Vapaus, October 7, 1929

              Sivu 2 Maanantaina, lokak. 7 p;nä — Mon>, Oct. 7 No. 236-1-1929
VAPAUS
^ , VAPAOS (Liberty) ^ ^ -
Za^trrTr4 •» th« F M Offle. Depirtmoxt, Otuw, M teeood cl»«« mtugr.
S. G. KCIL. A. VAAB>
T O I M I T T A J A T I
B. TENHUNEN, M, POH/ANSALO. A. PÄIVIÖ.
1 »k. ««JO. 6 kk. B i O . S kk. n-75 i I ^ j^S^^-T b a r ^ t J t o a s - l . S « « « - -kS ««uU.
: 1 »k. 6 kk- »3J(<i 3 kk, U J » J» l kk. I I J » .
ILMOT0SHI?O«AT VAPAUDESSA: _ ^ „ . ^ , « , n k « t S<k
• U » 5 koti». - A«mtoeroa»ot»k*« » J O kertt. »3J» k.k« te»... .--^^^^^^Jl^S^^u
« o S S D ^ S e T ^ c ^ . n^rt^ - TIUp»i.ito«t.iU« J. i t o » t « . f « t t . . r i « i on. «.di»
• M M . UbMettSiI ilMtnAisU «nkit«»- '
6iM>I *J»eiti»ii« r.te., 7S* eoJ. Inch. MijO»»» ehjif. for »««tJo.. « e .
n» t>«*t «l»«rti«oj «MxJiinB u D s B f the rmnH 'eopl* »o C M ^ I . - _ _ _ __
Tk« Tisuu
I « ««« »iUol» tth«« « . . « u o « . e a « » i i . i « b T j e * « » » » . kirjotuk» w.<l«I««« Uikk—iait.|w
— I I Hill m aUacUi: J. V, KAN?IASTO, UlkkeeoboitMjA.
Lifctoea .JottaJea itorn,„«, fiiäS oU. koatton— «»«lo 4 i». »l»«.iynl.l>iiiri:» .d«m»«rf « M p i ^ M .
MacDonaldin hallituksen
«lii
-Englannin sanomalehdistön anta-.telua Englannin imperialismia ja sen
mlen tietojen mukaan tekevät Englan-1 zgentteja — juutalaista ja arabia-
»n>«»«J«» toUnIt«: Haoa««to » 7 . K«k«y Bofldii* 4 0 w b « B S». Ptbdl» ' ^ ' ^ -
k o B t u - i : Ubenr Boiiai.». J7 Sl. Pahril. 1038. ^ »• O»*
Ti»«.itin txtoo t. mono» m>«ty BaSlding. 57 Lora. St. Pnkella ««7W.
Työläiset, puolustakaamme vainottuja
tovereitamme!
Pian aikaa Torontossa oikeuskuulustelu kuulta työläisiä vastaan,
jotka vangittiin kapinallisuudesta syytettyinä sen takia, että leviltivat
lentolehtisiä, joissa kehotettiin työläisiä osottamaan mieltään Po|"sihir-muvaltaa
vastaan. Jokaisen työläisen luokkavelvollisuus on tehdä ka.k-kensa
torjuakseen tämän yrityksen lähettää taistelumielisiä tyolaisia van-kilaan
pitkäksi ajaksi. ; .
Näitä työläisiä vastaan nostettu syyte on raskas, silla sen nojalla
voidaan tuomita korkeintaan kaksikymmentä vuolta vankeutta. Rikos­lain
kapinapykälät on laadittu tukahuttamaan työvjienluokan vastalause-ääntä
kapitalistista riistoa ja sortoa vastaan. Kuinka suuresti työvoiman-ostajat
pelkäävät työväenluokan voimaa ja kuinka suuresti he pelkäävät
nin viranomaiset Palestinassa vain
velvollisuutensa "jSxjestyksen" säilyt­tämiseksi
maassa. Mutta todellisuu­dessa
ei asia ole aivan siten, kirjoi­tetaan
nenvostolehdissä.
Palestinan tapahtumia ei voida käsi­tellä
muuten kuin läheisessä yhtey­dessä
Englannin imperialismin poli­tiikkaan
Vähässä Aasiassa ja yleensä
Idän maissa. Palestinan kysymys on
Englannin Imperialismille ennenkaik­kea
kysymys lyhimmästä tiestä emä­maasta
Intiaan.
laista porvaristoa vastaan. Kun Eng­lannin
imeprlalismi ei ole kyennyt
tukahduttamaan liikettä itseään kan­nattavan
porvariston avulla, on sen
täytynyt ryhtyä vahvistamaan sota­voimiaan.
Palestinassa, Irakissa ja
muissa Idän maissa. ^
Näissä maissa alettiin rakentaa len­toasemia,
kasarmeja, strategisia teitä
ym. Samanaikaisesti ryhdjrttiin poUit-
• tjslln valmlstustoimenpiteisiin lento­yhteyden
järjestämiseksi Englannin ja
Intian välille sekä rautaUen j a nafto-
Kysymys yhdistetyn maa- j a me^- JoMon rakentamiseksi Palestinan ja
kulkutien järjestämisestä emämaan ja, Persian lahden välille.
Intian välille (Välimeri, Palestina, Ara-1 Ensimälsen ° kysymyksen Englannin
blan pohjoisosa. Persian lahti ja In- i imperialismi ratkaisi viime vuonna
tian valtameri) syntyi maailmansodan! .«toimiessaan sopimuksen Persian hal-pinallisuuleen"
syyllisiksi havaituille työ
ovat kapitalistisen kansanvallan yksi apuväline. Kun työläisiin ei enaa
vaikuta työvoimanostajain tavallinen keino työväenluokan alistamiseksi-valheellinen
porvarillinen propaganJa, kun työläiset lakkaavat seuraa­masta
lyöväenpettäjiä, jotka papukaijamaisesti harjoltavat propagandaa
porvarien hyväksi, niin silloin turvaudutaan kapinallisuussyytöksiin.
KapinallisuussyyHeiden nostaminen työläisiä vastaan lentolehlisten
levittämisestä merkitsee kcrkeinta astetta, jonka työvoimanostajain ja näi.
den palkkalaisten hirmuvaltainen hyökkäys Toronton työläisiä vastaan
on tähän mennes.sä saavuttanut. Elleivät työläiset kaikella voimallaan
riennä torjumaan tälä työvoimanostajain raakalaismaista hyökkäystä,
niin vallinnut hirmuvalta tulee entisestään kiihtymään.
Työvöimanostajat tahtovat lähettää syytteeseen asetetut työläiset
vankilaan moniksi vuosiksi^ Vain työläisien mitä laajin vaslal^useliiHe
voi tämän ehkäistä. Työläiset eivät voi sallia parhaimpien taistelutove-riensa
joutumista vuosiksi virumaan herrain vankiloissa,. Kaikkien työ­läisten
täytyy ponnistella tämän estämiseksi. Maanlaajuinen vastalause-mielcnosotus
on järjestettävä vastaukseksi tälle lailliselle hirmutyöyri-tykselle.
Työläiset! Kootkaamme lyöläistoverimme taisteluun työvoiman­ostajain
hirmuvallan tätä näytettä vastaan! Kerätkäämme ja lähettä­käämme
aineellista avustusta kuuden vangitun toverimme laillista puo­lustusta
varten! ,
tuloksena, jolloin Palestiria ja Irak
tulivat Englannin mandaattialueiksi. .
Tämän kulkuväylän maaosan alku­na
ja tukikohtaan tulisi olemaan P a ­lestina.
Englannin herruuden yhteis­kunnallisena
tukipylväänä Palestinas­sa
on juutalainen porvaristo ja osaksi
myöskin arabialainen ylimystö.'Eng­lannille
myötämielisen juutalaisen vä­estön
päällyskerroksen avulla uskoi
Englannin Impsrlalismi voivansa tu­kahduttaa
väestön peruskerroksen,
arabialaisten, vapausliikkeen. Mutta
tämä ei ole sllle/kuitenfcaan onnistu­nut.
Mutta juutalainenkaan väestö el ole
läheskään kokonaisuudessaan Englan­nin
herruuden kannattaja Palestinas­sa.
Juutalaiset työläiset kä3n'ät yhdes-
£& arabialaisten työlälgten kanssa tais-lituksen
kan.^sa siitä, että englanti­laiset
lentokoneet voivat pysähtyä per­sialaisissa
satamissa. Toisten ky.symys-sen
(rautatien ja naftajohdon ra­kentamista
koskevien) ratkaisemisek­si
on Englanti yrittänyt saada pai­kallisia
kuninkaita suostumaan sUhen
että Englanti saisi rakentaa rauta­tien
yhteyteen sotilaallisia tukikohtia
Mutta Englanti on kohdannut jyrkkää
vastarintaa, johon se on vastaimut'
provosoimalla kapinoita ja valmistele­malla
inurskaavaa Iskua arabialaisten
\'apauslllkkeelle.
Tällaisen Iskun välitön valmistami­nen
sattia nähtävästi MacDonaldin
ijalUtukselle. Tätä '^osoittaa seön
seikka, että Englannin on ollut pakko
saada jotenkin normaallsemmiksl
Egyptin ja Englannin väliset suhteet
Englannin ja EgypQn välinen sopi­musehdotus
edeUyttää kaikkien Egyp­tissä
olevien englantilaisten sotajouk­kojen
silHämlstä Suezin kanavan pii­riin.
Mutta '•»gngiftTiTiin pääesikunnan
suunitelmat edellyttävät Egyptin ja
Suezin kanavan "suojelemista" myös-k
i c lujittamalla sotavoimia Palestinas­sa,
Tässä on Englannin "työväenhalli­tuksen"
avuksi tullut jälleen provo-katslonL
Palestinassa alkoivat juu­talaisten
ja arabialaisten väliset veri­set
yhteentörmäykset. Suorittaessaan
mandaattialuettaan kohtaan "velvol­lisuuttaan",
yrittää Englanti nyt pitää
yllä "Järjestystä" maassa. Mutta im­perialismin
teorian mukaan ei tätä
voida tehdä mitenkään ilman panssa­rilaivoja,
lentokoneita, tykkejä ja Jal­kaväkeä.
Siksi ruvettiin sotavoimia
lähettämään kiireesti Palestinaan.
Arabialaiset kansanjoukot ovat ym­märtäneet
oikein "työväenhallituksen"
politiikan Palestinassa. Ne näkevät
tässä politiikassa välittömän vaaran
koko arabialaisen maailman kansalli­selle
vapausliikkeelle.
Arabialaisten "mellakat" ovat alka­neet
. muuttua kapinoiksi Englannin
ja Ranskan (Syyriassa) Imperialismia
vastaan. Ranskankin hallitus on puo­lestaan
ryhtynyt "tarvittaviin toimen­piteisiin"^
Syyrian satamiin on jo saa­punut
ranskalaisia sotalaivoja.
Lontoossa tiedetään sangen' hjrvln
e t t ä cUanne Arabiassa muuttuu yhä
vaikeammaksi. Lähitulevaisuus osoit­taa,
mitä "työväenhalUtuksen" Im­perialistinen
politiikka saa aikaan a-rabialalsessa
idässä.
t^iiftVMfainiiferi.gsA.. Ensikädessä. työ­suhteiden
pohjalla me järjestämme
maatyölälsjoukkoja välittömään tais­teluun
kulakkeja' vastaan. ^
Se, että liittomme on, kasvanut ja
kehittynyt maatyöläisten joukkojär-jestöksl.
Joka >3sialistisen •rakennus­työnsä
ohella ottaa osaa hellittämät­tömään
Ja sovittamattomaan taiste­luun
luokkavihollisiaimne vastaan —
antaa meille mahdollisuuden Jatku­vasti
ja Järkkymättä parantaa maa­työläisten
Ja muiden maa- j a met-sätyölälsryhmlen
taloudellista ja oi.
keudellista asemaa. =
Eri •II
i . ^ . i i ; i : t i i ; i . i i i i i ia
Watröus, Sask.
Raaka xyöväys. — T J t 26 p. Uiaih
oli 4 miestä. 2 kielistä j ä 2 suoma.-
laista, ottanut "raittia" tavaravaunus­sa
Watrouslsta Edmontonia kohdsn
Kun he oUvat päässeet muutamia
maileja lännelle Watrousista. oli kie-
Port Arthurin iifltisla
Maatyöläisten asema Neiivostoliifossa
Buharin ja Lenih dsäisistä ja ulkom^
ristiriidosta
Lovestone, kansainvälisen oikeistosiiven johtaja Amerikassa; luopio,
on erinomaisen kuvaava; esimerkki siitä, kuinka alas oikeistolaisvästus-'
tus voi painua. '
' . "Normaalisten-" aikojen puoluejohtaja tulee h<^i, kun todelliset tais­telut
lähenievat, ensiksi galaiseltai yastustajalai (yhdefcsäs pfenumi ja kuu­des
maailmankongressi), sitte astuu avoimeen- taisteluun Koxpmternia
vastaan puolueessa. (kuudes puoluekonventio) ja lopuksi luopioksi, joka
käyttää vastakuiqpuksellista taktiikkaa puoluetta vastaan käymässä tais­telussaan
taistellea fasciätisill^ metoodeilla (kansallisvirastöon, murtau­tumalla
ja rosvoamalla) ja, painuu sille asteelle, että syyttää tovereita
poliisiasiamiehiksi (hänen fyhmäasiakirjansa) ja ryhtyy yhteyteen sel­laisten
henkilöitien kanssa, jotka julistavat olevansa amerikalaisen oh­ranan^
kätyreitä (Jackson, joka ön tunnustanut olevansa oikeusdeparte-mentin
asiamies). Vuosia kesti ennenkuin Höglund kulki omasta "kom­munismistaan"
(vasemmislososialismista) tavalliseen sosialidemokratiaan,
mutta Lovestone on rationalisoinut 'luopiomaisuutensa: amerikalainen
vauhtijärjestelmä on tehnyt mahdolliseksi hänelle matkustaa tiensä kuu­dessa
kuukaudessa, r :
Eräs'Lovestonen porraskivi on hänen teoriansa "ulkoisten ristiriito­jen
tärkeimmyydestä". Tämän käsityskannan 'perustus on löydettävissä
tov. Buharinin äskeisissä artikkeleissa, joissa hän painostaa sitä teoriaa,
että finanssikapitaalin valta poistaa kilpailun kapitalislitaltiotten sisällä
ja saa aikaan, jonkinlaisen kapitalistisen järjestetyn ja suunnitellun talou­den.
Tov. Buharinin mukaan kilpailu poistuu kansainvälisten suhteitten
piiriin* Saksalaiset ja venäläiset jcdustajistot taistelivat sangen tehok­kaasti
tätä Buharinin teoriaa vastaan kymmenennessä plenumissa ja ple­numi
osotti, että tämä teoria ei ole mikään uusi, viaan. on jotenkin van­ha
käsityskanta. Ja tov. Lenin taisteli tätä teoriaa vastaan silloin: kuin
Buharin julkaisi kirjansa siirtymiskauden taloudesta, jolloin hlB» sanoi:
"Finanssipääoma on hävittänyt . tuotantoänarkian suurten kapi-talistimaitten
sisällä-"
Lenin sai Buharinin kirjan ja kirjotti siihen seuraavan reunamuis­tutuksen:
"£i <>/gÄäw/Xä«>'/." .
Tov. Kuusinen selosti, kuihka Buharinin, JKommunistisen Internatio-nalen
ensimäisessä kongressissa, huolihiatta Leninin vastaanpanostä,
onnistui saada aatteensa erääseen päätöslauselmaan. Buharin ja hänen
oikeistolaiset seuraajansa puhuvat tuotantoänarkian sijaistilanteesta kapi­talistisessa-
talousjärjestelmässä, mutta' samaan aikaan he vaativat Neu­vostoliitossa
yähemmän kontrollia ja vapaampia markkinasuhteita. Tä­mä
teoria on tulos luoUamuksen puutteesta työväenluokan valtaan ja voi­maan
ja porvariston voimain yliarviöimisesta.
Lovestonen poikkeukseIlisuusteoriaAmerikass£t perustuu juuri sa­malle
pyrkimykselle aliarvioida työväen joukkojen voima ja yliarvioida
kapitalistiluokan voima: poikkeuksellisuuden teoria, "toinen teollinen
kumous" iy!m.
- Sellainen pessimistinen ja pelkurimainen passiivisuus ei ole mitään
muuta "kuin opportunismia, eikä kymmenes plenumi, joka seurasi Kuu­dennen
maailmankongressin linjaa, voinut, tehdä muuta kuin tuotnita
tämä teoria kapitalismin perusristiriitojen marxilaisen käsityksen likvi-doimisyritykseksi.
Kymmenes plenum seitti selvästi ja tinkimättömästi,
että sovittelijain käsityskanta on väärä kun ne julistavat, että sisäiset
ristiriidat kapitalistimabsa ovat lieveneanässä, että sjsäiset markkinat voi­daan
järjestää kapitalistisen järjestelmän vallitpa ja että anarkia jää
vain maanmanmarkkinoille. Edelleen on tämän teorian osottanul väa-
I^italismin kehitys muuteanain viime vuohien aikana eikä se mer-kitee
mitään muuta kuin antautumista reformistiselle ideoli^
KirJ, A. Makejev
Meidän vihollisemme rakastavat
kalkin mahdollisin keinoin Neuvosto­liiton
parjausta. Heidän keskuudes­saan
oVat erikoisen ahkerina sosiali­demokraattiset
refonnlstisten ammat­tiliittojen
johtajat.
Saksan reformistisen maatyöväenlii-ton
pää-äänenkannattaja "Maatyöläi­nen"
selostaa heinäk. 16 p :n numeros­saan
Neuvostoliiton maa- Ja met^-
työväenfilton edustajakokousta. .Maa­työläisten
federatsionin tiedonantoleh­t
i antaa samaan aikaan yleiskatsai^-
sen maataloudessa työskentelevien las­ten,
asemasta Neuvosto-Venäjällä.
Molemmfit esittävät sekasortoisen
kuvan meidän neuyostotalouksistam-r
me, maatyöläisten kauheasta asemas­ta
ja< lasten työvoiman rajattomasta
riistosta maataloudessa^ Minkälaisiin
lähteisiin perustuvat kaiwa nämä to­distelut?
Federatsionin tiedonantoleh­t
i kirjoittaa: ."Neuyostövpnäläisen Ui­ton
pää-äänenkannattajä " l ^ ö " esit­tää
tämän vuoden helmikuun 20 p:nä
Smolenskin toimeenpanevan komitean
mielenkiintoisen selostuksen". 'fMie-lenkiintolsessa
selostuksessa" esitetään
Smolenskin läänissä oleyan muka räl-keää
lasten riistoa. Tärkkiimme alkSU
perälsen lähteen. Maita meidän mie­lenkiintomme
el tullUtka^ tyydyte­tyksi.
"Pää-äänenkannattajasta" em­me
löytäneetkään; yhtään sanaa tästs
Asla on hyvin yksinkertainen, herrat
reformistit tapansa mukaan valehteli­vat,-,
• . 'v': ..
Saksan "Maatyöläinen" esittää neu-vostokauheuksia
"kansainvälisen työn
puolustuksen" mukaan, Jota ei julkai­se
kukaan muu kuin Kansainllittp.
Hämmästyttävän yhdenmukaista, so­sialidemokraattiset
johtajat Ja Kan-*
saiulUtdn Impprialistit, valehtelemassa
Ja valmistelemassa sotaa Neuvostoliit­toa
vastaan. Mutta_elhän heidän vä­lillään
ole mitään eroa.
Koetamme järjeityks-ssä tarkastella
kaikkia näitä s^y3?töksi6.
"Neuvostotnojen asema on kauhea
... i neuvctetotaloukslssa on useim­miten
huono taloudenhoito ja anta­vat
ne vähemmän tuotteita kuin yksi­tyistaloudet".
Vastaukseksi riittää se, että esi­tämme
miuutamla numeroita niiden
neuvostottdoukslen taloudesta, jotka
kuuluvat Neuvostotalouksien keskuk­seen
(Sovhossentra). Näiden neuvosto­talouksien
kokonaistuotanto, joka v.
1927 oli 31,370,000 rupL, nousi vuon­na.
1928 70.400,000. ruplaan. Niiden
maapala samaan aikaan nousi 1.027
tuh.'hehtaarista,' 1,736 tuh. hehtaa­riin.
Tämän lisäksi vv. 1928—29 muo-odstettiin
54 korkealla tekniikalla va­rustettua;
uutta suurta viljataloutta
(128,000 heht. saakka Jokainen). Jo
tänä syksynä ne antavat kahdeksan Ja
puolimiljoonaa puutaa (puuta 16 k i ­loa)
viljaa. Sitten herrat reformistit
eivät halua tietää s*tä, että neuvosto­taloudet
muodostavat uuden liitto­muodon
työtätekevien talonpoikien
kanssa kone- ja traktorikolonnien se­kä"-
asemien muodossa. -
Traktorikolonnat sekä kone- ja
traktoriäesmat eivät herätä talonpoi­kien
mielenkiintoa ainoastaan neuvos­totalouksien
puitteissa (minkä refor­mistit
kieltävät) vaan niiden avulla
pieniä talonpoikaistalouksia järjeste­tään
suuriksi koUektiivisiksi talouk­siksi.
V:na 1929—30 järjestetään sata
sellaista asemaa. Jotka käsittävät 10.-
000 traktoria Ja tarpeellisen määrän
muita välineitä.
Meillä on joitakin neuvostotalouksia
"Asunto-olot; erikoisesti valtion t i ­loilla
ovat hyvin huonot — työläisten
täytyy asua roajolssa, eläinten suojis­sa
tai paljaan taivaan alla. Niinkuin
huomaatte yleinen kuva on lohduton".
Mutta näinkö on asianlaita? E i ! Me
emme halua kieltää sitä, etteikö asun­tokysymyksessä
meillä ole paljon
puutttelta j a epäkohtia. Mutta epä­kohtien
ja puutteiden poistamiseksi"
asunto-oloista vuosittain kulutetaan
valtavia summia. V. 1929 yksistään
neljässä neuvostotalousyhtymässä ku­lutettiin-
uusien asentojen rakenta­miseen
11 milj, rupi. (220 milj. Smk.)
Kysynuhe teiltä herrat reformistit,
tiedättekö ainoatakaan maata missä
maatyöläDsten , asuhtotarpeEsiIn kiin­nitettäisiin
slhiä mitassa huomiota
kuin Neuvostpiutossa?
"Työpalkka on hyvin alhainen . . . .
keskimäärin 21:stä 25 reen "ruplaan
Ilman ylöspitoa^ Palkka ?i kyllä ole
korkea, mutta vuosi vuodelta yritäm­me
sitä nostaa.. Meidän, täytyy nyt
oikaista reformististen "^vääristelijöiden
numerolta. Neuvostotalouksien työ­läisten
palkka on Joka vuosi; kohon­nut,
V. 1928 se oli keskimäärin 37
ruplasta 41 ruplaan. Ammattitaitoiset
työläiset neuvostotalouksissa salvat 6C
—62 ruplaa, kuussa. Eroa 25 Ja 41
ruplan välillä lienee Jonkun verran
mutta sehän el häiritse saksalaista
täsmällisyyttä, :
Toisekseen tässä el ole kaikki. Sel­vyyden
vuoksi ^ n katsottava,' riiiten
maatyöläisten palkka vaihteli tilan­herrojen
Venäjänsi. TBmttn* yhteydesr
sä emme tule tekemään omia väit­teitä,
vaan käytämme tilanomistajien
itsensä v. 1910 sisäasiain ministeristöB
tilastolliselle komitealle antamaa al-nehlstöa.
(Tilastoa Venäjän kelrari-kunnastÄ"
julki; v. 1913.) Tilanher­roille
annettujen kysymysten yhtey­dessä
paljastui kuinka vaikeissa olo­suhteissa
työläiset elävätl Jos edel­lyttää,,
että tilanomistajien antamat
Ilmoitukset tilastojen keruussa eivät
ole liijoteltuja, vaan lähellä todelU-suutta,
niin siltä Jö näkee, että t i ­lanomistajat
harjoittivat ^ uskomatto­massa,
mitassa maatyöläisten riistä­mistä.
Yksityisten tiloilla v. 1910 maa­työläiset
saivat- bngiassa'*muassa, ir
rupi. 83 kop. Ja talon ruuassa 7 rupi.
75 kop. kuukaudessa, maätyölälsnal-set
salvat enslmälsessä tapauksessa
8 rupL ja toisessa 4 rui>l. 58 kop. kuu­kaudessa.
Ei ole vahingollista varata näitä
numeroita siihen, mitä meillä nyt on
npuvostotaloukslssa^ Erikoisen vaike­ata
se on vahi refprmistlsille holhoo­jille.,
Mutta olkaa rauhallisia, ver­tailua
, he eivät sijprita, se ei kuulu
heidän harrastuksiinsa, he' tekevät
muuta. Heidän tehtävänslUHän s i ^ -
tyy siihen, että osoittaa kajrit^istisen
heidän harrastuksensa ovat täysin yh­teisiä
ja samanlaisia kapitallstieii har­rastusten
kanssa. Tästä johtuukin se
että. työväenluokan taistelu, kapitalis­mia
, vastaan täytyy . samaan aikaan
olla ' myöskin taistelua sosialidemo­kraattisia
reformisteja vastaan.
Edelleen reformistit kiljuvat maar
työläisten kauheasta asemasta. Lukui-sa.
joukko asiattomia, syytöksiä. On
Mikaa ryhtyä vastamaan jokalseer
kysymykseen erikseen. Me "teemme ai­noastaan
muutamia oikaisuja, joukko-työsopimusten
alaisina olevien työ­läisten
määrä vrsta 1926 vuoteen 192E
jtnennessä nousi 56 pros. käsittäen
tälHl hetkellä yli puolitoista miljoo­naa
työläistä. Maatyöläisten vuotui­nen
työaika, ei ole vähentynyt Ja vaki­naisia
päiväpalkkalaisia el yhtenään
pakoteta eroaraaan;, työpaikastaan.
Päinvastoin, ,me näenime, että yli 17
pros. maatyöläisistä on vuodesta työs­sä
6:sta 9:ään 'kuukauteen, vieläpä
enemmänkin. Maatyöläisten aineelli­nen
Ja oikeudellinen aseina on pa­rantunut
Maatyöläisen keskimääräi­nen
kuukausipalkka, v.sta 1926 vuo­lteen
1928, nöusl-r 17 pros.. maatyölälsr
naisten 10 pXos. sekä.alaikäisten suun­nilleen
saman verran. . -
Meille on-tärkeätä tarkastaa myös
maatyöläisten asemaa kulakkitalbuk-sissa
Suoritetuissa tutkimuksissa on
Ilmennyt, että maatyöläisten palkka
Lasten vanhempain konferenssL Port
Arthurissa pldete«i torstaina klo 8 i l ­lalla
316 Bay st. lasten vanhempain
yhteinen neuvottelu, jossa käsitellään
kasvatusjärjestelmää yleensä sekä nii­tä
erikoisia menetelmiä joiden kautta
Canadan porvarihallitus kasvattaa so­tilaita
ja myrkjrttää koululapsien
mielet valheilla, tehdäkseen heistä
taistelijoita omaa luokkaansa vastaan.
Myös kssk\istellaan ] keinoista JoiUa
lasten . opetus voidaan muuttaa ter-veemmälle
pohjalle y-m. tärkeistä sel­koista.
Jokainen isä ja äiti saapukoon
tähän neuvotteluun. — A. H ,
S^u 10 on pitänjrt kokouksia .sään­nöllisesti
Joka toinen viikko, paitsi
lc-3skikesällä sivuutimme yhden ko-koukseij.
Asioita on pohdittu, on pi­detty
Joitakin iltamia, käytiiii N i -
pigossa heinäkuun ajalla, — oli pieni
kappale ja miiuta ohjelmaa, ja tulot
muistaakseni luovutettiin nuorlsokurs-sien
rahastamiseksi. Tällä kertaa ei
voida toimeenpanna m i t ä ä n Iltamia,
sillä haalimme on työnalla; oli näet
liian pi^ni eikä vastanut tarkoitus­taan,
niin päätimme sitä isontaa.
Nyt kun on kesäkin mennyt ja i l ­mat
muuttuvat kolkoksi, niin toivot­tavaa
oUsi että kalkki ottaisi osaa
puoluetyöhön, sillä siinä meillä työ­läisillä
on ainoa pelastus kun saamme
joukot yhtymään, mutta ennen sitä
on heidän tultava tietoiseksi asemas­taan.
Meitä lähenee kylmä'talvi, joka
on, kolkko vieras monellekin.. Työtä el
ole,. käsivarsiansa ei sa^. kaupaksi.
Lämmiiitä Ja ruokaa pitäisi kuitenkin
olla jos mielii elää. Se panee jr
jokaisen ajattelemaan, että jotakin on
vinossa. — "Huono aika" on joka­paikassa.'
Kun seiuraaimme sanoma­lehtiä,
niin tulemme sen huoniaa-maah.
Ment%iihin tahansa, niin sa-.
n ^ piurlstus on kaikkialla.
Unen, jonka, ninal on Jack Suther­land,'
lyönyt suomalaista Joiian Nie­meä
kivellä päähän. Niemi oli alka­nut
Juosta ymi»ri kaaraa Ja huu-tanut:
aoksi te minua lyötte? Silloin
c l i tullut suom. Johian Peterson (Pe­terson
on Canadassa,: "synljnyt ja
koti pitäisi - Olia Jossain lähellä Cal­garyä;
n. 23 V v . ) , , ja; lyönyt Niemeä
nyrkillä päähän ja'sanonut: "Ei ar­moa,
nyt me sinut tapamme." Niemi
sai 'vielä lisää lyöntejä Ja potkuja
Ja hän menetti tajimtansa.
Roistot olivat vieneet Niemen tas­kuista
hänen harvesltisäästönsä £5
dollaria ja muita arvoesineitä. Sitten
he oUVat . heittäneet v Niemen ulos
vaunusta luullen tietenkin häntn
kuolleeksi. Mutta kaikeksi onneksi
Niemi oli vielär elossa; oU sattunut
olemaan santapenkka siinä kohdas
sa johon he hänet heittivät, joka
säästi Niemen hengen.
Niemi- oli maaimut siellä tiedotto­mana
useita tuntia. Ja kim hän vii­mein
virkosi oli h ä n niin kurjassa
tilassa ettei voinut ensin liikkua mi-
Meidän haali el luultavasti valmis­tu
etmen kuin lähempänä joUlua. :^ar-jotellaan
nyt kappaJeita, 'laulua Ja
isoittoa,' Ja sitte meillä on iloa ja irie-
*aua kun saadaan Isompi haalL Joka
ikävystyy odottamaan niin käyköön
naapurikylässä, nimittäin Fort Wlllla-missa,
siellä on'kappaleita Ja muuten­kin
näytlÄä että toiminta on siellä
Järjestelmän etevämmyyden ja mus­tata
sosialistista valtiota. Kirjoituko
£»ssa "Vähän ilahduttavia ehtoja"
saksalaiset reformistit tunnustavatkin
avoimesti sen.
"Neuvostovaltio ön kaikkea muuta
vaan ei paratiisi,' Sillä siellä luovu­taan
itse kommunismista, eikä heillä
ole oikeutta* pyrkiä jsekottamaän sitä
Saksan maatalouteen".
kulakkltaloukslssa on korkeampi kuin
muissa palkkatyötä käyttävissä ta­louksissa.
Tätä osoittaa se, että Ui­ton
osastot useimmissa tapauksissa
ovat osanneet oikein suhtautua palk­katyön
käytön ehtoihin kulakkitalplik'-
sissa. Sitä todistavat työajasta Ja
yhteiskunnallisesta vakuutuksesta an­netut
tiedot. Useimmissa piireissä on
Uiton onnistunut lyhentää työaikaa Ja
saattaa kulakkltaloukslssa työskente­levien
maatyöläisten ^ Joukot yhteis­kunnalliseen
vaköutukseeh.
Niinkiiin näemme, on asema Neu..
vostolutossa .aivan toisenlainen kuin
miksikä sen refortnistlt kuvaavat. Mut­ta
kysymyshän onkin sUlä,-etteivät he
halua objektiivisesti valaista sitä mU-lainen
on asema Neuvostoliitossa
vaan vetävät esiin ainoastaan huonoja
puolia ja ennustavat, ''neuvostotyön
ehdotonta • häviötä" . -
Me tieaämine. ja puhumme puut­teistamme
paljon, seii täetäVät myös­kin
vlhoUisemme. Mutta näiden puut­teiden
eslUe vetämtaen (Jolta^ hyvin
usein UioteUaan) el . oUenkaan vä-hensiä
meidän saavutuksiamme Ja
meidän vakaumustamme lopullisesta
voitosta.
Tohtori Simon Blank Julkaisi vuoff-
1913 Saksassa kirjan "Maatyöläis­ten
asema Venäjällä talonpoikain, va­pautuksen
aikana". Keholtamme luki­joitamme
tutustumaan tähän hyvin
mielenkiintoiseen kirjaan. ' Jokainen
Joka lukee sen, voi verrata Simon
Blankta kirjoittamaa sUhen mitä nyt
on Neuvosto-VenäJäUä ja näkee mi­tenkä
paljon lokakuun vaU«ikumou^
vilkastumaan päin.—- Sivusta katsoja.
Niin. neuyostoyaltip ei ole paratiisi
vaan sellainen,maa, missä tsrtitäteke-vien
joukot kommunistisen puolueen
johdolla hävittä\Sit kapitalismhi Jät­teitä
Ja taistelevat sen perintöjä vas­taan,
rakentavat soäidistlsta talout­taan
ja kohottavat asemaansa. Sosia­lidemokraattiset
reformistiset johta­jat
sensijaan, että taistelisivat tilan-
, . . . . herroja Ja kapitalisteja vastaan tyÖT
^iia vahmkoja. < Mutta ylelsesU neu- väenluokan aseman parantamisen puo-yostotaloudet-
hyvin voimakkaasti kas- \ lesta. iritäÄt tärkeämpänä taistona
vavat ja kehittyvät. lIeuyöst<>Uittoa vastaan. Jatkuvasti
Joiden taloutta hoidetaan huonosti.
tJseasti niissä saamme kyrsiä entisten
tilanherrojen ja kapätalJstien tuotta-on
antanut Venäjän inaatyölälsille.
Emme kiellä että meillä on vielä
paljon puutteita niin täysi- kuin ala-
Ikäistenkin suojeluksessa. Pälnvastohi
me paljastamme kaikki puutteeUIsuu-temme
j a mobilisoimme koko yhtels-
Erämaan ritarit. — Olemme jo a i ­kaisemmin
maininneet Port WilUamin
näyttämön harjoituksen alla olevasta
kappaleesta "Erämaan 'ritarit" Ja nyt
sen ensi-ilta on ensi lauaiitaina t.k.
12 p rna klo puoU 9. <;
• "Erämaan ritarit" on paljon näy­telty
ja useammaUe tuttukin,' mutta,
siitä huolimatta siinä on aina veto­voimansa
yleisöön. Voi täydellä syyl­lä
sanoa, että näytehhä on aina uu­si
sen nähtyään ja varsiakin eri hen­kilöiden
esittäminä. Joka ön sen en­nen-
nähnyt, hänellä on oinat kuvEuisa
esityksestä mielessään ja siUohi tah-^
too ne inyös xiähdä uudestaan. "Erä­maan
ritarit" on samalla Fort WiUi-amih
, näyttämön uuden johtajan
Wäinö Kääriäisen tuUaisnäytäntö ja
näjrttelee siinä Tuntemattoman osan.
Näytelmässä on myöskin muutamia
kansanlauluja jossa kuulemme Kääri-iäsen
ensikerran laulavan, kappale on
sopiva nuoriUe j a vanhoille,- sillä on­han
siinä esim. nuoiiUe nähtävä mie­lenkiintoinen
r^kaxissuhde (Hellkn
Ja Tuntemattoman, välillä). HarJoit^k«•
seen on palhtu kalkki znltä palk^llset
elot edellyttää. Jokainen yrittää kaik­kensa,
saada Jotain muuta kuiit"kuls-karln"
perässä olevaa slsälukua. O-lemme
ottaneet, täällä Fort" WIllia-missa*
kannan, että vaikka harjoituk­seen
menisi joku viikko enempi m i ­tä
on ennen mennyt, niin* luulemme
sUtä olevan sittenkin ajan päälle hyö­tyä
niin yleisöUe kuin näyttelijäin
kasvattamiselle, ja olemme siinä hy­vässä
luulossa, että yleisö myöskin
hinkään, häneltä oU pää ja kasvot
runneltu niin p^ianpäiväseksi ettei
sitä voi kertoa. Kun Niemi vihdoin
ponnisti kalkki voimansa, onnistui hän
konttaamaUa pääsemään lähellä ole­vaan
asuntoon, josta hänet heti tuo­tiin
Waö-ous(in saamaan lääkärin a-pua.
Niemi on kovin heikossa tilassa
vaati toivotaan hänen paranevan.
Niemi on tuUut tänne Port Arthu­rista,
hän on :J8 v. ja kotosln Ika-listen
pitäjästä. Jos joku hänen tut
tavistaan haluaa hänelle kirjottaa,
n i i ii osoite on: Johan Point (Niemi),
Box 339i Watrous, Sask.
Roistotyön tekijäin tuntomerkit, on:
Johan Peterson 5 j . 8 t., vaaleaverl-nen,
puhuu sujuvasti englannin Ja
suomen -kieltä. Jack Sutherlend sa­mankokoinen
Ja myös vatdea verinen
ja koukkunenä. Pjrydetään suomalaisia
eri paikkakunnilla ottamaan'huomioon
ja antamaan viranomaisilla tic-to.
N.W.M. pblUslt ovat myös heidän
jällssään. — M . S. >
' Lukijoilta
KERÄYS MATTI HONKOSEN
HYVÄKSI
LIsta.n:o 1, V: Hermänson $45.05;
Usta n:o 2, E. Raunio ~ $4455; lista
h:o 3, V.. - Niemi $15.10; yhteen^
$104.70.
Olen saanut mainitun summan Vic­tor
Hermänson kautta. Josta Jausub
mitä parhaimmat kiitokset - kaikille,
Jotka ~ avustivat mainittua keräystä,
sekä sen toimeenpanijoille. ,
Mission City, B. C , syysk.' 30, 1929,^
^ ' Matti Honkonen.
URHEILU
TYdLÄISURHEILUN YHTENÄI-STYSEINTAMA
VOIMISTUU
Helsingin Jyryif kansainvälisiä odö-tettUn-
täUä kerralla määrätynlaisella
jäniL-tyksellä. Olihan Jyry juuri pi­tänyt
.suuret painikilpailut, Joihin o-salllstui
painijoita Saksasta,- Virosta
ja Ruotsista. Näiden ulkolaisten pai­nijoiden
osallistunaisen takia erotet­tiin
Jyry sitten TDIi:sla ja Uiton joh­to
kielsi ketään TUL:n seuraa taikka
jäesntä osallistumasta Jyryn yieisur-heilukUpailulhih
— iutosta erpttami-sen
uhalla.
TäUainen oli tilaime JdlpaUujen e-dellä.
JJyt ovat kilpaiiut meimeet
J ä me huomaamme,- että koskaan ei
Suomessa'ole työyäenseiirojen taholta
voitu tHiUe merkitä niin, hyvin on-nlstimeita
kilpailuja, kuin rhiksikä Jy­ryn
"kansainväliset yhtenälsyyskisat*
muodostuivat TDL:n l a i j ^ aktUvisto
ei antanut milÄän arvoa-TUL:n ha-joltusjohdön
I^UoiUe , vaan osallistui
tavattoman; runsaslukuisasti kilpai­luihin.
Samoin as^tuivat, seurat kiin­teästi;
osanoton kannalle; erikoisesti
Turun Ja Tamptereen Veikkojen Edus­tava
edusftis pn mainittava. 184 kU-pailijaa,
Joukossa työlälsUrhellun par-haimmistoa,
ennätys-. ja TUL :n mes-muistaa
työmme palkita käymällä Jo-kk
esityksen katsomassa. Silloin tu­emme
toinen ioistamme Ja sitä tietä
tkyiömvnofaann an tasiustoejleelemmaiasne kidm ajaat ypöuläuitstteein­i
Päästään molemmin puolin rampin
den poistamlseksL Voidakseen kuvata
tämän taistelun luonnetta tarvitsee
vain- katsoa "Ba&ah"-lehteä, mikä
J o k a ^ v ä paljastaa näitä puutteita.
Ennep Lolmkuun vallankumousta e3
Venäjällä oHut yhtään maataloustyön-tarj^^
stajaa, nyt-niitä on 350. Mutta
tämä on vähän;'lokakuussa'niiden l u ­ku
nousee 100:11a. .
Tsaristisella- Venäjällä «i ollut min-käänalalsta
lainsäädäntöä maatyöläis­ten
työstä. Nyt Neuyosto-Vmäjällä on
liittomnie' vaikutuksesta julalsta Jouk­ko
lakeja ja parannettu maatyöläis»
ten'" asemaa, t^ibhtuax £e erikoisesti
hyyään myötämieliseen yhteisymmär­rykseen.
"Erämaan rietarien" ensir
iltana haali tupaten täyteeiL Lippuja
etukäteen saatavana haalilta, saunalta
ja poikatalolta. BQnnat etukäteen 40 c
ovella 45 c. YleisöUä on myöskin t i ­laisuus
ostaa esitettävästä näytel­mästä
kuvia eri kohtauksista.' Terve
tuloa. Esitys __alkaa varmasti täsmäl­leen;
— F . - W:nen.
— 'Viisauden kivi, joka muuttaa y-leyäksi.
henkisesi elämäkd arkisen,
on jonkin suuren asiaa. palvelu^een
antautuminen. — Jules Pavot. '
tärikaartia. myöten pii mukansu Se
olikin a>aras vastaus seurojen Ja ak-tiiviston,
JoiUe työläisurhellun kan*
sainväUset periaatteet sentään ovat
kaUat, .taholta. Uiton "johdon kleUoUIc
ja irfikäiluille. Jos seurat ja .aktiivit
edelleenkhi pitävät itse päänsä j a a-settuvat
selvästi TDL:n Johdon ha-joituspoUtiikkaa
vastaan, n l i j i yoidaar
työläisurhellun yhtenäisin Suomessa
vielä pelastaa. "TUL yhtenäiseksi,
Jyry takaisin Uittoon ja »likki ran­kaisut
peruutettava" —' siinä ttmhuk-set,
joiden merkeissä- on taisteltava,
ja Joiden .merkeissä kävivät häml&in
kilpailut. - - ,-; ; ; • . , . : : ; / - - >'
Itse kUpalluista on sanottava, että
ne yleensä onnistuivat hyvin. Tbsin
saksalainen keskimatkuri Beyer jäi
loukkaantumisen takia saapumatta -ja
venäläiset yleisurheiUjat; eivät passi-vaikeuksien
t a ä a voineet osalUstua
enö päivän kflpaJluihin- Mutta sen
korvasi taas runsas Ja edustava ko­timainen
osanotto. Joka olikin todella
komea; Hiuatdi n ö ^ ihaxdn. Lauan­tain
lltakyma EOTtään vaöartti tulok­siin
ehkäisevästi. Ylefeamenestys suo­rastaan
yHätyksenfeen loistava, nous*