1930-11-01-04 |
Previous | 4 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Lkuantainav marraskV 1 p:nä — Sat., Nov, 1 i l 3 m Li No. 258 iity proletariaatin ja köyhäin farmarien etuvartion, Kommunistisen Puolueen jäseneks VEHDYS KOLMETOISTA VUOTIAALLE Eläköön maailman vallankuinous! 6 :nnen piirin äNo. 9 Port Arthur, Ont. Imperialistinen Canada neuvostovastaisen taloudellisen saarron ja hyökkäys-varustelun osana (Jatkoa ensimälseltä sivulta.) :MM!!i!in!fn!i.i!Jii!iiiiHii!iiinini!iiit;niniiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniii imme Canadalaisen porvariston pääomasijoitukset Canadassa ovat $10,877,- 000.000 eli 65.2 pros. ja ulkomai.sta yhteensä 34.8 pros. Ei ole siis epäilystäkään siitä etteikö canadalai-nen porvaristo olisi isäntä talossaan. Canadalaiset pääoman .sijoitukset ulkomail'a, tanamik. 1 p. 1930 tilastojen mukaan jakaantuivat seuraavasti: g « < •ij '13 a ? o 3 g r g 5 ä i i - y II p p 5 ^11 P I jatkuvan ja sitkeän luokkataistelun kan- | I nalla ole\'ia työväenluokan tovereita | i Ja Vapauden lukijoita | SS. ^ P Ä i i i u r a l l i l l _ .Sainsi Ki!itc'.~ , Aii;ii ••Anni, Anni O i - d i i l K i l i ii FA-d Tynjrilä Ifclir.i i Icino I''anny Xiciiii • iSaiiiii i i<'in;iiu:il;i Hiliii;i Valdi-in yylvia VJii.sa f i l l l d n Si^ U I K . Ml Minnit- \'iilasaari Aune J-illuic . Irene i..in(l(iv'i.-t :\rartLa Saloranta Hauni Leliti.salo Xelta TaniitM-Jenny -Kallio Sylvia Tanner Anni Skehar VAlcn iCuusisto Hilja Ko.skela Aino Hietala Anni Käi*kkäinen Hanna Tynjälä Alma Jacobson Katii Nättinen Sehna Järvi Ester Mäki Martta Koski Naisjaosto, Timmins, Ont. o P: ' -3 Ci at—> * 'O o o u> o M ii3 00 to o o o </> <o 09 to to O o o O) 03 t-3 '<=> O O CO <X> to s 22 •=o o o >t^ ro •g § o o o o o o o o III: I 1 w. P • w </> 2! OI to -7 rf» ä O OI to rf". C3 'Q O rt) o cj o> o B o o >-* o cn o o o o P= o CP o o o o o o M 00 C) OI c 'o in 03 "<p TS o o w o o o ^^ o § o o o o Q o o o ö o o> to -4 O 4U^I Oo o o g § o o ro ^^ CO {A 1^ o> CO -q 5 o o o Q . o o to o s* op ,-3 p o o o o < o o o o • o o o o >- s o i-" i-- CO • ^ OI OI o g s s § 3 o o lo o B t=> o o o in _ - o o o o w o o ^ ooooP 00 •-' 00 o> 01 o VI O s § •g 8 ?iii>iii!in2Miiiiiiiiniiiiiiii>)}njiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiir ja onnittelun VenäjJ^j vallankumouksen 13:sta vuosipäivän johdosta lähettää Border Cityn Naisliiton osaston naiset ToJvos.-a, etlä kaikkien maitten proletaarit voivat pian • y h t y ä Soviet-Uiiioon. OSUUSRUOKALAN KULUTTAJAT Maailman taistelevaa proletariaattia Kehoittaen työläistovereita yhdistä-rnäiin voimansa kaikilla rintamilla. (> •uu-toinii]ita-ala ollen yksi näistä. Meill ä k i n täällä tuloksena yhdistyneen jouk-i onui ruokalamme, joka sikäli ja täydellisemmin kykenee trioitu ijuiviiloniaan, mitä runsaslukuisemmin yb.dif.l^mme sen ympärille, antaen ":aivatuksemme. • M 1 IPPPS1! 49 Third Ave, Box 520 Timmins Nämä numerot osoittavat Canadan ulkomaisten sijoituksien olevan $65,000,000 korkeammat kuin v. 1929, CanadalatsiUa pankeilla haarakonttoreita, kotona ja ulkomaiilla Canadian Bank of Commerce kotoisia, Canadassa jä New Pound-landissa 788, 1 St. Pierressä, 4 Y h dysvalloissa, 1 Cubassa, 1 Mexicossa j a 3 l ä n s i - I n t i a n saarilla. Dominion Bank, kotoisia 137 j a 1 liontoossa Eng., 1 New Yorkissa. iBanque Can. Nationale, kotoisia 583 jä 1 Pariisissa, Ranskassa. Invperial Bank of Canada, kotoisia 202. Bank of Montreal, kotoisia 650 ja 2 Lontoossa Eng., 1 New Yorkls-j sa, 1 Pariisissa Ranska, 7 Mexicossa. Bank of Nova Scotia, kotoisia 29.'» j a 1 Lontoossa, Englan, 3 Ylidys-valloissa, 8 Cubassa, 17 L ä n s i - I n t i an saarilla. Banque Provinclale du Canada, kotoisia 333. The Royal Bank öf Canada, ko- ' toisia 830, 1 New Yorkissa, 1 L o n - tossa Eng.. 1 Espanjassa, 1 P a r i i^ sissa Fanska, 43 Cubassa, 26 Etelä- Amerikansa. 27 L ä n s i - I n t i a n saarilla. Bank of Toronto, kotoisia 199. "VVeyburn Security Bank, kotoisia 30 ja • yksityisillä pankeilla yhteensä i 9. Yhteensä on canadalaisilla pan-t keillä 4.223. Edelläolevat tilastot osoittavat että ulkopuolella Ylidysvaltain ja Suur-britannian on Canadan raha-pääoman asioimistot tunkeutuneet pääasiassa Etelä-Amerikan ja latinalaisen Amerikan maihin. Ratkaisevinta osaa tässä näyttelee Royal pankki, jonka kontrollissa olevat ra-hamiehet ovat myöskin ratkaisevassa kontrollissa Canadan perusteollisuuksissa, kuten puutavarateolll-suudessa klvihiillteolllsuude.^sa ja nlkkelli- ja kupariteollisuudessa. Royal pankin sijoitukset etelä-Amerikan maissa ovat pääasla.ssa yleisiin laitoksiin ja öljyrikkauksiin. Nämä seikat mitä .<;elvenimln osoittavat Canadan kapitalismin imperialistisen luonteen ja sen kiinteät suhteet maailman imperialismin sisäisiin ristiriitoihin ja kohtaloon. Yleinen kapitalistisen maavlmanta-loiidcn pula ja sotavarustelut vetää siis Canadan kuoleman kuristuk-t: eensa. vaikkakin Britannia tuotti ulkomailta $360,000,000 arvosta. Argentina otti huomattavan osan Canadan vehnän viennistä Britanniaan, samoin Uu.si Seelanti, Australia .ja I Tanska vehnän, kauran, voin ja raavaslihan viennistä. Yleensä eu-ropalaiset tuontituUit ovat huomattavasti vaikuttaneet Canadan vehnän vientiin. ' K a i k k i nämä yhä elävämmin tuovat „ esiin Canadan imperiahstisen kapitalismin osuuden niistä r i s t i r i i - toista mitkä temmellyttävät ja kärj i s t ä v ä t maailman kapitalismin voimia. Nämä ristiriidat myöskin tulevat | selvästi Ilmi valtakunnan konie- i renssi-ssa, jassa Canadan nykyinen : konservatiivinen hallitus on edus- ' tettund pääministeri Bennettin kautta avoimena imperialistisena hallituksena, joka asettaa Canadan Ijorvariston pyyteet kaikessa etuti-lalle. osoittaen se samalla yhteentörmäystä, jossa ilmenee hajoamLs- ))rosessi brittiläisen imperialismin liittosuhteissa. Äskettäin Canadan parlamentissa hyväk.sytyt tullllisäyk- .set 200 tuontitavaralle ja vielä tul-llmuuto. sprosessln alaisena olevassa 1000 muun tavarala^n käsittelyssä ilmenee, e t t ä kalkki ovat t ä h d ä t t y nä n i i t ä kilpailijoita vastaan (brittiläistä ja yhdysvaltalaista), joiden häviölle joutumista Canadan kotoisilla markkinoilla vaatii Canadan porvariston edut. Tämä tuo esiin p ä ä r i s t i r i i d an mihin Canadan porvaristo on sotkeutunut — n i m i t t ä in samanaikaisesti rajoittaen maahan tuontia jai laajentaen ulosvientiä. Kärkevä taloudellinen tullisota on aseellisen taistelun edelläkävijä. Anglo-amerikalalnen ristiriita pelaa tärkeää osaa. ei siinä ymmär-rykse. ssä että Canada olisi höyhen-töyhtönä näiden kahden maan välillä, mutta koska Canadan imperialistinen kehitys on sidottuna näiden maiden kanssa. Latinalaisessa Amerikassa, mi&sä Canadan imperialistiset edut kasvavat, joutuu se osallistumaan jo ilmltulcssa olevaan kamppailuun brittiläisen ja yhdysvaltalaisen imperialismin välillä. Neuvo5;tovastainen imperialLstineii hyökkä-ys torjuttava Edellä olemme havainneet Canadan porvariston pyyteet, jotka kaikki tapahtuvat Canadan työväenluokan kustannuksella. Neuvostoliitto on proletaariaatln diktatuurin maa, jossa tällä hetkellä .suoritetaan so-sialismin rakentamista viisivuotissuunnitelman "toteuttamisella nel-jä. ssä vuodessa". Vielä siihen saakka kuin viisivuotissuunnitelman laatiminen tuli kysymykseen epäiltiin r y h t y ä ratkaisevaan kapitalististen yrlttelljäin, "kulakkien hävittämiseen'' teollisuudessa ja maaseudulla, koska proletaariaatln valta perustui uuden talouspoUtiikan käyttämiselle vallankumouksen aseene, niin ka-iran kuin oli taattu mahdollisuudet teknillisille välttämättömyyksin^ ja yk-t, ltyl.syrlttellälsyyden ajatusmaailman käytännös-sä, elämiissä ja toiminnassa murtamiselle. "Vitsivuotissuivn-nitelman perustana on sosialismin tpknilllston iierusieiden käytännöss ä rakentaminen, ja pohjistuu sa s l l l ^ leninistiselle vakaumukselle, jota vastaan troi.skilaisuus kohosi, ^ t t ä tämä rakennustyö voidaan suo-l i t t a a Neuvostoliitassa kansainväli, sen tilanteen takaamaan hengäh-dysajan kuluessa. Tämän suunnitelman toteuttamisen tuloksena jää maahan sosialismin täydelliselle toteuttamiselle ja luokkattomaan kommunismiin siirtymiselle välttä-mättömiit ja soveliaat voimat, proletariaatti, ja sen liittolaisena köyh ä - ja keskivarakas talonpoikaisto. Suunnitelma on -siis ankaraa toi- .sen luokan likvidesraamista. Täten jmu-itetaan pois imperialismin sisäinen liittolainen Neuvostohitosta. Juuri tä-stä seikasta johtuu kaikkien imperialismin voimien liittoa- Canadan Kominunistipuolueen Vancouver, B. €. Suomalaiset Ryhnat No.5 jaNoJ r. TERVE ?!?i^^.."^'^^^^^^taiamme uljas, suun Jalkias seuraten murtuu rahavallan muuri. • S. J. Mondin Osasto ViVPAUDEN ASIAMIES JolmKay^ 448 Queen St. W., Toronto, Ont K ä ä n t y k ä ä minun puoleeni kaikissa Vapautta kn.Uv-asioissa. Välitän rahaa, t i k e t t e j ä , kirjallisuutta, y t m y ^ Työläisnaisten Liiton Vancouverin Osasto naisten Sointulan Osasto Työläistoveri! Oletko jo tSannat VapdeD! CpPPELL, ONT. U. Rajala _ . , Hilda ja ^VilJam Rajala J. Syngelmä F. Ollila DUNBLANE, SASK. GIDEON MAUNU MISS JENNIE L A U K K A N E N H. LAUKKANEN T. RANTTILA J. LAHONEN A. KOSKI Liisa Laukkanen Mrs. A. Koski Emil West Mary West M. West Wm. Maunu Wm. Rapakko ' Alex Hatt BELLEVUE, ALTA. Sanna ja Matt Mattson perheineen Fiina Carlson John Suni Otto Vilen Canadan iniprrialistinen luonne tuminen Neuvos-toliittoa ^ vastaan ilmenee sen riippuvaLsuudessa p.^ä-oman ja tavarain ulosvientiin nähden, joka on tiiikasli sidottu maailman kapitalismin ristiriitoihin. Ca- Canadan imperialistit pelaavat joh- "pyhänä ristirotkenä", sotilaallisena provoseerauksena ja taloudellisena saartona'. nadan kauppa v. 1929 oli seuraavaa: ulo.svienti St.120.600,000. tuonti S l . - 249.763,000. Täinä osoittaa että vienti oli $129,163.000 pienemni^ tuontia sonsijaan että edellisinä vuosina on ollut vielä päinvastoin, kohoten v. 1925 korkeimmilleen, oli S387.000.000 ja vielä v. 1928 ollen $184,'000.000. Canadan ulosvienti supistui *ii.s v. 1929—30 ^ Cmaaliskuu-hun mennes.«ä) $243,449.000. mikä, J johtuu pääasla.ssa .seuraavien maan-viljely. stuorteitten viennin la^kemi-tavaa osaa taloudellisen saarron ke-liittämisessä Neuvostoliiton ulkomaa-pasifistit, y.m. osoittavat suorittavansa osansa Neuvostollittovastai-sessa varustautumisessa. Tätä Johtavaa osaa suorittaessaan neuvostovastaisessa varustelussaan Bennettin hallitus itsenäisesti käsitteli "tutkimuksen" Neuvostoliiton , viljan-myyntiä koskevana ja kehitti ominaisen "SeUtyksensä" canadalalsille farmareille, joiden «dessä on n ä l - kiinnyttämisen kautta takavarikoi-tuksi tuleminen ja häädöt, kansainvälisen talouspulan ja- Canadan kapitalismin talouspulan osana kärjistyvän maatalouspulan seurauksena. . Näin ollen on selvää, että sodanjälkeisen kolmannen kauden luhistuvan kapitaUsmiri Ja kohoavan so-siaUsmin väliset risthrildat saavuttavat kiehumapisteen, samanaikaisesti kuin imiJerialLstien keskmäiset ristiriidat johtavat kiehumapisteeseen. Kumpi tapahtuu ensin, ratkaiseva hyökkäyskö Neuvostoliittoa vastaan tai imperialististen valtojen välinen sota? Kummass*akin tapauksessa on työväenluokan tehtävä muuttaa im-sesta: Vehnän $212.771.000. jauhojen j vara-, nafta- ja metallitrustit ovat $19.660.000, juiu^ton .$7.000,009, lihan | mahtavia proletaarisen valtion trus- $4.150.000. Vuonna 1920 oli Cana- {tpja. joiden tuotanto tapahtuu sodan vienti .huomattavasti karjatuot- j siallstlsella yhteistyöllä ja yksistään jteita. mutta nyt kymmenen vuoden j s i i tä .syystä kykenee lähettämään 1 kuluttua sen tuontiin sisältyy voi, markkinoille halvemmalla kum yk-savustettu liha ja lampaanliha. Li-^ sityisten kapitalistien liikkeet. * hakarjan elävänä viennissä Canadan { Kapitalistinen lehdistö.- pyhät kauppa teki ratkaisevan muutoksen miehet, kapitalistimaiden ministerit. kauppaa v.i-staan. Canada ryhtyi pprialistinen sota kansallissodaksi omaa poryaristoaan vastaan Ja val-lankumoukselUsen työläisten Ja talonpoikain hallituksen muodostamiseksi. Tämä tehtä\S. edellyttää työläisten nousemista kapitalistisen talouspulan seurauksia vastaan, kal-vosparoonien, puutavaraparoonien. ja koko rahapääoman voimia vastaan jokapäiväisessä elämässä työtä-teke-vien ja työttömäin rintaman yhte-nälstyttämisellä taistelun pohjalla. toimenpiteisiin "polkumj'yntlä" vastaan, erikoisesti kohdistettuna neu-vostohlllen ja puutavaran maahan tuontia vastaan. Sanva tapahtui "vankltyö" valheryöpyn agitatsionin kautta alkaneella "polkumj'.vnti"- kllhotuksella muissa maissa. Kum-ma. ssnkaan ei ollut mitään muuta kuin luonnolliset tekijät vaikuttamassa. Esim. Neuvostoliiton puuta-v. 1929. Esim. voin vienti Suur-britanntaan hupeni kokonaan ($340), sosiallfasclstit. taantumuksellisten smmattiunioiden johtobyTOkraatit, IMIMiMillUJlJCTl mmi Taisteluterveiset Kaikille työläistovereille ja -toverittarille Lydia Anderson Elin Auvin Helen Jokinen Taimi Pykälä Tyyne Silver Emilia Wallin Martta Kaipainen Laina Möttönen Hilma Hill Helvi Koskinen Senia Jarvis Maiju Pirttinen Aino Touikoniemi Helmi Latva Impi Illberg Anna Silenius Tilda Peltonen Alma Wirtanen Lempi Heinonen Hanna Heikkinen Hanna Leppälä Ida Leppälä . Hanna-Karhan Selma Aho •': Kerttu Pitkämäki M. 'Markkanen; Ida Saarinen Jenny Saarinen Fanny Taipale Kerttu Stolt Hilja Hill Alvi Mäkelä Aino Lahti Elina Koskela Siiri Lahtinen Anna Aro * nni Barck Astrid Sjöman Martta Outinen Hanna ja Akseli Keskinen Martta, E i l a j a K a r l Wikiancl E. Erickson perheineen Helvi Malmstedt A n n i Pajari Anna j a A r v i d K i v i • Helmi j a Wäinö Mahlamäki ^ H i l j a , Sirkka, John ja Emo Lievonen Mr. Einar Rönkä A , . Tupper Maire ja Otto Halme A l v i ja Kalle Mäkelä Hilma .Jokinen ^ , • Hilma, Mauri j a Emil Salminen Minie ja Jalmar Wakkari L y d i a j a A l e x Anderson Ina ja Alex Kekko .Saimi j a Eino Mäki Olga j a Bertha Konttinen August Uusimaa Helen ja John JoKmen Jenny Järvi ' , Ester ja Lauri Tckkala \Valter Wirtanen Ida Wainib • M . Asikainen J . Aalto T. Salo A. ja J . Greenberg Aino Hakulinen Saimi j a N i i l o Palonen Impi, Allan ja Willie Hlbcrpr Emmi ja W. Säilä . L v v l i j a Auer. Merihelmi Reino, Mandi j a Axel Hill . Hilma ja Ensio Karkevuori
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 1, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-11-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301101 |
Description
Title | 1930-11-01-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Lkuantainav marraskV 1 p:nä — Sat., Nov, 1
i l
3
m
Li
No. 258
iity proletariaatin ja köyhäin farmarien etuvartion, Kommunistisen Puolueen jäseneks
VEHDYS
KOLMETOISTA VUOTIAALLE
Eläköön maailman vallankuinous!
6 :nnen piirin äNo. 9
Port Arthur, Ont.
Imperialistinen Canada neuvostovastaisen
taloudellisen saarron ja hyökkäys-varustelun
osana
(Jatkoa ensimälseltä sivulta.)
:MM!!i!in!fn!i.i!Jii!iiiiHii!iiinini!iiit;niniiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniii
imme
Canadalaisen porvariston pääomasijoitukset
Canadassa ovat $10,877,-
000.000 eli 65.2 pros. ja ulkomai.sta
yhteensä 34.8 pros. Ei ole siis epäilystäkään
siitä etteikö canadalai-nen
porvaristo olisi isäntä talossaan.
Canadalaiset pääoman .sijoitukset
ulkomail'a, tanamik. 1 p. 1930 tilastojen
mukaan jakaantuivat seuraavasti:
g « < •ij '13 a
? o 3 g r g 5
ä i i - y II
p p 5 ^11
P
I jatkuvan ja sitkeän luokkataistelun kan- |
I nalla ole\'ia työväenluokan tovereita |
i Ja Vapauden lukijoita |
SS. ^ P
Ä i i i u r a l l i l l _
.Sainsi Ki!itc'.~
, Aii;ii
••Anni,
Anni O i - d i i l K i l i ii
FA-d Tynjrilä
Ifclir.i i Icino
I''anny Xiciiii •
iSaiiiii i i<'in;iiu:il;i
Hiliii;i Valdi-in
yylvia VJii.sa
f i l l l d n Si^ U I K . Ml
Minnit- \'iilasaari
Aune J-illuic
. Irene i..in(l(iv'i.-t
:\rartLa Saloranta
Hauni Leliti.salo
Xelta TaniitM-Jenny
-Kallio
Sylvia Tanner
Anni Skehar
VAlcn iCuusisto
Hilja Ko.skela
Aino Hietala
Anni Käi*kkäinen
Hanna Tynjälä
Alma Jacobson
Katii Nättinen
Sehna Järvi
Ester Mäki
Martta Koski
Naisjaosto, Timmins, Ont.
o
P: '
-3
Ci
at—> *
'O
o
o
u>
o
M
ii3
00
to
o
o
o
>
to -4 O 4U^I Oo o o g § o o ro ^^ CO {A 1^ o> CO -q 5 o o o Q . o o to o s* op ,-3 p o o o o < o o o o • o o o o >- s o i-" i-- CO • ^ OI OI o g s s § 3 o o lo o B t=> o o o in _ - o o o o w o o ^ ooooP 00 •-' 00 o> 01 o VI O s § •g 8 ?iii>iii!in2Miiiiiiiiniiiiiiii>)}njiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiir ja onnittelun VenäjJ^j vallankumouksen 13:sta vuosipäivän johdosta lähettää Border Cityn Naisliiton osaston naiset ToJvos.-a, etlä kaikkien maitten proletaarit voivat pian • y h t y ä Soviet-Uiiioon. OSUUSRUOKALAN KULUTTAJAT Maailman taistelevaa proletariaattia Kehoittaen työläistovereita yhdistä-rnäiin voimansa kaikilla rintamilla. (> •uu-toinii]ita-ala ollen yksi näistä. Meill ä k i n täällä tuloksena yhdistyneen jouk-i onui ruokalamme, joka sikäli ja täydellisemmin kykenee trioitu ijuiviiloniaan, mitä runsaslukuisemmin yb.dif.l^mme sen ympärille, antaen ":aivatuksemme. • M 1 IPPPS1! 49 Third Ave, Box 520 Timmins Nämä numerot osoittavat Canadan ulkomaisten sijoituksien olevan $65,000,000 korkeammat kuin v. 1929, CanadalatsiUa pankeilla haarakonttoreita, kotona ja ulkomaiilla Canadian Bank of Commerce kotoisia, Canadassa jä New Pound-landissa 788, 1 St. Pierressä, 4 Y h dysvalloissa, 1 Cubassa, 1 Mexicossa j a 3 l ä n s i - I n t i a n saarilla. Dominion Bank, kotoisia 137 j a 1 liontoossa Eng., 1 New Yorkissa. iBanque Can. Nationale, kotoisia 583 jä 1 Pariisissa, Ranskassa. Invperial Bank of Canada, kotoisia 202. Bank of Montreal, kotoisia 650 ja 2 Lontoossa Eng., 1 New Yorkls-j sa, 1 Pariisissa Ranska, 7 Mexicossa. Bank of Nova Scotia, kotoisia 29.'» j a 1 Lontoossa, Englan, 3 Ylidys-valloissa, 8 Cubassa, 17 L ä n s i - I n t i an saarilla. Banque Provinclale du Canada, kotoisia 333. The Royal Bank öf Canada, ko- ' toisia 830, 1 New Yorkissa, 1 L o n - tossa Eng.. 1 Espanjassa, 1 P a r i i^ sissa Fanska, 43 Cubassa, 26 Etelä- Amerikansa. 27 L ä n s i - I n t i a n saarilla. Bank of Toronto, kotoisia 199. "VVeyburn Security Bank, kotoisia 30 ja • yksityisillä pankeilla yhteensä i 9. Yhteensä on canadalaisilla pan-t keillä 4.223. Edelläolevat tilastot osoittavat että ulkopuolella Ylidysvaltain ja Suur-britannian on Canadan raha-pääoman asioimistot tunkeutuneet pääasiassa Etelä-Amerikan ja latinalaisen Amerikan maihin. Ratkaisevinta osaa tässä näyttelee Royal pankki, jonka kontrollissa olevat ra-hamiehet ovat myöskin ratkaisevassa kontrollissa Canadan perusteollisuuksissa, kuten puutavarateolll-suudessa klvihiillteolllsuude.^sa ja nlkkelli- ja kupariteollisuudessa. Royal pankin sijoitukset etelä-Amerikan maissa ovat pääasla.ssa yleisiin laitoksiin ja öljyrikkauksiin. Nämä seikat mitä .<;elvenimln osoittavat Canadan kapitalismin imperialistisen luonteen ja sen kiinteät suhteet maailman imperialismin sisäisiin ristiriitoihin ja kohtaloon. Yleinen kapitalistisen maavlmanta-loiidcn pula ja sotavarustelut vetää siis Canadan kuoleman kuristuk-t: eensa. vaikkakin Britannia tuotti ulkomailta $360,000,000 arvosta. Argentina otti huomattavan osan Canadan vehnän viennistä Britanniaan, samoin Uu.si Seelanti, Australia .ja I Tanska vehnän, kauran, voin ja raavaslihan viennistä. Yleensä eu-ropalaiset tuontituUit ovat huomattavasti vaikuttaneet Canadan vehnän vientiin. ' K a i k k i nämä yhä elävämmin tuovat „ esiin Canadan imperiahstisen kapitalismin osuuden niistä r i s t i r i i - toista mitkä temmellyttävät ja kärj i s t ä v ä t maailman kapitalismin voimia. Nämä ristiriidat myöskin tulevat | selvästi Ilmi valtakunnan konie- i renssi-ssa, jassa Canadan nykyinen : konservatiivinen hallitus on edus- ' tettund pääministeri Bennettin kautta avoimena imperialistisena hallituksena, joka asettaa Canadan Ijorvariston pyyteet kaikessa etuti-lalle. osoittaen se samalla yhteentörmäystä, jossa ilmenee hajoamLs- ))rosessi brittiläisen imperialismin liittosuhteissa. Äskettäin Canadan parlamentissa hyväk.sytyt tullllisäyk- .set 200 tuontitavaralle ja vielä tul-llmuuto. sprosessln alaisena olevassa 1000 muun tavarala^n käsittelyssä ilmenee, e t t ä kalkki ovat t ä h d ä t t y nä n i i t ä kilpailijoita vastaan (brittiläistä ja yhdysvaltalaista), joiden häviölle joutumista Canadan kotoisilla markkinoilla vaatii Canadan porvariston edut. Tämä tuo esiin p ä ä r i s t i r i i d an mihin Canadan porvaristo on sotkeutunut — n i m i t t ä in samanaikaisesti rajoittaen maahan tuontia jai laajentaen ulosvientiä. Kärkevä taloudellinen tullisota on aseellisen taistelun edelläkävijä. Anglo-amerikalalnen ristiriita pelaa tärkeää osaa. ei siinä ymmär-rykse. ssä että Canada olisi höyhen-töyhtönä näiden kahden maan välillä, mutta koska Canadan imperialistinen kehitys on sidottuna näiden maiden kanssa. Latinalaisessa Amerikassa, mi&sä Canadan imperialistiset edut kasvavat, joutuu se osallistumaan jo ilmltulcssa olevaan kamppailuun brittiläisen ja yhdysvaltalaisen imperialismin välillä. Neuvo5;tovastainen imperialLstineii hyökkä-ys torjuttava Edellä olemme havainneet Canadan porvariston pyyteet, jotka kaikki tapahtuvat Canadan työväenluokan kustannuksella. Neuvostoliitto on proletaariaatln diktatuurin maa, jossa tällä hetkellä .suoritetaan so-sialismin rakentamista viisivuotissuunnitelman "toteuttamisella nel-jä. ssä vuodessa". Vielä siihen saakka kuin viisivuotissuunnitelman laatiminen tuli kysymykseen epäiltiin r y h t y ä ratkaisevaan kapitalististen yrlttelljäin, "kulakkien hävittämiseen'' teollisuudessa ja maaseudulla, koska proletaariaatln valta perustui uuden talouspoUtiikan käyttämiselle vallankumouksen aseene, niin ka-iran kuin oli taattu mahdollisuudet teknillisille välttämättömyyksin^ ja yk-t, ltyl.syrlttellälsyyden ajatusmaailman käytännös-sä, elämiissä ja toiminnassa murtamiselle. "Vitsivuotissuivn-nitelman perustana on sosialismin tpknilllston iierusieiden käytännöss ä rakentaminen, ja pohjistuu sa s l l l ^ leninistiselle vakaumukselle, jota vastaan troi.skilaisuus kohosi, ^ t t ä tämä rakennustyö voidaan suo-l i t t a a Neuvostoliitassa kansainväli, sen tilanteen takaamaan hengäh-dysajan kuluessa. Tämän suunnitelman toteuttamisen tuloksena jää maahan sosialismin täydelliselle toteuttamiselle ja luokkattomaan kommunismiin siirtymiselle välttä-mättömiit ja soveliaat voimat, proletariaatti, ja sen liittolaisena köyh ä - ja keskivarakas talonpoikaisto. Suunnitelma on -siis ankaraa toi- .sen luokan likvidesraamista. Täten jmu-itetaan pois imperialismin sisäinen liittolainen Neuvostohitosta. Juuri tä-stä seikasta johtuu kaikkien imperialismin voimien liittoa- Canadan Kominunistipuolueen Vancouver, B. €. Suomalaiset Ryhnat No.5 jaNoJ r. TERVE ?!?i^^.."^'^^^^^^taiamme uljas, suun Jalkias seuraten murtuu rahavallan muuri. • S. J. Mondin Osasto ViVPAUDEN ASIAMIES JolmKay^ 448 Queen St. W., Toronto, Ont K ä ä n t y k ä ä minun puoleeni kaikissa Vapautta kn.Uv-asioissa. Välitän rahaa, t i k e t t e j ä , kirjallisuutta, y t m y ^ Työläisnaisten Liiton Vancouverin Osasto naisten Sointulan Osasto Työläistoveri! Oletko jo tSannat VapdeD! CpPPELL, ONT. U. Rajala _ . , Hilda ja ^VilJam Rajala J. Syngelmä F. Ollila DUNBLANE, SASK. GIDEON MAUNU MISS JENNIE L A U K K A N E N H. LAUKKANEN T. RANTTILA J. LAHONEN A. KOSKI Liisa Laukkanen Mrs. A. Koski Emil West Mary West M. West Wm. Maunu Wm. Rapakko ' Alex Hatt BELLEVUE, ALTA. Sanna ja Matt Mattson perheineen Fiina Carlson John Suni Otto Vilen Canadan iniprrialistinen luonne tuminen Neuvos-toliittoa ^ vastaan ilmenee sen riippuvaLsuudessa p.^ä-oman ja tavarain ulosvientiin nähden, joka on tiiikasli sidottu maailman kapitalismin ristiriitoihin. Ca- Canadan imperialistit pelaavat joh- "pyhänä ristirotkenä", sotilaallisena provoseerauksena ja taloudellisena saartona'. nadan kauppa v. 1929 oli seuraavaa: ulo.svienti St.120.600,000. tuonti S l . - 249.763,000. Täinä osoittaa että vienti oli $129,163.000 pienemni^ tuontia sonsijaan että edellisinä vuosina on ollut vielä päinvastoin, kohoten v. 1925 korkeimmilleen, oli S387.000.000 ja vielä v. 1928 ollen $184,'000.000. Canadan ulosvienti supistui *ii.s v. 1929—30 ^ Cmaaliskuu-hun mennes.«ä) $243,449.000. mikä, J johtuu pääasla.ssa .seuraavien maan-viljely. stuorteitten viennin la^kemi-tavaa osaa taloudellisen saarron ke-liittämisessä Neuvostoliiton ulkomaa-pasifistit, y.m. osoittavat suorittavansa osansa Neuvostollittovastai-sessa varustautumisessa. Tätä Johtavaa osaa suorittaessaan neuvostovastaisessa varustelussaan Bennettin hallitus itsenäisesti käsitteli "tutkimuksen" Neuvostoliiton , viljan-myyntiä koskevana ja kehitti ominaisen "SeUtyksensä" canadalalsille farmareille, joiden «dessä on n ä l - kiinnyttämisen kautta takavarikoi-tuksi tuleminen ja häädöt, kansainvälisen talouspulan ja- Canadan kapitalismin talouspulan osana kärjistyvän maatalouspulan seurauksena. . Näin ollen on selvää, että sodanjälkeisen kolmannen kauden luhistuvan kapitaUsmiri Ja kohoavan so-siaUsmin väliset risthrildat saavuttavat kiehumapisteen, samanaikaisesti kuin imiJerialLstien keskmäiset ristiriidat johtavat kiehumapisteeseen. Kumpi tapahtuu ensin, ratkaiseva hyökkäyskö Neuvostoliittoa vastaan tai imperialististen valtojen välinen sota? Kummass*akin tapauksessa on työväenluokan tehtävä muuttaa im-sesta: Vehnän $212.771.000. jauhojen j vara-, nafta- ja metallitrustit ovat $19.660.000, juiu^ton .$7.000,009, lihan | mahtavia proletaarisen valtion trus- $4.150.000. Vuonna 1920 oli Cana- {tpja. joiden tuotanto tapahtuu sodan vienti .huomattavasti karjatuot- j siallstlsella yhteistyöllä ja yksistään jteita. mutta nyt kymmenen vuoden j s i i tä .syystä kykenee lähettämään 1 kuluttua sen tuontiin sisältyy voi, markkinoille halvemmalla kum yk-savustettu liha ja lampaanliha. Li-^ sityisten kapitalistien liikkeet. * hakarjan elävänä viennissä Canadan { Kapitalistinen lehdistö.- pyhät kauppa teki ratkaisevan muutoksen miehet, kapitalistimaiden ministerit. kauppaa v.i-staan. Canada ryhtyi pprialistinen sota kansallissodaksi omaa poryaristoaan vastaan Ja val-lankumoukselUsen työläisten Ja talonpoikain hallituksen muodostamiseksi. Tämä tehtä\S. edellyttää työläisten nousemista kapitalistisen talouspulan seurauksia vastaan, kal-vosparoonien, puutavaraparoonien. ja koko rahapääoman voimia vastaan jokapäiväisessä elämässä työtä-teke-vien ja työttömäin rintaman yhte-nälstyttämisellä taistelun pohjalla. toimenpiteisiin "polkumj'yntlä" vastaan, erikoisesti kohdistettuna neu-vostohlllen ja puutavaran maahan tuontia vastaan. Sanva tapahtui "vankltyö" valheryöpyn agitatsionin kautta alkaneella "polkumj'.vnti"- kllhotuksella muissa maissa. Kum-ma. ssnkaan ei ollut mitään muuta kuin luonnolliset tekijät vaikuttamassa. Esim. Neuvostoliiton puuta-v. 1929. Esim. voin vienti Suur-britanntaan hupeni kokonaan ($340), sosiallfasclstit. taantumuksellisten smmattiunioiden johtobyTOkraatit, IMIMiMillUJlJCTl mmi Taisteluterveiset Kaikille työläistovereille ja -toverittarille Lydia Anderson Elin Auvin Helen Jokinen Taimi Pykälä Tyyne Silver Emilia Wallin Martta Kaipainen Laina Möttönen Hilma Hill Helvi Koskinen Senia Jarvis Maiju Pirttinen Aino Touikoniemi Helmi Latva Impi Illberg Anna Silenius Tilda Peltonen Alma Wirtanen Lempi Heinonen Hanna Heikkinen Hanna Leppälä Ida Leppälä . Hanna-Karhan Selma Aho •': Kerttu Pitkämäki M. 'Markkanen; Ida Saarinen Jenny Saarinen Fanny Taipale Kerttu Stolt Hilja Hill Alvi Mäkelä Aino Lahti Elina Koskela Siiri Lahtinen Anna Aro * nni Barck Astrid Sjöman Martta Outinen Hanna ja Akseli Keskinen Martta, E i l a j a K a r l Wikiancl E. Erickson perheineen Helvi Malmstedt A n n i Pajari Anna j a A r v i d K i v i • Helmi j a Wäinö Mahlamäki ^ H i l j a , Sirkka, John ja Emo Lievonen Mr. Einar Rönkä A , . Tupper Maire ja Otto Halme A l v i ja Kalle Mäkelä Hilma .Jokinen ^ , • Hilma, Mauri j a Emil Salminen Minie ja Jalmar Wakkari L y d i a j a A l e x Anderson Ina ja Alex Kekko .Saimi j a Eino Mäki Olga j a Bertha Konttinen August Uusimaa Helen ja John JoKmen Jenny Järvi ' , Ester ja Lauri Tckkala \Valter Wirtanen Ida Wainib • M . Asikainen J . Aalto T. Salo A. ja J . Greenberg Aino Hakulinen Saimi j a N i i l o Palonen Impi, Allan ja Willie Hlbcrpr Emmi ja W. Säilä . L v v l i j a Auer. Merihelmi Reino, Mandi j a Axel Hill . Hilma ja Ensio Karkevuori |