Vapaus, September 2, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, syysit 2 p:nä — Tues., Sept. 2
' / A P A TT S O r a . ^ mraBiXräKi trMtiOa «luo. OjMakmutuK toifTT
• • * * « . V . Ö b«rjt«. Out, Uiklio*. ptiUi i«MQat«i- Js »UiiUTUa J « k l « p i i r t a «.
T W « B I T « I | U of risaiii VoiLc» is CuutU. PubUiM iäliy at 9wU>B7. Osart*. - ' »ttk* r<m OUic» Peputmcot. Otuw«, u M c o a d <Ua« sana.
vastaan.
Cmml a d T R t l u s f nte*. TSe JH» coi. inth. Muiimma c h « « » 1« dacl* laMztiea. 1U. Tl»
fimf*. kofliuai. kirjakaspp» i« paiao omana Ulo«a El» Streetaiä.
Neuvosloliitnn jnainarit vaativat; Xeuvoiloisänmaatamine
75 miljoonan lonniji mäiirän as-rt-; liiiJiparoorvien j a heidän lakeijain-tami-^
ta. .Määräk;^i a-i'Jf;Ltiin 72:.ia uu.si solvausryntäys j a sodan
irAiljoonaa tonnia- j vaJniislelul Neuvostoliittoa yastaan
• Ja öJjytuolaritoon nähdi.n on ; I.ä>^ät päivän selväksi asiatietojen
'asian Jaita ^umu. \ ii-ivuoli:^siinn-1 valussa.
t Vapaa*. Box 69, Sodbary. Oat-
' - ; ; A M t n c t : Kaaitoti 1038. — Toimim. 536». — Xixiikaoppa Ä87W. ^
/^9lhMMi OfCea (job work. a<J.ertU«6eau, eu.) lOSa-Editor S36W^Baakj««» WPTW.
se na
ILMOTLSHINNAT VAPAUDESSA i
'til|«raittleiIaKrtak«t 114» fccRi. k^k.i k e r u a . — ^mUMoom mma^Si»_*^aauUeaXt^.
j nitcirna tuJr-c lolcuMtt.ia kahdr--a j iti,jrin„an sosialistisen 'teollisuu-
; j a puoles.a v.ir>d-.a. Jatcn l'arp-; ^^^^^ voittoisan eteenpäin.man.^in
j i a a .\cuvo.-loliittO Jiuornatlavini-;
pion maiden joiikk.v.n hiilen ja ''1-| v a n i l m i a n i flserna^^ fcokonaisuud.-
Canadan maatalous on kriisJntaa yhä syvälllsemmiE. maatalous,
kcuristoksissa. Maataloustiiotteit- "krifeln Mfj|fef"^a£5^. Maailman
ten ylituotanto maailman mitassa"'märkkinollla<m Neuvostoliiton, A t
johtaa köyhäin maanviljelijäin suo- -gentiinan ja Yhdysvaltain ym. vii.
ranaiseen Jcurjistumiseen ja ajaa ja. Tämän vuoden canadalaisen vil-heidät
täydelliseen vararikkoon, -jasadon ylijäämä tulee ölemiaan
Maatalouden tuotantomuotojen ra- korkeampi kuin viime vuonna. R a -
ra paranee Aeu^ostolnlon ly>- i^ou^oixnm^ johta^--.-^yÄäin hapääoma käy tariffi sotaa paaU-m
a a n v i l j ^ ^ M pi^^^ugiirip viljamarkklnOillk, sdautt^
nälftn *fmoMM^ j#«Q&a* ^feldSt- Kein imperialiätfatte -•valfoien -1^6^
mailtaan. Täten valmistetaan " n y - . käys tulee kuitenkin keskittymään
kj'aikaista"-;£^urpääoinan maänvU-'proletaarista kilpailijaansa, Neuvos-jdystä,
jokäT' stajfiteiään- /pklkkatyötL stölilttoa -vastaari. ' " ' ' ' « i ; k-
9 Tk4«JiO.'« U . SZJO. 3 ct.. |1.7i )• 1 kk tlM. — TMrtraltaikla ia 8%
m*' «a«B>iU«- I »k. tiSO t> Ik. t3iJ J» 1 tk. tlJOa.
oiU.ii J W. Ablgrift.
Haacert ]. W. Ahlqvut.
vät ja punovat juoniaan sekä ' .j^j^än 1
laliillojaan .\euvo.-toliifloa va^-
uonommiksi.
pohjalla.
Tämän toteuttamiseksi Cäiiadan
kapitalistiluokka tekee kaikkensa
QCIiM. Bookttva and Priauhcp; Vapaa* Baildioc Elm Straat,
ta-n lniperiali^'i~iHa liiiliparoo-, Tilaisuuden tullen tulemme vie-^laskeakseen tuotantokustaimuksia,
' lä käsittelemään Neuvostoliiton'voidakseen menestyksellisesti k U ."
. , pailla muiden maiden maatalous-
, JTämä psptjtaa tilanteen. Edtf&äm-.
mb näemme kuvan, sadat tuhannet'
Canadan työläiset - ovat nälkäkuole­man
partaalla samanaikaisesti kuin
Fort Wiliiii
Vastaus Indnstiialistfai no 196 Elee­seen
mait<riakkoIaisen kir jtutokseen
oK oikea,
tea csiiusaieijena
t a sicä oletkin i x ^ '
t-^^n lakkoa,
kein boiioteeraimtrt
kutsunut k
Tämän lakkolaisen nimeä käyt- y^^^-i^n ^^^^cuksen, njär
tävän ja apuriensa toimesta oli i i . -^^ ^'^'^"^'Jaistitkia'
moitettu paikallisessa porvarilehdes-1^.^.^'°^ ^ t ä k o m a ^ '
-sä maidon kuhittajain ^ k o u s , pro. 1^^^^ cl^a.' kim'^ sea-^
testeeraamaan kolmea isointa maito- '^^-ossa. Ja jg lakvf
liikettävastaan, koska nämä n i i v a f i ^^^^n vaan "työm^^
53900 että i
Tien omistajat valttinaan, ja m i k s i - ^ " 3 ^ 0 yhden mpiiii;7
käs.ei,Jcup,kqrT3n.oli hyyäjquaisuaslf^^ Säästyy - i n ä k j n ^ '
valmistettu siliälaiila. MiÄtu osuus^i'°^^;'^=\"ieJJeril i| ajo^
'meijerin. • isäntä pelaamaan illkkiä : ^•^'^^^ ''aan mm 1 tjm^^
ja sopimaan häiden kahden meije- 5.>i.....= .TI.-~«««l
rin kanssa hinnasta. Tässä malli
noilla, kapitali.-fti?iila "öljykuiiin-Mi
« O JMU to U »iiitt—tii Vcpas*. P.O. Bot 69, Sndborr. Oat.
cirs BtiBoin lakanaa au -rtcuaiu eiuicaiifeea lirjee*e«as«, klrjattalcaa aataQaa Hiki—a- ,
»Mlo<m*ni»rila aiselUi J. W. Al>I<i«i*t. U!kk«cai>o!u)a.
' ' ' ' ' — '• 'I ' ' ' "'
j k a i i l a " ja koko h.i.-ien luokalla mainarion olosuhteiden eraitS t<'i\ tuotteiden kanssa. On jo pitem- kinolta, joka merkitsee
1 on vakavia, syilä raivata meidän i sia puolia^ ; män alkaa ollut rahapääoman huii-j jäin nälkiintymistä jä
viljaelevaattorit tukehtuvat tulvii- PHO^"^«*;°f^sta" osuustoiminnasta,
laan vehnästä. joUe ei löydy mark- ^«mmunistlen osuustoiminnassa te.
maanviljelL ^ isännät ja johtokunta sen vaan
Hemostöliiton mainarien olosuhteista
teekin h y l i y U ä ; « c g . - -
fcäviötä tule eik f '
kaviemäriin las! 4
alautuDoista jäsenistö päättää. ' . lopuksi kffluiattaa^|
t o n a hlntain lasketaiHeh. Jopa en-[ teollisuuden vara-armeijaan. Kysy-^ . . . J ^ ^ ^ S?'".^'^?'
riistettiin hintain olevan vUdessä-mys siis farmarien ja teoUisuiispro- ^t.t'''^!^^ '^nJf^J^^
( k ^ e n e ^ s ä sentissä. Läheinen ikymmeneissä ttuu--[ iei t^at^« r» lratant»l«n« ^'j^hlitti.ei«i^sve<kHs i kysymykseksi. n7.i;s-t"u*i . TTi e"d än hyv-i~n —syyn.— kun : kuu- oiuk-^pn- ^o^m^tmsu mstei—ssa «
ilevaisuus tulee osoittamaan ettei ole Taisteludn on noustava yhdessä mo- i^ut tuplaveen edustamaan pelastu.. S j ^ J J , : ; .^^^^ PJ^!dTät
kysymyksessä vain ennustus. „ mutta nopollstisen rahapääomL valtiutta 1 f , f ^ ^ „ , J ^ ? f ^ « " a J « n kannattajiin. ^^/^^^^^^
jotka sotii kynsin hampam osuustoi-I ^ maidon hinnasu'
Tämän lehden eräässä viime vii- samanlainen tilanne vallitsee kaul- j ^^^'"'^^'^^l^J^^.^^J^^^^t.^^
k o l i a ilmestyneessä numeros.sa kä-
... , , j , .,- Ielävä todellisuus.
Etcenpain-khden ^Detroitin ra-1 eanaäalainen "Wheat Pool" (ven.
slUelimme "kapitalistien hyök-
Jcay4ä Neuvostoliiton hiilenvientiä
vastaan" ja kapitalististen maitten,
erikoisesti Yhdysvaltain, maina-
•reitten olosuhteita. Käymme nyi,
käsittelemään kysymystä, missä
määrin Neuvostoliittm mainarien
työpalkka, työaika, olosuhteet ja
järjestäytynijnen eroaa Yhdysval­tain
y.ra. kapitalististen matUen
mainarien olosuhteiden loihtimis­ta
kurjuuskuvi.sta.
Neiivosloliiton mainarien olosuh­teet
ovat paremmat kuin yhden­kään
muun maan mainarien olo­suhteet
koko maailmassa. Neu­vostoliiton
mainarien olosuhteet
tulevat päivä päivältä paremmik­si
Ja paremmiksi. Sanokaapa
missä kapitalistisessa maassa (ja
•erikoisesti, onko asian laita täm­möinen
"vapaan amörikalaiscn työ­väen"
kotimaassa) työläiset kont­rolloivat,
hallitsevat ja pitävät
käynnissä teollisuutta, jossa he it­se
ovat sekä työntekijöitä että
isäntiä; jossa he työskentelevät
vain kuusi tuntia päivässä ja saa-,
vöt levähtää, joka viidennen päi*
vän; jossa, heillä on kaikehldinen
Joäkärinhoilo vapaata, vapaine sai­raaloineen
ja terveyskoteineen; jos-
. W heidän ei tarvit§c maksaa vuok-rdti
jisunnoistaQfly ei; m a ^ mitään'
Jämmöstä eikä valosta; jossa he
jsaavat:' vapaasti työvaatteet ja
•kengät; jossa heillä on nykyaikai­set,
-terveydellisiä vaatimuksia va^
^.taavat kylpyhuoneet (vapaa saip-f
p u a ) ; ; jossa heillä on voimassa
aairaus-, iapalurma-, henki-, , työt­tömyys-
j a vanhuusvakuutus; jos­sa
he vuosittain saavat 2—1 vii­kon
loman täydellä palkalla lepo-koddsäa',
y^-m.? Nämä ovat vain
'muutamia normaalisia, Neuvosto­liiton
mainarien olosuhteisiin kuu­luvia
seikkoja. Myös on mainit­tava
siitä tosiseikasta, että heidän
"palkkojaan säännöllisesti korote­taan
aika-ajoitläin.
Entä "vapdan nmerikalaisen työ-
. väen" olosuhteet? Tämmöiset
Neuvostoliiton mainarien etuisuu­det
<pvat tykkänään amerikalaisen
maihdrin ylettyvien ulkopuolella.
Ja kuitenkin kapitalistisilla loisil­la
on sisua rääkyä Neuvostoliiton
"maiiiärien hirveistä olosuhteisia".
**Vapäah amerikalaisen työläisen"
järjestöt on murskattu, työpäivää
'^iterinett>' uskomattoman paljo,
palkat alennettu orjap^lkkain ta­soon,
työpaikat ovat ainaisten ta-paturmain
taleja teurasluslaitoksia,
Isrtcol murskattu valtiomahdin
"avulla; amerikalaiiien työläinen
on aina tekemisissä yhtiöitten K=-
tyrien, sotilasten ja santarmien
kanssa sekä joutuu murhatuksi yh­tiöitten
poliisin toimesta, ilman
vakuutusjärjestelmää, sietämättö­mät
työsuhteet, ankara työttömyys,
kapitalistisen Talsionalisoimisen ta­kia
• ajetaah tuhansittain mainarei-ta
mierontielle, j.n-e. -.Kas nämä
ovat vain muutamia normaalisia
seikkoja amerikalaisen mainarin
olosuliteissa. :^
Samaa on sanottava Austraalias-ta,
niissä 12.000 mainaria kävi
katkeraa lakkotaistelua 15 kuu­kautta
teollisuusporhojcn "työ-väen'"-
hallitusta vastaan, joka lä­hetti
sotilaita lakkolaisia ampn-
.maan ja sai heidät lopulta ajetuk-
;si takaisin työhön: samaa on sanot­tava
Ranskasta, Enjrlannista. Sak­sasta,
Belgiasta j a Puolasta — In­tian
j a muitten siirto- ja pnoli^iir-tomaitlen
mainarien olosuhteet
ovat niin hirveitä, että niitä ci
tarvitse erikoisemmin lähteä ku­vailemaan.
Kapitalistisis.^a niais-.
; T r L- r .• roitissa pidetyt Työväen Urheilu- r^rtteri on ilmeisesti pikkupoka..-, myyntirengas) on vedonnut
ta koko kapitalifctisen maaiimdn. j . . ^ ^ ^ kilpailut onnih^tuivat verrat-! nlli:*en ideologrian läpitunkema, imaänviljeUöihin "asettakaa luotta-
Tästä kaikesta vaikenevat visusti .^^jj, hyvin, mikäli niitii katsotaan iiii muuten hän ei olisi kirjoittanut jmuksenne" meihin. Nyt tulee tie-
Lriltiläiset, amerikalaiset ja eana-,puhtaasti urheilulliselta kannalta, [moista raporttia. Ja Eteenpiiin- dat, että se on määritellyt pohja-teii
vastaan, imperialismia vastaan.
Keskus.
dalaiset sodan valmistajat ja hei-jMutta täyttivätkö nc päätarkotuk-dän
uskolliset lakeijansa, jotkaIscnsa — työläi.surheilun propa^'an-kaikki
koettavat lietsoa vihan liek-lehteu,
vallankumouksellisena työ- maksun 60, sentiksi bushelUta.V.
Iäisten lehtenä, on ankarasti arvos- 1928 oli se $1.000 bushelllta 'ja viims
dan levittiimiscn? Ehdottomasti |teltav« siitä, että se laski P^^^toil-j J^onn^„ «^^^.«J^ttiä ^ ^ h e l i l t a . .Mut-i
j j ä .Neuvostoliittoa vastaan. .Mut- T>-öväen Urheiluliitto jäi^jlecn moisen raportin. Jos m a i n i - j ^^^^^^^ ^^^^^ aiaikempl. Ny-'
^ „ « . . : : n . n 5 . f , „ « n n „ ' i e s t ä ä kilpailulta snnä nimenomai- tun raportin lahottaja on Eteen- ^^^^^ määrittelyn pohjalla voidaan
pam vakituinen raportten, chsi j gaiioa. etä farmarit saavat keökL
ta .siinä tulevat he epäonnistumaan,
, !!:essa tarKotuk.'^er:.sa, etta .se .sa!!-i
bosialistisen rakennustyön yjis.-|^jj^^^^ lähemmfk.i itseään,
vuotissuunnilelman täyttämisessä' ja ylipään.sä työväen luokkaliiket-tä,
ne työläi!^:urhei'iiat, jotka vie-
Iji kuuluvat porvarien kontrolloi­miin
järjestöihin. Detroitin kii­ran
talouspulan pyörteissä, niitten i Pailut saattoivat muutamia työ-
. . 1 . . . . . .1 I "1 1 " 1 läisurheilijoita lähemmäksi Työ-volaisot
jatkuvan hyökkäyksen , \ , • - , ,
ovat Neuvoslolilton mainarit aivan
eturintamassa. Kun kapitalistisis-sa
maissa hiiliteollisuuskin on sy­vän
ly
kohteena, palkat alennettuina näl-kälason
rajamaille, työpäivää pi-tennelty,
mainarien järje.stöt murs­kattu,
niin Neuvostoliiton hiiliteol-lisuus
kehittyy niin nopeassa tem­possa,
että Neuvostoliitto tulee; kilpailuihin csallistuncot työläisur-pian
olemaan aivan ensimäisiä i^^cilijat vakaviin harhakäsityksiin.
, .., • - . .. rr, „ . , iTämän takia, samalla kun annam-hiilentuottajamaita.
Teollisuuden • .. , ' . , 1-, -i
, , . , ... Ime tävden tunnustuksen kilpailu-kehittymiscn
kanssa ritinnnan on .^^ toimeenpanijoille siicii, ettii he
väen Urheiluliittoa, mutta ei luok-
.' kaymmärryksossä. Näitten kilpai­lujen
järjestelyn johdossa olevat
toverit tekivät cräiin vakavan, työ-läispiircissä
anteeksiantamattoman
virheen, joka saattaa johtaa useat
onnistuivat saamaan työläisurheili-jat
kautta maan — ja myös C a -
nailasta — osallistumaan näihin
hän ilman muuta erotettava toi-.juääräisesti noin 30 senttiä buihe-mestaan
ja hiinen "tilalleen- asetet-piiltä sensijaan että ulkopuolihcr
tava henki.'ö, joka yipmärtää jos-; voi-sl olettaa heidän saavan fiO
sain määrin luokkataistelua. j senttiä. Lopusta pitää huolen r a u -
Mikä vaara piilee moisissa ra-j ta"eyhtiöt ja viljäkeinottelJjat.
porteissa ja erikoisesti mainitun- 3 ? " ^ ^ ? ? - '
, . . 1, . - o nottelljam kasissa oleva väline, s e l -
lais.r.sa palkinnoissa? • ^^^^^^^ kehittynyt ja nyt esiintyy
Se ensiksikin johtaa ty.ol:iisen avoimesti hirttosilmukan pujottaja-semmoiseen
harhakäsitykseen, että farmarien kaulaan. Sen p r e i i -
pankki o n työläisten ystävä ja ct-,dentti McPhail kuuluuttaa Jäsehis-tä
se lahjottaa palkinnon työläis-j tölleen "alentakaa tuotäntokustan-urheilun
edistämiseksi. Toiseksi sejnuksia". Tämä tapahtuu myöskin
uuntaa työläisurheilijat etsimään "»"^^^^ irScv^t^fa
tukea Työväen Urheiluliitolle, ei
vallankumoiiksellisilla ammattilii­toilta
ja taistelevilta työläisten jär-jestöiltii,
vaan pankkilaitoksilta jä
tj-önantajilta. Kolmanneksi se saat­taa
työläisten urheiluliikkeen huoli
noon valoon työlästen silmissä. Ja
kohonnut työläisten taloudellinen,
yhteiskunnallinen ja kulturelHnen
taso, palkkoja kohotettu, työpäi­vää
lyhennetty, työläisten järjcs- kilpailuihin, on meidän ankarasti 1
arvosteltava yhcitä ja osotettava J tapahtuu vain parhaimman palkin-heille
tekemänsä virheet. 'non takia. Ja tämän porvarillisen
käsityks(2n loogillisena seurauksena
on se, että työläisurheilijan tulisi"
T^ftäpääoman, pankkiirien käskystä.
Tämä kriisi on osa yleisestä krii­sistä
nilkä kiiristaa maailman i m ­perialismia
voimia. Maa talouskriisi,
johtuen kapitalistisista tuotanto- ja
omistussuhteista maataloudessa, kär-
-jlstää teollisuuden luottopöhjan
-RHÄtilaa,
neljänneksi se ikuistuttaa porva­rillisen
käsityksen, että kilpailu"'
arvata ettei kaikki olekaan n i i n rau.
hallista kuin ulospäin koetetaan us
"kptella. '^Mitätön välikohtaus" ka
vataän yllä,malnitussa lehdessä seu­raavalla
täValla: "Kello 12 elokuun
'^nslmäisehä päivänä oli muutamia
joka vuorostaan väikUt-töt
kukoistavat ja olosuhteet para­nevat
jpäivä päivältä.
Allaoleva taulukko antaa selvän
Toveri Heimo j a toiset järjcstys-komitean
jäsenet, jotka eivät kusit-kuvan
hiiliteollisuuden nopeasta: ^j^j^i^p^ työläi-surhcilun periaatteita,
pyysivät erään pankkilaitoksen
lahjoitatmaan palkinnon näitä kil-noususla:
Vuosi
1922
1923
1924
1925
1926
Tuotanto
(milj. tonneissa)
7.9
9.0
11.1
13.9
26.5
Kuten taulukko osottaa, kaksin­kertaistui
Neuvostoliiton hiilituo-tanto
1925—26, saavuttaen sodan
edellisen tuotantotason. Ja myö­hempinä
vuosina on hiilituotanto
yhä kohonnut suuressa määrässä,
sivuuttaen sodan edellisen tason.
Ja tämä kaikki tapahtui aikana,
jolloin kapitalistiset maat eivät
ole voineet edes yllä pitää — saa­tikka
sivuuttaa — sodan edqllislä
tuotantotasoa.
Talousvuodelle 1927—28, siis
vuotta ennen suuren Viisivuotis­suunnitelman
alkamista, aseteltiin
päämääräksi 35,3 miljoonan ton
kilpailla vain semmoisten, «järjes­töjen
kilpailuissa, jotka pystyvät,
antamaan parhaat palkitinöt, n i -
pailuitiv varten;. Pankki, joka tah- mittain, Yhdyavaltein jUi*^^
toi osottaa "ystävällisyyttään"' työ- Liiton, Nuorten Miesten krisfeilli-liiisiä
kohtaan, lahjoitti palkinnok­si
kauniin maljan. Tämä malja,
pankkia ilmottavine kaiverruksi-neen,
asetettiin kilpailujen par­haimmaksi
palkinnoksi. Järjestya-kohiitoan
cviiut jiisenct tahtoivat
sen Yhdistyksen j a muitten porva­rillisten
järjestöjen kilpailuissa.
Porvarien järjestöihin, kauppoi-hinj
pankkeihin j a toisiin kapitalis­tisiin
ja pikkuporvarillisiin laitok­siin
. vetoamisen asemasta pälkin-nyttä,
vä vallankumouksellistei\;t!
lisuusliittojen, i työväenlebtieji,
mennä vieläkin pitemmullc. Ho tojen saamiseksi on meidän jkUän
vaativat, että palkintojen jakotilai­suudessa
olisi pidettävä puhe pan­kin
puolesta ja kiitettävä pankkia osuuskaiippain ja muitten työväen-tekemästään
lahjotuksesta. luokan järjestöjen puoleen. Kun
Tämä esitys kuitenkin hyljättiin,
mutta riman että asiaa olisi selvi­tetty
selvältä luokkakannalta, joh­taen
niin ollen uuteen vakavaan
virhee''secn. Eteenpäin-lehdcn e!o-m.
m. sanottiin:
^'Mestaruusmalja. Se annettiin
suurimman pistemäärän saa-frutta-neelle
seuralle. Tämän kauniin
palkinnon oli lahjoitt-Jinut Hiphland
Statepankki, jota työläiset käyttä-nin
tuottaminen. Tämä määrä tuli,vät. Tämä on parhain palkinto
;lepartenTontin johdolle. Mr.
Karson."
E.
mm f
ylitetyksi 100,000 tonnilla. Viisi­vuotissuunnitelman
ensimäisen vuo­den,
lokakuusta 1928 lokakuuhun
1929, päämääräksi asetettiin 41
miljoonan tonnin tuotanto. Tällä
ajalla tuotöitiin kuitenkin vain
39-9 rhilJoonaa tonnia, joten ase­tettuun
päämäärään ei päästy,
vaikka tuotanto lisääntyikin 4.5
miljoonalla tonnilla edelliseen]
vuoteen verraten. Juuri tänä vuo­tena,
sai Neuvostoliitto kokea vas­tavallankumouksellisten
suurta sa-botaashia
(Shakly, y.m.).
Viisivuotissuunnitelman nuikaan
piti hiilituotannon talousvuodella j Sellainenkin vene, kuin mitä ot-
1929—30 kohota 39.9 miljoonasta sikkoon on kirjoitettu, kuulema
. ^ .. löytyy täälläkin Canadassa. Olem-tonnista
4/.4 miljoonaan tonnnn. ^^^^^^^ ^^.^.^ ^^^^^
Puheena olevan talousvuoden en-1 ^.^ „,.,kogpa, että ainakaan ^•uoma-simäisellä
puoliskolla kohosi tuo- Inisten keskuudessa ei olla vielä
tanto ennen kuulemattomaan mää-i tähän saakka tä.-sä maas-sa pää.sty
raan, .- ^T T 1.1 mi.l1io-o naan tto nnnn,)i, n iin pitkäll.e. ,' että . olisi ehd-i-t.t y ' ' ^ , - (laittamaan ranne "'erdiusten uonu-ylittäcn
puolessa vuodessa kokojji^^on mielipuolien Icpopailikaa".
vuoden osuuden 3.3 miljoonalla mutta olemme siinä suhteo3.>a hai-tonnilla.
Viisivuolissuunnitelman rahtuneot. Olomme tähän asti ol-
cnsi•m a••i•s t.e n„ l1a skelmien m.^^u..kl-a.taon.^ nr.i;- l,e et, s.i i^n ä kä.^itvkse.-^sä, että.. \m aini-
. , .. .1 tunlaista ia -ninusi;i sovmtovno-täi.^
i vuotuisen hnhtuolannon -^^tta kl^yttolcväi vtun Suomessa
hota 75.0 miljoonaan tonniin \ ii-j kaikenkarvai.^^ot porvarit ju noske-siviiotissuunnitclman
päättyessä. | Iäiset keskenään, mrctta mitä sitä
Mutta tämä päämäärä tullaan 5 « « - i • jo ehtinyt tännekin.
.. , . . . .. 7 , ; i^ellaincn vci^.e KUU. m i k i n olevan vuttamann taydelhsesti kolmessa,
vuodessa. Kolmen vuoilcn ailmna{ C-^Y^PQV Cliffiss:;. Suomen konsul-tulee
Neui-ostoliiton LnivostenUi-l Fran'">in o!o.=keki]ii!OTiee.>:-a.
suus, ioka on eturivissä sosialismia\\_-^"^<' ^'eriinisten nojiittisten mio-
I,c olili marssie. ssa, h7a h7s i•n k/e rta.i s•ta ,- i lipu<M;e.^ l e'T ^H j r a i k a s t u " emme olis:'
maan tuotantonsa.
lee jyrkästi taistena moisia riveis­sämme
ilmeneviä reformistisia v i r -
.tatiksia vastaan. Käsitellesaään
riveissämme ilmenevää reforinis-iBPtJai.'
lausutaan elokuun 3 p. pide­tyn
Työväen Urheiluliiton konf«-
re*tssin päätöslauselmassa, että
.^'konferenssi ehdottomasti julistaa
nai3[en tendenssien .johtuvan por­variston
barjottamasta painostuk­sesta
meidän liikettämme vastaan,
että ne ovat vastakkaisia työväen­luokan
eduille, jätettä niilä on a r ­mottomasti
vastustettava. ,5Conf e-renssi
julistaa, että se tulee käy­mään
hellittämätöntä '.taistelua
kaikkia, riveissämme ilmeneviä,
l ^ v ä e h luokkakantaa. vastustavia
aatteita ja niiden edustajia vas­taan."
, , ., i.' Parhaana taistelukeinöna mois-meidän
urheilijamme kilpailevat • työväen luokkakannalle vastak-työläisten
Järjestöjen lahjoittamis-jjjgjgjgj^g.^teiden voittamiseksi on
ta palkinnoista, vaikkapa oiama gg^, ^ttä jokainen Työväen Urhei-palkinnot
eivät niin kovin kalliita ~
olisikaan, niiii silloin me emme a l ­kuun
2 päivän numerossa, oli mai- noastaan vedä työläisurheilijoita ^^0"^^,^^^^^^
iiituiEta kilpailuista raportti, jossa lähemmäksi Työväen Urheiluliittoa, ^^^^ uunin läseniä tehtaista. Tvö-'
vaan me vedämme heitä lähemmäk­si
ylipäänsä- taistelevaa työväen
luokkaliikettä. Ja se on ainoa' l i i -,
ke, joka tulee rakentamaan meidän
järjestöämme ja jota me opetam­me
jäsenemme seuraamaan. ; jiettävä kilpaihi kaikista porvari-
Tämä yksi huimattava reformi^- nikkeiden laHjottamista palkinnois-min
näyte riveissämme (aatesuu^-L.jj_ Detroitin Voiman, joka voit­ta,
joka pyrkii johtamaan työläi- yiiä^^}„it„„ ankin lahjottaman'
mintaa vastaan. Silloinhan oli se o. ^^."^^'^ boikottilakkoon
. suustoimintäjuhlien alkajaisparaatl.' vastaan, tietäessään •
jossa; bli farmarit Ja kaupunkilaiset i aseman, 1^
! näyttämässä yhteenliittymisen merk- ! " y y ^ a n . Raukan «kä
t klä. Sinne bU mennyt teidän koko- i meidän tarvitse 1 JjJISlindlllCIl ^PBlVä. tro- uksenne^uheehjohtaja kaSsa." joka • f apureiltasi ottai" •
ei ole vielä unohtanut kantofarma.! P'*^^'» katuja
rin elämää, nlhikun sina olet. Miksi 1 ""^"^'^ ^'^''^ää kommnnisäai
.ette pitäneet kokousta ja heti s i l - ! kanssa yhtäi
loin kun osuusmeijeri halventi mai. j "^."^'""'^ lujittukoon
Suomen fascistihallitus luonnolli-sestikhi
koettaa ulospäin näyttää,
että on onnistuttu täydellisesti tu­hoamaan
kaikki mitä kutsutaan
kommunistiseksi työväenliikkeeksi
Ij^ vallankumoukselliseksi joukko­esiintymiseksi
ja järjestelmällisesti
sensuroidaan kaikki mitä lehdistös­sä
tleilOitetaän tilanteesta imaassa
feun" tästä huolimatita näkee fasfcis-tlen
pää-ääi\itorvessa "Uudessa
don hinnan, että autetaan sitä Hi- ^yK.^emme. Kaikista ,„
kettä joka auttaa meitäkin? Onko sulkekaamiM-,
saatu 17 vuoteen niaitoa j a voita
n i in halvalla kun ön tänä kesänä
viimniäksi kaup _
pisnfarniareiden välflliVi
«aatu. Tämä täytyy sinunkin t u n - { = ^^.l^''^? roimat
nustaa. että se on ollut osuusmeijeri,
joka on halventanut hinnat. Nyt kun
maidMi hinta nousi «iihen määrään,
jossa se ön ollut kesällä aina jo pit. , ..
kän aikaa, niin nostat siitä provo-i , " " - ' " ^ ^ J ^ t , jotka M
seeraukspn osuusmeijeriä vastaan, j "^^-'^'^ harhaan. Jarjesfi'
enime ole mitään, mutta;
suusmcijerin ja yleensä «n
nan menestymiseksi. _
mareidcn tyrannivalta
ristä. Alas kaikenlaiset osnä
Suomess-a-tledoituks^n "mitättömäs. t-eyität -kaikenlaisia perättömiä jut-tä
väHkbhtauksesta" Helsingissä, voi 1"^.^ > ajureista
mitä milloink.aan on annettu työ­läisten
urheiluseuroille** tä.ssä maas­sa.
Meidän pitäisi nostaa hat­tuamme
mainitun pankin johtajil­le
ja erikoisesti sen suomalaisen
luliiton jäsen saadaan- aktiivisesti
osallistumaan Työväen Urheilulii­ton
fr,ke.nt>amiseen, hankkimaan sii
hen uusia jäseniä tehtaista. Työ
väen urheiluliitolla pitäisi -olla
osaä^to jokaisessa -tehtaassa. Sama­ten
myös jokaisessa yallankumouk-sellisessa
tebnisuusliitossa.
Työväen Urheiluliiton on kiel-set
pois luokkataistelun tieltä)
esottaa, että riveissämme on pai-, gggy
jo pikkuporvarillisia aineksia, j o t - '
ka tahtovat ohjata liikkeemmö te-
! formistisille poluille. Meidän' t u -
yllämainitun pankir
maljan, pitäisi hyljätä sen j u l k i -
Eteenpäin, kohti vallankumouk­sellista
urheiluliikettä!
F R A N K H E N D E R S O N.
kassakin — on prikulleen yhtieis-j. pappeja; suomalaisia: presbjrteri
alaikäisiä ja kaksi nuorta haista
kiivenneet 'kivelle Agricolantorilla ja
huutaneet: 'Alas imperialistinen so­ta*,
jijnka \Jälkeen olivat lähtene^
pakoon. Seurauksena huudosta 61:
yli sata uteliasta' kokoontunut pie­niin
ryhmiinf jotka kummhakin po­liisin
määräyksestä kiireesti " h a ­jaantuivat.
Seitsemän henkilöä
jotka eivät heti noudattaneet mää­räystä
vangittiin, mutta laskettiin
vapaaksi niyöhemmin."
Se fiascistiiehdien kertomuksesta.
Tapahtuma on esitetty tällä tavalla,
että varinasti vapautuu mahäolli-sesta
vaäituksesta sensuurille. . ori-vää­rä.
Ensiksikin on asia niin, että S:n
Kommimistinen Puolue oli lento­lehtisissä
keholttanut työläisiä e-öUrityihään
imperialistista sotaa ja
•Eascfemia vastaan j a toiseksieen 'Ag-ricolalitorl
oli yksi kokpphtumispai-kolsta.
Tämän jälkeen ''voidaan
jkäydfl läheiripään tarkasteluun "Uu.
4en. «uomen" tiedoituksesta." " A l a.
ikäiset" - j a "nuoret naiset" olivat
nuoria kommunisteja, jotka fascis.
titerroria uhmaten esittivät asiaan­sa.
Mitä taas pakoonlähtemlseen
tuleJ- emme oikein usko sitäkään,
mutta jos niinkin olisi, el sitäkään
sovi ihBoetella, sUlä olisihan nyky­ään
ajattelematonta antaantua fas-cistleh'
käsiin, kun jokainen tais-
* felutöverr >iiin " kipeästi tarvitaan
paikallaan; "Uteliaat" taas olivat
luokkatletoisia työläisiä, jotka oUvät
kuulleet puolueen kehoituksen ja tul­leet
kokoiispaikalle. Poliisin läs­näolo"
ja .vangitsemiset taas näyt-tävät,
ettei "välikohtaus" millään
muotoa ollut kovinkaan "mitätön".
JkEtä taas "uteliaidien" lukumää­rään
tulee, tietävät Ruotsin työläi­set,
että Suomen porvarit harrasta­vat
samanl^ta laskutapaa kuin
Ruotsinkin V^orvarit kim tehdään
selvää Ityöläisten tjouls^okokouksien o-sanbttajamäärästä.^'
Jos kerran suo-ajalainen
fascistilehti sanoo luvun
olevan yli sadan, voimme -hyvhi-kin
Ikertda seii 8:11a tai •10:llä.
Merkityksettömästä ja paikkansa-k
u u l u u nimittävän yllämainitulla
lupsakalla nimellä. Ettei meitä
tehtäisi valehtelijaksi ja omasta
pääkopastamme tämän jutun kek-,
sijaksi, lainaamme tuota vuodetta
koskevan kirjoituksen kokonaisuu-,
dcssaan:
. . VErilaisten. poliittisten mielipuo­l
i a - '-.-i. • •<
T - syntij
Semrnoineiikin ^historiallinen hup.-
nekalu,, löytyi/ J nimittäin kona.
:Fransi;in oleskeluhuon. Se oli Icuin
H. S. Tiitus-Kenosen demoki^tr-,
tinen Autobussi, ja soveltuu se
varsin hyvin konsuli Franssii»
tä, että m o l e m m a t : ' o v a t omiaar
lähentämäÄn eriv kansalaisryhmis
j a ' erilaisia - p o l i i t t i s i a m i e l i p u o l i !,
t o i s i i n s a .*
' J a voihan tässä, n i i n herra Ke
nosen k u i n h e r r a k o n s u l i n k i n maa-,
i l m a n k a t s o m u k s e s s a j o t a k i n peräi
o l l a k i n . Joo—oh, —^ j a laaja
pet-ä onkin! -— Tässä h e r r a konsii
iin: allekirjoitaneellekin täfjoamas-sa
h i s t o r i a l l i s e s s a vuoteessa olivat
nimittäin vuorotellen, j a josku:
,P3P}ttainkin — k u k k o i l e m a t t a nu
k a h d e l l e e t j a . k u k a h d e l l e e t täydel
iiscssä levossa, sovussa j a r a u h as
,igai. j a r y p p y i l e m ä t t ä j a ; rimpuile
miatta, hiuksJE^,,halkomatta j a tois
.tensa, liiijaygrpg^ille. .astiim^tta, k on
• s i i l i p . ;tiymqBomäisen, rSelpstuKsen
3p%uiaaifti;.;pjuista^^j: m,"»-. Suo
menffiife^jn^^.^BHä^M^sulj^j^^^
ituama. VP^^ami^Xi^S^ konsulei,
i a ; , - . - l i ^ v H d s t ^ d s l i l a d e t i n toimitus,
s i h t e e r i , - H e J s ^ Suo
men Svenska Fölk'partiet'in -itseoi
Jteutettu edustaja, arto'sta; Uuder
Suomen t o i m i t u s s i h t e e r i . Heisin.
kä se — nimittäin se historialli­nen
vuode — ole koskaan edes
vaarassakaan: 'joutua ilmakehänsä
puolesta liiaksi _kyllä.«tytetyk^i
tienrioct tuon taivaallisui. ellei kä-1 kansallisilla tuoksahduksilla ja .lei--
; teemme oli=i joku päivä sitten sat-! mahduksilla', jommoinen, on tosin.
K u n Korkein Talou.^neuvnsto rc-itunut täkäläisten fasjisticn ääni- usein nykyään Suomessa Kenös^n
« a on parhaillaan kymnieniätuhan- visioi j a lisäsi kaivosteollisuuden | torvi "Canadan Uutiset", jos.^a .A.utopussin laita, — kuten Tiiliuj
sia mainareita lako.^a: CanadaJ^sa ! ohuutta koko viiden vuoden ajan-! V.'''''*'^^'^''* päättäen j juoruaakin! Se ominaisuus kuiten-
• -.. — I " " • ... ' • 1 . - . i - -1 ,,.:i;^« i P a P P i>miP?. P;IK:!SCO tuosta tavnl-i kin molemmissa — niin Kenosen
ovat hi.hmamant nalassa j a pin|l-1 jak.^oa varten, esitti f=e .1 miljoo- .^..^^.^^.^^^^ tulevas-1 Autopussissa kuin konsulimme va-teessä;
Englannissa samalcn ja j nan tonnin mäaran asetlainisla. ta, vuoteesta, jo;a konsuli itse' rustamassa historiallisessa lepopai-kansanvaltaisille
periaatteille ja tpr.igistä, Sift»mi; Suomen • Sosialids.
veelle maailmankatsomukselle. E i i mokraattisen eduskuntaryhmän it\
seoj^eutettu edustajaj, Suömer
eduskunnasta, 'Heimolasta, H : k i
Ilkan toimittaja, Vaasasta, Suomi
Suomen merimiespastoreita useam­manlaisia;
Sverigen kuhinkaskun
pappeja, methodistipapipeja; bap-tistipajipeja;
U . S . A : n synoodalai
sia pappeja, congregation alisti
pappeja; 'Suuri, Kaunis, Rumi
Maa:n' kit^joittaja tri Sakari P ä l .
sikin, y.m. politikoitsijoita ja p is
-nesmiehiä miin korkeampia kiiif
alhaisempiakin maallisten valta­kuntien
ja erilaisten hengellister
valtakuntien edustajia; kirjailijoi­ta,
sanomalehtimiehiä, taiteilijoita
farmareita -ja mainareita, ja lop
pujen . lopuksi iirjeenvaihtajannc
vaatimaton persoona
, -Siis, sanan kirjaimellisessa mer
kitylcsessä: oli keksitty oikea ' e r i ,
laisten poliittisten mielipuolien le
popaikka'—- veljeysvuode jommoi
:5ia:irerräparatkooh 4ämä jraKkaittex^^^
suornalaisten 'i:unnäama' maailma
kipeimmin - j u u r i nykyaikana tar,
vitsisi: :tuhatkaupalla, vähän,: raur
hpittamaan meitä ifcaikenkarvaisir
.kansanjohtajia ja maailmanparan
tajia! Me k u n olimmö — vuosi­kymmenien
kokemuksesta, tottu­neet
mainituniaiseen hyvi^i seka­laiseen
seurapiiriin, ei meitä lain­kaan
.häirinneet edellämainittujei?
edesmenneitten ^henkien mahdolli­nen
-läsnäolo. Me olemmekin päät-n'l-
olemme kaikki —
kannattaja. X:
v a l i t tu virkailijat kuuden i p j i
j a - kuultu ensimäisen
raportit, sekä' rahastd:
tilintarkastajain raportit oa']
.'•ytty. .jotka osoitti, että mi
Be taitaa ollaan sitä uuden yhteLs-kunnan
rakentamista vanhan kuo­ren
lisälle. Sillälailla saavutetaan jr:;--'^v.-: "~—
"teolllstluden vallankumous", Ih-1
meellisintä kuitenkin on se, että i
huomaat lakon olevan parhaan kei- i
non saada maito halpenemaan, mut. j -——
ta et kuitenTtaan huomaa sitä j o t - j ,^ S. Järjesiön asioita. J d b^
ia elämän olosuhteitten purlstukse.s- I PidettvMa luettu kirjeet >|
ta ovat farmarit myöskin turvautu-j ^^H^ Ja tolnUttu mitä.c^^^
neet yhteistoimintaan. Kun taiste-let
osimsmeijeriä' vastaan, muiste­le
olevasi siinä asemassa kun olit '
.kantofarmariha jöku'vu<jsi takape­rin,
^ikö, olisi "mieleistä kaupunkilai-
:sen. apu yhteistyössä, oiet siksi tun.' ^am toimittukin,
nettu osuustoiminnan provokaattori! O" keskusteltu Vapauden!
paikkakunnalla, ettei sinulta muuta 1 " " ^ e s t a ja vclvo-tsttiin
voi odottaakaan. Sinun toimintasi o n : tukemaan parhaansa, Jobj
sitä I.W.W:n "taistelutaktiikkaa". I t a an toi raportm ja selrötll
jota industrialistlsta ahmit. nasta..'-ja' tuloksista SeHn.«)
Voi teitä farmareita minkälaisia kasta, kulkea kir^tkaii
rakkeja-rkannafatte itilillä kannatus- 1 ^^^ta toiseen saada nuj» .
renkalilanrie. Nehän suorastaan söi.; , , „ A - I
slvät teidät karvoneen jos heidän l " ^ " ^ * ^ - ^ » " ! «"^"»^J^i
valtansa olisi. I.W.W. ei hyväksy jä- f ' " " työttömyys ja jleinffl||
seneksl farmaria, mutta farmarinkin tomuus.
kannatusrenkaat kelpaa- Syöhän
haukka elättäjänsä, kun oikein hä­tä
tulee. Se siitä. ,
Sandit "kommunistien tehneen lak.
kopäätöksen yksimielisesti. Kyllä ss
on hyvä "lakkolainen" niin, että sii­nä
kokouksessa el piäätöstä tehty l a .
kosta. Se ön sinun talosta taloon
juoksemalla päätetty "lakko", jota
Keräyslistoja on myö5;ot^|
mioon, vaikka tulos qn.Ä"'
pienikin. Esimerkiksi
listalle olimme pakotetut
luovuttamaan Suomalainai\;
$5.00, T.N.L. ja YJ.C. jiit
50. Yhteensä $10.00.
On velvoitettu johtotalul
kaikki jäsenet tiiyttäi»iia,l
ei ole edes ilmoitettu muualla kun niaaratyt tehoat _ _^
T T „ « „ „ . „ „ „ii„ o „ , „ - „ On ollut vahan tieloiU,iiffi?
vat ovat saaneet siinäkin (^|
Teisten kesä on mennyt f
essä. Kyllä se on rastas^jtl
Canadan Uutisessa. Taisi olla sekin
sepiustus sinun työtäsi, kun oli ko­koukseen
osanottajäin ' lukumäärä
kerrottu kahdella, huomioon otettu, j -. -.. . ^ „ ™-vcfi
ualapsetkln. Jos luit Times J o u r n a l - ^ 1 ^ ™ ^ '
j p i t a l i s t in pussi ön läyjm . .|
pitämättömästä uutisesta "Uudessa Toverillisesti - H- N- \
Suomessa": volmnie vetää sen lop-;
pupäätelmän, että Suomen Kommu­nistipuolue
työskentelee ja saa
myöskin vastak^uä toiminnalleen *
työtätekevien massojen keskuudes-
•sa. Suomen proletariaatti taistelee
"phranavaihoja ja fasclstiterroria
vastaan kansainvälisen johdon mu­kana,
imperialistista sotaa vastaan _ t-thkmD
ja imperiaUstien Neuvostoliiton t u - Huom! Seuran tyosoM
"^oamissuunitelmia vastaan, kirjoi- | tään joka ^""l^^uden w ^
tetaan iluotsln kommunistipuolueen I nant aina alkaen . ' ^ ^ • •^
tänenkannättajassa Ny Dag-lehdes, haaliila, e * a kuten TiiBtH|
5ä • - i i S sessa oli m a i n i t t u ^ - " • ^ - a
Torontoa
Yrityksen nak-jaostm^^
syyskuun 3 p:nä, ali
'dina haaliila.
Allekirjoittanut on ihan samaa . ^
mieltä ylläolevan kirjoittajan kans- tarkr-ituksellisesti
ma konsulin viimeinen^
sa. Kyllä niitä tosiaankin on Suo­messa
annettu tuplajuulaisen —
anteeksi!—- tuplavalkoisen ruusun
ensimmäisen luokan ritarimerkke-
_ä paljon pöhlömmille valtiomie-lille,
kuin kenelle;^ yflSolevan kir­joittaja
sen nyt ehd&ttaa annetta-
""^Kuitenkin me epäilemme, etti' " L o p u k s i ^^fanenim^^^
tämä viimeinen "erflaisten. poliit- niinkuin '"kijaue ^ ^.^ ,
maininnut, saattaal^ef
olevan Kossoliinin o
toon, jonka V^^^f"^^
ottä tä.llä on s e l l a i B ^
j o k a antaa suomalaisten
ten mielipuolten »5 ,^
t a riikin-ruotsalaisenöi,?!!
malaiscn verivihollisen.,^-
kehoituksena, ^ . ^ ^
suomalaisten j y o l a i s ^^
täL^i alkaa jokaisen 1 0 ^ ^
taan levittäm^^«J|v<
itse (äs-?ä,.saTi#,a-i
. , ; i - o f;'kditenkin
tisten mielipuolien lepopaikan'
käyttäjä on sentään tehnyt avo-suisuudellaan
karhunpalveluksen
upsakalle ja kaikesta päättäen
huumorintajuiselle konsulille. K u r
tämä ;
m«laisten,
työläiset,' • _
.delta fas6i5teÄ[kcpllCp^.^
•ten: on ,ihmei,.«l]eJ- konsuiiiue änn^e;.[ v^is.et,. ifi^J^^t^teti m
ta, ijrmistutusta, .ellei pahempaakrn. maa
Asia on, nähkääs,'?iliä tavalla, että
suomalainen faslBisti ei tunnustr
ruotsalaisia itsensä vertaisiksi mie-lipuohi£
si,\jotenbn siis anteeksi- Tt;x.w^
aiitamaton rikos oUut-konsuhmme Jhteiskjnnan
maankaan. sLina,
tisten «iebpnoben^
,i!lä lehtemme _ _ t ^
Jäisaines on tämän
terrejä
puolelta, että hän on siinä suoma­laisten
."poliittisten mielipuolien'
särigyssä makuuttanut- riikin-ruot-sadaigfa.
Ban. herra konsuli; Atlannin luke- täisiin tupla-valkoisen ruusun en-matitomien
yaltamerilinjojen pää-y.
m.- harroja; Suomen väärentämät­tömiä
valtiokirkkojen pappeja (en
tullut udelleeksi olivatko 'öikeans-koisia'
vaiko vain "'lutfieriläisia') •
Canadan kansankirkon suomalaisia
täneet ehdottaa, että C o p p e r C l i f - Toisekseen meistä on hyvin en
ffiissssÄä --o« 'lpevvnallll*e. .S«Ju„oAmw.eon« TToa=soa^voaUll,a, «n j ^ g j j j g ^ ^ pa^a^g^n^stavaa siinä
arvovaltaiselle edustajalle ^ n e t -
simäisen luokan ritarimerkki —
että mainitun vuoteen vumeisin — „ yny»r
vieras-kirjoittaa konsulin "terveis leltaan ^eir
tä da kansanvaltaisista periaatteis- mm _ njt t
Testi ansioituneen, koko ihmiskun-;
taa rauhoittavan keksintönsä joh­dosta!
Paljon pienemmistäkin „an-koa.
WKa ^tjEii
kirjoittajakaan Q = ^ l
että kommunistit i
^aneet henkista/
rien «^"-"iPälStL^te».
man --ortm P^^^r
l i e n " kanssa. Ja
nauhoineen ja rensseleineen, suu- ta j a maäilmahkatsomufcaesta", £
enempää kuin periaatteetkaan ei-
_ vät .sovi valkoisen Suomen edusta-sioista
niitä on kuulemma jaettu." j j a l l e . Tuntua ihan siltä kuin tä-
N i i n että: t e r r e ^
Täytyy ^