Vapaus, November 8, 1926

              mm 2 Maanantaina^ manräsk. 8 .No> 130 1926
VAPAUS
^ Canadan sQomalaisen tySväeston ainoa liänenkannattaja,
OmeStsy Sadbarygsa, Ont., maanantaina, fcesIdvulEkona
j. is peisantaina.
S. G. NEm
T o i m i t t a j a t :
AEVO VAARAi
• Begistered at the Fost OfHce Department, Ottawa,
B8 eecond class roatteiv^ •
VAPAUS (Liberty)
The o Finnish Worker8 in Canada. Pöb-
Ushed in Sadbory, Ont, every Monday, Wednesday
add Friday. • V-v
TILAUSHINNAT^
' " >Canadaan S^ksi vk. $4.00, puoli Vk. $2.26, kolme kk.
Si.lSO j a yksi kk. 76c.
u; Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
' ' T U a u k s i a , joita ei seuraa raha, ei tuUa lähettämääni
j i - jMtitäi aaiamiestenjöjlla on-takaukset.
ilLMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
V ' ' Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksinkertaa.
• 't^«-',\A«ioliittoonmeno, ibnotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
J^tymailmotdcset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa,
j, AvioeroilmotukBet'$2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
" Enotemänilmotnkset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
Iditofllauseelta tai' muistovärsyltä.
'5\'V , Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
' kofane kertaa.
> d^päisUmottajien ja ilmotnsakenttnurien on; vaa-ferea;
lähetettävä ilmotnshfaita etukäteen. \>
•"^ fxi^neral advertising rates 76c per, col. inch. Mi^
j< [nisuni charge for sin^e insertion 76c The Vapaus
' li the best advertising medium among the Finnish
• '^gebfeto^in Canada.
Maanantain lehteen aiottnjenilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. , v
1 1 , * 'Jos' «tte milloin tahansa saa vasteusta ensimaiseen
^ Kirjeeiieenne; kirjottakaa uudelleen liiSkeenhoitajan per-
' Monallisella nimellä.
. rJi V..KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
i^^</.^(rvi^nen.i «lokakuun» vallankumousta katsorvat Iän
r maiden parhaimmat profeetat Venäjälle ja julistivat:
«/^a^^r^ia tulee pian voittamaan siellä».' / .
^i:T:mila.ennustus ei täyttynyt.; Voittoisa oH järjestys;
järjestyneen työväen voima.
/,e u}^ffi ^uinka usein tämän jälkeen' Neuvostovenäjä-, on-
^ f länsimaiden .parhaat prt^feetat sillä tai-dOTla^-
roillä se^o
<V 'teorian miekalla tai sitten Aleksanteri
' Suuren käyttämällä miekaniskuUal
.>V^V>£0ntel8iset profeetat ^ lankeavat samaan erehdykseen
"ylSrä"uudestaan ja. u yksi tekijä, minkä he
^äinäil^nnohtavat: bolshevikit. Heidän muut laskelmansa
• ttväti*4illeel hyvin paikkansapitäviä.
'•Öa ototta, eitä. Ludendorff olisi voinut vallottaa Pie-tariJilV^
nDa 1^18.' Mutta bolshevikit tekivät rauhan
' :Brest Litovskissä. On totta, että^enräali Krasnovin so>
V ;tilaat.«t«h> .tsfaekjkoslovakialaiset' legioonat olisivat voi-
;ncet cniiehittäärMoskovan^
r>' j a r j e s i^ punaista • armeiaav Ja talonpoikaisjoukot
%':;{Qlfeiimt «•voineet: seurata';'Karl: Kautskyn- ennustusta ja
; 'muuntaa' lii^öleitf^ vallankumouksen tilapäiseksi ja
; 6ekasö%lsäbi'^|taTö^poika^ i>elkäksi väli-
J;; Jc<iil^tavi^e1s0 porvänlUsessa vallankumouksessa, ellei-
J^A^iirjU J:iq)s|i«rikit maassa luokkataistelua;
>.vf .'./ViBobhevikit, työkalut käsissään, bolshevikit
>-•' Jurjotetttn j ä puhutun sanan, diplomaattisten noottieii
fr^'''jtf'käup|)asopimas'ten,^ravintov6rotuks.en ja puolueensa
^ puhdistamisen kanssa — ovat yhä uudelleen ja uudel-
•t .1 Ieen~'6aapuiieet näyttämölle ja t^neet tyhjiksi kapita­lismin
palldcaprofeetUin ennustukset, Kautskysta vii-
;^;-;_measee^ menahevikkiin ja Krasnovista I^etljuraan ja
.Pilsudskiin. ^ ^
Juuri näin tapahtui lokakuussa 1917.
u''>C>n sanottu, että bolshevikkien oli silloin helppo voii-
^'-v' läa;)' Tä voi olla totta, mutta voitto ei ollut niin hei-
1^'vpo^a, -että sitä olisi voitu saavuttaa ilman taistelua,
pntjtotta, että objektiiviset edellytykset proletaari-selfe
vallankumoukselle olivat silloin kypsät ja suotui-
3wltr T-Epäilemättä oli helppoa nähdä, että Kerenskyri
>C saippuakupla tulisi välttämättä pian puhkeamaan, että
* porvaristolla oli perustuslakikokouks^saan pelkkiä
puhujia- eikä-mitään todellista valtaa ja että tsaaristi-v;-
sellä Vtaantumtdcsella ei ollut käytettävänääii sen - <voin
r makkaarapia\;voimia kuin muutamia Kornilovin kaltai-
V sia rosvopäälliköltä. ' •
Proletaarisen vallankumouksen voitto oli näin ollen
^ ' mahdollinen. . Ja kuitenkin vallankumous olisi voinut
• QII?;-, tapahtumatta. Ilman bolshevikkeja se epäilemättä
r olisikin jäänyt tapahtumatta. Asiat olisivat voineet ke-aivan
toisin: anarkia, tai valkoisten kenraalien
1 diktatuuri, tahi uudet yritykset kokoomuksen muodos-x
j . talviseksi porvarillisen - parlamentin kanssa, -taikka
: maan. jakaminen lukemattomiin ristiriitaisiin tasavaf-r
töihin ja proletaarisen luokkataistelun Jakautuminen
/-kaupungeissa ja maalla käytyjen sekavien erillisten
taisteluiden kaaokseen. Mikä hyvänsä näistä oli his­toriallisesti
yhtä mahdollinen kuin proletaarisen val-
• lankumouksen voitto.
i ' Bolshevikit astuivat esiin ratkaisevalla hetkellä ja
; johtivat historian kulkua. Ei ollut vielä tullut hetki,
jolla taistelu vallasta olisi ollut välttämätön. Bolshevi-kit
'kuitenkin sekaantuivat. Heidän taistelunsa, ja hei-
' dän taistelujohtonsa, muutti voiton mahdollisuuden to-
' dellisuudeksi.
Etta tämä kysymys :ei missään mtel.cssu kuulunut
- asiain kulkuun tahi.ollut osa siitä, voidaan nähdä Suo­men
tapahtumien objektiivisesta opetuksesta. Venäläis-ta
lokakuuta seurasi heti vallankumouksellinen tilanne
• Suomessa. Yleislakko. Epäselvät mutta suuret toivee;^
työkansan keskuudessa. Aseistamattomien punakaarti­laisten
paraatit ja harjotukset. Pitkiä öitä. keskustelu»
7 ^ puolue- ja ammattiyhdistysjohtajien keskuudessa. Usei-
S 'ta päiviä ja öitä mieltenhorjuvaisuutta. Ja sitten yleis-
>4^vy'-Noma- päivinä työläisten vallankumouksen voitto
>^ Suomessa olisi ollut mahdollinen^ Mutta taistelu ei
i ollut iJMvan välttämän vältettiin. Siellä ei ollut
. i>olshevifceja. ;
TULIKOE
Muutama kuukausi kului ja tilanne Suomessa muut­tui
päinvastaiseksi. Nyt taistelu oli välttämätön, roiitta
vohto ei enää ollut mahdollinen. , '
JVIitä olivat' bolshevikit lokakuussa vuonna 1917?
Järjestö. On, melkein tarpeetonta sanoa,: että eivät
sellainm^Järjcstö kuin he ovat tänään. Mutta silloinkin
edustivat l i e voimakasta proletaarista järjestöä.
Varmoista <• ja koetelluista vallankumouksellisista
muodostuneen, keskusytimen ympärille kokoontunut
puoluejärjestö. Järjestö, jolla oli monien vuosien ko­kemus-
yksityiskohtaisesta vallankumouksellisesta työstä
tehdassoluissa;;; j o k ^ oli kaikenlaisen salaisen puolue*
työn terastämä, pitkien ryhmätaisteluiden kouluuttama;:
vallarikumoul^llisen luokkasodan koulun harjaannut-tama
taistelujärjestön luonnolliseen keskittyneisyyteen,
mitä ankarimpaan puoluekuriin ja työvelvollisuuteen;
vuoden 1903 'ja sen jälkeisten suurten joukkotoiminto-jen
kokemuksien tulistama ja valistama; ja lopuksi
voittoisa vuoden 1917 avointen puoluetaistel uiden joh-tajanaj
menshevikkejä ja sosialiyallankumouksellisia
vastaan, taistelussa enemmistöstä sotilaitten j a työläis-^
.ten' neuvostoissa ja työtätekevien ja armeian luotta­mukselta.
.
Bolshevikit ovat muodostaneet tehoisan vallankumo­uksellisen
työläisten puolueen,, joka on aina yalmen:
tautunuti kykenevä ja taktilli^ti joustava. Heidän
johtajansa ovat olleet todellisia marxilaisia, jodca«iv^
ole milloinkaan kuvitelleet itseään 'erehtymäuömiksi
eivätkä kuittikaan milloinkaan ole antaneet liiotellun
pelon virhefttentekemisestä halvaannuttaa itseään, vaah
mielutlmmin ottaneet opikseen entisten virheitten ope
tukset. '
Tällainen . on - ollutpuolue, joka on kyennyt kun-hialla:
kestämään tulikokeen.
Siiuri' muutos- tehtävissä historiallisina «lokakuun
päivinä», poliittisen puolueen muuntuminen aseellisöi
vallankumoustaistelun johtajaksi—-timl öli se tulikoe,
minkä boish^ikit läpäisivät On totta, että he eivät
huomanneet tätä lokakuussa 1917 suorittamaansa teh­tävien
vaihtamista nuksikaän yli-inliimillisdcsi tehtä­väksi.
Tilanne ei vaatinut heiltä sellaisia suunnattomia
ponnistuksia kuin mitkä epäilemättä ovat tdverienmie
edessä länsi-Europan maissa. Bolshevikkien varustau­tuminen
vallankumouksellista sotaa varten lokakuussa
ei ollut millään muotoa niin täydellistä kuin toverim­me
länsi-Europan roaissa tulevat varmasti tarvitsemaan
tehdäkseen voiton varmaksi. On mahdollista, että - se
määrä' vallankumouksellista laisteluvalmiutta, minkä
bolshevjkit muutamia vuosia sitten omasivat, ei tule
enääv-milloinkaan' riittämään missään kapitalistisessa
maassa. -• ' ^ ' ^ '
Mutta se riitti slllä^kertaa Venäjällä. Bolshevikit
olivat historiallisesti/ riittävät tekijät lokakuun vallan-kumouksiessa.
He kykeniivät suorittamaan tehtävänsä.
Todistus tästä on yiia heidän käsissään.. •
Samanlainen kriitillinen tilopiie on tulossa Europas*
?^L'^?.f?*?i'^'' edellytykset käyvät ja
kypsyvät. Meillä sen ,tulo näyttää hitaalta^
Tosiasiassa kuitenkin suuria muutoksia tapahtuu viik­ko
viikolta kapitalistisen yhteiskunnan kuoren alla.^
; Sosialipetturit ovat kapitalististen >hallitsijain vii­meisiä
liittolaisia. Mutta - pettäjä ei ole aivan luotet­tava
kilvenkantaja Audelle isännälleen, enempää kuin
pettämälleenkään. ^ ;^
Neuvostovenäjän pelkkä olemassaolo saattaa tilan­teen
kapitalismille Europan mannermaalla entistään
toivottomammaksi. Menetettyään -ne ruoka- ja. raaka-aineet,
mitkä he kerran saivat Venäjältä, ja Venäjän
markkinat tuotteiltaan ovat Europan kapitalistit lu­jilla
voittojensa hankkimisessa. Mutta vallankumouk­sellista
työväenliikettä innostaa Neuvostovenäjän lippu
yhä enemniän Ja enemmän. . _ ^
Europan epäkeskittyvä nationalismi, jota brittiläinen
.imperialismi -osittt^in tukee, on pakotettu puolustaniaan
itseään ranskalaisia keskittämisyrityksiä vastaan. Mitä
enemmän Europan mannermaan äärimäisten sapelin-kalistajain
liittoutumispuuha edistyy, sitä enemmän se
johtaa erinäisiin yhtymiin porvarillisen demokratian ja
erikoisesti"^ sorrettujen kansojen keskujidessa. Täten yk-sinpä
Ranskan pääoman ryöstöhimokin vain lisää seka­sortoa
kapitalistisessa Europassa. Piru ei voi tehdä
toisin. ••• •;. . ' •
Samalla välttämättömyydellä kuin millä maa pyörii
kiirehtää Europan kapitalististen maiden kohtalo seu­raavaa
käännekohtaansa kohden. '
Jonakin päivänä tulee tämä hetki saapumaan. Me
tulemme olemaan käännekohdassa. Vanha järjeslelmä
horjuu, yhteiskunnan vanhat siteet höltyvät. Vanhan
vallan kukistamista tullaan vaatimaan; tämä tulee ole­maan
vetoomus proletaarisen vallankumotiksen val­mentautuneihin
ja uskollisiin johtajiin.
Voi sattua, että taistelu tulee silloin olemaan vält­tämätön,
että historia tulee pakottamaan proletariaatin
puolueen siihen. «Tässä sinun täytyy taistella, tulla /
voitettua tai voittaa!» ^
Tämä asema on helpoin ottaa vastaan. Kuolemakin
voi olla orjalle helpompi kuin eteneminen taisteluun,
ennenkun vastustamaton painostus häntä siihen kehot-taa.'
v .
Voi olla, että kun aika tulee, niin sallimus sormel­laan
viitaten lausuu: «Tässä sinä voit saada voiton.
Kaikki on valmiina, jos vain sinä olet valmiina.»
Tämä olisi vaikeampi ottaa vastaan.
Ovatko meidän toverimme; valmentautuneet?
Proletariaatin joukkojen keskuudessa -kautta maail»
man on sydämiä, jotka sykkivät vallankumoukselle,
maailman vallankumoukselle, minkä "Venäjän prole­tariaatti
alkoi. \
Tahto on paikalla.- Valta >on tuossa.. Lokakuu tulee
myös .saapumaan.
Mutta ovatko bolshevikit paikalla? .
Toverit Saksjissa, Ranskassa, Englannissa, JPuplassa,
Itävallassa; Italiassa ja monissa muissa maissa. .To­verit,
oletteko te siellä?
O. W. Kuusinen.
Europan hrjmileiitodistDS
EUROPAN KAPITALISTIT SUUN NITTELEVAT SUUREN TALOUr
DELLiSEN YHTEISÖN MUODOSTAMISTA — TIETYSTIKIN
MUUTA MAAILMAA VASTAAN •
Kapitalistinen Europa joutui maa­ilmansodan
jälkeen vaikeaan; ase­maan.
Valtiot, niin uudet kuin
vanhatkin; tarvitsivat hirveästi ra­haa
sodan aihenttamien menojen
ja kapitalis^n yhteiskunnan pys-tyssäpitläusen
maksamiseen. Rahaa
piti saada. Teollisuutta piti elvyt­tää.
Saada, työtä suunnattomille
työttömien armeiojlle.
Kapitalistiset valtiomiehet näkivät
pelastuksen -korkeissa suojelustul-leissa,/
tuontikielloissa ja kaikenla&r
tuisissa rajotuksissa. Kymmenet Eu­ropan
valtiot asettivat korkeat tuUir
aidat toinen toisiaan vastaan.' 'Nyt;
kahdeksan 'vuoden kuluttua sodan
päättymisestä, näkevät porvarilliset
valtiomiehet, että näistä toimenpi­teistä
ei ole ollut hyötyä. He ovat
huolissaan, porvarillisen yhteiskun*
nan säiljrmisen' ja menestymisen
suhteen. •,. : ••
Europan vapaakaupan kannat'ta^
jat ovat sen johdosta pitäneet -nime~
lokakuun kuluessa lukuisia neuvot­telu
jö. Unkarissa, Kööpenhaminas­sa
ja. viimeksi ld:sta paivUn vai­heilla
LrfMtoossa. / Lontoossa pider
tyn neuvottelun jälkeen,- jossa oli
pakalla Envepan . huomattavimmat
finanssi- ja teoUisuuskapitalistit,
ovat - he ^antaneet julistuksen, jota
voidaan pitää -Jcapitalistisen Europan.
kurjundentodistuksena. Siinä i^yön.;
netään, että sodair-jälkeiset toimen­piteet
eri maiden kaupan ja. teolli­suuden
suojelemiseksi, ovat epäon­nistuneet.
Niistä ei ole ollut vastaa­vaa
ja odotettua tulosta ja hyötyä.
Päinvastoinj jos tätä suoje1uspoli=
tiikkaa jatketaan, tulee - siitä ole­maan
seurauksena Europan vara­rikko.
.
Täytyy- siis keksiä keino pelasi
tukseen. . Ja'.kerrassaan nauretta­vasti,
mutta : samalla johdonmukai-sesti^
turvautumat^ nämä^kapitalistir
sen yhteiskunnan' pylväät; päinvas*-
taiseen menettelyyn. He julistavat
maailmalle, ^että Europan ainoana
pelastuksena on ^ kaikkien kauppaa
ja : teollisuutta ehkäisevien esteiden
poistaminen ja tilalle on saatettava
voimaan täydellinen vapaakauppa. :
Heidän näköpiirissään siintää Eu­ropan
Yhdysvallat. He näkevät sen,-
ja' aivan oikein» ..ainoana kapitalis­min
pelastuskeinona Europassai.
Vaikka se ei rauodostuisikaan aluk­si
'muuksi kuin ' pelkäksi Europan
tulliliitoksi — Saksan vanhan tulli­liiton
esimerkin tapaan — muuta
maailmaa vastaan; niin siinä lepää
pohjja tulenrillö Europan Yhdysval^
loille. * , •
On itsestään selvää, että, vaikka
julistuksessa puhutaan kauniisti ko­ko
maaihnan vapaakaupastaj-^niin
siitä tulee vain Ehiropan tulliliitto
muuta. maailmaa ja pääasiassa. Ame-rÖcan
Yhdysvaltoja vastaan. Lisäksi
on'~selväa, ettaV Amerikan Yhdysval­lat
ei voi sallia' Europan . halvem­malla
tuotettuja valmisteita myytä
vän omilla markkinoillaan. , Amezi;
kalaiset tehtaaf joutuisivat ^en joh­dosta
kilpailussa alakynteen. Tehr
taat pitäisi sulkea. Niihi^ kiinnitetl
pääoma olisi menetetty. Ameii^.
ka on jo' entuudestaan vihamielinen
koko suunnitelmalle ja sen edellytä
tämille pyrkipiykälle. V
Mikä siis saattaa olla tuloksena
suunnitelman toteutumisesta?' Kah-deh
suuren ja voimakkaan; imperia
listisen, ryhmän -muodostuminen toi­nen
.toisiaan ivastaan; vanha;^< maa­ilma
uutta vastaan. Toisaalta-: toi-^^
vovät amerikalaiset kansainväliset
j^nanssikapitalistit Europan mei^ei^
tyvän, sillä heidän pitää saadar ipe^
riä saatavansa. Siinä syy, siihenj
x^ksi jotkut amerikalaiset. iinansstr
kapitalistit ovat ^ Morganin tapaan
antaneet ^ siunauksensa yritykselle.
Mitä muu maailma sanoo tähän?
Varsinkin Neuvostotasavaltojen liit­to
ja mik8'€i suuri itäkin. On sel­vää,
että kapitalistinen Europa. on
Venäjän . työläisten Yhdysvaltojen
vihollhien. Kauppa on lisäksi hajo­tettua
Venäjälle^ Ei Tainkaan va­paata,
vaan valtion kontrollissa^
Suunnitelman alaisena oleva liitto
tulee samalla olemaan liittona työ­läisten
valtiota vastaan, niin - poliit?
tisesti kuin kaupallisestikin. Eurq-pa
haluaisi vielä periä saatavansa
tsaarille lainaamistaan rahoista, vie­läpä
korkojen kanssa. Tyrkjrttäisi
vielä tavaraakin. Kykeneekö VenSr
j l ilman liittoa Kiinan nousevien
suurten joukkojen. kanssa, vastusr
tamaan^" Europan Yhdysvaltoja? ^ Sen
sanoo : vain tulevaisuus.
On kuitenkin jelvää, että Venä­jän
työläisten valtiolla on tiedos­saan
Europan köyhälistössä mitä
parhain- liittolainen. . E i sen siis taf-
-ritse pelätä. Päinvastoin pelkää ka-^
pitalistinen Europa tätä sisäistä vi­hollista.
-Sen tyydyttämiseksi ja
rauhottamiseksi pitää Europan Äkft>
pitalistien keksiä keinot kapitalisti
sen yhteiskunnan säiljrttämiseksi ja
pystyssäpitämiseksi. Ellei - se • siihen
kykene, tulee Europan köyhälistön
asema huononemaan vielä entuudesr
taan. Ja se merkitsee kapitalistisen
yhteiskunna'n lopullisen luhistumisen
lähenemistä Europassa. —r- S. . ,
Puoluelinjain selviinty-minen
Joku aika sitten .erosi Lontoon
Daily Heraldin toimittajana toimi­nut'
entinen porvarillinen sanoma­lehtimies
toimestaan. Erotessaan
lausui hän porvarilliselle haastatte­lijalle,
että muutaman vuosikymr
menen päästä Englannissa ei ole
muuta kuiri kaksi puoluetta. Ni­mittäin
kapitalistista yhteiskuntaa
puolustava "työväenpuolue" ja kom­munistinen
puolue, joka, luonnolli­sesti
tappelee C kapitalistista komen­toa
vastaan ja kommunistisen yh­teiskunnan
puolesta.
Sanoi, että merkit viittaavat sii­hen.
Niinkuin se onkin sano. Sillä
muut puolueet ovat tarpeettomia.
Aiheuttavat vain hankausta kapita­listisen
yhteiskunnan,- niinkuin työ-väeVikin
leirissä. Ei ole muuta puo­luelinjaa,
kuin omistavat ja omista­mattomat
tair riistäjät ja riistetyt.
LisäisiiAme ; vielä yhden kuvaavan
määritelmän: Sortajat ja sorretut.
leja liittyy työväenpuolueeseen.*'
Emme ajatellut sitä tuon enempää^.
Leikkasimme sen pois ja panimme
talteen.'
Nyt sitä tarvitaan. Lainaamme
sen tähän karvoineen päivineen.
"Joseph Montagne Kenworthy,
eräs toimeliaimpia liberaalien va^
semman siiven johtajista, ilmottaa
liittyneensä työväenpuolueeseen. <
"Hän selittää, että jokaisen ra­dikaalin
velvollisuus on heittäjrtyä
,työväe^ mukaan ja yrittää luoda
työväenpuolueesta terve, perustus­laillinen
ja kansallinen puolue, jo­ka
kykenisi estämään nykyisen hal­lituksen
-härjottaman epäjärjestyk­sen
ja tuhlaavaisuuden. Hän on
vakuutettu, että toiset liberaalit tu­levat
seuraamaan hänen esimerk^
kiään ja arvelee, että Lloyd George
saattaa tehdä samoin." ' >
Meidän mielestämme ovat eri
maiden sosialidemokraattiset "työ­väenpuolueet"
nyt jo tarpeeksi
"terveitä, perustuslaillisia ja kan­sallisia".
Mutta se ei tyydytä vielä
näitä herroja. Ne pitää muodostaa
perin selviksi kapitalistisen yhteis­kunnan
puoltajiksi. Nämä herrat
ovat tyytymättömiä konservatiivisen
hallituksen härkäpäisyyteen, joka
on omiaan avaamaan työläisten sil-vSenpnolueeseen
liittyminen on hei­dän
yhteiskuntajärjestelmänsä säi­lyttämisen
kannalta mita viisain te
ko. Sitä tietä siis päästään lopulta
siihen, että ei ole muuta kuin kaksi
puoluetta, "työväenpuolue" ja kom-aranistipuolue.
Arvelemi^e, etta asia
ei kaipaa lisätodistuksia ^tällä. erää.
Kalle Eoltiainen.
Kommunistilehti Relan-der-
vierafliista Kö-peidiaminassa
-Sosialidemokraattisen sosialismi-nisterin
takavarikoiduttamassa nu­merossaan
lausui köpenhaminalai-neh
"Arbeidert)ladet", että presi­dentti
. Relanderin vierailu "merkit^
see 119^0 Tanskan työväenluokan
karkeata pilkkaamista." "Miksi on
Relähdeirin vierailu pahempi kuin
ruhtinasvierailu? - Siksi, että Re­lander
ja hänen esikuntansa saa­puvat
sen m a a n edustajina, missä
työväenliike on upotettu veriin. He
saapuvat- seillaisen porvtarisluokSoin
edustajina, jolla on tuhansien työ­läisten
"henki ' omallatunnollaan.
Meidän velvollisuutenamme on tu­hansien-
jnurhattujen suomalaisten
toverien, iuhansien vangittujen työ­läisten
tähden osotettaa inhoamme
niille herroille, jotka ovat valkoi­sen
terrorimaan johdossa."
Selostettuaan Suomessa harjötet-tuja
kuohuttavia julmuuksia jat­kaa
lehti:
• "Relanderin seurueessa on sekä
Suomen sotaministeri että ^ ulkomi­nisteri..
Edellinen oli eversti val­koisten
joukoissa ja on verta-tiuk-kava
lurjus. Hän oli aktiivisesti
mukana kansalaissodassa., Touko­kuussa.
1918, jolloin suoritettiin
päivästä toiseen vankien joukkor
murhia — noin 20 vankia päiväs­sä
; käännyttiin eversti Sihvon
puoleen,^ joka oli Viipurin valiotta-
Heiden joukkojen päällikkö, ja. pyy­dettiin
telotusten lopettamista. Hä­nelle
huomautettiin, ettei ollut mi­tään
t&kelta siitä, ettei telotettaisi
syyttömiä, henkilöitä. ;Tähän vas^y
tasi eversti Sihvo: "Jos kymme­nen
telotetuista on syyliisi^, on tar-kotus
saavutettu". Ja hän jatkoi,
lyöden nyrkkiä pöytään: "En kadu
mitään niin syvästi kuin' sitä, et­tä
Tienhaarassa otin 4,000 vaiOqa
sen sijaan, että olisin paikalla tapr
panut hieidät kaikki!:;:. i
" J a -nyt näemme me", lausuu
köpenhaminalainen kommunistilehti
edelLeenj.,. "sosialideniokraattisen hal­lituksen
lausuvan Relanderin ja
Sihvon tervetulleiksi Köpenhami-naan
sen sijaan, että nämä valko­kaartilaiset
häädettäisiin pois maan
rajoilta. Ei ole mikään asttuma,
että Relanderia seuraa sekä ulkoma-nisteri
ja sotaministeri sekä eräitä
huomattavia politikoitsijoita. Vie-li^
ilun tarkotukseha on ifijan blokin
luominen Suomen kanssa. Tällai­nen
blokki saattaa. Suomen vihan
johdosta vapaata työväenvaltaa koh­taan,
olla • aiheena välien rikkumi-seen
Neuvostovallan kanssa. Tä­män
perusteella on Relanderin vie­railu
sitäkin suuremmassa ristirii­dassa
Tanskan työväenluokan etu­jen
kanssa."
vähemmän.' Työläisine» ^maisetaaa
p a l l ^ n^ein yksinomaan luonnossa.
TalonpoOda' rosvotaan veroilla, jot-ka
viimeisten 10 vnoden aikana Z
vat kohoiinfeet 550 pros. Heidän
elintasonsa on 4iim alhamen. että
voivat vaih sunnuntaisin syödä rfi-siä..
• • ... .
Tämän lisäksi vallitsee maassa
ankara sotilasterrori. Voidakseen '
suorittaa yeronsa ovat talonpojat
välistä pakotettuja myymään vai­monsa
ja. lapsensa. Indo-Kiinan
äsken nimitetty kuvernööri, ranska-lännen
sosialidemokraatti Varenne"
ei ole lupauksistaan huolimatta teh­nyt
naitään hädän lievittämiseksi!
Ylioppilasmielenosotnkset, joita äs­kettäin
pantiin toimeen vanhMi kan-sallisvallankumoukselÖsen
P^-Boi-
Choyiit yangitsejmisea;johdosta, pa- \
kottivat Vaarennes'm päästämään
irti vanhuksen. Kun muuan toi­nen
huomattava.; kansallisvaHankn-mouksellinen
äskettäin kuoli, senfe-si
Mntä haiidäHe 30,000 ihtoistä
|a koko maassar pidettiin snrujnh-lallisuuksia.
Ranskalaiset viran­omaiset
säikähtivät; ja kielsivät mie-lenosotnkset.
Ylioppilaat vastasi­vat
voimakkaalla--koululakolla; Va­ranne
pani touneen vangitsemiäa,
ja yksistään Saigonissa. erotettiin
500 ylioppilasta^ koululaitoksestaan.
'Tonkinissa toimii: salainen kan^.
Usvallankumouksillinen järjestö.
Toinen vapaustaSstelijäin ryhmä sn
organisoitu "-Nuoressa -Arnianrissa",
joka jiäkaisee proletaarisia vallan- ;
kumouksellisia -Ti^jotuksiä. Tämä '
järjestö piti tahnoin mielenosotuli.;
sen, jossa vaaaittiul>: lehtivapautta." -
Varenne vangStuttiiilaksi järjestön -
johtajaa ja 'heiäät\^tiomittiin~2 vuo­deksi
kuritushuoneeseen; Uudet
koululäkot olhratv/^ vastauksena
pakkotoimiin. '^JAsliriää
nassa: on • omiaan'^•J^vaamaan seu­raava
huo^us raiosicalaisessa Ton-kinin-
lehdessä: "^^i^ämä agitatio
muuttaa meidän täläiiisti niin rau­hallisen,
maamme agitatibnin ja e-päjärjestyksen
ahjoksi."
Imperialismi häikäilemättömyy­dellään
pitää itse huoIta\ idän kan­sojen
heräämisestä. Ja • kun Neu­vostoliitto
niille osottaa myötätun­toa
ja on niille' ystävällinen, 'ter»''
vehtivät nämä pakkopaitaan puetut
kansat sitä veljenään ja pelastaja­naan.
'Imperialistit raivoavat tä-'
män' johdosta -ja samaten sosialide­mokraatit,
jotka,: kuten 'edellä ole­va
esimerkki ofeöttaaj oVat täydel-listesti
antantiin^et . ^en lakeijoiksi,
sen roskaisten töitten sjiorittajiksL
iPort ArtbiirmoDtisu
No niin! Tähän sanovat tietysti
noskelaiset ja muut sen karvaiset: ™at^_ selvän ^luokkataistelun ^ tielle.
Tuo on taas selvää kommunistista''^""'"" ' ''' ^
parjausta. Sanokoot sitä -parjauk-
-seksi. Mutta Siitäkin huolimatta se
on totuus. Voimme sitä ^ssä vielä
vahvistaa. Se on tämän pakinan
tarkotuksena.
Tästä nämä herrat ovat huolissaan.
Heidän mielestään pitäisi sovitella.
Siten hämättäisiin työväestöä^ Se
on heidän tarkotuksensa. .He eivät
ole perin yksimielisiä siitä tavasta,
millä tämän kapitalistisen yhteis-
Olemmeh. an me TK.a-Mik,ik.ii k, .u„ „u,lil„e„eit; ! kunnan asioita. o.l isi hoidetta_v a, ia
T i — i :.„+«i;..f/, fn I milla sen horjuvia perusteita olm
pönkitettävä. Siitä riita.
miten Englannin 'aatelisto ja rik­kaat
vähinerin siirtyvät Englannin
työväenpuoluefen" leiriin. Siihen kuu­luu
nyt jo lukuisia rikkaita ja aa­telisia.
Ja niillä on työväenliikkee­seen
nähden erittäin taannuttava
vaikutus. Taannuttavat jo entuu­destaan
taantumuksellista. Nämä
rikkaat ja aateliset työväenpuolueen
jäsenet pyrkivät puolueessa johto­asemiin,
ja .kunniaan. Ja kun heillä
ei ole muuta astinlautaa, nim käyt­tävät
he sinä työväkeä. Työväelle
ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Eivät he kykene antamaan mitään
henkisiäkään voimia puolueelle.
Vilkuillessamme tässä muuanna
päivänä sanomalehtiä, pisti silmääm-;
me uutinen: "Huomatulta liberaa-
Konservatiivit J. ovat enemriiän
jyrkkiä ja kunnioitettavimpia tais­telijoita.
Mutta nämä liberaalit ovat
kouliintuneita veijareita ja politiik­koja.
Pitäisihän tässä harrastaa
työväen parasta, mutta vain kapi­talistisen
yhteiskunnan parhaan ja
edun kannalta. Sellainen' on heidän
"Politiken" kirjottfia
Relanderin toivomuksen johdoäta,
ettei köpenhaminalaisia mielenosot-tajia
asetettaisi syytteeseen, seu­raavaa:
"Sosialidemokraattinen oikeusmi­nisteri
uhkasi syytettyjä rikoslain
82:nnen pykälän edellyttämällä
kanteella, ,< missä pykälässä puhu
taan ^ vieraiden valtiopäämiesten
loukkaamisesta, mutta presidentti
Relander, joka saavutti varsin suur­ta
ylistystä ja kunniaa kanteella
minkä hän järjesti Politikeniä vas­taan
-viimevuotisella Tukholma-vie­railullaan;
halusi päästä seurauk­sista,
mitä tällainen kanne aiheut­taisi
hänelle Tanskassa,- ja "lausui
sen ,: vuoksi toivomuksenaan,' ettei
nostettaisi mitään •irfajesteettikaÄ'-
nettä" -
/'Poliisi sai siis tyytyä syyttämään
mieienosotta jia pahennusta tuotta­vasta
esiintymisestä, kuten määri­telmä
kuuluu, ja nuo kuusi kommu­nistia
tuomittiin lokak.- 9 p:nä 100
kruunun sakkoon jokainen."
Heräävä itä ja sosiali­demokratia
Kuten tiedottanee, on Taka-In-tiassa
eräs alue, jonka nimenä on
Indo-Kiina. Tästä maasta kirjot-taa
eräs ulkomainen. työväenlehti
seuriaavaa:
Indo-Kiina on rikas maa, jonka
kauppavaihto .tekee vuodessa 4 mil-jaardia
frangia. Se "kuuluu"
filosofiansa. ' Viis he väittävät SO- Ranskalle ja Ranskan imperialismi
sialistisesta yhteiskunnasta ja työ- aj*saitsee yksinomaan myrkyttämäl-väen
todellisesta parhaasta, johon ei iä tämärr maan 25 miljoonaista vä­estöä
opwmUla ja alkoholHla vuo­sittain
415 miljoonaa frangia. Työ-olisi
sekotettu mitään kapitalistisen
yhteiskunnan säilyttämisen • tarko-tusta.
'
,On todennäköistä, että muutkin,
porvarit hiljalleen ^ valistuvat ja tu­levat
-'käsittämään, että tämä ty5
R; Buhayn puhetilaitunt, joka oli
Lyseum-teatterissa sunnuntaina lo­kak.
31 päivänä, muodostui suuren-mpiseksi.
Suuri Lyseum-teatteri oli
alakerta, täynnä yleisöä ja joku
määrä parvekkeellakin. Yleisöön
nähden voi kokouksen pitää parhaa­na
mitä Arthurissa on ollut pitkiin
aikoihin, vaalikokouksetkaan eivät
joka tapauksessa olleet niin suuria.
Toveritar Buhayn puheenaine oli:
"Kuka omistaa -sinun mielipiteesi".
Ensin 'alussa kosketteli puhuja kas­vatustyötä,
jota tehdään, nykyään
kouluissa ja jolla muokataan heti
pienestä lapsesta al^en ihmisteD:
mielipiteitä siihen suuntaan, että
jokainen muka on oman onnensa
seppä. Hän selosti kunkin maan
kouluissa opetettavan, kuinka -työ-läislapsesta
on kohoutunut jokin
mahtava rahamies tai muu huomat­tu
henkilö, .joten jokaisella meillä
on tilaisuus nousta. mihin asemaan
^vain haluamme.'
Koulukasvatuksen jälkeen selosti
puhuja' liikkuvainkuvain kasvatuk-sellister
tarketusta, mitenkä niitten
avulla tehdään/kasvatustyötä porva-riluokan
hyväksi, mitenkä niiden
avulla vangitaan työläisten aivos-toa.
Seuraavaksi selosti hän sanoma­lehdistön
vaikutusta suuriin ihmis­joukkoihin,
"porvarillinen sanoma­lehdistö
ajaa tarkotuksellisesti por­variston
asiaa .työläistenkin kesken.
Porvarilliset uutistoimistot muodos­tavat
uutisensa jia sitten niitä suu­ret'joukot
lukevat. Olkoonpa uuti­nen
kuinka vääristelty tahansa, niin
kuitenkin aina se jättää jonkunlai­sen
mielipiteen joukkojen keskuu­teen,
ja kun lehdistö tätä useam­man
kerran tekee, niin on porva­rillisen
sanomalehdistön uutinen ot­tanut
tilansa ia alkanut juurtu­maan
joukkoihin, joukkojen mieli-piteet"
ovat tulleet vangittua, sano­malehtiuutisien
mukaan. Miksi an-na;
nme -tä^pän jatkua, sillä tämä on
meidän itsemme korjattavissa. Sil­loin
kun -työväenluokka luo oman
sanomalehdistön.sä, nijn silloin
porvarillinen sanomalehdistö pääse
myrkyttämään eikä varastamaan
meidän mielipiteitämme. Työväen
oman sanom^ehdistön kautta nie
voimme saada asiat tietoomme sel­laisina
kuin ne ovat tapahtuneet.
W e n as?ma maassa on kauhis- «ikä aina porvarillisella kaunistuk-tuttava.
Kaivostyolamen aannssaaiittsseeee Ncoii, % „ , ; ; . , . n ; t + n „ o 'Tilatkaa omaa
vain noin 2.50 markkai päivässä,
naiset ja nuoret työläiset vieläkin
selia muovailtuna.. Tilatkaa
lehdistöä; kannattakaa ja avustakaa
sitä.r Englanninkielisistä lehdistä on