Vapaus, January 11, 1929

              Perjantaina, tammik. 11 p;nä — Friday, Jan, 11 No. 9 — 1929^
VAPAUS I M tjSftUttSm tao» tMataiuaatxttU. Ommieff 9adfea
A. VAAÄA.
T O I M I T T A J A T :
B. A. TENHUNEN. R. PEHKOSEN
B«Vat«nd U t]i* Pot» OfCc« Depcztsiest. Olt*wa. «• »eeoiul ei«»« M n « .
VAPAUS tlii-ertyj
Th» oal7 o r c u of TitaiA Voikxn in C«n«d«. Pabli&ed iUUr u Soxttory. Onuno.
TILAUäHlNNAT: • ,^
• I f c l t i a » ; 1 t k . $640 6 kk. «SJO. « kk. » 0 0 J . 1 kk. MJ». -
ILMOTUiHINNAT VAPAUDESSA: _
PUia»«iImotnk«a keitt, »24» k«k«i kem». — AnoIUttooniD«nojlciotak»<» SOc. ptUcMooia». ^
4l»eiiDuurtoiliaotai«« SOe. « « t * , JiJ» I kem*. — S r o l f m i ' ! » " * ' » ' ^ »2-00 3
«Se. kerta. »IJJO kolni* keru»."—-TiUpiUilioottijicn »« amoio»«eDniiarieo on, T M d i n i e M » . uneieriij»
a a i o B i r t i E U etokiteea. — Tn»ak»U. j o i u ei «eor»« r»!x«. eJ t o l l . UieJUaOin, i ^ u i M.Oie»len, joiu«
« • U k a o k M t . . .
Leateen tio»si ilmoiLkjet piti» <,!U koattori*^ krllo 4 ip. i l=e« r J - » ? i i T i a "i'}}}^ »rk-?i»»5i«.
»«paudcD toitaiiof: Huoneu.io 207. iUriitj Eaildiof, 4 Di»rb»a> St. Puheli Bo» W. SndbBTT, Oa«.
• reptndeo koöttori: Ubtf.j tij-liiat.ii Loma St. PiJbelin 1038. Po«lo»w.-
0 « . e « J . d r m U i t * « t « 7fc. per eol. iocb. rfiaimno eb..-»» for tf»»:» lo^rtlon 75e- Tbo V . p . n*
K B 6e« »drertiiin» medium «mon* tb» Finnitb People 1» CMMä*. ^
JO. et,e milloin fth.nM . » »c*«u«^ eoi;ma.K«i kinee«enBe. kir)olt*lx» .oodelJeen Ii;kkeenh«Uj«»
aMsaniielb cimelli. i V. KANNASTO. Iiikk««nl>i«.t«i» •
Virkavallan uusi hyökkäys
Taantumuksellisen virkavallan ^ e-duslajat
ovat tehneet uuden hyök­käyksen;
ryhtyneet esittämään näy­telmää
numero kaksi. Näyttämönä
(,n edelleen Sudbury, maailman nik-keliluolannon
keskus- Syyteltyjen
penkillä istuvat Sudburyn suoma­laisen
työväen omistaman Liberty-haalin
johtomiehet ja toimitsijat,
joiden tehtävänä on ollut taiteellis­ten
y.m. valistuksellisien tilaisuuk­sien
toimeeripaneminen paikallisen
suomea puhuvan työväestön huviksi
ja opiksi ja jotka ovat tehtäväs­sään
onnistuneet verraten hyvin.
Kruunun valtikkaa heiluttavat sa­mat
miehet, jotka sitä heiluttivat
viikko pari sitten alotetussa näy-leimassa
numero yksi. Taivaan-luotsin
asemasta on heillä nyt apu­laisena
muuan suomea puhuva
vuokra-ajuri. Ja panssarinaan her­ran
päivän säädös.
Viisaat miehet ovat Sanoneet, et­tä
pelko johtuu tietämättömyydestä.
Uskomme että kruunun valtikkaa
käsissään pitävät miehet ovat kor­keasti
oppineila, sivistyneitä mie­hiä,
erikoisesti kruiinunsyytfäjä.
Siitä huolimalta näyttää han pel­käävän
"Uutta Venäjgä.", Mutta
oppineidenkin miesten sivistyksessä
saattaa olla aukkoja. Uusi työläis-ten
Venäjä on vasta väliän yli yh­dentoista
vuoden vanha., Siihen on
vain harva kapitalistisen valtion
palveluksessa oleva "sivistynyt"
mies uskaltanut tutustua.
Työläisetkin ovat toisinaan pelon
vallassia. He eivät kyllä pelkää
Uutta "Venäjää. He näet tietävät,
että kun kapitalistisissa maissa pi>
termetään työpäivää^ niin Neuvosto­liitossa
sitä. lyhennetään; kuii ka­pitalististen
maitien työläisten elin­taso
alenee, niin ]^euvosloliiton
työläisten elintaso ylenee. Työläi­set
pelkäävät nyt käynnissä ja päi­vä
järj esi yk.^^essä olevia virkavallan
hyökkäyksiä niin^ kauan, kunnes he
oppivat tuntemaan niihin johtavia
syitä. Näitä virkavallan hyökkäyk-
.siä saatetaan ymmärtää paremmin
jos emme pidä niitä eristettyinä,
puhtaasti paikallista laatua olevi­na
vainoloimina, vaan erottamatto­mana
osana imperialistisen maail
mantalouden kärjistyvistä xistirii-döi.
sta, jotka väistämättömästi joh
lavat uuteen maailmansotaan. Sitä
värien on käynnissä kiihkeä aseis-lautumiskilpailu
imperialistisissa
maissa, Neuvostoliiton ystävät ja
imperialistisen sodan vastustajat
pyritään vaimentamaan hyvissä a-join,
ettei sodan puhjetessa olisi
liellä mitään vastuksia. Tämän
vaimentamisen alkusoittona voi­daan
pitää Sudburyn suomalaisten
työläisien järjestötoiminnan vainoa­mista.
Porvarillisen maailmankat­somuksen
omaava englanninkielinen
työväki saattaa katsella välinpitä-mätlömänä,
jopa nautinnolla ulkp-maalaissyhtyisten
järjestyneiden
työläisten ahdistamista. Tämän sei­kan
ovat virkavallan ylemmät stra-tegistit
varmaankin ottaneet tarkoin
huomioon, olipa se pelinappuloina
olevien^ alempien kersanttien tie­dossa
tai ei.
Toverit! Valistuksellisia ja tai­teellisia
laitöksiamme vastaan koh­distettu
virkavallan ryntäys saat­taa
lannistaa meitä korkeintain —
väliaikaisesti, vain tuokioksi. Vir­kavalta
saattaa lakikirjoistaan löy­tää
säädöksiä uusia näytelmiä var-teii.
Mutta millään yainotoimillaan
he eivät voi saada meitä luopu­maan
historiallisesta tehtävästämme.
Toverit! Eteenpäin tiedolla ja va­listuksella
aseistettuna koko Cana­dan
ja kansainvälisen proletariaa­tin
kera!
KomlDterniD kaudenneD iongressiD teesit ja
kansaiovälisen sodanyastaisen kafflppailun järjestäinisestä
(Jatkoa viime joulukmm 20 i»ivän numeroon.)
24. Imperialistinen sota 1914—18 hetkinä, tappioiden sattuessa ym. ei sillä edelljrtyksellä, että' puolue on
muuttui useissa Itä- ja Keski-Euro-pan
maissa kansalaissodaksi; joka vei
Venäjällä työväen voittoon, Lokak.
vallankumouksen opetuksilla on rafcr
kaiseva merkitys työväestön suhtautu­misen
kannalta sotaan- Ne osottavat:
1; että imperialistisissa sodissaan por­variston
on itse annettava työläisten
käsiin aseet, mutta että se kriitillisinä
voi pitää joukkoarmeijoita kiulssa; 2) kiinteässä yhteydessä kumoukseUisten
että todella Johdonmukainen taistelu työläisjoukkojen kanssa,
sotaa vastaan edellyttää työtä näiden j e) Mitä tulee kapinan suorittami-sotilasjoukkojen
vallankumoukselUs- 'seen, niin on pidettävä-sääntönä, et-tuttamiseksi,
s.t-s. kansalaissodan val-jtä ei saa leikkiä kapinalla; kun ka-mistamiseksi.
Ja 3) että kansalaisso- pinaan on noustu on välttämättömäs-dat
ehdottomasti vaativat perusteellis­ta
työväen ja sen puolueen valmis­tusta.
3) Työväen kansalaissota porvaristoa vastaan
ti kaikeUa tarmolla jatkettava hyök­käystä
vihollisen lopulliseen kukista­miseen
saakka. Horjuminen ja, epä­röinti
kapinan aikana merkitsee koko
aseellisen kapinan tuhoa, päävoimat
mia vastaan^ ön-pyrittävä siihen, jot­ta
ratkaisevalla hetkeUa ja ratkaise­valla
kohdalla ylivoima olisi työväen
puolella, on viipymättä levitettävä
kapinaa mahdollisimman laajalle
alueelle. Kamiina on otettava taidon
kannalta, mutta se ei'ole ainoastaan
sotilaallinen, vaan ennenkaikkea po­liittinen
probleemi. Sitä voi johtaa
vain vallankumouksellinen puolue.
Kapinan hetkellä puolueen on alis­tettava
koko toimintansa aseellisen
Jätfiläissaliköaseinaa
rakennetaaD
DNJEPESTOI, ERÄS MAAILMAN
SUURIMPIA SÄHKÖASEMIA
Seuraavien vuosien kokemukset —
Saksassa vuosina 1920—23, Bulgarias­sa
— 1923, Virossa — 1924, Itävallas­sa
(Wienin kapina) — heinäkuussa
1927 osottavat, että proletariaatin
kansalaissotia eivät aiheutua ainoas­taan
porvariston imperialistiset sodat,
vaan myöskin nykyisen kapitalismin
"normaalinen" tilanne, joka äärimmil­leen
kärjistää luokkataistelua ja no­peasti
voi viedä välittömästi vallan-kunioukselllsUn
tilanteisiin. Työväen
tapina Shanghaissa maallsk. 1927 ja
Kantonissa jouluk. 1927 antavat tär­keitä
opetuksia työläisille, varsinkin
;y^5-f^n-ettujen maiden, siirtomaiden ja
puoUsiirtomaiden kansoille. Tapaukset
Shanghaissa erikoisesti osottavat
kuinka työväen kapinaa sovellutetaan
aseena kansallisessa sodassa imperia­lismia
ja sen lakeijoja vastaan.
Tämä kokemu? velvoittaa kommu-riisteja
ennenkaikkea, imperialistisia
ja vastavallankumouksellisia sotia vas­taan
käytävän taistelun yhteydessä,
avoimesti asettamaan joukoille pro­letaarisen
kansalaissodan kysymyksiä,
pohtimaan mainittujen kapinain ope­tuksia
ja. ne omaksumaan.
25. Näihin opetuksiin kuuluu:
a) Kapinan edellytyksiin nähden:
On välttämätön vallankumoukselli­nen
tilanne. s.t.s. hallitsevien luokki­en
pula, joka on aiheutunut esim.
tappioista 'sodassa; tavaton joukko-,
jen aseman huononeminen, joukkojeri'
aktiivisuuden kasvaminen ja niiden
kyky taistella hallituksen kukistami­seksi
vallankumoukselliseri. esiintymi­sen
kautta;
on välttämätön koeteltu kommunis­tinen
puolue, jonka vaikutus ulottuu
ratkaiseviin proletariaatin kerroksiin,
b) Kapinan valmistamiseen nähden:
Kapinan ei ole nojauduttava ainoas­taan
johtavaan puolueeseen, vaan työ­väenluokan
laajoihin joukkoihin. Rat­kaiseva
merkitys on tällöin ennen ka­pinaa
tehtävällä työllä jcukkojärjes-tölssä,
ennenkaikkea ammattiliitoissa,
niiden aktiivisella osanotolla kapinan
valmistamiseen, erikoisten joukkoja
yhdistävien kapinan elimien luomi­sella.
Kapiriakysymyksiä on avoimesti
selitettävä joukoille.
Kapinan on nojauduttava koko työ­tätekevän
kansan, ennenkaikkea puol-proletaarien
ja maalaisköyhälistön
kumoukselliseen' nousuun.
On välttämätön voimaperäinen työ
porvarillisen sotaväen hajottamiseksi.
Sekä kapinan järjestämisen että
sotUaallisen valmistelun on oltava
huomattavaUa sijalla työssä työläis­joukkojen
keskuudessa, kuin myöskin
siirtomaissa ja puölsiirtomiaissa.
Kapinan hetken valitseminen riip­puu
siitä, missä määrin kaikki nämä
objektiiviset ja subjektiiviset edelly­tykset
ovat kypsyneet: lopulliset mää-'
raajat voidaan oikein määrätä vain
ovat keskitettävä vihoUisen paävoi- taistelun vaatimuksille.
B. Proletariaatti puolustaa Neuvostoliittoa
;mia vastaan
26. Imperialistien sota Neuvosto­liittoa
vastaan on selvästi vastaval­lankumouksellinen
porvariston luok­kasota
työväestöä vastaan. Sen pää­tarkoituksena
on proletariaatin dikta­tuurin
kukistaminen. Kapitalististen
maiden työväestön taktiikan perus­tan
taistelussa tätä sotaa vastaan
muodostaa bolshevikkien taisteluoh-jelmä
imperialistista sotaa vastaan:
tämän sodan muuttaminen kansalais­sodaksi.
Kuitenkin on taistelutavat
ja tehtävät sekä ennen sotaa että sen
aikana sovellutettava sen valmistelu­jen
konkreettisiin olosuhteisiin ja sen
selvään luokkaluonteeseen. Taistelii-tavoissa
tapahtuu joukko tärkeitä
muutoksia silloin kun "vastustajana"
el ole imperialistinen valtio, vaan pro­letariaatin
diktatuuri.
27. "Kun on konkretisoitava kysy-seita
vastaan: Kansainliittoa vastaan,
-ipka tulee käjTnään sotaa Neuvosto­liittoa
vastsian "sivistyksen" ja "rau­han"
nimessä; "realistista" pasifismia
vastaan, joka näkee Neuvostoliitossa
sekä proletaarisissa ja* siirtomaaval-lankumouksissa
rauhan uhkan; "radi­kaalista"
pasifismia vastaan, joka tah­too
"kaikenlaisien sotien" vastaan
•taistelemisen varjolla herättää epä­luuloa
neuvostovallan puolustuksen
välttämättömyyteen nähden. •
b) Sosialidemokratia slirts^^ aktiivi­seen
vastavallankumoukselliseen sodan
valmistamiseen Neuvostoliittoa vas­taan.
Sen - vuoksi on välttämätöntä
kaikin tavoin tehostaa taistelua sosia­lidemokratian
johtajia, sekä oikeisto­laisia
että "vasemmistolaisia" vastaan
ja niiden trotskilaisia anarko-syndika-listisia
kumppaneita vastaan. Ennen-mys
propagandatyöstä imperialistisen ^^i^^^a on välttämätöntä paljastaa
sodan yhteydessä Neuvostoliittoa vas- «mottaa oikeassa valossaan jou-taan
ja tällaisen sodan valmistelujen ^»"^^ ne erilaiset tunnukset ja todls-yhteydessä.
on pantava merklUe seu- t"^^*, joilla nämä ainekset koet-raavat
seikat: ° ^^^^^ Puolustella sotaa Neuvostoliittoa
, vastaan: "Taistelu kansanvallan puo-a)
Pasifismi muuttuu sotavalmiste- lesta, diktatuuria vastaan", "poryaril-l
lujen peittämisen välineestä nUden listumlnen", "kulakkisoituminen",
tärkeimmäksi aseeksi. Sen vuoksi on "termidori", puheet "punaisesta i n -
välttämätöntä tehostaa taistelua pa- terventlosta", "puol^iieettömuuden"
sifismia ja sen erikoisia tunnuslau- tunnus sodan sattuessa j^e. jTatk)
Neuvostoliiton talouselämärL vakavaa
ja voimakasta kulkua sosialismia koh­den
todistavat muiden muassa myös­kin,
suuret sähkövoimalaitokset. Sel­laisia
sähköasemia kuin Neuvosto-Kar­jalan
Kontupohja valmistuu kymme­niä
vuosittain. Suurin kaikista raken­nustöistä
on kuitenkin Dnjeprstol
eli Dnjepr-joen sähköaseinan raken­nus.
Tämä on maailman suurimpia.
Ainoastaan Amerikka voi Neuvosto­liiton
kanssa kilpailla tässä suhteessa.
Tämä rakennustyö aloitettiin vii­me
vuoden keväällä ja Lokakuun 10-
vuotispäivänä viime vuonna lasket­tiin
jo Dnjepr-jokeen juhlallisesti i t ­se
padon pej^skivi. Suunnaton pato
tulee pakottamaan tuon 2,200 Mlom..
pitkän Dnjeprin valtavat vedet käy­mään
koneiden läpi ja muodostamaan
suunnattoman määrän voimaa, aina
650 tuhanteen hevosvoimaan asti. Tä­mä
tavaton voimamäärä on joidenkin
vuosien kuluttua käjrttävä suunnat­tomia
tehtaita, kuljettava satoja ju­nia,
valaiseva Ukrainan talonpojan
talon, käsittävä hänen puimakonettaan
y.m. laitoksia. Tästä tulee maailman
halvinta käyttövoimaa ja tulevat siitä
osallisiksi monet suiuret Ukrainan kau­pungit.
Kun pitkin Dnjeprin ran­toja
pitää rakentaa myös pitkät padot;
voidaan tavattoman laajat soiset ran­taniityt
tehdä pelloiksi ja niillä vil­jellä
vaikkapa riisiä ja puuvillaa,
joita Ukrainan talonpoika ei vielä
ermen ole viljelijät.
Miten kasvaa ja kehittyy tämä ~
Neuvostovallan jättiläislapsi? VoimalE-kaasti
ja nopeasti. Koko joen ran-
Mitä snomenldelistä kirjallisuulta on työväen
sopivin lukea
Mfttt on "f Acrmi Jor'7
Trotskilaisuutta koskevissa kirjo-luksissa
käytetään usein sanaa
"thermidor". Se lie sukeltautunut
yleisemmin esiin Neuvostoliiton
puolue-oppositsionin yhteydessä.
Silä käyttivät jotkut oppositsioni-miehet
luonnehtiakseen sillä tilan
netta," j oka heidän mielestään ke­hittyy;
Neuvostoliitossa.' On tar
peen- ssliitää, mitä tuo sana mer­kitsee.
Itse sana on kuukauden
nimi Ranskan vallankumouskalente-rin
mukaan. Siinä kuussa 1793
kukistui Robespierren johtama pik­kuporvariston
diktatuuri, joka oli
Ranskan vallankumouksen huippu­kohta
ja jonka voimalla pikkupor-varillis-
kumouksellinen jakobini-puolue,
työväen tukemana suoritti
historiallisen suurtyön, lakasi pois
feodalismin Ranskan maiasta, an­toi
maat talonpojille jä puolusti
vailcnkumousta feodaalista Euro-paa
ja kilpakadetta Englantia vas-tnän.
Pikkuporvarillinen diktatuu­ri
murtui historiallisista syistä, sil­lä
pikkuporvaristo ei kyennyt to-leuttamäan
yhteiskunta-ihannettaan,
jonkinlaista pienomistajain "tasa-arvpn"
yhteiskuntaa, vaan synnytti
kehitys silloin kapitalbtisen yhteis­kunnan,
minkä tilalle ei enää syn­ny
pikkuporvarien ja talonpoikain
paratiisia^ vaan sosialistinen yh­teiskunta,
joka inyös pelastaa ta­lonpojat
ja pikkuporvarit suuirpor-variston
kuristuksesta ja imperia­lismin
kauhuista.
Kön nyt puhutaan thermidorista
Venäjän vallankumouksen yhteydes­sä
niin tarkotetaan sillä sitä, että
bolshevikipuolue lakkaisi olemasta
proletariaatin valiankumouksellinen
puolue (kuten Ranskan vallanku­mouksen
thermidori kautta jako-binien
puolue meni hajalle, osan
siitä petturitlisesti siirtyessä suur-porvarillisen
vastakumouksen puo­lelle).
Noskelaiset ovat tuon tuos
takin' uskotelleet, että bolshevikeis­ta,
on tullut porvarillisten talonpoi­kain,
jopa ihan porvariston puolue
työväkeä vastaan. Samaa ovat vat
kuttaneet eräät syndikalistit ja "va
semmistolaiset", jotka ovat niin vii­saita
neuvonkaan, miten Venäjän
vallankumousta olisi johdettava,
mutta eivät omissa maissaan kyke­ne
käymään minkäänlaista kunnol­lista
luokkataistelua.
Syytös thermidorista ei satu ol­lenkaan
Neuvostoliiton bolsheviki-puolueeseen.
Se on yhä edelleen
vallankumouksellisen ' proletariaatin
pöblue, joka johtaa vallankumous­ta
sekä Neuvostoliiton että koko
maailman proletariaatin etujen mu­kaisesti
— Kommunistien on syytä
tutustua Ranskan vallankumoukseen
ja sen opetuksiin Voidakseen parem­min
osottaa noskelaisten väitteiden
ja historian väärennysten todellinen
luonne. Noskelaisethan väittävät,
että jakobinit diktatuurillaan ja ter­rorillaan
turmelivat Ranskan val­lankumouksen,
kuten heidän selityk­sensä
mukaan bolshevikien vallan­käyttö
johtaa "taantumukseen", mi­kä
heidän mukaansa on jo alkanut­kin.
Marxin avulla voi jokainen
naulata heidän historianselityksensä
vastavallankumoukselliseksi. Ja Ve­näjän
vallankumous todistaa heidän
ennustelujensa täydellisen varari­kon.
Käytyämme vierailuilla työläisko­deissa
ja luotuamme silmäyksen työ­läiskotien
pikku kirjastoon, missä sel­lainen
ön, havaitsemme, että suurin
0501 kirjoista on porvarillisen kulttuu­rin
tuotteita. Etenkin kaunokirjalliset
tuotteet, jolta työläisnuoriso mielellään
lukee, ovat useinkin porvariston kir­jailijain
ja kustannusliikkeiden hal-pa-
aryoisinta xomua, äiteliä G. Mah-lerin
rakkausromaaneja, keinotekoises­ti
jännitettyjä salapoliisiromaaneja ja
mylta niihin verrattavia teoksia. Työ­läiskodin
pöydältä tapaamme hyvin
useassa tapauksessa suimuntailuke-mlsta
varten jonkun "kaunokirjalli­sen"
tekeleen, joiden kirjallinen ja
taiteellinen arvo on kaiken arvostelun
alapuolella, puhumattakaan siitä ru-tivanhoillisesta
pikarillisesta maa­ilmankatsomuksesta,
jota ne edusta­vat.
Kuvaavana piirteenä mainitta­koon
että porvarillinen intelligentti,
korkeammin sivistynyt älymystö ei
suvaitse näitä oman kulttuurinsa vl-heliäisimpiä
tuotteita lukea, vaan jät­tää
ne tarkoituksellisesti työtätekevän
väestön henkiseksi ooppiumiksl.
työlälsvaltion, Neuvostoliiton, ystäväk­si,
Edellämainitut nykjdsen aikamme
maailmankirjallisuuden parhaat nimet
ovat takeena siitä, etä työläisilläkin
on yerrättaiitt kiitollinen tilaisuus
sammuttaa henkistä nälkalki^^luke^
maila heidän teoksiaan. Lisä^sTtös-sä
yhteydessä emme, voi jättää inai-nitsematta
erästä vanhemman pol­ven
maailmankirjallisuuden suurta n i ­meä.
Ranskan v. 1848 vallankumouk­sen
veteraania Victor Hugoa. Hänen
teoksensa *'Kurjat". Jota valitettavas­ti
ei ole aivan kokonaan suomenkielel­lä
vielä julkaistu, on kaunokirjalli­suuden
ensimäislä merkkiteoksia, ja
mikä tärkeintä, on se että Victor Hugo
tässä pääteoksessaan tunnustautuu
sorrettujen kansanluokkien vilpittö­mäksi
ystäväksi, huolimatta siitä,
vaikka ei hän poliittiselta maallaman-katsomukseltaan
ollut mikään varei-nainen
sosialisti.
Ranskalaiselta satiirikblta. Anatole
Prancelta on Ilmestynyt suuri joukko
kaunokirjallisia teoksia, teoksia, joista
mainittakoon "thals", "Jumalat ja-noovat",
"Kuningatar Hanhenjalan
tä ristiriidoista, joita amerikalainen vallankumouksen jälkeen, liityttyään
Ei näin ollen ole mikään ihme, jos ravintola". Apotti Goignardin ajatuk-köyhälistön
suuret joukot, etenkin
laajan maaseudun työläisnuoriso, ovat
luokkatledottomia ja valistumattomia
Paljon puhutusta kansansivistyksen
harrastuksesta huoliinatta poi^aristo,
vallassaoleva luokka, pitää itsekkäil­le
luokkaeduilleen tarkoituksen mu­kaisena,
että työläisten valistumatto­mat
joukot nielevät kaiken sen hen­kisen
roskan, jota heidän kirjailijansa
ja kustantajansa tarjoavat.
Eihän ole työväestöllä omaa kau­nokirjallisuutta
ja omaa proletaarista
kultuurla!" väittävät monet vastusta­jamme.
Täytyy myöntää, että prole­taarinen
kirjallisuus on vielä vähäistä,
mutta sitäkiä on olemassa, jos vain
tahdomme vakavasti etsiä! On ole­massa
sosialistinen maailmankatso­muksen
omaavia kirjailijoita, puhu­mattakaan
eräistä maailmankirjalli-sia",
"Pikku Pietari", "EnkeUen kapi­na"
ja ennenkaikkes^ . "Pingviinien
saari", joka on verratonta ivaa ja ne­rokasta
arvostelua porvarillisen yhteis­kuntajärjestelmän
nurinkiuri^desta
Henri Barbusse on tunnettu kom­munisti,
kansainvälisen kirjailijaliiton
Clarten johtaja ja kuuluisa valkoisen
terrori • vastustaja» Häneltä on suo­menkielelle
ilmestyhyf tietääksemme
vain yksi teos "Tuli", joka kuvaa
maailmansodan aiheuttamia kärsi-
Oletko muSstanut tilaDkslsi?
suudeh mestareista, jotka ovat timte-neet
suurta lämpöä köyhäl. luokkatais­telua
ja sivlstysharrastuksia kohtaan.
Sosialistisen maailmankatsomuksen o-inaavista
kirjailijoista voimme ensikä­dessä
mainita suuren ranskalaisen sa­tiirikon
Anatole Francen ja Clarte-lUton
johtafan Henri Barbussen ja
Romain RoUandin, amerikalaiset Jack
London'in ja Upton Sinclairen, ve­näläiset
Maksim Gorki, Pjodor Glad-kov
ja Aleksei Tolstoi, saksalainen
Ernst Toller, tanskalainen Martin
Anderesn-Nexö, joista useimmat ovat
jo saavuttaneet kansainvälisen mai­neen.
Lisäksi viime tiedot kertovat,
että romanialainen kirjailija Panait
Istrati, joka on saantit kunnianimen
"Balkanin Gorki" on julkisesti siirr
tyn3?t porvarillisen maailman suureksi
mieliharmiksi proletariaatin > leiriin,
tunnustautuen maailman ensfiiiäisen
myksiä. Siinä on erinomaisia psygo-logisia
kuvauksia juoksuhaudoissa
taistelevien työläisten suunnattomasta
kurjuudesta kaikkinielevän miUtaris-min
uhrina.
Jack London meille useimmallekin
on varmasti tuttu nimi. Hän on mo­nien
reippaiden seikkailuromaanien
tekijä, mutta on samalla kirjoitellut
vakavia yhteiskunnallisia romaaneja.
Hänen teoksistaan on ennenkaikkea
mainittava "Rauta|;orko", Joka on ne­rokas
kuvaus kapitalistisen oUgarki-an
ja vallankumouksellisen proletari­aatin
välisestä valtataistelusta ja "Ka­dotuksen
kansa", jossa London ku­vaa
Englannin maailmanvallan pää­kaupungin,
Lontoon iSast Endin kur­jaliston
elämää. Jack London oli so­sialisti
ja erikoisesti hänen kunniak­seen
mainittakoon, että kun Ameri­kan
sosialistipuolue muuttui pikkupor­varilliseksi
reformipuolueeksi nykya­jan
sosialidemokratian malliin, nun
London erosi siitä sentähden, että se
oli menettänyt marxilaisen luokkatals-teluUianteensa.
Upton Sinclair on meidän päi-dem-me
kuuluisin amerikalainen työväen-kirjailija
Hänen romaaninsa ovat
melkein poikkeuksetta kuvauksia niis-dollarivalta
aiheuttaa. "Chic^o",
"Jimmie Higgins", "Kuningas Kivlhii-
U", ja "Urkkija", muista hänen teok­sistaan
mainitsemattakaan. Sinclair
on rohkeasti paljastanut amerikalais-ten
kapitalistien konnatöltä etenkin
kivihiilika^IvoksiUa ja siten osaltaä^
selventänyt työläisten luokkakäsitteltä.
Venäläisen kaunokirjallisuuden ny­kypäivien
mestari Maxim Gorki on
ille työläiselle tunnettu; Hänen
nsa "Pohjalla" ja "Nuoruuden
yliopiitot", ovat suomenkielellä huo­mattavimmat.
Parhaillaan Gorki kir­joittaa
suurteosta työväenvaltiosta;,.
Neuvostoliitosta, jota suurella jänni­tyksellä
odotetaan.
Pjodor Gladkov, jonka romaani
"Sedlentti", on nyt myöskin suomen­nettu,
on antanut aivan erikoislaatui­sen
lisän proletaariselle kirjallisuudel­le.
"Sementti" on voimsdias kuvaus
Neuvostoliitosta, sen sjmnystä ja suu­rista
taisteluista' ympärysvaltain
saartoa ja vastavallankumouksellista
juonittelua vastaan. Bolshevikeista,
Neuvostoliiton johtavista kansalaisis­ta
antaa Gladkov erinomaisen psyko­logisen
kuvan. Jokaisen työläisen on
luettava Gladkovln "Sementti", voi­dakseen
oikealla tavalla ymmärtää
Neuvostoliittoa ja sen elämää. Viime
päivinä on "Työväenjärjestöjen Tie­donantajan"
kustannuksella ilmesty­nyt
taas uuden venäläisen kirjailijan
Aleksei Tolstoin "Kuoleman säteen sa­laisuus"
iiiminen toimlntaromaani.
Saksalainen työväenkirjailija Ernst
Toller on kirjoittanut kuulu>rat näy­telmät
"Koneiden murskaajat" sekä
"Hinkeman". Tanskalainen Martin
Andersen-Nexöltä on suomenkielellä
ilmestynyt ainoastaan novellikokoelma
"Tyhjien paikkojen matkustajat". Tol­ler
ja Andersen-Nexö ovat kirjoitta-.
"Suomen Työmiehen" toimitukseen.
Hänen muistonsa Suomen työväenluo­kalle
on erikoisesti ääri tähden py­hä,
että hän uhrasi elämänsä aatteen­sa
puolesta valkoisen salamurhaajan
ampumana, toi^^ Rantamaan, pää­teokset
ovat /^Mart^ Harhama" ja
^TuUtikkuja iainaam^sa::^Äskettäin
alle_ memJyt Köm^aatra on vii­me
vuosieiTSacaBsraQsiokkaalla taval­la
uurtanutAjraat^suomalaiselle pro-letaarirunoudelle.
"Punaiset ja val­koiset"
ja "Äiti ja poika", ovat huo­mattava
perintö Kaatralta suomalai­selle
työväeriklrjallisuudelle.. V.
Proletaarinen kaimokirjäiiisuus iiio
pohjaa uudelle proletaariselle kiilt-tuurUle.
Etonkin työläisnuoriso tun­tee
suurta mielenkiintoa luokkamme
elämää kuvaavaa kaunokirjallisuutta
kohtaan. Meidän ei tairvitse välttä­mättä
vapaahetkiemme iloksi etsiä
porvarillista kaunokirjallisuutta, siUä
henkisen nälkäriune voi tyydyttää työ­väenluokan
maailmankatsomusta ku­vaava
kirjallisuuskin. On vain pyritr
tävä valitsemaan kultaa kuonan kes­keltä,
t.s. on valittava rajattomiin kas­vavasta
kaunokirjallisuuden paljou-nat
näillä seuduin ovat aiyan toisiksi
muuttuneet. Kitshkasiin on muodos­tunut
suuri, vilkas kaupunki uusine,
amerikkalaiseen malliin tehtyine asu-moineen.
Vuoden kuluessa on siitä
tullut täydellinen teollisuuskeskus,
jossa on sahalaitokset, puunjalostus­tehtaat,
purlstotun ja nestemäisen i l ­man
valmistustehtaat, väliaikaiset
sähkötehtaat, suuri tehtaan tapainen
keittiö, joka valmistaa ruuan .8,000
hengelle.
Dnjeprin'. rakennus on ikäänkuin
tasavalta tasavallassa kaikkine naine
laitoksineen, asutuksineen, jokilaivas-toineen,
teatterelneen. radioasemlneen,
klubineen j.n.e. AJuksl oli Dnjeprin
rakennuksilla ISiOÖo'työläistä. - Nyt
on 5,000 heistä siirtynyt Kaukaaslaan
rakentamaan siellä toisia sähköase­mia.
Näin tuhannet ja sadat tuhan­net
ahkerat ihmiskädet rakentavat
Neuvostoliittoa uudeksi maailmaksi.
Mu tta ei yksin ihmiskädet. Niiden l i ­säksi
on työssä jättiläi3koneet. nosto-kiirjet,.
jotka kohottavat kallionlohka^
reltä, -porakoneet,' joilla ] lävistetään
kalliot ja suuret pumput, jotka ime­vät
veden pois rakentajain .tieltä.
Kalkki koneet ovat uusinta amerik­kalaista
ja saksalaista mallia.
Kitshkasissa on alinomainen paiike
ikäänkuin sodassa, mutta se el ole —
niinkuin joitakin vuosia sitten — val­kokaartilaisten
tykkien jyskettä, vaan
se on-räjähtävlen kallioiden ryskettä,
ryskettä, jota. työläiset aikaansaavat
n.s. "vetelän ^Itoian" avulla kallioita
ampuessaan.
Vielä vähän padosta, joka sulkee
Dnjeprin koskien viilin voiman. Pato
tulee 37 metrin korkeaksi, nostaa sa­massa
suhteessa veden. pinnan ja
upottaa veden alle Dnjeprin suuret
kosket, jotka tuhansia vuosia ovat
häiriameet liikennettä joessa. Nyt teh­dään
padon, sivuitse kanava sulkul-neen.
Siitä pääsevät suuretkin laivat
padon yläpuolelle, jonne ne koskaan
ennen eivät ole päässeet. ,.
Näin täällä Dnjeprin suuren joen
desta vain sellaiset teokset, jotka suo- I varsilla tuntuu erikoisen voimakkaasti
* a t no.«vaa pro.etaarl.te .=ult.u«.: i - r a t e H ^ e n ' " " r a i ^ t y ö l " ^^
valtimon sykintä.
Taistelusta barhasinmtia ja Eiihin näden^sovit-televalla
kannalla olevia vastaan
(Jatkoa - edelliseen numeroon.)
Siellä (sosialidemokratian keskuu­dessa)
oli toinen puolueen luokkape-neet
kaimokirjallisia kuvauksia leh- rusta. Täällä (kommunisteilla) on
tiin, mjn. "Vapaudessakin" on niitä
tämän tästä julkaistu.
Suomalaisessa kaunokirjallisuudes­sa
ovat arvokkaimmat Aleksis Kiven
ja Mirma Canthih teokset. Aleksis
Kivi oh suomalaisen kaunokirjallisuu­den
varsinainen luoja ja voittamaton
mestari. Hänen pääteoksensa "Seitse­män
veljestä" ja "Nummisuutarit" o-vat
suomalaisen tomaanin. ja näsrtel-män
kulmakiviä. Työläinenkin mieli­hyvin
lukee niitä ja nauttU' Kiven
verrattomasta humoorista ja realisti­sesta
ihmissielun kuvauksesta. Minna
Canth näytelmillä^ "Työmiehen vai­mo",
"Köyhää kansaa" ja "Kovan on­nen
lapsia" arvostelee vallassaolevaa
luokkaa siitä vääryydestä j a som)sta
jota se osoittaa yhteiskunnan kovao­saisia
kohtaan. Siksi Minna Canthia
voidaan pitää työväen näytelmäkir­jallisuuden
mranuurtajana suomenkie­lellä.
Varsinaisia työväenkirjaiUjoita Suo­massa
ovat Konrad Lehtimäki, Irmari
itamala ja Kössi Kaatra, muita
pieneöipiä-Hbunokirjallisia kynälHjöita
mainitsematta. Konrad Lehtimäen
"Ylös Helvetistä" ja "Talstdija" ovat
tsröväei^feirjallisuutemme parhaita te<*-
sla. Irmari Rantamalasta tuli työ­väenluokan
kirjailija Venäjän suuren
tykkänään toinen puolueen perusta
Siellä (soslalldemqkratien keskuudes­sa)
oli kesknstaläisuus luonnollinen
ilmiö, koska eriiaisteii etujen liitto­puolue
ei voi tulla toimeen ilman
kustalaisla ja bolshevikit olivat vel­volliset
noudattamaan • hajoituslinjaa.
Täällä (kommunisteilla) on keskus-talaisuus
epäoleellinen sekä soveltu­maton
leniniläiseeh puoluekäsitteeseeDr
koska kommunistinen puolue on pro­letariaatin
yhteiiMnen jraqlue, mtttta
ei erilaisten luokkä-äiiiesten: liitto­puolue.
Ja koska meidän puolueem­me
hallitsevana voimana on maailman
työväenliikkeen enimmän. vasemmalla
oleva virtaus (leniniläiset), niin häjoi-tuspolitUkka
meidän puolueessamme
ei^ ole eikä voi olla tnfflfifin tavoin
oikeutettua )or>tp<'^^» nRknlfi^titiaTta
Ääni: — Onko mieQlä mahdollinen
puolueen hajaannus vaiko ei?
Stalin: — Kysymys ei''ole hajaan-tumlsmahdollisuudesta,
vaan siitä, että
hajottamispolitiikka meidän ' yhtenäi-sessä^
Sniläisesisä puolueessamme el
voi olla oikeutettu leninismin näkö­kannalta
Joka ei ymmärrä tätä pe­riaatteellista
eroavaisuutta, se asettuu
leninismiä vastaan ' ja eroaa leninis­mistä.
Kas tämän takia minä luulen, et
tä ainoastaan henkilöt, jotka ovat
menneet järjiltään ja menettäneet:
viimeisetkin marxilaisuuden 'jätteet,
voivat vakavasti väittää, että mei­dän
puolueemme politiikka, kahdella
rintamalla taistelun politiikka, olisi
keskustalaispolitiikkaa.
Lenin, kävi sdati taistelua kah­della
rintaoialla puolueessamme se­kä
"i^mmlstolölMa" että selvästi
menshevistisiä harhasiiuiitia vastaan.
Katsokaa Leninin kirjasta "Vasemmis­tolaisuus
lastentautiiia kommuhlsmls-sa",
katsokaamme puolueemme his­toriaa,
iriin te ymmärrette. että mei­dän
puolueemme on kasvanut Ja vah­vistunut
taistelussa- kumpaakin. harha-smmtaa
vastaan sekä oikeistolaista
^että ''vasenimistolaista''. Taistelut "ot-sovisteja"
Ja *Srasenunisto'' kommu­nisteja
vastaan yhdeltä: puolen ja toi­selta
puolen taistelu avoimesti oppor-
'amlstisia harhasuuntia vastaan ennen
Lokakuun -^vallankumousta, LokakttoB
vallankumouksen aikana Ja sen jäl­keen,
— kas sellaisten kehitysvaiheit­ten
kautta on puolueemme kulkenut.
Elaikki tuntevat LenininV sanat siitä,
että meidän on käytävä taistelua sekä
opportunismia vastaan että '^rasem-xnistölaisla'*
doktrinäärejä vastaan.
Mei*itseek5 tämä sitä, että Lenin
cfli keskustalainen, että hän harjoit­ti
: keskustalaispolitiittaa? On selvää,
että ei merkitse. :
iSi& ovat tässä tapauksessa mei­dän/^
dkestoteinen Ja "vasemmisto-