinkäsityksiä olemassa
on myöskin; : välttämätöntä niihin
kajota, voidaksemme mahdollisim­man
nopeasti epäkohdat: korjata ja
saada unionistisesta työskentelystä
mahdollisimman hyvät tulokset.
Sangen harvoja poikkeuksia l u ­kuunottamatta
on jokainen unio a l ­kuperin
muodostettu välineeksi^ jon­ka
avulla siihen kuuluvat työläiset
hankkivat itselleen erinäisiä paran­nuksia
työoloihinsa ja yleensä ta­loudelliseen
asemaansa. Uniot ovat
perustetut työläisten taisteluväli-'
nleiksi, joko taistelun kestäessä tai
ennemmin taisteluun varustautuessa
ja ovat ne näinollen työläisten pe-ru8järjestöj4
heidän taistellessaan
työnantajia vastaan tämänpäiväisten
ja välittömien, etujensa. puolesta.
Se seikka, että'uniot eivät aina pal­vele
työtätekevaii luokan etuja, joh-.
tuu monestakin - syystä, joista tär­keämpiä
ovat: r Luokkatietoisuuden
puute jäsenistössä, kapitalistien ja
heidän agenttiensa työläisiin .istut­tama
käsitys; että kapitalistinen jär­jestelmä
on ikuisesti pysyvä, sellai­set
militanttiset työläiset, jotka o-vat
valmiit luopumaan unioista heti
cnsimäisten vastoinkäymisten sattu­essa
j a jättävät ne kokonaan taan­tumuksellisten
käsiin. Useita kil­pailevia
järjestöjä on perustettu
näiden unioista 'luopuneiden radi­kaalien
^toimesta, mutta sen sijaan,
että niiden kautta olisi edistetty
työväenluokan asiaa, ovat' ne olleet
omansa -.jakamaan työväestön -kes-'
kenään taisteleviin ryhmiin, jolloin
taistelu yhteistjL; vihollista, kapita­lismia,
vastaan on luonnollisestikin
heikentynyt.
Edistysmielisten työläisten ei tule
toimia sen teorian pohjalla, että
uniot olisivat syntyneet tarkotuk-sella
varata lihavia virkapaikkoja
taantumuktfallisille johtajille, vaan
sen sijaan heidän -^tulisi hieman sy-
,ventyä' tutkimaan uriioiden histo­riaa
ja alkuperäisiä tarkotusperiä;
Unioiden jäsenet eivät kaiklki ole
taantumuksellisia" ; eikä i tietämättö­miä;;
Jokaineii' työläinen; joka ta­loudellista
; asemaansa, -parantaak­seen
vapaaehtoisesti : liittyy unioon,
omaa luoklcatietoisnuden' • alkeita.
Siiloin on työläinen tavallisesti. tais-teluhaluinen
ja olisi valmis vastaan­ottamaan
seuraavan läksyn, luokka-solidarisuudessa.
Jos ei tällöin ole
ketään, joka tuon läksyn -voisi an­taa,
voimmeko syyttää tuota työ-r
läfstä jos hän myöhemmäl^ taan-tuukin.
Jokainen puoluetoveri, joka py­syttelee
union ulkopuolella, jää
vaille luokkatietoisuuden ensimäis­tä
opetusta> emmekä n^e"laisinkaan
voi syyttää tavallista union' jäsen­tä
siitä jos hän hieman epäluulolla
katseleekin sellaiset kommunistia,
joka! ei 'katso velvollisuudekseen
liittyä työväestön perusjärjestöön.
Jokaiselle luokkatietoiselle' työ­läiselle
pitäisi^ olla ilman mtiuta sel­vää
se<»i . että vallankiimousta ei
voida suorittaa ilman työläisjouk­koja.
Ne, jotka ovat järjestyneitä
ja jotka kokemuksesta' tietävät, mis­täs
merkityksestä viholaisten yhteis­toiminta
on taloudellisella taistelu-alalla,
. toimivat kaikkein tarmok-kaimmin
vallahkumouskriisissäkin.
Meidän täytyy voittaa uniot puo­lellemme,
mutta me emme niitä voi­ta
eristäytymällä kokonaan unioi-hin
järjestyneistä työläisistä. Par­haiten
pääsemme unionistien .kanssa
kosketuksiin liittymällä unioihin ja
työskentelemällä niissä. Jos me o-sottaudummo:
kykeneviksi ^selvittä­mään
unioissa esille l tulevia kysy­myksiä
ja - samalla tekemään siellä
rakentav^ - suunnitelmia työläisten
olosuhteiaen. parantamiseksi, olem­me
saavuttaneet jäsenistön luotta­muksen.
^ Voinee olla vaikeata : o -
pettaa luokkatietoisuutta! joillekin
vanhoille j a vuosikausia unioissa toi­mineille
jäsenille^ mutta suurin osa
unioiden jäsenistä voidaan: verrat­tain
.vähällä työllä voittaa luokka­taistelun
' kannalle;
Jokaiselle puoluejäsenelle on työ^
tä unioissa: jä .Jokaisen puoluejäse­nen
velvollisuutena on liittyä am­mattialansa
un^joon ja työskennellä
siellä puolueen r edustamien katsan­tokantojen
rja; päämäärien edistämi­seksi.
— Työm.
Siis ensi lauantaina täyttäkääm­me
haali ääriään, myöten täyteen;
Ukot ^ J8t akat pitävät koitoksensa
vasta toukokuun 7 päivän tienoilla,
matta nyt ei ole siitä kysymys. Mei­dän
vuoro on nyt, ja meidän täyr
tyy onnistua. Ja me onnistumme,
jos kaikki meikäläiset ottavat asian
vakavalta kannalta. Siis lyökääm­me
' loistavasti ukot- j a . akat, Ilmo-tus
on tässä numerossa; Lähemmin
paikallisissa ilmotuksissa.
^'Unkarin satakieli" menee sit­ten
seuraavana lauantaina. Varus­tautukaa.
-<
I VancoHireiin uif
lUten Järjestöjen^ ^^Oranl^
'"n eiisimäinen päi-^
Työväen Puolustus- j
liiton tiedonantoja 1
Järjestyneet, työläiset
ja uniot yastaavat Ca­nadan
Työväen Puo­lustusliiton
vetoo-
~ muksiin
Paikalliset unift^sastot, unioiden
keskusneuvostot ja työläisten poliit­tiset
järjestöt kautta maan ovat
vastanneet vetodmuksiimme. Kun
ryntäyksemme loppuu,. niin tulem­me
- julkasemaan buUetiinin, josta
tulee käymään selville ryntäyksem­me
rahalliset tulokset.' Myös tulee
buUetiinista käymään selville kuka
ja mitkä järjestöt antavat liikkeel­lemme
ainoastaan moraalisen kan­natuksen.
Canadan Työväen Puolustusliitto
käy parasfaikaa taistelua Nprth-
West Territorien ijakia vastaan. Tä­män
lain nojalla kiellettiin Drnm-hellerin
kaivosmiehiltä tavallisen
kansalaisen oikeudet — saada asi­ansa
kuulusteltua valamiesoikeuden
edessä. •.•
Canadan Ty5väei\ 'Puolustusliitto
vetoaa Albertan työläisiin, että pai­nostaisivat
tulevien maakuntavaali­en
aikana North-West Territorien
lain poistamista. •
Lambert Rennersin vetoomus sak­kotuomiostaan,
joka hänelle lange­tettiin
lakkovahdinnasta (vahtimi­sesta
ja ahdistamisesta), tulee oi­keuden
käsiteltäväksi huhtikuun a-jalla.
Cecil Boone, joka oli todistajana
Kid Burnsin (Lewis MacDonaldin)
jutussa, on vangittu ja syytetään
häntä väärän valan teosta. Hän
väittää, että se oli hän, eikä Mac-
Donald, joka löi Brownell'ia. Hä­nen
lausuntoansa asiassa pidetään
vääränä todistuksena.
LIIKKEEMME K A S V A A — SEN
TÄYTYY KASVAA NOPE-
. : ÄMMIN
Olemme juuri saahut vastaanot­taa
sen tervetulleen uutisen, että
4 uutta puolustusliiton osastoa on
perustettu Nova Scotiässa. •:
Mitä tekevät osastot jäsentensä
mielenklinaon ylläpitainilseksi?
Oletteko järjestäneet osastonne
huvipuolen? Keskustellaanko osas­tossanne
luokkataisteliista ulkomail­la?
Puhuvatko liiton jäsenet työ­tovereilleen
puolustusasiasta? Oxir
ko jokaöisellä jäsenellä kopio liiton
säännöistä,: joiden avulla voi osot-taa,
mitä asiaa -puolustusliitto ajaa?
Liittomme korjatut" säännöt ovat
nyt 'valmiina ja tuUaai^ niitä lähet­tämään
osastoille. Jokaisella 'jäse­nellä,
tulisi olla kopio näitä sään­töjä.
Unioiden jäsenet i Eikö teidän­kin
unionne voisi kiintyä tähän a-siaan,
ja liittyä kokonaisuudessaan
C. T. P. L : n osastoksi? On jo ole­massa
useita unioiden jäseniä, jotka
ajavat asiaa tähän suuntaan.
. Canadan Työväen Puolustusliiton
Toimeenpaneva: Kansallis­komitea.
Prof. Scott Nearing saapuu To­rontoon
puhujamatkallaan ; Länsi-
Canadasta. Sunnuntai-iltana, 4 päi­vänä
huhtikuutaj puhuu hän Labor
Temppelissä ja maanantaina, 5 päi­vä
huhtikuuta kello 8 iUalla A l -
hambra-haalissa, 450 Spadina Ave.
Maanantai-iltana on puheaine "Työ-^
Iäiset ja luokkaoikeus"; Professori
Scott Nearing on itse vallassaolevan
luokan oikeuden j a kansanvallan
uhri, menettäen paikkansa Yhdys­valtain
yliopistoissa, koska; hän ker­toi
totuuden kapitalistisesta' järjes­telmästä.
Nyt maailma on profes­sori
Scott Nearingin yliopisto ja
työläiset ovat hänen oppilaitaan.
SoIutoiminUa. B. C. solut toi­mivat
iltaman yhdessä suomalaisen
agit-prop.-komitean kanssa Worke-rin.
^ avustamiseksi sunnuntai-iltana,
11 jiäivänä huhtikuuta, Don-haalilla
20 sentin sisäänpääsymaksulla. Oh­jelmassa
muun arvokkaan ohjelman
Aksi on myös yksinäsrtöksinen
kappale.
TorontoIaJset! Kuten ilmotukses-ta
tästä numerosta näette, on ensi
lauantaina tyttöjen ja poikien' jär­jestämät
niin kutsutut sarjailtamat,
jossa koitellaan kummalla puolella
löytyy Torontossa paremmat kyvyt
ohjelman suorituksessa, j a kummal­lako,
puolella on suuren yleisön suu­rempi
kannatus. Arvalla ratkais­tiin,
j a meille, tstöille ja pojille
tuli ensitila. v
Viimeinen hoksantns Laina Jiou-vasta.
Lauantai-iltana, 3 iffäivänä
huhtik., on samalla viimeinen kerta,
kun tällaista Laina rouva-juttua
pengotaan;
Canadan / Puutavaratyoläislen U-nion
. kokouksessa, jonka pitivät u-nion
' jäsenet perjantai-iltana, maar
lisk: 26 p mä, keskusteltiin ja.. pää-
^ t t i i n useista eri kysymyksistäj
joista muutamia tähSii. Ensinnä­kin
kuultiin uniomme edustajan r a ­portti
Canadan Puutavaratyöläisten
Teollisuusunion Ont. • piirin; kon-ventsionista'
Sudburysta, joka pi­dettiin
maalisk. 12 j a 13 päivänä;
Raportista kävi selville uniomme
eteenpäin meno, joka oli ilahutta-vaa,
sillä se todisti, että suuremmat
joukot ovat alkaneet ymmärtä^ u-nionistisen
työn tarkotulffien ja- a i
kaneet järjestäjrtyä yhteiseksi jou­koksi.
Samalla hän selosti eri ky-sjTnyksiä,
joita ei ole vielä ennes­tään
ollut lehden' palstoilla julais-tuna.
Hänen toimintansa hyväksyt­tiin.
Seuraavaksi .valittiin yksi^ jä­sen
unioU' /toimeenpanevaan komi­teaan,
valftuScsi tullen Väinö Thur-lin.
Vielä valittiin lisää järjestys-miehiä
union toimeenpanemiin ilta-inun
29 päiväksi maaliskuuta. Pää­tettiin
kutsua yleinen metsämiesten
kokous ' keskustelemaan uittokys^-
mystä; Vielä, oli kokouksella yhtä
j a toista; Nyt ei muuta, kun jor
okainen- täysin toimimaan union , e-teen,
niin silloin voimme uniöltam-me;,
toivoa sitä, mitä varten me jär­jestöjä
ja. yhdistyksiä perustamme.
- . Kstupunkimme katnvaunat sairas­ten
kulottajina. Hallitus on kulet-tanut
:venerisiä 'tauteja sairastavia
henldlöitä: katuvaunuissa heidän
kulkiessa': joka perjantai; saamassa-lääkärin
apua Williamin puolella o
levässä veneristen .'tautien sairaalas­sa;
Henkilöitä, jotka ovat alueem­me
linnassa kärsimässä rangaistuk­siaan,
ja ovat veneristen tautien
saastuttamat, on tällä, tavalla We-tettu
katuvaunuissa silloin, kun
muitakin matkustajia, ollenkaan ot­tamatta
huomioon sitä vaaraa mikä
on tarjolla toisille matkustajille.
Tämä tuli vasta nyt päivän- valoon
vedetyksi, kun kaupunkimme päivä
lehden raportteri sattui kulkemaan
samassa katuvaunussav j a . tuli kes­kusteluun
näiden vankien kanssa,
heidän pyytäessä tupakkaa häneltä.
Vanki oli kertonut, että hän on
parhaita joukosta, vaikka hänenkin
huulensa! ja leukansa olfvat pahan
ruven-peittämiä.
Ristin polttajat . taasen näyttä­möllä.
Torstai-iltana, 25 päivänä
maaliskuuta, näimme ristin palavan
Bay-kailun päässä olevalla mäellä,
nom kello 9.45 illalla; Paljo ihmi­siä
sekä suiuri joukko lapsia ko­koontui
katsomaan tätä näkyä.
Merkeistä päättäen oli risti kuletet-t
u l autolla 'tatfi trokiHa paikalle.
Kaupunkimme päivälehti kyllä ker­too,'
että se on vain ehkä ollut hu­vin
tekoa' varten koko poltto, mut­ta
todellisuudessa ei ole enää mi­tään
ihmettä vaikka Arthurissa o-lisikin
jo klanijärjestö olemassa, sil­lä
onhan , useammat kaupungissam­me
asuvat henkilöt saaneet kehotus-kirjeitä
yhtymistä varten.' Samalla
on eräässä määrätyssä . suomalaisten
seurapiirissä jo iloittukin siitä, et­tä
klanit ovat täällä allyineet jär-jestämistyönsä.
<
Kaupnnlamme valtuusto on 'uu­distanut
päätöksensä, jonka Willia-min
valtuusto on jo ennemmin teh­nyt,
että katuvaunuissa matkusta-jain
kulkiessa ei saa tupakoida eikä
syleksiä lattialle tai hai;jottaa mi­tään
muutakaan illsfeyttä. Nämä o-vat
kyllä, ennemminkin olleet sää­dökset,
mutta harvat ovat vain niitä
noudattaneet. ;' .
Putosi 60 jalkaa korkealta. Ha­rold
Forsman putosi 60 jalkaa kor­kealta
ollessaan työssä viljasäiliö
A :11a. Hän oli jollakin tavalla hor­jahtanut.
Toverit kihrehtivät heti
häntä auttamsjhn, ja soittivat sai-rasvaunun,
joka kulotti^ hänet sai­raalaan,
jossa lääkärin tullessa oli
pudonnut jo naureskellut. Tarkas­tuksessa
huomattiin, että ainoastaan
jhuutamia kylkiluita ja käsivarsi oli _
viottunul. Voi pitää ihan sattu- niTn''työväyidtil)kan"j'^e^^^
mana, että hän jäi elämään näinjiain sen vallankumöukseDiselle P^"
korkealta putoamisen jälkeen.—J.'määrälle. Logger.
kokuuta,.:
Tähän -mennessä ei ole oliot tiu
den päivän- ; .työviikkoa Tniniäii^
muun ammatöalan työläisillä
rappareilla,, jotka: viime xuoden^'
kana saivat sen uniensa avulla. Mnt^
ta nyt on useinpien ammattialain 2
nioiden vaatimuksena viiden päivä„
vukkp .ja toisilla on lisäksi lielä M ] .
kankorotusvaatimus. Tulevaiao^l
näyttää, miten työläiset tulevat vaa.!
timuksissaan onnistumaan. Tämä^
jos mikään, on pidettävä huoTniooJ^
otettavana ihniönä, että työläiset
ovat edistyneet; vaatiessaan niin
paljon" palkkaa, viideltä päivältä'^
kuin ovat tähän asti saaneet kuudell
ta työpäivältä. Tämä on saavutus
jo- useammassa eri raerkityksesä. "
Näiden eri työalain; palkat vaihtele.:S
vat kai siinä kuudesta: ja puolestis
yhdeksään dollariin päivältä. Näin
ifUen on näiden työläfeten paliat k«:i
ko joukon paremmat,^ kuin sellais-^
ten tuotantöalain työläisten, jotka^
eivät,ole järjestyneet. Nykyään on.
B . ' ' C : n alimpana paikkamääränä j
neljäkymmentä senttiä tunnilta, ja;
siinäpä se on jos sen saa. Siis ai­noastaan
kolme v;doIlaria kaksikym­mentä
senttiä, 8-tuntiselta työjÄi-l
vältä. Sillä -palkalla tekevät •työtä
melkein .kaikki sahamyllytyöläiset,
ja yleensä sekatyöläiset. Nyt näyt.
tää olevan:pohdinnan alisena B.Cni
lainla^tijakunnassa^ että voitaisiinko
kohottaa alhaisin paikkamäärä 50/
senttiin, tunnilta. Työläiset näkevät
aivan. mahdottomaksi tulla toimeen
nykjrfsillä palkoilla. .• Mutta" suora­naisesti
työnantajien edustajat pi-tävät
mahdottomana enään kohot­taa
palkkoja. Viittaavat siihen, että •
eihän ole kauan: siitä, kun ei ollut
mitään'alhaisinta paikkamäärää. Si).:
'hen kuuluivat vedonneen myös tääl.
lä Vancouverissa juuri pidetyssä
neuvottelutilaisuudessakin.
Lasten iltamat 01^ ollut ja tun­nustus
täytyy . antaa meidän naisil­le,
jotka olivat lasten kanssa niinkin-paljon
tehneet työtä; että siitä las-;,
ten illanvietosta - tuli todellakin ar­vokas
tilaisuus? kappaleen, kuvaeL •
man j a . yksityisnunjeroiden esityk.
sellä. Ja n^dhän sen lapsista, että
ei ollut «vaikeata ollenkaan mennä :
esiintymään, vaan oikeinpa mielis­sään
j a iloisina astuivat lapset ylei­sön-
eteen. Tämä johtui tietenkin
siitä, että ovat ennemmin nähneet
vanhempien esiintyvän, ja nyt, kun
heille tarjoutui tilaisuus jäljitellä
vanhempia, oli se" jo sinään kyllik.
si innostamaan heitä. Olisivatpa ino-|
net näistä nuorista niin mallikelpoi­sia
ja monipuolisia, että ihmetytti
se muitakin, ei vain minua.
Mikä tavaton hyöty siitä olisi lap.
sille itselleen, j a koko työväenluo-^
källe, että me osaisimme oikein kas­vattaa
läpsimme jkäjrttää se nuoruu­den
into' ja lämpö, jolla lapset toi.
mivat itsensä jaj myös työväenliik­keen
tarkotusperien hyväksi. Mut­ta
ajatelkaamme mikä olisi seuraus,,
jos lapset joutuisivat'ajamaan sel­laisia
: tarkotusperiä koko nuoruu­den
innolla, jotka vain olisivat heiU
Ie turmioksi. -Siksipä tämän kysy­myksen
pitäisikin olla meille työ­väenluokan
jäsenille suuresta mer­kityksestä;
Mutta sitähän sitä u-sein
vainisanotaan,' että kun saisi
niille edes leipää; Näinollen onkin
välttämätöntä opettaa lapsia johon­kin
järjestelmälliseen askarteluun,
eikä se saa olla kaikki kaikessa, et.
tä ei mitään väliä mitenkä, kun vain
aika kuluu. Silloin kun lapset jo
nuoresta oppivat • aikansa kulutta­maan
jotakin tehdäkseen, ei aikui­senakaan
kehittäminen,, tule niin yli­voimaiseksi
j a rasittavaksi. Ja van- ,
hemmat, jos kukaan, voivat tässä
asiassa parhaiten vaikuttaa lapsiinsa.
Ei tällä ole tarkdtettu sitä, etteikö
lapset^saisi leikkiä, mutta sitä että
lapsille opetettaisiin muutakin, ci
vain vallatonta leikkiä.
Neljäs päivä hnhtikuuta on pit­kästä
aikaa vapaa ohjelmailtama
Vancouverin suomalaisella haalilla.
Tämä iltama tulee varmasti olemaan
kehittävä tilaisuus, joten kannattaa
tulla vapaasti * istumaan ja viettä­mään
sunnuntai-iltaa.
Tosi tuU siitä meidän Vancouve­rin
» voimisteluseurasta viimeinkin,
sillä jo saatiin kokoon sellainen
joukko, että kyUHsitä katselee. Ja
eikä taida erittäin paljon olla har-jottelemistakaan.
Ovathan «y^f:
jan nuoret miehet, joksikin kaikki
jo saaneet jonkunlaistavhadotusta-—.
Voimistelulla onkin suuri merkitys
ihmiselämäUe,. sillä synnyttäähan
voimistelu ihmisessä voimakkuutta,
ja on sinänsä suurena, vastakohtana
kaikille sellaisille menetelmille, J»*-
ka vaikuttavat ihmisruumiiseen va­hingoittavasti.
Voimistelu onkin
siis pidettävä suurimerkityksellisena.