Vapaus, June 17, 1929

              «ya 2 Maanantaina, kesäk. 17 p;nä~-Mon., Jiine 17 No. 142
VAPAUS tjmt, Oauiio, kaikkia». P«a» «aBuffiUi-' M « i i i i « T i « » f n U a p i i " * !.
S. c. K m .
T O r i l l T T A j A T t
A- VAABA (nak-'.UM>. B. A. T£2<HUSEN. U . POBJANSAIO,
VAPACS (Ubeity) ^
TILAtJSHINNAT: ^ ^ . ^ v- -«,.TU
1 »k. «JO, 6 kk. «2iO. S kk. n.TS }• I kk. tXM. — ThdytTjtoikui > Soooeea »ek. »«nuUc
1 » t KiÄ», 6 kk- $3iO. S kk. »2XP0 }• » kk. tlM. ' • •
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: .^«^.v^ S0<
« » k « l » l i » kerta, I 2 « kaku kemju - A»ioliinoo« y^^^^^Sm^ati
— Ni»iinmBttoitoMak.« SOe kerta. 11Ä 3 ker*"- " STOirtBa.W»l«et »1.00 kota.
Kansainvälinen sotavastainen päivä
KomlntemilnMn ktntluvien puolueiden
jäsenten keskuudessa on sellaisia hen­kilöitä,
jotka kansainvälistä tilannetta
UketeitäTä ilc^oäbhita ctokätcea. • •
arvioidessaan näkevät vain vaikeuksien
kasvavan, selittävät, että kansainvä­lisessä
mittakaavassa katseltuna on
tällä hetkellä huomattavissa kapita­lismin
voimistuminen.
tAtecn .iot..ic« ilmo.u..». piti» olla konturl». k.i)^ 4 J p , J l g e g L y ' ^ ' ^ r ^ £ - £ j ' ^ i ^ ^^
Oikeistosuunta voitettava kommttnistisissa
I puolueissa
Tärkeimpänä ehtona kansainvälisen punaisen päivän (Kominternin
kuudes kongressi määräsi elokuun ensimäisen päivän kansainvahseksi
mielenosotuspäiväksi impmalistista sotaa vastaan Neuvostoliiton puo-lestaj
mene-nkselliselle vietolle on oikeistosuunnan lopullinen voittami­nen
kommunistisissa puolueissa, lausuu Kominternin Länsi-Europan toi-misto
mftinitun solavastaisen mielenosotuspäivän järjestämisestä antamas-saan
julistuksessa.
Tämän kansainvälisen mielenosoluspäivan vietto pohjisluu Komin-ternin
kuudennen kongressin päätöksiin taistelusta imperialistista sotaa
vastaan, jotka on tehtävä tunnetuksi ei vain puoluejäsenten, vaan koko
maailman työläisten keskuudessa, ja sen päätarkotuksena on laajojen
työtätekevien joukkojen kokoominen taisteluun Neuvostoliiton suojelemi-ccksi
Päivän viettoon valmistaudultaissa sekä sita vietettaissa on tiivis­tettävä
laajain työläisjoukkojen yhtenäisyyttä tuotantolaitoksissa ja prole-taarisis^
a joukkojärjeslöissä ja lujitettava kommunistista vaikutusta niihm.
Mainittuna päivänä tullaan keskeyttämään kaikkialla työt ja panemaan
toimeen joukkomielenosoluksia. Kommunistisen sanomalehdistön ja par­lamenttien
puhujalavain kautta paljastetaan imperialistiset sotavalmis-lelut.
Trotskilaisten leiri hajoamassa
Äskettäin kertoi lyhyt uutinen, että Radek, Smilga ja Prephrashenski,
jotka ovat olleet trotskilaisen ryhmän huomattavimpia miehiä, ovat julis­taneet
luopuvansa siitä ryhmästä.
Inprekorrissa kirjotlaa nyt Jaroslavski artikkelin trotskilaisen ryh­män
hajoamisesta, osoltaen, että etupäässä työläisainekset ovat ryhmästä
ensiksi eronneet. Jaroslavski sanoo:
Noin kaksi kolmannesta viime vuosina puolueesta erotetuista trotski­laisista
on katkaissut suhteensa opposition kanssa. Ja suurin osa näistä
on Jälleen tullut puolueen linjalle ja uudelleen'liittynyt puolueeseen.
Eikä vain trotskilaisten järjestö ole rappeutumassa,, myöskin dezisiien
(sopfönovilaisten) päätuki on myöskin hajoamassa, samoin kuin mjasni-kovUaisten:
ryhmäkin (n.s. "neljännen internationalen" ryhmä). Muula-jnain
viime päivien kuluessa puolueen keskuskontroUikomissia sekä pai­kalliset
osastot ovat saaneet joukkojulistuksia oppositiosta luopumisisia.
Ja' ne ^vat olleet vielä pääasiassa työläisiä, jotka, siten trotskilaisista
eroavat. . ..' ' ' ^
.Eroamisen syy ofi pääasiassa se, että puolueen kättssä Mymänsä tais-telatlvkokemua
^n,saattanut työläiset vaHiiu;ietuiksi, eU^'^roitekildi«rf'><^^
vääräUä' tiellä^' Eivät ne.katsastaneet) vain Useääiiy^^; multa myö&kin. Jrpi^kir
laisia ja puoluetta. Ne^ ovat ^vakuuttautuneet, että juttu puolueeh t)ierhii*-
tforiläisesfa • ¥äp|imttini^ta jo
eivät ota läfcadh ^l^iiiileäh pröietaaris^n' Itfoklcataistelun tosiasioita^ jota
taistelua pöoluejiä^y; ;kapi^
ovat tulleet väkiiutetuiliai, että neuvostonpa puolustaa,; 1917. lokakuussa
van6tettuja'asemfa ja vahvistaa niitä. Ne ovat tulleet vakuutetuiksi, että
puolue käy iieppymätöntä ja airmotonta taistelua byroktatidai^sta Jo-kainra;
rehelliii^n proletaari haluaa ottaa aktiivisesti, pM^;;:ä,^^
i^v.'Jjl^fi^-.J.i.lli^'>...o».,Xl.;:» \,\\r'A nvQirtAlIä nilfiitoll^»» cvri»<><i» näli.itisiiovasti
Näin ajattelevat henkilöt väheksy­vät
luokkavastakohtain todellista ar­voa
ne eivät ymmärrä, mikä suuri
merkitys on joka päivä ja joka hetki
sattuvilla luokkakahakoilla. luokkavi­han
hiljaisella sammumattomalla pa­lolla,
joka mijtä hetki hyvänsä voi
muodostua valtavaksi sytykkeeksi val­lankumouksellisen
taisteluhengen he«
rättämiseksi, välittömän vallankumous-tilanteen
muodostamiseksi.
Sosialidemokraatit ja yleensä oikeis-tolal-
een suuntaan lukeutuvat pitävät
luokkataistelussa sattuvaa hengähdys-ja
levähdysaikaa loppumatomana ja
ijäti jatkuvana etappina. Opportunis­tit
ovat sitä mieltä, että tuona rau­hallisen
politiikan aikana ei ole lain­kaan
sallittava valmistavia avoimia
esiintymisiä, ei ole järjestettävä joukko­jen
vallankumouksellisia joukkoesiinty­misiä.
Opportunistiset politiikot selit­tävät,
että vallankumouksellisen esiin­tymisen
hetki on vielä tietymättömän
kaukana, ja siksi on oltava mitä va­rovaisiin
ja rauhallinen eikä missään
tapauksessa saa järjestää vallassa ole­vaa
porvaristoa ärsyttäviä mielenosoi­tuksia
eikä edes lakkoja, joissa voi­taisiin
:haistaa poliittista käryä.
Tällaisia opportunistisen ajatussuun­nan
kannattajia on vielä osittain muu­tamien
maiden kommunististen puo­lueiden
riveissä. Tällaisia aineksia
vastaan on käytävä mitä päättävintä
taistelua, sillä niiden tietoinen tai
tiedoton tarkoitus on luokkataistelun
hämääminen, työläisjoukkojen 'vetä-
Eloktnm enslmäisenä päivänä vietet­täväksi
suunnitellmi kansainvälisen
mielenosoituspäivän tulee tulla niin
joukkomielenosoituKsiin. Sinä päivänä
työläisjoukkojen tulee lipuissaan kan­taa
tunnuksia rauhan puoliesta, työ­läisten
ensimäisen valtion — neuvosto-set,
mitä hän sai kc&eat. Amerikassa
käydessään. v*
Olisi muuten hyvä etts|. yleisö olfei
hiljaa esitysaikana, 5lIlä-:näyteteiäE.sä
on paljon sooXolauInja. jaosta toiset
haluaisi kmiila-sanat j a sävslesn. Nii^
tämä selvitykseksi.
Koittäjahlat
minen opportunismin suohon, niiden kommunististen puolueiden kuin kaik- on 1 «p.vä• £pä?iv-ä•ll-ä •K»-; k. komitean toi­stoan
attaarmmionielnle . vallassa olevan porvaris-' kien . työläisjoukkojen valtavaksi kou- vallan puolesta, ja koota rivinsä katse!-1 mesta. Kentän nimeä en tieda. "eks-
Lenin käsitti yallankumousaallon
laskun levähdyskaudeksi, jota on käy­tettävä
hyväksi — ensiksikin ensimäi­sen
proletaarisen valtakunnan lujitta­miseksi,
j a toiseksi kansainvälisen pro­letariaatin
valmistamiseksi päättäväi­seen
ja rattaisevaan taisteluun por­variston
kukistamiseksi.
Kysymykset joukkojen järjestämises­tä,
bolshevististen kommunistipuoluei­den
muodostamisesta, vallankumouk­sellisesta
opiskelusta 'huolimatta shta.
että opiskelun aikana kärsittäisiin tap­pioitakin),
maanalaisen puoluekoneis­ton
muodostamisesta kaiken varalta —
kaikki nuo -kysymykset asetti Lenin
aivan ensi kädessä toteutettaviksi val­lankumoustaistelun
perusehtoina, j a o-soitti,
että juuri tuota leyähdysaikaa
on tässä erikoisesti käytettävä hyväksL
Kominternin kuudenren kongresstir
päätös sUtä, että järjestetään eri­koinen
kansainvälinen päivä taistelua
varten imperialismia vastaan, on yksi
parhaista keinoista Leninin vallanku­moukseen
valmistumista koskevien ope­tusten
toteuttamiseksi.
kommunistiset puolueet ovat järjes­töllisesti
monissa maissa vielä liian
heikkoja, NUllä ei ole riittävästi ko­kemusta
joukkojen kanssa, kyky joh­taa
j a saada mukaan laajat työtäteke­vät
joukot, järjestöllinen kommunistis­ten
puolueiden lujittaminen — kaikki
nuo kys^ykset on kommunistipuo­lueissa
vielä sangen heikosti järjestet­ty.
uutta maa-i
Juutustilaisuudeksi joukkoesiintymisiä j mukseen taistelua varten kapitalistista
varten, ja eimenkaikeka sen tulee! riistä jää vastaan. Silloin on entistään-muodostua
kapitalisteja vapisuttavaksi I &in selvemmin osoitettava, miten en-mielenosoitukseksi
rauhan puolesta ja I tinen sosialidemokraattinen agitaattori
on muuttunut porvaristoa puolusta­vaksi
kartanokoiraksi, joka tmohtaa
kaikki työläisjoukkojen elinehdot, kun­han
vain saa palvella isäntäänsä ka­pitalistia,
vaikkapa .se vaatisi työläis-verehkin
vuodatusta, kuten, sosialide­mokraatti
Zörgiebelin järjestämät vap-puverilöylji;
osoittavat.
Kpnimuristisen puolueiden on suori­tettava
valtava agitatsioni-, propagan­da-
ja järjestämistyö, on luotava kaik­kien
"työläisten, kaikkien proletaaristen
järjestöjen yhteisrintama. Tätä työtä
suoritettaessa on samalla mitä päät­tä
vimmin paljastettava sosialipettu-rien
politiikka sekä osoitettava hor­juville,
aineksille, että he kannatto-muudellaan
ja horjumisellaan samalla
auttavat sosiaUpetturien ja porvaris­ton
taistelua vallankumouksellista työ­väestöä
vastaan.
Siitä, miten eri - kapitalistimaiden
kommunistiset puolueet suorittavat tä­män
valmennustyön, nähdään asian­omaisten
puolueiden taisteluvalmius.
Elokuun ensimäisen päivän on tul­tava
työväenluokan talsteluyalmiuden
kenraalikokeeksi. Sen tulee osoittaa,
missä määrin kommunistiset puolueet
ova.t. kypsyneet johtamaan' Joukkoja
ja viemään ne tarpeen tullen'ratkaise­vaan
taisteluun. Ja tähän taisteluun
on kafiin tavoin valmistauduttava, s i l -
imperialistien punomaa
ilmansotaa vastaan.
Lenin osoitti ojjetuksissaan moneen
kertaan, että kapitalistisen järjestel­män
vallitessa sotia ei voida välttää,
ne voivat puhjeta minä hetkenä hy­vänsä.
Tämä on tehtävä selväksi
työtätekeville joukoille. Jokaisen luok-katietoisen
työläisen velvollisuus ön
selostaa toveripiirissään nykyhetken
päivänkysymyksiä ja osoittaa, miten
yleismaailmallinen porvaristo valmis­tautuu
sotaan neuvostovaltaa vastaan,
samalla kun se koettaa kaikin keinoin
tukahduttaa omien maittensa vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen.
Tämän- selostustyön tehtävänä sa­l
s a l l a on koota mitä laajimmat työ­läisjoukot
elokuun 1 päivänä yhtenäi­siin
kansainvälisiin mielenosoituksiin
sotaa vastaan.
Äskettäin Brysselissä koollaolleen
kolmentoista Europan suurimman
maan kommurlsti^en puolueen kon­ferenssin
julistus on tässä suhteessa
mitä suuriarvoisln asiakirja. Mainittu
kommunistipuolueiden neuvottelukoko­us
katsoi välttämättömäksi ryhtyä m i -
; tä voimakkaimpaan valmisteluun elo­kuun
ensimäisen päivän joukkomie-lenosoitusten
järjestämlseksL Elokuun
enslmäisenä p:n maailman kapita­listimaiden
työväenluokka tullaan kut­sumaan
poliittiseen yleislakkoon j a i l ä f e ei ole enää kaukana.
Osasten paoEvucsikokoas
cn kesäkun 26 pnä kello 8 illalla,
jolloin sopisi niidenkin tulla taasen
kokoukseen, jotka ei ole käynyt sejj
jälkeen kun oli .^iinieinea- vuosikoko­us.
Siis jos nyt tulette niin voitte sa.
noa että käytte kahdesti kuodessa ko­kouksessa.
Muuten olen sitä mieltS.
että kokouksissa asiat pohditaarf eikä
nurkan takana. Jos pn jotain vinossa
n i i n siellä se sehiää. Njrt on aikaa
valmistaa itsensä kokousta varten.
Naisilla on Juhannnsiltaaiiat
24 päivä. On ohjelmaa ja'jumalatto-man
hauska näytelmä, nimeltä "Näy.
täntö-ilta". Saatte nauraa ja sillä pi­dentää
ikäänne. jos kerran nauru ikää
lisää. Tämän lystin saa kun saapuu
haalllle 25 sentiUä. Good bye. — "je.
petti.
Enghnnin lyöväenpuolueen"
[qu^elrMritftkennustyöhön, eikä pysytellä oikutellen syga^s^ paliapsuovasti
hikittämässä tuon tai tämän puutteellisuuden, vaikeuden lai i.«rehdyksen
takia. Ne käsittävät nyi oppo|jition "johtajain" skokstistiöteh jutttijen
hedelmättömyyden, ^ tarkotukseltomuudeh ja onttouden, johtajäin, jötk^
kiistelevät kei^enään loppumattomasti niistä prosenttimääristä, minkä se
täi tämä kphitys on maassa edistynyt ja pitävät loppumattomia, väsyttä
viä ja fantastisia puheitaan siitä, kuinka työväenluokan on lopulta kut­suttava
opipositipa panemaan asiat järjestykseen j.n.e. Oppositiossa ole­vat
työläiset tarkastelivat näitä asioita ja tulivat vakuutetuiksi, että näit­ten
itseään ihailevain politikoitsijain kanssa, jotka niin kevyesti särkivät
suhteensa hyvän proletaaripuolueen kanssa, eivät he kulje oikeata tietä
On kuitenkin huomautettava, että tätä prosessia, mikä kauan ön
V oUut käynnissä, on kannustanut Trotskin sekavuus j a varsinkin kaksi
faktaa: ensiksi Trotskin kirje lokakuun 21 p:ltä 1928. Toiseksi Trotskin
esiintyminen taantumuksellisessa porvarilehdistössä. Tämä bloki, 'joka
muodostpi mitä erilaisimmista aineksista jä ilman periaatetta, pelkäs­tään
ohjelman pohjalle, särkyi heti ensimäisessä vakavassa koeiuksessa.
Puolueeeta erottaminen pahensi mielipide-eroavaisuuksien kysymystä
blokissa. Mutta ryhmäkuri yhdeltä puolen ja piioluevastaisteri ainesten
tulviminen opposition leiriin (ja sellaisiahan' tulee aina olemaan maas­samme
niin kauan kuin luokkataistelua on olemassa) ehkäisivät ryhmän
rappeutumisen. Niinpä esimerkiksi Trotskin Kominternin YI kongressille
lähettämän kirjelmän olivat allekirjottäneet sellaisetkin, jotka eivät lain­kaan
olleet yhtä mieltä tuon asiakirjan kanssa, tosiasia, mikä voidaan
tarpeen tullen asiakirjallisesti todistaa. (Ne allekirjottivat sen vain ryh­mäkurin
kannustimina.) Ja niitä, jotka'eivät allekirjottäneet, kohdeltiin
roikaleina. Sellainen on trotskilaisten "^emokratia".
Trotskin puolueesta erottaminen saattoi kysymyksen kriitilliseksi.
Trotskilaiset koettivat kaikin keinoin vaikuttaa tunteisiin. He jakoivat
lentolehtisiä, julistuksia, y.m., niissä puolueen johtavia elimiä nimitettiin
voimakkain sanoin. Alutta Trotski oli vehkeilijä ja hänestä oli tuleva
vehkeilijä, jolloin jokainen havaitsee, että "kuningas onkin alasti". Op­position
^työläisainekset lukivat inhoten Trotskin artikkeleita "Daily Ex-pressistai;
. ja muista porvarilehdistä. Turhaon kokivat trotskilaiset^ sil­loittaa
ailtä erimielisyyksiä, joita heidän riveissään nousi. Trotski itse
oli työnnyt kiilan tähän rakoon taantumukselliisilla artäckeleiH
iIine5tyi\i'ascisti-porvariston lehdissä ja tämä rako l a a j i ^ ja syveni yhä.
Monet ihmiset silloin näkivät trotskilaisuuden uudessa Talossa. Ja jokai­nen
rehe^llinen opposition työläisjäsen, ellei hän nyt jb'tänään aseta itsel­leen
oppositiosta eroamisen kysymystä, tekee niin varmasti, huomenna.
Se onikiertämätön.
Sillä tavalla kirjottaa Jaroslavski.
Lopuksi hän huomauttaa:'On helposti käsitettävää^ että meidän on
käsiteltävä perusteellisesti näitä entisten trotskilaisten julistuksia!. Me
vaadimme selvää ja täydellistä välien katkaisua opposition kanssa, ehdo­tonta
X V puoluekongressin päätöksien nuodattamista oppositioon nähden.
Meidän täytyy auttaa horjuvia eikä ajaa niitä syrjään, varsinkin työläisiä,
jos ne ovat sellaisia, jotka ovat olleet arvokkaita tovereita menneisyvdes-sä,
ja jos olemme täysin vakuutettuja, että ne todella tahtovat palafa
puolueeseen korjatakseen virheensä ja palvella puoluetta.
Samaan aikaan ei taistelu trotskilaisuutta vastaan ole lientyvä. Päin-vTapauksella
on iriaailmanlaajuinen
poliittinen merkitys. Epäilemättä se
csottaa. että ei ainoastaan Englan­nin
työväenluokka, mutta osalta myös­kin
erinäiset kerrostumat Englannin
porvaristosta,/ ovat käyneet tyytymät­tömiksi
konseryatiiviseen Baldwinln
hallitukseen, joka v. 1924 nousi Ja
sysäsi syrjään samaisen "työväenpuo­lueen"
hallituksen, joka nyt on vaa­leissa
voittanut Ja Joka silloin kapi­talistien
tukemana, oli ollut vallassa
Ja sellaisena esittänyt huomattavaa
osaa Dawesln sopimuksen läpiajaml-seasa,
kapitalistien etujen mukaisesti
Imperialistisen sortopolitiikan ajami­sessa.,
sUrtomaitten kansoja vastaan,
kykenemättömyydessä • ratkaista työt-
:tömyyskyssmaystä, Englannin laivas­ton
laajentamisessa, Jne. Jne.
Sen viisivuotiskauden aikana. Jonka
Jälkeen "työväenpuolue'.' nyt nousee
valtaan vatdeissa voittaneena valta­puolueena,
on myöskin sattunut useita
tapauksia Joilla on maaimanlaajui-lien
merkitys. Tämän ajan kuluessa
oli Englannin yleislakko, Joka am-mattluniöltten
Johtajiston ja "työ­väenpuolueen"
petoksen, sekä kaiita-
Ustlsen valtion ja porvariston voimien
mobilisoimisen tuloksena saatettiin
tappiolle. Baldwinin hallituksen yrit­täessä
provosoida sota aikaan Neu-yostollltoh
kanssa tapahtui tänä aika­kautena
myöskin hyökkäys Soviettien
Unionin kauppalähetystöön. Lontoossa.
Sitä seurasi poliittisten suhteitten kat­kaiseminen
Soviettien Unionin Ja
Englannin välillä ja tpmahdusmainen
kauppasuhteitten laskeminen ^Englan­nin
tappioksi. Tämän ajah '^kuluessa
on .Englannin imperialismi yhdessä
toisten johtavien imperialististen hal­litusten
kanssa myöskin käynyt sotaa
Kiinan vallankumousta; va.staan. Tä.
män ajan kuluessa on vihanöieUssrys
kehittynyt sovittamattomaksi Englan­nin,
imperialismin ja Amerikan impe­rialismin
välillä, mikä huikeata vauh­tia
kehittjry uudeksi maailmansodaksi.
Tämän ajan kuluessa jätettiin taakse
Locarno; aseistariisumisilveilyn kaut-luun
proletariaatin kumouksellisten e-tujen
puolesta, jne. Siis kokonainen
sarja tapauksia on selän takana j ä ko.
koraan uusi tilanne, on syntynyt Bald-winin
konsetv^tiivisen hallituskauden
päättyessä Ja "työväenpuolueen"
taan noustessa.
val-
Mitkä olivat taisielokysymykset
vaaleissa
Epäilemättä'nctötivat Geneven "a-seistautumlsen
raJoItt{unis konferens­s
i " Ja Parifeih sotakorvauksien ma-samista'koskfevä
konferenssi useita ky­symyksiä
esille Eiiglannin vaaleissa,
Joitten 'taustana o& koso Englannin
imperialismin, tulevaisuuden kohtalo.
Mutta ne liittyivät, erottamattomana
renkaana itse. pääkysymykseen. Joka
koskee Englannin-tal9adellistai»ilsiä,
Joukkotyöttömyyttä, lamaannustilaa
perusteolUsuuksiss%^. j a kaiken tämän
seurauk^na iäiigl^nin kapitaUsniin
heikentynyttä asemaa maailman im­perialistisen
kapitalismin Järjestelmäs­sä.
J a tämä n^^ysyinys taasen vuo-rostaan
nostf ybk kärkevämmässä
muodossa esille ristiriidan kapitalisti-luokan
Ja työväenluokan luokkasuh-teitten
Ja luokkaetujen välillä, mikä
muodossa .taikka toisessa on häämöt­tänyt
Jokaisen poliittisen kysymyksen
taustalle Englannin poliittisessa elä­mässä
sitten vi 1922:n yleisien vaali­en,
jolloin ' maailmansodan irti las­kemat
ja kapitalismia rappeuttavat
voimat alkoivat tuntua EngUuinin y h -
telskuntaruunalissa.
Tämä Englannin yleisissä vaaleis­sa
pohdittavana ollut kysymys on nyt
astunut uuteen vaihee5?een. -?rji uutena
piirteenä oli jo vaaleissa kapitalisti-ne
ratsiona^oiminen, kapitalistisen
tuotantoelämän kohottaminen työ­väenluokan
tehokkaamman riistämisen
Ja sortamisen kustannuksella. Siihen
Englannin hhperialistihen kapitalismi
on, käynyt käsiksi ennenkaikkea kär­sittyään
pitkän sarjan tappioita tais­telussa
maailmanmarkkinoista, kapita­listisessa
ratsionalisoimisessa pitkän
etuotteen saaneitten Yhdysvaltojen
vaaleissa ensimäisen kerran esiintyi i t - se on askel vasempaan päin.
senäisellä ohjelmalla ja uutta linjaan­sa
ajaen,, kohotti äänensä työväen­luokan
etujen puolesta ja kapitalis­tista
ratsionalisoimista vastaan. Eng­lannin
Kommunistipuolue yksistään o
seitti Englannin työväenluokalle mitä
kapitalistinen ratsionalisointl merkit­see
työväenluokalle' tehostettuna työ­läisten
riistämisenä,.sodan vaaran,'jo­ka
seuraa sen kintereillä ja mitenkä
sitä vastaan kumouksellinen prole­tariaatin
tatst \'x voi olla ainoa oikea
ratkaisu.
Voidaksemme luoda ' selyän • kuvan
Britannian imperialismin nykyisestä
asemasta ja minkä urakan Englannin
"työväenpuolue" sosialidemokraattisine
johtajineen .on ottanut kapitalistisen
ratslpnalisoiinisen kautta sitä pyrki­essään
kohottamaan työväenluokan
kustannuksella, lienee tarpeellista
mainita joitakin faktoja:
. Ensiksikin on- Englanti ^ pääpmaa
maiastii -vievänä imperiiaiistisena jär­jestelmänä
jäänyt kauaksi jälkeen
Y h d y ^ l l o l s t a . Se tm tässä suhteessa
menettänyt johtavan asemansa ei al^
höastaan Etelä-Amerikassa ja Keski-
Amerikässa, • mutta niyöskin örnissa
dominioissaan, kuten Canadassä, Aust­raliassa
valtaa Yhaysvaltäin pääoma
tässä -suhtefessa- yhä^^ västustetmalto-mammalla
voimalla alaa, vieläpä la.-
dlässa jaJ Etelä-Afrikassa, p^uhumatta-kaan"'
srtlaisestö puolsiiitbmtrasta kuin
ta on paljastettu kerta toisensa jäi- kanssa. Vaatimus teoUisuuselämän no­keen
imperialistiseen sotaan valmis-' peastl uudelleen rakentamisesta on
tautumlnen, mistä viimeinen Gene. | tuttut polttavaksi päivän kysymyk-ven
konferenssi; on klassillinen esi-1 seksi tässä kapitalismin klassillisessa
merkki. Tämän ajan kuluessa on syn­tynyt
Kelloggin sopimus Yhdysvaltain
imperialismin yrityksenä muodostaa
sotilaallista ryhmittymää Englannin
johtamaa Kansojeh liittoa vastaan.
Englannin raha-asiat ovat tämän ajan
kuluessa muutetut finanssipääoman e-tuja
tukien kultakaimalle. Tämän a-jan
kuluessa on Englannin työväen­luokkaa
vastaan laadittu **työväenpuo.
lueen" tukemana ammattiunlolakl; t a ­loudellinen
puristustila on Jatkunut
keskeytymättä yhdeksän vuotta ja
sen seurauksena on Englannin impe­rialismi
maailman taloudellisten as:.-
öitten johtajana.menettänyt asemansa
Yhdysvalloille. Tämän ajan kuluessa
on pidetty Mond konferenssit; "työ­väenpuolue"
on muuttimut imperialis­min
lakeijaksi sosialidemokraattisen
"resehdin"/ muksdsostl; Snglannln
Kommunistipuolue on ottanut itsenäi­sen
kannan ja käynyt yksin taiste-kehdossa.
Vaaleissa olivat kaikki kolme joh­tavaa
puoluetta: konservatiivit, libe­raalit
ja "työväenpuolue" limoliaita
kapitalistisen ratsionalisohnisen asian
ajajia. Tästä kysymyksestä oUvat ne
pohjaltaan kaikki samaa mieltä. Mis­sä
niitten ohjelma erosi oli ainoastann
siinä, nata metoodia kapitalistisen
ratisionalisoimisen toteuttamisessa on
käytettävä, mitä osa on tässä proses­sissa
kapitalistisen valtion esitettävä
ja minkälaisen tulisi Inotto ja f inans-sipclitiikan
olla kapitalistista ratsio­nalisoimista
täytäntöönpantaessa.
Kalkki kolme Johtavaa puoluetta,
siis myöskin vaaleissa johtavaksi puo­lueeksi
kohonnut "työväenpuolue", e-siintyivät
Joka suhteessa kapitalismin
puolueina. Jotka tätä pääkysymystä
lähestyivät kapitalistien etujen aja­misen
näkövinkkelistä. Yksistään En^r-lannin
Kommnnistipaoliie, joka näissä
mitä Kiina on. Yhdeksän vuotta kes­keytymättä
jatkunut taloudellinen pii*
ristus on hiukan entisestään karjisty-i
nyt. Työttömien armeija on säännöl­lisesti
kiasvanut. Tuotanto ja kaiippä.
on alapuolella 1924:n tasannetta.-Vien­tikauppa
on lähes $400,000,000 alapuo-lella
1924:n tasoa; kivihiilen tuotanto
27 miljponaa tonnia alapuolella 1924
tasoa; rautaharkon tuotajito 700,000
tonnia alapuolella 1924:n tasoa; te­räksen
tuotanto on' kohonnut 300,000
tonnia ja laivojen rakennus on' pysjr-nyt
Jotenkin muuttumattomana. Koko
maan tuotantomäärä on 10—20 pros.
alapuolella ennen maailmansodan a i ­kuista
tuotannon määrää huolimatta
lisätystä tuotantovoimasta. Ja mitä
vuoteen 1929 tulee, niin osottavat t i ­lastot
tilanteen pahempaan päin ke­hittymistä
yhä. edelleenkin.
Englantilaisen "Financial Times'in"
mukaan, esitetään Englannin asema
tuotannollisessa suhteessa muihin
maihin verrattuna seuraavasti:
"Jos V. 1913 tuotantomääri merki­tään
numerolla 100, n i in v. 1927 men­nessä
oli jokainen johtava kapitialisti-nen
maa ylittänyt ennea suuan aikuil
sen tuotarmon määrän, paitsi ei E n g -
lantif 1928: n kahdeksan ensimäisen
kuukauden kuluttua oli. Yhdj^allsit
166 pros.. Ranska 125 prois.. Saksa
113 pros.. Ranska 125 pros.. Saksa. 113
pros.; Länsi-Europa yleensä 111 ptos.,
mutta Englanti 90 pros."
Toisin sanoen ei ainoastaan uiiteeh
JÄRJESTÖN ASIAT
Pöytäkirja
tehty Vermilion ^Riverin S. S,
osaston laillistettu no. 25 ylimää­räisessä
-jäsenien kokouksessa
kesäkuun 14 päivä, 1929,
Puheenjohtajana toimi V. Jutila ja
kirjurina allekirjoittanut.
Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi
A. Kivinen 3 a T . Jutila,
samalla kertaa'on tämä tplos elävänä Kokouksen oli kutsunut kokoon c-näytteenä-
siitä, mitenkä voimakkai- saston kesäjuhlakomitea käsittelemään
na Englannin työväenluokassa vielä ja päättämään Canadan T.U.L:n
elävät sosialireformismin harhat ja; suom. jaoston>. seuroilleen antaman
mitenkä helposti se on unohtanut sa­maisen
"työväenpuolueen" itsestään
Imperialismin lakeijana antaman
näytteen vuodelta 1924 ja siitä pe-
Mutta
yleisen julistuksen suhteen. Vapauden
no. 136, kesäkuun 10 päivänä, 1929.
Otettiin käsittelyn ja päätöksen
alaiseksi Ilittotoimikunnan antsuna ju-toks^
ta, • minkä samaiset "työväen- listus seuroille. Osasto; keskusteltuaan
puolueen" johtajat yhdessä ammatti- kesäjuhlansa onnistumisesta, tuli sii-uniobyrokraattien
kanssa sille^ vai- hen tulokseen, etta koska urheiluliitto-mistivat
Britannian yleislakossa, am- toiinikimta oli ottanut saman päivän,
mittiuniolain laadinnassa, jne. jne. kun . osastomme kesäjuhla oli iiiää-
Valtaan astuessaan ja lähtiessään
kapitalistisen x^atsionallsolmisen oh­jelmaa
ajamaan on Englannin "työ­väenpuolue"
joutunut asemaan, mis­sä
se kiertämättömällä tavalla jou­tuu
itseänsä paljastamaan Englan­nin
ja koko maailman työtätekeville
joukoille • imperialismin reserviarmei.
jana, sen . etuvartlbjouKETHS työySen-
JaicdJan f-xiveissä.. Joutuessaan, julki­sesti,
j a täydellä , edesvastuulla esiin-t
^ ä ä n . Englannin imperialismin
kainaloista kohottajana, joutuessaan
päät;täväis(\itl ,a£ettuinaan .työväen­luokat
eUnehtqja vastaan ja tehosta-miaaii
kuohuntatilassa olevan sllr-tbmaaproletariaatih
Ja talonpoikais­ten
sortamista Ja väkivalloin edel­leenkin
• riistoon -alistamilta,: riisuu
Englannin "työväenpuolue" viimei­senkin
riekaleen päältään Ja paljas­taa
itsensä koko alastomuudessiaan.
'Tämän prosessin kuluessa se itse o-m'uia'
.teoillaan, tulee , karkottamaan
'.prol&tariiä^tln parhaimmat ainekset
pölä ^^kättriattajajoukostaan Ja muok-
KMmäan' Maaperää kypsäksi Englan­nin.
Kommunistipuolueelle, Joka äs­keisissä-
vaaleissa ipnsimälsen ker­ran
esiintyi kumouksellisen proletari­aatin
poliittisena tulkkina Ja sen
etuvartlojpukkona - taahtiimusporva-riston
ja sen palveluksessa olevan sp-sialireformistisen
"työväenpuolueen"
j a ; viimeksimainitun kalnssa "radi­kaalisuudessa"
kilpailevan Lloyd
•Georgen iiberaaliporvariston yhteis­rintamaa
vastaan. Englannin työ­väenluokka
on astunut poliittiseen
iltakouluun, jossa sen vasemmalle
kulKeu-^umlnen tjilee tapahtumaan
nopeässiä tempossa, iltakouluun. Jos­sa
sen sosialireformistiset tradltslo-nit
murtuvat ja joitten tilalle se kas­vavalla
nopeudella ja. kasvavassa
m.äärä5sä joutuu omaksumaan ku­moukselliset
katsomukset ja metoodit
- ~ S K T .
rätty pidettäväksi, niin katsoi kokous
epäonnistuttavan ' juhlan suhteen ja
päätti peruuttaa kesäjuhlansa , pidon
lilttQtoimikunnan menettelyn takia.
Kokous päätti Julkaista pöytäkirjan­sa
Vapaudessa.
Kokouis lopetettiin.
Kokouksen puolesta.
Aina Kivinen,
sihteeri.
Ylläolevan pöytäkirjan olemme tar­kastaneet
Ja huonxanneet sen kokouk­sen^
kanssa, yhtäpitäväksi.
A-Kivinen. Tom Jutila.
Pöytäkirjan tarkastajat.
(Osaston leima,)
KIRJALLISUUTTA
i i i i i H i i i'i"gs
SaultSte.Manenimti
Sananen "Ajan lanliista"
"Äjän laulu" esitetään 1 pnä hei­näkuuta
kello 830 iUaUa. Ettei ylei-maalmaan,
mutta myöskin EurÖpaan,fö joudu väärään käsitykseen näy-verrattuna
ei Britannia siihteellisiestttelmää Juonesta, iiiin t ä s ^ selvitys
Tämän yhteydessä on hj-v^ä huomauttaa, lausuu Toveri-lehti, josta
edellä oleva suomennos tbv. Jaroslavskin kirjotuksesta on lainattu, että
sama rappeutuminen ja rakoileminen trotskilaisuuden lipulla tässä maas­sa
kulkevien keskuudessa, suomalaistenkin, on tapahtuva^ Merkkejä siitä
on jo nähtävissä. Mutta se ei merkitse täällä enempää kuin sielläkään
, „ ^ , . , , „ . . sitä. että taistelu trotskilaisuutta, sitä öikeistolaisuuden pyrkimystä va^
vastom Trotskin ja hänen seuraajainsa koko kehityksen pohjalla on mei-, taan lientvisi. Päinvastoin: se Uukentuu ja täytyy tiukentua. Trotskilai-dan
taisteltava viela paaltavammin trotskilaisuuden ilmapiiriä vastaan.' suus on tappion atmosfeeria, joka on taistelevalle proletariaatille vierasta.
ollut päässyt nauttiinaan "kolmannen
ajanjakson" yleisestä edistyksestä.'T^-
tä tilannetta korjatakseen on Britan­nian
kapitalismi kä3rn3^ käsiksi voi­maperäiseen
kapitalistiseen ratsiöna-lisoimiseen
Ja tuota prosessia 'on
Englannin "tf/öväenpnolue" ottanut'
vaaleissa saamansa voiton Jälkeen'^^^7
Jaakseen Englannin . työväenluokan
etuja vastaan hetkellä. Jolloin maa­ilma
syöksyy suin päin kohden uut­ta
maaimansotaa ja Jolloin tämän
"työväenpuoSietta" t^täfvöksi tulee
käydä oman maansa imperialistisen
kapitalismin puolesta tätä sotaa ja
mobilisoida työväenluokka tätä so­taa
käsmiään imperialististen riistä-jiensä
puolesta ja omia lookkaeta-jaan
vaistoan. •
Kieltämättä antoi Englannin työ­väenluokka
äänensä "työväenpuolu-etelle"
tyytymättömyyden merKeissä ;
"Metsätyöläisen" kesä­kuun
liumero _
Canadan puutavaratyöläisten teolli­suusliiton
äänenkannattajan ja liiton
suomenkielisten jäsenten kuukausijul­kaisun
"Metsätyöläisen'^ kesäkuun nu­mero
Ilmestyy tällä viikolla j a lähe­tetään
tUaajille Ja myyjille ennen t.k.
20 päivää. Julkaisun myöhästymiseen
on vaikuttanut kirjapainossa vallin­neet
kiireet. '
Julkaisun sisällöstä mainittakoon
mielenkiintoinen ja'tUastoilla varus­tettu
kirjotus: "Tuotannon ratsionar
iisolnti muodostuu työläisten silpomi­seksi."
Miten papistonkin keskuudessa
peräänytään "ikuisista jumalallisista
totuuksista" käy selville kirjotuksests:
"Piru tapetaan j a helvetti hävitetään."
Yleistä työväenjärjestöjen jäsenistön
keskuudessa vaUitsevaa laiskuutta ja
väUnpitämättömyyttä kohennellaan
hiukan Kalle Koltiaisen pakinassa
"Hhyviä jä huonoja Jäseniä."
Muut tahokkaat .kirjotukset j a ka-i-nokirjalliset
pätkät lisäävät julkaisun
sisältöä.
Nimestään huolimatta on julkaisun
sisältö tarkotettu kaikille työläisille,
eikä ainoastaan metsätyöläisille. joten
kehotamme . lukijoitamme ryhtymään
julkaisun tilaajiksi. TUaushinta on 1.50
dollaria vuosikerralta ja Vapauden
asiamiehet ottavat vastaan tilauksia;
mitkä voidaan lähettää myöskin .suo­raan
julkaisun konttoriin ös.: Metsä-työläinen,
Box1298, Sudbury. Ont;
Julkaisu on Icansilehtineen 20-sivui-nen
ja tarkotuiisena oli laajentaa se
24-sivuiseksi, dnuttä se ei käynyt
vielä tällä k e r t i ^ Äonesta eri syystä
laatuun, mutta^on-verrattain suuret
toiveet että se- tulee pian tapahtu­maan.
— iScriWf.
siihen. Ensimäinen kohtaus tapahtuu
Löuhi^^äarän kartanossa Suomessa,
päiv^Uislomalla, jolloin Matti Katrin-pqika;
haluaa äidiltään saada tietää i -
sänsä n&hen, j a syntymänsä salalsuu-d
e n . ' K a t r i lupaa sen kertoa, jolloin
hfe ""'poistuvat • näyttämöltä. Sitten
alkaa 'tarina, joka kaikki näytellään.
Siirrytään ajassa 20 vuotta taaksepälo.
K a t r i nuorena kotonansa isän Ja äi­din
kanssa, kun saapuu kirje Ameri­kasta,
jossa kehoitetaan Katria läh­temään
sinne j a Katri lähtee onnean­sa
koettamaan, jossa joutuu riettaan
papin vieteltäväksi. Katri, huomates­saan
mihin tilaan on Joutunut'lähtee
kotimaahansa. Päästyään taasen lap-suuteiisa
leikkipaikoille. Louhivaaran
metsään, synnsiiää hän jylhän metsän
helmassa Louhivaaran metsäpirtissä, kirjottaa mielipiteitäni 'vähän julki,
pojan. Matin. Se on jylhän kaunis, tämän paikkakunnan asioista, sillä
Eri paikkakiiniiilta
Homepayne, Ont.
_ Olen jo pitemmän ajan. ajatellut
kohtaus, kun Kafri taistelee itsensä] ne kyllä kaipaa vähän selostusta.
Baldwimn konservatiivista hallitusta kanssa tappaako lapsensa tai eL Tä-, Täällä Homepaynessä eletään kyllä
vastaan. T^ssä r^oitHussa niielessä hän loppuu Matin syntymän tarinaJ samaan tapaan kuin ennenkin jos
voidaan vaalien tuloksista sanoa, että Seuraavat taasen on Matin kokemuk-] niitten henkilöitten puhe on totta,