Vapaus, April 25, 1925

              No, 49
j TAFAUS
J M b o T M i , Oat, jok» ti»»!, torrtri j . J«t»«t«t
' T « f s l t t s | s i:
A B - K M E U . ' ABVOVAABA.
VAPAUS (Uberty)
t l » «nly «f«»n pf Sinnldi Workew In J^n«da- Pob-
BdMd fn Sodbnnr» OnL, «rery Tocsdsy, Xhonday .and
.'^'I^Srtercd st the Po^ Offiee Pepartment, Ottava,
" elaif laattcR
Mi
. General advertuteK rate»^l5« 9er coL Inch, Mi-
Bfanitm ebarge for «ingfe in»ertIo» 76«. The Vapa«
Ja tbe bert advertisiac medinn anong the. Fumisb
g^PeojIe^'1n:'Canada.: f "V ' ' - "
mAUSHINNATi
. Canadaan ykai »fc $i,00, pooU Tk. 12.25, kolme kfc
'^InJjsJStoiSSJifsnomeeD, ykri -fc f5.60, jmoli vk.
-18.00 j « kolme kk. $1.76. , -
Tllaiiksia, jolto ef »euraa raha, el fci»3a lähettämään.
aaKri a«iareie«ten loIUa on te^^ '
m
' Hfatain lehteen aijotut ilmoltokset pitää olla kont'
Ual$Ui laoantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
tehteen toiBtains kello 8. _
: JOB ette milMn tahanaa «aa yaatoosta ensimaiseen
kfajeeseenne, Mrioittakaa nodellaen liikkeenhoitojani
fleraoonallisella nin«<IIä.
J T V . XANrTASTO. Liikkeenhoitaja.
Vappusaarna
. Vappu on kansainvälinen työnpäivä. Tänä vappu­na
tulevat IcaHduen maiden työläiset kohottamaan yfa-teisen
protestinsa kansainvälisen kapitalismin saälima*
tontä isäntävaltaa vastaan, tatkistamaan viime vuoden
taisteluita, sen voittoja ja häviöitä, ja uudistamaan
-muätttunattoman valansa käydä taisteluaan siilien aatdc*
ka^ kunnes tulevat clens^n vapaita ja .kapitalistisen
järjestelmän synnyttämä epävarmuus tuhottuna.
' - Kansainvälisyys,
Tänä päivänä tulee, kansainvälisen työväenluokan
J^^^velJelliset'tervehdykset kaikumaan yli valjdauitain, ja
'iaattamaan; k^ldden' jäiden työläisten tietoon tuon
, toveruushengen, joka on «eurarfc^ yhteisistä kärsi-
?: .m)*»istä ja yhteisistä taisteluisVa,'
, Kapitalismi. ^ i '
m
r,- y Entiitään petomaisempana, ja aäälimattömSmpariä
isiin^y nykyään kapi^lismin mahti^ ehkäisteii' tydläU
^ot^päasemastäaiihen .vapauteen ja liyvinvointiin, | o i ^
'ttuii yhteidcuntajärjestelmä tiilee työläisille antamaan,
''\,|a'jöta kohden työväenluokka pyikii. Antdtoon tuon
^{»aiiinäärän kangastaminen tänä vapunpäivänä heill|
, tnd^ voimaa edessään olevia taisteluita varten. Yfa^
,^:dte«la maassa toisensa jälkeen riisuu ^pitalismi pääl*
^|:^^'talb,näennäisen pyhyytensä ja demokraattiset vaatteen-
^r^aaitja pukee päälleen j u l k ^ t i ja tdänaillen fascisti-mm
'Europa».
Yomia vastaan^ ovat kansainvälisen taisteltdcenfän
Idr&aita valosoibtoja. * .
Canadan
Vieläpä Canadassakin,työläisissä alkaa nykymään
betSavaa luokkatietoisuuden- merkkejä' Työttömyys-probleemi
on kärjistynyt äärimmäiseen huippuunsa.'
Alhertassa ja Nova Scotiaasa kiristää tydläsiä nälänhä­tä.
Mutta siitä huolimatta liitto- ja maakuntdballituk-set
Bi}itolaispolitlikallaan lisäävät oituodestnankin
suurta tyottdmäin armeijaa, joten tyottomäin kurja ti­lanne
käy entuudestaan kurjemmaksi. ICaSdu nuo sei­kat
osottavat työläisille, että kapitalismi ja kapitalistien
poliiuiset puolueet ovat työläisten valollisia, ja että
työläisten- todellisen valtafoistelun täytyy muodo^Äua
taistdldcsi poliittisesta vallasta.
Kapitalismin rappeutuminen.
Sitten viime vapun .ei kapitalismi ole osottanut
minkäänlaisia voimistumisen meiHkejsL Tyottomäin
armeijoita on j (laisessa maassa. Europa on edidleen-kia
aseistettu IdrL Luokkainväliset yhteentörmäykset
kärjistyvät kaikissa maissa. Työväen tehtävä on selvä;
järjestäytyä poliittisesti, ja taloudellisesti ratkaisevaan
taisteluun, elämän ja vapauden saavuttamiseksi nykyi
sen orjuuden ja kurjuuden tilalle-
Vapunpäivä. '
Vappu on meidä^ päivämme. Tänä päivänä me
kokoamme uutta voimaa, energiaa ja päättäväisyyttä.^
Meidän 4ehtävänämme on kapitalismin Bastiljinktddsta
minen. Ladcea duden yhteiskunnan perusteet Ottaa
poliittinen valta vihollistemme ja sortajaimme käsjstä
omiin jkäsiimme. Jc&taa jf^ddcoijonmie työväenluokan ka­pina-
armeijassa. Nostaa punalipumme t&maten korkealle
liehumaan. Kukistaa tämä köyhyyden, puutteen ja pa-hennidcseii
törkeä yhteiskuntajärjestelmä. ' Se on mei­dän
tehtävämme samaten kuin tämä päivä on meidän
päivänme." Kohti tulevia taisteluita. Kohti ^v
'Kohti sosialismia» r Kohti kommunismia.
\'., :-^Ktkn nuotta »itien' katselivat, maailman työläiset
i l M I i n Stdcsan työläisten lisääntyvää kapina^aimei^
;'jaju\He olivat varmoja,siitä, että Saba toisena työ-
(iV^^vSenluokan .tasavaltana^ tulisi 4iatämään vounansa yh-teen
Vimäjan työläisten ja talonpoikain Neuvostovallan
'S'" kaxAsa. Salcsan työläisten kapina-aimeija marssii «teen
päJuru ja Iisasi voimiaan. Sdcsissi jalhyringenissa oli
^\ VaKän aikaa sosialjstis-kommunistinen hallitus. Berlii*
ntssä kapitaljsMnen hallitus toisensa jälkeen kukistui^
eivät kyv^eet «hkäisemään kapitalistisen talou-^
den »appeutumista, eikäclauhduttamaan työläisten kas-vavisa
4yylytaiattÖittyyttä. . v
^ " ' - , ' Fascismi.
'^'Mutta, Saksan porvaristo; sosialidemokraattien Avus­tamana
volnustautui hyökkäykseeiu Ke^ku^allitus fiu-vattäi
Baijerin jpjestäa valkoista arniKtijiiansa., Kriitil^
lasen hefSkea lulloii* ISdcsan hallUtis; Aiukamas valinia^
tautnen Baijerin rojalistisia jodtkoja vastaan, alotli
hyökkäyksen,, murskasi Saks|n hallituksen, julisti Kom­munistipuolueen
laittomaksi; sulki sen kirjapainot ja
lakkautti, sanomalehdet; lyhyesti sanottuina» m u r ^ i
' työväenliikkeen ja polki kapitalismin rautakoroa ay-
] vätle Saksan työläisten heikkoon vatsaan, lisäten siten
^kapitalistisen diktatuurin rikosluetteloa. > Daives-suunni
bbnan täytäntöönpano on alentanut Saksan työläisten
elintason kulitasolle.. ^Amerikan finanssiporhojei)' ryh
mäikoettaa »m')»utta orjuuttaa SaksaiSi työläiset «ettraa
Van tummenen vuodeiy ajaksi, ja pdkottala heidät mtk'
samaan '1914—1918 vcrikylvyn kustannukset. Dawe8.
. auunnitelman vaikutuksesta et tule yksin Sakaan työ-
.;väfi;ilu(Akä kärsimään, vaan sen seuraukset ^tulevat lo­pullisesti
koskemaan kaikkien maidoi työläisiä. Cana
^ dan. työläiset, samaten kuin Europan maiden työläiset'
kin^ tulevat saamaan työttömyyskuurin, elleivät taivu
työskentelemään myöskin kulipalkoilla. Davres-auuiini
teloid voidaan py^kaista olemattomiin ainoastaan kan­sainvälisen
työv^nluokan yhteisillä ponntttuksillo.
Britannia, •
Meidän juhlat
Kuin jumalten juhlihia muimnsin
sm hajoita heimojen lapset,
pyhä haltia juurelle iuhripuun - ^
toi^naoret ja iannajtuutpset, '
niin riennämme juhlihin yhSt ja yhä,^
riiinainian on joku Ifoltio pyhä,
mi, arktsteOr pavien pairuaUaan '
tuo henkeä, intoa, lohtuaan.
^Monet kaatui jumalat, uhripuut,
moni valkeni väri ja vaate,
moni halko hurmasi aikanaan,
moni tenhosi usko ja aate, \
mut sammunut ei ihmissielujen nälkä,
jäi pUvihin yhäti onnensa pälkä,
jäi yhäti kaipaus, aavistus: -
OB löytyvä suurempi lohdutus!
Tuo ajatus, aavistus ammoinen,
pyhä kipinä kirkas ja lämmin,
maanpiirin jo valona pilkottaa
yhä eloa elvyuävämmini —
se •nousevi niinkuin auringon valta,
mi talven ja yön, jään,-usvien alta
maan loihtivi valoon 0 ja vihreään
ja sydämet elämänsykintään.
^ Brittiläisen työväenluokan edessä on työttömy>-s ny
kyääh, yhta uhkaavana kuin se « l i neljä vuc^a sitten,
huolimatta-; Britannian pqf\-aristonyrityksbta^v^
silta kiusallisesta pi»hleemista.' Klbittäen toivottoman
tilanteensa kapitalismin v^itessaj ovat militutttiset
Britannian työläiset oi^anisoineet. ainmattiiiikkeeseen
elinvohnaisen "vasemmiston, joka tulee/olemaan teho!
i^if^, /aana työväenluokan voimain >4idi^stäjänä kapitalismin
|^'„ - joukkoja vastaan. ' ' ^ _
Kapinahengen lisääntyminen.
X - .jMfno.toivorädcaaJt nmkit ja yhäti loääntyva kfiipinf^;
liimssr aiucomaidoi' vtieatpn teslttttdessa, y h d i s t e i^
kät^ Venäjäit proletariaatti, v a i a ^ j|
i^^jj^yvykkäimmän' proletaarisen" valtiomie-
^^i^t^ii^litti^hnatta::;^
Reunavaltioiden sotapuuhat
Isvestian kertoman mukaan on Suoinen' ulkominis­teriö
Neuvosto-Venäjän Helsingissä olevan edustajan
Tsemihin kyselyjen johdosta virallisesti vahvistanut
sen tosiasian, efl[a\re(MiavaAtoi«enyfeM
kutsutut Riikaan yhteiseen neuvotteluun. Ministeriön
selityksen mukaan neuvottelukokoidcsen varsinaisina
osanottajina ovat Puola, Latvia ja Viro — Suomen ja
Rumanian edustajien ollessa saapuvilla neuvonantajina.
* Luotettavista lähteisjiä saabiainsa tietojen perusteel­la
ilmottaa lehti, että näiden neuvottelujen kärki ei
ole suunnattu ainoastaan Neuvostoliittoa, vaan. myös
Saksaa vastaan. "^Pääk^ymyksinä' ovaSi> yhtepmnen
smv^n UikehmnalUpano\aseellism^^
Neuvostoliittoa vasUtpn; Neuvostoliittoa ja Saksaa
vastaan 4ähd^ sötilaaUisenliUon: aikaansaaminen,
seka noiden kahden VOIUM toisistaan eriftjaminemt Sa*
inalia koettaa Puolan edustaja taivfittaa näitä; naapurei­taan
olemaan sdcaantumatta asiaan^ jos Liettua^ Rans­kan
subkiunukseljla^y^iltäisimiehittää^^^^P
taisesti anastaman Memelin.
Suomen uudenvulkoministerin Idmanin niinkin suo­ra
tunnustus »Suomen osdl^stiudesta Riiassa pidettyihin
sotaneuvotteluihinYon jo sjnään merkillepantava. Sille
antaa lisävalaistusta seuraava virallisen Reuterina toi
mistön lähettämä säUcösanoma Lontoosta:
Englannissa oleva Suomen lähettiläs, Roytil - United
Secvice Institutionin' kokoidcsessa pitämässään puhees
sa^ lausui m. m.: *Me suomalaiset enime haluayoUa
missään Jekemisissa Venäjän tai' venäläisten kahssai'
Meillä ei olfi heidän kanssaan nutäänyhteistä.^< M em­me
ymmärrä heidän kieltään, emmekä halua sitä ym­märtää..
Jos yhteentörmäys syntyy, niin me aiomme
puolustaa itsemme, ja me olem
tykseen, että: meidän puolustttskysy^ ei ole
sellmhen, pulma, jota olisi mahdoton ratkaista. * Suo­nten
itiyötätuntoisuuden täytyy aina suuntautua Ruot-siuu
Kysymykseen, mitä me^^^o^ Venäjiä saa-neetf
täytyy-meidän vastata: Ei ktrrassaan mitään.*
Nuo eri tahoilta yhteni aäcaan tulleet tiedotukset
erinomaisesti tukevat sitä käsitystä, mikä) meäuiläbissä
piireissä kaiken aikaa on ollut reunavalHoitt^viime^^
aikaisista aHccristaneuvotteluistav Nyt tämä; k M
senime on liaanut virallisen vahvbtuksen yhden osak'
kaan — Suomen — puolelta.
^Kun tammikuun puolivälissä pidettiin Helsingissä
Itämerenmaidenniinisterienneuvotteluf niin virallisesi
ilmotettiin vain ke^ustehavan «yhtebiä etuja» koke­vista
kysyanyksbläi.' Multa jo «illoin voi näiden neu-voittelujen
suureita ^Salaperäisyydestä arvata, että kysy
mys ei ollut mbtälniuuusta kuin taistelusuun^
Neuvosto-Venäjää vastaan. Suurvaltojen keskm oli te­keillä
neuvostovastainen/kokoomus, joka tarvitsi näitä
reunavaltioita yälikappaleekseen. Puolan ulkovirastosV
ta niinä aikoina selostettiinldn eräälle Pariism lehdel­le,
että «tähän asä on itsekukin maa kohdastaan saa­nut
taistella polsevikkipropagandaa vastaan», mutta
nyt oli «läheisempi yhtebtoimiida» kyseessä.'^^
Nyt on tuo siisti homma edbtynyt a^^leen pitem­mälle.
YteisesSomnat jo nenviottelevat yfatebestä
hyöldkäysmarssbta siäien maahan, jonka kansaa ja
kielis '-—saaUldca nykyistä valtiomuotoa «ei haäuta
ymmärtää».
Leiidtään tideHa varsin varomattomasti.
Koko homman >tdcana, sen alkuunpanijoina ja kii-hoitajina
ovat sutuvallat, ja niiden etimenässä kansain'
Ikipimeänr kahleissa huoanneen
.valo-tenhovasUnuhinaukee,
pois elämän synkeä toivottomuus '
ja vaivansa, pelkonsa raukee, '
vaan valtaisno' kuohuu elämän^ tunto,
sen halu ja voima ja taistelun kunto
ja^ suurena, kauniina kangastaa
tulevaisuuden ihmisen onnen maa^
Suur ajatus;'%meitä aikaan saati,
ikijäätikot murtavat jäänsäi\
ikicdhaiset itsensä ylentää,
ikiorjutut nostavat päänsä,
se min olit mumosin sorretun: haave
ja verisen.. sortajan pelj^ty aave,
sen oUt nyt päämäärä taistelijoin^
sen olet nyt, selkeä totuus vain.
Kas kuinka sa kuohutat Europaui
olet pimem^^asian hurma,
; suun ^kinta>^ %tamissa Amerikan
olit orjuusvaltojen surma!
Ei valtioviisaus vapahda 'niitä,
ei joukot, ei juonet, a julmuudet riitä
sen tuomion päätöstä parsimaan \
' min aika on piirtänyt historiaan.
Kärsimyksiä polvien metmeiden
ei palkita voi eikä kostaa,
vaaakärsijät nykyiset lapsineen
voi kurjuuden^ loasta nostaa:
ei mttuta kuin oikeus maassa vounaan,
ei muuta kuin työkello hukille soimaan,
niin kaikille kylliksi aniavi maa r >
jf vapaus kannelta kaiuttaa!
Siis nostamme, lippumme hulmuamaan
sinikirkkäan taivahan alla^
niin yhtyen maailman mUjaoniin ^
teon tiedolla rohkaisevalla, —
ja'vaikka ne silpoisi viirimme vaatteen,
ei riistetä hehkua elävän aatteen, .
ei aurinkoamme,- mi lämmittää,
kon^ kypsä on tekojen tähkäpää.
Työpajojen palkeet-^pauhatkoon,
savupilviä naurakoon mamtnon, ;
käy sielläkin kalkutus kiihkeään^
vapautemme valtavan sammon,
työn laulu, ei mammonan mahtia soiva,
vaan tekijän suuruutta ihannoiva,
sen laulava voimaa ja kunniaa y\
:mi kaikkensa uhraa ja uskaltaa. ,
Suur ajatus, vapaus kuolematon,^ •
se vereesi. syöpyä anna,
pyhä alttari luo sille sydämees
ja parahin uhrisi kanna;
sen suitsuta tulta, kun pimeys uhkaa,
sen puhalla hiiltä, r sen kohenna tuhkaa,
ja jos näet joskus sen sammuneen,
piin viritä, viritä uudelleen!
f •
Ylös yksilö, ylemnui yhteisyys,
päämäärä on sdvä ja suuri,
valistuksessa valtava ohjelma,
luokkatiedossa luokkamme muuri;
ja Hippumme juurelle lapset ja moret,
kas heistä on nouseva vartiovuoret,
hejippumme ylhäällä voittohan vie,' ", "
jos kesken on päättyvä meidän tie. "
^ Aku Päivk
vä, on tääHä «mricanpnniiBEa sia»
knistetto onnen koettikseen.
remj^osaiset d i niin kotsntot n i .
kaat aJkavat nhkapelinsä kfln».
ajoissa, j a me £nmt jokanen vnos.
olemme onneamme koettaneet <«ä».
ton ompeluseuran myyjäiässä, jota
taas saamme tänäkin vnoaua koefc.
taa, Ompdaseura on kaäen taltea
aherfaxuit/ja nyt -rielä Tiime aikoi,
na hankkinnt hnomaton cainasaa
rahaa, joHa aikoo ostaa hyiöä ja
arvokkaita voittoja, joten jmpäris.
töllälan olevat suomalaiset ottakaa-pa
huomipon j a lähtekää onneanne
koettamaan. Ttmä vaan näin aikai,
seen siksi, että jokainen tohdal-tamme
koeta»mme varata jojtaiin
'kymppisenttisiä, joilla jo -päSseta-me
pelin alkuun. Tilaisuudessa e i ­tettävästä
ohjelmasta y.m. myöhem-min.
•
Eri pfukkaknomlta
CHASE 1 1 I V E R , B . C.
t
-lanaaittvilisen kai
välisen vastavallankunmuksenpääyllyttäjär^^^^i^^
hallitus Englannissa,' "^no •.pienet jreunavalt^ . ovat
täydelleen suurval^jen imperidisamm iäuti^n^onsia^
« r _ : u » . - _ s i j ^ .-I j^ui menestys
<<Ei kiikaan de sepi» syntyes^^^^^
Meidän tulisi muistaa ituo otsi­kossa
oleva lauseaina silloin >knn
joudumme läokkappkimjrksiss^-
mepfieUaisten teh^vien auorittajiksi,
joissa tarvitseisi olla koko joukon
kokemusperäistä tietoa ja taitoa;
Alotekylqrisyyden 'edlle y loihtiminen
kaikissa tehtävissämme, on enBimäir
nen ja tärkein edellytys, jos mie­limme
saada joukkotoiminnan käy­mään
itsensä joukkojen kautta Ja
joukkojen eduksi. ^Sen' tehoistami-nen
alkaa käymään nyt sitäkin vält-tämättömämmäksi
mitä peiinpohjai-semmin
. täydymme luopua .vanhois-ta
toimintamuodoista i;. <sosialidemo-kaattisista)
ja pohjaamaan toimin­tamme
uusiin S. Kansainvälisen
krisialloimiin uomiin..
Voidaan väittää: "kuinka sokea
sokeata talnttat^' mutta muista­kaamme
— Venäjän proletaarit
suoriutuivat voitollisesti vaikeimmis-takin
tehtävistään j a ilmeisesti t juu­ri
siksi että ymmärsivät' tehtävän­sä
yleispiirteet teomttuMä, -
No onko sitten; meille Canadan
työläisille - kokonaan mahdotonta
ymmärtää vallankumousteorioita.?
•4- EikS' mitä? - Tarvitsemme vaan
viitata niihin ilmiSihin, joita* nytkin
on havaittavissa katkkialla siellä,
missä työn ja pääonian välistä tais-telua
käydään, kuten terSsf ja Mvi-hiilialueilla
Nova Seotiassa ja K d -
liovuörilla.
Hutta mitä me nyt etupäässä
tarvitsisiiiime? — Alotekykyä, ku^
ten alussa jo maiB!tdn.< ;fräytyy us­kaltaa
xyhtyä johonkin, jossa ko-kemnsten^
opettamina - kasvamme
tehjtäviemme tasoite. Kun on ky^
symyksessä vanhojen menettelyta­pojen
hävittäminen jau uusien muo­dostaminen
niin ei i n d t a i^kehoiteta
riihen sUcsi että jossakin • riedetäin
tää «en tärkeyttä j a siksi että olem­me
estäneet nekin, jotka olisivat jo
ymmärtäneet j a halunneet uudistuk­sia
toimeenpanna, huudahtamalla:
ei meillä ole kykeneviä toimitsi
joita! Tallätavoin olemme tuhon
neet alotekyvyn' joukostamme ja
mieluummin tyytyneet vaan iraa-muttis
meidän eduillemme ei ole' so­lamme;
joka kuitenkaan käytännds^
sä ei ole ollut muuta kuin tehoisa
jarmlaite y jouldcotpiminnan koneis­tossa!
'
Mutta ettei olisi niin aina,* voim­me
ottaa varteen yhden vissin sei­kan
—^ sen nimittäin että pyhä
Pietari' 'ei meille toimitsijoita, tiput­tele;
; porvaristo, taas tyricyttää.
tuu poikkiteloin eteemme, hänellä
veliasta käyttää. porvarien lahjoitta'
mia. toimitsijoita^ jää jälelle vaan
Jrksi mahdollisuus: inavatua ne
omista jonkoUtal. Se taas suorite­taan
: siten että asetamme tehtäviin
niitä tovereita, joita meillä on, kyl­lä
tyoaikaajvoittain tekijänsä neu-^
voo.
:UudistU8ten täytyy astua etualal­le,
sillä vain niLden kautta voimme
mejlaodajou]dtoja,c joiden historial­liseksi
tehtäväksi, p ^ o l a i n mukai-sesti,
tulee vanhan mädän yhteis­kunnan
kukistaminen j a uuden,"jer-veen
tilalle luominen.
. Jo)ca näissä pyrkimyt^sä aset-
<iua poikkiteloin .eteemme,; hänellä
on silloin vaan kysymyksessä yksl-
ISpyyteet, tai i>orvariston r-- m
ei työväenluokan edut.
PuskajussL
—^ Jos aiot tyhtVä johoiddn, muis-
.ta silloin yrityksen laatu.
Vaiidca niiden taloudellinen menestys :.]^ääasiä^^
riippuo' yhlebymmarryksestä ja yhtebtyösta^^
Venäjän kanssai,ld3iottaa nuden räoisd
ka näitä-pkniakansoja taistduun, jolta n i i lk
dos^a hirvätaVän;verbeksi sdiiaiKdBi. Renmn^älti-oitten
nykyinen^fKiIitiilka joloaa m tunnatt pagrtadle.
Ja imperialisaun kaHehtimina ne rientivät^siti M i d a i .
J«s esimexldksi menet kylpemään^
niin tehtä^, vaan aikri että kaak- ajattele ndtä tavallisesti ta.
*iaU« ttytyy min lÄhtua J^lpn»aikassa: ihmiset riellä
n&ni^^iolneet ovat ^p^^-.toiimnnassa; 'tunkevat toiriansa;, lykkivät toirian-
Kysyn^läessä ei Moleykntt puolueen
Jdiben muuttaminen./vaan kommv- "Voit «uhallisemmin ryhtyä toimme-
V - • sa. sättJTOts^ja «^^^
iiistueen - kasvatu^yöhSn ryhtjn^
nen.' niin nuorisoa^ kuin vanhem-manldn
väestön kedcnudessa. Tä­hän
asti olemme aitnS o n n i s t n i^
perin .vähän j a ^»^äusiv siksi,- .et­temme
ole jaksaneet: vielä ? ymmär­si,
kun sanot itaeUeri: «tahdon kyl-piessäni
«äilyttiä luonnoUisett. mi»-
leutasaisutitenii" — ja sam6in kai-
E^ktetos.
Torooton imlism
Oiaston kokoaluetsa huhtikuun
19 päivänä yhtyi osastoon Hilja
Kingelin, Toivo Lehtonen ja Uuno
;WaIden, jotka 'täysillä oikeuksilla
hyväksyttiin.
New FinIandin>osaston rakennus­rahaston
hyvacsi keräyslistat otet­tiin
huomioon ja keräjiksi valittiin
O. Jokela ja P. Mertanen,
Myyjäistoimikuntaan valittiin p.
Peltonen, A. Rae, B. Toukoniemi
ja O. Korpivaara.
;. Vappujnlistusta jakamaan valit­tiin
seuraavat: Kivi,; Mertanen, Pa­karinen,
^Pirttinen, Latva, Neil,
Bergdahl, Nurmiaho ja"^ Niiranen.
Canadan Työväenpuolueen edus­tajakokouksessa
ollut edustaja tov.
S. -G. Neil selosta kokouksen menoa.
Samoin toy. Pirttinenja tov. Ahl
qvist,
Vappnkoiiiiteassa : oleva osaston
edustaja tov. p. Mertanen iliöotti
vappujuhlia vietettävän Queen puis­tossa
alkaen kello koline iltapäivällä;
ja illalla kello kahdeksan Labor
Temppdissä.; Molemmissa tilaisuuk­sissa
puhuu ^tpv. Mclachlan Nova
Scotiasta ja. useita :paikallisia pu­hujia,
sekä; monenldsta .muuta oh­jelmaa,
.joten osaston jäsenien' ja
koko paikkakunnan suomalaisen vä­estön
toivotaan' ottavan runsaslu­kuisena
osaa tähän kansainväliseen
vapunviettoon. <
Vappukömiteal^ päätettiin mak­saa
osaston vero viisi dollaria, joh'^
ka komitea kantaa Jokiselta osas-totta,
jonka edustaja on vappu-komiteaäa.
Vätatnosa on sen näytelmän n i ­mi,'
, jonka osaston näytehnäseuia
esittää lau^taina toukokuun ;2 päi­vänä
.':.SnomaIaisen seuran. huoneua-toUa.
Paikkakunnan väestö yleen-sä
intää hnvbiäytehnis^ ja sitä ön
Vihtahpnsnkin.^ joten TläytdrnS^en^
ra a toivoo vihtahousnlla saaranSa
katsomon täyteen nauravaa yleisöä^
JSiHä nauramaan '^Hhtidiöt^ epäile^
mäitä pakoittaa, vaildcs ei niin lia^^
Ina Oliakaan, joten ykdsön toivotami
pitävän mielesäUm jä kertovan aa»-
purilleenkin ^^^htiihoasnn esityril-lan,
y joka on' laaafittiria^^^^i^^
2 päivinä «Dcaen -keBo kahdeksan.
ViatMtiaa piivS, toidtoVSi
Työttömiin «rmeijaa lisättjin taas
junankin saaren kaivostyöläisten
keskuudessai sillä juuri näinä päivi­nä
.pantiin U A "Exten^on" kaivok­sesta
noin 240 "mainariä" pois työs-tä.
/Kaivos kuulun Canadian
Collienes (Dunsmuir) Co;n, joka
omistaa useampia hiilikaivoksia täi-lä
saarella. Mikä sihnäänpistävintä
ja julkeinta ironiaa, herättävä tässä
miesten ' väliehnyksessä ilmeni on
se,- että viikkoa - paria ennen sama
yhtiö laittoi ainakin kahden tä]^
läben kaiyoksensa päälle ilmoitj^k.
sen "mainareille", että määrät^
aikaan mennessä tulee olemaan kai-vosisäntien
puolesta"* tarka^us kai-voksissa,
johon mennessä tulee jo­kaisen
"mainarin" hankkia määrät­ty
määrä lisätyökaluja itselleen. Si­sältäen
tämä työkalujen paljous-'
määrä aina niin äärimmäisyyksiin
menevää kuten esim., että jokaisel­la
"mainarilla" täytyy olla työpai­kassaan
-8 "pikkaa? ja sitä myöten
muita työvälineitä, vaikka hiiltä ei;
edes niissä kaivoksissa irroteta yk­sinomaan
"pikkaamalla/', vaan sitä
irrotetaan ampumalla. Kaikesta
päättäen .vnäyttäätodennäköisdtä,
<että ikoz^oratsionin tarkotuksena'
oli saada täysinäiset., työkaluvaras­tonsa
tylgiin myydyksi "mainareil­l
e " ennen miesten työstä pois
sulkemista, koska ^kaivoksissa tyos- >
kenneltiin . ainoastaan yksi päivä;
sen jälestä,, kun tämän ultimatun-min
aika oli loppuun kulunut.
Tämäkin' työstä pois sulkeminen
koskee taas todellisuudessa useam­pia^
satoja nälkäisiä suita, kun ote­taan
huomioon näiden 240, "maina-'
rin" vaimot ja lapset. Sen tilan»;
teen . tuntevat parhaiten kaikki ne
työväenluokan jäsenet, jotka ovat
kädestä suuhun eläjiä, joille työttö­myystilanne
merkitsee entistäkin
niukan "Elintason yhä alemmaksi
painumista.- Huhut Tcertovat edel­leen
vielä tobtenkin yhtiöitten kai­voksista
lisää raatajia joutuvan
tyottomäin armeijaan. Olisi toivot-,
rtavaa, että nämä tällaiset työttö­myyskaudet:
olisivat opetukseksi niil­le
sadoille /Nälkäisille suille, jotka
taasen tälläkin saarella tällä kertaa
joutuivat sen: kohtalon uhreiksi.
Opittakoonnäistä se läksy että: ,
Työttömyyttä tulee meillä työväen- '
•luokan jäsenillä «olemaan, niinkanan
'kun- nykyinen järjestelmä on ole­massa.
Ainoana parai^nuskeinona
siihen / on niin ;ollen syyn poistami­nen.
Ja tämän syyn, tai toisin sa-i
noen . kapitalistisen' järjestelmän,
poistamisen jälkeen,. kun kaivannot
kuuluvat kaivosmiehille ja teolli­suuden'
kontrolli, työläisille, vasta
silloin, voidaan nyl^iset kriisit ja
työttomyysprohleemit välttää, kun •.
tuotannon ja jaon perusta muute­taan
työväenluokan eduksi, s. o.
kulutusta^ ^^ikä liikevoittoa varten.
Ouutonjne toimeenpani keräyksen
javmarkkinailtamat tJc. 4' p:nä No-
,va Seotaan hiiknkaivajain lakkolais­ten
avuiftamisekri, joka tuotti yh-
«tebesti 168.75; josta kiitos yleisölle ,
uhrautuvaisuudestaan oikean asian
puolesta, kuin myöskin auttaessaan
sikäläisten hiaenkaivajain hädSnr
alaista tilannette^ heidän taistdles-saan^-
Bes^oa ja yhtä Canadan mah- -
tavinta pääoäuanahtia vastaan.^ Sil­la
kun laajemmassa mittakaavassa
katselemme -täis asiaa, niin on hei­dän
taistelunsa myös meidänldn
taistelu^nune.',
JCaBMkm^UutS fcSjliSlistSa jnhla-päiiraä
, vappua' tullaan vietSmSän
K. P. S. J . Chase Biverin ja La
smitlun osastojen jAteisillä vonniua
Cob Treen "kontrilla", josta a j j ^
ja paikasta Bmotetaan myoskm
vielä patkallbestL Taricotnkscna
oliri saad^ näistä juhKsta, työväen
luoJ&anakökannalta katsottuna raot.
terveet ja voimi&kaat työläisten ! »•
^VätjuHif kun näitten osastojen yn*
tebaia.. voimilla on mahdoUisnas « - .
kaan saada. Juhlain pääpaino tsa-dotaan
kohdistaa työläisten y M * ^ ^
liittymisen taipeellisauden ja ^
dea « i f tadiöni jÄäoman | a ^
väenteökBo väB^n jyrkkäin ^
^ t a t i i aeivittelyyn. — F. Kivelä.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^