Vapaus, November 1, 1930

              No. 257 - 1930 Perjantaina, lokak. 31
Neuvostoliitossa
K h j . C H , . R A P P O P O R T (Moskova).
Seuraavien raskailla ;, - t e b l l i s u u s -
I aloilla rakenteilla 'olevletl^' jältiläis-phtaitten
luettelemlneii t i i v a a Oisa-
I piiilleen v i i s i v u o t i s s u i m h i t e l i n an
j.-iiurten rakennushankkeiden laa-
Ijuutta ja luonnetta. V ,
I ptallisulaUo \^^-'i3^^^^Jf^%T\yS9,t
Ijorosäiin (Uraleilla) tuotanto tulee'
;;Emaan 2,500,000 tonnia. Ensimälset tcva alottamaan työt. kolmas osa
minen ja mittausten suorittaminen
voimalaitosten rakentamiseksi ovat
käynnissä, samaan aikaan k u n pe­rustusten
kaiv^.usty8t kahdelle su-latusumiiUe
on loppuun suoritetta.
Vuoden 1930—31 loppuun mennessä
.kaJi§i • s u l a t u s u u n i a , o n r^keao^tt^fv-va,
seitsemän M a r t i n s - u u n l a o n s a a - '
SOH
liaksi sulatusuunia tulee valmista-
[maan raakaa rautaa jo lokakuun
lensimäLsestä päivästä alkaen. '
kaivostyöstä on s u o r i t e t t a v a n a huo­m
a t t a v a osa , asutuksesta valmistet­tu-
\i
Kuten tiedetään, sijaitsevat nämä j Ensimäinen teolllstuttaniisen jät-
Itehdaslaitokset Magnet-vuoren jmi-1 t i l a i n e n Siberiassa, K u s n e t z k i n t e h -
jKlla, jcssa rautamalmivarastot tä-
[hin .saakka t u t k i t u i l l a a l u e i l l a n o u -
jäcvat 275 miljoonaan tonniin. Lä-jhfliä
maanpintaa on m a i n i o t a m a l -
Imia, sisältäen 62—65 prosenttiin
Irautaa. Magnitogorskin laitoksiin
das, tuUäah r a k e n t a m a a n maailman
r i k k a i m m a n k o v a n h i i l e n alueen kes­k
u s t a a n . ,
Se tulee kykenemään tuottamaan
v u o s i t t a i n 1,100,000 t o n n i a , s.t.s. tä­män
tehtaan tuotanto tulee vastaa-
.*ältyy voimalaitos, joka käy h i i - ! m a a n suurimpia s u l a t t i m o l t a niin
leilä ja kehittää 100,000 k i l o v a t t i a i E u r o p a s s a k u i n A m e r i k a s s a k h i. K u s -
uhkövoimaa, suuret kaivokset, jot- n e t z k i n tehtaalla tulee olemaan 3j
b vuosittain tuottavat 6 m i l j o o n a a tai 4 sulatusuunia j a 15 Mar^in-s- j
tonnia hiiltä.'keir.Killinen koksiteh- uunia. Sen raksnnuskustarmiiksct
das ja kemiallinen tehdas mstallT- nou.sevat 300 miljoonaan ruplaan.
jUlitaan yhteydessä. Tämän m e t a l l i - j Tämä tehdas on suunnattomasta j
tfulatön ja -tehtaan ralcentaminen I.nierkityksestä Siberlalle ja K a s k i -]
(tulee maksamaan noin 750 m l l j o o - j A a s i a l l e sekä K a s a k s t a n i l l e : se luo
jtiaa ruplaa j a yhdessä k e m i a l l i s e n ' p o h j a n kolrsannelle sulattoteoUisuus-ja
muitten laitosten kanssa noin ; keskukselle Neuvostoliitossa yhdessä
[500 miljoonaa ruplaa. , . j D o n i n laakson j a U r a a l i e n kanssa, i
Tämä suuri edesottaminen on e t u - 1 K u s n e t z k i n tehdaslaitoksilla on.
arttoa^emana ja luo pohjaa U r a - käytettävänään h a l p a a hiiltä j a t u -
p n ja Idän voimai)eräiselle ja n o -
IPealie teollistuttamiselle. Suunni-lovat
ne s u l a t t a m a a n U r a a l e i l t a t u ­l
e v an malmin. K u s n e t z k i n j a Magr-
Imaan .sLsältyy Magnitogorskui j n i t o g o r s k h i laitosten yhdistäminon
•ehtaitton laajentaminen niitten \ tekee mahdolliseksi malmin kuljet-luotantokuntoisuuden
saattamiseksi \ t a m i s e n vaunuissa, Jotka paluumat-
K^lJäksi miljoonaksi tonniksi vuo- k a l l a a n voivat viedä hiiltä U r a a -
I c i l l e , joten malmin kuljettaminen
ei tule suuresti lisäämään raa'an
aailmassa. Tällä kertaa työt o v a t ' r a u d a n tuotantokustannuksia.- Nä-ikoisemniin
keskitetyt padon r a - ! m ä kaksi t r u s t i a tulevat tuottamaan
antamiseen: työt asuinrakennusten raakaa rautaa 19 r u p l a a halvem-p-
ssa kalideksaUa uunilla, jolloin
pe omaksuisivat ensi tilan koko
Ei autlanul Appian tie, min partailla orjat,
tuhannet,
lyömällä mahtavan Rooman,
ristiUä riippui,
voitiajain, loistovaunujen kiitäissä
hurraten, /läväislen
verihurmaista kuoleman kujaa.
Ei auttanut, ei' .Suku siinnyt on taas
ja kupinan itu, katkera, kutuna
on kulkenut verestä vereen, povesta poveen.
Kavahtakaa mussoliinit!
Puut'riitä ei puistoissa Rooman
nyt risteiksi Appian tien.
Ei auttanut veri. mi kasteli Pariisin kadul,
tuhunten, jotka Bastiljen kaasi,
jotka huusivat tyrannit alas,
jotka huusivat leipää,
jotka huusivat vapaaksi Ranskan,
kommunardein,
jotka vapauden lipun
nostivat ylpeän Pariisin ylle —^
ja lyöiiin . . .
Ei auttanut, ei!
Taas nousevat Maratit — Martyt,
taas kuohuvat Pariisin kujat.
Kavahtakaa, jotka Bastiljen
taas olette jälleen pystyttäneet.
Kavahtakaa, jotlca giljotiinia
näytätte niille, jotka huutavat leipää,
jotka, huutavat .tyrannit alas,
. jolkaJiuuta)}al vapaaksi Ranskan. _. ; . ,
Ei auttanut lahlari-Suomen.
voittajan kerran., avulla vieralmn aseen,
surman suuri ja surkea niitto —
ne tuhannet, jotka
sen "sankarit'^ lyödyksi saivat.
joita ne kyttäsi kylillä',
joita ne raulutsi inajoista\iiialalista,
joita ne teurasti teillä ja kujilla,
hiljaisuudessa yön — tai päivän,
joita ne sulloi mäkiin ja soihin ,..
nc tuhannet
piinatut piikkiaitojen lakana,
murhatut murjuissa
kauhun vuonna —
ja sitten — vuodesta vuoteen . . .
Ei auttanut, ei:
Ei sammunut punikin siemen.
Veri verestä!-huuto nouseri maasta
ja kyvimenin kerroin ne noussevat voimat,
joille on taistelu cläthän ehto.
jotka edestä aatteensa, vapautensa ^
ovat kaikkehen valmiit . . .
Kavahtakaa, ajan kello jo kaikaa
kiiruhtamaan tilihetkeä suurta,
Iietkeä, joihinka "Lapuan laki'
kelvata saakoon kirjoittajilleen!
Ei auttanut tsaarien,
vuosisatoja paisunut, verinen mahti
ei solmuruoskien soitto,
ei lyijy, ci kaakinpuut,
ei Pietari-Paavalin tvrniäl.
ci Siperian kauhut —
Icaikki —
itsevaltius, loisto, mahti, aateluus —-
kaikki nc kaatui kun aikansa tuli,
kun kuohalui myrsky,
kun vyörähti taine,
kun liikahti massojen maht<iva virta,
kun kansa, nääntyvä nälkään
^ja sortuva vaivaan ja kurjuuteensa,
näki, kuin yli' kuoleman kentän,
viimeisen toivonsa —
taistelun! voiton! '"^ mi
Ja se tapahtui — simkaritaisto , '
^. uJlireiii.i\u
" O i vapaa Venäjin', soi laulu nyt,
kiin luamistyössänsä kansa, kärsinyt kauan,
•sanlcari-innoin ja kieltäymyksin,
nomten ja nostain, '*
rakentaa maataan, linnoitustaan,
turvaksi voittonsa, avuksi toisten,
joilla on vielä se taistelu cessä. ^
Kavahtakaa, jotka valtiomahdin,
miekan ja ruoskan ja pihlcin turvin
riistätte kansalta leivän ja verhon
ja. vapaan ilnum ja turvan ja tuen,
lyöden sen lokaan,
astinlaudaksi alhaisen kaiken.
Kavahiakaa!
Se luokka, se valtio,
missä ne ikänä lienee,
on tuomittu tuhoon!
Kiiruhtakaa!
le tänään heikot, huomenna vahvat,
teis-iä on maailman voima ja mahti
päivinä rauliun •— tai sodan!
A. P.
ImperiialiiiUsen Canadan asema. |
T J i y s l n oivaltaaksemnae Cahadjin
l i e m i n piirissä, t a r v i t a a n vain k i i n ­nittää
huomiota, erälalin seikkoi­h
i n , mitkä osoittavat canadalaisen
k a p i t a l i s m i n voimasuhteet maassa
j a ulkoisissa Imperialistisissa suh­teissa.
Canadan kansallLsrlkkaudot
a r v i o i t i i n tammikuussa. 1930 olevan
$31,450,000,000, johon el sisälly ke­hittämättömät
l u o n n o n r i k k a u d e t,
stuien Unada nieuvostoyasto^
taloudellisen saarnin ja
varustelun osana
k i r j , A. T. ^iiii\ -
Bljöitu&et ulkomailla. ' Ulkoinalsee
pääoman sijoitukset qanada.-isa t am
d.v8val. '$^,845,220,000; S u u r - b r l t a n -
n l a n |2,253.160,000 j a muldczi m a i ­d
e n , $i?48,333,000, e l i yhteeiusä $8,146U
709,000, joka tekeö 19.5 pros. kon<«
nftUlsrlkJcaukslsta.
Pääomasljoltufcjsicn kokonaissuh-tcet
Canadassa, lukuunottamatta
m a a n r i k k a u k s i a , osoittautuivat lam«
m l k . , 1 0 3 0 «sltettyjen t i l a s t o j e n mu
m u t t a kylläkin C a n a d a n pi/rvarisfcon i ' k a a n seuraavaa: •
M i l j o o n i s s a d o l l a r e i s s a ":~
Yhteensä Cäna- Ulkom. B r i t a n - Y h - M u ut
dal. yht. n l a dyav. y i i t .
H a l l i t u k s e n omistamissa j a k u n -
n a l l i s l s s a lal'»k5issa 4450 3 U 0 1340 442 893 5
3250 1689 1685 961 dffl 4S
1300 750 550 122 390 • 38
Paperimassa, paperi Ja p u u -
t a v a r a •• 1170 546 624 61 403 60
92.-) 608 317 113 187 17
990 879 311 54 254 3
2000 1443 557 129 418 10
K a u p p a l a l t o k s l s sa 20'00 1763 237 77 155 5
600 413 187 1'05 6» 13
Yhteensä 16,685 10877 5808 2064 3548 IflS*
f J a t k o a 4 : M .sivulla)
sähkövohnalaitoksen, Dnieprostroyn, TagiUiin j a BakalLui ( U r a a l s i l l a ) sa- luvfcn viiden vuoden aikana. S u u n - ^ tehdaslaitoksia. Täten konctehtait-akentamlseksi
ovat hyvin edisty-| m a i l a tonni k u i n on tähän saakka kehittämän halvan voiman päälle j m o i n k u i n M a r i u p c l i i n (Etelä-Ukral-
'^t; sivutehtaitten j a työpajojen i o l l u t mahdollista. Tähän k o m b i n a a t t i i n k u u l u u tehdas nassa) ja suunnitelmaan slsäitv.
asennustyö: ovat käynnissä; kai-1 Saporoshcn metallisulatto j a - t e h - j k o r k e a s t i jalostettujen metalU-n neen hiiden vuoden kuluttua U -
Nyöt. oKlttaiscsti prospekteeraui?-; das on suurenmoisen teoUisuuskom- | v a h n l s t a m l s t a varten kaikenlaatux-I i»etzkojesSa (keskeisellä mustan mm-
Pö ja osittaisesti kaivosaukkojen ! tainaatin keskus, .joka t u l l a a n r a k e n - j s s t teräkset l u k u u n o t s t t u l n a ; Di3--! l a n alueella).
pttaminen, maanpir.:;.-,;; tasoitta-' tamaan keski-Europan .suurimman prostal-tehtaat, jotka tuottavat 160,- Nl^jhnl T a g U l n tehdas tulee &äyt-
"Työntyi esiin sian pää
^anfin p i i r r o . - —Moskovan " P r a v d a'
ja röhähti" ...
• ( G o g - o l ).
000 t o n n i a sähköprosessin kautta tämään malmia Blagrodat-, Visso-
! v a l m i s t e t t u a terästä, mitä erikoi ^| k a y a - j a L e b j a s h e - v u o r l l t a . Se t u -
Isesti käytetään rakennustöissä ja ; je tuottamaan 1,100,000 t o n n i a V U D -
iLStrumenttien^ vahnistamisessa: raa-
. - • oocT, n ita-manganeesl- sekä r a u t a - E l U k l u m i -
S u o m i antoi nootin S b 5 K : l I e . , ^^^^^^ alumlinltehdas. joka
v u o s i t t a i n tuottaa 15,000 tonnia.
Saporoshen t e h t a i l l a on mainiot
. k e h i t t y m i s e n mahdollisuudet sijal-tcssa?
in D n i e p r - v i r r a n v a r r e l l a suu­ressa
sähköl^toskeskoksessa j a rik­k
a i d e n raaka-ainelähteltten kesfcel-lö.----
8e voi käyttää K i v o l Rogin
m a l m i a j a D o n i n l a a k s o n hiiltä s a ­m
a a n a i k a a n k u i n traktorien v a l ­mistuksessa
j a koneiden r a k e n t a m i ­sessa
käytettävän m e t a l l i n kysyntä
; o n suurenemassa. Saporoshe-trustin
f u u n n i t e l m a n a , o n l a a j e n t a a tuotan­t
o a 2,500.000 t o n n i i n v u o s i t t a i n , Jol­l
o i n se tulee olemaan yksi .•murim-p
i a t e h t a i t a maailmassa. Tämä t e h ­das
on n y t jo r a k e n n u k s e n a l l a ja
s i t t a i n , samaan aikaan kuin sulat-t
i m o i d e n r a k e n t a m i s t a valvova t o i ­misto
arvioi ,että, ottaen huomi-i
o o n arvokkaat rautamalmikerrostu.-
mat N i s h n i T i i l i n tehdas voi myö­h
e m m i n lisätä tuotantoaan 2.500,'uiOB.
t o n n i i n . Tj-Öfc tehtaan rakentamia
ajcisti: "Mitä» perkelehiä «5 ry«sä rypp^ilet, tai kun ma
kanbavalaitcUam fcabmaa»en kallohoos."
h l t e l m l i n sisältyy 1,100,000 tonnin ten, Joitten vuotuinen konetuotan-v
u o t u i n e n tuotanto, joka myöhem-j to on tällä k-srtaa y l i 100 ntUjoo-m
i n on laajennettava 2,500,000 t o n - i n a n r u p l a n ai-voinen, vuotuisen tuo­n
i k s i geoloogisten tutkjmu.sten l u - ! fcannon- arvo tämän viiden vuoden
losten miikalsesti. Lipetakojen t e h - i k u l u t t u a tulee olemaan .«Jeuraavar
t a a t tulevat olemaan tärkeänä te- | K r a ^ n o j e Sormovo 170 miljoonaa
kijänä keskeisen mustan mullan ; r u p l a a , K o l o m n a 230 m i l j o o n a a n i p -
a l u e e n teolUstuttamlsessa ja tulee , l a a , K r a s n l j P r o f i n t e r n 365 m l l -
v a l m l s t a m a a n sitä varten metalk'- joonaa ruplaa, L u g a n s k 125 nailjoo»
j a Ja k e m i a l l i s i a lannotusalneita. | Inaa, K h a r k o v 275 miljoonaa, Ls-
M a r h i p o l i n tehdas tule v a l m i s t a - j h o r a k l 121 miljoonaa,-Ea«:trosteel
m a a n 900,C00 ton. m e t a l l i a v. 1932 1102 miljoonaa, K r a m a t o r s l j Starij
1110 miljoonaa, kärrytehdas T v e r 120
M u i s t a uusista .lulattimoista on miljoonaa, Podolksin konetehdas 135
Kertehfn m e t a l i i k o m b i n a a t t i jo alot- miiJoonaa. Tällainen teollisUustuo-seksl
tullaan- alottajnaan vuotenar- k u l u t t u a lulee kohottamaan tuo-
1930—31 j a tehdas tulee a l o t t a m a a n tantoaan-SfiO.OOO t o n n i i n,
työt j o ••vuonna 1932—33. Uusista s u l a t t l m o l s t a j a tehtaista
S u l a t t i m o l d e n rakennustoimiston puhuttaessa . o n m a i n i t t a v a "Yugos-esityk-
sien mukaan B a k a l l n tehtaiV^
t e n tulee valmistaa 2,500,000 ton­n
i a rautaa vuosittain- B a k a i l n teh­daslaitokset
t u l l a a n r a k e n t a m a a n lä­h
e l l e a r v o k k a i t a k e r r o s t u m i a parasta
m a l m i a , Ja käyttämällä K u s n e t z k in
k o k s i a voivat nämä tuottaa laatu-m
e t a l l i a , j o k a on suuresta toerkl-iykststA
t^aktorifcahtaiHe, yleisiUe
tulee alottamaan t o i m l n t a n m t o u - k o n e t e h t a i l l e , maanvilJelyEiumeteh-k
o k u u n enslmäisenä päivänä, 1932.
j o l l o i n Dnieprostroy myös a l k a a ke­hittämään
sähkövoimaa.
K e s k u s k o m i t e a n päätösten m u k a i -
t a i i l e , lalvarakennusteollisuudeUe ja
maanpuolustukselle.
K e s k u s k o m i t e a n päätöksieo m u ­k
a i s e s t i U^peCzkoJen tehtaitten r a -
sesti tehtaita rakeniietaan Nisbnl ilcentaminen on alettava tämän kn-t
a n u t työt,Ja tämän • v i i d e n vuoden tannon nousu ainoastaan' hefkostl
k u v a s t a a sitä edistystä, joka- Ilme­nee
näitten metalllteolllsuuderi jät­tiläisten
tuotantokyvyssä.
t a l i n " kolmesta uudelleen rakenne-tu-
sta tehtaasta, Djershinsklstäi^
T o m s k i s t a ja Vorocliilovlsta. jotka
v u o n n a 1932—33 tulevat v a l m i s t a -i
m a a n 3,500,000 tonnia, j o k a on y h - !
Viisi surmautunut kai­vosräjähdyksessä
Belgiassa
tä p a l j o n kuin koko maan metalli^
t e o l l i s u u d e n tuotanto viLsi^Tiotis-s
u u n n i t e l m a n alussa.
S u u r i uudelleenrakentamistyö on
m u u t t a m a s s a lukuia!» t e h t a i t a jSt-
C H A R L E R O I , B e l g i a , lokak. 3B. —
V i i s i kaivosmlC5tä s u r m a u t u i tänään
I t u k e h t u m a l l a t u U k l v e n k a a s u u n tääl-
I lä lähistöllä olevassa Fortenaill^-n
tUäistcolilsuuslaitoksUÄi, k u t e n " S e r p I! h i i l i k a i v o k s e s s a t-ai«p"a.h.tuu.nue:ecnu xräajjäah«--
, - - , , „ , , , . . ' ayk.sen jälkeen. A i k a i s e m a s s a t i e d o n -
i M o l o t " fMoskova^sa;; s^- o n s u u - anno.^a s a n o t t i i n m i e s t e n olevan k a -
r e s t l laajentamassa enti.sen valtion
i t a l a t t i m o i d e n - l i i t o n j a l u k u i s i e n ie-n
i n g r a d i l a i a t e n mctallitehtaitten
dokslssa, v a a n k u n pelastustyöläl-et-pääsivät
k a i v a n t o o n , löysivät he nä­mä
kuolleina.