1926-08-11-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m sm. /5 v.i •'^fv: Siira 4 Keskiviikkona, elomi p;nä—Wc€L, Ang. 11,1926 VAPAUS ' C4»T>«"^aw BuomalaiseB työväestön ainoa äänenkannattaja, . ilmestyy Sudbnryssa, Ont., maanantaina, kestovukkona ia perjantaina. T o i m i t t a j a t : S, G. NEIL. , AEVO VAARA. VAPAUS (Liberty) . ^ , ^^^^ T^^^ only orgä» of Finnish Workers in CaMda. Pabr lished in Sudbory, Ont., every Monday, Wcdnesday and Priday. . . - Pegistered at tlie Post Office Department, Ottavra^ as second class matter. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. «4.00, puoU vk. |2.25, kolme kk. **'%iyBva]ltoahJ j a Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk, $3.00 j a kolme kk. $1.7S. Tilauksia, joitar ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: NaimaUmotukset $1.00, Icerta, ?2.00 kaksi kertaa. Avioliittocnmeno ilmotiikset 50c palstatunma. • NimenmuntosUmotukset^SOc kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3^ kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Knolemaniln/otukset $2.00 kerta, $&0c lisämaksu kiitoalauseelta tai mnistovärsyltä. - , _^ Halutaantiedot j a osoteamotakset 50c kerta> $1.00 kolme kertaa. . .. Tilapäisilmottajieh jä Omötusakenttuunen on, vaa-dittaessa, lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. General advertising rates 76c per col. inch. Mi-nimum charge for- single insertion 75c. The- Vapaus Is the best advertising medium ambng the Finnish Feople in Canada. Uaanantain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja periantafn Jghteen torstaina kello 12 päivällä. Vapaudeii konttori j a toimitus: Liberty Bldg Loxne St Puhelm 1038. Ptogtiosote; Bo» 69^ Sndbnry, Ont. Jos ett^ milloin taliansa saa vastausta ensimälBeen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. .T. V. KANNASTO.. Liikkeenhoitaja. Vahnistautiuninen sotaa varten ' Mikäli kaikkien kapitalististen valtain raivoisista sotavarusteluista voidaan päattaa, f on «sota sodan lopettamiseksi » vielä sotimatta. Genevessä päivätyssä eräässä uutisessa kertoo - CÄiicago Daily News-lehden kirjeenvaihtaja, muuan ^Julius B. Wood, ettei Ranska eikä Italia edes koetakaan peitellä sotaisia larkotus-periään. Mussolini odottaa aseistetun maantierosvon tavoin, valmiina hyökkäämään sitme, missä on 4iin toivoa verenvuodatuksen kairttai,'Ran8kana ra tällä kertaa jo niin paljo alusmaita koin se voi kuii« nolleett käsissään pitää, mutta mikä on voitettu ,n|i^- kan vdvulla, sitä*on myös miekan avulla turvattava.; ' Britannia' kuluttaa enemmän sotovanisteluifain kuin koskaan ennen. Samaten Japani ja Yhdysvallat. Puola valittaa jättiläismäisen sotakoneiston alla, joka pelottaa Puolan naapureita yhtämittaisestL Vähäinen Rumania pitää yllä armeija, jonka luku nou-, see 300^000. ' Kaikkia noita armeioita pidetään yllä tyoväenlpo-kan kustannuksella. Eikä niitä suinkaan pidetä yllä vain pelkkänä koristeena, vaan käyttöä varten. Niiden tehtävänä oh murskata kotimaassa puhkeavat kdtiiii&t ja puolustaa hallitsevan luokan' etuja toisilta saman-^ laisilta rosvoilijoilta. ; Neuvostotasavaltain liitoba,'*pidetään yllä sota-armeiaa sentähden, että se voi turvata työläisten ja talonpoikain vallankumoukäen kautta voittaipia oikeuksia. Yllämainittu Junius B. Wood asiallisesti huomauttaakin,; että punaista armeiaa voidaan pitää paremmin vaiistuslailoksena kuin sotakoneistona. Puna-sotilaat käyttävät enemmän aikaa luku- ja kirjotus-taidön oppimiseen kuin sotatekniikan. Mikä vastakohta kapitalististen maitten armeioille! Sodat eivät tule loppumaan niin kauan kuin kapitalismi on olemassa. Siksipä niitten, jotka vilpittö-mättomästi oltavat osaa sotavastaiseen toimintaan, sietäisi harkita enemmän sitä seikkaa, kuinka merkityk setöntä on heidän rauhanpropagandansa siihen saakka, kuraies nykyinen riistoon ja palkkaorj uuteen perustu va järjestelmä on kukistettu. Profintern 5-vuotias Muutama viikko sitten tuli kuluneeksi viisi vuolta . Profinlernin ensimäisen kongressin kooUaolosla. Se kokoontui Moskovassa 380 edustajan läsnäollessa. Kongressiin, olivat maailman eri maista saapuneet 41 vallankumouksellisen ami^ialillisen yhtymän edustajat, jolka edustivat 17 miljoonaa ammatillisesti järjeslynyt- (ä työläistä. Kongressi antoi koko maailman työläisille julistuksen, josSa kehotettiin kaikkia vielä Amsterdamin mukana kulkevia työläisiä heittämään pois työväenliikkeestä byrokraatit ja petturit, jotka johtavat ammatillista liikettä, sekä järjestöllisesti liittymään kansainväliseen vallankumouksellisten ammattiliittojen yhly-mään. /, Kongressin päälläjäisistunnossa tov. Rykov luki jul ki Leninin kirjeen, jossa sandttiin: «Ammattiliittojen jäsenien valtaaminen kommunismin aatteiden puolelle jatkuu vastustamattomasti kaikissa maissa, kaikkialla maailmassa. Se ei tapahdu oikein, käy epäsännöllises-li, epätasaisesti, kohdaten tuhansia vaikeuksia, mutta kuitenkin kulkee pidältämättömästi eteenpäin. Kan »ainvälinen ammattiliittojen kongressi jouduttaa tätä liikettä. Kommunismi voittaa alaa ammattiliittojen keskuudessa. Mitkään maailman voimat eivät voi estää kapitalismin tuhoa ja työväenluokan voittoa porvaristosta. » I Profinternin ensimäisen kongressin''työlle omistetussa kirjotutsessa kirj ottaa Profinternin toimeenpanevan toimiston varapuheenjohtaja tov. Nit seuraavaa: «Katsahtaessamme taaksepäin me tunnemme itsemme ylpeäksi kuljetusta tiestä. Me olemme lyöneet hajalle anaikosyndikalismin pidcin koko linjaa. Leniniläisen kommunismin^ periaatteet ja taktiikka ovat tulleet johtaviksi tekijöiksi kaikkien maiden vallankumo; nksellisten työläisten valtavalle enemmistölle. Meidän vallanknmoitkselliset vähomnistömme ovat vallanneet itselleen lujat asemat v kaikkien maiden ammatillisessa liildceessä.' Ybtenäisjrysliik^ joka on saanut kansainvälisen ilmauksensa englantilais-venäläisessä komiteassa, ei koskaan olisi voinut kasvaa nykyiseen voimaansa ilman Profinternin; puoluelaisten tarmokasta tyotäi Meidän valiankumoukselliset keskuksemme Euro-passa ovat huomattavasti lujittuneet. Läheisen ja kaukaisen Idän maissa me olemme* saavuttaneet verrattain merkittävää menestystä. Kuitenkin on edelleen edessämme suunnattomia tditaviä. Me olemme työstäneet pois näyttämöltä anarkosyndikalistit, me olemme syvästi järkyttän^ reformismia, mutta viimeksimainittu osottaa edelleenkin epäilemättä suurta vaikutusta rtyo^ läisjoukkoihin. Taistelu, ^ joka meidän tulee käydä reformistien, kanssa, tulee olemaan pitkä ja vaikea. Mutta me tulemme voittamaan reformismin.» , Ammatillisten järjestöjen kasvat-tava^ merkitys '•' 'Ammattiyhdistys on työväen luonnollinen järjesty-mismuoto, joka j^tuu välittömästi työväen yhteiskunnallisesta asemasta Vyovoima-nimisen tavaran myyjänä. Työläisten välitön hetken etu vaatii heitä toimimaan niin, että he saisivat parhaimmat ehdot tavaraansa myydessään. Taistelu työnantajassa niumiilHstunutta kiapitalistiluokkaa vastaan on ensimäinen vaistomainen luokkmaistelun muoto. Ammattiyhdistykset antavat työläisille ensimäisen luokkatietoisuuden sekä auttavat heitä ymmärtämään yhteiskuntaa ja sen oloja. Ammatilliseen järjestöön liittyminen ilmaisee heidän alkavan herätä luokkatietoisuuteen. iVfutta vasta ammatillisen taistelun kokemukset opettavat heitä tuntemaan riistäjiä, liikkeelle panevia voimia, kapitalismin olemusta''ja keskeytymättömän taistelun välttämättömyyttä. Täten saavutettu kapitalismin koko olemuksen ymmärtäminen on kuitenkin puutteellista. Se 'on kyllä perusteellista, mutta ei laajaa eikä yleistä. Silti taistelussa nähdään vaan kapitalisti tai heidän liittonsa eikä koko luokkaa. Poliittinen tietobuus auttaa näkemään asioita laajemmassa mittakaavassa. Ammattiyhdistysliildceen kasvattava merfcitys työ-, väenluokan voimalle on toisella alalla. Työläiset, jotka' luokkatoveriensa kanssa tahtovat muodostaa vahvan järjestyneen voiman, tekevät sen ammatillisiin järjestöihin liittymällä. Mutta enemmän kuin ; ulkonaisena järjestomuotona, on ammatillisella taistelulla merkitystä 'sille sisäisesti kehittäessään proletaarista kuria. Jokapäiväisten ammatillisten taistelujen käytäntö on harjotus, joka opettaa työläisiä syrjäyttämään välittömät' persoonalliset harrastuksensa yhteisedun tieltä, uhraamaan persoonalliset etunsa läoldcansa voiton hy-yäksi^, ^Jokainen Jujalla yhdessä pysymisellä voitettu, «jokainen yhteistunnon puutteessa menetetty; taistelu syn-nyttää hänen sieluunsa sitä. totuutta, että, jps jokainen seuraa omaa ahtoaan, menettävät kaildd, mutta jos jo: kainen alistuu kokonaisedun tahtoa seuraamaan, niin kaikki voittavat ja pääsevät eteenpäin. - ' Täten taistelussa saavutettu kokemus opettaa työläiset "taistelussa tottelemaan kuria. .Ihmiiset oppivat toimimaan itsenäisesti oman harkintansa mukaan, muuttuvat uusiksi ihmisiksi, uusine tottumu|csineen, ihmisiksi, joilla järjestynyt toiminta on käynyt luonnoksi, jotka tuntevat itäensä' yhtenäisesti tahtovan joukon osina lujasti sidotuiksi tovereihinsa. Näin kasvaneessa luonteessa on taistelevan palkkatyöväen voima. 'Sen kautta, että se aina esiintyy lujana, hajoamattomana joukkona, voi se toivoa voittavansa luokkavaltion järjestöt. Työväen kahdesta suuresta voimatekijältä, tiedosta ja jär-jestöstäi on ammatillista taistelua kiitettävä. Valtava siveellinen kasvatustyö, joka on tarpeen, jotta heikot työ-läiset- kehittyisivätjcapitalismin voittajiksi, on ammattiyhdistysten lyötä. Siinä on ammatillisten järjestöjen kasvattava merkitys työväenluokalle. ""Askeleet pelottavat" Niin sanoivat ennen roomalaiset. Amerikan lehtiä pelottavat tiedot — tämän maan saatavien kasvusta. «Times» kir-jottaa Amerikan lainoista. Viime puolena vuotena sijotettiin ulkomaille yli 432 miljoonaa. Niitä lainoja annettiin Europan valloille ja kunnille sekä teoliis^uslaitoksille. Enemmän Eteläamerikan maihin. — Ennen sotaa oli Amerikan, papereita europalaisten hallussa 2.4 biljoonaa. Sodan aikana Europa lähetti ne tänne sotatavarain maksuksi. Amerika pääsi veloistaan Europalle. Ja antoi Europalle velkaa. Tusinan vuoden kuluessakohosivat Amerikan antamat lainat 14 biljoonaan, lisäksi ne 2.4 biljoonaa, jotka Europa maksoi Amerikan velkapapereiden muodossa. Ja nyt kasvavat Amerikan saatavat yhden biljoonan joka vuosi! • «Useimmat ihmiset epäröivät ennustaa, mikä tästä on seurauksena», sanoo Times. 'Tämä on probleemi jollaista ei ole ollut maailmanhistoriassa, lausuu lehti. Ja niin on. Kun Amerika on saamassa 14 biljoonaa, ja se kasvaa joka vuosi biljoonan, niin pelottaa kysyä, mihin se johtaa. V Pelottaa ketä pelottaa.' Työväki ei saa pelätä katsoa totuutta silmiin. Ja se totuus on:' Tämä Amerikan saatavain kasvu merkitsee sitä, että Amerikan on yhä nopeammin edeltävä imperialistisen politiikan tiellä. Se joutuu yhä enemmäri sotkeutumaan niiden maiden sisäiseen politiikkaan, j«ilka ovat sille velkaa. Ja se joutuu väkistenkin sekaantumaan Europan y.m. maiden keskinäisiin suhteisiin. Sitä vaatii Wall-kad[un etu. Pikkuporvarilliset piirit pelkäävät tätä. Eräät teolli-suuskapitalistit eivät tahtoisi soikea Amerikaa Europan sotavyyhtiin. Mutta ei auta. Wall-katu ja sen hallitus kierläytyvät yhä lujemmin siihen. Se merkitsee lisää sotavarusteita ja sotakouluja. Ja se merkitsee ennen pitkää lisää hikeä ja verta. On katsottava silmiin totuutta: Joko sortua herrojen sodassa tai nousta taiste-luun imperialismia vastaan. —r U. K. (jiiiulan tjöväenpnolneen pernsmnnöt Koska meille on tehty useita Iqr-eymyksiä, jotka koskevat Canadan ^öväenpuolnetta ja sen rakennetta j a jotka näin vaaliaikana ovat varsin luonnollisia ja oikeutettuja, niin pidämme^ johdonmukaisena julkaista sanotun ..piiolneen perussäännöt. Niistä I^^saa parhaan kuvan sekä pnoXoeen periaatteellisesta että ; jär-jeetdllisestä puolesta. Näitten pe-russSSntöjen lisäksi on itseknllakin maakuntajäostolla omat toiminta-sääntSnsä; jotka eivät kuitenkaan saa oUa ristiriidassa näitten perussääntöjen kanssa. t Canadan, työväenpuolue, jolla on maakuntajaostoja Ontariossa, Nova Scotiassä,. Quebecissa, Saskatche. waniss8i ,'Britidi Colnmbiassa ja Manitobassa, perustettiin muodollisesti Winn!pe^sa elokuuUa 1921, jolloin- Canadan ammattijärjestö pit i vuosikonventsioniaan samassa kanpt^ngissa. Jokaisena seuraavana- vuotena on -työväenpuolueen vuosikonventsioni. pidetty samaan aikaan' ja '-samassa paikassa kuin ammattijärjestön vuosikonventsionL Työväenpuolueen perussäännöt ovat 'seuraavanlaiset: >4.>-NIML —^ Canadan työväenpuolue. ' i n. JÄSENYYS. — Työväenpuolue muodostuu . maakuntajaostoist^; jäsenyysehdot maakuntajaostoifain määriteltäköön itsekunkin maakun-tajaoston'' konventsionissa. m. — PUOLUEEN PÄÄMÄÄRÄ. — (a) Jäljestää ja ylläpitää työväen poliittista toimintaa sekä liittoparlamentissa että koko maassa ja huolehtia maakunta jaostojen .perustamisesta . Canadan jokaiseen maakuntaan. : - ,(b) I ^ k i ä Canadan mnmattijär-jestön s toimeenpanevan neuvoston j a muitten sänianlaisten järjestöjen kanssa joko poliittiseen tai muuhun semmoiseen yhteistoimintaan, joka cn sopusoinnussa puoMeen perus-. sääntöjencj& vakinaisten määräys, ten-, kanssa. (e) 3£ikali mahdollista, toteuttaa puoluekonventsionin hyväk^nniä pe-rii^ tteita. (d) Eheyttää sekä, henkisen että ruumiillisen. iyon tekijäin poliittisen yoiman siinä ymmärryksessä, että he saisivat itselleen työnisä täydet tuloB^^;*?ja yleensä edistäS kansan poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista vapauttamista. : (e) 01Ia;qyhteistoiminnassa toisten maittenr. työväen- ja sosialisti-järjestöjen s kanssa; avustaa kan» sainliiton jäljestämistä, jonka liiton tulee huolehtia maailman rauhan ja vapauden ylläpitämisestä, perustaa sopiva koneisto kansainvälisten riitain sovittamiseksi ja ratkaisemiseksi neuvottelujen ' Ja lainopillisten: toimenpiteitten avulla, ja huolehtip^ käytännöllisten kan. sainvälisten lakien säätämisestä. IV. PUOLUEOHJELMA. — Esipuhe. Päämääränämme on aikaansaada täydellisen muutoksen nykyiseen talous- j a yhteiskuntajärjestelmään. .Tässä suhteessa me tunnustamme solidaarisuutemme maailman kaikkein työläisten ; kanssa. Päämäärämme . saavuttamiseksi ja ki-peimpäin nykypäivän tarpeiden tyydyttämiseksi me suosittelemme seuraavaa ohjelmaa:' (1) Työttömyys. ,4 Työttömyyttä V L KANSALLINEN TOIMEENPANEVA. KOMITEA. — (ajj Kansalliseen 'toimeenpanevaan Komiteaan knnlun esimies, varaesimies jz. sihteerirahastonhoitaja, jotka valitaan vnosikonventsionissa, ja jokaisesta maakuntajaostdsta ykrf «dus." taja^ joka valitaan itsekunkin maa-kuntajaoston vnosikonventsionissa; tämä kansallinen toimeenpaneva; komitea • tulee, puoluekonventsionin konteollin ja ohjeiden alaisena, olemaan puolueen virallinen Tiallitus-koneisto. - (b); Kansallinen toimeenpaneva vkomitiea on vastuunalainen ' yleisen pnoluefyön johdosta ja tnlee sen huolehtia sutä, että puoluetta edus-määräisellä tavalla muodostettu järjestö. Sen tulee ls>tenttaa„ puolue-taa jokaisessa maakunnassa sääntö-konventsionin . päätökriä; ^ratkaista riitakysymykset perussääntöjen, varanaisten määräysten^ ja ohjeiden mukaan;' ratkaisusta voi adanomai-nen henkilö tai järjestö ^^edota sääntömääräiseen vuotuiseen puo., luekonventsioniin. - (c) Parlamentin jokaisen istuntokauden alussa tulee toimeenpanevan komitean pitää neuvottelun vastaan valtion vakautus teollisuuk. siefi' kustannnkseHa. • --^ (II) Kansanomistnsta ja kansanvaltaista kontrollia luonnonrikkauksiin ja yleisiin laitoksiin. y(lE[I) Vaaliuudistuksia —• (a) Suhteellista edustusta, (b) Ehdok^ kaitten nimiä vaalitakaukgen asemasta, (e) Äänestrspaikkainv lisäämistä. (IV) Vanhuudeneläkettä, ja terveys- ja työkyvyttOmyysvalnintusta. (V) Ei-valinnallisten lainsäädän-tölaitosten poistamista. (VI) Kansainvälistä, aseistariisn. mistä. (VII) - Suoraa lainl8adinta& —-' (a) . Aloteoikentta. (b) Yleisäänes-tyst& (c) Takaisinkutsnoikeuttal (Vni) WasKingtonin työkonferenssin- suosituksien laiksi saattamista, erikoisemmin 8-tuntisen työpäivän.: , . • (IX) Siirtolaislakiin - tehdyn mun-toksen, joka edellyttää Britannian alamaisten karkottamista, peruuttamista. (X) Välttämättömäin elintarpeiden verotuksen poistamista,. maa-arvojen verottamista ja luokkaetu-oikeuksiin ' johtavain veröstuslakien poistamista. (XI) . Pankkien kansallistuttamis. ta. ' (XII) Pääomaverotusta ' sotavfl-kain. alentamiseksL (a) Puoluekonventsionin velvoDi-suas on itsekunakin aikana säätää, minkä^isten lakiehdotustenl •— f i nanssiasioita tai hallitusuufistuksia koskevain — tulee^ saada puolueen yleisen kannatuksen, ja mitä työväenpuolueen: parlamenttiedustajain j a kansallisen toimeenpanevan komitean tulee — tilaisuuden*: sattuesr sa — edistää, edellyttäen ettei sanotunlaisia lakiehdotuksia . tulla py-syväisesti - liittämäätt- puolueen yleiseen ohjelmaan, elleivät ne ole konventsionissa tulleet hyväksytyiksi vähintäin kahden kolmasosan äänten enemmistöllä..:". .,. . :• (h) Ennen 'JokaistauTrleisyaalia tulee kansallisen toimeenpanevan komitean ja -puolueen parlamentti, edustajain määritellä ne vaalikysymykset, joista heidän käsityksensä mukaan tulisi laittaa puolueen vaa-. liohjelma;. vaaliohjelman tulee toi-; meenpanevan komitean julkaista kaikkia' semmoisia:;.vaalipiirejä• varten, joessa on työväenehdokkaita. « (c) Puolueen jokaisen parlamenttiedustajan tulee pitää oppaanaan man perusteella määrännyt kysy-puolueen ' parlamenttied)istajain<^ y h . ' myksessäolevia vaaleja varten. Jos teisten kokouksien päätöksiä, ail-1 ehdokkaat tulevat valituiksi, tulee mälläpitäen puoluekonventsionin: j a heidän voimassaolevia^ parlamentaa-yleisen pi:^olueohjelman toteuttamis- risia vastuuvelvollisuuksia toteutta-ta. j essa toimia sopusoinnussa puolueen V- PUOLUEKONVENTSIONI. — perussääntöjen ja vakinaisten mää- (1) Puolueen toimintaa johtaa puo- räysten kanssa; luekonventsioni, j(|nka itse on olta- VIIL LIITTOVERO. Työväen- "va sopusoinnussa puolueen perus- puolueen maakuntajaostojen tulee sääntöjen ja vakinaisten määräys^ maksaa puolueen yleiseen rahastoon No. 93-. ift2fi käii knin' tarve • vaatii " ^ : ^ ; ^ ^ ä i o i n : : ' : ; h 3^ ventsionin^ on,. ratkaistakseen jo^ ma.onta kokoontua lyhyen ilmotti^ sihteerien heti* tiedon saatuaan tyä fiemmoisiin toimenpiteisiin, että j a o ^ talee olemaan sääntömääräi. sesti edustettuna, y ---r ; ( r i l ) taoinekonventsionin }okail sen semmoisen istunnon, joig >,» kufeattö "keolle vähemmän knih kymmenen päivän iLtnotnsajalla, tbi lee ehdpttom^ käsitellä vain nii. t ä k y ^ y k s i ä , joita ei voida sfirtää .^onnemmaksi puolueen etuja lotji. kaarnatta.' : (IV) Edustajiksi kelpaavain het. kaSitten tulee olla jäsenveroa niak. savia todellisia jäseniä. n. TYÖJÄRJESTYS. — (1) Vno. aikonventsionme aiotuista paätög. (Bä^ k ^ s t ä tulee tiedottaa paolu^ ähteerin toimistoon viimeistään bej. nakuun 1 päivään mennessä, että :n€! voidaan dsällyttää ens-inäigeeD työjärjestykseen, j < ^ liittojaostoia Tmrteii julkaistaan heti. (H) Niistä muutosehdotnksista, joita tehdään ensimaiseen työjäq^es-tykseen; sisällytettyjä päätöseatyt siä vastaan; tulee tiedottaa paohe-sihteeirille viimeistään kynanenea päivää ennen köriventsionin alk». miista,. e t t ä ne voidaan sisijljttää yuonkonventsionin lopulliseen työ^ puolueen p a r l a m e n t t i e d u s t a j a i n ^ ^ ' f ! ^ ? ^ , ® " - ., kanssa; j a myös miUoin levään toi- , (IH) Vuosikonventaonissa toimeenpaneva komitea tai . puolueen , ^ Wtelemaan muita kuin työ. alnavflt sem-l^*'"*^*^*'^?^^" d l l ä edellylyksellä, että väJrintäin kaksi !kb^ konventsioirin äänimäärästä sitä vaatii. :IIL;/ÄÄNESTYS. — PaoluÄon^ • ventsionissa ratkaistaan päätökset ;äänten enemmistöllä, äänestyspe-rustana~ ollen: edustaja ja .ääni; poikkeuksena tähän ovat tapaukset, jotka perussäännöissä toisin jnää* ritellään. IV. KANSALLINEN TOIMEEN. PANEVA KOMITEA. — (l) Kan-säilinen toimeenpaneva komirtea va' Iitaan Vnosikonventsionissa; ehdot käiksi kelpioavat vain vaosikonvent-sioniih' valitut edustajat y (H) Vuosikonventsionille tulee kansii^isen' /.toimeenpanevan kooiite. an e s i t ^ ä ' toiminta-ajaltaan rapor. tin puolueen coiininnasta ja edk-j tyksestä ynnä tilintarkastajain hyväksymän tiliiertomuksen. (III) Asianomaiselta henkilölti täytyy ^ hankkia suostumuksen, ennenkuin häntä voidaan nimittää toki meenpanevan komitean jäsenehdok-j käaksi. . (IV) Näihin perrussääntöihin Yoi-^ däari'tehdä muutoksia vain puolo-;] een vnosikonventsionissa. Canadan työväenpuolueen toinit- J sijat ovat: esimies Jack MacDo-näid,. 95 King St, East, Toronto; sihteerirahastonhoitaja James Simd son. Labour Temple, ChoKh St,j Toronto. parlamenttiedustajat haluavat semmoisen (kokouksen' pitämistä, neuvo-; tellakseen puoluetyötä ja -edistystä ioskevista asioista tai yleisen pu.o. lueohjelman toteuttamista koskevista jrrityksistä. V I L PARLAMENTTIEDUSTAJ A IN EHDOKKUUS. — (a) Kansallisen toimeenpanevan komitean tulee ollayhteistomilnnassa maa. kuntajaostojen ' kanssa jokaisessa vaalipiirissä, joissa aiotaan asettaa '^öväenehdokas parlamentin yleista! täytevaaleja varten. ' Ennenkuin minkään vaalipiirin.^ parlamenttiehdokasta voidaan pitää työväenpuolueen ehdokkaana, tulee hänen saada .ehdokkuudelleen kan- 'sallisen toimeenpanevan. • komitean kannatuksen.' ; (b) Kansatiisen toimeenpanevan komitean ehdokkaitten tulee esiintyä yaälipiirissään ainoastaan "työ-väenebdokkaan" nimellä. Kaikissa yl&isvaaleissa tulee ehdokkaitten vaalip;iheissaan V j a —taisteluissaan antaa -etutilan niille yaaliky^imyk- 'sille, jotka kansallinen toimeenpaneva komitea on yleisen puolueohjel. t^n kanssa. Puoluekonventsioni on pidettävä säännöllisesti kerran vuodessa, j a lisäksi milloin kansallinen toimeenpaneva komitea sen kokoon kutsuu. yhden prosentin kaikkien täysin-maksaneitten: jäsentensä jäsenveros-ta. • ^ LAKINAISIA MÄÄRÄYKSIÄ. — 1; Vuosikonventsioni. — (1) Kan- ( i l l ) \ Puoluekonventsionin edus- ! sallisen toimeenpanevan komitean tusperusteena on: lupakirjansa pe-! tulee- kutsua vuosikonventsiomn rusteella' voi jokainen niiaakunta- koolle samaan aikaan ja paikkaan, jaosto lähettää yhden edustajan, ja milloin ja missJrCanadan ammatti-yhden lisäedastajan jokaiselta täyr järjestö pitää vuosikonventsioniaan; sinmaksaneelta 500 jäseneltä tai puoluekonventsionin muita istuntoja sen enemmistöosalta. pidettäköön itsekunakin aikana siL E N I N IX Vall«nkamoasniIes —- valtiomies Nyt oli opettaja, alkutaistelujej opastaja, armeijan luoja ja kapinan johtaja voittoisan joukkonsa pää-miehenä vallassa. Ensimäinen marxilainen hallituksen päämies. Ensi tehtävänä oli sen vallan lujittami. nen. Hallitul^en suhteen oli alussa vaikeuksia. Omat toveritkin epäröi* vät, tuli hajaannuskin, kun muuta* mat kansankomisaarit erosivat. Ei-vät hyväksyneet porvarilehtien lakkauttamista (asiallisesti ilmestyi Venäjällä porvarillisia lehtiä vielä kesällä 1918). HalUtusliittoI*isina olivat vasen-eserrät, joiden poliittinen kypsymättömyys pyrkii haittaamaan. Ne erosivat Brestin rauhan johdosta. Ja sitten saatiin hallitus vakavaksi ja — mitä henki-lömuutoksia siinä >väliin tapahtuikin on se kumminkin maailman varmin hallitus nykyisin. Neuvostokoneistoa ryhdyttiin luo. maan. Se oli valtava työ, sillä työläiset olivat tottumattomat hallinnollisiin tehtäviin. Täytyi oppia kokemuksen kautta ja maksaa oppirahat. . Lenin' oli yksityiskohtaisen tarkka t ä s ^ hallintokoneiston rakentamistyössä. Alituiseen neuvotteli hän tovereitten /^kanssa, jotka, olivat vastuunalaisissa tehtävissä. Kaikki kertovat kuinka ihmeellisesti hän auttoi heitä. Ei niin koin hän olisi dikteeraillut mitä heidän piti tehdä — kyllä hän sitäkin osasi ja käy1(ti kansalaissodan jännittävinä hetkinä —r mutta hän auttoi jokaista itse, etsimään ratkaisua. Siinä tuli hänen kyselytaitonsa hedelm^- liseksi. Moni asia oli sen erikois-hoitajalle epäselvä ja sotkuinen, mutta kun hän esitti asian Leninäle j a tämgn kanssa neuvotteli, se lähtikin selviämään. Jopa kertoo jo. ku, että. kun kauan aikaa turhaan yritettyään ratkaista jotain puhnaa lähti Leninin t luo, -selkenikin asia jo tämän eteisessä. Oli opittu asettamaan kysymykset Leninin tavalla, j a niin löytyi oikea ratkaisu. . Tärkeä laitos, joka aivan ensi päivinä asetettiin, oli erikoiskomitca taistelua varten vastakumousta ja sabotaasia vastaan. Armeijan ja virastojen henkilökunta, joka jäi toimeen, oli usein saamaton ja haluton tekemään oikein työtä. Tarvittiin tarkkaa valvontaa ja syyllisten nopeaa rankaisemista. Asetettiin laitos, joka muodollisuuksista vapaana saattoi nopeasti päättää ja toimia. Tämä kuuluis»^ "Tshka" joutui vastakumoukselli^n "sosialistien" erikoisen hyökkäilyn esineeksi. Niiden ja pörrarien lehdet, levittivät siitä juttuja, j a uskottelivat, että se on ollut jonkinlainen "valtio valtiossa", kaakkien muiden laitosten yläpuolella. Ei ole totta., Tshekaan asetettiin kaikkein Inotettavimmat toverit, j a toimi se aina puoluejohdon .yälittömän valvonnan alaisena. Mitä vtahansa epäkohtia siinä onkaan saattanut ajoittain ilmetä >— tehtävä on ylenmäärin jännittävä, joten joidenkin : hermot murtuivat —^puolue on aina j^itänyt siinä yllä erikoisen tiukkaa kuria. Ja useassa yhteydessä ylisti Lenin sen työtä. Mutta maata ei hallita vain hyvällä koneistolla. Tarvitaan - myös oikeaa politiäkaa. Leninin hidli-tuksen ensi tehtäviä oli lähettää •kaikkialle sotaa käyville kansoille rauhankehotus. Imperialistit eivät siihen tietenkään saostuneet, mutta kansat näkivät että joku on otta^ nut vakavan alotteen miljoonateu-rastaksen lopettamiseksi. Neuvosto- Venäjä on siitä asti ollut maailman rauhan voimakkain tuki ja monet porvarishallitustenkin rauhan hävit-telyt ovat johtuneet sen epäsuorasta vaikutuksesta. Toinen tärkeä teko oli maaky-symyksen ratkaisu. Lenin W kirr jassaan "Sosiaalineij. vallankumous Ja luopio Kautsky" selittänyt, kuinka juuri maakysymyksen ratkaisu osottaa, ettei t bolshevikkien politiikka ole blanquilaisuutta eikä. seikkailua, vaan kansan valtavan enemmistöii^tahdon täyttämistä.: EW errät kirkuivat, että bolshevikit ovat varastaneet :. heidän ohjelmansa. Heille vastattiin: Olitte vallassa yli puolen vuotta, ettekä panj^eet ohjdinaanne täytäntöön; miksi me-teloitte kun, sen joku toinen toteut- ,taa?/':; —• Mutta, kysyy joku, miksi bolshevikit sitten ottivat eserräin oh- ' ^ maan jelman eikä'' omaansa? Vastauksen asteelta rakentama*"» HÖVÄEN URH mj KILPAILUKUTSU Täten kutsumme kaikkia C. M T. U.-liittoon kuuluvia seuroja M sentensä kautta osaaottamaan »ö^j ja kenttäurheilukilpailuihin, im järjestämme asianomaisella lanuj elok. 15 p:nä, alkaen kello ll^i a.p. "Crystal Beach"-nimisellä ps-j on Lenin antanut monessa # dessä. Eserräin ohjelma oli, lonpoikain oma ohjelma. Se maan kansallistuttaminen — se oli bolshevikeillekin, 3Iutta koinen talonpoikain vaatimus "maan tasainen käyttö", se maata annettiin ruokakuntain kilöluvun perusteella. V. • 1922 väksyttiin uusi maalaki, jossa^ vute«!ujen kokemusten per"^' säädetään, kuinka maata saa tuunsa yksityinen talonpoikaisp ja kuinka sitä annetaan yhteia nallisesti viljeltäväksi. Oikea tautuminen talonpoikiin onton ko Venäjän vallankumoufoeB J keinen kysymys. Kun alw3 - J talonpojat valtasivat haltuansa, vostot ja asettivat ne kylaKojii töä ja neuvostovaltaa vastaai^^ teftiin köyhäin komiteat maan viimemainituiden etnja.^ vella 1919 piti Lenin puolnei»» sessa kuuluisan puheensa lonpojasta joka vallankui»oa kautta oli tullut maaseudun seksi tekijäksi. Talonpoikain säädettiin uusi talouspobtni^ niihin suhtautuminen k? dn Venäjän kommuniftinen käynyt useimmat r>iio\nP''^^J sa.^Tulos - n e u - - : ^ ^^ minen ja menestys - " ^ " ^ «^ sen poKittinen kannanoHo on oikea. Entä sosialismin^ t o ^ . nen. Eikö se ollut h a l h ^^ littömänä tehtävänä? oli jo Kerenskin e t t ä ensin on «tkaista^^^ J symys, sitten voidaan ra^.:i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 11, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-08-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260811 |
Description
Title | 1926-08-11-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | m sm. /5 v.i •'^fv: Siira 4 Keskiviikkona, elomi p;nä—Wc€L, Ang. 11,1926 VAPAUS ' C4»T>«"^aw BuomalaiseB työväestön ainoa äänenkannattaja, . ilmestyy Sudbnryssa, Ont., maanantaina, kestovukkona ia perjantaina. T o i m i t t a j a t : S, G. NEIL. , AEVO VAARA. VAPAUS (Liberty) . ^ , ^^^^ T^^^ only orgä» of Finnish Workers in CaMda. Pabr lished in Sudbory, Ont., every Monday, Wcdnesday and Priday. . . - Pegistered at tlie Post Office Department, Ottavra^ as second class matter. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. «4.00, puoU vk. |2.25, kolme kk. **'%iyBva]ltoahJ j a Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk, $3.00 j a kolme kk. $1.7S. Tilauksia, joitar ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: NaimaUmotukset $1.00, Icerta, ?2.00 kaksi kertaa. Avioliittocnmeno ilmotiikset 50c palstatunma. • NimenmuntosUmotukset^SOc kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3^ kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Knolemaniln/otukset $2.00 kerta, $&0c lisämaksu kiitoalauseelta tai mnistovärsyltä. - , _^ Halutaantiedot j a osoteamotakset 50c kerta> $1.00 kolme kertaa. . .. Tilapäisilmottajieh jä Omötusakenttuunen on, vaa-dittaessa, lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. General advertising rates 76c per col. inch. Mi-nimum charge for- single insertion 75c. The- Vapaus Is the best advertising medium ambng the Finnish Feople in Canada. Uaanantain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja periantafn Jghteen torstaina kello 12 päivällä. Vapaudeii konttori j a toimitus: Liberty Bldg Loxne St Puhelm 1038. Ptogtiosote; Bo» 69^ Sndbnry, Ont. Jos ett^ milloin taliansa saa vastausta ensimälBeen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. .T. V. KANNASTO.. Liikkeenhoitaja. Vahnistautiuninen sotaa varten ' Mikäli kaikkien kapitalististen valtain raivoisista sotavarusteluista voidaan päattaa, f on «sota sodan lopettamiseksi » vielä sotimatta. Genevessä päivätyssä eräässä uutisessa kertoo - CÄiicago Daily News-lehden kirjeenvaihtaja, muuan ^Julius B. Wood, ettei Ranska eikä Italia edes koetakaan peitellä sotaisia larkotus-periään. Mussolini odottaa aseistetun maantierosvon tavoin, valmiina hyökkäämään sitme, missä on 4iin toivoa verenvuodatuksen kairttai,'Ran8kana ra tällä kertaa jo niin paljo alusmaita koin se voi kuii« nolleett käsissään pitää, mutta mikä on voitettu ,n|i^- kan vdvulla, sitä*on myös miekan avulla turvattava.; ' Britannia' kuluttaa enemmän sotovanisteluifain kuin koskaan ennen. Samaten Japani ja Yhdysvallat. Puola valittaa jättiläismäisen sotakoneiston alla, joka pelottaa Puolan naapureita yhtämittaisestL Vähäinen Rumania pitää yllä armeija, jonka luku nou-, see 300^000. ' Kaikkia noita armeioita pidetään yllä tyoväenlpo-kan kustannuksella. Eikä niitä suinkaan pidetä yllä vain pelkkänä koristeena, vaan käyttöä varten. Niiden tehtävänä oh murskata kotimaassa puhkeavat kdtiiii&t ja puolustaa hallitsevan luokan' etuja toisilta saman-^ laisilta rosvoilijoilta. ; Neuvostotasavaltain liitoba,'*pidetään yllä sota-armeiaa sentähden, että se voi turvata työläisten ja talonpoikain vallankumoukäen kautta voittaipia oikeuksia. Yllämainittu Junius B. Wood asiallisesti huomauttaakin,; että punaista armeiaa voidaan pitää paremmin vaiistuslailoksena kuin sotakoneistona. Puna-sotilaat käyttävät enemmän aikaa luku- ja kirjotus-taidön oppimiseen kuin sotatekniikan. Mikä vastakohta kapitalististen maitten armeioille! Sodat eivät tule loppumaan niin kauan kuin kapitalismi on olemassa. Siksipä niitten, jotka vilpittö-mättomästi oltavat osaa sotavastaiseen toimintaan, sietäisi harkita enemmän sitä seikkaa, kuinka merkityk setöntä on heidän rauhanpropagandansa siihen saakka, kuraies nykyinen riistoon ja palkkaorj uuteen perustu va järjestelmä on kukistettu. Profintern 5-vuotias Muutama viikko sitten tuli kuluneeksi viisi vuolta . Profinlernin ensimäisen kongressin kooUaolosla. Se kokoontui Moskovassa 380 edustajan läsnäollessa. Kongressiin, olivat maailman eri maista saapuneet 41 vallankumouksellisen ami^ialillisen yhtymän edustajat, jolka edustivat 17 miljoonaa ammatillisesti järjeslynyt- (ä työläistä. Kongressi antoi koko maailman työläisille julistuksen, josSa kehotettiin kaikkia vielä Amsterdamin mukana kulkevia työläisiä heittämään pois työväenliikkeestä byrokraatit ja petturit, jotka johtavat ammatillista liikettä, sekä järjestöllisesti liittymään kansainväliseen vallankumouksellisten ammattiliittojen yhly-mään. /, Kongressin päälläjäisistunnossa tov. Rykov luki jul ki Leninin kirjeen, jossa sandttiin: «Ammattiliittojen jäsenien valtaaminen kommunismin aatteiden puolelle jatkuu vastustamattomasti kaikissa maissa, kaikkialla maailmassa. Se ei tapahdu oikein, käy epäsännöllises-li, epätasaisesti, kohdaten tuhansia vaikeuksia, mutta kuitenkin kulkee pidältämättömästi eteenpäin. Kan »ainvälinen ammattiliittojen kongressi jouduttaa tätä liikettä. Kommunismi voittaa alaa ammattiliittojen keskuudessa. Mitkään maailman voimat eivät voi estää kapitalismin tuhoa ja työväenluokan voittoa porvaristosta. » I Profinternin ensimäisen kongressin''työlle omistetussa kirjotutsessa kirj ottaa Profinternin toimeenpanevan toimiston varapuheenjohtaja tov. Nit seuraavaa: «Katsahtaessamme taaksepäin me tunnemme itsemme ylpeäksi kuljetusta tiestä. Me olemme lyöneet hajalle anaikosyndikalismin pidcin koko linjaa. Leniniläisen kommunismin^ periaatteet ja taktiikka ovat tulleet johtaviksi tekijöiksi kaikkien maiden vallankumo; nksellisten työläisten valtavalle enemmistölle. Meidän vallanknmoitkselliset vähomnistömme ovat vallanneet itselleen lujat asemat v kaikkien maiden ammatillisessa liildceessä.' Ybtenäisjrysliik^ joka on saanut kansainvälisen ilmauksensa englantilais-venäläisessä komiteassa, ei koskaan olisi voinut kasvaa nykyiseen voimaansa ilman Profinternin; puoluelaisten tarmokasta tyotäi Meidän valiankumoukselliset keskuksemme Euro-passa ovat huomattavasti lujittuneet. Läheisen ja kaukaisen Idän maissa me olemme* saavuttaneet verrattain merkittävää menestystä. Kuitenkin on edelleen edessämme suunnattomia tditaviä. Me olemme työstäneet pois näyttämöltä anarkosyndikalistit, me olemme syvästi järkyttän^ reformismia, mutta viimeksimainittu osottaa edelleenkin epäilemättä suurta vaikutusta rtyo^ läisjoukkoihin. Taistelu, ^ joka meidän tulee käydä reformistien, kanssa, tulee olemaan pitkä ja vaikea. Mutta me tulemme voittamaan reformismin.» , Ammatillisten järjestöjen kasvat-tava^ merkitys '•' 'Ammattiyhdistys on työväen luonnollinen järjesty-mismuoto, joka j^tuu välittömästi työväen yhteiskunnallisesta asemasta Vyovoima-nimisen tavaran myyjänä. Työläisten välitön hetken etu vaatii heitä toimimaan niin, että he saisivat parhaimmat ehdot tavaraansa myydessään. Taistelu työnantajassa niumiilHstunutta kiapitalistiluokkaa vastaan on ensimäinen vaistomainen luokkmaistelun muoto. Ammattiyhdistykset antavat työläisille ensimäisen luokkatietoisuuden sekä auttavat heitä ymmärtämään yhteiskuntaa ja sen oloja. Ammatilliseen järjestöön liittyminen ilmaisee heidän alkavan herätä luokkatietoisuuteen. iVfutta vasta ammatillisen taistelun kokemukset opettavat heitä tuntemaan riistäjiä, liikkeelle panevia voimia, kapitalismin olemusta''ja keskeytymättömän taistelun välttämättömyyttä. Täten saavutettu kapitalismin koko olemuksen ymmärtäminen on kuitenkin puutteellista. Se 'on kyllä perusteellista, mutta ei laajaa eikä yleistä. Silti taistelussa nähdään vaan kapitalisti tai heidän liittonsa eikä koko luokkaa. Poliittinen tietobuus auttaa näkemään asioita laajemmassa mittakaavassa. Ammattiyhdistysliildceen kasvattava merfcitys työ-, väenluokan voimalle on toisella alalla. Työläiset, jotka' luokkatoveriensa kanssa tahtovat muodostaa vahvan järjestyneen voiman, tekevät sen ammatillisiin järjestöihin liittymällä. Mutta enemmän kuin ; ulkonaisena järjestomuotona, on ammatillisella taistelulla merkitystä 'sille sisäisesti kehittäessään proletaarista kuria. Jokapäiväisten ammatillisten taistelujen käytäntö on harjotus, joka opettaa työläisiä syrjäyttämään välittömät' persoonalliset harrastuksensa yhteisedun tieltä, uhraamaan persoonalliset etunsa läoldcansa voiton hy-yäksi^, ^Jokainen Jujalla yhdessä pysymisellä voitettu, «jokainen yhteistunnon puutteessa menetetty; taistelu syn-nyttää hänen sieluunsa sitä. totuutta, että, jps jokainen seuraa omaa ahtoaan, menettävät kaildd, mutta jos jo: kainen alistuu kokonaisedun tahtoa seuraamaan, niin kaikki voittavat ja pääsevät eteenpäin. - ' Täten taistelussa saavutettu kokemus opettaa työläiset "taistelussa tottelemaan kuria. .Ihmiiset oppivat toimimaan itsenäisesti oman harkintansa mukaan, muuttuvat uusiksi ihmisiksi, uusine tottumu|csineen, ihmisiksi, joilla järjestynyt toiminta on käynyt luonnoksi, jotka tuntevat itäensä' yhtenäisesti tahtovan joukon osina lujasti sidotuiksi tovereihinsa. Näin kasvaneessa luonteessa on taistelevan palkkatyöväen voima. 'Sen kautta, että se aina esiintyy lujana, hajoamattomana joukkona, voi se toivoa voittavansa luokkavaltion järjestöt. Työväen kahdesta suuresta voimatekijältä, tiedosta ja jär-jestöstäi on ammatillista taistelua kiitettävä. Valtava siveellinen kasvatustyö, joka on tarpeen, jotta heikot työ-läiset- kehittyisivätjcapitalismin voittajiksi, on ammattiyhdistysten lyötä. Siinä on ammatillisten järjestöjen kasvattava merkitys työväenluokalle. ""Askeleet pelottavat" Niin sanoivat ennen roomalaiset. Amerikan lehtiä pelottavat tiedot — tämän maan saatavien kasvusta. «Times» kir-jottaa Amerikan lainoista. Viime puolena vuotena sijotettiin ulkomaille yli 432 miljoonaa. Niitä lainoja annettiin Europan valloille ja kunnille sekä teoliis^uslaitoksille. Enemmän Eteläamerikan maihin. — Ennen sotaa oli Amerikan, papereita europalaisten hallussa 2.4 biljoonaa. Sodan aikana Europa lähetti ne tänne sotatavarain maksuksi. Amerika pääsi veloistaan Europalle. Ja antoi Europalle velkaa. Tusinan vuoden kuluessakohosivat Amerikan antamat lainat 14 biljoonaan, lisäksi ne 2.4 biljoonaa, jotka Europa maksoi Amerikan velkapapereiden muodossa. Ja nyt kasvavat Amerikan saatavat yhden biljoonan joka vuosi! • «Useimmat ihmiset epäröivät ennustaa, mikä tästä on seurauksena», sanoo Times. 'Tämä on probleemi jollaista ei ole ollut maailmanhistoriassa, lausuu lehti. Ja niin on. Kun Amerika on saamassa 14 biljoonaa, ja se kasvaa joka vuosi biljoonan, niin pelottaa kysyä, mihin se johtaa. V Pelottaa ketä pelottaa.' Työväki ei saa pelätä katsoa totuutta silmiin. Ja se totuus on:' Tämä Amerikan saatavain kasvu merkitsee sitä, että Amerikan on yhä nopeammin edeltävä imperialistisen politiikan tiellä. Se joutuu yhä enemmäri sotkeutumaan niiden maiden sisäiseen politiikkaan, j«ilka ovat sille velkaa. Ja se joutuu väkistenkin sekaantumaan Europan y.m. maiden keskinäisiin suhteisiin. Sitä vaatii Wall-kad[un etu. Pikkuporvarilliset piirit pelkäävät tätä. Eräät teolli-suuskapitalistit eivät tahtoisi soikea Amerikaa Europan sotavyyhtiin. Mutta ei auta. Wall-katu ja sen hallitus kierläytyvät yhä lujemmin siihen. Se merkitsee lisää sotavarusteita ja sotakouluja. Ja se merkitsee ennen pitkää lisää hikeä ja verta. On katsottava silmiin totuutta: Joko sortua herrojen sodassa tai nousta taiste-luun imperialismia vastaan. —r U. K. (jiiiulan tjöväenpnolneen pernsmnnöt Koska meille on tehty useita Iqr-eymyksiä, jotka koskevat Canadan ^öväenpuolnetta ja sen rakennetta j a jotka näin vaaliaikana ovat varsin luonnollisia ja oikeutettuja, niin pidämme^ johdonmukaisena julkaista sanotun ..piiolneen perussäännöt. Niistä I^^saa parhaan kuvan sekä pnoXoeen periaatteellisesta että ; jär-jeetdllisestä puolesta. Näitten pe-russSSntöjen lisäksi on itseknllakin maakuntajäostolla omat toiminta-sääntSnsä; jotka eivät kuitenkaan saa oUa ristiriidassa näitten perussääntöjen kanssa. t Canadan, työväenpuolue, jolla on maakuntajaostoja Ontariossa, Nova Scotiassä,. Quebecissa, Saskatche. waniss8i ,'Britidi Colnmbiassa ja Manitobassa, perustettiin muodollisesti Winn!pe^sa elokuuUa 1921, jolloin- Canadan ammattijärjestö pit i vuosikonventsioniaan samassa kanpt^ngissa. Jokaisena seuraavana- vuotena on -työväenpuolueen vuosikonventsioni. pidetty samaan aikaan' ja '-samassa paikassa kuin ammattijärjestön vuosikonventsionL Työväenpuolueen perussäännöt ovat 'seuraavanlaiset: >4.>-NIML —^ Canadan työväenpuolue. ' i n. JÄSENYYS. — Työväenpuolue muodostuu . maakuntajaostoist^; jäsenyysehdot maakuntajaostoifain määriteltäköön itsekunkin maakun-tajaoston'' konventsionissa. m. — PUOLUEEN PÄÄMÄÄRÄ. — (a) Jäljestää ja ylläpitää työväen poliittista toimintaa sekä liittoparlamentissa että koko maassa ja huolehtia maakunta jaostojen .perustamisesta . Canadan jokaiseen maakuntaan. : - ,(b) I ^ k i ä Canadan mnmattijär-jestön s toimeenpanevan neuvoston j a muitten sänianlaisten järjestöjen kanssa joko poliittiseen tai muuhun semmoiseen yhteistoimintaan, joka cn sopusoinnussa puoMeen perus-. sääntöjencj& vakinaisten määräys, ten-, kanssa. (e) 3£ikali mahdollista, toteuttaa puoluekonventsionin hyväk^nniä pe-rii^ tteita. (d) Eheyttää sekä, henkisen että ruumiillisen. iyon tekijäin poliittisen yoiman siinä ymmärryksessä, että he saisivat itselleen työnisä täydet tuloB^^;*?ja yleensä edistäS kansan poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista vapauttamista. : (e) 01Ia;qyhteistoiminnassa toisten maittenr. työväen- ja sosialisti-järjestöjen s kanssa; avustaa kan» sainliiton jäljestämistä, jonka liiton tulee huolehtia maailman rauhan ja vapauden ylläpitämisestä, perustaa sopiva koneisto kansainvälisten riitain sovittamiseksi ja ratkaisemiseksi neuvottelujen ' Ja lainopillisten: toimenpiteitten avulla, ja huolehtip^ käytännöllisten kan. sainvälisten lakien säätämisestä. IV. PUOLUEOHJELMA. — Esipuhe. Päämääränämme on aikaansaada täydellisen muutoksen nykyiseen talous- j a yhteiskuntajärjestelmään. .Tässä suhteessa me tunnustamme solidaarisuutemme maailman kaikkein työläisten ; kanssa. Päämäärämme . saavuttamiseksi ja ki-peimpäin nykypäivän tarpeiden tyydyttämiseksi me suosittelemme seuraavaa ohjelmaa:' (1) Työttömyys. ,4 Työttömyyttä V L KANSALLINEN TOIMEENPANEVA. KOMITEA. — (ajj Kansalliseen 'toimeenpanevaan Komiteaan knnlun esimies, varaesimies jz. sihteerirahastonhoitaja, jotka valitaan vnosikonventsionissa, ja jokaisesta maakuntajaostdsta ykrf «dus." taja^ joka valitaan itsekunkin maa-kuntajaoston vnosikonventsionissa; tämä kansallinen toimeenpaneva; komitea • tulee, puoluekonventsionin konteollin ja ohjeiden alaisena, olemaan puolueen virallinen Tiallitus-koneisto. - (b); Kansallinen toimeenpaneva vkomitiea on vastuunalainen ' yleisen pnoluefyön johdosta ja tnlee sen huolehtia sutä, että puoluetta edus-määräisellä tavalla muodostettu järjestö. Sen tulee ls>tenttaa„ puolue-taa jokaisessa maakunnassa sääntö-konventsionin . päätökriä; ^ratkaista riitakysymykset perussääntöjen, varanaisten määräysten^ ja ohjeiden mukaan;' ratkaisusta voi adanomai-nen henkilö tai järjestö ^^edota sääntömääräiseen vuotuiseen puo., luekonventsioniin. - (c) Parlamentin jokaisen istuntokauden alussa tulee toimeenpanevan komitean pitää neuvottelun vastaan valtion vakautus teollisuuk. siefi' kustannnkseHa. • --^ (II) Kansanomistnsta ja kansanvaltaista kontrollia luonnonrikkauksiin ja yleisiin laitoksiin. y(lE[I) Vaaliuudistuksia —• (a) Suhteellista edustusta, (b) Ehdok^ kaitten nimiä vaalitakaukgen asemasta, (e) Äänestrspaikkainv lisäämistä. (IV) Vanhuudeneläkettä, ja terveys- ja työkyvyttOmyysvalnintusta. (V) Ei-valinnallisten lainsäädän-tölaitosten poistamista. (VI) Kansainvälistä, aseistariisn. mistä. (VII) - Suoraa lainl8adinta& —-' (a) . Aloteoikentta. (b) Yleisäänes-tyst& (c) Takaisinkutsnoikeuttal (Vni) WasKingtonin työkonferenssin- suosituksien laiksi saattamista, erikoisemmin 8-tuntisen työpäivän.: , . • (IX) Siirtolaislakiin - tehdyn mun-toksen, joka edellyttää Britannian alamaisten karkottamista, peruuttamista. (X) Välttämättömäin elintarpeiden verotuksen poistamista,. maa-arvojen verottamista ja luokkaetu-oikeuksiin ' johtavain veröstuslakien poistamista. (XI) . Pankkien kansallistuttamis. ta. ' (XII) Pääomaverotusta ' sotavfl-kain. alentamiseksL (a) Puoluekonventsionin velvoDi-suas on itsekunakin aikana säätää, minkä^isten lakiehdotustenl •— f i nanssiasioita tai hallitusuufistuksia koskevain — tulee^ saada puolueen yleisen kannatuksen, ja mitä työväenpuolueen: parlamenttiedustajain j a kansallisen toimeenpanevan komitean tulee — tilaisuuden*: sattuesr sa — edistää, edellyttäen ettei sanotunlaisia lakiehdotuksia . tulla py-syväisesti - liittämäätt- puolueen yleiseen ohjelmaan, elleivät ne ole konventsionissa tulleet hyväksytyiksi vähintäin kahden kolmasosan äänten enemmistöllä..:". .,. . :• (h) Ennen 'JokaistauTrleisyaalia tulee kansallisen toimeenpanevan komitean ja -puolueen parlamentti, edustajain määritellä ne vaalikysymykset, joista heidän käsityksensä mukaan tulisi laittaa puolueen vaa-. liohjelma;. vaaliohjelman tulee toi-; meenpanevan komitean julkaista kaikkia' semmoisia:;.vaalipiirejä• varten, joessa on työväenehdokkaita. « (c) Puolueen jokaisen parlamenttiedustajan tulee pitää oppaanaan man perusteella määrännyt kysy-puolueen ' parlamenttied)istajain<^ y h . ' myksessäolevia vaaleja varten. Jos teisten kokouksien päätöksiä, ail-1 ehdokkaat tulevat valituiksi, tulee mälläpitäen puoluekonventsionin: j a heidän voimassaolevia^ parlamentaa-yleisen pi:^olueohjelman toteuttamis- risia vastuuvelvollisuuksia toteutta-ta. j essa toimia sopusoinnussa puolueen V- PUOLUEKONVENTSIONI. — perussääntöjen ja vakinaisten mää- (1) Puolueen toimintaa johtaa puo- räysten kanssa; luekonventsioni, j(|nka itse on olta- VIIL LIITTOVERO. Työväen- "va sopusoinnussa puolueen perus- puolueen maakuntajaostojen tulee sääntöjen ja vakinaisten määräys^ maksaa puolueen yleiseen rahastoon No. 93-. ift2fi käii knin' tarve • vaatii " ^ : ^ ; ^ ^ ä i o i n : : ' : ; h 3^ ventsionin^ on,. ratkaistakseen jo^ ma.onta kokoontua lyhyen ilmotti^ sihteerien heti* tiedon saatuaan tyä fiemmoisiin toimenpiteisiin, että j a o ^ talee olemaan sääntömääräi. sesti edustettuna, y ---r ; ( r i l ) taoinekonventsionin }okail sen semmoisen istunnon, joig >,» kufeattö "keolle vähemmän knih kymmenen päivän iLtnotnsajalla, tbi lee ehdpttom^ käsitellä vain nii. t ä k y ^ y k s i ä , joita ei voida sfirtää .^onnemmaksi puolueen etuja lotji. kaarnatta.' : (IV) Edustajiksi kelpaavain het. kaSitten tulee olla jäsenveroa niak. savia todellisia jäseniä. n. TYÖJÄRJESTYS. — (1) Vno. aikonventsionme aiotuista paätög. (Bä^ k ^ s t ä tulee tiedottaa paolu^ ähteerin toimistoon viimeistään bej. nakuun 1 päivään mennessä, että :n€! voidaan dsällyttää ens-inäigeeD työjärjestykseen, j < ^ liittojaostoia Tmrteii julkaistaan heti. (H) Niistä muutosehdotnksista, joita tehdään ensimaiseen työjäq^es-tykseen; sisällytettyjä päätöseatyt siä vastaan; tulee tiedottaa paohe-sihteeirille viimeistään kynanenea päivää ennen köriventsionin alk». miista,. e t t ä ne voidaan sisijljttää yuonkonventsionin lopulliseen työ^ puolueen p a r l a m e n t t i e d u s t a j a i n ^ ^ ' f ! ^ ? ^ , ® " - ., kanssa; j a myös miUoin levään toi- , (IH) Vuosikonventaonissa toimeenpaneva komitea tai . puolueen , ^ Wtelemaan muita kuin työ. alnavflt sem-l^*'"*^*^*'^?^^" d l l ä edellylyksellä, että väJrintäin kaksi !kb^ konventsioirin äänimäärästä sitä vaatii. :IIL;/ÄÄNESTYS. — PaoluÄon^ • ventsionissa ratkaistaan päätökset ;äänten enemmistöllä, äänestyspe-rustana~ ollen: edustaja ja .ääni; poikkeuksena tähän ovat tapaukset, jotka perussäännöissä toisin jnää* ritellään. IV. KANSALLINEN TOIMEEN. PANEVA KOMITEA. — (l) Kan-säilinen toimeenpaneva komirtea va' Iitaan Vnosikonventsionissa; ehdot käiksi kelpioavat vain vaosikonvent-sioniih' valitut edustajat y (H) Vuosikonventsionille tulee kansii^isen' /.toimeenpanevan kooiite. an e s i t ^ ä ' toiminta-ajaltaan rapor. tin puolueen coiininnasta ja edk-j tyksestä ynnä tilintarkastajain hyväksymän tiliiertomuksen. (III) Asianomaiselta henkilölti täytyy ^ hankkia suostumuksen, ennenkuin häntä voidaan nimittää toki meenpanevan komitean jäsenehdok-j käaksi. . (IV) Näihin perrussääntöihin Yoi-^ däari'tehdä muutoksia vain puolo-;] een vnosikonventsionissa. Canadan työväenpuolueen toinit- J sijat ovat: esimies Jack MacDo-näid,. 95 King St, East, Toronto; sihteerirahastonhoitaja James Simd son. Labour Temple, ChoKh St,j Toronto. parlamenttiedustajat haluavat semmoisen (kokouksen' pitämistä, neuvo-; tellakseen puoluetyötä ja -edistystä ioskevista asioista tai yleisen pu.o. lueohjelman toteuttamista koskevista jrrityksistä. V I L PARLAMENTTIEDUSTAJ A IN EHDOKKUUS. — (a) Kansallisen toimeenpanevan komitean tulee ollayhteistomilnnassa maa. kuntajaostojen ' kanssa jokaisessa vaalipiirissä, joissa aiotaan asettaa '^öväenehdokas parlamentin yleista! täytevaaleja varten. ' Ennenkuin minkään vaalipiirin.^ parlamenttiehdokasta voidaan pitää työväenpuolueen ehdokkaana, tulee hänen saada .ehdokkuudelleen kan- 'sallisen toimeenpanevan. • komitean kannatuksen.' ; (b) Kansatiisen toimeenpanevan komitean ehdokkaitten tulee esiintyä yaälipiirissään ainoastaan "työ-väenebdokkaan" nimellä. Kaikissa yl&isvaaleissa tulee ehdokkaitten vaalip;iheissaan V j a —taisteluissaan antaa -etutilan niille yaaliky^imyk- 'sille, jotka kansallinen toimeenpaneva komitea on yleisen puolueohjel. t^n kanssa. Puoluekonventsioni on pidettävä säännöllisesti kerran vuodessa, j a lisäksi milloin kansallinen toimeenpaneva komitea sen kokoon kutsuu. yhden prosentin kaikkien täysin-maksaneitten: jäsentensä jäsenveros-ta. • ^ LAKINAISIA MÄÄRÄYKSIÄ. — 1; Vuosikonventsioni. — (1) Kan- ( i l l ) \ Puoluekonventsionin edus- ! sallisen toimeenpanevan komitean tusperusteena on: lupakirjansa pe-! tulee- kutsua vuosikonventsiomn rusteella' voi jokainen niiaakunta- koolle samaan aikaan ja paikkaan, jaosto lähettää yhden edustajan, ja milloin ja missJrCanadan ammatti-yhden lisäedastajan jokaiselta täyr järjestö pitää vuosikonventsioniaan; sinmaksaneelta 500 jäseneltä tai puoluekonventsionin muita istuntoja sen enemmistöosalta. pidettäköön itsekunakin aikana siL E N I N IX Vall«nkamoasniIes —- valtiomies Nyt oli opettaja, alkutaistelujej opastaja, armeijan luoja ja kapinan johtaja voittoisan joukkonsa pää-miehenä vallassa. Ensimäinen marxilainen hallituksen päämies. Ensi tehtävänä oli sen vallan lujittami. nen. Hallitul^en suhteen oli alussa vaikeuksia. Omat toveritkin epäröi* vät, tuli hajaannuskin, kun muuta* mat kansankomisaarit erosivat. Ei-vät hyväksyneet porvarilehtien lakkauttamista (asiallisesti ilmestyi Venäjällä porvarillisia lehtiä vielä kesällä 1918). HalUtusliittoI*isina olivat vasen-eserrät, joiden poliittinen kypsymättömyys pyrkii haittaamaan. Ne erosivat Brestin rauhan johdosta. Ja sitten saatiin hallitus vakavaksi ja — mitä henki-lömuutoksia siinä >väliin tapahtuikin on se kumminkin maailman varmin hallitus nykyisin. Neuvostokoneistoa ryhdyttiin luo. maan. Se oli valtava työ, sillä työläiset olivat tottumattomat hallinnollisiin tehtäviin. Täytyi oppia kokemuksen kautta ja maksaa oppirahat. . Lenin' oli yksityiskohtaisen tarkka t ä s ^ hallintokoneiston rakentamistyössä. Alituiseen neuvotteli hän tovereitten /^kanssa, jotka, olivat vastuunalaisissa tehtävissä. Kaikki kertovat kuinka ihmeellisesti hän auttoi heitä. Ei niin koin hän olisi dikteeraillut mitä heidän piti tehdä — kyllä hän sitäkin osasi ja käy1(ti kansalaissodan jännittävinä hetkinä —r mutta hän auttoi jokaista itse, etsimään ratkaisua. Siinä tuli hänen kyselytaitonsa hedelm^- liseksi. Moni asia oli sen erikois-hoitajalle epäselvä ja sotkuinen, mutta kun hän esitti asian Leninäle j a tämgn kanssa neuvotteli, se lähtikin selviämään. Jopa kertoo jo. ku, että. kun kauan aikaa turhaan yritettyään ratkaista jotain puhnaa lähti Leninin t luo, -selkenikin asia jo tämän eteisessä. Oli opittu asettamaan kysymykset Leninin tavalla, j a niin löytyi oikea ratkaisu. . Tärkeä laitos, joka aivan ensi päivinä asetettiin, oli erikoiskomitca taistelua varten vastakumousta ja sabotaasia vastaan. Armeijan ja virastojen henkilökunta, joka jäi toimeen, oli usein saamaton ja haluton tekemään oikein työtä. Tarvittiin tarkkaa valvontaa ja syyllisten nopeaa rankaisemista. Asetettiin laitos, joka muodollisuuksista vapaana saattoi nopeasti päättää ja toimia. Tämä kuuluis»^ "Tshka" joutui vastakumoukselli^n "sosialistien" erikoisen hyökkäilyn esineeksi. Niiden ja pörrarien lehdet, levittivät siitä juttuja, j a uskottelivat, että se on ollut jonkinlainen "valtio valtiossa", kaakkien muiden laitosten yläpuolella. Ei ole totta., Tshekaan asetettiin kaikkein Inotettavimmat toverit, j a toimi se aina puoluejohdon .yälittömän valvonnan alaisena. Mitä vtahansa epäkohtia siinä onkaan saattanut ajoittain ilmetä >— tehtävä on ylenmäärin jännittävä, joten joidenkin : hermot murtuivat —^puolue on aina j^itänyt siinä yllä erikoisen tiukkaa kuria. Ja useassa yhteydessä ylisti Lenin sen työtä. Mutta maata ei hallita vain hyvällä koneistolla. Tarvitaan - myös oikeaa politiäkaa. Leninin hidli-tuksen ensi tehtäviä oli lähettää •kaikkialle sotaa käyville kansoille rauhankehotus. Imperialistit eivät siihen tietenkään saostuneet, mutta kansat näkivät että joku on otta^ nut vakavan alotteen miljoonateu-rastaksen lopettamiseksi. Neuvosto- Venäjä on siitä asti ollut maailman rauhan voimakkain tuki ja monet porvarishallitustenkin rauhan hävit-telyt ovat johtuneet sen epäsuorasta vaikutuksesta. Toinen tärkeä teko oli maaky-symyksen ratkaisu. Lenin W kirr jassaan "Sosiaalineij. vallankumous Ja luopio Kautsky" selittänyt, kuinka juuri maakysymyksen ratkaisu osottaa, ettei t bolshevikkien politiikka ole blanquilaisuutta eikä. seikkailua, vaan kansan valtavan enemmistöii^tahdon täyttämistä.: EW errät kirkuivat, että bolshevikit ovat varastaneet :. heidän ohjelmansa. Heille vastattiin: Olitte vallassa yli puolen vuotta, ettekä panj^eet ohjdinaanne täytäntöön; miksi me-teloitte kun, sen joku toinen toteut- ,taa?/':; —• Mutta, kysyy joku, miksi bolshevikit sitten ottivat eserräin oh- ' ^ maan jelman eikä'' omaansa? Vastauksen asteelta rakentama*"» HÖVÄEN URH mj KILPAILUKUTSU Täten kutsumme kaikkia C. M T. U.-liittoon kuuluvia seuroja M sentensä kautta osaaottamaan »ö^j ja kenttäurheilukilpailuihin, im järjestämme asianomaisella lanuj elok. 15 p:nä, alkaen kello ll^i a.p. "Crystal Beach"-nimisellä ps-j on Lenin antanut monessa # dessä. Eserräin ohjelma oli, lonpoikain oma ohjelma. Se maan kansallistuttaminen — se oli bolshevikeillekin, 3Iutta koinen talonpoikain vaatimus "maan tasainen käyttö", se maata annettiin ruokakuntain kilöluvun perusteella. V. • 1922 väksyttiin uusi maalaki, jossa^ vute«!ujen kokemusten per"^' säädetään, kuinka maata saa tuunsa yksityinen talonpoikaisp ja kuinka sitä annetaan yhteia nallisesti viljeltäväksi. Oikea tautuminen talonpoikiin onton ko Venäjän vallankumoufoeB J keinen kysymys. Kun alw3 - J talonpojat valtasivat haltuansa, vostot ja asettivat ne kylaKojii töä ja neuvostovaltaa vastaai^^ teftiin köyhäin komiteat maan viimemainituiden etnja.^ vella 1919 piti Lenin puolnei»» sessa kuuluisan puheensa lonpojasta joka vallankui»oa kautta oli tullut maaseudun seksi tekijäksi. Talonpoikain säädettiin uusi talouspobtni^ niihin suhtautuminen k? dn Venäjän kommuniftinen käynyt useimmat r>iio\nP''^^J sa.^Tulos - n e u - - : ^ ^^ minen ja menestys - " ^ " ^ «^ sen poKittinen kannanoHo on oikea. Entä sosialismin^ t o ^ . nen. Eikö se ollut h a l h ^^ littömänä tehtävänä? oli jo Kerenskin e t t ä ensin on «tkaista^^^ J symys, sitten voidaan ra^.:i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-08-11-04