Vapaus, September 26, 1929

              No. 227 —1929
verdunilaisille
[ustusliiton o-ret
jäsenten-
Ji9 pnä. Oh-
D, m.m. näy-lokalnen
työ-iton
jäsenyy­t
e e n toimin-omiseksL
Jä-ole
esteenä
ittiä kuökau-
[& sekään el
luottane. (II-kstoÄ
haaliUa
iin 10 mailin
14 pnä. Ku­kaksi
täkä-
O. Ruotsa-tullen
kilpai-itys:
•
52.27, 2) Y.
»ogson, 56.04,
) H. Benoit,
iti juoksijaa
, Palkintoina
kahdelle en-ilien
lisäksi
oeslneet.
KASOSKI oli-oitut
suoma­tta
p p a i l u -
a tullut eräs
Ruotsaiäisel-malnitussa
juoksemansa
pitenipi kuin
, toiset k i l -
K . myöhäs-ik
sUta kol-ikatuloksisti
roimy Miles,
»lainen 2:-
54.25, f) y.
J. Cuahbert,
ista ajaksi
sanoa, että
uksia ei ole
matta kirk-st.
yhd. r a -
vakituisesti
ne ovat jo-iskin
eräQlä
ia . tienestin
linilainen.
S U O M E E N
Markkaa
40
Canadan DoDarista
LShetyskuba:
40c lähetgrksistä alle $20.00. 60e !&•
faetykslstä $20.00—$49.99. 80c lä­hetyksistä
$60.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.0U—$100.00 seka
AOc jokaiselta seuraavalta alkavalta
eadalta d o l l a r i l t a.
5£kkS*anoniaIaIietyluuli ovat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Saomcn raham ostetaan. Eurss:
«2.45 sadasta Smksta.*
Tehkää .lähetykset osotteella:
- VAPAUS,
Box 69. SUDQURY. Oat.
LeuvapiUttejä myydään.
Twtuxtakna pilttttiaxiftitn
S i v t rS
ta. vai Jndustriallstilaisilta, sÖlä mo-*
Jennathan ovat vanankumooksellisen
liikkeen katkeria vihamiehiä j a "Otto
. Eräs N(Bth B r a n c h i n osaston päen
Julkisessa iNiheessaan -Kivikosken o -
««n,-" ^ ^ . , — — .saston talolla dok. 31 imft sanoi, että
poika tuntm olevan tuota «pyhää v i - North Branchin nuoristdiitto toimii
. *»a«etakseen. | v a i n saadaksproa l i ^ t u l s j a omaan
Met^tyolaistoverit. Jos teille yhä' kassaansa eikä ollenkaan työvSen
nela koetetaan uskotella Haitamäen.' taistelutarkoltuksiin. Voimme hyvin to-rai
jomun muun toverin kavaltaneen • distaa. että emme ole näitä tuloja
yhteisiä varoja, vaatikaa mies sei- käyttäneet mthtnkäfin hämäriin eikä
yittämään missä n i i n on tapahtunut' yksilölllsliif tarkoituksiin, sOIä tulot
ja olea vanna., että tulos on sama pn käytetty laskujen suoritukseksi
kuin tassa KoposenMn jutussa. Kolme döUa' ria.' ^lä hetettiin nuos-riso-Älkää
antako Lw.w:läisten j a valko-1 osaston keskustoimistoon inrontoon
suomalaisten pärjääjäin j<ditaa itse- NuorisoUlton kassassa on v a i n pieni
acne harhaan. — K . Salo. summa rahaa talotoimintaa varten
Olenune päättäneet perustaa oidskelu-
K C U L f M I S i l A WHITEN KÄMPÄLTÄ kerhoja y j n . j a kassalla ostetaan M r -
N : 0 1
Tämä paikka sijaitsee C. N . R . var­rella
mUe 71 Sudburysta länteen lÄin
joja y j n . tarpeita.
On tapana ainakin muualla maail­massa
osastojen auttaa j a pönkittää
^ nuorisolUtoja, mutta täällä meidän k y i
Tämä kämppä on rakennettu paperi- lälssä eräs osaston jäsen on sanonut,
puun hakkuuta varten. Miehiä täällä!että kyllä minä tiedän että'se niiden
cn siinä 90 vaiheilla, joista lähes puo-j nuorisoliitto kuolee alkuunsa. Emme
let ovat kuukausitölssä, ollen palkko j ^ d ä tätä puhetta erikoisen toverilli-
$35-40 kuukaudelta.. Paperipuun hak- sena, eikä hyvänä, mutta sanojasta
Saomien työväen mu­siikkiliiton
toi­minnasta
Liitoa soorittaiaa slvfaiystyö on laaja­kantoista
Ja smnfia varoja
kyäyiAä tyStä
L i i t o n ' olemassaolon yhtenä tarkoi­tuksena
on -kehittää työväen znaail-mankatsonmsta
vastaavaa runoutta ja
toivottavaa, että laulajat Ja soittajat
k&slttävät, mikä m e r k i t on musiikin
teorian alkelstietojen omaamisella työ­väen
musiikkielämän taiteellisen tason
kohoamiseen.
-Vielä kymmenkunta vuotta sitten ei
voitu suurestikaan puhua työväen
laulu j a soittojuhlista. Vasta sen Jäl­keen,
kun ST7y[-liitU> perustettiin, a l ­koivat
työväen kuorot j a soittokunnat
Järjestää omia laulu- j a solttojuhUaan.
Tällaiset koko maata käsittävät työ­hankkia
työväen kuoroissa j a soitto-. vä,en^ musii,k kij,u hla„t _ov at ikäänkuin
kunnissa esltetttyäksi sopivia sävel- voimain näytös sUtä. mihin
työväki pystyy taiteellistenkin riento­jen
alalla. Vain näissä juhlissa m u ­sat
ovat kerrassaan nuonoja j a ansiot
myös sen mukaisia, joten ei suurta
rikastumisen vaaraa täällä ole.
lykslä. Tätä varten on liitto toimeen­pannut
runo- Ja sävellyskilpailuja..
Näiden avulla on onjilstuttu saamaan p^ana oUeet tietävät, minkälaisia t u -
etupäässä kucurcdauluja. j o t t a aatfceel-' ^o*'?** saavutettu. Työväen m u -
Uselta sisällykseltään ovat soptvla työ-! s^^ltkielämän taiteellisen tason sUures-lälskuorojen
laulettavaksi ParhaU- i kohoamisesta on saatu tunnustus
laan käynnissä oUeet sävellyskilpanut ' viimeksi pidetyillä juhlUla porvarlUi-jotka
liitto toimeenpani valtion r a h a - ' siltakUa muslikkimlehiltä. Tämä o l -
arpajafisista saamillaan varoilla, ovat 1 koon sanottuna vaan sen vuoksi, että
antaneet verrattain runsaan määrän taiteellisiin päämääriin pyrkivä työ-kuorolauluja.
70 kpL Palkintolauta-j väen miisllkklelämä saavuttaa yhä
kunta el ole vielä saanut työtään v a i - - suurempaa tuimustusta j a että t a l -
se voi olla hyvtokin hyvää Ja t o v e r i l - ' m i l k a , eikä sen vuoksi voida vielä teelliset pyrkimykset ovat otettava
I nimetä lauluja. Joita liitto näiden k l l - vakavassa mielessä.
' pailujen kautta saa työlälskuorojcn
kuusta maksetaan inisi dollaria kah­denkertaiselta
koortUta j a kuusi dol-| lista.
laria valtatien varteen kitattuna. Met- j Pyysimme paikalliselta suomalaiselta
järjestöltä haalla, että saataisiin p i ­tää
yhdet Utamat tänä syksynä o-massa
kylässä, mutta kiellettiin meOtä
I t i " i
•
i
Se Koposen keräys
Onko Hautamäki kavaltaja, vai
onko Otto Snell j a kumppanit suuria
valehtelijoita j a lurjuksia?
K u n muutama viildco sitten tapasin
Otto Snelliksi itseään nimittävän mie­hen
Cochranessa, eräässä suomalaises­sa
ruokatalossa parjaamassa. Liunbei
Worker uniota j a erittäinkha sihtee^
riä, Alf. Hautamäkeä kavalluksista,
vaadin miestä tuomaan esille, edes
yhden tapauksen, missä kavallus olisi
tapahtunut: Useiden henkilöiden kuul­len
sölittl SneH silloin, kuinka E. K o - on että saamme aikalapun kä-
Komppanlan etujen suojelemiseksi haali, paitsi sillä ehdolla että pidet-on
kämpällä olemassa monenlaisia! täisiin ne heidän määr^Lmäänsä t a r -
lakipykäliä. joita kämppä-äijä käy t a - koitukseen. Siis meidän täytyi pe-van
takaa miehille muistuttamassa, rääntyä tästä aikomuksesta myös.
Esim. Jos miehistä joku sattuu särke-j Tmä e i ole tarkoitettu parjaukselc-
Diään lampunlasin, on siltä makset- si eikä epäsovun synnyttämiseksi
lava sakkoa viisi dollaria.'joka äijän mutta selitykseksi yllä oleviin asioihin.
sanojen mukaan lyhennetään pois että toverit toisilla paikkakunnilla j luonnonkuvauksia t.ms. Sävellyksel-
Koko maata käsittävien laulujuh-laulettavaksL
Huolimatta siitä, että Hen ohella toimeenpanevat Uiton a l a l -
lUtto hankkii runoja, jolta kDpaUuun'set piirijärjestöt, joita on seitsemän,
osaaottavat säveltäjät saavat t U ^ l i i - I p i i r i k u n n a l l i s i a laulu- j a soittojuhlia,
ton toimistosta, ei aatteellisia lauluja! Tällaisia varsin huomattavia juhlia on
vaUtettavasU ole saatu kuta vähätaen' kuluneena kesänä oUut Hämeen j a S a -
määrä. Saapuneiden sävellysten r u - ' t a k u i m a n , VUpurln, Vaasan, Pohjolan
noissa on v a i n 45 pros. sellaisia, j o t k a , j a Savoti piirijärjestöillä. Näihin
eemmoiseziaan kuvaavat työtätekevän osallistuvien työläislaulajlen j a soitta-luokan
elämää tai koskettelevat sen! jien lukä voidaan laskea tuhansissa
varjopuolia. Loput ovat hengeltään
palkasta. Siksi onkin miesten yrltet- j voivat ottaa täniän huomioonsa, eikä
tävä kaikkensa että tulopuoli pysyisi i tulevaisuudessa asetu vastustavalle
menoja suurempana. Siinä tarkoitvik-j kannalle toimintamme siihteen. —
sessa näkee miehiä stmnuntalsln me- Nuorisoliittolainen,
seväh metsään töihin suurissa jou­koissa,
koska ei heidän tiedossaan
muutakaan keinoa ole vallitsevien e-päkohtien
poistamiseksi.
Yhteisharrastuksista miesten kesken
ci ole mitään mainitsemisen arvoista,!
lukuunottamatta kortinpellä, joka on
kyllä huipussaan. Puhtauden j a kämp­pien
suhteen olisi myös paljo toivomi­sen
varaa, mutta eihän sitä uskalla
-vaatia, sillä siitä voi isännistö suut­tua.
Sillä yksilöinä vaatien me emme
suuriakaan saa aikaan; korkein saavu-ponen.
Joka omisti pallohuoneen K a -
puskaslngissa', keräsi viime syksyisen
lakon aikana 320 dollairia lakkolidsten
avustamiseksi j a kuinka sitä summaa
ei ole ollut missään tilityksessä, joten
Hautamäki sen o n kavaltanut. ' ' V a n ­non
että asia on n i i n , k u i n sanon",
vahvisti Siiell puheensa.
Olen nyt myöhemmin ottanut asi­asta
'tietoja B!apu£kaslnglsta, mutta
kukaan e l tiedä keräystä syyslakon air
kana ollenkaan tolmitetim, eikä Kopo­sen
tiedetä; kerännieen millotnkaan.
Vapauden' syysk. 17 p. numerossa
julkaistu E. Koposen vastaus pitää
täydellisesti yhtä kalkkien paikallisten
henkilöiden tietojen kanssa..
Vaikka en alunperinkään- uskonut,
enemikm Koposen ' k u i n ' Hautamäen­kään
syyllisyytiä kavalliiikseen, iddln
kuitenkin täfkeänä ottaa asiasta var­muuden,
koska sysrtös on mitä tör-kein
j a siksi tein asiasta imämajalle
ilmoituksen.
MÖEäU tällä kerralla j o voi asdasta
sanao, bh ^grytös Hautamäkeä ja Kopos­ta
vastaan kokonaan perätön. Koko
juttii nÄyttää oievän yksi reingas sii­nä
i.w.w:lälsessä iparjausketjussa. Jo­ka
on Järjestetty unlotami9e mustaa­maan.
Otto^ Snell. erehtyi- vain tuo­maan
esille yksityistapauksen niistä
paljon puhutuista kavalluksista, jou­tuen
näin valheistaan kHnnl. Indust-riallsti
k u n tas on välttänyt puhumas­ta
mistään määrätystä tapauksesta, se
on vain valehdella hutkinut summis­sa,
tietäen että älUoin on vähemmän
mahdollisuutta joutua ' vastaamaan
sanoistaani ^ -
, Mahdollisesti jutun pitempi selvit­tely/
tuo lopullisesti selville'mistä tä­mä
"metsämies". Otto. Snell oli o h ­jeensa
s i ^ i i t ^ : valkqäioinälaisseuras-teemme.
Mutta jpukkona esiintyen
meidän vaatlmiiksemme on voimaa,
jota mahtajienkin on toteltava. Mei­dän
ei kannata riistäjiltämme enää
mitään rukoilla, vaan meidkn tulee
vaatia^ sUlä olemme jo maksaneet
siksi kaSlhit lunnaat. — Jätkä.
NÄYHÄMÖTAIDE
Kritiikkiä kritikoista
NORTH BRANCHIN N V O R I S p L n -
TON TOIMINNASTA
Täällä North Branchlssä perustet­tiin
nuorisoliitto toukokuun 12 p:nä,
1929. Siellä perustavassa . kokouksessa
mttyi 7 jäsentä liittoomme. Myöhem­min
yhtyi osastoon 2 jäsentä. Kaikki
jäsenet ovat alusta alkaen olleet hyvin
innostuneita liittomme toimintaan.
Ensimäiset iltamat pidettiin kesä-
^kuun 22 pnä. Järjestettiin siksi illak­s
i vähän ohjeUnaa, joka oli sekä
hauskaa että aatteellista. Iltamat o n ­nistuivat
,varsin hyvin, vaikka o l i Port
Arthurin p i h i n iltamat Intolassa sa­mana
iltana. Emme oUsi juuri täksi
illaksi tilalsutta järjestäneet, mutta
emme saaneet lupaa käyttää iiaalia
muuna iltana. ,
Olemme toimineet säännöllisesti,
joka kuu pitäen kokouksia ainakin
kolme kfertaa j a aslato vaatiessa (o-,
lemme pitäneet useammin.
Lauantaina syysk. 14 pnä pidettiin
iltamat Tarmotlen osaston haaliUa.
Tulot olivat pienet, mutta k im oltön
maksettu kyyti, soittaja, vuokra y.m.
menot kuitenkin jäi vähän rahaa kas­saan..
' '
Arvostelijalle näyttävät olevan l u ­vallisia
pahimmatkin kuperkeikat,
sillä eihän häntä siitä kukaan arvos­tele,
hänellä kun o n omat oikeuten­sa,
joita ei ole muQla ihmisillä. M u t ­ta
mikään, ei d l t i estä yleisönkään
taholta joslcus tutustumasta arvosteli­j
a n tehtäviin Ja ereMykslin, jotka
arvostelijallekin ovat helposti luon­nollisia.
YksbnieUsIä ollaan arvostelun tär­keydestä,
etten stmplsl välttämättö­myydestä,
näyttämön kehitylQsen Ja
yleisön mielenkiinnon herättämisen
kannalta. Arvostelijan niainintoihhi
tutustutaan ja luotetaan, sillä totta-pahan
julkisen sanan käyttäjä j a vie­lä
puheenaolevan alan erikajstuntija
punnitsee mitä si^npo, koskapa, hän
vain siten vvi oHa yleisöUe oppaana
sekä kehityksen edistäjänä. Ajatte­leva
j a näjrttämön parasta katsova
yleisö haluaisi siis, että "arvosteUja
noudattaisi sTtä edesvastuullisuutta
mitä tehtävä hänelle asettaa. Muus­sa
tapauksessa arvostelu kadottaa y -
lelsön liiottamUksen, arvostelutiarlrol-tuksen
oikean pohjah.-
; Arvostelijan horjahtelemlsen syy
selviää meine kuitenkin hyvin hel­posti.
Hän ottaa kannan: K u i n k a v i ­heliäistä,
miten mitätöntä — kaildn
puolin heikko (vaikka mies öUsl'sar­jansa
piinimestarf) .— —. Näyttelijät
eivät ole tehtävänsä tasasolla — —
Eiköhän jo oTtä. aika saada täysi-paIno.
isempaa — — Esitys oli ama-tööriesityksekd
mukiin menevä ...y,
yjn. Yleisö lukee arvostelun. "Mitähän
sillä avrostelulla taas.; tarkpitetaan^r
Joku utelias saattaa joskus kysyä
arvosteUjalta kohteliaasti, mit& sillä
S U U R I J O U L U H U V I M A T K A SUOMEEN MONTREALISTA
M A R R A S K U U N 22 P A I V A N A 1929, L O N T O O N K A U T T A C U N A RD
L I N J A N K U U L U I S A L L A " A S C A N I A " L A I V A L L A , MINKÄ
M A T K A N H Y V I N T U N N E T T U M A T K A J O H T A JA
MR. EINAR LINDBLAD
HENKILÖKOHTAISESTI T U L E E JOÄTAMAAN
Käyttäkää hyväksenne ö m ä erino­mainen
tilaisuus matkustaa k o t i i n Suo­meen
muiden suomalaisten j a suomen­kielisen^
pätevän matltajohtajan seuras­sa.
' •
Matkustamalla Montrealista o n Teillä
C^nadassa lyhyt rautatiematlca Ja k a h ­den
päivän laivamadca l u o n n o n l b a n i l la
S t . Lawrence joella.
M a t k a l l a olette tilaisuudessa nähdä
Lontoon 4a saavutte hyvissä ajoissa
k o t i i n Joulusld.
Kolmannen l u o k a n menomatka M o n t ­realista
H e l s i n k i i n y . m . maksaa $106.50,
meno—Ja paluumatka $180. Turisti
kolmannen Gabin luokan menomatka
maksaa $121.50, meno—ja pahramadca
Jäljestäkää siten että M r . U n d b l ad
tDo Suomesta mnkaanaa snknlaisenne
t a h i ystävänne, Jotica h^oavat t u l la
^ « . a ^ a n n - Lähempiä tietoja varten
k i r j o i t t a l u a snomelcri osoitteena.
F h m i s h Department
10053 iaspcrATe,^
EOMONtON
100 Pindcr Block .
SASKATOON
. ;/CAlCARy. -
WINNIP£G, Mad.
36 WeUInaton St. W.
tPRONTO. Ont.
* 327 St. SMcramcsC St.
MONrrRBAI.. Que.
tarkoitettiin, j a arvostelija huomaut­taa
tavallisesti, ettei M n tarkoitta­nut
yhtään mitään. Saattaa syntyä
vähän välttelyäkin,- mutta arvostelija
el tavallisesti ryhdy mitään uudestaan
selittämään, vaain antaa plkenunin
huomata, minkä minä kirjoitin, sen
minä kirjoitin, j a seuraavalla icer-ralla,
jos el arvostelijan kanssa ole
saatu hyviä välejä, tulee vieläkin
ankarampi arvostelu.
Se mitä edellä o n sanottu voi t u n ­tua
liijoittelulta, mutta sellaiseksikin
saattaa arviostelu helposU kehittyä.
J a silloih on sen tarkoitus laskenut
varsin matalalle.
On syytä huomauttaa, että oikea­mielistä
-arvostelua ei tässä ple J t a r -
koitiis vähintäkään {»Inostaa. Sen
yzhmärtää a h i a ' yleisökin. - M u t t a se
mikä pitäisi Icuulua arvostelijan o^
Ilsen arvon ratkaisee syyskuun a l -
lartin, säveltäjä I I . Madetoja, maisteri
H. Kotka j a kapellimestari J . Leino.
Kuten tulos sävellysten määrään kat­soen
osoittaa, ovat nämä liiton kol­mannet
sävellyskilpailut herättäneet
varsin suurta huomiota säveltäjlemme
keskuudessa. Liiton varojen antaessa
myöten olisi tulos-aatteellisen musii­k
i n saamiseksi paljoa nmsaampi.
L i i t o n Julkaisema j a kustantama
eänenkanimttaja o n viimeisten vuosien
aikana saanut yhä suurempaa huo­miota
osakseen, mikä erikoisesti on
ilmennyt tUaajamäärän kasvussa. Se
on saanut lukea avustajikseen nimiä
sellaisia, kuin maisterit Pesola, L i n ­nala,
Karvonen, Kotka, Siikaniemi,
kapellimestari Kangas sekä monia
muita musiikin aledla työskenteleviä
henkilöitä. Tämä kerran kuukaudessa
Ilmestyvä Suomen ainoa työväen oma
j a juhlia seuranneitten luku kymme­nissä
tuhansissa. Juhlien musiikkioh­jelma
on ollut teknilliseltä vaikeudel-kupälviitä
kokoontuva palklntolauta- j taan varsin vaativaa, mutta on esitys-kunta,
johon k u l u v a t prof. E. M e - ten taiteellinen taso ollut huomattavan
korkeata, mikä todistaa valmistautu­misessa
juhlille tehdyn raskasta työ­tä-••
•
Seuraavat koko maata käsittävät
työväen l a u l u - j a soittojuhlat pidetään
Turussa kesäkuun 22—24 p:nä 1930.
Nämä juhlat tulevat kaikesta päättäen
olemaan huoniättavimmat tähän asti
vietetyistä työväen musiikkijuhlista.
Näille juhlille kutsutaan pohjoismai­den
työväen musilkkijärjestöjä j a m i ­käli
tiedetään, on ainakin Virosta l u ­pautunut
tulemaan Tallinnan Työ­väen
Teatterin sirtfonlaorkesteri. Juh­lat
tulevat olemaan merkkitapaus el
ainoastaan työväen vaan koko maan
musiikkielämässä.
L i i t o n suorittama sivistystyö Suo­men
työväen keskuudessa on varsin
laajakantoista j a suuria varoja' kysy­vää
työtä.
musiikkilehti sisältää Urjoltuksin mu­siikin
eri aloilta, kotimaisia j a ulko-nialsla
selostuksia tyOväen musiikki­elämästä
sekä selostuksia liiton j a sen
osastojen toiminnasta.' Työväen M u -
sllkkUehtl (alkalsemmm Työn Sävel)
on kuusivuotisen olemassaolonsa a i ­kana
saavuttanut vakiintuneen käsl-t3'
ksen lehden tarpectnisuudesta työ­väen
musiikkia liarrastavissa piireis­sä.
Lehden kehitystä vaikeuttaa l i i ­ton
taloudellinen ^ d l n k o t i l a , sillä sen
tuotttuna vuosittainen tappio ei yöi
oBa tuntumatta Uiton talouselämässä.
LUton yhtenä j a tärkelmpähä tehtä­vänä
on kasvattaa työväen kuoroille ja
soittokunnille johtajia työväen ' kes­kuudesta
• lähteneistä musikaalisilla
lahjoilla varustetuista hehkllöMä. Tä­tä
varten panee l i i t t o toimeen laulun-
Ja soitonjohtajakursseja. Joissa annet­tava
opetus on pohjana Jol)tajiksI
pyrkiville henkilöine. Opetusaineisiin
on kuulunut musiikin teoria, äänen
muodostus, pianon soitto, kuoron ja
soittokunnan johtaminen sekä luento­j
a musiikin eri aloilta:* Kurssit ovat
kestäneet kuukauden tai aliin toista
j a ön näitä kiu-sseja toimeenpantu Jo
kolihet. O n sanomattakin selvää, «ttei
kuukauden ajalla vielä voldd tehdä
valmiita johtajia, vaan pn annettu
opetus ollut ikäänkuin' tiehvilttaiia,
miten tulee Jatkaa, mutta siltä huoli­matta
on nämä kurssit tällaisenaankin
tuottaneet huomattavia tuloksia. Sitä
todistaa se, että maassa on n y k y i ­s
i n Jo monia kykeneviä kuorojen ja
soitokuntien Johtajina toimivia hen^
kUöitä, Joiden pääasiallinen, opetus on
rajoittunut näihin kursseihin.
S T M - l i l t t o on saanut ylimääräise­nä
valitoapuna 20,000 mk. Johtajakurs­sien
tdmeenpanemiseen. tämän vuoden
aikana. K u n mainittu sununa H ole
riittävän suuri tällaisten kurssien me­noiksi
Ja k u n liiton vähävaraisuuden | tyllä asteella se myösldn alkaa hävitä
Uskonto ja työväenliike
"Uskonto on oplumla kansalle", o-pettl
aikoinaan Marx. Työveänlilk-keen
tehtävänä on saattaa tämä to­tuus
ymmärrettäväksi mitä laajlm
mille työlälspUreiUe. K a l k k i takapaju!
simmatkln piirit o n saatava omaksu­maan
se totuus, että uskonto on ollut
j a on edelleenkin yhtenä kalkista
volm^lckalmmlsta sortajain käsissä o-^
levistä aseista, joilla työläisiä pide
tään aliei-arvolsuudessa, riistettävänä
j a prjämaisessa nöyryydessä:
Jotkut kehnot tluokkatalstelijat a r ­velevat:
"Uskonto ei estä minua ole­masta
luokkataistelija, minä voin yhtä
hyvin tehdä työtä työväenliikkeen hy
väksl, vaikka olenkin uskonnon kan
nättaja Uskontoni el estä minua tais
telemasta proletariaatin asian j a v a i
lankumouk^n puolesta."
Tämä ön perin väärä ajatus. Uskon
to j a , työväenliike ovat yhteensovitta­mattomia
sekä teoreettisesti että käy
tännölllsestl. Todellinen luokkatalste
Ilja katsod yhteiskunnallisia Ilmiöitä
{Ihmisten keskinäisiä . suhteita, val­lankumousta,
sotaa y4n.) maarato­jen
lakien mukaan tapahtuvina. Marx
Ja Engels määrittelivät yhtelskunnal
Ilsen kehityksen lait materialistisen
teorian pohjalla aikoinaan jo ver­rattain
tarkasti, j a nämä määritelmät
ovat osottautuneet pitävänsä täysin
palkkansa. T^män teorian miikaän ei
vät minkäänlaiset yliluonnolliset voi­mat
va&uta yhtelskuhnailiseen kehi­tykseen.
Mutta enemmänkin. Sama
teoria osottaa, että,Itse käsite yliluon-noUisista
voimista Ja tuonpuoleisesta
elämästä ilmaantui ihmiskunnan l i l s -
torfaan määrätyllä asteella. Ja määrä-
Y k s i tapa jolla voitte antaa lapsillenne sen " y k s i
v a r t t i maitoa päivässä", kuten terveyslautakunnat
kehoittavat antamaan lapsille, on se, että tar­jositte
heille maidosta valmistettuja ruokia, jotka
ovat niin ravinnollisiani. jos tehty Bordens St.
Charles maidosta. Pyykkää vapaa keitto-ohje­k
i r j a , joku on täynnä käytännöllisiä ehdotuksia.
Käyttäkää kuponkia. >
Steinin pohjamaalia, Valkosta Ja mustalaisväriä sekä auringon paah­tuma
punaa, puikko .69
Steinin kasvomaaleja, 9 l a j i a laatikossa, hinta
Steinin Cold Cream
Partaliimaa
Wheat Croft, juoksevaa puuteria kaulaan, käsiin, r i n t o i h in ym. ...
L i q u i d Rouere. juoksevaa poskipunaa, ierittäin hyvää
PoBkimaalia, kuivaa, e r i värejä
Nenäkittiä
Vaaleaa j a vaaleanpunaista kasvopunteirta
Partakarvaa, tummanruskeaa, ruskeaa, •aaloanruBkeaa, tnmman-harmaata,
mustaa, vaalean harmaata j a punasta, Jaardi
.78
.Tl
V A P A U D E N K I R J A E A O T PA
Box 69. S U O B U R Y . O N T .
.n
-Vi
vnoksi el "tarkoitukseen ole varata l i ­sää
varoja, on liitto, saadalcseen nämä
niinaisuuksiin, n i i n k u i n kailckien J u l ­kisen
sanan IcäyttäJiCT, oh edesvas-tutmtunne
sekä olevien olojen Ja
mahdollisuuskien huomioonottaminen
Arvostelu -vastaa tarkoU^iksensa. p a r -
haiteii siten, Inm se ön asiallista
j a arvokasta. Mutta Jos ei arvos­telija
noudata näitä hyvän arvos­telijan
oEoinaisuuks^, vaan ottaa a r -
vosteleinisensa milloin niistäkin syys-tä,
aivan hankkimriflen kamialtn, n i i n ­k
u i n hyvin usein valitettavasti t a j a h -
tuti, n i i n s(pnBlseHa arvosteluna ei t o -
sjparikaan tarkoiteta mitään. Helppoa
sentapainen menettely iQ^Iä saattaa
d i a arvosteliJaOe, nuitta huonoa p a l -
väusta sillä tehdään yleisöUe Ja n ä y t -
teUJöine. — KomelJantfL
kiussit äilEaisempia laajemmiksi, ano­nut,
että se saisi käyttää mainitun
simunan vasta ensi vuoden aikana s i l ­le
mahdollisesti tarkoitukseen myön­nettävän
valtioavim yhteydessä. -Täl­löin
voitaisiin laajentaa entistä ope­tusohjelmaa
sekä järjestää Icurssit p i -
tempIaikaisiksL On selvää, että n i i s ­tä
silloin tulisi moninkerroln anta­vammat
kuin mitä aikaisemmat inns-sit
ovat olleet. Silloin vcrttaisiin myös^
i d n "ajatella jatkokursseja alkeiskurs^
r i n suorittaneille JöhtäjiUe.
Näitten kurssien ohella on liitto
suorittanut fietiq^uolista kasvatusko-tä,
pitämällä yllä kirjecqpistoa, joka
on tarludtettu musiikin teorlahr a l l ^ l s -
öpetulcsen antamista varten laulajille
Ja s<rittajille. Opetuskirjeet ovat l a a ­ditut
varsin helppotaJuMksi silmällä
E I P A L K A N K O B O I T P S T A,
pitäen juuri sitä, että oppilas voisi
helposti seurata annettua apexista.
CpetuSkirJeitten. joita oh kahdeksan,
lopussa ' UhiiS&a kysymyksiä, JoUdn
oppilaan on vastattava Ja Jotica k e r -
takerralta j^aiaui^taaa taiik^^
Ei enxäxk uuden Id^een lähettämistä.
Tämän kirJetqidstokuiiEsin suorittanei­den
lausuntum mukaan on opetusta
oUut vazsin helppo seurata huolimat-
Konttoristi: Voisinko saada palkan- t& aineen vaikeudesta Ja opetuskirjei-korotusta?
MhÄ teen työtä kiAhen sito; sl^tyvän oMdmäärän laajun-edestä,
m u t t a , saan palldcaa vain y h - deeta.
harhakuvana. Jota ei varmenna m i ­kään
elämän käytäntö eikä IhnUsen
taistelu luontoa vastaan. Yksistään
sen vuoksi, että rilstäJäluoklUe on
edullista ylläpitää kansan tietämät­tömyyttä
j a sen uskoa ihmeisiin (mut­ta
pitää näiden ihmeidni avaimet o -
maissa taskussaan), uskonnolliset en­nakkoluulot
osottautuvat niin siUieiksI
Ja hämmentävät Jopa hyvin Järkeviä­k
i n ihmisiä.
E i ole mitään yUluonnollisIa voi­mia.
Jotka vaikuttavat luonnossa t a ­pahtuviin
muutoksiin. J a ihminenkin
on saavuttanut suurenmoisia voitt<^a
taistellessaan luontoa vastaan. Hän
vaHniitea siihen omaksi edulcseen Ja
hallitsee sen voimia ei suinkaan m i n ­kään
yliluonnollisen voiman avulla
vaan uskonnollisista selityksistä vä­hääkään
väUttäfflätta. Kalkissa v a ­kavissa
asioissa t&ytyy ihmisen esiin­tyä
uskonnomsia. käsityksiä , vastaan.
Olko6n hän sitten kuinka uskonnolli­nen
tahansa. Tieteellinen oppi luc^-
katalstelusta . nojautuuktn kaikessa
Immncm ilmiöiden ynunätiämisessä
V&teviin luonnontieteen todistuksiin,
mitkä ovat jyrkässä ristiriidassa k a i k ­k
i e n udconnoUisten mietiskelyjen
kanssa^'.
M O N T C L A S E
M O N T R O S E
M O N T C A L M
C H E R B O U R G I I N ^ O U T H H A M P T O N I IN
Syysk. 26| Lokak. 24
Lokak. 10| Marrask. 7
Lokak. 17| Marrask. 14
L I V E R f O O L I I N
Syysk. 27| Lokak. 25 DUCHESS O F Y O R K
Syysk. 28| Lokak. 26| Marrask. 26 MINNEDOSA
Lokak. 4| Marrask. 1 DUSHESS O F A T H O L L
Lqkak. 11 ; DUCHESS O F B E D F O R D
Lokak. 181 Marrask. 15 DUCHESS O F R I C H M O N D
3f 8pi7flsk«' 8, E L I T A
Marrask. 22 , .,......„........;,......;. D U C H E S S ' O P Y O R K
G L A S G O W I I N ^ B E L F A S T I l M
Syysk. 281 Lokak. 26], Marrask. 26 ....,.,....;„...... M I N N E D O S A
Lokak. 4| Marrask. 1 .....i...,. DUCHESS O F A T H O L
Lokak:. 101 Marras}. $ .,;......«.,....vi MELITA
Lokak. 18| Marrask. 15 DUCHESS O F R f C H H O N D
Mariask. 22 .* ......L.............,.„....* D U C H E S S O F Y O f f lE
LoEkaMkP. R1|E LSoSk aPkA. L3^1' E...L..U. S — CHE^BpURGIIENM—PSRÖlEUSTS HOAfPM SPCTOONT LinAr N D
Yhteys HuJlista Suomeen joka kesldviikko
Lähempiä tietoja hinnoista sekä purjehduksista halutessanne kääntykää'
kenen tahansa Canadian Pacifm Laivayhtiön asiamiehen puoleen t a i C . H .
White, District Pasoenger Agent, North Bay, Ont.
Ganadian Pacific
^Mf)nilrn<jri suurin ni,ilkustus JörjdHieluiii
Halutessanne lähettää rahaa onmlsillenne Eurbpaah, tebkäft lähetys
Canadian Pacific Expressin välityksellä.
den edestä. ^ • ' • •:
— &JbR pnnranlrnmttifgt^ mUt-ts'
sanokaa ftinnlle'ne kaksi, joiden
S T M - l i l t o n khjeellinoi musiikkite-orfan
alkelsopetns altrftetaan Jälleen
J a Iuokkätai8teIu(^>pi on käjrt&mös-sä
myöskin yhtä sovittamaton usktm-non
kanesa. Se säätää kannattajineen
määrätyn toJmintatavan. K u n k i n us­konnon
moraali, määrää myöskin k a n ­nattajineen
menettelytavat. Esimeridk-syysk.
15 p:nä Ja o n osanottnnak- d kristinusko säätää: "Jos j o ku lyö
edestä teette työtä, n i i n ne saavat su liifam-jäsenilta 35: j a mndUa työ-.alnoa karvalle, n i i n l^ännä hänelle
lähteä. iväenjäijestö&n kuohivitta 60 m k . On'toinenkin.'' T^rtkkatafst^ta^ltt käskyt
ovat tässäkin sovittamattomassa ris­tiriidassa.
Taistelulla uskontoa vastaan on
kuitenkin ol^nmssa kaksi puolta, jotka
okaisen lucdUEatietoisen työläisen t u ­lee
tarkoin ottaa huomioonsa. Ensiksi
taistelu kiekkoa vastaan, joka o n n y ­kyisinkin
edelleen uskonnollisen pro­pagandan
erilEoisena Järjestönä, Ja j o -
cs aineellisista syistä on harrastanut
aina kansan pimeydessä pitämistä Ja
usk^mnplUrta orjuiitusfa) Tiitiseksi tyO-väenjoukkojen
enemmistössä vielä; l a a -
, aUe levinneitä Ja syvaile juurtuneita
uskonnollisia harhatuttloja vastaan
taistelu on myöskin perin tärkeää
sUlä nämä uskonnolliset harhat hait­taavat
monella tavalla proletariaatin
luddcatalstelutolmintaa.
Tämä viimemainittu taistelu o n h y ­v
i n v a i k ^ , mutta, nskmmne edeUä-olevasa^
Jo täysin i&tevästl osotta-neemme,<
että- se o n työväenliikkeen
menes^nniselle yhtä välttämättotä
knfn^ o n onnfi j a o n edelleenkin luok'
B 9
FINNISH B A E E RT
Boa 39. Sdtmmmchkr, Omt,
Korppu- j a leipä-tilankset no>
peaan Js IraolelliieÄi tftytetiia.:
• • ^ • . (TTIi
MATKAILUAKOTl
Montreal, Qoe. (UTr)
kuosittelen yleisön käytettäväksi.
( M t o K r ^
585 Se. cr«yi<i'« iMm,
kataistelu kokonaJsundessaan.
4
-m
fit