Vapaus, November 1, 1930

              Sivu 4 Lkuantainav marraskV 1 p:nä — Sat., Nov, 1
i l
3
m
Li
No. 258
iity proletariaatin ja köyhäin farmarien etuvartion, Kommunistisen Puolueen jäseneks
VEHDYS
KOLMETOISTA VUOTIAALLE
Eläköön maailman vallankuinous!
6 :nnen piirin äNo. 9
Port Arthur, Ont.
Imperialistinen Canada neuvostovastaisen
taloudellisen saarron ja hyökkäys-varustelun
osana
(Jatkoa ensimälseltä sivulta.)
:MM!!i!in!fn!i.i!Jii!iiiiHii!iiinini!iiit;niniiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniii
imme
Canadalaisen porvariston pääoma­sijoitukset
Canadassa ovat $10,877,-
000.000 eli 65.2 pros. ja ulkomai.sta
yhteensä 34.8 pros. Ei ole siis epäi­lystäkään
siitä etteikö canadalai-nen
porvaristo olisi isäntä talossaan.
Canadalaiset pääoman .sijoitukset
ulkomail'a, tanamik. 1 p. 1930 tilas­tojen
mukaan jakaantuivat seuraa­vasti:
g « < •ij '13 a
? o 3 g r g 5
ä i i - y II
p p 5 ^11
P
I jatkuvan ja sitkeän luokkataistelun kan- |
I nalla ole\'ia työväenluokan tovereita |
i Ja Vapauden lukijoita |
SS. ^ P
Ä i i i u r a l l i l l _
.Sainsi Ki!itc'.~
, Aii;ii
••Anni,
Anni O i - d i i l K i l i ii
FA-d Tynjrilä
Ifclir.i i Icino
I''anny Xiciiii •
iSaiiiii i i<'in;iiu:il;i
Hiliii;i Valdi-in
yylvia VJii.sa
f i l l l d n Si^ U I K . Ml
Minnit- \'iilasaari
Aune J-illuic
. Irene i..in(l(iv'i.-t
:\rartLa Saloranta
Hauni Leliti.salo
Xelta TaniitM-Jenny
-Kallio
Sylvia Tanner
Anni Skehar
VAlcn iCuusisto
Hilja Ko.skela
Aino Hietala
Anni Käi*kkäinen
Hanna Tynjälä
Alma Jacobson
Katii Nättinen
Sehna Järvi
Ester Mäki
Martta Koski
Naisjaosto, Timmins, Ont.
o
P: '
-3
Ci
at—> *
'O
o
o
u>
o
M
ii3
00
to
o
o
o
</>
<o
09
to
to
O
o
o
O)
03
t-3
'<=>
O
O
CO
<X>
to s
22 •=o o o
>t^ ro •g § o o
o o
o o
o o
III: I
1 w. P •
w </> 2!
OI to -7 rf» ä
O OI to rf".
C3 'Q O rt)
o cj o> o B
o o >-* o cn
o o o o P=
o CP o o
o o o o
M
00 C) OI c
'o in 03 "<p TS
o o w o
o o ^^ o § o o o
o Q o
o o ö o
o> to
-4 O
4U^I Oo
o o
g §
o o
ro
^^ CO {A 1^
o> CO -q 5
o o o Q .
o o to o s* op ,-3 p
o o o o <
o o o o •
o o o o
>- s
o i-" i-- CO •
^ OI OI o
g s s § 3
o o lo o B
t=> o o o in
_ - o o o o w
o o ^ ooooP
00 •-'
00 o>
01 o
VI O s §
•g 8
?iii>iii!in2Miiiiiiiiniiiiiiii>)}njiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiir
ja onnittelun VenäjJ^j vallankumouksen
13:sta vuosipäivän johdosta
lähettää
Border Cityn Naisliiton osaston
naiset
ToJvos.-a, etlä kaikkien maitten proletaarit voivat pian
• y h t y ä Soviet-Uiiioon.
OSUUSRUOKALAN
KULUTTAJAT
Maailman taistelevaa
proletariaattia
Kehoittaen työläistovereita yhdistä-rnäiin
voimansa kaikilla rintamilla.
(> •uu-toinii]ita-ala ollen yksi näistä. Meil­l
ä k i n täällä tuloksena yhdistyneen jouk-i
onui ruokalamme, joka sikäli
ja täydellisemmin kykenee
trioitu ijuiviiloniaan, mitä runsaslukuisem­min
yb.dif.l^mme sen ympärille, antaen
":aivatuksemme. • M
1 IPPPS1!
49 Third Ave, Box 520 Timmins
Nämä numerot osoittavat Cana­dan
ulkomaisten sijoituksien olevan
$65,000,000 korkeammat kuin v. 1929,
CanadalatsiUa pankeilla haarakont­toreita,
kotona ja ulkomaiilla
Canadian Bank of Commerce ko­toisia,
Canadassa jä New Pound-landissa
788, 1 St. Pierressä, 4 Y h ­dysvalloissa,
1 Cubassa, 1 Mexicossa
j a 3 l ä n s i - I n t i a n saarilla.
Dominion Bank, kotoisia 137 j a 1
liontoossa Eng., 1 New Yorkissa.
iBanque Can. Nationale, kotoisia
583 jä 1 Pariisissa, Ranskassa.
Invperial Bank of Canada, kotoisia
202.
Bank of Montreal, kotoisia 650
ja 2 Lontoossa Eng., 1 New Yorkls-j
sa, 1 Pariisissa Ranska, 7 Mexicossa.
Bank of Nova Scotia, kotoisia 29.'»
j a 1 Lontoossa, Englan, 3 Ylidys-valloissa,
8 Cubassa, 17 L ä n s i - I n t i an
saarilla.
Banque Provinclale du Canada,
kotoisia 333.
The Royal Bank öf Canada, ko-
' toisia 830, 1 New Yorkissa, 1 L o n -
tossa Eng.. 1 Espanjassa, 1 P a r i i^
sissa Fanska, 43 Cubassa, 26 Etelä-
Amerikansa. 27 L ä n s i - I n t i a n saarilla.
Bank of Toronto, kotoisia 199.
"VVeyburn Security Bank, kotoisia
30 ja • yksityisillä pankeilla yhteensä
i 9. Yhteensä on canadalaisilla pan-t
keillä 4.223.
Edelläolevat tilastot osoittavat et­tä
ulkopuolella Ylidysvaltain ja
Suur-britannian on Canadan raha-pääoman
asioimistot tunkeutuneet
pääasiassa Etelä-Amerikan ja lati­nalaisen
Amerikan maihin. Ratkai­sevinta
osaa tässä näyttelee Royal
pankki, jonka kontrollissa olevat ra-hamiehet
ovat myöskin ratkaisevas­sa
kontrollissa Canadan perusteol­lisuuksissa,
kuten puutavarateolll-suudessa
klvihiillteolllsuude.^sa ja
nlkkelli- ja kupariteollisuudessa.
Royal pankin sijoitukset etelä-Ame­rikan
maissa ovat pääasla.ssa ylei­siin
laitoksiin ja öljyrikkauksiin.
Nämä seikat mitä .<;elvenimln osoit­tavat
Canadan kapitalismin impe­rialistisen
luonteen ja sen kiinteät
suhteet maailman imperialismin si­säisiin
ristiriitoihin ja kohtaloon.
Yleinen kapitalistisen maavlmanta-loiidcn
pula ja sotavarustelut vetää
siis Canadan kuoleman kuristuk-t:
eensa.
vaikkakin Britannia tuotti ulkomail­ta
$360,000,000 arvosta. Argentina
otti huomattavan osan Canadan
vehnän viennistä Britanniaan, sa­moin
Uu.si Seelanti, Australia .ja I
Tanska vehnän, kauran, voin ja
raavaslihan viennistä. Yleensä eu-ropalaiset
tuontituUit ovat huomat­tavasti
vaikuttaneet Canadan veh­nän
vientiin. '
K a i k k i nämä yhä elävämmin tuo­vat
„ esiin Canadan imperiahstisen
kapitalismin osuuden niistä r i s t i r i i -
toista mitkä temmellyttävät ja kär­j
i s t ä v ä t maailman kapitalismin voi­mia.
Nämä ristiriidat myöskin tulevat |
selvästi Ilmi valtakunnan konie- i
renssi-ssa, jassa Canadan nykyinen :
konservatiivinen hallitus on edus- '
tettund pääministeri Bennettin
kautta avoimena imperialistisena
hallituksena, joka asettaa Canadan
Ijorvariston pyyteet kaikessa etuti-lalle.
osoittaen se samalla yhteen­törmäystä,
jossa ilmenee hajoamLs-
))rosessi brittiläisen imperialismin
liittosuhteissa. Äskettäin Canadan
parlamentissa hyväk.sytyt tullllisäyk-
.set 200 tuontitavaralle ja vielä tul-llmuuto.
sprosessln alaisena olevassa
1000 muun tavarala^n käsittelyssä
ilmenee, e t t ä kalkki ovat t ä h d ä t t y nä
n i i t ä kilpailijoita vastaan (britti­läistä
ja yhdysvaltalaista), joiden
häviölle joutumista Canadan kotoi­silla
markkinoilla vaatii Canadan
porvariston edut. Tämä tuo esiin
p ä ä r i s t i r i i d an mihin Canadan por­varisto
on sotkeutunut — n i m i t t ä in
samanaikaisesti rajoittaen maahan
tuontia jai laajentaen ulosvientiä.
Kärkevä taloudellinen tullisota on
aseellisen taistelun edelläkävijä.
Anglo-amerikalalnen ristiriita pe­laa
tärkeää osaa. ei siinä ymmär-rykse.
ssä että Canada olisi höyhen-töyhtönä
näiden kahden maan vä­lillä,
mutta koska Canadan impe­rialistinen
kehitys on sidottuna näi­den
maiden kanssa. Latinalaisessa
Amerikassa, mi&sä Canadan impe­rialistiset
edut kasvavat, joutuu se
osallistumaan jo ilmltulcssa olevaan
kamppailuun brittiläisen ja yhdys­valtalaisen
imperialismin välillä.
Neuvo5;tovastainen imperialLstineii
hyökkä-ys torjuttava
Edellä olemme havainneet Cana­dan
porvariston pyyteet, jotka kaik­ki
tapahtuvat Canadan työväenluo­kan
kustannuksella. Neuvostoliitto
on proletaariaatln diktatuurin maa,
jossa tällä hetkellä .suoritetaan so-sialismin
rakentamista viisivuotis­suunnitelman
"toteuttamisella nel-jä.
ssä vuodessa". Vielä siihen saak­ka
kuin viisivuotissuunnitelman laa­timinen
tuli kysymykseen epäiltiin
r y h t y ä ratkaisevaan kapitalististen
yrlttelljäin, "kulakkien hävittämi­seen''
teollisuudessa ja maaseudulla,
koska proletaariaatln valta perustui
uuden talouspoUtiikan käyttämiselle
vallankumouksen aseene, niin ka-iran
kuin oli taattu mahdollisuudet tek­nillisille
välttämättömyyksin^ ja yk-t,
ltyl.syrlttellälsyyden ajatusmaailman
käytännös-sä, elämiissä ja toimin­nassa
murtamiselle. "Vitsivuotissuivn-nitelman
perustana on sosialismin
tpknilllston iierusieiden käytännös­s
ä rakentaminen, ja pohjistuu sa
s l l l ^ leninistiselle vakaumukselle,
jota vastaan troi.skilaisuus kohosi,
^ t t ä tämä rakennustyö voidaan suo-l
i t t a a Neuvostoliitassa kansainväli,
sen tilanteen takaamaan hengäh-dysajan
kuluessa. Tämän suunni­telman
toteuttamisen tuloksena jää
maahan sosialismin täydelliselle to­teuttamiselle
ja luokkattomaan
kommunismiin siirtymiselle välttä-mättömiit
ja soveliaat voimat, pro­letariaatti,
ja sen liittolaisena köy­h
ä - ja keskivarakas talonpoikaisto.
Suunnitelma on -siis ankaraa toi-
.sen luokan likvidesraamista. Täten
jmu-itetaan pois imperialismin si­säinen
liittolainen Neuvostohitosta.
Juuri tä-stä seikasta johtuu kaik­kien
imperialismin voimien liittoa-
Canadan Kominunistipuolueen
Vancouver, B. €.
Suomalaiset Ryhnat
No.5 jaNoJ
r.
TERVE
?!?i^^.."^'^^^^^^taiamme uljas, suun
Jalkias seuraten murtuu rahavallan
muuri. •
S. J. Mondin Osasto
ViVPAUDEN ASIAMIES
JolmKay^
448 Queen St. W., Toronto, Ont
K ä ä n t y k ä ä minun puoleeni kaikissa Vapautta kn.Uv-asioissa.
Välitän rahaa, t i k e t t e j ä , kirjallisuutta, y t m y ^
Työläisnaisten Liiton
Vancouverin Osasto
naisten
Sointulan Osasto
Työläistoveri! Oletko jo tSannat VapdeD!
CpPPELL, ONT.
U. Rajala _ . ,
Hilda ja ^VilJam Rajala
J. Syngelmä
F. Ollila
DUNBLANE, SASK.
GIDEON MAUNU
MISS JENNIE
L A U K K A N E N
H. LAUKKANEN
T. RANTTILA
J. LAHONEN
A. KOSKI
Liisa Laukkanen
Mrs. A. Koski
Emil West
Mary West
M. West
Wm. Maunu
Wm. Rapakko '
Alex Hatt
BELLEVUE, ALTA.
Sanna ja Matt Mattson
perheineen
Fiina Carlson
John Suni
Otto Vilen
Canadan iniprrialistinen luonne tuminen Neuvos-toliittoa ^ vastaan
ilmenee sen riippuvaLsuudessa p.^ä-oman
ja tavarain ulosvientiin näh­den,
joka on tiiikasli sidottu maa­ilman
kapitalismin ristiriitoihin. Ca- Canadan imperialistit pelaavat joh-
"pyhänä ristirotkenä", sotilaallisena
provoseerauksena ja taloudellisena
saartona'.
nadan kauppa v. 1929 oli seuraavaa:
ulo.svienti St.120.600,000. tuonti S l . -
249.763,000. Täinä osoittaa että
vienti oli $129,163.000 pienemni^
tuontia sonsijaan että edellisinä vuo­sina
on ollut vielä päinvastoin, ko­hoten
v. 1925 korkeimmilleen, oli
S387.000.000 ja vielä v. 1928 ollen
$184,'000.000. Canadan ulosvienti su­pistui
*ii.s v. 1929—30 ^ Cmaaliskuu-hun
mennes.«ä) $243,449.000. mikä,
J johtuu pääasla.ssa .seuraavien maan-viljely.
stuorteitten viennin la^kemi-tavaa
osaa taloudellisen saarron ke-liittämisessä
Neuvostoliiton ulkomaa-pasifistit,
y.m. osoittavat suorit­tavansa
osansa Neuvostollittovastai-sessa
varustautumisessa. Tätä Joh­tavaa
osaa suorittaessaan neuvosto­vastaisessa
varustelussaan Bennet­tin
hallitus itsenäisesti käsitteli "tut­kimuksen"
Neuvostoliiton , viljan-myyntiä
koskevana ja kehitti omi­naisen
"SeUtyksensä" canadalalsille
farmareille, joiden «dessä on n ä l -
kiinnyttämisen kautta takavarikoi-tuksi
tuleminen ja häädöt, kansain­välisen
talouspulan ja- Canadan ka­pitalismin
talouspulan osana kär­jistyvän
maatalouspulan seurauk­sena.
.
Näin ollen on selvää, että sodan­jälkeisen
kolmannen kauden luhis­tuvan
kapitaUsmiri Ja kohoavan so-siaUsmin
väliset risthrildat saavutta­vat
kiehumapisteen, samanaikaisesti
kuin imiJerialLstien keskmäiset ris­tiriidat
johtavat kiehumapisteeseen.
Kumpi tapahtuu ensin, ratkaiseva
hyökkäyskö Neuvostoliittoa vastaan
tai imperialististen valtojen välinen
sota? Kummass*akin tapauksessa on
työväenluokan tehtävä muuttaa im-sesta:
Vehnän $212.771.000. jauhojen j vara-, nafta- ja metallitrustit ovat
$19.660.000, juiu^ton .$7.000,009, lihan | mahtavia proletaarisen valtion trus-
$4.150.000. Vuonna 1920 oli Cana- {tpja. joiden tuotanto tapahtuu so­dan
vienti .huomattavasti karjatuot- j siallstlsella yhteistyöllä ja yksistään
jteita. mutta nyt kymmenen vuoden j s i i tä .syystä kykenee lähettämään
1 kuluttua sen tuontiin sisältyy voi, markkinoille halvemmalla kum yk-savustettu
liha ja lampaanliha. Li-^ sityisten kapitalistien liikkeet. *
hakarjan elävänä viennissä Canadan { Kapitalistinen lehdistö.- pyhät
kauppa teki ratkaisevan muutoksen miehet, kapitalistimaiden ministerit.
kauppaa v.i-staan. Canada ryhtyi pprialistinen sota kansallissodaksi
omaa poryaristoaan vastaan Ja val-lankumoukselUsen
työläisten Ja ta­lonpoikain
hallituksen muodostami­seksi.
Tämä tehtä\S. edellyttää työ­läisten
nousemista kapitalistisen ta­louspulan
seurauksia vastaan, kal-vosparoonien,
puutavaraparoonien. ja
koko rahapääoman voimia vastaan
jokapäiväisessä elämässä työtä-teke-vien
ja työttömäin rintaman yhte-nälstyttämisellä
taistelun pohjalla.
toimenpiteisiin "polkumj'yntlä" vas­taan,
erikoisesti kohdistettuna neu-vostohlllen
ja puutavaran maahan
tuontia vastaan. Sanva tapahtui
"vankltyö" valheryöpyn agitatsionin
kautta alkaneella "polkumj'.vnti"-
kllhotuksella muissa maissa. Kum-ma.
ssnkaan ei ollut mitään muuta
kuin luonnolliset tekijät vaikutta­massa.
Esim. Neuvostoliiton puuta-v.
1929. Esim. voin vienti Suur-britanntaan
hupeni kokonaan ($340),
sosiallfasclstit. taantumuksellisten
smmattiunioiden johtobyTOkraatit,
IMIMiMillUJlJCTl mmi
Taisteluterveiset
Kaikille
työläistovereille ja -toverittarille
Lydia Anderson
Elin Auvin
Helen Jokinen
Taimi Pykälä
Tyyne Silver
Emilia Wallin
Martta Kaipainen
Laina Möttönen
Hilma Hill
Helvi Koskinen
Senia Jarvis
Maiju Pirttinen
Aino Touikoniemi
Helmi Latva
Impi Illberg
Anna Silenius
Tilda Peltonen
Alma Wirtanen
Lempi Heinonen
Hanna Heikkinen
Hanna Leppälä
Ida Leppälä .
Hanna-Karhan
Selma Aho •':
Kerttu Pitkämäki
M. 'Markkanen;
Ida Saarinen
Jenny Saarinen
Fanny Taipale
Kerttu Stolt
Hilja Hill
Alvi Mäkelä
Aino Lahti
Elina Koskela
Siiri Lahtinen
Anna Aro
* nni Barck
Astrid Sjöman
Martta Outinen
Hanna ja Akseli Keskinen
Martta, E i l a j a K a r l Wikiancl
E. Erickson perheineen
Helvi Malmstedt
A n n i Pajari
Anna j a A r v i d K i v i •
Helmi j a Wäinö Mahlamäki ^
H i l j a , Sirkka, John ja Emo Lievonen
Mr. Einar Rönkä
A , . Tupper
Maire ja Otto Halme
A l v i ja Kalle Mäkelä
Hilma .Jokinen ^ , •
Hilma, Mauri j a Emil Salminen
Minie ja Jalmar Wakkari
L y d i a j a A l e x Anderson
Ina ja Alex Kekko
.Saimi j a Eino Mäki
Olga j a Bertha Konttinen
August Uusimaa
Helen ja John JoKmen
Jenny Järvi ' ,
Ester ja Lauri Tckkala
\Valter Wirtanen
Ida Wainib •
M . Asikainen
J . Aalto
T. Salo
A. ja J . Greenberg
Aino Hakulinen
Saimi j a N i i l o Palonen
Impi, Allan ja Willie Hlbcrpr
Emmi ja W. Säilä .
L v v l i j a Auer. Merihelmi
Reino, Mandi j a Axel Hill .
Hilma ja Ensio Karkevuori