Vapaus, May 11, 1926

              AHAÄf Eri paikkak
S U O M E E N
KnKsi Sflomen M a r t o
Canadan Dollarista
LÄHETVSKULUTs
40c lähetyksistä klle $30.00, 50c
rshPtvksistä , $30.00—$59.99, 76c SSStä ?60.00-99.99_ ja §1.00 Bita $100.00 taikki sitä Buurem-
«"^ghlltfoSetyluUI. on kulut
*^Sndburv.<sa ja, ympäristöllä SOT
voivat käydä - Vapauden konttorissa
tie^fustamassa. erikoiskurssia.
KaikKi sähkölähettykset tehdään
•sooraan Sudburysta Helsinkiin sa­mana
päivänä _knin- saapuvat Va-pauJen
konttoriin.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILfeTTIASIOITA
•1.
Tehkää lähetykset ^osotteella -
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, ONT. .
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin: ,
VAPAUS BRANCH OFp-ICE
316 Bay Street, ^
Port • Artbftr, OntarJp.^-.
DAVID HELIff ' ^
eripaikkakunnilla Pohj.-Ontariossa. •
' tä heitä vappukokouksissa kehotet­tiin
aliamaan tekemään työväenluo­kan
vapahtamiseksi. Me voimme i n -
: nostna, kuin joku puhuja; meille
selostaa kysymystä, mutta kuiten­kin
hyvin pian" me unohdamme ko­ko
asian ja. alamme (taasen - elämään
nukkuvaa yksitoikkoista elämäänne
niinkuin ei mitään olisikaan^
Kaksoiskaupungeissa' puolueemme
erikieliset osastot juhlivat vappu­juhlaansa
kahdessa eri paikassa, ^ni­mittäin
Pt. Arthurin osaston talolla
ja Williamin, osaston ..talolla. M i l -
4 lään mnilla työväenryhmien nimellä
kulkevilla,: ei . ollut. vappujuhlia
näissä kaksoiskaupungeissa. \ •
Pjort Arthuirin, samoin kuin ' Wilr
liamin osaston talolla olikin juhli­vaa
yleisöä - ihan tungokseen asti.
Port. Arthurin /talolla" puhuivat va­punpäivän
merkityksestä englannin­kielellä
toV. Checkly, j a suomenkie­lellä
tov. F. Katainen ja tov. Arvo
Vaara, j joka; oli matkallaan 'Sudbu-ryyn
pysähtynyt -kaksoiskaupungei-ta
katsoihaan. Jokainen puheessaan
kosketteli vapun merkitystä : työ­väenluokalle.
Lisäksi esittivät jiais-voimisteliiamme
muutamia numeroi­ta,
laulukuorot lauloivat useita'lau­hin
ja sekä esitettiin muutamia/ yksi-tyisnumeroita.
j Lopuksi esitettiin
näytöskappale > "Kaivostyöläinen".
Kello ollen-^joNyli kahdentoista ylei­sö
poistui koteihinsa.' ,
Lakatnvan käyttö. On.-kerras­saan
rumaa, että munfamatyltio-päät
'käyvät lukutuvassa, heikompiin­sa
käsiksi, vaikka .keskustelussa asi­at
sattuvat ristiin menemäänkin se­kä
samalla käskemään heitä ; ulos.
Osaston lukutupa on järjestetty kai­kille
käytettäväksi, jotka eivät esiin­ny
häiritsevästi;' ke'skustelua ei lii­oin
«Ie kiellettyv-. jos ptiheet eivät
ole siveyttä •- tai kenenkään , yksilöä»
loukkaavia. ~ Mutta mitään Jcäsin-puluUhista~"
ei tulla salliipaan, ei
osaston jäseniltä eikä liioin ulko­puolisiltakaan.
Laivaliikeniie r kaksoiskaupuvkien
satamiin on alkanut Ensimäi^t
laivat ovat (Saapuneet ja muodolliset
seremonit on pidetty kummassakin
kaupungissa; sekä : silkkijiatut; van­han
tavan mokaan, ojennettu laivan
•kapteeneille, jotka ovat •ensimäiseksi
purjehtineet. *
Nuori italiakLmen poika kadoksi»-
«a. T.k. 2 päivän illalla katosi poi­ka
kotoaan;^ Lähteissään ei hän
ollut puhunut-mitään minnekä .hän
menee, eikä mitään ole sen jäi-,
kcen kuulunut pojasta. Asiasta on
ilmo^ttu poliisitoimistolle, ja' pyy­detty
ottamaan selvää sekä .toimit­tamaan
poika ^totiinsa. Samalla on
poliisitoimisto ilmottannt, etta he
olisivat kiitollisia, jos y joku voisi
jotain Omottaap^jastdU/ ' >
• Paljon merimiehiä. Amerikan puo­lelta
-tuotiin Arthurissa oleviin lai­voihin;
toistasataa merimiestä ; t.k.
3»päivän illalla. Poikia tuotiin vii^
della suurella 'matkustaja-autolla.
BARONS.,ALTA.
: : ehkä en-siniäisen.
kerran .julkisuuteen Va-paus-
Iehden palstoilla; • Syy .vaike­nemiseen
lienee, ette^i kukaan olei
katsonut' tarpeelliseksi lehden : pals-tgja
riistää 'Vilkasliikkeisinuniltä
paikkakunnilta. ^
i Kansalaisia asustaa tällä paikka­kunnalla
> useampia kynuneniä noin'
kolmenkymmenen läaOin laajuisella
alalla, - : toimien: ' manviljelijöinäl
Joukko ..on edesmenneinä aikoina ol-^
lut suurempikin, mutta kapitali^.
sen vriiston .uhrina .on monikin jou-tunuV
siirtymään, toisille paikkakuh-hille;
ja jälelläolevia i uhkaa sama
kohtalo.
Ennenaikaan, työläisten toimiessa
sosialidemokratian lipun alla, ön
täälläkin ollut suom. osasto, joka;
kuitenkin on lakannut toimimasta.
Mikä on ollut syjmä siihen, ettei
on j, minulle/tietämätöntä. Arvelen
kuitenkin, että pääsyynä on välin-pitamäiliömyys
nykyistä työväenlii­kettä
Eo«taan' niiltä henkilöiltä; jot­ka
ovat vielä aatteen mukana kul-vea''
voineet. >' Mutta ilahduttaa jo
ylcsin sekin; seikka, että tääll|L sen­tään
on köyhälistön taistelulipun t u ­kijoita,
vaikka eivät he maksavina
ott^oninen tämmöisissä 'Harvaanala-
Ixussz^
si^?.; Esaksi; jh[;^van
tusta, ennenkuin ka3irtännolli5een
toimintaan voidaan rylityä. -
, VappajnUoa, sisar- ja veljeys*
seuran toimimaa, .vvietettiin edistys^
:inielisyyden merkeissä. Useimmista
<?hjelnian^mc^
muksista,: lauluista,'.^. ^.m., liukui
'työläisten taisteluinto; vain yhdes^'
1ä;:;;OhJelmani^^
vänhsmaikuinen ^ inädännäisyys, 'joka
teki' kuuIijakuiitaaDi kevjrtmiielisen
vaikutuksen.
Toivon, että upeammin saataisiin
toimekä V yhteisiä ; valistus- j a - hu­vitilaisuuksia.
^
.Korjattava epakotiks. T^öv^
Inrjaliisuuden \ j a - -^^^
Vikin: suhteen> on tällä' paikkakun
nalla saatava parannus aikaan, erit­täinkin
lehtien suhteen, sUlä - t ^ ne
ei -nykyään, tule koko: suomalaiselle
väestölle muuta kuin kaksi tai kol­mea
typväeniehteäi^^^^
ja^n, kaikenkarvaisia p^
-— meitä ja' meidän luokkaamme
toimintaa ole voitu pitää vireillä, [jnitä ilkeimmällä tavalla: parjaavia
— tapaa täälläy: useassa paikassa.
Pois työläisten kodeista lehdet, jdC-ka
sotivat meitä vastaan, j a tilalle
työläisten % ömäti äärienkö
; ; Kevatouot ovat:
alla^ Ilmat ovat olleet Iraiyat; koko
keväimen*. Siitäpä "onkin ^johtunut
ankarat multatuiskut tuuUsine i l -
moineen. Farmarii kuitenkin Saari-jäseninä
: puolueeseen kuulukaan.!, järven -Paavon tavoin toivovat hy-
SiBä järjestettyyn toimintaan osaa-fväa s^toa. — "Tebby". . _
vaia:\antaa; • lahtari^n teurastt^ftaä
itsensäi'nienemäUä';;-takaisin ^^^v^
leiriin väpaaehtoisestii Eiköhän, van-r
Öleirillä olevat itoverit. sentään oUsi;
hämmästyneinä katsahtaneet j a aja-:
,tclleet, sikäli kun he enää jaksoi­vat
mitään ajatella. "Kyllä tuo
toveri on tullut päästään vialle,
kun :; vapaaehteisesti tulee tänne,
paikkaan,, josta me muut koetamme;
päästä pois Icaikin ieinoin.".
Kun si^en imdenn^ssä näytokseSr.
sä Aarnen mielitietty, Bertta,^- pyy-:
tää Aatnea kuoleman sijasta uh-raximaan
itseiisa;'elämälle, nautti­maan,
^des': hetken vapaudestean":
yrittämän: pakoa '-Venäjälle,: jossa
hänellä olisi tilaisuus toimia vallan-
Tcumouksen": hvväksi,v samalla kun
hän Voisi siten : elää yhdessä jrakasr:
tettunsa {canssa..\o 5^ sanoen
hän tahtoo A ^ e n vetää sinne, jon­ne
hän 'luonnonlain mukaan kuu­luu,
nimittäin . 'elävään elämään
mutta kirjailija vetää Aarnen ta­kaisin
luonnottomuuteen — - v a p aa
ehtoiseeni kuolemaan — joka ei
hyödytä lataan.; Täytyy «olla : ison-lainen
annos itsepäisyyttä matkassa
henkilöllä, joka voi katsoa näytel­män
^loppuun;: siksi kurjaksi käy
aatteen • puhtauden .puolustaminen ja
lahtarien :kät3n:ien suojeleminen,
Ja kun mustalais-Bertta uskaltaa
tuoda esiin elämän; tinlcimättömän
lain, ."lyö^ kun sinua lyödään'^ saa
hän näytelpiän 'sankarilta vastauk-
YLEBiÄ tronsiA I
Työttömät kapina* i
tuulella
St,'Njohhs, N . , F . — Joukko työt­tömiä:
o l i kerääntynyt :Conception
Bäyhin , ja vaativat hallitukselta
työttömyysavustusta; Kvk sitä kiel-rkäsittäen,
jo koko tuon suuren niaan
jokaista kolkkaa, j a ' mitä selvem-maksi
kävi'käsitys orjan,isänmaas-ta,
sen • valtaisammaksi' se Ifasvatti^
todellisen isänmaan kalpana
Monta oli vastusta tällä talonpoi-;
kaisliikkeellä j ^ ^ miksaat olivat ne:
uhritj jotka seiC puolesta luovutet-;
tiin, :„mutta4 tämän kansan :ominai-.
suuteen kuului sitkeys, eikä'se vä
synyt yrittämästä. Vaikka ^rikkaat
isänmaan: omistajat::' rk^
täytyttiin antamasta suuttui vjoukkb jo, u^k konsa ja voimansa, niin 'kerran
j a murskasi komisionerin viraston ^^^^ ^^^^ «'J"^*. 3» ^^'^1^'
sen, "se on luomakunnan laki, jota
' laa osäo ns.
vallaBku!npusiiä]1eliniää& '
Tällaisen kysymyksen tulee vä-kistei^
kin tehneeksi joutuessaan kat-^
somaan, Yhdysvaltain näyttämöliiton
hankkimia ja levittämiä "vallanku-;
mous"-nä^telmiä. Melkein poikke­uksetta
ovat-kaikki Suomen luokka-;
sota-aiheiset näytelmät aatteellisesti
epäonnistuneita. Suoraan sanoen
niiden esittämisellä tehdään karhun­palvelusta
kommunistiselle liikkeel­le,
i Tämän todisteeksi voimme'.ot­taa
yhden monista samanlaisista,
vaikkapa V. Jokiruohon "Voitetut
sankarit"; josta iiäytelmäliiton , kir^'
jaluettelossa annetaan sellainen
kunnioitusta herättävä lausunto, et­tä
"näytelmä on parhain siihen
saakka ilmestyneistä vallankumous-näytelmistä,"
V
Tässä^: on ! tarkotuksena käsitellä
yksinomaan näytelmien tässä ta­pauksessa
kappaleen - "Voitetut san­karit",
— henkeä, : niiden aatteel­lista
sisältöä, sillä vallankumous-näytelmissä
on nä3^elmän sisältö
ehdottomasti tärkein»
Ensimäisen näytöksen, jolloin ei
vielä ole" ollut näkyvissä varsinaisia
rintamalla olleita punakaartilaisia,
voi j etenkin vielä sulattaa, 'odotta­essaan
tapahtumien kehitystä, vaik­kapa
siinä jumalaan turvaamista on
aivan liian paljon, ei ainoaltaan
van-hassa Loviisa-muorissa-^fosin hä- tää mitä varten esini. Aarne haluaa
nurkkiin, vainoojiensa^ keskelle, ja
siinä voivottelevat elämän kovuut-^
^a, siitä /huolimatta vaikka kaikki
juovat nuoria ja yksinäisiä henkilöi^
^tä, joita ei perhehuoletkaan vielä
rasita.
r Näytelmän päähenkilö, Aanie, aa­van
kauhistuu kun hänöh siskonsa
uskaltaa kysyä: "Mahtaakohan kos­kaan"
koittaa se aika^ jolloin nuo
pedot palkan sasivat työstänsä, jol­loin
se maa, jonka nyt on täytynyt
niellä viatonta hurmetta, saisi vielä
maistaa .rikollistenkin: eliD-n«stettä."
"Älä puhu noin Helga", vaätaa
tähän punaisen armeijan sotilas
Aarne; ja lisää, "ehkä he vielä palk-^
kansa, löytävät. Minäv^skon, että
Kaiuilla on Kainin kohtalo." Jos
kuitenkin Suomen työväenluokka
pysyisi yhtä: piintyneenä : käsityk-sisään,
lahtareille palkan maksamia
se^a, kuin tämän näytelmän sanka­rikin,
ei .näillä Suomen 'kaineilla
olisi mitään pelkoa siitä, että heitä
koskaan saavuttaisi raamatun Kai­nin
kohtalo.-' Tässä ,-kolmannessa
näytöksessä dn nämä "voitetut san­karit"
vallannut sellainen itsettääri
hengenriistämismania, että katso­jasta
"alkaa tuntumaan siltä, että
fahtarin laukaus olisi aivan- kuin
seuiraavat .vain:: eläimet, mutta ih^
minen on j a täyty^ pysyä korkeam
maila." Näytelmän yleisvaikutus-:
! ta ci voi- pelastaa enää' sekään, että
Aarije, nähdessään, suuren suojelus-:
kuntajoukon tulevan, turhaan yrit-;
tää pitää: auki toisille pakotietä, 'sil­lä
se siemen,_': se^ Icuolemanoppi, jo
ta hän on kylväijyt, alistuvaisuuden
oppir kantaa nyt hedelmän, saattaen
kaikki toisetkin hänen kanssaan sa
maan kadotukseen, aivan .samaten
kuin sosialidemokratian opit saat-;
toivat koko Suomen työväenluokan
hirvittävään kärsimysten kuiluun
Näytelmän loppu •:.tekee raskaan
painostavan: vaiikutuksrfn. Tuokö
on vallankumouksen kohtalo.V Taisri
telua, 'kärsimystä .ja alistumista.
armopiste..: Eikä voi oikeinL;^ymmär-nen
suhteensa asian-vöi ymmärtää —
mutta vielä -Helgassakin. Ainoa,
joka voi pienenkään toivon kipi­nän
luoda, ön mustalais-Bertta.
Toisessa näytöksessä - tulee jo sel­västi
esiin J ^ , sosialidemokraattinen
^enlri, joka .kappaleessa kulkee 'pu­naisena
lankana, ; luottamus,, "por-
Vä^stpn oikeudenmukaisuuteen" ja
"rehellisyjrteen" siitä huolimatta,
vaikka olon vankileirillä olisi jb pi­tänyt
todistaa, että' sellaista ei ole
olemassa, jos. siitä joskus.ennen on
voinut haaveillakin. Senkin vähä­sen
tarmon, joka Jannella on vielä
jälellä, kestettyään varikilakärsi-inyksiä,,
tähteq toverinsa hänestä
karsia pois, julistamalla- karkaami­sen
raukkamaisuudeksL ^ Karkaami­nen
kuitenkin on raukkamaista a i ­noastaan
siinä tapauksessa, että
seri a-vulla tahtop syrjäyttää luokka-vely<)
llisuuksista, mutta jos punai­nen
sotilas karkaa lahtärien vanki­lasta
jatkaakseen.teimlntaansa luok-katoveriensa
avustamiseksi, ei sitä
voida ' raukkamaisuudeksi, sanoa.
Miksi eivät venäläiset vallankumo­ukselliset
antautuneet .tsaarin po­liiseille,
vaah karkasivat vankilaista
ja maaspakolaisuudesta ihilloin
suinkin, .oli tilaisuutta, olivatko he
niin raukkamaisia? E i ! Mutta he
ajattelivat,' 'että vallankumous hyö­tyy
heidän elämästään-paljoa enem­män
kuin heidän kuolemastaan,
autot muodostaen karavaäninmuo-- . ensimöisessä j a toisessa näy-toisen
kulkueen, sillä niin pitkäksi
muodostui jono näistä viidestä suu­resta
matkustaja-autosta. — J . . 0
SUURI TEIDEN RAKENTAMINEN
' Ontarion : maakuntahallitus aikoo
tänä vuonna käyttää viidestä faiu-tecn
miljoonaan dollariin uusien
teiden rakenfamisekBi. '
Urakkasdpimoksia ott jo sllekir-i
o t ^ 2,339,419 dollarin maäxästä.
töksessä on vielä jotenkin voinut
säilyttää toivonsa, vallankumouksel­listen,
aatteiden ja - taistelutapojen,
esille tulemisesta, Iniin : häipyy par­haatkin
-kuvitelmat kolmannessa
näytöksessä^ jossa sosialidemokratia
pelaa .peliään vallanknmoukseHisten
nimellä. . Aikaapa melkein- vihaa­maan,
näi^ näytelmäsi esiin^rdä
henkilöitä^ .jotka sensijaan^ että yritr
täimvStkaän paeta kohtaloa, j jolca*
heitä odottaa, tulevat aivan koti-itselleen
saada re^lverin ja am­pumatarpeita,
sillä ei hän sitä a l ­anakaan
tarvitse . lahtarien urkkijoi­ta
vastaan; ei, päinvastoin estää
Jannenkin, joka aikoo urkkijan am­pua,
tekemästä sitä, r sanomalla:
"Seis, Janne! Sinä et tee murhaaI"
Jannen kysymykseen: "Onko- pa­rempi,
että '-hän murhauttaa mei­dät?
. vastaa Aarne: "Emme saa
tahrata käsiämme' aseettoman - i h ­misen
vereen, vaikka se tässäkin t a ­pauksessa
olisi palvelus oikeudelle,
l i f e ' eihme kruunaa rikoksella sitä
häpeätahraa, jota' jo syyttömänä
kannamme." Kuitenkin tämä urk­kija,,
käytti työväenluokan taistelua
kohtaan juuri sitä asetta, jota hän
parhaiten kykeni hoitamaan, niäiit-täin
kettumaista: luonnettaan. Niin­pä
hän ilfckuillen saikin^mennä vie­mään
sanaa lahtareille, missä ovat
ne miehet, joiden päästä on luvattu
5,000 markan. palkinto .löydettäkSdn
heidät elävänä tai kuolleena.
E i siis katsojalle enää tulekaan
ininään yllätyksenä se, että Aarne
neljännessä näytöksessä sanoo " a i ­noan
toivonsa olevan, .ikuolemallaan
pelastaa muistolleusa miehen nimen
j a äidillensä rauhalliset kuolinhet^
ken." Kunniakkaampaa kuitenkin
on iiankkia^-eläinällä itselleen mie­hen
nimen, silloinkin kun kaikki
näyttää menneen.. Lenin olisi kyllä
monta kertaa kyennyt kuolemallaan
hankkimaan it^lleen miehen nimen,
j a eli monta' Icertaa yhtä vaikeissa
tilanteissa kuin tämän näjrtehnän
henkilöt, mntta ei hän Jco&aan olisi
kyennyt" han)ckimaan. kuolemajUaan
sellaista nimeä kuin elämällään. Tä-anän
näytöksen aikana tuleekin näy­telmän
sankari yhä surkuteltavam-naksl,
ei' siis ihme, että hänen - to-veriasa^
n sanoo, "että-hän^ei voi^
matta Imin sorkotella dima.'/ SiUä
Aarne HBSEOO flvi, että toverit s i a -
naavat iiänen mourtoaan, :]can lian
; Samanlainen .henki on ollut kai
kissa muissakin V. Jokiruohon kir-jottamissa
näytelmissä, sikäli J^un
tämän 'kirjottaja on niitä —nähnyt
tai luk^ut. Palveleeko näyttämö
liitto, ja sen- kautta meidän näyt-tämömme
todella vallankumouksen
asiaa, ostaessaan ja . näytellessään
tällaisia näytelmiä? "Ei! Eikö
näyttämöliiton arvostelulautakunta
ole millään tavoin vastuuvelvolli­nen:
puolueelle -siitä,;-:, minkälaisia.
päytelmiä<sitetään näyttämöilläni-,
me? Ainakin luulisi asian siten
olevan. On selvempää i^ytellä
puhtaasti porvarillisia näytelmiä,
voihan silloin, edes. yleisölle huo^'
mauttaa, että se on porvarisluokan
näytelmä ja niinollen se on siten
ymmärrettävä. Mutta mitä tehdä
tällaisten "vallankumousnä^'teImien"
suhteen, ei muuta kuin niele vain
täydestä.
Mahdollisesti, tai oikeammin, to
dennäköisesti ovat ne näytelmät to-sioloihin.^
perustuviaj mutta tosioloi-hin
perustuva se < saattaa puhdas
porvarillinenkin näytelmä olla,, jo­ten
siihen vetoaminen ei pidä paik
/kaansa. ••,.•::•-'•:••::
Vallankumousnäytelmissä, jos niil­lä
tahdotaan viedä: vallankumous­aatepa
eteenpäin, tulee tuoda esiin
ne.epäkohdat ja erehdykset, joita
menneissä taisteluissa on tehty,
•mutta erehdykset oikaistuna, tilfee
vallankumousnäytelmän kyetä luo­maan
Icatsojiinsa, uskon ja varmuu
den vallankumouksen voittoon, ja
ottä työväenluokan elämänhalu j jat­kuu
vielä silloinkin, „ vaikka se on
välillisesti kärsinyt ^tappion ja että
tämä elämänhalu jatkuu ei ainoas­taan
sanoissa, mutta. ennenkaikkea
toiminnassa.
'Meidän näyttämöidemme^ toiminta
on siksi sunrimerkityksellistä suo­malaisten
työläisjoukkojen mielialan
kasvattamisessa,! että tämä ky^iymys
sietää tulla perinpolu'aisen haricin-nan
j a uudistuksen alaiseksi. ; Mitä
apua on siitä, vaikka meidän eano-maleh^
stome ikfrj^taisi ikuinka puh­taita
artikkeleja, vallankumouksel­listen
joukkojen toiminnasta ja val­lankumouksen
voitolta, jo£i^ meidän
näyttämömme toiselta puolen lyö-
•vät niitä kaikkia korvalle.
Puolue vaatii määrätyn kannan
sanomalehden toimittajiin nähden
ennenknn se ottaa, heitä palveluk­seensa.
Sama on asia puhujiin näh­den.-'
Eiko näyttämöliitto voisi ot^
taa samanlaista 'kantaa näytelmän-kirjottajiin
nähden. Sensijaan että
kirjailijat kirjottaisivat näytelmiään
näyttämöliittoaf j a sen kautta suo-mnlaista
tydlälsyleisöä varten, on
tämä yleisö ja näyttämöliitto kirjai­li
joita ; varten- Siis aivan nurin
päin.
^nadan suomalaiset tydväennäyt-tämdt.
tekisivät ]^veluksen yallan-knmousaatteen
hyi^ksf, jos he yh­teistoiminnan
avuUa. ryhtyisivät v a i -
kniftanuum näytt^möliittoon siten,
että tällaisia "e}>ämnodostumia" el
enSä ostettaisi ja eitä vanhatkin hä*
Titettälsiio pola näyttämdiltämme,
Hi Elimen.
ja käytti omankäden oikeutta ^kah-dessji
myymälä^.
Täältä , on ylimääräisellä junalla
lähetetty paikalle poliiseja paikal­listen
- viranomaisten avuksi jäVjes-tyksen
palauttamista ja johtajien
vangitsemista varten.
Newfoundlannissa on paikottain
erittäin ,vaikea ^työttömyj^stilanne:
Vapunvietto Neuvosto-
^ liitossa
Moskova. — Kaikki työt olivat
Neuvostoliitossa seisauksissa kolme
päivää^: vappu juhlien; johdosta. Sa­dattuhannet'
työläiset ottivat osaa
valtaviin juhlallisuuksiin. Mosko­vassa
Punaisella torilla otettiin so­tilailta
uskollisuudenvala, soittokun­nat?
soittivat - vallankumoussäveleitä,
lentokoneet leijailivat juhlan kun-
.niaksi ja punaiset liput liehuivat.
Clemeny;^Voro3hiloff, Neuvostolii*
ton puolustnskomisari, toimitti jouk­kojen^
katselmuksen heitin haudalta.
Sotajoukot olivat liusissa pukiinis-saan.
^ *
C P. R:N JA C. N. R:N YHTEIS­TOIMINTA
•
Toronto. — Toronto Star-lehdelle
lähettämässään oikaisussa selittää
C P . R:n johtaja Beatty, että hän
ei ole sanonut näiden kahden sub-ren
rautatie järjestelmän välisen yh­teistoiminnan
joutuneen loppukoh­taansa.
Hänen tarkotulcsenaan on, että
näiden rautatiejärjestelmien Xvälillä
harjotetaa^ ' yhteistoiniintna sillä'
pohjalla kilin -tähänJänsaaitka. Hän
lausuu --edelleen toivomuksen,, että
asiaa varten asetetut komiteat joh­taisivat
entistään laajempaan ja
hedelmällisempään yhteiseen työs­kentelyyn.
TYÖLÄISILLÄ KURJAT PALKAT
ALABAMASSA
Washington. — (PP) —• Federa­ted
Pressin kirjeenvaihtaja Alfred-
Hoffman on koonnut tilastoja seka­työläisten
palkoista Alabamassa, jo­ka
on "Amerikalaiscn'! järjestelmän',':
nimellä kopeilevan'avoimen työpa-jajärjcstelmän'
tyyssija. Tavallisen
sekatyöläisen palkka on 15—25
senttiä: tunnilta. Tekstiilityöläiset
saavat $9.60 viikolta karstuulaitok-sis^
a ja'kutojine maksetaan $12: vii­kolta.
Työviikko on keskimliärin 60
tuntia. • Parhaat ammattitaitoiset
kutomokoneitten asettajat saavat 35
senttiä tunnilta. - Kutojien työn­johtajienkaan
iialkka ei • ole kuin
keskimäärin $33 viikolta samasta 60
tunnin työstä. i
pojat olirat saaneet niin hurjan
vimman vakauttaa Iuokkansa\orjnu-desta
j a omistaa tuo maa itse, että
sitä ei voinut, mikään estää, <ja kat^
So: he olivat:,vapaat:ja maa oILhei»:
dnnl^ \
: Hc^ asuivat ^ maataan ja' korjasivat
jVaurioita^ ;:joita . entiset isännät oli-vat
sille mellastuksellaan, saattaneet^
j a edistys kaikella alalla oli heidäij
palkkionsa! Mutta | — tuon
suuren .maan • ympärillä öli .ctoisla
pienempiä maita; :^a niiden ; takana
taasen ' toisia, joissa komento 'öli
sellainen kuin tuossa suuressakin
jnjiEssa oli silloin ollut, -kun ne har­vat
rikkaat olivat. olleet isäntinä.
Ja näitten toisten maitten' rikkaille.
Isännille ei ollut mieleistä, ettti
tuon suuren maan entiset .orfat it­se
hoitivat maansa j a llansansa a-sioita.
Siksipä^ he kerran vielä
päättivät koota voimansa kautta
maailman ja hyökätä tuohon suu­reen,
mrfahan alistaakseen gon kan-soincen;
orjavaltansa alaisuuteen.
Kun tuon ^suuren maan kansa nuf
ki; mitä-sen naapurissa hommattiin,
päätti se vedota maansa ulkopuo­lella
oleviin -y. orjiin • selostukselft»,
että liekin ; vapauttaisivat ; itsensä
ja maansa rikkaitten rtistovallan
ikeestä.' Kulovallcean tavoin kiisi
tUo viesti maailman äärestä toiseen;
sytyttäen orjan rinnasca toiveen,
ja-, lopuksi :varmuuden, i ' pikaisesta
vapautumisesta. Ja mitä oltakkaan,
. j a muita asiapaiiereiea/, M
CANADAN^ KANSALAISEAPERt
m.
Box 1181.
Konttori Bank; of Commercdi
" fak;ennttk8eEsa f,
Atttoajnri
Snleila: «nto
Phone 1084. Tavataan Baiitblla'
rt
;rv'vi:?i:5*äs^
Kiitoslaiise
Sydämelliset , kiil^oksemm^^ lau-
'Summe t niille ystävillä, jatka tuli­vat
ja yllättivät meitä . ylitelseia: * V" ' ;V'
mämmc alkajaisiksi Valpas ,HGnni- ' '
sen talolla toinen päivä-touWkuMta.' ^
Kutämme, myös'Jahjasta ja arvok» / . ' C ^
kaasta ItahvipöydästS, jonjka '^läi- ' " ''^
toitte. Erittäin kiitokset yllätykn ' ' '
sen ^toimeenpanUoille Mrs. Salolle
Ja Mrs, Paanaselle. ' r
Bertta ja Joe Morin.
Copper Cliff, Ont»
m
Nimeninuiifos .
Nimeni,^ joka on oUnt Erkki P u ­ro,
on tästä aikain oleva Erkki Lai-^
VO.
yeljelligesti tcrvehtäij^ . \ ,
^ . ErkAAaivo, '
229 Alejlandra ^St.,! Sault Ste.
Marie, Ont.
MYYTÄVIÄ I ,
McLaughlhi kuutonen,^ 5 hengen-kaikkia,,,
pitivät c * t ja ..l.-vno. l : . ^ ^ ^ . ^ ^ ' jat tuota suurta maata oman isän-. , Jjygy^jg^ M*W«HI«IU»UIII^^^
maansa' ituna, j a . sen kansaa veljl-nään.
j a sisarinaan,. samaUa kun he
yinärsivät, että raatajaini lopullinen
ja..todellinen isänmaa on It^jlv» maa»
ilma.
. Sen saavuttamiseksi vannovat or­jat
edelleenkin ponnistelevansa. '
Punikkl-oiipil]^
WILHELM LIEBKNECHTIN
MUISTO
Vietettäessä äskettäin Wilhölm
Liebknech^n muistopäivää, asetti
Saksan sosialidemokraattinen puolue
ja sen pää-äänenkannattaja "Vor-värts"
Liebknechtin Berliinissä si­jaitsevalle
haudalle seppeleen., -filyö-lemmin
kävi haudalla eräs Lieb-knechtin
pojista, asianajaja Theo­dor
Liebknecht, ja leikkasi näistä
seppeleistä pois nauhat, joissa: puo-ue
ja mainittu k U i lausuivat kun­nioituksen'
sanoja "suurelle johta­jalleen'-.
Samalla lähetti Theodor
jebknecht kirjeen Saksan sosiali­demokraattisen
puolueen johdolle,
ossa hän Tnainitsee, että Liebknech-tin
perhe tuntee isänsä muiston
oukatulöi, kun nykyinen Saksan so-,
sialidemokraattinen puolue ja seni
päälehti asettaa seppeleitä: heidän
sänsä haudalle.
Kommunistit olivat myöskin; aset­taneet
haudalle seppeleen kirjotuk-sella:
"Järkkymättömälle kommu-nistille,
Wilhelm Liebknechtille".
' *ämän oli Liebknechtin poika jät­tänyt
paikalleen.
saa paikan aliekirjotta-neelta.
Olisi suotavaa,
jos hän myös voisi val­mistaa
liivejä.
Ilmottautukaa heti!
O. KASKI,
^ Box 311,
Kirklanä Lake, Ont.
«Isänmaa"
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa
kaikkia maan viralliselle edustuk*
selle kuuluvia tehtäviä, antaa pas*
se ja - matkustusta ' varten • kotimaa-han.
tai muualle,, vahvistaa' asiaklr'
Joja, käännöksiä y.m., selvlKää pe-rintS-
ja maita Suomen kansalaisiin
Kohdistuvia' asioita., Kirjottakaa O'
sotteella: ContnUte General of Fin­land,
518 St. Catberioe Streot, W..
Varakonsulivirastojen osotteet ovat:
Vice-Consulate of Finland, Port
Arthur, Ont.; Vice-Consulate. of
Finland, C. P. R. Steamsb. Pass.
Agcnfs Office, St. John, N» / B . ;
Vice-Consulate öf Finland, .661 Ho-
«ve Street, Vancouver, B. C,;.Vice«
Cpnsulate of Finlond, 310 Bay St.,
Toronto, Ontf
,Con*alaC«, General of Finland <
'>18 St. Cahterine St;, W.; Montreal
: A l M e l i Jtauanbeimo, pSSfconfnii.
,efl«r,
306 Whlttoker St., Sudbufy, Ont.
Puhelin ^09. * . ' •' ' K '
<<iäuomi>> iapaniato lääke
Joft teita vaivaa huono ruuaiiMla'
.us, kipu rinan alla, nnettomuus, epa« ,
tasaibesta vatsasta, veiren nousu päS-'^
Mn sekä siitä johtuva päänkilin, j o i - .
'takin Ipäivinäetinomalnenirnokabnio^^^^
coifllna el yollenkaan, kooristäksia Ja '
/ääyinyulä jälkeen syaanin. ntlThfttk-mlnen
sekU siltä johtuva ^kuaman^J- '
,icn nouau suuhun Ja kurkkuun, niin
«vat no lapamadon oiroifca.
Meidän lapa:nato läfikkoemme.,. on ,
valmistettu eteväksi tunnoton ' 3el-{
«inhilaisen Salriahuoneen iafikär|a\
resehtin .jSlkeen, sekö varmasti inot^ '
•^aa tarkoitukseensa vastaavia tq1ok«
M. , , ' r ' ' •
mhta 6 dollaria 40 «entt)B. ?ostt^^
«apaasti;
VM
'mmm
S »
' ' 'vt
iip
KALEVA I A P T E E K K I .^
/ K. <C. K ) NYkiAN
163 So. Afgoma. St., Port Artfanr,
Ontario.
Partäritteeiii
, sijaitsee
7 Dnrbam Street. — Sodbuirjr, Oat.
Ivar Salo.
IM
a »
Halutaan tietää
/ /
Jossakin: kaukana oli ^uuri maa»
; iossa asui yli satamiljoonaa ihmistä.
Ymmärtäen, että; koska he olivat
sen maan ihmisiä, on maa heidän
isänmaansa Ja koska heidän isänsä-un
olivat niin ymmärtäneet, var­misti
se vain heidän uskoaan. To­dellisuudessa
sentään tuo suuri
maa ylettyi hyvin harvoille, mutta
s tä rikkaimmille, 'isänmaaksi,' Ja
cymmenet miljoonat tuon kansan
talonpoikaisväest^tä elivät ilman i -
sänmaata, joko vuokraten noitten
rikkaitten isänmaasta pienen ..pientä;
luskaa yHJeltäväkseen, tai '-olivat
suoranaisia n^aaorjia.
A s o j e n kuluessa ilmaantui tuon
canean keskuuteen benkilSitä, Jot-ca
epäilivät. Josko orjalla on isän­maata
Ja alkoivat noista epäilyis­tään
kertoilla suuremmille Ja suu­remmille
talonpoikBis- j a orjajonkoil-
Liike lavisi levenemistään, pian
Tri H. K O U 0 N E N
Phone> Konttori 1688. Soti 1766
Oeote^'.Bo3i 1192, Sodbory, Ottt^
PitkämatkAlsille aina tilaa sai­rashuoneessa
leikkanksia varten.'
KELLOSEPPÄ
AJeiskanen
9 Darbam St. -
Sndborir, Oi/i(
—BOB 1673-.
TIMMINSIN mVf BAKINC CO.
2 Bbrch S t , valmistaa kovaa leipää,
kptppoja; nisua i a useaa lajia peh­meää
leipää. — Käyttäkää tämän
liikkeen valmistamia tuotteita.
' ^ E W BAKING CO.r
Missä'nykyään on tuttavani Matti
Kumpula. . Tärkeän aslgfi vuoksi \
anna tieto itsestäsi. Ellei hän satu
itse huomata, niin pyydän Jonkun
hyväntahtoisesti huomauttaa hänäle.
Mr«. E. L., Box 66, N a i m Centre,
Ont., Canada. >, \' —
' Missähän nykyisin oleilee veljeni
vaimon yeli, Anoelnf Hoanaa, ayn- i
tynyt'Asikkalan Rntalafadella. Hä­meen
läänissä. Ole niin'ystävällä
nen Ja anna tieto itsestäsi, sHlä olisi !
hauskaa tulla ttmtemaan.' Jos .ei
hän tätä itse sattuisi, huomaamaan :
niin pyydän. Jos ken hyvänsä, hä- .
net tuntee, kirjoittamaan tässä mai- i
nitulla- osotteella. Kn*taa Mäkelä, ^
Box 25, Salmon Arm, B. C , Can.^-';
Halutaan tietää, missä on ^mel
Mäki, vanhan maan. nimi Mäenpää.
Ellei hän itse huomaa tätä, niin Jos ;
joku hänen tuttavistaan ilmotteisi. ••
Rainari MSenpaS, Wateir Town-ship,
pntario, Can,^ ' ~
Missä nykyään ovat tuttavani
Signe Kttusmo Ja John, Huovinen*
kotoisin Säräisni^meltä, K. K.^ Ou- ;
lun L. Jos joku heidän tuttavu^
taan huofnaa ellei he, itse. niin te­kisi
hyvin ilmottamalla'-heidän osot-teensa.
(SIgnelle on useampia kir"
Jeitä vanhaata maasta,* Jotka kään­nän
.kun saan osotteen.)
.'."-.'•f.^.iijsvs-ia
i i
mk
mm
mmm
mm
l i i
:Si*1?i;i
. Jsifi 'i'
im. m
Sofia'' JCalaojaj''
Box 487,..0}bait, Ont.
Missä olet serkkuni Matti Blanta
eli Rantakangas; Vimpelisia, Vaa-,
«en läänistä.: Jos satut "tämän htto-, ' ^'ffj
maamaan, niin ole hyvä j a kirjota^,. :/-V,
minulle, taji jos jojni "hänen iutta* y^'^^
vistaan sattuu tämän bnoma^iniaSi,
niin ilmottaisi siitä mfnnlle. ,;r
30 Ontario St., Fort Arthur, Ont ^,
1