Vapaus, November 1, 1930

              XeuTOitoIiiton suurenmoista sosiä-iiätkta
rakennustyötä, on sen tie­ttävä
mvSs niisiä vaikeuksista
l rL-tiriitaisuuksista, joita ilme-
[ee 5ea sosialistisen talouden k^-
iiitykessä.
Xeuvostoliiton vaikeudet johtu-
,.jt vanhasta
Lauantaina, marrask. 1 p:nä — Sat., Nov. 1
rustaulumista osallistumalla aktii­visesti
tähän työhön, salaamalla
totuutta sosialistisen rakennustyön
onnistuneisuudesta, levittämällä
III » a i i v v . " * " " - J " — —
perinnöstä," &ääriÄ
alituksen jälkeensä jättäneitä
maan
kulturelliseöta ja
taloude
jen järjestämisestä kollektiiviselle
potjalle, joka on
.uuri tehtävä, jne. Mutta ne m
iohlu^at siitä, että sosialistinen ra­kennustyö,
joka pois jtiuriha&ka--
pitalismin viimeisetkin jätteet j a
rislavallankumouksen viimeisfet tli-kipylväät
maaseuduilta, häviiiäen
kulakit luokkana, saa osakseen hur-vastarintaä
kapitalististen ai- jaa -
nesten taholta. Äskettäin päivän
Taloon tullut vastavallankiimödk
sfllihen sabotaashi on liitossa u l ­komaisen
sabotaashin kanssa; neu-vostokoneistossa
löydetään tuiritael-tniieita
ja byrokraattisia aineksia,
jotka auttavat kulakkien i-ajua
terroristista taistelua maatalouden
kollektivisointia vastaan. Ryazant-imn
ja hänen kanssarikollistensa
todistukset selvästi osöttavat min­kälaisilla
rikollisilla ttietiettielyillä
tastavallankumoukseiifsel pojrväri-spesialistit
ovat esim. päättäneet
saada epäkuntoon irUbkätaväirain
jaon kaupunkien väestölle, sfe on
lyöväenluokalle, ja ajaa työläiset
nälänhätään.
Miten sosialistisen rakennustyön
sisäiset viholliset koettavat kaikin
keinoin ehkäistä sen edistystä, ku­vastuu
edelleen "Työtätekeväin
Talonpoikain Puolueen" toimiii.
nasta, jonka valtiollinen poliisi ön
Bkelläin löytänyt.
Luokkataistelu Neuvostoliitossa
on tullut entistään jännitetymmäk-il.
Tämä jännittyneisyys johtuu
sosialistisen hyökkäyksen laajen
lumisesta kaikilla rintamilla. Se
on erottamattomana osana kulak­kien
luokkana hävittämisestä. Se
ituu siitä tosiseikasta, että kapi­talistiset
ainekset epätoivon vim-liialla
vastustavat sosialismin edis-traistä
ja niin ollen heidän omaa
sukupuuttoon hävittämistääh, .
Sitäpaitsi pahentaa vaikeuksia
.Neuvostoliiton kapitälistinteh yni-paristo,
naapurimaat. Nama vai­keudet
johtuvat sosialistisen ta-loussysteemin
ja kapitalistisen ta-loussysteemin
välisistä sovittamat-
Ibmista vastakohdista, jotka pahen­tuvat
sitä mukaa kuin sosialistinen
rakennustyö edistyy j a kapitalisti-iien
järjestelmä rappeutuu. Nämä
uurentuvat ja perusteeltaan sovit­tamattomat
ristiriidat ilmenevät ra-
"ubsa neuvostovastaisissa kamp-
"anjoissa ja epätoivoisissa yriiyk-;
"ssä yhteisen rintamah sääihiäeksi
pitalististen maitten kesken.
Joukkbjeh, luovan yrityksen
ja innostuksen kautta —
mik^Urksven voittamiseen
Näitteh vaikeuksien voittamiseksi '^'aiheita, suurentamalla sosialistisen
rakennustyön vaikeudet Neuvosto­liiton
vihollisten etujen mukaisesti,
esittämällä joukkojen eteen val­heellisia
tunnuksia, kuten kansan­valtaisuus
ja taloudellinen deniQ-kratia
tarkoluksella kylvää pasifis­tisia
harhakäsitteitä ja johdattaa
työläiset pois valiankumoukselli-seita
polulta tehdäkseen niistä
kansainvälisen finanssipääoman
tahdottomia välikappaleita neuvos­tovastaisessa
rintamassa.
Riistäjät ja heidän fascisiluv^s-taiset
agenttinsa ovat mvös taiste-j
a t k a a NeitvÖstoIiiton Kommunisti­nen
Pubiue sosialistista hyökkäys­tään-
k a i k k i a kapitalistisia ainek­sia
vastaan kautta linjan, murtaa
räuttoj^liaäh luokkavihoUiseh
••- , • -o '-«ii • V a s M K l u t s o i A j ä armotta taistelee
illisesta takapajuisuudesta,, «O-, 6 m i ^ i ; T ^ ä n olevia
.iaadenen P ^ ^ « ^ - M | ^ y ^ ^ Tämän ho^evis-
„«.albuden täydelhfeeslav-uudel- i V - - i t ^ W m : i * L^
«lykseh yhtenä osana on
suunnattoman - * ^ ^ 1 ^ " ^ " „ . »«^iHsoiminen
vaHankunioi$c8elliseen toimintaan
kapitalistisia aineksia vastaan,
joukkojen jiiavan alotekyvyn ja it-seiöittiibhaä
ipdistäminen, mikä on
ta katastrofista. Samoin tänä päi­vänä
kansainvälisellä työväenluo­kalla
ja työtätekevillä farmareilla
ja talonpojilla on proletaarisessa
vallankumouksessa tie vapautua va­kavammasta
taloudellisesta kriisis­tä
mitä tähän saakka tunnetaan.
Työtätekevien joukkojen sympatia
sosialistista rakennustyötä kohtaan
on jatkuvasti kasvamassa. Alati
suurenevat osat, ovat käsittämässä,
että ainoastaan proletaarinen val­lankumous
kommunististen puolu­eitten
johdolla voi olla vapautus-keinona
vallitsevasta kriisistä, ja
Neuvoja pohsaoUvälta
jän bolshevikit seurasivat tehdes-että
tämä on tävsin vhdenniukais- l^iiiin viimeisiä valmisteluita valla-
Juhliessanmie Bolshevikivallan-kumouksen
kolmattatoista vuosi­juhlaa
siinä ymmärryksessä, että
me näitten vuosijuhlain-avulla val-mistaninie
tämän maan proletari­aattia
proletaarisen vallankumouk­sen
suorittamiseen tässä maassa,
oji meidän kiinnitettävä tarkka huo­mio
siihen periaatteeseen, strate­giaan
ja taktiikkaan, se on vallan­kumouksen
taiteeseen, jota Venä-perin-
tärkeätä. Kautta linjan on lamassa sosialistista rakennustyötä
käynnissä laaja itseärvostelun ryn- vastaan rahastamalla ja järjtestä-täys
' yirkavaltaisuutta vastaan ja "'^''^ vastavallankumouksellisia
kehnojen ainesten puhdistamiseksi rvhmiä Neuvostoliitossa. Neuvos-poJB
KallitiiiolUsista laitoksista ja
osuusliikkeistä. Iskubrigadiliike ja
äbsiäiistiilen kilpailu ön yhden
vuoden kuluessa tullut joukkoliik­keeksi
ja siinä o n huomattavissa
suurenmoinen muutos Lokakuun
vallankumouksen kolmannentoista I
vuosipäivän yhteydessä. Tähän
liikkeeseen kuuluu sisäisiä reser­vejä,
joitten toiminnalla ja mobi­lisoimisella
on j o poistettu lukui­sia
puutteeltisuiiksia. Iskubrigadi­liike
j ä äöäialistisen kilpailun l i i ­ke
.ylettyvät kaupungeista maakyliin
j ä . tehtaista kollektiivisille far­meille.
Samaan aikaan on neuvostohalli­tus,
ryhtynyt voimaperäisiin toi­menpiteisiin
vapautuakseen työläis­ten
ruokavarastoja koskevista vai­keuksista
(se organisoi suuria kar-jäitaimiejä,
siiiiria maitotalouksia
y.m.). Nämä vaikeudet tullaan
voittamaan, aivan samaten kuin
leipäkysymyskin on ratkaistu.
Nämä. vaikeudet voitetaan leni­niläisen
Kommunistisen Puolueen
ohjauksen ja johdon avulla. Puo­lueen,
joka väsymättömän ja itse-uhraavan:
työn avulla ja armotto­malla
taistelulla kahdella rinta­malla
—; oikeisto-opportunismia
V a s t a a n , , ' j o k a on päävaara, ja
myös *yäseitiimisto''-syrj äpyrkimyk-s
i g vastaan —' • ohjaa sosialismin
rakentamista ja, ji>itää riveissään
l i i j a n . kiirin. Se menftslyksellinen
tvÖ,'vjöiika Piiblue on tähän saak­k
a ; s u o r i t t a n u t , lisää > suuresti sen
v a i t c u t u s V a l t a a kauputijgin ja itiaa-sekidun
ty&läisten kieskuudessä se­kä
te3sefe sen aiseman entistään lu-jemniaksi
ja paremmaksi.
tohallituksen valppauden paljasta­missa
sabotaashijärjestöissä, jär­jestöissä,
joitten larkoluksena oli
kukistaa neuvostovalta ja murska­ta
sen taloudellinen perusta, oli
sellaisia menshevikejä kuten Ba-zarov,
Zuklianov, Sokovski sekä
nmita yhdessä vastavallankumouk­sellisten
professoreitten Kondratje-
\'in, Ryazantzevin ja muitten kans­sa,
jotka kaikki harjottivat työtään
ulkomaisilta kapitalisteilta saa*
miensa rahain avulla poliittisessa
liitossa kansainvälisen sosialide­mokratian
kanssa.
Sellainen on pankki- ja osake-pörssikapitalistien,
sosiali^ascismin
ja kirkon, samoin kuin porvarilli­sen
tieteenkin yhteisrintama sosia­listista
rakennustyötä, Neuvosto­liiton
olemassaoloa vastaan.
Neuvostoliiton puolustami­nen
— Vallankumoukselli­nen
taistelu kapitalisti­sissa
maissa
Lokakuun voitokkaan vallanku­mouksen
vuosipäivä on maailman
työläisten vallankumouksellinen
juhla, jonka yhteydessä ne veres­tävät
muistiinsa proletariaatin dik­tatuurin
saavutuksia, joista he saa­vat
uutta rohkeutta ja innostusta
taistelussa kapilalistiluokan kukis­tamiseksi
sekä uutta luottamusta
sosialismiin. Vallankumoukselliset
työläiset aina ovat valmiit autta
ta heidän omain etujensa kanssa.
Taistelussa osillaisvaatinuiksien-sa
puolesta, taistelussa jokapäiväi­sestä
leivästä, palkanalennuksia ja
kapitalistista nälkiinny ttämisoff en-siiviä
vastaan, yhteiskunnallista va­kuutusta,
työttömyysavustusta ja
•vakuutusta vastaan suunnattujen
hyökkäysten vastustamiseksi, työtä­tekevien
farmarien ja talonpoikain
taistelussa perikatoa ja maanomis-tajain,
koronkislcuroitlen, pank­kien,
kauppiaiden ja raliaylimyslöu
riistoa vastaan, opitaan sama ope­tus,
ja ?e on, että ainostaan ka­pitalistisen
järjestelmän väkivaltai­nen
tuhoaminen kommunistipuolu­een
johdolla muodostaa vallanku­mouksellisen
tien työläisten ja ta­lonpoikain
aseman lopulliseen pa­rantamiseen.
Työläiset ja talonpo­jat
ovat selvemmin ja selvemmin
tulemassa jokapäiväisissä taisteluis­saan
tuntemaan eri maitten sosia-listipuolueilteh
kavalan j a vasta­vallankumouksellisen
luonteen.
Näissä taisteluissa jokapäiväisestä
leivästä vallankumouksellisen pro­letariaatin
ja työtätekevien farmä-reitten
ja talonpoikain yhtenäisyys
kasvaa ja on. lujittumassa.
Jokapäiväisten taisteluitten käy­minen,
taloudellisten ja poliittis­ten
taisteluiden toisiinsa sitominen,
poliittisten joukkolakkojen järjes­täminen
tulee luomaan edellytyk­set
kommunistipuolueiden edessä
olevan pääkysymyksen, työväenluo­kan
enemmistön voittamisen, to­teuttamiselle.
Lokakuun vallanku-,
mous, joka on kansainvälineri koe
Leninin proletaarista vallankumo­usta
koskevan teorian oikeudesta,
on tällä kertaa johtavana majak-vaan
valtataisteluun ryhl/essään.
.Alempana julkaisenmie Venäjän
l)()lslievikipuolueen suuren johta­jan,
toveri Leilin in kirjot ukseii,
"\eiivoja poissaolevalta", jonka
liäti kirjotti lokakuun 8 p:nä, siis
minitamaa viikkoa ennen Bolshe-vikivallankumousta
puohietovereil-lecn.
Koreuskin kätvrieii vaanies-maan
työväenluokan isänmaan so- kana lyöväenluokan valtavissa lais-sialistisla
rakennustyötä sekä puo- teluissa.
Kapitalismin taistelu sosia­listista
rakennustyötä
•t" vastaan
ov
Tavarain puutteesta johtuvat yai-udet
ovat perusluonteeltaan tyk-ään
toisenlaisia kuin mitä ka-italislisten
maitten vastoinVäymi-ovat.
Neuvostoliitossa ilmene-vastoinkäymiset,
jotka johtu-at
suunnattoman suuresta tava-ain
kysynnän lisääntymisestä ja
avarain puutteesta, ovat kasvami-aiheuttamia
vaikeuksia, joihin
tyy niitten ratkaisumahdolli-
"us: sitävastoin ovat johtavat ka-italistiset
maat seisahduksesta jä
appeutumisesla johtuvain vdlke-lasien
pyörteissä. Porvaristo ja
sialidemokraatit iloitsevat maini-nlaisista
Neuvostoliiton vaikeuk.
«*a ja puhuvat niistä lehdissään
'in suurennetuin termein. Jos
"n- tuotannon indeksiluku on
Ollakin yksikköjä alapuolella 5-
otissuunnitelman suuria numei
vniin he heti puhuvat köka
unniielman luhistumisesta. Mut-he
näyitävät "unhottavan", että
^Tiotissuunnitelman alkuperäiset
" i f i joita sbäialifascistit viel^
"si sitten pitivät hulluutena ja
aneena, ovat tähän mennessä-tiil-f
ylitetyiksi kaikilla aloiUa.v
Kansainvälinen proletariaatti ter-
'>a ilolla sitä armotonta itse-ostelua,
minkä avulla k a i k ki
«teellisuudet ja vajayaisuUdfei
M&in ja niitä vastaan tai^el>
n Neuvostoliitossa, ja jota Nfeö-
Poluton viholliset käyttävät rtcl-
'a päämääriään varten. Kan-
"^alinen proletariaatti näkee
•«uksia vastaan käytetyssä ar-
'^«omassa ja julkisessa t a i s t e l u s -
uuden aseen, jota käytetään
-'»eiussa lujan leninistisen Un-
Pnolesta Nettv<««rfiitofi k b » -
=tisessa Puolueessa.
Kansainvälinen taloudellinen
kriisi ja Neuvostoliiton viisivuotis­suunnitelma
antavat uuden sysäyk­sen
imperialistiselle taistelulle, jo­ka
Oh ollut käynnissä kolmetoista
vubita ierfläisihe sekaantumiskei-noinensa,
taloudellisena saartona,
taloudellisen ja poliittisen kanna­tuksen
ja rahallisen tuen antami­sena
vastavallankumouksellisille
ryhmille. Kansainvälisen kapita­lismin
pelko Neavostotasavaltain
Liiton taloudellisen lujittumisen
edessä ja viisivuotissuunnitelman,
joka tulee stiuresti kiihottamaan
työtätekevien joukkojen liikehti­mistä
kapitalistisissa maissa vallan-kumpuksen
puolelle, aiheuttama
pelko sosialifascistien keskuudes­sa,
tekee heidän etunsa entistä
(enemmän yhdenmukaisiksi ja saat­tavat
he yhä lähemmäksi toisiaan
neuvostovastaisessa hyökkäyksessä.
Sarja kansainvälisiä parjausryntä-j^^
iä jä ristiretkiä työläisten val­tiota
vastaan, paavillisesta risti-;
retkestä aina toisen kansainvälisen
Neuvbäitoliittoa vastaan hyökkäyk-keeh
Iciihottävaan vetoomukseen
sääk^;^ j a nykyinen kansainvälinen
taistelu n.k. venäläistä markkinain
tnivihaittista ja venäläistä pakko­työtä
vdsfäart y.m. paljastavat kiin-teäti
aatteellisen yhtgjsrintaman so­sialistista
i-akennustyötä vastaan,
jo1cä, johtaa järjestelmällisesti l i -
säattfyväan jä suoranaiseen soti-läaili^
ieen ^ -valmentautumiseen so­taan
^feuvostotasavaltain Liittoa
yastaan. Tätä valmentautumista
kannattavat Msialifascistit aktiivi­sesti.
Sosialidemokraatit tarmok­kaasti
lukevat Briandin neuvosto­vastaisia
blokia; brittiläinen im-pek-
iälistti ja sen MacDonaldin
hallitud niitä aktiivisimmin tukee
ja.kannattaa fascistisen Rumanian
sotilaaUisia valmisteluja Neuvosto-'
liittoa vastaan (brittiläinen meri-vöiinien
näytös Mustallamerellä).
Kaikkien maiden sosialifascistit
ovat eturiveissä entistä uhkaavam-l
ä ^ ^ ks^Btiitittikds^ Neuv4^ o -
Uittoa vastaan.. He kiihottavat va-lustamaan
sitä kaikin keinoin.
Luqkkatietoiset työläiset tekevät
tämän myös tämän vuoden mar­raskuun
7 päivänä.
Lokakuun vallankumouksen kol­mastoista
vuosipäivä vietetään ai­kana,
jolloin enään ei yksinomaan
riitä solidaarisuuden julistaminen
työläisien valtiota kohtaan sym­paattisten
inielenosotusten kautta.
Työväenluokan kohtalo kaikkialla
maailmassa on nyt enemmän kuin
koskaan sidottu Lokakuun vallan­kumouksen
asiaan. Jokainen onnis­tuminen
sosialistisen rakennustyön
alalla on kansainvälisen proletari­aatin
voitto; jokainen epäonnistu­minen
on isku kaikkien maitten
työläisten elinehtoja vastaan. Sa­mat
voimat, jotka uhkaavat pirstoa
sosialistisen rakennustyön Neuvos­toliitossa
vakoilun, sabotaashin ja
boikotin kautta ja tuhota maan so­dan
avulla, ovat myös iskemässä
kerta toisensa jälkeen kapitalisti­sen
maailman sekä siirtomaiden
kaupunkiert ja maaseudun työläisiä
vastaan.
Täten Neuvostoliiton puolustami­nen
työläisten taholta, on tulemas­sa
vhä enemmän näitten omien
elinehtojen puolustustaisteluksi.
Neuvostoliiton puolustaminen mer­kitsee
myös proletariaatin puolus­tautumista
kapitalistista nälkiinnyt-tämishyökkäystä,
palkkainalentius
ta ja työttömyyttä, fascistisen dik­tatuurin
harj ottamaa terroria vas­taan.
-
Lokakuun vallankumouksen ope­tukset
saavat uuden ja suuremman
merkityksen kansainväliselle prole%
tariaatille nyt, jolloin vallanku­mouksellinen
mieliala on nouse­massa
työväenliikkeessä ja jolloin
suuret luokkain keskeiset taistelut
ovat puhkeamassa.
Lokakuun vallankumouksen vuo­sijuhlaa
vietetään tänä vuonna an­karan
taloudellisen pulakauden,
kaikkia kaupunkien ja maaseudun
työläisiä köyhdyttävän joukkotyöt­tömyyden
vallitessa. Ne miljoonat,
joihin tämä tilanne koskee, etsivät
tietä vapautuakseen tästä tilantees­ta,
tietä, joka on täydelleen vas­takkainen
porvariston etsimälte
tielle. Vuonna 1917 venäläinferi
proletariaatti ja työtätekevä talon-poikaisto
löysi proletaarisessa val­lankumouksensa
keinon vapäUtua
imperialistisen sodan aiheuttamas-
. Proletariaatin ja työtätekevien
farmareitten ja talonpoikain tais­telu
oman proletaarisen vallanku­mouksensa
suorittamiseksi on pa­ras
keino puolustaa Neuvostoliiton
sosialistista rakennu-styötä.
Miljoonat sorretut ja riistetyt
ovat kaikkialla maailmassa rientä­mässä
Lokakuun voitokkaan val­lankumouksen
lipun, neuvo.stojen
viirin juurelle. Neuvostolippu hul­muaa
yli 60*miljoonaa henkeä kä­sittävän
alueen yli Kiinassa. Tä­mä
alue laajenee ja on pitämässä
puolen.sa huolimatta kiinalaisen
vastavallankumouk.sen raivokkaista
hyökkäyksistä ja imperialistien se­kaantumisesta.
Miljoonat työtätekevät farmarit
ja talonpojat ovat nyt jo liikcliti-inässä;
toiset miljoonat tulevat
seuraamaan niitä. Samaan aikaan
neuvostotunnukset oval valtaamas­sa
työtätekevien joukkojen «ydä-niet
ja aivot kapitalistisissa maissa,
missä vallitsevan järje.stelmän pc
rustukset ovat yhä enemmän Iiilii.?-'
tumassa taloudellisen ja poliitti­sen
kriisin seurauksena. Yli neljä
ja puoli miljoonaa saksalaista työ­läistä
äänesti valtiopäivävaaleis.sa
kommunistista puoluetta, joka tais­telee
Neuvosto-Saksan puolesta, jo­ka
Vaalitaistelunsa aikana piirsi,
lippuunsa Saksan marraskuun seit­semännen
päivän tunnuksen. Toi-
.«et miljoonat työlälekeviä miehiä
ja naisia tulee seuraamaan heidän
esimerkkiään .Sak«as.«a: työläiset
jotka ovat olleet sosialifasfislieii
valheiden ja fasciiftien demajrogian
uhreja. Venäläisten lyöläislr-n e^aj-merkki
on tienviittana ja päämää­ränä
miljoonilla työtätekevillä
miehillä ja naisilla kaikissa kapi­talistisissa
maissa, kaikissa siirto­ja
puolsiirlomaissa.
Marraskuun 7 päivä on vallan­kumouksellisen
taistelun päivä.
sa Leninin henkeä täytyi hänen
pysytellä pois asiain välittömästä
johdosta ja kirjeiden avulla neu­voa
|>akopaIkastaMh puoluetoverei­taan.
Leninin kirjntus kuuluu:
"Minä kirjotan näitä rivejä lo­kakuun
it p:nä ilman suuriakaan
liiiveiia, että ne saapuisivat Pie­tarissa
olevien toverien käsiin lo­kakuun
9 prään inennes.sä. Oii
malido!Ii.<ia, että nämä rivit sna-piival
liian myöhään pohjoisten
Meuvoslojoii kongressia varten, mi­kä
on jäljestetty pidettäväksi lo­kakuun
10 p. Siitä hiiolimatla an­nan
neuvoni miehenä, joka on
poi.-isa tapahtumien tärkeimmällä
jiaikalla, luottaen siihen, että Pie­tarin
ja sen y.mpäristön työläisten
j a sotilaiden taistelu, minkä pi­täisi
tapahtua pian, ei ole vielä'
alkanut.
Kaikki valta täytyy siirtyä neu­vostoille
— tämä on selvää. Sa­manaikaisesti
tulee olla eittämät­tömän
selvänä kaikille bolshevi­keille,
että vdlankumouksellinen
proletaarinen valta (eli bolshevis-linen
vaha, mikä on nyt aivan
sama asia) on vakuuteltu kaikkien
työläisien ja riistettyjen joukkojen
lämpimimmästä sympatiasta j a ja-k.-
imattoihasta kannatuksesta - kaut­ta
inaailnian, erilläinkin sotivissa
maissa ja Venäjän talonpoikaisluo-kan
keskuudessa. Nämä totuudet
ov.il liian hyvin tunnettuja ja liian
kauan olleet näytteillä, joten niihin
ei kannata kiinnittää laajempaa
huomiota.
Toiselta puolen on tarpeellista
käsitellä laajasti sitä tosiseikkaa,
eitä mahdollisesti useampi kuin
yksi toveri ei ota täydellisesti huo­mioon,
ellä neuvostojen vallat^
kaappaus tarkoiltaa nyt välttämäl-tömä.
sti aseellista kapinaa. Tuntuu
siltä, e4lä tämän oli.si pitänyt olla
itsestään sejvä asia, mutta kaikki
eivät ole vielä käsittäneet .sitä täy-
!. dellisesli. Kieltäytyä aseeMiseata
kapinasta nyt, merkilseisi bol.she^
vismin päätunnuslauseesla ("Kaik­ki
valta neuvf>;,toille") luopumis­ta
sekä myöskin luopumista kai­kesta
vallankumouk.sellisesta työ­väenluokan
kansainvälisyydestä.
Multa aseellinen kapina on eri­koinen
pnliiuisen tai.slelun muoto,
Sc on erikoisten sääntöjen alai­nen,
joita on syvällisesli harkitta­va.
Karl Marx ilmaisi tämän aja­tuksen
erikoisella .•selvyydellä kun
hän sanoi, eitä 'aseellinen kapina,
kuten sodankävntikin, on taidet­t
a ' .
Tämän taiteen pääsäännöt mää­ritteli
Marx seuraavasti:
1) -Milloinkaan ei saa leikkiä
kapinalla, mutta kun se kerran
aletaan, on varmasti tiedettävä, et­tä
on mentävä löppäun asti.
2) Ratkaisevalle paikalle on
ratkaisevalla hetkellä koottava suu­ri
ylivoima, sillä muutoin viholli­nen,
joka on paremmin valmistu­nut
ja paremmin järjestynyt, tu­hoaa
kapinalliset.
'^) Kuu k a p i n a kerran on alet­tu,
on toimittava mitä suurimmal­la
päättävyydellä ja - heti siirryt­tävä
fiyökkäyfcseen. 'Puolustus on
aseellisen kapinan kuolema.'
4 > On pyrittävä yllättämään v i ­hollinen,
löydettävä hetki, jolloin
sen joukot ovat hajallaan.
5) Joka.päivä (jos on kysymys
diktatuurin kokemus Venäjällä on
osotldnut havainnollisesti niille,
jotka eivät osaa ajatella tai joit;
Ien ei ole tarvinnut mietiskellä
käsilläolevaa kysymystä, että pro­letariaatin
ehdoton keskitys ja mi­tä
ankarin kuri on yhtenä porva­ristosta"
saatavan voiton perusehto­na.
! Tähän useasti pysähdytään'. Mut-a
ei läheskään riiltäväsii inietiä-ellä.
mitä se merkitsee? Missä
olosuliteis^ä "".s^ nialjd6}liöta?
EikS pitäisi"'iieuvostovältalle ja
liolshevikeille säestää mitä vaka-
I
yhdestä kaupungista, voi sanoa:
joka tunti) on pyrittävä saamaan
edes pieniä menestyksiä pitäen si­ten
yllä keinoilla millä tahansa
'moraalista ylivoimaa'.
Marx oh tehnyt yhteenvedon kai­kista
maailman vallankumousten
ja aseellisten kapinain opetuksista
maailman tiihUetuitUiiian vällanku-moustaktiikkain
mestarin. Dantonin
sanoilla: 'Olkaa rohkeita; olkaa
vieläkin rohkeampiax olkaa aina
rohkeita!'
Sovellutettuna Venäjään loka­kuussa
V. 1917, nämä ohjeet tar­koittavat:
1) Samanaikainen Hyökkäys,
niin äkkinäinen ja nopea kuin
mahdollista, Pietariin sekä sisältä
että ulkoa päin, työväenluokan esi
kaupungeista ja Suomesta, Rääve-
Iistä ja Kronstadtista; koko laivas­ton
hyökkäys; keskitettävä jouk­komme,
joiden lukumäiirä huomat
tavasit ylittää meidän 'porvaris-kaartimme'
(kadettiupseerit), ka­sakka-
yksikköjen y.m. lukumäärän.
2) Meidän kolmen pääjoukkom
hie (laivasto, työläiset ja sotilas
yksiköt) yhdistäminen ensinnäkin
valtaamaan ja sitten säilyttämään
hinnalla millä hyvänsä — (a)
puhelimet; (b) suhkötyslaitokset;
(c) rautatieasemat; (d) sillat.
3) Meidän kaikkein tärkeimmän
'iskujoukkomme' valitseminen työ­läisnuorista
ja merisotilaista; pien
ten osastojen muodostaminen val­taamaan
kaikki tärkeimmät paikat
ja ottamaan osaa kuikkiin ratkai­seviin
toimenpiteisiin, ympäröi­mään
Pietari ja katkaisemaan se
muista kaupungeista; valtaamaan
se laivaston, työläisten ja sotilai­den
yhteisliyökkäyksellä tehtä­vä,
mikä vaatii taidetta ja kolmin­kertaista
uskallusta.
4X Osastojen muodostaminen par-halssia
työläisi.slä, jotka kivääreillä
ja pommeilla aseistettuina tulevat
marssimaan vihollisten 'keskuk­siin'
ja piirittämään ne (kadetti­upseerien
koidut, sähkötys- ja pu-helinkeskukset
j.n.e.), Näidcrt
tunnussanana olkoon:
'Kaaduttava viimeiseen mieheen
ennenkuin laskemme vihollisen me-neniään'
Toivokaamme, että jo» päätetään
ryhtyä kapinaan, sen johtajat tie-tävät
kuinka sovelluttaa käytäntöön
Dantonin ja Marxin suuria ohjeita.
Venäjän vallankumouksen voitto.
Kamoin kuin koko maailman vai-lankumoiIk.
sen voitto, riippuu kah-dcn
tai kolmen päivän taistelusta.''
riuiinau keskityksen'ja
kurin, niin syynä siihe» dii
sinkertaisesli eräät Venajai» liiit«h
rialliset erikoisuudet^ r •^-^^^^i^^-
ToisaahsL bolshevismi syntyi; f i
1903 mitä lujimmalla m a r x i l ^ ^^
den teorian pohjalla. Ja tämim''^^^^
ja vain tämän — yaUankumoul^
sellisen teorian oikeuden on*tON
tanut, ei ainoastaan koko
vuosisadan! yleismaailmallinen
kemus, vqan myöskin erikoii
vallaukuiuoukselUsen 7«|ätdli
harhailun jä' horjiinhänV erehdij
Ien ja pettymysten kokemukset
vinimin analysoimalla syitä, miksi näjällä. Lähes puolen vdbsi^äc
bolshevikit saattoivat kehillää vai- kuluessa, likipitäen viitne
lankumouk^elliselle proletariaatille sadan 40-luvulta 90-luvulle saal
välttämättömän kurin?
Bolshevismi on poliittisen aja­tuksen
suuntana ja poliillisena
puolueena olemassa vuodesta 190.'i.
Ainoastaan bolshevismin historia
/i-o/»o sen olemassaolon kaudelta
voi tyydytläväsli selittää, miksi
bolshevismi on saattanut milä vai-keiiuinissa
olosuhteissa kehillää ja
pysyttää rautaisen .kurin, joka on
vällläinätöii prolelariaalin voitolle.
Ja emien kaikkea, nousee kysy­mys:
millä pysyy yllä prolelariaa­lin
vallankiiinoukscllisrn puolueen
kuri? Millä sitä laikislelaan?
Millä lujitetaan? Ensinnäkih pro
kehittynein ajatus Venäjällä et,fc|.
ahneesti — ennennäkemättömätl.
villin ja lantumukselliseh tsaruk,
min sorron alaisena, oikeaCli,
vallankumouksellisia teoriaa,
ktvix hämmästyttävän innokkaana:
ja - tarkkana jokaista Europ«n..ja
Amerikan "viimeistä: sahaa" tälÖ
alalla. Marxilaisuilden, ainpai)^
oikeana vqllaukumouksellisena teot
viaiia. Venäjä totisesti kärsien saiifi
vntti puolivuosisataisella enneji*
kiiuluinatlomieif kärsiiiiysten jajiifef;
ricn, ennennäkeniältöthäh vällättf
kumouksellisen sankäruudehi UskOf
matloniän tarmon j a altiliv ctsiftf
lelaarised etujoukon tipfoisuudella nän, opetuksen, kuyiändössiäl.köke|^
ja seji uskollisuudella vallanku­mousta
kohtaan,- sen lujuudella, i l -
scuhrautuvaisuudella, sankaruudel­la.
Toiseksi sen taidolla sitoutua,
lähestyä vissis.sä määrä.ssä, jos niin
»aa sanoa, sulautua lyölälekevien
mitä Iaaji<n])i<;n joukkojen kanssa,
ensi kä<lessä proletaarisen, mutta
myöskin ei-prnlelaariscn työtäteke­vän
massan kansja. Kolmanneksi
sillä, että tämän eliijcuikon lolcul-taina
poliilliiien johto toimii oi­kein,
että sen poliittinen strategia
ja taktiikka o<'at oikeita, ehdolla,
että niiiä Ifiäjin massa oman koke­muksensa
nojalla vakuultuuluii
Iästä oikeudesta, liman näitä cli-loja
on mahdotonta toteuttaa ku-•
ria vallankumouksellisessa puolu­eessa,
joka todella kykenee ole­maan
kehittyneimmän luokan puo­lueena
tämän aikoessa kukistaa
porvaristo ja uudestiluoda koko
yhteiskunta. Ilman näitä ehtoja
yritykset luoda kuria kieilämällö-niäsii
muuttuvat "onttoudeksi, ko­rulauseeksi,
irvikuvaksi. Multa,
toisaalta, nämä ehdot eivät saata
syntyä yht'äkkiä. Ne muodostu­vat
vain pitkäaikaisella työllä, ras­kaan
kokemuksen kautta; niiden
niuokkaanluini.sla helpottaa oikea
vallaiikuniouksellinen teoria, joka,
vuorostaan, , ei esiinny dogmina,
vaan lopullisesti muodostuu auio-astan
kiinteässä yhteydessä todella
joukkojen lukemaa ja todella val­lankumouksellisen
liikkeen käy
täniiön kanssa.
Jos holshevi.sini vuosina 1917—
192U, tavattoman vaikeissa olosuh­teissa,
.saattoi kehillää ja mencs-tvksellisesti
toteuttaa milä anka-luii,'
peltyinyst«n, iärkisteluii j ä
ropan kokemtiksen v e r t a i l u n histj^<
rialla. Tsarismin pakottämm
maanpakolaisuuden seuraukserili
vallankuinnuksbllinisnl^yehäjS. onm}-
si X I X vuosisadan t o i s e l l a j i t i o l i s*
kolia sellaiseit kansainvälisten suK*
teiden rikkauden, sellaisen, «rin-omaiseii
ijeloisuuden vallanktimd»
uksnllisen liikkeen y l e i s m a a i l m a l ­listen
muotojen ja teorian suhteeit,
ettei yksikään maa luäatlmaBsa d<
lä ole omannut.
Toisaalla tällä graniittisella t e ö -
reetliaella tiikipöhjalla Byntyni^
bol.^tlievismi eli yiibitoistavuotisetl
(190;5—1917) käytännöllisen h w -
torian, jolla kokemusten r i k k a u ­teen
nähden ei ole vertaista m'aa-.
ilmassa. Sillä yhdessäkään maas­sa
cl olo näinä 15 vuotena koetCti
edes läheskään niin. paljon,.mi|S.
lulec vallankumöukselHseen kdk«s-niukseen,
liikkeen erilaisten, m u o ­tojen,
— laillisen ja jaittoxnait»
raiiliallisen ja' myrskyisän/'maan­alaisen
ja julkisen, ryhmä-joukkoliikkeen,
parlamenttaarise»
ja terroristisen, — vaihtelun Bö-peiileen
ja monimuotoisuuteen. Ei
yhdessäkään maassa ole k e s k i t e t ty
niin lyhyelle ajankohdalle s e l l a i s ­ta
nykyaikaisen yhteiskunnan kaik'
kien luokkien taistelun m u o t o j a -
vivahdusten, mctoodien r i k k a u t t i*
tämän lisäksi taistelun, joka m a oh
takapajuisuuden ja tsarismin . «oi-ron
raskauden vuoksi k y p s y i . e r i l>
täin nopeasti, omaksui erittäia.ih-naasli
ja menestyksellisesti ame-rikalaisen
ja europalaisen p o l i i t t i ­sen
kokemuksen vastaavan "vSi'-
meisen sanan
Yksi bolshevikkien menestyksen perusehdoista
teräksenluja puoluekuri
Otsikossa mainitusta asiasta kir­jotti
toveri Afi//m keväällä 1920,
siis noin kymmenen ja puoli vuot­ta
sitten, kirjasessaan Penikkatauti
seuraavaa: ,
. Varmaankin nyt jo melkein jo­kainen
huomaa, etteivät bolshevi­kit
olisi pysyneet vallassa, kahdes­ta
ja puolesta vuodesta puhumat­takaan,
edes kahta ja puolta kuu
kautta ilman mitä ankarinta, to­della
rautaista kuria puolueessam­me,
ilman sen saamaa täyttä ja
altista lukea Ivöväcnluokan koko
joukon taholta, .s.o. kaikelta siltä,
Järjestäkää voimakkaita mielen-j mitä siinä on ajattelevaa, rehel
osotuksia kaikkialla tvöläisten isän-maan
puolustamiseksi. Muodo.sta-kaa
proletariaatin militanttin<*« yh­teisrintama
alhaalta tehtaista kan-sainväli.
sen porvariston nälkä- ja
sotapolitiikkaa vastaan! Taistelkaa
moninkertaistetuin tarmoin fascis-min
ja sosiälifascismin tuhoami­seksi!
Ilmaiskaa solidaarisuutenne
Kiiilah, Intian, Indo-Kiinan ja
käikinen siirtomaiden vallankumo­uksellisten
taistelijain kanssa! Liit-listä,
uhrauluvaa, vaikutusvaltais­ta,
kykenevää johtamaan tai mu­kaansa
tempaamaan takapajuiset
kerrokset,
lykää Leninin puolueeseen. Kom­munistiseen
Puolueeseen!
Eläköön Neuvostoliitto f
Eläköön sosialistinen rakennus­työ-'
Eläköön kansainvälisen proleta­riaatin
marraskuun 7 päivä!
Proletariaatin diktatuuri on alt-liinta
ja aääliniättömintä uuden
luokan solaa mahtavampaa vihol­lista
vastaan, porvaristoa vastaan,
jonka vastarinnan on kymnienker-taisluttonut
sen kukistaminen vaik­kapa
yhdessäkin maassa ja jonka'
mahtavuuden muodo.staa ei ainoas­taan
kansainvälisen pääoman voi­ma,
porvariston kansainvälisen yh­teyden
voima ja lujuus, vaan
myöskin tottumuksen voima, pih-kutuotannon
voima. Sillä pikku-tuotaritoa
on vielä jäänyt maail-i^
aun valiteltavasti runsaasti, byvin
runsaasti, ja pikkutuotanto synnyt­tää
kapitalismia ja porvaristoa ali­tuiseen,
joka päivä, joka tunti,
luonnonvoimaisesti ja joukkomit-takaavässa.
Kaikista näistä sjistä
on proletariaatin diktatuuri vält­tämätöntä,
ja voitto porvaristosta
on mahdotonta ilman pitkää, sit-löeätä,
epätoivoista, elämästä ja
kuolemana käytyä sotaa, joka vaa­tii
lujuutta, koria, jäykkyyttä, tah­don
taipumattomuaha ja yhteyttä.
Toistan, proletariaatin voittoisan
Ladysmith, B. C.
Yli kymmenen vuotta on Venäjän
kansa rakentanut «oslall.stl;ita yh­teiskuntaa.
Kaikki; vainot ja va.s-tukset
se on jak-sanut voittaa, mi­kä
epäilemättä on vaatinut ra.s-kasta
ja itseuhrautuvaista työ.sken-telyä.
Sillä mitään uutta ei voida
luoda ilman uurastusta ja työtä.
Ei tule se .sillä, kun .sanoo vain,
että: meillä on sosialistinen yhteis­kunta.
Tarvitaan jokainen solu ja
yksikkö toimintaan palkallaan a-si-an
eteen.
Jättiläisaskelln menee rakennus­työ
eteenpäin viLsivuotissuunnltel-man
mukaan, joista .saavutuk.slsta
saamme kuulla lähituleval-suudcs.sa
«ielia kulkeneilta tovereilta.
Historian kuuluisampia miehiä on
Lenin, .sanotaan Canadan kouluhis-toria&
sa. Hän johti Venäjän sor-ta
puolivuotiskaudelta. Myöskin t u l ­laan
kokoukse,ssa käjsitbelemään mut­ta
«lollä mahdollisesti e s i i n t u o t a v in
liikkeen etua ja menesty.stä koskeVlS
kysymyk.siä.
Keholtamme osakkeenomistajlla
runsaslukuisasti saapumaan mainit^
tuun kokoukseen. — V e l v o i t e t t u.
Ontarion ylijäämä pie­nenee
tänä vtionha ,
TORONTO, lökak, 30. — Ontarion
hallituk.scn viskaalivuosi päätt^jr
huomenna ja maakunnan rahaston­hoitajan
raportti annetaan Julkisuu­teen
seuraavien viikkojen aikatt%.
Vaikka maakunnan rahallisesta . tt-lonteesta
ei ole annettu vielä vlrftt-
ILsta selo.stii.sta, uskotaan kuitenklllA
jonkunlai.sen ylijäämän jäävän, l ^ rl
retun kan.san vapauteen tsaarin it- ; Montheith, maakunnan r a t i a s t o n b b lr
' taja, arvioi viime Lstnntokäudella JÄ-tämä.
s.sään puheessa ylijäämän > 1 ^ ,T
'30p:ksi, menoal^ion olless^a ^61,900,000
tulopuolta koskean arvion $64JS£|^-:
000. mutta halHtuisplircistä saa^t
tiedot o.soittavat näiden jaTVfolnttiitt-mcroiden
kohonneen n. 2 m.ilj. dp2-
larilla. Samalla kertaa on ijeldstefiti;^^
että tämän vuoden ylijäämä *t töte
mahdollisesti olemaan iriiln ''<>u^
kuin arviolntinumcrojöi VlRllAen * -
roavalsuus osoittaa, vaikka- V^^e
vuoden ylijäämä oll l2.643.O00,
eevaltiuden ikeen alta. — N ä i n täy-t.
vy sanoa totuus historian lehdillä,
vaikka sc heille on va.steniniellstä.
Sitä vastenmielisyyttä on todista?
ma.ssa työläisten vainot ja va>ngit-
TTcmiset niitä kohtaan, jotka Le­ninin
oppia levittävät. Miten mus­taa
taantumuksellisuutta. Historian
lehdillä tunnu.staa .suurimmaksi ja
jaloimmaksl ja opiksi, mutta käy­tännössä
lyödää sitä alas.
Mutta kulnka-s mimten voLsl olla­kaan,
sillä onhan meillä omistava
luokka ohjälfsLssa, kuten tsaarinklii
aikoina oli. Työläiset nälkäisinä
ja repaleisina joutuvat tämänkin
talven vastaanottamaan. Mutta .se
opettakoon meitä ymmärtämään
mitä meidän tehdä pitää. — T. M .
Timmins
Työläisten ^ u n s m o k a l a n puoli-vuosikokous
tulee pJtlettäväklsl mar­rask.
16 p. 1930 kello 2 j.pp. Timmin-sin
siiomalaLsella haalilla.
Kokouksessa tullaan 'esittainään ti -
11- Ja toimintakertomus kuluneelta
oli suurin m a a k u h n a t i htetöHassa.
P A R I I S I , lokak. 30, — Lakiesitys
Lontoon laivastosopimuksen - n i i d e n -
kohtien vahvistamfseksl. J o t k a K a b s -
ka hyväksyi Lontoossa, t u l l a a n e s i t ­tämään
p a r l a m e n t i l l e h e t i senjäi-keen.
kuii se k o k o o n t u u m a r r a s k u^
4 p:nä. V ^
Samalla k e r t a a ,kun,,tämäf JUUfitlis
on annettu, o n a n n e t t u m:^öskin a i s
lostus. että tämä tdimcnapId^Vei tcile '
millään tavoin v a i k u t t a m a a n tie­kohtiin,
mitkä ovat v i ^ ; tatiukiilB.,
m a t t a R a n s k a n j a I t a l i a n y^i^fc\^-'
R a n s k a Ja I t a l i a e l v f t f ^ j ^ U ä l^
toimintakaudelta. Päättämään tili- y k s i m i e l i s y y t e e n risteilijäbi; tsH^
Ja vastuuvapauden myöntämisestä. veneiden Ya vedenalaisten -rii^S^tX
a s i a n o m a i s i l l e t o i m i t s i j o i l l e k u l u n e e U l mistä koskevassa kysymyksesi ir^-.