1926-08-11-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkona, elok, 11 p:nä—Wed., Aug. 11,1^26 Ä2i»3-^ia2S Suomen työväen jäijes-tönnorten viidennessä edustajakokouksessa, joka pidettuii Turussa heinäkuun 1? p:nä, viitotettiiri liiton tulevaa toimintaa muun muaasa seuraavilla, päätöslauselmilla: . JarcBtonnortea Uiton »ahteesta tfo-vienjärjestoihin esitti liittotoimikunta päätettäväksi seuraavaa: - 1) että liitto tulee edelleenkin pitämään läheistä yhteyttä kaikkien järjestöjen kanssa, jotka antavat tunnustuksen järjestönuorten liik* keen. 'toiminnalle; 2) «ttäliittotöimikunnalle myönnetään valtuudet harkintansa m u - Jcaah solmia suhteita niihin järjestöihin, jotka se kulloinkin huomaa tarpeelliseksL : P o n n e t ; hyväksyttUui etdotetussa muodossa. : JärjestSnaorten «aMtojea ; toimi-koatiea valiata Jäxjestönuoirteni osastojen toiml- Jiuntien valinuasta , o l i . liittotoimi. kunnan alustus ehdottaen liittotoi-onikunta asiasta päätettäväksi seuraavaa: 1) että kaupungeissa j a maaseuduilla on kaikkien tyovSenjärjestS-jen^ ammatti-,' nuoriso-, nais-> rait» tias- j a urheilujärjestöjen yhteisesti valittava erikoinen järjestdnuorten toimintaa johtava toimikunta; ; 2) «ttä järjestdnuorten toimintaa avustavia ja kannattavia,; osastoja velvotetaan valitsemaan jäsenistään : ohjaajia fa ' muodostamaan erilaisia työryhmiä, jotka avustavat osasto- , jen toimintaa niiden sääntöjen mu. kaan, mitä järjestonuorten toimi4 kunta on niistä laatinut; 3) että järjestonuorten työtä val« voviin j a johtaviin ;toimikttntiin v a litaan 2—^3 järjestönuorta, johta* vaan .työhön tutustumista varten. Ponnet hyväksyttiin muutoksitta. < ABiuiaiooI- ja valUfastyosta hyväl&Byttiin liiton , alustuksessaan ehdottaa seuraava päätSsIanselma: 1) että valistustyön tekemiseksi on liiton järjestettävä ^-eri paikkakunnille : a i ^ t a t s i o n i - - j a neuvonta» !matkojai - j^jesiettävä osastojen t o i - onlntaa Jav mikäli mahdollisuutta perustaa uuda ^osastoja; ' " 2) ^ettfi lentä^^n eli suullisen' v a . listnstyon ohella tulee itseopiskelun ja opastuskurssien avulla ; listust^ötä harjottaa; : 3) vettä syydtunn ensimäistä viik-^ koa vietetään ^edelleenkin yleisenä lasten -.viikkona, jolloin tehdään e r i - lcoisi^i^i>pagandaa ja valistusta v a r - hai^jldorisotyön tunnetuksitekemi^ sen- puolesta; ;-4) että liittotoimikunnan alottees- ;tÄi^; julkaistaan erikoiskirjelmiä ja rlentolehtisiä vaBstustyön tehoatami-sek| 3i j a sanomalehdissä julkaistaan . ' ^ i j o t u k s i a järjestölniiorten liikkeen toiminnasta j a tehdää^n agitatsionia varhaisnuorisotyön puolesta. Q^jaajakuruSen jarjeataraiaen * Tästäkin ; o l i liittotoimikunnan alustus. Asiasta syntyi -vilkas keskustelu,/ jossa yleensä kiinnitettiin erikoista huomiota opastajien oh. jaajakursäcn järjestämiseen j a käytännöllisen ohjaustyön opettamiseen. Liittotoimikunnan ehdottama ponsilauselmahyväks3rttiin lisättynä niihin maininta raittiuskasvatus-työstä. Hyväksytty päätöslauselma kuuluu seuraavasti: 1) että liiton « n toisten työväenjärjestöjen avustuksella järjestettä-opastus^ j a luentokursseja niin «no-helle pail$kakunnalle kuin mahdollistä, tarkotuksella kasvatta paikallisille osastoille tarpeellinen määrä kykeneviä ohjaajia; 2) että kurssien ohjelmaan otetaan etupäässä käytännöllistä t o i . mintaa opastavia aineita j a luentoj a kasvatu*^, raittius- j a järjestötoiminnan alalta, liittotoimikunnan j a järjestävän järjestön harkinnan mukaisesti. 3) että kurssien aika t u l i s i olemaan 1—2 viikkoon j a tulisi ne olemaan mikäli mahdollista päivä-että iltakurkeja, riippuen paikallisista olosuhteista . j a niistä edellytyksistä, millä liitto voi kursseja järjestää. . Voinustdn- ja arheilatopauaaasta oli myöskin liittotoimikunnan alustus: Sen johdosta, syntyi vilkas keskustelu. Siinä moitiskeltiin varsin ankarasti sitä, että Työväen U r heiluliiton j a useampien sen alaosastojen taholta suhtaudutaan kylmäkiskoisesti järjestonuorten kasvatukseen, ryhtymättä yhteistyöhön lasten voimistelu- j a urheilukasva-tuksen _alalla niinkuin suotavaa ja tarpeellista olisi. Useissa puhevuoroissa esitettiin, että kiinteämpää yhteistyötä oliri toatava voimistelun J a urheilun a l a l la -kyseellisten järjestöjen kesken. Toiset puhujat pitivät työväen urr heiluliikkeen nykyistä suuntaa sellaisena, ettei yhteistyöstä voi olla toivoa. Asiasta päätettiin seuraavaa: 1) että jokaisen osaston tulee toiminnassaan kiinnittää huomiota lasten voimisteluun, urheiluun ja leikkeihin, järjestettävä erikoisia voimistelu-, urheilu- j a leikkituntcr ja, j a Icaikissa lasten ohjelmallisissa, iltamissa j a juhlissa o n voimistelua, leikkejä otettava ohjelmistoon. 2) että missä ei osastolla ole k y keneviä voimistelun j a leikin ohjaajia, on käännyttävä paikallisen voimisteluseuran tai jonkin kykenevän henkilön puoleen, joka voisi lasten voimistelu- j a leikkitoimintaa o h j a t a ; , ' ^ 3) jos osastolla ei ole ohjaajaa voimistelua, urheilua j a leikkejä varten, on siitä' ilmotettaya viipymättä liitolle, j a jos ohjaaja on saa^ tu osaston ulkopuolelta, on siitä i l - motcttava, miltä järjestöltä- j a m i l lä ehdoilla ohjaaja on saatu; 4) että liiton järjestämillä opas. tuskursseilla annetaan riittävän suur i tila voimistelun j a l e i k i n opetukselle; 5) että liitto tulee edelleenkin myötäftiielisesti suhtautumaan T U L voimistelu- ja urheilukasvatiikseen "-^rhaisnuorison keskuudessa. , WAR By OLIE OLSON One of the subjects that children iii the Canadian schools are taught is History. The history book tells a lot of Stones abottt soldlers anS sailors going to fight battles. It says, too, that i t i s a great thing for men to fight for- their country. Some. schools have Cadets . and Boy \ Scouts and G i r l Guides. Why do they teach the children to d r i ll and have" them vteax uniforms? So •that when they gTow up they will be able to join the Canadian Army if there is a ^ a r , and shoot the soldiers in some other army. Is i t right that school children should be taught these thingrs? X o , it is very wrong. In the Great War that lasted from 1914 to 1918 more- than ten raiUion men viexe k i l l e d ; some had their arms and legs shot o f f ; some had their eyes shot out and. could never see any-thing again as long as they lived, and the battles were so horrible that many soldiers went crazy. M i l - lions of school children i n aU parts of the World never saw their fathers and brothers any tnore. Of course the school books say that the soldiers -were a l i heroes, biit vihst good i s i t to be a hero i t you are dead, o r have oijly one leg or a r m , o r are blind, or are sick a l i the time? It i s no good at aH. During the Great War the rich meh told the workingmen that i f they 'went to war Canada would:be a better place to live i n after the war wa8 over, and the vrorkingrmen believed them and joined the army. I f any w o n l d ' n o t Join the army they vrere sent to gaol. Did the Great W a r b r i n g any good to the worIdng people of C a n ada? Certainly not! Althougfa there vere f i f t y t h o u s a n d Canadian workingmen killed, and many more wounded, t h e country is no better off. The workIngmen have to worfc just as hard and the wages they get are lower. There are boys in Canada, not more than fifteen or sixteen years old, who have to leave home and v o r k "witH a pick and shovel to make a="living. They should be going to school but their parents are too poor to-send them. So i f a v a r d o e s not b r i n g any. good to the working people i t is no good, is i t ? , Members of the Young Pioneers mUSt teli other boys and g i r b that wars are fought to make the rich people richer and that after every war . the ivorking people are wprse off than they were before, so that by the time they have gröwn up to be men a n d •women the vrorking people ^ i l l l c n o v enough not to go and get killed ^ r wounded for the sake of rich peopl*. Punainen peikko Hiljaisuus vallitsee kaikkialla. E i kuulu hiiren hiiskaustakaan. Oli kuin tyyntä myrskyn edellli. Yhfäkkiä järähtää maa. Kuuluu, jyrähdys. Pian. toinen; kolmaskin. Kauhuissaan juoksevat ihmiset ulos. Pelästyneitä katseita näkyy kaikkialla. Sotaväki ja poliisivoima järjestäytyi taistelulcuntoon. Kysellään j a tutkitaan: mitä on tapahtunut? Kukaan ei tiedä m i tään. Mutta kun ^avu, j o k a syntyi j y - rähdyksien jälkeen, on hälventynyt, nähtiin yksinäisen, miehen seisovan kaupungin ulkopuolella olevalla kentällä kädessään punainen lippu, j o ta hän' heiluttaa kuin merkiksi. Ihmiset, jotka siinä töllistelevät uteliaina j a pelokkaina, vetäytyvät taaksepäin, kun mies' lähestjry heitä lippuineen. Mutta sitten tulivat paikalle sotajoukot paljastetuin a-sein taistelujärjestyksessä. Yhä vaan lähestyy mies. ' Sotajoukko asettuu ketjuun hänen eteensä, mutta hän ei näytä heitä huomaavankaan; Verkkaisin, mutta v a kavin askelin hän yhä vain lähenee hymyssä suin, lipun liehuessa hänen päänsä yläpuolella. Aivan pistimien edessä hän pysähtyy j a mittailee tarkasti katseellaan ketjua j a sen takana olevaa kansajoukkoa. —^ K u k a olet sinä j a mitä täältä haet? saa vihdoinkin kysytyksi sotajoukkoa komentava kenraalL 5Iies tarkastaa k i r k k a i l l a , hehkui l l a silmillään kysyjää, kuin tahtoisi hänet lävistää katseellaan- Sitten hän vastaa: Kukako olen? Ettekö tunne minua, herra kenraali? Minä olen jninainen peikko, joka koto maa3ma peikaa, jonka edessä maan- mahtajat vapisevat. Jota varten on o-lemassa sotajoukot, poliisiarmeiat j a kuritushuoneet. Minä olen kansojen toivo, maailman vapahtaja, joka rikki poljen käärmeen pään; joka tuon. lohtua j a rauhaa köyhille, mutta tuskaa j a vavistusta rikkaille.. . Katsokaa — hän ojensi kätensä kohti kansajoukkoa, jossa oli lukemattoman- paljon työn uuvuttamia miehiä j a naisia, kalpeita, sairaita vanhuksia, raihnaisia, raajarikkoja, ruhjottuja,.nälkäisi^..vaimoja j a lapr sia, a3astomia palelevia. — Katsokaa, tuo o n minun kansanni, jonka minä pelastan. ' Teidät on komennettu minut vangitsemaan. Minut te tahdotte sulkea vankilnöliinne, murhata minut. Mutta minä sanon teille: Minua te ette voi vangita. Ette voi _ riistää minulta henkeä. Teidän oma loppunne sensijaan on nyt t u l l u t . M i nä olen oikeudentekijä, rikosten kostaja, tyrannien kukistaja ja kansojen vapauttaja. •— Ampukaa — huusi sotajoukkoja komentava kenraali, k u n mies lopetti puheensa. — Ampukaa tuo kapinoitsija j a kansan villitsijä! Käskyn mukaan kiväärit, kuula-ruiskut, kenttätykit, haupitsit ja mörssärit laukesivat samalla kertaa. Mutta silloin avautui m a a ja^ nieli kenraalit j a sotajoukot. Kentälle jäi edelleen lippua^ kantava mies. Ja. kansajoukot suoristivat selkänsä, jotka vuosituhansien orjuus oli köyristänyt. Haaveilija. Spartacusten taistelu Painoi maailmaa Rooman sortovalta orjsin huokaukset soi sen alta. Viimein tuska heidät taistoon nosti, ruoskan iskut silloin miekka kosti: Kovempi ei kosto olla voi! ^siin alta maan sen lonkeroista^ nousi miehet, orjain onkaloista. Turtumuksen unesta he heräs: käsissänsä välkähtelt. teräs. Spartacusten sotahuuto soi: Tulkaa yhäältä ja tulkaa alta! Tulkaa oikealla, vasemmalta! Tulkaa kaikkialta, ympäriltä! Kiujaa oisi armo ihmisiltä, jotka vapautta sortaa voi! Vaikka olisi nyt viime yömme, loppuun asti teemme työmme! Kahlehet vain elon kera raukee. Vapaus ja hauta meille aukee. Kuolemassa I:oittaa aamun koi! Korpit yhäältä ja madot alta, vaino oikealta, vasemmalta! Yhtyy taistoon koko Rooman mahti: i\'yt. on Spartacusten ajojahti! Sortajien säiiät salamoi. Korpit repikää ja m^ot syökää. : Sotilaat! Te orjat alas lyökää! Lyökää sydänjuuriin kavalasti orjat maahan viime mieheen asti! Mutta yhä nousee kaikkialta Spartacusten tuhoamaton valta. Yhtyy taistoon koko maailmanmahti: vuosisadat kestää ajojahti, vuosisadat sotatorvet soi. , Yhä kalpaan kalahtelee kalpa moni katkeaapi kahle halpa. Yhä orjat käyvät taistoteitä vapaus ain houkuttelee heitä. Yhä yhyy, vaino yltä. alta, orjat esiin nousee kaikkialta. Miekan terään moni murtuu rinta eestä sen, mi oli kalleltinta. Tiellä kuolevat vain vaikeroi. Orjain laulu kaikuu kaikkialla: alas lyökää maailman sortovalta. Vasta viimeinen kun kahle raukee. elämä ja vapaus meille aukee. E. .0—nen. tä sadoista eri asioista, jotka vaativat heidän aikansa j a voimansa, on valittava s e mikä eniten o n omiaan ' edistämään luokkaetuja. On asioita, jotka voi jättää syrjään, perheen siitä kärsimättä. Turhanpäiväiset tehtävät näyttävät usein" n i i n kovin tärkeiltä sentähden, että ei osata oikein arvioida. ajan ja eri asioiden tärkeyttä. Silloin k un ei kaikkeen riitä aikaa, on t o i aa •tehtäviä hyljättävä, sillä muuten kuluu olemattomiin se aika, jonka pitäisi uhrata opiskeluun, kirjottis^ harjotuksiin ja- e r i yhteiskuntaky-symysten tutkimiseen. / , • Ensimäinen tärkeä askel on l i i t tyä johonkin työväenluokan naisten liikkeeseen j a valvoa että siinä on elävyyttä. On katsottava, että asia tulee tunnetuksi kaikkien t u t . tavien keskuudessa, samoin , k u i n kaikkien työväenluokan naisten joukoissa. Työläisnaisten liitto tarjoaa parhaita - toimintamahdoU^uuksia Juuri senvuoksi, että sen toimintap i i r i ulottuu yli maan, kaikkien työväenluokan naisten j a kaikkien kansallisuuksien keskuuteen. Me voimme siten oUa kosketuksessa suurien taisteluiden voittoisan ratkaisun saavuttamista. \ Kehotamme siis, että- jokainen puolueriyeihin liikeutuva nainen, nuori j a vanha, liitty y toimivaksi jäseneksi työläisnaisten liittoon. K o kouksen - päivämäärästä ilmotetaan Vapaudessa. Toveruustervehdykseilli työläisnaisten liiton agiVprop.- komitean puolesta A i l i Hautamäki. 5.00 VAPJHIDEfl iORJAK&m VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KIRJOJA: Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid. AmdKkan Suomalaisia, satiirikertomnkHia, Jdrj.^^ K Eissanen ^ 4merikalaisen Työväenliil&een: värariM^, k i r j . Wm. Z. Fostei; Iiii *^ Autokizja^oppikirja autoajnreiDc j a korjaajille, läxj- Y . Weinn »"^ Kauputilri^KansakouIun laskuoppi j a tuloskirja, sid....^.... iS? Anritagon poika, kiihkeästi Mrjotetta romaani, k i r j . Jack LÖndim'"' 2? A&Dinen, lasten opettelukiija, sid. -»s Aurinko. K u n j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, k^i'."j""A. *® Gibeme ; ' i * . AttHa; historiallinen romaani, k i r j / Dahn, s i d . A a v o i l l a m a p o i l l a , nuellyttävä romaani, k i r ] . Jack London, nidT"*"'' i l ? Bakteerit, Tietoaarre, k i r j . Osc Streng; sid. ................ .....Jl]"]" ]S Elollisten olentojen- lisääntyminen, kir}. F.> K o l p i n Ravn, sid..,/ . e« Englanninkielen A l k d d r i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid. 1*^ Etdämoren A u r i n m i i A l l a , seikkailuromaani, M i j . Jack London""^' i "» Blgrantilaut-Snomahinen Sanakirja hyvä: opettelukirja, kirj! x EngIähnfnkieIen''o5ärjäT^^ Erämaa Kutsnu, Ä Jack London,'afa „. L.;.!. Elsinoren Kapina, sfilckailuromaani, k i r j . Jack London, sid. Halikon H a k o n i ^ t y mnrrekertomuksia, k i r j . . Kallio;^ sid. Herra Byronin'ammatti, k i r j . Bernhard/ Shaw, nid. Hedelmien ja Ifafjaxivilj^lys, k i r j . B . W . H e i k e l , sid. . Humoristinen l a u l u k i r j a , se viimeinen painos . . . . i . . . . . . . . . . .. Huomautus Toronton naistovereille Tiedämme että Toronton suomalaiset naiset liittyivät tämän -vuoden kesäkuulla ' työläisnaisten liittoon. (Womens' Lal>or League), kuten toiset kansallisuudet Torontossa ovat jo aikaisemmin tehneet. Ja tämän suomalaisen osan agitatsiöni. propaganda^omitea kokouksessaan 12 ,p. heinäkuuta päätti lähettää seuraavan tiedotuksen puoluejäser nille, luettavaksi eri ryhmien kokouksissa: Tähän saakka on naisten toiminta ollut rajotettua pienen ryhmän keskuuteen. J a vaikka sellaisenaankin se on tarjonnut kehitysmahd6l-lisuuksia, on se kuitenkin ollut eristettynä kaikista yleisistä, työväenluokkaa lähinnäolevista toimintamuodoista. Siirto naisjaostomuo-dosta t..naisten liiton osastoksi merkitsee vain sitä, että liikkeeseen t u lee enemmän sisältöä j a suurempia mahdollisuuksia käyttää voimiaan edullisesti. Usein naiset luottavat siihen, että kun perheestä: on jo yksi, nim. mies, eri järjestötehtävissä, ei .heidän tarvitse muuta kuin kulkea valmista latua pitkin. Uhrataan jokainen hetki yksityisen perheen vaatimiin ja useinkin merkityksettömiin tehtäviin, ajatellen että naisen velvollisuus on unohtaa oma luokkansa huolehtiessaan perheen mukavuudesta. Mutta nykyaikainen elämä vaatii, että sovellutetaan sekä yksilölliset että yhteiset tehtävät dten, että kummatkaan eivät tule laiminlyödyksi. Jokaisessa per-heessä,. lukuunottamatta ehkä niitä, joissa on suuri määrä lapsia, t a i joissa perheenisä on työhönkykene-mätön, joten nainen on pakotettu hankkimaan toimeentulon, voi perheenäiti uhrata tunnin, ehkä parikin päivässä joillekin harrastuksille, jotka eivät suorastaan ole perheen jokapäiväiseen elämiseen kuuluvia. Jos e i muuhun ole mahdollisuutta, voi tuon ajan . uhrata itsekehitykselle, Joka taas tähtää siihen, että kyetään täyttämään työväenliikkeen tarjoamat velvollisuudet, silloin kun välttämättömyys vaatii. Jokaisen naisen on hankittava itselleen uudempiaikaista työväenluokan kirjallisuutta, jonka lukemiselle, sanomalehtien ohella, hänellä on kaikessa tapauksessa enemmän aikaa kuin miehellä. Samoin kun nainen on yhdenvertainen miehen rinnalla. On hänellä myöskin yhtä suuret velvollisuudet luokkaansa kohtaan kuin on mifehellä. Toisinaan, kun tulee kysymys: sii. tä, miksi nainen ei tunne edes aakkosiakaan niistä asioista, jotka ovat hänelle yhtä tärkeitä kuin miehelle, sanotaan että on jäänyt senvuoksi ilman tarpeellisia tietoja, että ei ole mahdollisuutta ottaa osaa y h teistoimintaan. On jotain, jota naisten täytyy oppia, sen nim., et- Ottaisin osan K i r j . Hely Haihtuva Usein tapaan sinut työkaapuusi puettuna. Minulla e i o l e ollut kunniaa nähdä sinua juhlapuvtJssasi, mutta minua miellyttääkin tuo sinun työasusi. Päällystakln^i ei ole rikki, mutta kulunut se on. Väril-tään se kai on alkujaan ollut kauniin vihreä. Tuolta kauluksen- ja hihankäänteiden alta pilkistää kuin salaa ^ vieno vihreys. Se inuis-tuttaa, että takki bn keriran ollut uusi. ( V i l k a i s e n ;sinua s i l n i i i n . ^. Et itsekään ole nuori enää, mutta kauemmin katsottuna on s i l m i s ^ si jOjtain, joka puhuu, sottä olet kerran ollut nuori j a kauniskin. — Olet kantanut toivon vihreää väriä. ,, Pääsi ympäri sitaistu, vielä jokseenkin kirkkaan värinen l i i n a , ; e i ollenkaan ^^nua rumenna,- päinvast o i n , se täydentää sopu^^ muun; pukimesi Vnukania. -—Eivät ole .estämässä syvään painetut ha,- tunreunat silmiesi säihkyä,'siksi m i nä niitä n i i n julkeasti tarkästelen-kin.-^ — Näytät huonaanneen äen^ Tuntuu kuin . tahtoisit väistää. — Mutta minä en saa silmiäni sinusta pois. v'.' " Otan omavaltaisesti oikeuden upottaa vieläkin julkeamman katseen noihin silmiin, joissa vieläkin —r vuosienkin; kuluttua. — läikehtii merensiini j a pohjaton syvyys. H a luaisin nähdä' otsasi korkeuden, mutta hauskasti sitaistu huivi bn painettu aina kaareviih kulmakarvoihin saakka^ .Älyliisyyttäsi v * n pääse otsasi; mukaan 'mittaamaan, mutta kasvojesi piirre puhuu sen puolesta: leuka hiukan voimakas, huulet varmat — niiden pielissä näkyy aina silloin tällöin ilme tiukkenevan, j a joskus sieramesi värähtävät omituisesti: V . Kuinka paljosta nuo vieläkin kaun i i t silmäsi puhuvat. En väsy koskaan sinua katselemasta. Olet edessäni kuin Jumalainen työn aateli. -— Kuinka voikaan . silmäsi säihkyä vielä — kuinka voikaan niissä asustaa niin pohjaton syvyys! — Niin, kuinka. . . ? Tulethan tehtaan uumenista, kiaikenlaisesta katkusta, ja sentään on silmissäsi vielä eloisuutt a . . . Olethan niillä itkenytkin — puutteesta ja kurjuudesta kyynelehtinyt — ehkä rakkauden ' k a i puustakin.. . J a väärin ymmärrykr sestä — ja sentään niissä silmissä on syvällistä - säihkyä v i e l ä . . .! Huulillesi,' vaikka -varmoille, kohoaa hymy. Se ei ole tehtyä, eikä teennäistä — se ori osa sinua itseäsi. Sieltä^. Jostain syvempää se syöksähtää ; . huulesi kauniisti kaartaa, mutta joskus sattuu, että äkkiä hymy huulillasi hyyt3ry. Syvemmällä rinnassa täi jossain siellä — jäätyy... Mitä miettinet silloin — käynet-kö kohtalosi kovan, läpi ., . . t a i muistanetko pirttiäsi pientä —• maammeoasi. manalle menevää . , . taattoakin taivalta katkomassa .-— eineitä etsimässä, josko tulo tuomisiksi kääntyisi . . . Mutta huulesi eivät-olekaan hyysää enää. Oliko se pieni pilkahdus risaista e l ä m ä ä s i . j o k a kuin varkain hiipi ilnibille — pian kadctak-seen jälleen. Kasvoillasi vain k u vastuu kuin kirkastulisen jälkiä. — Sinulla näyttää olevan elon taiat tiedossa, siksi sinuun niin pälyilen-kin. — Ottaisin osan opistasi — t a i dostasi taikakalun takoisin. — Pyytäisin päästä pyhimpääsi — sielusi siivillä lentää t a h t o i s i n . .. Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. » IhmisGh Heiira, tarina synnistä, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, s i d . . . . V g a Ihmisen Herra, tarina «ynnistg^ k i n . H a l l Caine. 2 osaa, nid. i2? Huninen ei elä ainoautaan iSvästS, I d i j . K lÖssaneiLl ..ZZ"^' S Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, k i r j . Amundsen,"nid[ Jfiriestelmani Miehifle, hyvä voimistelukiija. kfrj. J . MueUer .......... i « Jack London, eläniänkertamuistelma, k i r j . Helmi Krohn^ nid Kairosta N i i l i n latvoiUe, nmtkallijakertomns,ldrj. Pekkala, nid. 05 KadotnlMfn Kannan, kuvaus London Itäpäästä,^ k i r j . Jack London,*^! IM Kemia, u r j . ; Hanna Seikkn, n d . Kymmenen s o k ^ a johtajaa, Idrj. Arthur M . Levis 'Jt Kxran Xäakstvromaräi elamästäv^k^^ Jack London, d d . »o» Bäötmhgatar Hanhenjalan Bavinitola, Idrj; A n a sid. ' \x Kodin Lääkärikirja, etevästi tositetta, sid. Kansakoulun karttakirja, tolm.- Jotuni, sid. ...*........,„ |^ Kansakoulan kartasto, uusi, toim. A . R . B I o m ^ ^ t j a E . E . Kaiiä"? 1*0» Kbmmnnfstinen Manifesti, k i n . K a r l Marx, s i d . . " l " « K r i s t i i i u l k o n Alkuperä, tutkielma k i r i . K a r l Kautsky sid. Z'"' Zlft KItfndyken Knningas, seikkailuroniaani Alaskasta, k i r j . Jack London i j s KipinaDennättimen tqiminta, kuvitettu opas, kirj^ Krigar j a Subkis Kirjänpito-opas,vtehn^ Juhana Toiviainen, riid. ...„."' 75 Kirjanpito, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero ....„.'." 1*5^^ Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi ............ ' 'K Keittokirja, k i r j . Mina Wall. sid Kultamaan rakkautta, hienoja-rakkausseikkailuja, k i r j . Jack Lon- • don, n i d .......i.... , Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokirja, k i r j . M . Hyvönen,"sid lOO Kielletty Hedelmä, rakkausrbmani, k i r j . P. O. Höcker, sid '.QQ Kolme • Muskettisoturia, jännitysromaani, k i r j . Alexander Dumas,' ' Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, k i r j . Kaarlo Halme, sid. , Kristitty,! roinani, k i r j . H a l l Caine, sid 1.75 Laulu tulipunaisesta kukasta^ k i r j . Johannes Linnankoski, sid 1.40 Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, k i r j . I. Stalin, sid .75 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, Idrj.^ Jack London, ^; sid. 1^ Lubnnontieteideii]& voittokulku,'Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid ,so Luokkien sota. k i i j . Jack ; London^ nid.»...........^.... M LisoleUen avioliitto, ylevä raldcau Courths-Mahler, I^hyt terveysop^ naisille, kh-j. t a i P r . Hovit* .3S Meren urhoja, merimiesrbmaani, k i r j . R. K i p l m g , sid. .75 Merisasi, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, dd. 1.50 Mäallinanrakenne, käsittelee nmailmankaikkeutta/ k i r j . E. Becher, C n i d . ^ ^ . i . . . . ; . , . ; . , . . ; . . . ; . i . ; . . . V . . . . . ^ . . . . . . ; . ; . . . . . . : . . . . . . . . . . . . . . . i . . : . . . . 1.7S HfahMareh Tyttö, sotaromaani, k i r j . HaU Caine, nid 1.00 Mirfain Eden, seikkailuromaani, k i r ^ sid. 1.SO Maapallbn;_iehityshi8töria, tietoaarre, Madsen, nid .50 Maaamanliike, fietoaarre/ k i r j . Albrecht Wirth, sid. ^ .Sft Maalinaan avaruus, tietoaarre. M r j . T a i J . Schreiner, sid 50 Maa ja, Huninen, tietoaag-e, k i r j . A l f r e d Kirchhoff, a d . M Maanviljelys Kemia j a Pysukka, k i r j . Arthur_ ftindeU, sid. 1.7S MaMvibelyspppi, k i r j . Sunlften;:s^^^ ,. ..... 1.26 jueruotka, kertomus Saksan kaapiparilaivastosta sotaaikana, kirj. F e l i x von Luckiier, sid. ......v^,;:............,..;.;......;;.......,, ., 1.25 Menen takana, seikkailu rakkausrpmani, k i r j . H . Courths-Mahler, : . nidbttuna ..i.... . . . i . . . . . . . .60 Murrosajan Latduia, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, sid. 1.25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton SincI&iTy side .....•..•.$1«2S Minua^ sanotaan Puusepäksi, yhtetSkunnallinen romani, kirj. Upton SinclfliTj md. y,,,,.,»^^^ ,,„, «90 Naamioimiskoiilu; hyyä näyttämöille, k i r j . juurioja, nid. .75 Nuoren^ Naisen T^ lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine Naisten S u k u e l o , k i r j . Lääket. T a i E ; W . Wrestlind, nid. 1.00 N a i ^ n i k t e l n , kuvitettu opas, k i r j . E U i Björksten, nid .1.00 Nainen Ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret Napoleon ra vallankaappaus, k i r j . K a r l Marx, riid: .'. ; .70 P a l M i a ^ j a ^Pääoma, kurj. K a r l Marx ^ .25 Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack Perheen, Yksitjisomawuuden j a Valtien^^A^ kirj. F. Engels, sid. 1.00 .25 .50 5.00 .30 .28 .35 .40 1.25 .75 .40 1.25 2.50 .75 .30 Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid ...... ^ n a d c | l a u t i , k i i j . Nikolai Lenin, nid. R e n i , T i e t o s a n a k i r j a , sid. Perustuslain^ Olem^^^^ O. Saari Pieni Mehiläiskirja. k i r j . Mikko Hkka Ranskan Kansalaissota, k i r j . K a r i Marx, nid. ^nnerengas, hieno rakkausröniani, k i r j . David Potter, nid Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen Silkkilaiva, romani, k i r j . Elenius, nid. SofialisHsen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid. fa«"a8 1 ^ 1 . lasten terveyshoitokirja, k i r j . Ruotsalainen, sid. ........ Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. K i e l i o p p i , ; k i r j . E . N : Setälä, sid. SoSiaijclemokratia j a Sosialismi, k i r j . K . W. Sflverberg, nid. ..... Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T : r i Jules Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . M a x von Gruber. nid. .73 baarelaiskuvia, I j a H osa yhdessä, k i r j . Emil Elenius, sid. bulojsen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, Q;JW./T"^' Temple^Thurston, sid. .„.........;............„............. ... Silmukoryan^ nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rakkautta, k i r j . Kaarlo Halme, sid. ..„.......................:....... Tarttuvista; sukupuolitaudeista, kk^^^ T.-ri Pirilä, nid. - Teinevojmiste u I . kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma 1- Tginevoinnistelu^n, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma l- Ernest Untermann, nid. .60 fäi SS*' 'er?"'^.^^J- HaU Caine, sid. 1-30 Työn HistoiTa,/farj. Tjumenew, sid. -85 .T*'«°««PP«. O. W. Kuusinen, nid. SO Terrorismi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trotsky^ nid. 5» Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler niuottuna , ... .73 ^°^^Eä^^*^sid°"^"' ^ ' ^ " ^ SO vX«!„^ « romani elämästä,'kirj. H a l l Caine, nid. 1.75 S e , ^ d ""^"^^^ ^^^^^^^^ ^""^ 2JS0 Vofit^Ä^v'-''^^^^ nid............. 1.00 v/oSim?i5s°te*l*u2ohvjel™lmi^a °I.' kJi r*j?. - AArrvvoo VVaarrttiiaa,: nniidd.. ^!--0<0» Villiruusu, rakkausromaani, k i r j . WieCTn, sid. . 75 Valskann kertomuksia, kirjV Sakari To^^^^^^ ..................... ^ ^ ^ r * ? k e r t o m u s Scandinavian saVÄnmlafeistär^kirj. ^ E r n s L a m p e n , md. ................................ _ . .:V.. 1.00 1.00 1.50 1.25 .75 00 00 ^iäJ^^l^ ^'•^^'ii^ romani, k i r j . Mabell Barnes Graundy, sid. 1.50 VlR^^J^I^t^-^^^^'"^^^^^' j r f r i - T a a v Laitinen, sid. 3 00 Ylos Helvetista, ku-j. Konrad Lehtimäki, nid. 1-7S Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre. k i r j . Th. H . Huxley. .50: pnTTSlA*S7^^!^l^* Vapauden konttorista tilata WATERM.AVS F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.76, $4.00. ?6.00 ja ?7.00. Vapauden Kirjakauppa, Box 60, Sudbury, Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 11, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-08-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260811 |
Description
Title | 1926-08-11-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Keskiviikkona, elok, 11 p:nä—Wed., Aug. 11,1^26 Ä2i»3-^ia2S Suomen työväen jäijes-tönnorten viidennessä edustajakokouksessa, joka pidettuii Turussa heinäkuun 1? p:nä, viitotettiiri liiton tulevaa toimintaa muun muaasa seuraavilla, päätöslauselmilla: . JarcBtonnortea Uiton »ahteesta tfo-vienjärjestoihin esitti liittotoimikunta päätettäväksi seuraavaa: - 1) että liitto tulee edelleenkin pitämään läheistä yhteyttä kaikkien järjestöjen kanssa, jotka antavat tunnustuksen järjestönuorten liik* keen. 'toiminnalle; 2) «ttäliittotöimikunnalle myönnetään valtuudet harkintansa m u - Jcaah solmia suhteita niihin järjestöihin, jotka se kulloinkin huomaa tarpeelliseksL : P o n n e t ; hyväksyttUui etdotetussa muodossa. : JärjestSnaorten «aMtojea ; toimi-koatiea valiata Jäxjestönuoirteni osastojen toiml- Jiuntien valinuasta , o l i . liittotoimi. kunnan alustus ehdottaen liittotoi-onikunta asiasta päätettäväksi seuraavaa: 1) että kaupungeissa j a maaseuduilla on kaikkien tyovSenjärjestS-jen^ ammatti-,' nuoriso-, nais-> rait» tias- j a urheilujärjestöjen yhteisesti valittava erikoinen järjestdnuorten toimintaa johtava toimikunta; ; 2) «ttä järjestdnuorten toimintaa avustavia ja kannattavia,; osastoja velvotetaan valitsemaan jäsenistään : ohjaajia fa ' muodostamaan erilaisia työryhmiä, jotka avustavat osasto- , jen toimintaa niiden sääntöjen mu. kaan, mitä järjestonuorten toimi4 kunta on niistä laatinut; 3) että järjestonuorten työtä val« voviin j a johtaviin ;toimikttntiin v a litaan 2—^3 järjestönuorta, johta* vaan .työhön tutustumista varten. Ponnet hyväksyttiin muutoksitta. < ABiuiaiooI- ja valUfastyosta hyväl&Byttiin liiton , alustuksessaan ehdottaa seuraava päätSsIanselma: 1) että valistustyön tekemiseksi on liiton järjestettävä ^-eri paikkakunnille : a i ^ t a t s i o n i - - j a neuvonta» !matkojai - j^jesiettävä osastojen t o i - onlntaa Jav mikäli mahdollisuutta perustaa uuda ^osastoja; ' " 2) ^ettfi lentä^^n eli suullisen' v a . listnstyon ohella tulee itseopiskelun ja opastuskurssien avulla ; listust^ötä harjottaa; : 3) vettä syydtunn ensimäistä viik-^ koa vietetään ^edelleenkin yleisenä lasten -.viikkona, jolloin tehdään e r i - lcoisi^i^i>pagandaa ja valistusta v a r - hai^jldorisotyön tunnetuksitekemi^ sen- puolesta; ;-4) että liittotoimikunnan alottees- ;tÄi^; julkaistaan erikoiskirjelmiä ja rlentolehtisiä vaBstustyön tehoatami-sek| 3i j a sanomalehdissä julkaistaan . ' ^ i j o t u k s i a järjestölniiorten liikkeen toiminnasta j a tehdää^n agitatsionia varhaisnuorisotyön puolesta. Q^jaajakuruSen jarjeataraiaen * Tästäkin ; o l i liittotoimikunnan alustus. Asiasta syntyi -vilkas keskustelu,/ jossa yleensä kiinnitettiin erikoista huomiota opastajien oh. jaajakursäcn järjestämiseen j a käytännöllisen ohjaustyön opettamiseen. Liittotoimikunnan ehdottama ponsilauselmahyväks3rttiin lisättynä niihin maininta raittiuskasvatus-työstä. Hyväksytty päätöslauselma kuuluu seuraavasti: 1) että liiton « n toisten työväenjärjestöjen avustuksella järjestettä-opastus^ j a luentokursseja niin «no-helle pail$kakunnalle kuin mahdollistä, tarkotuksella kasvatta paikallisille osastoille tarpeellinen määrä kykeneviä ohjaajia; 2) että kurssien ohjelmaan otetaan etupäässä käytännöllistä t o i . mintaa opastavia aineita j a luentoj a kasvatu*^, raittius- j a järjestötoiminnan alalta, liittotoimikunnan j a järjestävän järjestön harkinnan mukaisesti. 3) että kurssien aika t u l i s i olemaan 1—2 viikkoon j a tulisi ne olemaan mikäli mahdollista päivä-että iltakurkeja, riippuen paikallisista olosuhteista . j a niistä edellytyksistä, millä liitto voi kursseja järjestää. . Voinustdn- ja arheilatopauaaasta oli myöskin liittotoimikunnan alustus: Sen johdosta, syntyi vilkas keskustelu. Siinä moitiskeltiin varsin ankarasti sitä, että Työväen U r heiluliiton j a useampien sen alaosastojen taholta suhtaudutaan kylmäkiskoisesti järjestonuorten kasvatukseen, ryhtymättä yhteistyöhön lasten voimistelu- j a urheilukasva-tuksen _alalla niinkuin suotavaa ja tarpeellista olisi. Useissa puhevuoroissa esitettiin, että kiinteämpää yhteistyötä oliri toatava voimistelun J a urheilun a l a l la -kyseellisten järjestöjen kesken. Toiset puhujat pitivät työväen urr heiluliikkeen nykyistä suuntaa sellaisena, ettei yhteistyöstä voi olla toivoa. Asiasta päätettiin seuraavaa: 1) että jokaisen osaston tulee toiminnassaan kiinnittää huomiota lasten voimisteluun, urheiluun ja leikkeihin, järjestettävä erikoisia voimistelu-, urheilu- j a leikkituntcr ja, j a Icaikissa lasten ohjelmallisissa, iltamissa j a juhlissa o n voimistelua, leikkejä otettava ohjelmistoon. 2) että missä ei osastolla ole k y keneviä voimistelun j a leikin ohjaajia, on käännyttävä paikallisen voimisteluseuran tai jonkin kykenevän henkilön puoleen, joka voisi lasten voimistelu- j a leikkitoimintaa o h j a t a ; , ' ^ 3) jos osastolla ei ole ohjaajaa voimistelua, urheilua j a leikkejä varten, on siitä' ilmotettaya viipymättä liitolle, j a jos ohjaaja on saa^ tu osaston ulkopuolelta, on siitä i l - motcttava, miltä järjestöltä- j a m i l lä ehdoilla ohjaaja on saatu; 4) että liiton järjestämillä opas. tuskursseilla annetaan riittävän suur i tila voimistelun j a l e i k i n opetukselle; 5) että liitto tulee edelleenkin myötäftiielisesti suhtautumaan T U L voimistelu- ja urheilukasvatiikseen "-^rhaisnuorison keskuudessa. , WAR By OLIE OLSON One of the subjects that children iii the Canadian schools are taught is History. The history book tells a lot of Stones abottt soldlers anS sailors going to fight battles. It says, too, that i t i s a great thing for men to fight for- their country. Some. schools have Cadets . and Boy \ Scouts and G i r l Guides. Why do they teach the children to d r i ll and have" them vteax uniforms? So •that when they gTow up they will be able to join the Canadian Army if there is a ^ a r , and shoot the soldiers in some other army. Is i t right that school children should be taught these thingrs? X o , it is very wrong. In the Great War that lasted from 1914 to 1918 more- than ten raiUion men viexe k i l l e d ; some had their arms and legs shot o f f ; some had their eyes shot out and. could never see any-thing again as long as they lived, and the battles were so horrible that many soldiers went crazy. M i l - lions of school children i n aU parts of the World never saw their fathers and brothers any tnore. Of course the school books say that the soldiers -were a l i heroes, biit vihst good i s i t to be a hero i t you are dead, o r have oijly one leg or a r m , o r are blind, or are sick a l i the time? It i s no good at aH. During the Great War the rich meh told the workingmen that i f they 'went to war Canada would:be a better place to live i n after the war wa8 over, and the vrorkingrmen believed them and joined the army. I f any w o n l d ' n o t Join the army they vrere sent to gaol. Did the Great W a r b r i n g any good to the worIdng people of C a n ada? Certainly not! Althougfa there vere f i f t y t h o u s a n d Canadian workingmen killed, and many more wounded, t h e country is no better off. The workIngmen have to worfc just as hard and the wages they get are lower. There are boys in Canada, not more than fifteen or sixteen years old, who have to leave home and v o r k "witH a pick and shovel to make a="living. They should be going to school but their parents are too poor to-send them. So i f a v a r d o e s not b r i n g any. good to the working people i t is no good, is i t ? , Members of the Young Pioneers mUSt teli other boys and g i r b that wars are fought to make the rich people richer and that after every war . the ivorking people are wprse off than they were before, so that by the time they have gröwn up to be men a n d •women the vrorking people ^ i l l l c n o v enough not to go and get killed ^ r wounded for the sake of rich peopl*. Punainen peikko Hiljaisuus vallitsee kaikkialla. E i kuulu hiiren hiiskaustakaan. Oli kuin tyyntä myrskyn edellli. Yhfäkkiä järähtää maa. Kuuluu, jyrähdys. Pian. toinen; kolmaskin. Kauhuissaan juoksevat ihmiset ulos. Pelästyneitä katseita näkyy kaikkialla. Sotaväki ja poliisivoima järjestäytyi taistelulcuntoon. Kysellään j a tutkitaan: mitä on tapahtunut? Kukaan ei tiedä m i tään. Mutta kun ^avu, j o k a syntyi j y - rähdyksien jälkeen, on hälventynyt, nähtiin yksinäisen, miehen seisovan kaupungin ulkopuolella olevalla kentällä kädessään punainen lippu, j o ta hän' heiluttaa kuin merkiksi. Ihmiset, jotka siinä töllistelevät uteliaina j a pelokkaina, vetäytyvät taaksepäin, kun mies' lähestjry heitä lippuineen. Mutta sitten tulivat paikalle sotajoukot paljastetuin a-sein taistelujärjestyksessä. Yhä vaan lähestyy mies. ' Sotajoukko asettuu ketjuun hänen eteensä, mutta hän ei näytä heitä huomaavankaan; Verkkaisin, mutta v a kavin askelin hän yhä vain lähenee hymyssä suin, lipun liehuessa hänen päänsä yläpuolella. Aivan pistimien edessä hän pysähtyy j a mittailee tarkasti katseellaan ketjua j a sen takana olevaa kansajoukkoa. —^ K u k a olet sinä j a mitä täältä haet? saa vihdoinkin kysytyksi sotajoukkoa komentava kenraalL 5Iies tarkastaa k i r k k a i l l a , hehkui l l a silmillään kysyjää, kuin tahtoisi hänet lävistää katseellaan- Sitten hän vastaa: Kukako olen? Ettekö tunne minua, herra kenraali? Minä olen jninainen peikko, joka koto maa3ma peikaa, jonka edessä maan- mahtajat vapisevat. Jota varten on o-lemassa sotajoukot, poliisiarmeiat j a kuritushuoneet. Minä olen kansojen toivo, maailman vapahtaja, joka rikki poljen käärmeen pään; joka tuon. lohtua j a rauhaa köyhille, mutta tuskaa j a vavistusta rikkaille.. . Katsokaa — hän ojensi kätensä kohti kansajoukkoa, jossa oli lukemattoman- paljon työn uuvuttamia miehiä j a naisia, kalpeita, sairaita vanhuksia, raihnaisia, raajarikkoja, ruhjottuja,.nälkäisi^..vaimoja j a lapr sia, a3astomia palelevia. — Katsokaa, tuo o n minun kansanni, jonka minä pelastan. ' Teidät on komennettu minut vangitsemaan. Minut te tahdotte sulkea vankilnöliinne, murhata minut. Mutta minä sanon teille: Minua te ette voi vangita. Ette voi _ riistää minulta henkeä. Teidän oma loppunne sensijaan on nyt t u l l u t . M i nä olen oikeudentekijä, rikosten kostaja, tyrannien kukistaja ja kansojen vapauttaja. •— Ampukaa — huusi sotajoukkoja komentava kenraali, k u n mies lopetti puheensa. — Ampukaa tuo kapinoitsija j a kansan villitsijä! Käskyn mukaan kiväärit, kuula-ruiskut, kenttätykit, haupitsit ja mörssärit laukesivat samalla kertaa. Mutta silloin avautui m a a ja^ nieli kenraalit j a sotajoukot. Kentälle jäi edelleen lippua^ kantava mies. Ja. kansajoukot suoristivat selkänsä, jotka vuosituhansien orjuus oli köyristänyt. Haaveilija. Spartacusten taistelu Painoi maailmaa Rooman sortovalta orjsin huokaukset soi sen alta. Viimein tuska heidät taistoon nosti, ruoskan iskut silloin miekka kosti: Kovempi ei kosto olla voi! ^siin alta maan sen lonkeroista^ nousi miehet, orjain onkaloista. Turtumuksen unesta he heräs: käsissänsä välkähtelt. teräs. Spartacusten sotahuuto soi: Tulkaa yhäältä ja tulkaa alta! Tulkaa oikealla, vasemmalta! Tulkaa kaikkialta, ympäriltä! Kiujaa oisi armo ihmisiltä, jotka vapautta sortaa voi! Vaikka olisi nyt viime yömme, loppuun asti teemme työmme! Kahlehet vain elon kera raukee. Vapaus ja hauta meille aukee. Kuolemassa I:oittaa aamun koi! Korpit yhäältä ja madot alta, vaino oikealta, vasemmalta! Yhtyy taistoon koko Rooman mahti: i\'yt. on Spartacusten ajojahti! Sortajien säiiät salamoi. Korpit repikää ja m^ot syökää. : Sotilaat! Te orjat alas lyökää! Lyökää sydänjuuriin kavalasti orjat maahan viime mieheen asti! Mutta yhä nousee kaikkialta Spartacusten tuhoamaton valta. Yhtyy taistoon koko maailmanmahti: vuosisadat kestää ajojahti, vuosisadat sotatorvet soi. , Yhä kalpaan kalahtelee kalpa moni katkeaapi kahle halpa. Yhä orjat käyvät taistoteitä vapaus ain houkuttelee heitä. Yhä yhyy, vaino yltä. alta, orjat esiin nousee kaikkialta. Miekan terään moni murtuu rinta eestä sen, mi oli kalleltinta. Tiellä kuolevat vain vaikeroi. Orjain laulu kaikuu kaikkialla: alas lyökää maailman sortovalta. Vasta viimeinen kun kahle raukee. elämä ja vapaus meille aukee. E. .0—nen. tä sadoista eri asioista, jotka vaativat heidän aikansa j a voimansa, on valittava s e mikä eniten o n omiaan ' edistämään luokkaetuja. On asioita, jotka voi jättää syrjään, perheen siitä kärsimättä. Turhanpäiväiset tehtävät näyttävät usein" n i i n kovin tärkeiltä sentähden, että ei osata oikein arvioida. ajan ja eri asioiden tärkeyttä. Silloin k un ei kaikkeen riitä aikaa, on t o i aa •tehtäviä hyljättävä, sillä muuten kuluu olemattomiin se aika, jonka pitäisi uhrata opiskeluun, kirjottis^ harjotuksiin ja- e r i yhteiskuntaky-symysten tutkimiseen. / , • Ensimäinen tärkeä askel on l i i t tyä johonkin työväenluokan naisten liikkeeseen j a valvoa että siinä on elävyyttä. On katsottava, että asia tulee tunnetuksi kaikkien t u t . tavien keskuudessa, samoin , k u i n kaikkien työväenluokan naisten joukoissa. Työläisnaisten liitto tarjoaa parhaita - toimintamahdoU^uuksia Juuri senvuoksi, että sen toimintap i i r i ulottuu yli maan, kaikkien työväenluokan naisten j a kaikkien kansallisuuksien keskuuteen. Me voimme siten oUa kosketuksessa suurien taisteluiden voittoisan ratkaisun saavuttamista. \ Kehotamme siis, että- jokainen puolueriyeihin liikeutuva nainen, nuori j a vanha, liitty y toimivaksi jäseneksi työläisnaisten liittoon. K o kouksen - päivämäärästä ilmotetaan Vapaudessa. Toveruustervehdykseilli työläisnaisten liiton agiVprop.- komitean puolesta A i l i Hautamäki. 5.00 VAPJHIDEfl iORJAK&m VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KIRJOJA: Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid. AmdKkan Suomalaisia, satiirikertomnkHia, Jdrj.^^ K Eissanen ^ 4merikalaisen Työväenliil&een: värariM^, k i r j . Wm. Z. Fostei; Iiii *^ Autokizja^oppikirja autoajnreiDc j a korjaajille, läxj- Y . Weinn »"^ Kauputilri^KansakouIun laskuoppi j a tuloskirja, sid....^.... iS? Anritagon poika, kiihkeästi Mrjotetta romaani, k i r j . Jack LÖndim'"' 2? A&Dinen, lasten opettelukiija, sid. -»s Aurinko. K u n j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, k^i'."j""A. *® Gibeme ; ' i * . AttHa; historiallinen romaani, k i r j / Dahn, s i d . A a v o i l l a m a p o i l l a , nuellyttävä romaani, k i r ] . Jack London, nidT"*"'' i l ? Bakteerit, Tietoaarre, k i r j . Osc Streng; sid. ................ .....Jl]"]" ]S Elollisten olentojen- lisääntyminen, kir}. F.> K o l p i n Ravn, sid..,/ . e« Englanninkielen A l k d d r i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid. 1*^ Etdämoren A u r i n m i i A l l a , seikkailuromaani, M i j . Jack London""^' i "» Blgrantilaut-Snomahinen Sanakirja hyvä: opettelukirja, kirj! x EngIähnfnkieIen''o5ärjäT^^ Erämaa Kutsnu, Ä Jack London,'afa „. L.;.!. Elsinoren Kapina, sfilckailuromaani, k i r j . Jack London, sid. Halikon H a k o n i ^ t y mnrrekertomuksia, k i r j . . Kallio;^ sid. Herra Byronin'ammatti, k i r j . Bernhard/ Shaw, nid. Hedelmien ja Ifafjaxivilj^lys, k i r j . B . W . H e i k e l , sid. . Humoristinen l a u l u k i r j a , se viimeinen painos . . . . i . . . . . . . . . . .. Huomautus Toronton naistovereille Tiedämme että Toronton suomalaiset naiset liittyivät tämän -vuoden kesäkuulla ' työläisnaisten liittoon. (Womens' Lal>or League), kuten toiset kansallisuudet Torontossa ovat jo aikaisemmin tehneet. Ja tämän suomalaisen osan agitatsiöni. propaganda^omitea kokouksessaan 12 ,p. heinäkuuta päätti lähettää seuraavan tiedotuksen puoluejäser nille, luettavaksi eri ryhmien kokouksissa: Tähän saakka on naisten toiminta ollut rajotettua pienen ryhmän keskuuteen. J a vaikka sellaisenaankin se on tarjonnut kehitysmahd6l-lisuuksia, on se kuitenkin ollut eristettynä kaikista yleisistä, työväenluokkaa lähinnäolevista toimintamuodoista. Siirto naisjaostomuo-dosta t..naisten liiton osastoksi merkitsee vain sitä, että liikkeeseen t u lee enemmän sisältöä j a suurempia mahdollisuuksia käyttää voimiaan edullisesti. Usein naiset luottavat siihen, että kun perheestä: on jo yksi, nim. mies, eri järjestötehtävissä, ei .heidän tarvitse muuta kuin kulkea valmista latua pitkin. Uhrataan jokainen hetki yksityisen perheen vaatimiin ja useinkin merkityksettömiin tehtäviin, ajatellen että naisen velvollisuus on unohtaa oma luokkansa huolehtiessaan perheen mukavuudesta. Mutta nykyaikainen elämä vaatii, että sovellutetaan sekä yksilölliset että yhteiset tehtävät dten, että kummatkaan eivät tule laiminlyödyksi. Jokaisessa per-heessä,. lukuunottamatta ehkä niitä, joissa on suuri määrä lapsia, t a i joissa perheenisä on työhönkykene-mätön, joten nainen on pakotettu hankkimaan toimeentulon, voi perheenäiti uhrata tunnin, ehkä parikin päivässä joillekin harrastuksille, jotka eivät suorastaan ole perheen jokapäiväiseen elämiseen kuuluvia. Jos e i muuhun ole mahdollisuutta, voi tuon ajan . uhrata itsekehitykselle, Joka taas tähtää siihen, että kyetään täyttämään työväenliikkeen tarjoamat velvollisuudet, silloin kun välttämättömyys vaatii. Jokaisen naisen on hankittava itselleen uudempiaikaista työväenluokan kirjallisuutta, jonka lukemiselle, sanomalehtien ohella, hänellä on kaikessa tapauksessa enemmän aikaa kuin miehellä. Samoin kun nainen on yhdenvertainen miehen rinnalla. On hänellä myöskin yhtä suuret velvollisuudet luokkaansa kohtaan kuin on mifehellä. Toisinaan, kun tulee kysymys: sii. tä, miksi nainen ei tunne edes aakkosiakaan niistä asioista, jotka ovat hänelle yhtä tärkeitä kuin miehelle, sanotaan että on jäänyt senvuoksi ilman tarpeellisia tietoja, että ei ole mahdollisuutta ottaa osaa y h teistoimintaan. On jotain, jota naisten täytyy oppia, sen nim., et- Ottaisin osan K i r j . Hely Haihtuva Usein tapaan sinut työkaapuusi puettuna. Minulla e i o l e ollut kunniaa nähdä sinua juhlapuvtJssasi, mutta minua miellyttääkin tuo sinun työasusi. Päällystakln^i ei ole rikki, mutta kulunut se on. Väril-tään se kai on alkujaan ollut kauniin vihreä. Tuolta kauluksen- ja hihankäänteiden alta pilkistää kuin salaa ^ vieno vihreys. Se inuis-tuttaa, että takki bn keriran ollut uusi. ( V i l k a i s e n ;sinua s i l n i i i n . ^. Et itsekään ole nuori enää, mutta kauemmin katsottuna on s i l m i s ^ si jOjtain, joka puhuu, sottä olet kerran ollut nuori j a kauniskin. — Olet kantanut toivon vihreää väriä. ,, Pääsi ympäri sitaistu, vielä jokseenkin kirkkaan värinen l i i n a , ; e i ollenkaan ^^nua rumenna,- päinvast o i n , se täydentää sopu^^ muun; pukimesi Vnukania. -—Eivät ole .estämässä syvään painetut ha,- tunreunat silmiesi säihkyä,'siksi m i nä niitä n i i n julkeasti tarkästelen-kin.-^ — Näytät huonaanneen äen^ Tuntuu kuin . tahtoisit väistää. — Mutta minä en saa silmiäni sinusta pois. v'.' " Otan omavaltaisesti oikeuden upottaa vieläkin julkeamman katseen noihin silmiin, joissa vieläkin —r vuosienkin; kuluttua. — läikehtii merensiini j a pohjaton syvyys. H a luaisin nähdä' otsasi korkeuden, mutta hauskasti sitaistu huivi bn painettu aina kaareviih kulmakarvoihin saakka^ .Älyliisyyttäsi v * n pääse otsasi; mukaan 'mittaamaan, mutta kasvojesi piirre puhuu sen puolesta: leuka hiukan voimakas, huulet varmat — niiden pielissä näkyy aina silloin tällöin ilme tiukkenevan, j a joskus sieramesi värähtävät omituisesti: V . Kuinka paljosta nuo vieläkin kaun i i t silmäsi puhuvat. En väsy koskaan sinua katselemasta. Olet edessäni kuin Jumalainen työn aateli. -— Kuinka voikaan . silmäsi säihkyä vielä — kuinka voikaan niissä asustaa niin pohjaton syvyys! — Niin, kuinka. . . ? Tulethan tehtaan uumenista, kiaikenlaisesta katkusta, ja sentään on silmissäsi vielä eloisuutt a . . . Olethan niillä itkenytkin — puutteesta ja kurjuudesta kyynelehtinyt — ehkä rakkauden ' k a i puustakin.. . J a väärin ymmärrykr sestä — ja sentään niissä silmissä on syvällistä - säihkyä v i e l ä . . .! Huulillesi,' vaikka -varmoille, kohoaa hymy. Se ei ole tehtyä, eikä teennäistä — se ori osa sinua itseäsi. Sieltä^. Jostain syvempää se syöksähtää ; . huulesi kauniisti kaartaa, mutta joskus sattuu, että äkkiä hymy huulillasi hyyt3ry. Syvemmällä rinnassa täi jossain siellä — jäätyy... Mitä miettinet silloin — käynet-kö kohtalosi kovan, läpi ., . . t a i muistanetko pirttiäsi pientä —• maammeoasi. manalle menevää . , . taattoakin taivalta katkomassa .-— eineitä etsimässä, josko tulo tuomisiksi kääntyisi . . . Mutta huulesi eivät-olekaan hyysää enää. Oliko se pieni pilkahdus risaista e l ä m ä ä s i . j o k a kuin varkain hiipi ilnibille — pian kadctak-seen jälleen. Kasvoillasi vain k u vastuu kuin kirkastulisen jälkiä. — Sinulla näyttää olevan elon taiat tiedossa, siksi sinuun niin pälyilen-kin. — Ottaisin osan opistasi — t a i dostasi taikakalun takoisin. — Pyytäisin päästä pyhimpääsi — sielusi siivillä lentää t a h t o i s i n . .. Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. » IhmisGh Heiira, tarina synnistä, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, s i d . . . . V g a Ihmisen Herra, tarina «ynnistg^ k i n . H a l l Caine. 2 osaa, nid. i2? Huninen ei elä ainoautaan iSvästS, I d i j . K lÖssaneiLl ..ZZ"^' S Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, k i r j . Amundsen,"nid[ Jfiriestelmani Miehifle, hyvä voimistelukiija. kfrj. J . MueUer .......... i « Jack London, eläniänkertamuistelma, k i r j . Helmi Krohn^ nid Kairosta N i i l i n latvoiUe, nmtkallijakertomns,ldrj. Pekkala, nid. 05 KadotnlMfn Kannan, kuvaus London Itäpäästä,^ k i r j . Jack London,*^! IM Kemia, u r j . ; Hanna Seikkn, n d . Kymmenen s o k ^ a johtajaa, Idrj. Arthur M . Levis 'Jt Kxran Xäakstvromaräi elamästäv^k^^ Jack London, d d . »o» Bäötmhgatar Hanhenjalan Bavinitola, Idrj; A n a sid. ' \x Kodin Lääkärikirja, etevästi tositetta, sid. Kansakoulun karttakirja, tolm.- Jotuni, sid. ...*........,„ |^ Kansakoulan kartasto, uusi, toim. A . R . B I o m ^ ^ t j a E . E . Kaiiä"? 1*0» Kbmmnnfstinen Manifesti, k i n . K a r l Marx, s i d . . " l " « K r i s t i i i u l k o n Alkuperä, tutkielma k i r i . K a r l Kautsky sid. Z'"' Zlft KItfndyken Knningas, seikkailuroniaani Alaskasta, k i r j . Jack London i j s KipinaDennättimen tqiminta, kuvitettu opas, kirj^ Krigar j a Subkis Kirjänpito-opas,vtehn^ Juhana Toiviainen, riid. ...„."' 75 Kirjanpito, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero ....„.'." 1*5^^ Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi ............ ' 'K Keittokirja, k i r j . Mina Wall. sid Kultamaan rakkautta, hienoja-rakkausseikkailuja, k i r j . Jack Lon- • don, n i d .......i.... , Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokirja, k i r j . M . Hyvönen,"sid lOO Kielletty Hedelmä, rakkausrbmani, k i r j . P. O. Höcker, sid '.QQ Kolme • Muskettisoturia, jännitysromaani, k i r j . Alexander Dumas,' ' Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, k i r j . Kaarlo Halme, sid. , Kristitty,! roinani, k i r j . H a l l Caine, sid 1.75 Laulu tulipunaisesta kukasta^ k i r j . Johannes Linnankoski, sid 1.40 Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, k i r j . I. Stalin, sid .75 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, Idrj.^ Jack London, ^; sid. 1^ Lubnnontieteideii]& voittokulku,'Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid ,so Luokkien sota. k i i j . Jack ; London^ nid.»...........^.... M LisoleUen avioliitto, ylevä raldcau Courths-Mahler, I^hyt terveysop^ naisille, kh-j. t a i P r . Hovit* .3S Meren urhoja, merimiesrbmaani, k i r j . R. K i p l m g , sid. .75 Merisasi, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, dd. 1.50 Mäallinanrakenne, käsittelee nmailmankaikkeutta/ k i r j . E. Becher, C n i d . ^ ^ . i . . . . ; . , . ; . , . . ; . . . ; . i . ; . . . V . . . . . ^ . . . . . . ; . ; . . . . . . : . . . . . . . . . . . . . . . i . . : . . . . 1.7S HfahMareh Tyttö, sotaromaani, k i r j . HaU Caine, nid 1.00 Mirfain Eden, seikkailuromaani, k i r ^ sid. 1.SO Maapallbn;_iehityshi8töria, tietoaarre, Madsen, nid .50 Maaamanliike, fietoaarre/ k i r j . Albrecht Wirth, sid. ^ .Sft Maalinaan avaruus, tietoaarre. M r j . T a i J . Schreiner, sid 50 Maa ja, Huninen, tietoaag-e, k i r j . A l f r e d Kirchhoff, a d . M Maanviljelys Kemia j a Pysukka, k i r j . Arthur_ ftindeU, sid. 1.7S MaMvibelyspppi, k i r j . Sunlften;:s^^^ ,. ..... 1.26 jueruotka, kertomus Saksan kaapiparilaivastosta sotaaikana, kirj. F e l i x von Luckiier, sid. ......v^,;:............,..;.;......;;.......,, ., 1.25 Menen takana, seikkailu rakkausrpmani, k i r j . H . Courths-Mahler, : . nidbttuna ..i.... . . . i . . . . . . . .60 Murrosajan Latduia, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, sid. 1.25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton SincI&iTy side .....•..•.$1«2S Minua^ sanotaan Puusepäksi, yhtetSkunnallinen romani, kirj. Upton SinclfliTj md. y,,,,.,»^^^ ,,„, «90 Naamioimiskoiilu; hyyä näyttämöille, k i r j . juurioja, nid. .75 Nuoren^ Naisen T^ lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine Naisten S u k u e l o , k i r j . Lääket. T a i E ; W . Wrestlind, nid. 1.00 N a i ^ n i k t e l n , kuvitettu opas, k i r j . E U i Björksten, nid .1.00 Nainen Ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret Napoleon ra vallankaappaus, k i r j . K a r l Marx, riid: .'. ; .70 P a l M i a ^ j a ^Pääoma, kurj. K a r l Marx ^ .25 Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack Perheen, Yksitjisomawuuden j a Valtien^^A^ kirj. F. Engels, sid. 1.00 .25 .50 5.00 .30 .28 .35 .40 1.25 .75 .40 1.25 2.50 .75 .30 Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid ...... ^ n a d c | l a u t i , k i i j . Nikolai Lenin, nid. R e n i , T i e t o s a n a k i r j a , sid. Perustuslain^ Olem^^^^ O. Saari Pieni Mehiläiskirja. k i r j . Mikko Hkka Ranskan Kansalaissota, k i r j . K a r i Marx, nid. ^nnerengas, hieno rakkausröniani, k i r j . David Potter, nid Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen Silkkilaiva, romani, k i r j . Elenius, nid. SofialisHsen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid. fa«"a8 1 ^ 1 . lasten terveyshoitokirja, k i r j . Ruotsalainen, sid. ........ Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. K i e l i o p p i , ; k i r j . E . N : Setälä, sid. SoSiaijclemokratia j a Sosialismi, k i r j . K . W. Sflverberg, nid. ..... Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T : r i Jules Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . M a x von Gruber. nid. .73 baarelaiskuvia, I j a H osa yhdessä, k i r j . Emil Elenius, sid. bulojsen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, Q;JW./T"^' Temple^Thurston, sid. .„.........;............„............. ... Silmukoryan^ nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rakkautta, k i r j . Kaarlo Halme, sid. ..„.......................:....... Tarttuvista; sukupuolitaudeista, kk^^^ T.-ri Pirilä, nid. - Teinevojmiste u I . kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma 1- Tginevoinnistelu^n, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma l- Ernest Untermann, nid. .60 fäi SS*' 'er?"'^.^^J- HaU Caine, sid. 1-30 Työn HistoiTa,/farj. Tjumenew, sid. -85 .T*'«°««PP«. O. W. Kuusinen, nid. SO Terrorismi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trotsky^ nid. 5» Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler niuottuna , ... .73 ^°^^Eä^^*^sid°"^"' ^ ' ^ " ^ SO vX«!„^ « romani elämästä,'kirj. H a l l Caine, nid. 1.75 S e , ^ d ""^"^^^ ^^^^^^^^ ^""^ 2JS0 Vofit^Ä^v'-''^^^^ nid............. 1.00 v/oSim?i5s°te*l*u2ohvjel™lmi^a °I.' kJi r*j?. - AArrvvoo VVaarrttiiaa,: nniidd.. ^!--0<0» Villiruusu, rakkausromaani, k i r j . WieCTn, sid. . 75 Valskann kertomuksia, kirjV Sakari To^^^^^^ ..................... ^ ^ ^ r * ? k e r t o m u s Scandinavian saVÄnmlafeistär^kirj. ^ E r n s L a m p e n , md. ................................ _ . .:V.. 1.00 1.00 1.50 1.25 .75 00 00 ^iäJ^^l^ ^'•^^'ii^ romani, k i r j . Mabell Barnes Graundy, sid. 1.50 VlR^^J^I^t^-^^^^'"^^^^^' j r f r i - T a a v Laitinen, sid. 3 00 Ylos Helvetista, ku-j. Konrad Lehtimäki, nid. 1-7S Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre. k i r j . Th. H . Huxley. .50: pnTTSlA*S7^^!^l^* Vapauden konttorista tilata WATERM.AVS F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.76, $4.00. ?6.00 ja ?7.00. Vapauden Kirjakauppa, Box 60, Sudbury, Ont |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-08-11-06