Vapaus, April 6, 1929

              Lauantaina, huhtik. 6 p;nä — Sat, April 6 No. 82 — ift^Q
8. C. MXL.
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA (rxckiUu*). B. A. TENHUNEN. R. PEHKOSEN. M. POHIANSALO.
BctSatcxed «t tbe POM 0£ne« Dep*nmaa, Otu«a. u «ttonJ cU»» is»tiCT.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: " ^ . • . ^ v ^ afe
».l.uSW - N i i « « « o i a . o i t a o t B k « t 50c kerl«. 3 kertaa. - STt..Tm*.Wul»« « 1 ^ k«ta.
3 k « t t . . - A.o»to«rona<,tok«t I2Ä) km.. 13X0 k.k« kert*.. - "f?Jtri
• » t « W e k > r t SOc krm. ll^M koIm< kJma. - T*Upii.;ii::<.tuji*0 j . ilootu«t«>ttuar,« on. .»*<l.t
UhetetUT» ilmotajhUU etokSieen. -
VAPAUS (UlxrtT) „ „
T l « OBIT OTC» of nnnub XTorkrr. io C^dM. Pobliahed <U3IT .t Sadbory. OoUno.
1 »k. M Ä ) . < kk. t2JX, 3 k t I1.7S jr^^kk.''^''^^^- Yk<!y«.Uoa»:o J. S»om««i ^ »»"He
«Ikoinulk: 1 A . »6JOO, 6 kk. I3J0. 3 kk. K.CO i« 1 kk. tlM. ' .
LdXcea «idliajVn i l m o t u M c n p i ti i olU k o D t l o r l .M kello 4 lp. iim^.tymi.pii.in ed^^lli^nti «rkipäivSnS.
V«j>«Ba«i loxmUn.: Hooneurto 207. M«ker Boildior. 4 Darhao St. Puhelio S36W.
V.p^xa» k o B t t o r i : Ubertf Boildioj. 37 LorM St. Puhelin 10J8. Po.tio«te: Box W, SodkuxT. Oo».
V*{>«a<Iea p*iao j » Utomo: Likerty BoiI<Iii.«, 37 Lon»«St. Puhelin C87ff.
Ouertl »drertitint i»te.. 7i<: p«T col. inch, Minimura charge for iinjle in«Ttioo,
k tfca*KfTJ «dfcnifiof «aediom «caosf the Finniih *eople in Ctoaaa.
7JC. The V » p a uf
Suomen valko-propagandaa
Yastflstamaan
lo. e l . e « i l l o i n t » h » i > » T. . U t t . I . e D . i m ä i , « o k i r j ^ e t e e n n r , k i r j o t u k s i a a d r l l e e n l i i k k e « . b < . ; t » i«
pMiiinnlliii lU D i m e l l i : J. V. KANNASTO, l i i k k e e n h o i u j e . •
Tervehdys Suomen satamalakkolaisille
Rakkaat toverit:
Canadan Suomalainen Järjestö, käsittävä lähes 3,000 jäsentä, lau-f-
uu teille, rakkaat luokkatoverit, edustajakokouksensa kautta, lämpimät
onnittelunsa ja sydämellisen osjanoltonsa, uljaan taistelunne johdosta,
jola olette jo lähes vuosikauden käyneet yhtä maanne voimakkainta ja
tunnottominta kapitalistiryhmää vastaan.
Me olemme ilolla ja innostuksella seuranneet Euroopan maiden työ­läisten
viimeaikaista yhteiseen rintamaan rientämistä, teidän, tai oikeam­min,
ikaikkien työtätekevien yhteistä asiaa puolustamaan.
Samaan rintamaan tulemme mekin, teidän Canadan maaperällä ole­vat
pai kkaorja-tover in ne ilomielin rientämään. Me olemme tänäpäivänä
edustajakokouksessamme päättäneet ryhtyä toimenpiteisiin jatkaaksemme
rahallisen avustuksen hankkimista, taistelunne helpottamiseksi ja, vaikka
meilläkin on omat kotoiset sortajamme ja vastuksemme — olemme juuri
vastikään -käyneet m.m. raskaan oikeustaistelumme lehtemme "Vapauden"
toimittajan, toveri Arvo Vaaran, puolustamiseksi, joka nyt paraillaan
kärsii 6 kuukauden luokkatuomiota, tai 2% vuoden tuomiota, ellemme
voisi maksaa hänelle tuomittua tuhannen dollarin sakkoa — niin tulem­me
siitä huolimatta saamaan jotakin aikaan, kun joukolla yritämme.
Toverit! Kohta tulee kevät ja talven jäät syöksyvät ryskyen alas
Suomen lukuisista koskista, sulatakseeh ja yhtyäkseen meren aavalla
Täniialia. Keväisen hurmion lailla vyöryköön teidänkin monilukuiset
joukkonne ratkaisevaan voittoon ja sen kautta yhä kiinteämpään yhteis­ymmärrykseen
ja järjestöllisen liijuut^ri.
Torontossa, 4 p:nä huhtikuuta 1929. / '
' Canadan Suom, JSrjestpn Edustajakokous,
Näytelmävaraston kehittäminen
Viimeinen järjestömme edustajakokous totesi, että s.j. osastoille,
tullivaikeuksien tähden käy jatkuvasti vaikeammaksi saada näytelmiä
Yhdysvakain Suom. järj. näytelraäliitolta ja päätti järjestön oman näy­telmävaraston
kehittämisen välttämättömäksi. Alkutoimenpiteet järjes­tössämme
on otettu osastojen näytelmien varaamisella tätä varastoa var­ten.
Myöskin on itsessään selvää, että osastojen on aika lopettaa näy­telmien
vuokraamisen yksityisiltä keinottelijoilta. Tämä asettaa ehdotto­masti
välttämättömäksi, että toimeenpanevan komitean on edelleen kehi­tettävä
cmaa varastoa, seuraavia seikkoja silmällä pitäen: (a) Tp. ko­mitean
valitseman alakomitean on kunnostettava jo käsillä olevasta va-
-rastösta parhaat yhteiskunnalliset, historialliset ja työväen luokkataiste­lua
valaisevat huvi- ja murhenäytelmät. (b) On tehostettava uusien
kunnollisten työläisömaisten näytelmien hankkimista, sekä vaihdon kaut­ta
Yhdysvaltain ja Suomen näytelmäliitoilta on myöskin varastoa kar­tutettava,
(e) Alkuperäisten, toisista kielistä käännettyjien ja soviteltu­jen
uusien näytelmien saamiseksi järjestettäköön työläisnäytelmien kir-joituskil^
pailu-niin pian kuin mahdollista, ja joista saadut parhaat näy­telmät
kunnollisesti palkittakoon. Kilpailun järjestämtscssa erikoisten
näytelmien sarjajaottelu y.m. kilpailua koske\'at säännöstelyt jätetään tp.
komitealle, (d) Kaikki uudet ostettavaksi tarjotut ja kilpailun kautta
tulleet näytelmät on alistettava erikoisen arvostelukomitean tarkastetta­vaksi,
jonka enemmistölausunnon perusteella tp. 'komitea ostaa näytel­mät
varastoon, kuin myöskin jakaa palkinnot kilpailunäytelmistä. (e)
Ollen rahallisesti mahdollista toteuttaa' edelläolevaa suunnitelmaa on
Järjestön tp. komitean järjestettävä erikoinen näytelmärahasto, joka luo­daan
ensiksikin siten, että järjestön yleisistä varoista luovutetaan kaksi
sataa dollaria pohjaksi. Sitten kehoitetaan näytelmiä tarvitsevat osastot-lahjoittamaan
heidän vuotuisia tulliverojaan vastaavan summan tähän
alkurahastoon, kuin myös tekemään muita lahjoituksia. Säännölliset tu­lot
tähän rahastoon muodostaa näytelmien vuokra, näyltämötarpeitten vä-lityspaHckio,
lahjoitukset, y.m.
Canadan Suomalaisen järjestön e-dustajakokous,
harkittuaan vastaisia
valisttistyön muotoja kansalaistemme
keskuudessa tässä maassa, sai selville
e t t ä Suomen valkoset voimat ovat
myöskin ryhtyneet omanlaatuiseen
"kulttuurityöhön" koko Amerikaa kä­sittävässä
mittakaavassa. Heidän toi­mintaansa
voi tuskin uskoa minkään
ylevän aatteen tai "heimorakkauden
ohjaavan: vaarallisempi tarkotusperä
— nimittäin erimaiden fascistivoimien
yhdistynyt pyrkimys maailman Jär­jestyneiden
tj*läisten tuhoamiseksL
N i i n peitetyssä muodossa, kuin se i l ­meneekin
alempana seuraavansa kir­jeessä,
on se kuitenkin r i i t t ä v ä n selvä
jokaiselle ajattelevalle työläiselle.
Canadassa on Jonkun aikaa ollut
huomattavissa liikehtimistä suomalais­ten
kirkollisissa piireissä, y.m. ryh­mittymisissä
johonkin keskitettyyn
toimintaan. Liike on läheisessä yh­teydessä
canadalais-kirkollis-fasclstien
y. m. pimeiden voimien kanssa,
kuten kävi selville m.m. Arvo Vaaran
jutussa. Todentaaksemme Suomen
valkofascistien "silakkasillan" rakenta-mistouhun
todellakin olevan käynnissä
mutm muassa tälle mantereelle ulottu­vana,
katsomme tarpeelliseksi julkais­ta
heidän eräälle seuralle tälle man­tereelle
l ä h e t t ä m ä n kirjelmän. Kirjel­män
sisältö on seuraava:
SUOMI SEURA
Helsinki,
Rauhan K a t u 11 B.
(Vastaanottajan osote)
Ryhtyäkseen lähemmin valmista,
maan muun muassa Hämeenlinnan
ulkoiuomalaisneuvotteluissa kesällä
1927 esillä ollutta kysymystä suoma­laisen
kulttuuri-edustuksen tehosta­misesta
j a lisäämisestä Amerikan suo­malaisten
keskuudessa, toivoo Suomi-
Seura saavansa 'asiasta kuulla oloja
tuntevien Suomen edustajien j a suo­malaisten
m i e l i p i t e i t ä ja ehdotuksia,
pyytäen t ä t e n kohteliaimmin, kääntyä
myöskin Teidän puoleenne, sekä roh­jeten
kiinnittää huomiota erityteesti
seuraaviin seikkoihin:
1. Olisikohan syytä tukea kotlmaas.
t a käsin pätevien taiteli J ä i n klertoraat
koja Amerikan suomalaisten keskuu­teen
matka-apurahoilla vai katsotaan­k
o / e t t ä t ä m ä toiminta voi suoriutua
omakanyattavaisuuden varassa?
2. Miten lukuisaksi j a laajalle ulot­tavaksi
olisi suunniteltava kqtimaata
edustava esitelmätoiminta . Ainerlkan
.suomalaisten keskuudessa ja; minkä­laisia
kustannuksia siinä arvioitaisiin
tulevan, edellytettynä että esitelmöit­sijät
eivät matkojansa varten kantaisi
kolehteja.
3. Olisiko Suomi'-Opistossa lisättävä
suomenkielen j a kirjallisuuden ja y -
leensä Suomen kulttuurin opetusta,
mahdollisesti asettamalla tarkoitusta
varten erityinen opettaja, joka samalla
-voisi myöskin asianhaarojen mukaan
jossakin määrin avustaa Amerikan
suomalaisten sivistystilaisuuksia eri
puolilla j a minkälaisen m ä ä r ä r a h a n t ä ­t
ä tarkoitusta varten kotimaalta toi­vottaisiin.
4. Olisiko vaihtoehtoisesti edellisen
lisäksi saatava suomalaiselle kulttuu­rille
opettajansa Minnesotan tai Co­lumbian
tai johonkin lännen yliopis­toon
Ja minkälkisia kustannuksia siitä
arvioidaan kotimaalle koituvan, tai
r i i t t ä i s i kö ainalcln aluksi että Suomi-opiston
kulttuurin opettaja kävisi t i ­lapäisesti
luoimoimassa myöskin näissä
yliopistoissa?
Asiassa voi Amerikan suomalaisten
kannalta olla muitakin erikolskohtia,
joista kaikista Suomi-Seura mielellään
vastaanottaa esityicsiä j a opastuksia.
Asiaa koskevat lausunnot py3rtää
seura saada ennen t ä m ä n vuoden Ifi^r
pua, voidakseen hyvissä ajoin ensi
vuoden alussa Jouduttaa kys3miyksen
esille valtion menosääntövalmistelussa.
Kunnioittaen
Suomi-Seura
Kyösti Haataja. Rafael Engelberg."
Canadan Suomalainen Järjestö, ko-koontimeena
edustajakokoukseensa To­rontossa
maalisk. 30 p . — huhtlk. 4
p : ä ä n , velvoittaa toimeenp. komitean
p i t ä m ä ä n tarkoin silmällä Suomen
lahtaripropogandaa, jota harjotetaan
kaikenkarvaisten puoluettomuus-nimel-lä
kulkevien ryhmittymien j a kirkko-homnaien
avulla, leviämistä ja erl-niuotojen
ilmenemistä.
Caiiadan suomalaiset luokkatietolset
työläisainekset on j ä r j e s t e t t ä v ä taiste­luun
tällaisen "silakkasilta"-propa-gandan
tuhoamiseksi. Valaistessam-me
Suomen fascistien pyrkimyksiä j a
tarkoitusperiä, ori tarkoituksemme s ä ä ­dämme
mukaamme kaikki rehelliset
työmisainekset, olivat missä ryhmässä
hyvänsä. Olemme vakuutettuja, että
suomalainen työväestö Canadassa
muistaa vielä, j a tiilee aina muista­maan
kamrnoUa ja' katkeruudella ne
teot. Joita Suomen: valkolahtarit har-jottlvat
oikeuksiensa puolesta taiste­levaa
työväenluokkaa kohtaan vuonna
1018. Samaa raakalaismenettelyä on
jatkunut vuosikymmenen ajan,.' josta
m.m. on hyvänä , todisteena yhden
Suomen parhaimman pojan, vankilas­sa
viruminen Arvo Tuomisen, monista
kymmenistä muista puhumattakaan.
Työläisten on tarkoin valvottava=
e t t e i v ä t kansainväliset f aseistit saata
h e i t ö _^t<rirmmaan jia taistelemaan toi-i
i e h t O T d a a n vastaan omistavan luo­kan
hyväksi.
Työläistoverit! Yhdistykäämme
luomaan omaa rintamaamme yhdisty­neiden
porvareiden katalien suunni­telmien
murskaamiseksi.
pakoitettu toimimaan laittomana, on suurten työläisnaisten joukkojen ono-ainoa
fascismia vastaan todella tais- tettava aktiivisesti osaa luokkatietol-televa
järjestö Ja sen ympärille kes- sen työväestön taisteluun imperialisti-k
i t t y v ä t k i n sekä työläiset e t t ä talon- sen sodan varusteluja vaataan sen
pojat Sen Jälkeen l u k i yksi kokouksen vuoksi, koska vielä kauheimmat seura-piiheenjohtaja,
Heckert Neuvostolii- ukset j a kärsimykset odottavat impe-tosta
ammattijärjestön johdon l ä h e t - riallstien nyt varustamasta j a vahvis­taman
onnittelusähkösanoman. Blache I tamasta uudesta rasvosodasta, joka
selosti fasclsmivastaista taistelua
Ranskassa, Jossa satoja työväen luok-kataistelijoita
Istuu kiuitushuonelssa.
Italian nuorison edustaja Folll selitti,
e t t ä fascistit tekevät kailtkensa nuo­rison
voittamiseksi puolelleen. Tässä
k ä y t e t ä ä n pakkoakin, jonka avulla
nuoriso koetetaan ajaa fascistisiln
järjestöihin. Useat muutkin puhuivat
! j a selostivat oloja maissaan. Merkille­pantava
oli Amerikan Yhdysvaltain e-dustajan
Markovin lausunto, jossa h äh
m.m. ilmoitti juuri äskettäin peruste­tun
koko Amerikan mannerta k ä s i t t ä ­vän
fasclsmivastaista taistelua johta­van
komitean.
Toisena j a viimeisenä kongressipäi-vänä
p ä ä t e t t u n yksimielisesti perustaa
B e r l i i n i i n toimisto kansainvälistä fas-cisminvastaista
taistelua varten.
Toimistoon valittiin kaikkien mai­den
edustajia. Kongressi päättyi Bar-bussen
Juhlalliseen puheeseen, jossa
h ä n osoitti fascismivastaisen taistelim
merkitsevän vallankumousta.
Kongressi sellaisenaan teki suuren­moisen
vaikutuksen. Ensimälsen ker­ran
kokoontuivat eri kansojen par.
haunmlstot suunnittelemaan taistelua
ihmiskuiman Ja sivistyksen suurinta
j a vaarallisinta vihollista, fascismia
vastaan. Kongressi epäilemättä tulee
huomattavasti edistämään suurta
taistelua.
Miksi''työväen pmmt^^
vaikeiMt?
Herrat Woodsworth, Heaps ja Adshead ovat jo ehtineet olla liitto-parlamentissa
yhden istuntokauden tälle vuodelle, lausuu kommunisti­puolueen
pää-äänenkannattaja tpimitiispalstallaan. Ei näytä siltä, että
mitkään heidän puheistaan tai suunnitelmistaan olisivat innostaneet Ca­nadan
työläisiä. Nekin päivät, joina n.k. "kovakalloiset" katselivat
Woodsworthia epäilyksellä, ovat jo muinaishistoriaa. Mutta, jatkaa lehti,
sivmittaka,amme tältä hetkeltä kysymys työväen orkean edustajan velvol­lisuuksista
kapitalistisessa parlamentissa; sen koskettelemiseen tulee ole­maan
toisia tilaisuuksia.
Mitä ovat "työväened^-najamme" sanoneet Vapaus-lehden toimittaja
Vaaran vangitsemisesta. ja tuomitsemisesta? He eivät ole lausuneet sa­naakaan
liittoparlamentin eikä miltään muultakaan julkisella puhuja­lavalta.
He eivät ole kohottaneet ääntään vastalauseeseen'työväen uskol­lisen
luokkataistelijan vankilassa pitämisestä. ^
Edelleen, mitä ovat "tyÖväenedustajamme" sanoneet tai tehneet To­ronton
mielivaltaisen-poliisihallinnan suhteen? Tosiseikat tästä varmaan
ovat heidän tiedossaan. He eivät voi olla tietämättä poliisimääräyksistä
vieraiden kielien kommunistisissa kokouksissa käyttämistä vastaan ja uh­kauksesta
peruuttaa lupakirjat kommunisteille vuokratuilta kokoushuo­neilta.
Canadan sanomalehdistö on suonut paljo tilaa tälle asialle. Mut­ta
"tyÖväenedustajamme" ovat olleet vaiti.
Merkitseekö tämä vaitiolo hallitusviranomaisten sortotoimien h)-väk-symistä?
Canadan työläiset haluavat tietää.
Mahdollisesti "tyÖväenedustajamme" ovat yhtyneet Simpsoniin, jon>
ka kapitalistilehdille suomat haastattelut osottavat hänen hyväksy\än ky­seessä
olevat toimenpiteet. Mahdollisesti he myös tukevat viranomaisia,
jotka tuomitsivat tov. Vaaran ja ovat yhtämieltä kenraali Draperin ja
Toronto Globe-lehden kanssa. Tämä on paljo mahdollista näinä ammatti­liittojen
ja työväen "johlajain" saarnaaman luokkain välisen yhteistyön
päivinä. "TyÖväenedustajamme'' puhukoot. Canadan työläiset haluavat
kuulla. Vaitiolonne ei pelasta teitä ottamassa kantaa näin tärkeissä työ­väenluokan
edessä olevissa kysymyksissä. Vaitiolonne tullaan tulkitse­maan
hyväksymiseksi. Teidät tullaan tuomitsemaan kanssasyyllisinä tä­hän
hallitsevain luokkasortoon, lopettaa lehti.
Berliinin fascisminvastainen kongressi
onnistunut hyvin
Berlini. maalisk. 11. (Postitieto). —
Jo lauantaina alkoi täällä kansainvä­linen
fasclsminvastustajain kongres­si.
Joka oli ensimäinen laatuaan.
Kongressin oU kutsunut koolle komi­tea,
jonka puheenjohtajana oli kuu­luisa
ranskalainen kirjailija Henry
Barbusse. Kongressi pidettiin Berlinin
ammattiyhdistysten talolla j a oli s i e l ­lä
edustettuna 18 maata 230 edustajan
kautta. Sen lisäksi oli saapuvilla 30
henkeä käsittävä talonpoikain ryhmä,
22 nuorison edustajaa, 17 vähemmis-tökänsallisuuksien
edustajaa j a 7 so­ta-
invalidien edustajaa. Ammattiliit­tojen^
edustus oli huomattava. Huo-mattevinipiik
yksity^ edustajista
oliyait .TJr^^iÄ^-entinen presidentti
m ä ä r ä onnittelusähkösanomia eri
maista. Saksalainen kirjailija Man­fred
Georg selosti tilannetta Saksassa
j a osöitii, että siellä ovat pikkupor­varilliset
johtajat .^pahimpana esteenä
fascasmivastaiselle taistelulle. Eng­lannin
äskeisen nälkämarssin johtaja
Middleton selosti tilaimetta maassaan
j a huomautti, miten suurta itsepetosl
t a on olettaa Englannin olevan de­mokratian
päälitmake. Tuntuvina fäs-cismin
merkkeinä viittasi h ä n ammat-tiliittlojen
kurlstuslakeihln, katalaan
mpndismiin. Jota oikeistolaiset am-mattiliittojohtajatkin
tukevat Ja so.
danyalmisteluihin Neuvostoliittoa vas­taan.
Unkarin olosuhteita selosti K a ­rolyt,
j a osoitti. , e t t ä siellä fascismi
verhoutuu isänmaallisuuden^ j a uskon-kreiVi
Mikael Kärtjlyi, Albanian ent. non suojaan j a harjoittaa mitä kar-presldenttl
F a n NoU. ent. Italian kan- keinta pakkovaltaa. Unkarin fäscisteja
sanpuolueen parlamenttiedustaja G u i - '
do Miglioli, turmettu saksalainen sos.
dem johtaja Ledebour, parlamentti­edustajia
Puolasta. Sveitsiötä, Sak­sasta,
Tshekkoslovakiasta jn.e. Ava­jaispuheen
piti Barbusse, joka selit­ti
kongressin tarkoituksena olevan e-:
d i s t ä ä suurten kansanjoukkojen nos-r
•ta.ttamista taisteluun fascismia j ä fas^:
cismivaaraa vastaan. Hän osoitti, että
fascismia käyttävät kapitalistit keino­na
luokkavaltai^sa lujittamiseksi ja
työväenluoka4". polkemiseksi ehdotto­maan
vallanalaisuuteensa. Vain Neu­vostoliitossa
ovat työläiset t ä h ä n men­nessä
voittaneet. Muissa maissa hallit­see
porvaristo joko avoimen fasclsti-sesti
tai demokratian varjolla. Hal­litukset
tukevat fascismia kaikin kei­noin.
Sitten h ä n selosti olosuhteita
eri maissa j a osotti miten imperia­listiset
suurvallat tekevät kaikkensa
fascistisen komennon ylläpitämiseksi
pikkuvalloissa. Kaikkein kiivaimmin
taistelevat vallassaolevat fasclsmin
vaarallisinta vihollista, kommunismia
vastaan. Fascismivastaisen kongressin
ainoana tehtävänä ei kuitenkaan ole
vain valitella fascismin johdosta,
vaan myötävaikuttaa kaikkeen työtä­tekevien
joukkojälrjestöjen i a sivisty­neiden
mukaansaamiseksi fascismivas-taiseen
taisteluun sen kukistamiseksi
ja sen uhrien vapauttamiseksi. Tämän
taistelun käymiseksi on erikoinen
järjestö tarpeen. Puheensa lopetti
Barbusse voimakkaiden suosionosoi­tusten
raikuessa kongressin puolesta
esitettyyn tervehdykseen Neuvostolii­tolle,
kaikkien työläisten isänmaalle,
jossa fascismilla ei ole m i t ä ä n sijaa.
Kongressille esitettiin lukematon
tukevat italialaiset fascistit monella
keinoin. Hän osoitti, että vain työtH-tekeväin
voimakas taistelu voi tehdä
lopun fascistitsesta sortokomeimosta
Unkarissa. Tshekkoslovakian j a Sveit­sin
edustajat selostivat fascismia o-missa
maissaan j a painostivat taiste­l
u n välttämättömyyttä sitä vastaan.
MigUoU SQlosti. tilannetta Italiassa,
mutta kun siitä on h y v i n paljon kir­joitettu
kaikkienkin maiden työväen-lehdissä,
emme sitä tässä yhteydessä
yksityiskohtaisemmin selosta. Puolan
oloja selosti p a r l a m e n t i n j ä s e n Bittner,
joka osotti Puolan asukkaistn 40%
kuuluvan vähemmistökansallistiukslin
joita sorretaan mitä häikäilemättö-
NAISTEN OSASTO
Sudburyn työläisnais­ten
toiminnasta
Sudbiu-yn työläisnaisten osaston toi­minta
onkin ollut ilahduttavan vilkas­t
a viime aikoina j a koko talven ajan.
Kokoukset olemme pitäneet joka kah­den
viikon perästä . j a on osanotto
n i i h i n ollut kohtalainen, joskaan kaik­ki
jäsenet eivät ole olleet saapuvilla.
Viimeksi pidetyssä työkokouksessa
keskusteltiin lasten kesälelrikysymyk-sestär
Ja sen hyrväksi rahaston kartut,
taniisesta. Asian eteenpäin viemiseksi
p ä ä t e t t i i n ruveta tarmokkaisiin toi­menpiteisiin.
Keskustelussa ilmeni
mielipiteitä, että yleensä annetaan
l i i a n vähän huomiota lasten Ja nuo­rison
kasvatukselle. iUku^Ii^eleita to­s
in op otettu asian järjestämiseksi,
mutta se e i ole ollut niin tarmokasta
kuin sen tulisi olla, tullakseen parhaa­seen
mahdollisen ratkaisuun. Nuori­sostamme
meidän tulee kasvattaa tie.
toisia ja luokkansa tuntevia taisteli­joita.
Tämän piirin naisten osastojen sih-terin,
toveritar Olga Lievosen muutet­tua
pois paikkakunnalta valitsimme
uuden sihteerin, joksi tuli toveritar
L y y l i Toivonen. Palvelijatar-yhdistyk­sen
ohjaajaksi naisosaston puolesta
v a l i t t i in K a t r i Karhunen. Yhdeksi pio.
neerien ohjaajaksi poisjääneen tove­ritar
Hotin tilalle vaUttiin tov. Aini
Häkkinen. Toivomme kaikille näille
tovereille innostusta työssään. Samal­la
toivomme, e t t ä ohjaajat suorittavat
työnsä täsmällisesti, sillä työ tulee
kantamaan hedelmiä. Se on kyllä voi­mia
j a kestävyyttä kysyvää työtä,
mutta toivomme kuitenkin jokaisen
n ä i d e n toverien tekevän parhaansa.
— Kirjeenvaihtaja.
on suunnattu erikoisesti Neuvostoliit­toa
vastaan. Myöskään eivät miljoo­naiset
työläisnaisten joukot ole mah.
taneet eivätkä saa imhpttaa eitä ka­talaa
petosta työväenluokkaa kohtaan,
Jonka toisen intemationalen johtajat
tekivät V. 1914, jolloin he kutsuivat
työväenjoukkoja talsteluim "isänmaan
puolesta", mikä merkitsi, että työväen
joukot joutuivat taistelemaan j a uh­raamaan
henkensä imperialististen
rosvovaltojen etujen puolesta. Nyt
valmistelee tämä samainen petttuien
joukko yhdessä kapitalistien kanssa
uutta maailmansotaa, syöstäkseen työ­väen
Joukot taasen taistelukentille
murhaamaan toisiaan imperialistien
voitonjanön tjrydjrttämiseksi.
Canadankin doöarlkapitalismi on
alkanut ottaa aktiivisesti osaa sotava-rusteluihin
rakennuttamalla sotalai.
voja j a alkamalla entistä kiihkeäm-män
propagandan nuorison kasvatta­miseksi
luokkaetujensa turvaajaksi.
Työläisnaiset, t e i d ä n t e h t ä v ä n n e tulee
olemaan, että selvitätte nuorukaisille
todellisen tilanteen, selvitätte sen kom­munististen
periaatteiden niukaisestl.
Jokainen tilaisuus tulee käyttää h y .
väkseen sotavastaisen propagandan
harjottamiseksi, vastapainoksi porva­riston
känneille "sankarilauluille".
Muista, työläisnainen, että sinun
poikasi joutuvat Imperialistisen sodan
puhjettua taistelukentillie teurasta­maan
toisten maiden työlälsnuorukai-sia
j a teurastettavaksi itse. Oletko kas­vattanut
heitä tätä tarkoitusta v a r .
ten? Jos et, n i i n tee kaikkesi sen e-teen,
e t t ä heille selviää sotien todelli­nen
luonne. — Lawrence.
SOON TYÖLÄISNAISET L:4HETIJ
V Ä T AVUSTUSTA TAlSTElc'
R A H A S T O ON
Lehtemme konttoriin on saaput-r
kirjelmä j a v i i s i dollaria rahaa s«a
työläisnaisten osastolta, jossa ilmoitta,
vat mainitulla summalla aviistarama
Vapauden puolustusrahastoa. — KS.
tämme toverllahjasta!
B E A V E B L A K E N TYÖLÄISN.Usn
MYOSBUN AVUSTAVAT PUO­LUSTUSRAHASTOA
Beaver Laken työläisnaisten osas-^.
on viimeksi pitän^ässään kokouksesta
p ä ä t t ä n y t lahjoittaa varoistaan viisi
dollaria Vapauden j a tov. Vaaran p
lustusrahastoon.
Kaimis kiitos,- työläisnaisille osotta
mastaan luokkasolidaarisuudesta, yHi
on esimerkkinä kaikille järjestöille.
Eri paikkakunnilta
mimmin. Heiltä ryöstetään yksityinen
omaisuuskin, eikä rikollisia tieten­k
ä ä n saateta vastuuseen koska ovat
valkoisen yhteiskunnan huippuja, usein
korkeimpia virkamiehiä. K u n fascis­tit
tietävät vähemmistökansallisinik-slen
olevan vallankumouksen etujouk.
koja isketään heitä mitä lujemmin.
Saksalainen veteraani, sosialidemo­kraatti
Ledebour osoitti, e t t ä fascismi
Saksassakin saa aina tukea reformis­tisilta
työväenjohtajilta. Hän huoma­utti,
e t t ä juuri Ebert, Noske j a Lands-berg
olivat Mussolinin edelläkävijöitä.
F a n Noli selosti vähemmistökansani,
suuksien sortoa Balkanilla j a Stoja-now
pyövelikomentoa Bulgariassa. T i ­lannetta
Liettuassa selosti Jean ja
osoitti, että fascismin valtaannousua
Liettuassa auttoivat sosialidemokraa­tit,
jotka hallituksessa ollessaan kiel-tä3rtylvät
kaikesta taistelusta fascis­mia
vastaan j a siten antoivai fascis­t
i e n yalmistaa kuritushuonekomento-aaiL
Kommimistinen puolue, joka oa
Imperialistisen sodan-vaara
ja työläis­naiset
Työläisnaisten toiminta kaikissa ka­pitalistisissa
maissa, myöskin Canadas.
sa on viimeaikoina tullut yhä enem­m
ä n tarkoitustaan vastaavammaksi,
vaikkakin toivomisen, varaa on vielä
paljon. Mutta jo seikka. e t t | fiieidan
toimintansa päiyVä päivältä tebostuu,
on sellainen j6kä~ k&imattiaa jokaisen
panna ilolla merkille.
Naisten toiminnalla luokkataistelu-r
i n t a m i l l a on monenlaiset tehtävät,
Jotka eivät suinkaan ole kaikkein hel­pompia.
Y k s i naistemme t e h t ä v i s t ä on
taistelu imperialistista sodanvaaraa
vastaan. Sotavastaisen agitatsionin
teko lankeaa hyvin suurelta osalta
lasten Ja nuorison' kasvattajina nais­ten
tehtäväksi. He ovat kaikkein l ä .
h e m p ä n ä lapsia j a näinollen heidän
työllään tulee olemaan suuri merkitys,
koettaessaan poistaa lasten j a nuorten
mielistä sitä myrkyllistä militarismin
henkeä, mitä heihin porvarillisissa
kouluissa syövytetään.
Mutta huomionottamatta lapsuuskau
della olevien kasvatusta, on naistemme
otettava erikoiseksi huoleksi varttu­neemman
nuorison kasvattamisen
luokkatalstelukaiman pohjalla, osotta-J
maUa heiUe. että imperialistlyn''^^
väliset ristiriidat sekä—aää*^-^ - *
BeäVer Bake, Ont.
N A I S T E N TOIMINNASTA
Jos tässä nyt vähän muistelisi men-n
e l t ä huveja Ja asioita. Helmikuun
osalla me vietimme ne kuuluisat naa­miohuvit
suomalaisen Järjestön h y ­väksi.
Naamioituja loi kymmenkunta-
Ensimälsen palkinnon sai Lempi Luo­pa
aiheesta "sota-arvot j a leski". Toi­sen
palkiiman Sanni Mäki aiheesta
" K a h l i t t u kommxmisml" j a kolinianhen
V. Rönkä, aihe "sota-invalUdi". Olo.
suhteisiin verraten oimistuivat meidän
illatsumme hyvin. '
Maallsuun 9 p n ä vietimme kansain--
välistä naisteniÄlvää. Ankara pyry ja
pakkanen tekivät hiukan nliiikuin
vastarintaa hommillemme, tuketen
tiet suurilla lumikinoksilla. Ikävä kyl­lä,
e t t ä ei k a i k k i ohjelmansuorittajat-kaan
saapuneet paikalle. Mutta ehkä­pä
kiritään seuraavalla kerralla sitä
paremmin. TiUopuoJeen katsoen onnis­tuivat
iltamamme y l i toiveiden.
Viime työkokouksessa päätimme yk.
.simielisesti l ä h e t t ä ä viisi dollaria to­veri
Vaaran puolustusrahästoon.
Tulkoon tässä myöskin mainittua,
e t t ä ' me Beaver Laken j a Worthing-tonln
työläisnaiset lähetimme yhtei­sen
paheksumislauseemme suoraan
Ont. maakunnan prokuraattorille hel-mik.
28 p. kokouksesta. Joka on käl saa
punut asianomaiseen palkkaan, kos­kapa
olemme saaneet sieltä vastauk.
senkin.
Seuraava ohjelmakokous on Hilda
S i l l a n p ä ä n asurmolla t.k. 11 pnä kello
1 lp. Meimäänpäs taas joukolla k(*ouk
seen. — i — i .
Alppila, Önt.
TÄYTÄPÄS VELVOLLISUUTESI!
Koska olen kerran haasteen saanut,
n i i n y r i t e t t ä v ä kai se on. Mutta mi­t
ä s kirjoittaa? Pieni uutinen kbkötik-sesta
on l i i a n kuiva j a yksipuQ>l|ri'e)Cb;
mutta siihenpä ne tahtoo meikäläi?
kynäniekan uutiset supistua.
Vaan siksipä olemmekin kulunee
talven aikana opiskelukerhon a\Tilla
y r i t t ä n e e t k e h i t t ä ä itseämme, että kj.
kenlsimme edes hiukan ajatuksiam
k y h ä ä m ä ä n paperille j a sitä tietä
tenkin toverien luettavaksi. Ole
tutkineet sellaisten iniesten
Marxin, Engelsin Ja Leninin
Joskaan meistä vanhoista ei enää
vinkaan suuria j a loistavia tietonei
koja tule, niin onhan lo
tuksena ollut, että joukossamme
työskennellyt osa A l p p i l a n nui
Heistä kyllä kehittyy aikaa myöt
parempia tletonieldcoja kuin meis
Näiden nuorten taholta on harrast;
kaunista, kun näin alusta pitäen
maksuu itselleen samat taistelet
nukset, jotka ovat elähyttäneet ja
l ä h y t t ä v ä t vieläkin meitä vanhoja.
Naistenpäivänä oli meillä ilt
t ä ä l l ä j a oimistuivat ne kohta
hyvin huonosta kelistä huolimatti
Vaan kunhan saapuu kevät, niin d
loin voimme olla paremmin yhteiste
minnassa Intolan naisten kanssa.
ainakin toivoo t ä m ä n kirjoittaja.
Vaan onhan sitä täälläkin, ki
muuallakin toisenlaistakin yhteiste
mintaa. Nlmiittäih perheen' taloudi
sen elämän eduksi työskenteleminail
K u n miehen on pakko lähteä leivi
hankintaan, niin nainen jää
haltijaksi. Saa s i i n ä sitten olla .<u
meissä jos housuissakin, kuinka kti!
l o i n k i n parhaakseen näkee. Niin se o
t ä m ä n k i n perukan naisien laita; näi
he talvikuukaudet viettävät, vaiii
t ä t ä kirjottaessa' ovatkin jo leivi
hankkijat kotiutuneet, kuten ainaki
muuttolinnut.
Haastekapulan ottakoon vastaan s;
K a t r i Lassila. — M i i n a Virta.
Kasvattavaa nautinto!
HlQkan kaunokirjallisuuden
lukemisesta
Onko meidän luettava kaunokirjai
lisuutta? Tähän kysymykseen
joku vanhemman työläispölven
taja vastaisi kieltävästi, perustelk
kantaansa sillä, e t t ä kaunokirjan
den lukeminen on ajanhukkaa, job
työläisen ei kannata. vähiä lepobeä
ä ä n uhrata. Usejmmat nuoremm
työläispölven edustajat luultavasti n
taisivat myönteisesti. Miten tahas
Ainakin työväenluokan nuoriso on f
hen käytännössä vastannut myönti
sesti. Tuskin näet löytyy montaki
työläistyttöä j a -poikaa, varsinla
j ä r j e s t y n y t t ä , jotka eivät kaunokirji
lisuutta lukisi. Siis oletnme tosiaä
edessä, jötä, ei auta kieltää. TeS
vämme on v a i n yrittää käyttää i
mahdollisimman paljon hyväksent
On siis tarkastettava, onko tuo la
nokirjallisuuden lukeminen sellai
kuin sen tulisi pila. J a ellei ole. E
on sovittava siitä, mitä parannul
l.jgjyjnä.pHsL saatava aikaan.
Eayans Canadan rakentajien työstä,
palkoista ia elinsnliteista
.n
perialistivalt^ jTTiirii^^i'''**
siirtomaideiö Välillä elSJ^,
tyneet. ^e o^^^llCs^-^^^^^-'
jistyneetSiAmerikan ia ^
liset ristiä^tÄpaS?'""^^^-
"The Bunkhouse Man." Tutkielma
työstä j a palkoista Canadan käin.
pillä 1903—1914. Kirjottanut Edmund
W. Bradwin. Kustantanut 928 Colum­bia
University Press. New York. 306
sivua. Hinta 5.50 dollaria.
Kämppätyöläisten valistamisesta
"kunnon kansalaisiksi" huolehtiva,
Torontossa i » ä m a j a a n s a pitävä "Fron-tier
College" niminen l»'-^--
y^^^""' ' " ... - .^^^ on kol-n
i l v i ^ ' ,„»-ikymmen
rayohemmm opettajien jbhtajanä. Hän
on nUnoUen yksi r.«*s ^- -
tylseen työläiseen ,ovat verrattjin
orjuuden HeTCmpiin muotoihin"
noo h ä n edelleen.
-"Työläinen olisi, lukuunötta
henkilökohtaisen vapautensa men
mistä, saanut oUa mukavammissa!
suhteissa, vähemmän kärpästen,
sääskien häiritsemän»
sen vuotepn ' -
• saanut toi
- - ja paljon paremmat |
veydelliset olosuhteet, jos hän
mennyt rautatlekämpän asefl.
kuudeksi kuukaudeksi Kingstoniaj
ritushuonevankilaan. Hänellä
ollut myöskin palvelusajan pääti
lähes y h t ä paljon rahaa. Ja vais
®i h ä n e n olisi pitänyt uurastaa i
rikassa j a kurti»nai^^^J\
Amerikan vviäl,ilisseett rSist.ir-iid.at^. ?Ja^p aniian
j a Amerikan väliset ristiriidat K i i n a s.
sa j.n.e. Nämä keskenään riitelevät
imperialistiset rosvovaltiot saarto- ja
finanssiboikotillaan Neuvostoliittoa
vastaan t ä t t ä ä v ä t siihen, e t t ä työväen
diktatuuri kukistuisi j a maa joutuisi
jonkun ihperialistisen vallan siirto­j
a ryöstönaaksi). Imperialistivaltojen
v ä l i e n niiden j a siirtomaiden
v ä l i a i käjistyminen osottaa. e t t ä uu­den
ImFriallstisen sodan vaara yhä
lähenee.'a kasvaa. T ä m ä n toteaminen
k o r o s t a j s i t ä välttämättömyyttä, että
uunouen yksi n i i t ä ' p e r i n harvoja i ankarasti k u h i jotkut työläiset
herrasmiehiä, jotka ovat joutuneet tierakeimuksella. Vangit, jotka
todellistmdessa tutustiunaan kiUkutyö-' i^'^"'--'- "
I ä i s t en asemaan. Vaikka kirjöttaja
onkin porvhrillinen herrasmies, niin
ei h ä n ole , saattanut tyyten sulkea
silmiään kulkutyötäisten asemassa v a i.
litseviin huutaviin eiÄkohtiin nähden
dostivat Ontarion maakunnan vi
t ä m ä t rikollisten työkunnat Poi
nen tiellä Mathesonin^ja Night
Laken välillä, olivat paremmissa
noissa, omasivat lyhemmän typi»?
^i«.Konnin nähden, j a olivat y h t ä hyvin ruokitut kuin
Vaikkakin teos käsittelee etupäässä rautatietyöläiset, jotka rakensivat n
olosuhteita, joiden alaisina työläiset t ä t i e n pohjan A b i t i b i n alueella." Nl
työskentelevät Grand Trunk Pacific kuvaukset r i i t t ä n e e osottamaan
rautatien Transcontinental linjan : k u t y ö l ä i s t e n kurjan aseman,
kämpillä i t ä ä n j a l ä n t e e n Cochranes-1 Teoksessa todetaan, että harvs^
ta, n i i n voidaan kirjottajankin mieles-! asutuissa tai kerrassaan asumattooif^
t ä verrata näitä olosuhteita yleensä sa seuduissa työskentelevät kämpiei
kaikkzen kamppätyömaiden j a kulku- työläiset ovat todellisia Canadan a
työläisten olosuhteisiin Canadassa loudeUlsia rakentajia Canada tui
'Canadan kämpillä väijyy vielä fcäl- edelleenkin monien vuosikymmeoi^i
n t s e m a t t ö m i n ä m ä ä r ä t y t pyrkimykset, ajan k e h i t t y m ä ä n kämppätöiden s^m
jotka lopullisesti vaikuttaessaan yksi- l a . O n vuosia 1i>iden aikana kesöfl