1923-06-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Lauantaina, ke^kmm 16 p. T - Sat. Jnne 1& VAPAUS ^aaadan snomslaisen tydvaestdn äänenkannattaja, flmes- ^9»SnäburvBsa. Ont,'joka'tiistai.:torgtai ja lagantai. V A P A U S ' (Uhetty)' The only ozsan of FinniBh Worken in Canada. Fab-i ^ d in Sadbory, Oat, eveiy Tnesday, /Thursday and ' Advertising rates 40e per coL incb. Minimam cnarge Jov single iiisertion 75c. Disooiint on standing advertiset meni The Vapaus ia the best advertising mediam among «%i> FinnishPeoplein Canada; . Uanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. @1.50}ayksikk.75c. 'Tthiymi\U>Mn ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk 03.00 ja kolme kk. $1.76. Tihiuk^i&j jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään •»nitsi asiamiesten joillg on takaukset. / Itmotndiinta kerran jnlaistuista ilmotuleista 40e. palstättiondtai Saurista i motuksista äeka ilmotaksistn, iMiä t^ii&r ei jbka'kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää Jokaiselta muistovärayltä; nimenmuutosilmotukset 50c. k^rta; 91i00ikolmekertaa; avioeroUmotukset $2.00 kerta, @8.-0(|,<kaksikeita8; ayntj^iln^Pttikset 91.00 k^rt^: ha-ttmantleto-' Ja osoteilmot,ukset^OCk kerta,fl.OO, kolme-k4ruta;'~ Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu^ kana. ^ ' • > r> - JQB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Idijees^ennfe, kirjottakän uudelleen lilkkeehoitajan per-fld6Ä8Tllse «a nimel»ä.' " ' ' :"-nvu V; KANNASTO, Liikkenhoitaja. ' Tiistain lehteen aijotut Umotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 8. , ' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, liome St.i Puhelin 1088. Postiosote: ' ' ' Boa 69.- Sndbuty, Ont. «»Tr. . . . Itegfetered ät the Pnst Office Department. >Ot^wa, as Puutavaratyöläisten taistelu Canadan metsätyöläislen teollisuusunio, Lumler Worker9lnduslrial Union of Canada, käy paraikaa urheata taistelua puutavaraparoonien äskettäin käytäntöön ottamaa mustaa listaa vastaan. Mustalista on se >!ceino, jonka avulla työnantajat yrittävät eaada joku vuosi sitten muodostetun mainitun luakkatietoisten met-satyöläisten union murskatuksi tai tdhdyksi sen laa-jeneihinen mahdottomaksi. Suunnitelmana on karkottaa kaikki järjestyneet, ja ludckatietoiset työläiset pois puutavaraparoonien kontrollissaolevilta kämpikoiltä ja työpaikoilta. ' ^ Siinä tarkotuksessa ovat työnantajat muodostaneet yhteisen typtoiraiston, joka tunnetaan Logger's Agen-cyn nimellä; joUeka työnjolhtajat lähettävät valmiille jkaavakkeelle jlaadituo selostuksen kullakin kämpällä ja työpaikalla työskennelleen ja työskentelevän työläisen ominaisuuksista. Listaan merkitään onko työläinen lähtenyt^ työstä vapaaeJitoisesti tai onko hänet ero-itettu, onko hän oUul kyvykäs vail^o kyvytön, oriko hä'n ollut joutuisa tai hidas, onko luotettava vaiko epäluo-tellffva tai onko iiänharjottanutagitcerausta työläisten keskuudessa. Näiden lisäksi on listassa vielä pailc-ka selostukselle onko työläinen käynyt eäönnölliseati lyes? ja "vieläkö kysymyksessä olevaa työläistä voitaisi ettsa Mm työhön yajkg §j, ^ Kaavakkeen lopudsa öti seuraava huomautus: «Tämä kaava täytettävä 'ja Icäietettävä ajan-pitotoimistoon silloin ^ kun työläinen eroaa tai erote- •taan, Muut ttedonantoa'koskevat asiat voi kirjoltaa listan takapuolelle.» p Siinä pääpiirteissään se .mustalista, jöttka kautta puutavaraparoonien liitto aikoo merkitä poltinraudalla jokaisen työväen asiaa ajavan meUätyöIälsen; Tämä lista se onv johon liittyviä katalia aikeita puuta- * varatyöläiset ovat ryhtyneet torjumaan, ennen kaikkea British olumbiassa, jossa mainittu mefsätyÖläisten järjestö on voimakkaimmin toiminnassa ja jossa työn-riistäjät viime vuosina ovat tulleet tuntemaan järjes'^ tyneen työväestön voiman. -Puutavaratyöläisten taistelu lännellä ja joka paikassa on kaikkien työläisten taistelua, mutta tämä taistelu täytyy ennen kaikkea / muodostua taisteluksi yhä voimakkaampaan puutavaratyöläisten järjestymiseen edellämainitun leollisuusunionismin luokkatie-t9isen lipun juurella. r Huonoja asioita väärällä nimellä Englannin parlamentissa oleva työväen edustaja Tom Johnson, joka on tunnettu laaijatietoisena ja eel-vänäköisenä työväen' historioitsijana, on taas kirjotta-nut profeetallisia ajatuksia maailman tilanteesta, varsinkin mikäli Englannin politiikka on kysymyksessä. XlasgoV F^orvvardissa julkaisemassaan artikkelissa John ison kirjottaa m.m. seuraavaa: Laittakaa, henat, itsenne valmiiksi sotaa varten Jaapanin kanssa. Opettakaa pojillenne Kaukaisen Idän maantiedettä, sillä inonet heistä tulevat heittämään henkensä Kiinan vesillä kymmenkunnan vuoden kuluttua. Enelannin hallitus tulee käyttämään 9,500,000 puntaa uuden meriaseman rakentamiseksi Singaporeen. Sitä ei luonnollisestikaan ole tarkotettu ketään vastaan. Eipä tietenkään. Ei Rosythiäkään oltu tarkotettu Saksaa vastaan ja Singaporeen rakennetaan vaan suuri sotasatama, niin että meidän lähetyssaarnaajamme, iotka saarnaavat rauhantapoja keltaisille pakanoille, olisivat vakuutettuja, että taistelujen jumala on hei<^än takanaan. Jaapani ei saanut ölivä rauhansopimuksessa. Se oli onnettomuus, epähuomio. Ja Au^tt^aalia tulee saamaan tulvimalla siirtolaisia, niin että kun taas torvet kutsuvat seuraavaan solaan, feiellä tulisi olemaan tarpeeksi miesvoimaa katsomassa, d l ä asiat luistavat. Mutta onhan selvää, ettei .olisi, viisasta Joutua so-taan Jaapanin kanssa ellei Venäjällä olisi porvarilli-iien hallitus ohjaksissa ja näinollen, vailAapa siitä koituu melkoisia uhrauksia Englannin kaupalle, se pyrkii tadoudellkesti kiristämään nykyistä .hallitusta Moskovassa. Sale & Company tiiminen firma on ostanut 30,(KM) tonnia venäläistä öljyä ja Shell öljyr]^mä on ostanut 130,000 tonnia öljyä Datumista, eli koko öljytuo-tannon. Viime vuosineljänneksellä Venäjä'osti 1,- 383,000 punnan arvosta tavaraa Englannista ja sen lisäbi se ostaa 250,000 tynnyriä englantilaisia sillejä. Mutta tästä huolhnatta hallitus on antanut määräyksen Venäjän kauppasopimuksen rikkomisesta ja joka päivä kiihottaa parlamentin järjestyslistalle Venäjän kaupalle vihamielisiä kysymyksiä. Samalla kun Johnsonin selitys joukkosiirtolaisuu-den kehittämisestä EnglamiL^a A^straaliaan on erikoisemmasta merkityksestä, ei liyikyinen siirtolaisuuden puustaaminen Canadaankaan ole tarkotusta vailla. Canada suoritti melkoisen suurta osaa äskeisessä sodassa «maailman tekemiseksi turvalliseksi kansanvallalle» ja hallitusherrat ovat itsekin jo monta kertaa tunnustaneet, ettei suursota suinkaan olliil viimeinen, eikä ole sanottu kuinka pian taas lonret kutsuvat uudelleen kansanjoukkoja aseisiin ellei (kansanvaltaisuuden turvaamisen, niin jonkun muun ajan tilannetta vastaavan suurasian nimessä. Minkävuoksi ulkovallat kiristävät ia- V Venäjän neuvostohallituksen ja ulkovaltain välisiä jatkuvia kiistoja seuratessa saattaa pintapuoliselle käsityskannalle näyttää siltä, että Ranskan, Englannin 'ja muiden Venäjän kanssa vihollisuussiJiteissa olevien maiden jatkuva Neuvosto-Venäjän kiristäminen j<Mm jonkunlaisista kansallistunteista taikka jostakilii epämääräisestä porvarillisesta mielipiteestä tai itsepintaisuudesta. Tosiasiat kuitenkin osottavät, tetä Venäjän ja ulkovaltain kahnaukset ovat kaiken aikaa, vuodesta vuoteen olleet mitä kouraantuntuvinta luokkataistelua, luokkataistelua kansallisessa mittakaavassa. .Venäjä on nimittäin tuntunut sen kanssa ristiriidassa oleville maille ja niiden hallituksille sietämättömältä sen vuoksi, koska se ei ole tunnustanut ulkomaalaisten kapitalistien ennen Venäjän vallankumousta tekemiä pää-omasijotuksia Venäjälläif Ranskalainen aikakauskirja L'Europe Nouvelle julkaisee kirjotuksen, jossa tehdään selkoa siitä, miten paljon ulkomaista pääomaa on ennen vallankumousta säjoitettu yksityiseen venäläiseen teollisuuteen. Kirjoituksessa, esitetään lopputiiioksena, että ulkomaalaiset ovat yl^sityiseen venäläiseen yritteliäisyyteen sijoit taneet kaikkiaan 2,242,974,100 kultaruplaa. Tästä määrästä on kuitenkin vähennettävä ne pääomat, jotka ovat Neuvosto-Venäjän rarjojen ulkopuolella Puolassa, Latviassa, j.n.e. ja jotka ovat noin 235,668,400 kiilta ruplaa. Jäännös 2,007,305,500' kultaruplaa jakautuu eri yahiöiden kesken seuraavasti; Ranska . . . . . . . . . . . . . 645,089,700 kultarupl. Englanti . . , „ , , . , . . . . . , . 500,563,700 „ Saksa i. 317,475,500 ^ „ Belgia 312,812,100 „ yhdysvallat . . . . . . . . . . . . . . 117^7510,000 ,f Hollanti ...36,456,700. „ Sveitsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . '31,666,700 » Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16,646,700 „ Italia V J?,1Ö6,2Ä » : Tanska i . . . . . . . . . . . . . . . 14,537,700 „ Itävalta 5,900,000 „• Norja 2,300,000 „ Suomi . 2,000,000^ „ kun ottaa huomioon nykyisen suurvaltaryhmityk sen, tulee sijoitetusta pääomasta ympärysvaltain osalle 78,7 pros.. Saksan ja Itävallan osalle 16,1 pros. sekä puolueettomien valtioiden osalle 5,2 pros. Puolueettomien valtain ja Saksan kansalaisten sijoitukseet ovat pääasiallisesti Puolassa ja Itämeren "^maissa. Suomalaisen pääoman sijoitus mainitussa taulukossa koskee vain yhtä ainoaa yritystä. Kymin Qsakeyh-. tiön osastoa, joka harjoitti Venäjällä paperinkauppaa. rjotukset At-lannilia Venäjä katsoo varmana tule-vaisu^ e^n Venäjän kommunistipuolueen 11 puoluekongres sissa julisti tov. Lenin koko puolueen nimessä pierään tymisen olevan lopussa ja tov; Siriovjev äskeisessä 12 puoluekongressissa vahvisti tämän tosiasian; ilmoittaen, että vieläpä erinäisillä talouden aloilla oli jo ryh dylty tekemään hyöikkäysliikkeitä. Kulunut vuosi on hiin suujessa määrin, lujittanut neuvostovaltaa, etteivät edes Neuvosto-Venäjän pahimmatkaan viholliset enää ajattele voivansa sitä aseilla tuhota, mautta viime aikoina tilanne Europassa Ruhrin y.m. tapahtumisin johdosta ynnä Ranskan ja Englannin provokatoorisen esiintymisen johdosta on jossain määrin kärjistynyt. Tästä syystä ja kun Genua ja Haag osoittivat, ettei Venäjän ole odottaminen minkäänlaista apua taloutensa jälleenrakentamisessa ulkomaiden taKolta, on Venäjän nyt alkaneena uuden talouspolitiikan toisena vai-hekautena turvauduttava Venäjän avairäft maan oraiift sisäisiin tyhljentymättömiin voimiin ja entistä 'tiukemmin seurattava marxilaista suuntaa Venajähtälöucleh jälleenrakentamisessa. — Vääryydet, tuhmuudet ja julmuudet jäävät heiltä huoihaamatta-silloinrkunx^e ovat yleisiä. — Käyttämällä vain hiukan hyväa^uskoa ja unhottamalla vain hiukan omia etujanm^e^e hakisimme pian, että meillä pidetään arvossa vain rikkautta eikä kunnioiteta työtä. Meidän yhteiskunnallinen järjestelmämme näyttäisi meistä siltä, mitä se itse asiassa onkin, kurjalta ja vaaralliselta järjestelmältä, jonka todellisten olojen oikeus tuomitsee huolimatta'ihmisten tekemästä oikeudesta, ja jonka perikato pn jo alkanut. " — Anatole France. Paini joka Suomessa on aina vuosi vuodelta voittanut yiia enera-vaän ja enemmän jalansijaa etu-ipäässä ' Työväcfl Urheiluliiton alai-sfssa: 'eeuröTssä ^ on' saanut myöskin itsensä tunnetuksi kautta mailmah. Suomalainen painija on osoittautunut kaikissa kisoissa missä se on esiintynytkin,, voittamattomaksi. Sik sipä voidaankin sanoa, että suomalaiset ovat painin omistaneet kansalliseksi urfaeilu-alakseen yhtä suurella innostuksella kuin englantilaiset jalkapalloilun. •Yhtä vähän kuin englantilaiset voivat olla harrastamatta mieliur-heiluaan sopivaa paikkaa katsoinat-ta, yhtä vähän voivat suomalaiset 'olla vääntäriiättä hartijoita mattoon oli sitten paikka vaikka kuinka kova tahansa. Niinpä/ jä^'estivät suomalaiset siirtolaiset Atlannilla, matkalla Glasgovista Quebecgiin painiharjo-tukset laivan täkillä, missä, koko laivan /matkustajisto oli seuraamassa. iSuomalaisten joukossa ei ollut allekirjoittanutta luku u nottamatta varsinaisia paininharjoittelijoita, joskin heistä useat oli silloin tällöin 'Vähemmän ihairjoitelleet. Englantilaiset jotka tiesivät suomalaisten joukossa löytjrvän siihen pystjrviä olivat halukkaita näkemään minkä-jalsta paini tosiaan on. Niinpä heidän hommastaan saatiinkin täkille sen verran mattoa alle, että siinä kävi jotenkin vääntäminen päinsä."'". Siinäpä sitten . ottelivat ensiksi Tornion ja Kokkolan chaat» esittäen aika onnistuneen ottelun katsojien ihmeeksi, sillä tuskinpa heis-. tä monikaan oli aikaisemmin näh-rtyti «anskalaista» painia. «Kokkolan pojan> oli kuitenkin pii^nen ajan kuluttua lopetettava ottelu, kun alkoi veri nenästi vuotaa. Tämän jälkeen haastoi Tornion poika (Antti Heiskanen) Kouvolan poikain joukosta erään jonka kanssa oli otellut ratkaisematta Glas-govin hotellissa aikaise;mmin. Tässä ottelussa osoittautui Kouvolan edustaja iparenumaksi voitta-; en tällä kertaa helposti. Tulipa siiriS; sitten allekirjpit-tanöenkin vuoro. Ottelu kesti lähes• tunnin a^an, missä ' kukin aikaisemmin matolla esiintynyt kävi- vuoronsa perään vääntämässä. Siinä koetettiin esittää sikäli kun oli mahdollisuutta maton kovuuden takia, suomalaisen painin niksejä monista kansallisuuksista' kokoonpannulle yleisölle. Ja näyttipä se esityksistä nauttineenkin ihmetellen .varsinkin suomalaisten r voimaa ja kestävyyttä. Haastettiinpa lopuksi yleisön joukostakin yrittämään, vaan eivät halunneet n\illään ryhtyä. Eipä maltettu olla aina tilaisuuden tultua selittämättä, miten Suomen urheiluolot ovat kehittyneet työläisten keskuudessa, miten työ-läisut* heilijat omaaVat : itsenäisen liittonsa ja miten ei oUa halukkaita kilpailemaan työläisten teurastajien ja muiden .porvari-urheilijoiden kanssa.' Vieläpä yritettiin saada englantilaiset vetämään köyttä suomalaisia vastaan, vaan eivät siihenkään ryhtyneet. Näin kului aika valtamerellä kaikenlaista kisailua harrastaen toiskielisten, syrjässä katsoen, -kunnes laiva lopultakin saapui määräpaikkaansa, mistä sitten joukko hajaantui ympäri laajan- Canadan, ansaitaksefen toimeentuloaan. ' Sulo Kokko. oli nimittliii tullut, että Moose Faetorin indiaanit olivat useissa suh teissä, alkaneet, niskotella kaikkivaltiasta Hndson Bay yhtiötä vastaan ija niin enä nuhteeksi tuotnittiin neljälle indiaanUle melkoisia sakkoja. Hetken perästä katosi herrojen tuomari taas yläilmoihin kuten oli tullutkin, jätettyään jälkeensä vakavan varoituksen, että jos indiaanit eivät tayy turkiksiaan nurisematta Hudson Bay komppanialle siitä lunnasta, mitä se tar-joo, tai jos he tavalla taikka toisella. nurisevat sen komentoa vastaan, niin 'hän oh ilmestyvä uudelleen pilvistä heidän keskuuteensa sellaisella hetkellä ja sellaisilla tuomioilla jota he eivät osaa edeltä-päia aavistaakaan. Canada saa kaäontieet urlipnss^ Joku aika sitten vangittiin Yhdysvaltain puolelta k ^ i Canadas-ta sinn» painautunutta suomalaista valkaisijaa nimeltä Eino Torppa ja Ilmari Siirilä. On ollut puhetta, >että nämä urhot lähetettäisiin suoraa päättä Suomeen, koska tällaisissa tapauksis^ lienkilö tavallisesti lähetetään siihen maahan, jonka alamainen hän on. Nyt kuitenkin on asia saanut sellaisen käänteen, että nämä valkaisijat palautetäan-kin kaikella kunnialla Canadaan. Siirtolaisfviranomaiset kai arvelevat, ,että kunhan tuomitsee miehille Ca-nadaa, niin siinä sitä onkin rangaistusta jo hyvänkin karkurin osalle. Mikäli _ kerrotaan' suomalainen kongressimies Oscar J. Larson joku aika sitten sekaantui mainittuun asiaan ja ryhtyi «urhojen» välittäjäk si; Näiden «välityspuuhien> seurauksena saikin Dulutihin siirtolais-tarkastaja tiedon Washingtonista heidän iSudmeen karkoittamisen peruuttamisesta, iMiehet lähtivätkin hyvin tyytyväisinä asian käänteeseen Canadaan. Paitsi sitä, että karkoitusmääräys peruutettiin annetaan «urhoille» tilaisuus pyrkiä Yhdysvaltain asukkaiksi jälkeen heinäkuun 1 päivän. Silloin alkaa uusi fiskaali-vuösi jolloin ^iSuomenkin siirtolai-suusosuus avataan. ;, i Kolmas <urho», Aarne Koskela, joka oli edeliämainittujen seurassa kun ne tuliyat Yhdysvaltain puolelle, on nykyään siirtolaisvirkaili-joiden käsissä Oregonissa, jouduttuaan vangituksi. yrittäessään toistamiseen pyrkiä luvattomasti Yhdysvaltain puolelle. Hyvin todennäköiseltä näyttää, että viime mainittukin saa tilaisuuden palata takaisin Canadaan ija myöhemmin pyrkiä Marxilaisuus tunkeutuu aina kaikkien -^teiskunnallistenVv ja ilmiöiden \4iteyteen. Sikäli kun on kysymys valtiosta ja näkee se aina poliittisten muotojen takana taloudelliset Lj^"!''^ Mutta tämä yhteys ei ole aina niin ybinkertainen, että se ^- maista yksinkertaisella ja helposti opittavalla bavalla/r^^'"'.''^' paikkansa jo itse valtioonkin nähden. Valtio, hallitus, on jä^^''!'^ ka' hallitseva luokka \m etujensa valvomista varten' MuUa^?*!V;'^ joiden hallussa valtiovalta välittömästi on, ervät k ä j i ä sitä • |iallitseyan luorkan, työnantajainsa etujen valvomiseksi, vaan ^-^ -yoskin omia välittömiä etujaan. Valtiovalta porvariston paSV'^' pääsee vissiin määrään saakka itsenäisebi ja näyttää siten rii ^ malta. Mutta virkavallasta t^^^^ luokkansa omine etuinensr-^"" se koettaa saada määrääviksi porvariston etujdcin vastaan. ' ^'^^^ Tämä riippumattomuus on ymmärrettävästi vain pettävä harhakt Virkavalta voi^ pikkuasioissa ajaa oihia etujaan, koska se suurissa velee porvariston etuja. Porvaristo ottaa pienen pahan kaupan my seksi, koska se ei ilman virkavaltaa kykenisi ajamaan suuria e t ' ' Virkavalta saa miehensä porvariston kedjfuudesta, joka näkee hj^än 1 päpaikan pojilleen ja serkuilleen lukemattomissa, yhä kasvavissa tali; tus- ja hallintoviroissa, joissa nämä ilman suuria pätevyys- tai työvaj timuksia saavat hyvän toimeentulon. Virkavalta on siis myöskin jfci riistäjäluokka, joka saa lisäarvo-osuutensa yaltioveroista ja valtiömok pooleista ja kamppailee muiden riistäjäluokkien kanssa osuude^aan Parlamenttaarisesti hallituissa maissa muodostaa virkavallan ylimmät huiput politikoitsiljajoukkue, tai missä on muodostunut kaksipuoluejär. jestelmä, kuten Englannissa ja Yhdysvalloissa, kaksi joukkuetta, jotla vuorotellen hallitsevat, joka hankkii ystävilleen paikkoja valtion lihapatojen ääressä. Porvariston suuri joukko voi kyllä liian pahan sukuJaK tai suosrkkitalouden vallitessa joskus suuttua, mutta järjestelmään on se tyytyväinen, koska virkavalta pitää huolen siitä, että sen yleiset voit-toedut tulevat huomioon otetuiksi. ' Tämä näennäinen valtiovallan riippumattomuus porvaristosta auttoi aikoinaan revisionististen ja syndikalististen katsantokantojen leviä-mistä. Syndikalistien keskuudessa on se vtdivistanut uskoa, että vai tibvalta on Vain sortoväline kunnianhimoisten politikoilsijain käsissä, josta työläisten taloudellisella taistelulla ei ole mitään syytä huolehtia ja että politiikkaa harjottavia työläisiä nämä henkilöt vain vetävät ne nästä. Revisionistien keskuudessa on se johtanut sellaiseen uskoon, etiä porvariston suuret joukot ovat muka yhtä vihamielisellä kärinällä kuin työväkikin hallitsevaa virkavaltaa kohtaan, että työväestön on siis liitvt-tävä tähän «porvaristoon» valtiovallan vallottamiseksi, sen sijaan, että ryhtyisi käymään luokkataistelua puhtaina ja pelkkinä työväen järjestöinä. Tällainen käsityskanta on kuitenkin osottautunut lapselliseksi sen tosiasian valossa, että porvaristo niin vanhoillisista radikaaleihin on yleisissä yhteiskunnallisissa ja valtiollisissa asioissa ja taisteluissa aina osottautunut olevan samaa maata.- ' ' ' - ; - i , Samoin on syndikalistinen liike luhistunut lastenkamariajatteluk^r arikaran ja monivaiheisen käytännöllisen elämän kourissa. Ämerikaan, kuten "kaksi edeflämai- petoksesta eräalssä majatalossa. laita tässäkin puheeksi, otettavan henkilöni laita. . Suomen lehdet: nimittäin kertovat Helsinpssä juuri tapahtuneesta yhtä ovelasta kuin harvinaisestakin nittuakin. Tuomari astui taivaäjs-iiinäsii Sekin kautta •äikojöh •ihmisten huulilla kulkenut juttU, kuinka tuomari kerran astuu taivaasta alas maan päälle tuomitsemaan ihmisiä, on nyt vihdoinkiii toteUtUijut. -Eräänä päivänä kuultiin Canadan kaukaisella p(AjänWäll5 Moose Pac-törilla ilmasta omituista surinaa, joka viimein muuttui ikäänkuin truo-miopäivän pasuunan ääneksi ja eir kös ennen pitkää siivekäs lentokone laskeutunut alas ja iaupung^ asukkaat saivat nähdä tuomari E. R. Tuckerin Cochrainesta omassa persoonassaan astuvan heidän keskuuteensa lukemaan lakia paikkakunnan luonnon vapaudesta nauttiville asukkaille. Tuomarin tietoon Uutisia Karjalasta Toveri John Katunen on kirjotta-nut kirjeen eräälle astorialaiselle toverille, kertoen Karjalan oloista ja kalastushommista. Hatusen kirjeessä sanotaan m.m. seuraavaa: <iMeillä se on kevätkalastus jo ohi. Kalaa oli paljon, mutta astioista tuli puute. Ei ollut mihin olisi suolattu. Me suolasimme 3,000 puutaa (54 tonnia). iKumpa meillä olisi ollut tulhannenkaan tynnyriä, niin kyllä ne varmasti olisivat täytensä saaneet. Lohia ne eivät ole. Niitä sanovat täällä «halleiksi ». Sitä kalaa pn täällä niin paljon, että sillä ei ole mitään määrää. Vedetään jään päälle, niin paljon, että neljä jalkaa paksu jää sujuu siltä kohdalta. Nuotta kiin saadaai^ tyhjäksi, tulee hiton kiire korjata pois. «On täällä lohtakin. Sitä sanotaan täällä «sengoksi». Se on hyvää ija rasvaista. Ei se Columbian lohikaan ole sen kummenipaa. Siinä vain on vika, että sitä on vähän tässä paikassa.^— Känärikoneet vie-däänklti Muurmäimille ja tähän laitetaan vain suölaus-aseiiiä. — Onhan meillä tässä jiiferi rahamyllykin. Tynnyritehdas ipitäisi saada käyntiin 5heti.» Amerikasta mennyt lääs HoiSarie^ nittavana AnSerikälaista kokemusta ja oveluutta on täviällisesti pidetty voit-taMaitomanä, mutta laihaksi ^se alkaa käydä valko-Supmen sakilaisten kykyjen rinnalla, ainakin korttipelissä. Monta kertaa on Amerikasta Suomeen palanneita joutunut van-hanmaan huijarien kynittäväksi :ja onpa isen johdosta lausuttu vakavia vmrotuksiakin täältä kotimaahan. lähteville, mutta sitä kun vielä kaikki ihmiset eivät näitä työväenleh-tiäkään seuraa, niin eivät ole saaneet tietää minkälaisia salakareja sitä Suomessa täältä meneviä odottaa. Niinkuin nyt taas oli astan- Muuan Amerikasta palannut henkilö oli joutunut eräiden, korttihui-jarien pariin. Nämä ethdo^tivat kor-tinpeluuia. Pöydälle pantiin kummaltakin puolen 150,000 mk. Huijarit olivat sitoneet paperipalasista paksun nipun, jonka molemmin puolin oli 500 mkan seteli, vakuuttaen Amerikasta' palanneelle nipun sisältävän 150,000 mk. 500 mkan seteleissä. Kun pelin piti juuri alkaa, tapahtui huijarien toimesta järjestetty valheellinen hälyytys, että poliisi muka oli tulossa. Huijarit riensivät huoneesta, • siepaten mennessään, pöydältä kaikki aiiieri-kalaisen rahait 150,000 mk. Ameri-kalainen puolestaan pisti taskuunsa Qiuijarien. jättämän nipun, huomaten vasta jälkeenpäin, että se sisälsi rahaa ainoastaan 1,000 mk. Hän ilmoitti asian heti poliisille, joka tutkii sitä. Kysymyksiä ja vastauksia — Jos Canadan alanlainen menee Yhdysvaltoihin tarkotuksella jäädä sinne asumaan, tarkastavat siirtolaisviranomaiset jo's hän on henkisesti ja ruumiillisesti terve ja että hänellä on jonkun verran rahaa pitääkseen huolta toimeentulostaan siksi kunnes pääsee työhön. Rahasummaa ei ole määritelty, eikä sen suhteen noudateta erikoisempaa tarkkuutta. Yhdysvaltoihin mennessä olemista varten fäytyy jokaisen ulkomaalaisen registeerata ja sUo-rittaa 8 >doQaria päävero. Jos taas canadalainen menee Amerikan puolelle väliaikaisesti vaikkapa työn hakuakin varten, peritään sama 8 dollarin «päävero», joka kuitenkin mabetaan takaisin, jos henkilö palaa Canadaan kuuden > kuukauden sisällä. Veroa ei tavallisesti kanneta jos henkilö saa siirtolaisviranomaiset vakuutetuksi, että hän käy vaan satunnaisella vierailulla Tfh-dysvaltain puolella, joko sukulaistensa luona tai muulla asialla ja palaa pian Canadaan...i> — Maailman tupakkatuotanto nousee vuosittain 4,500,000,000 paunaan. — Ensimäinen langaton eli radiosanoma lähetettiin yli Atlannm valtameren vuonna 1903. Sen lähetti langattoman keksijä italialainen Maröoni. ; —- Canadan 'suurin kaupunki on Montreal. r —'• Suomessa ei ole I.W.'W. liittoa eikä minkäänlaista sitä vastaavaa järjestöä eikä laitosta. Suomessa on unionistinen liike käynyt jo min monen koulun ja kokeraukäen läpi ja saavuttanut sellaisen kantavuuden Suomen Ammattiliiton kautta, ettei kellä ole enään tilaa I.W.^V liiton\touhuille. Jotkut Amerikaita menneet i.w.w:läiset ovat kyllä yrittäneet lähteä tappelemaan Suomessa olevia järjestöijä vastaan tarb-tukselia. ruveta perustelemaan I..W. W. ryhmiä, kannatusrenkaita ja «bränasejä», mutta tällaiset fi-tykset ori Suomen luokkatietoinen työväestö nauranut ulos jo heti alussa. Niinpä sitten i.W.v,-:läi3ten onkin täytynyt taipua ja järkiintjä toimimaan toisten jo ennemmin järjestyneiden ja kokeneiden työläisten mukana, päästäkseen järjestj-neiden työläisten kirjoihin. — Kuutiojalka puhdasta kultaa painaa 1,210 paunaa. Kuutiojalka hopeaa painaa 655 paunaa, valurauta painaa 450, kupari 550, W 710, puhdas platina 1,220 paunaa, tina ,456 ja aluminiumi 163 painaa. Uusia kysymyksiä Mikä oli «Satavuotinen sota?> — Mitkä ovat seitsemän Canadan suurinta jokea? — Mikä. on Canadan pääelinkeino? . . — Mikä on maailman pienin kala? . , ~ Onko Canadassa ollut orjuut-ta, kuteiT YhdysvaUoissakin? MontreaUn poliisit uhk a ^ lakolla Montreal, Q u e . - T ä k ä l ä i s e n Poliisien union jäsenet parhaiUaan ^ tivat lakkoon menosta, varmoin» lähteistä saatujen tietojen m^^- Poliisft'pitävät kapteeni Albert t _ Ien, poliisien union perustajan r presidentin, erottamista nim sm^ na loukkauksena unioa ja sen Jania kohtaan, että he tulevat CJ^^ dollisesti menemään lakkoon johdosta.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 16, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-06-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230616 |
Description
Title | 1923-06-16-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 Lauantaina, ke^kmm 16 p. T - Sat. Jnne 1&
VAPAUS
^aaadan snomslaisen tydvaestdn äänenkannattaja, flmes-
^9»SnäburvBsa. Ont,'joka'tiistai.:torgtai ja lagantai.
V A P A U S
' (Uhetty)'
The only ozsan of FinniBh Worken in Canada. Fab-i
^ d in Sadbory, Oat, eveiy Tnesday, /Thursday and
' Advertising rates 40e per coL incb. Minimam cnarge
Jov single iiisertion 75c. Disooiint on standing advertiset
meni The Vapaus ia the best advertising mediam among
«%i> FinnishPeoplein Canada; .
Uanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
@1.50}ayksikk.75c.
'Tthiymi\U>Mn ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk
03.00 ja kolme kk. $1.76.
Tihiuk^i&j jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
•»nitsi asiamiesten joillg on takaukset.
/ Itmotndiinta kerran jnlaistuista ilmotuleista 40e.
palstättiondtai Saurista i motuksista äeka ilmotaksistn,
iMiä t^ii&r ei jbka'kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää
Jokaiselta muistovärayltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
k^rta; 91i00ikolmekertaa; avioeroUmotukset $2.00 kerta,
@8.-0(|, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-06-16-02