Vapaus, August 11, 1926

              Keskiviikkona, elok, 11 p:nä—Wed., Aug. 11,1^26 Ä2i»3-^ia2S
Suomen työväen jäijes-tönnorten
viidennes­sä
edustajakokouk­sessa,
joka pidettuii Turussa heinäkuun
1? p:nä, viitotettiiri liiton tulevaa
toimintaa muun muaasa seuraavilla,
päätöslauselmilla:
. JarcBtonnortea Uiton »ahteesta tfo-vienjärjestoihin
esitti liittotoimikunta päätettäväksi
seuraavaa: -
1) että liitto tulee edelleenkin
pitämään läheistä yhteyttä kaikkien
järjestöjen kanssa, jotka antavat
tunnustuksen järjestönuorten liik*
keen. 'toiminnalle;
2) «ttäliittotöimikunnalle myön­netään
valtuudet harkintansa m u -
Jcaah solmia suhteita niihin järjes­töihin,
jotka se kulloinkin huomaa
tarpeelliseksL
: P o n n e t ; hyväksyttUui etdotetussa
muodossa.
: JärjestSnaorten «aMtojea ; toimi-koatiea
valiata
Jäxjestönuoirteni osastojen toiml-
Jiuntien valinuasta , o l i . liittotoimi.
kunnan alustus ehdottaen liittotoi-onikunta
asiasta päätettäväksi seu­raavaa:
1) että kaupungeissa j a maaseu­duilla
on kaikkien tyovSenjärjestS-jen^
ammatti-,' nuoriso-, nais-> rait»
tias- j a urheilujärjestöjen yhteisesti
valittava erikoinen järjestdnuorten
toimintaa johtava toimikunta;
; 2) «ttä järjestdnuorten toimintaa
avustavia ja kannattavia,; osastoja
velvotetaan valitsemaan jäsenistään
: ohjaajia fa ' muodostamaan erilaisia
työryhmiä, jotka avustavat osasto-
, jen toimintaa niiden sääntöjen mu.
kaan, mitä järjestonuorten toimi4
kunta on niistä laatinut;
3) että järjestonuorten työtä val«
voviin j a johtaviin ;toimikttntiin v a ­litaan
2—^3 järjestönuorta, johta*
vaan .työhön tutustumista varten.
Ponnet hyväksyttiin muutoksitta.
< ABiuiaiooI- ja valUfastyosta
hyväl&Byttiin liiton , alustuksessaan
ehdottaa seuraava päätSsIanselma:
1) että valistustyön tekemiseksi
on liiton järjestettävä ^-eri paikka­kunnille
: a i ^ t a t s i o n i - - j a neuvonta»
!matkojai - j^jesiettävä osastojen t o i -
onlntaa Jav mikäli mahdollisuutta pe­rustaa
uuda ^osastoja; '
" 2) ^ettfi lentä^^n eli suullisen' v a .
listnstyon ohella tulee itseopiske­lun
ja opastuskurssien avulla
; listust^ötä harjottaa;
: 3) vettä syydtunn ensimäistä viik-^
koa vietetään ^edelleenkin yleisenä
lasten -.viikkona, jolloin tehdään e r i -
lcoisi^i^i>pagandaa ja valistusta v a r -
hai^jldorisotyön tunnetuksitekemi^
sen- puolesta;
;-4) että liittotoimikunnan alottees-
;tÄi^; julkaistaan erikoiskirjelmiä ja
rlentolehtisiä vaBstustyön tehoatami-sek|
3i j a sanomalehdissä julkaistaan
. ' ^ i j o t u k s i a järjestölniiorten liikkeen
toiminnasta j a tehdää^n agitatsionia
varhaisnuorisotyön puolesta.
Q^jaajakuruSen jarjeataraiaen
* Tästäkin ; o l i liittotoimikunnan
alustus. Asiasta syntyi -vilkas kes­kustelu,/
jossa yleensä kiinnitettiin
erikoista huomiota opastajien oh.
jaajakursäcn järjestämiseen j a käy­tännöllisen
ohjaustyön opettami­seen.
Liittotoimikunnan ehdottama
ponsilauselmahyväks3rttiin lisättynä
niihin maininta raittiuskasvatus-työstä.
Hyväksytty päätöslauselma
kuuluu seuraavasti:
1) että liiton « n toisten työväen­järjestöjen
avustuksella järjestettä-opastus^
j a luentokursseja niin «no-helle
pail$kakunnalle kuin mahdol­listä,
tarkotuksella kasvatta paikal­lisille
osastoille tarpeellinen määrä
kykeneviä ohjaajia;
2) että kurssien ohjelmaan ote­taan
etupäässä käytännöllistä t o i .
mintaa opastavia aineita j a luento­j
a kasvatu*^, raittius- j a järjestö­toiminnan
alalta, liittotoimikunnan
j a järjestävän järjestön harkinnan
mukaisesti.
3) että kurssien aika t u l i s i ole­maan
1—2 viikkoon j a tulisi ne
olemaan mikäli mahdollista päivä-että
iltakurkeja, riippuen paikalli­sista
olosuhteista . j a niistä edelly­tyksistä,
millä liitto voi kursseja
järjestää. .
Voinustdn- ja arheilatopauaaasta
oli myöskin liittotoimikunnan alus­tus:
Sen johdosta, syntyi vilkas kes­kustelu.
Siinä moitiskeltiin varsin
ankarasti sitä, että Työväen U r ­heiluliiton
j a useampien sen ala­osastojen
taholta suhtaudutaan kyl­mäkiskoisesti
järjestonuorten kasva­tukseen,
ryhtymättä yhteistyöhön
lasten voimistelu- j a urheilukasva-tuksen
_alalla niinkuin suotavaa ja
tarpeellista olisi.
Useissa puhevuoroissa esitettiin,
että kiinteämpää yhteistyötä oliri
toatava voimistelun J a urheilun a l a l ­la
-kyseellisten järjestöjen kesken.
Toiset puhujat pitivät työväen urr
heiluliikkeen nykyistä suuntaa sel­laisena,
ettei yhteistyöstä voi olla
toivoa.
Asiasta päätettiin seuraavaa:
1) että jokaisen osaston tulee
toiminnassaan kiinnittää huomiota
lasten voimisteluun, urheiluun ja
leikkeihin, järjestettävä erikoisia
voimistelu-, urheilu- j a leikkituntcr
ja, j a Icaikissa lasten ohjelmallisissa,
iltamissa j a juhlissa o n voimistelua,
leikkejä otettava ohjelmistoon.
2) että missä ei osastolla ole k y ­keneviä
voimistelun j a leikin ohjaa­jia,
on käännyttävä paikallisen voi­misteluseuran
tai jonkin kykenevän
henkilön puoleen, joka voisi lasten
voimistelu- j a leikkitoimintaa o h ­j
a t a ; , ' ^
3) jos osastolla ei ole ohjaajaa
voimistelua, urheilua j a leikkejä
varten, on siitä' ilmotettaya viipy­mättä
liitolle, j a jos ohjaaja on saa^
tu osaston ulkopuolelta, on siitä i l -
motcttava, miltä järjestöltä- j a m i l ­lä
ehdoilla ohjaaja on saatu;
4) että liiton järjestämillä opas.
tuskursseilla annetaan riittävän suu­r
i tila voimistelun j a l e i k i n opetuk­selle;
5) että liitto tulee edelleenkin
myötäftiielisesti suhtautumaan T U L
voimistelu- ja urheilukasvatiikseen
"-^rhaisnuorison keskuudessa. ,
WAR By OLIE OLSON
One of the subjects that children
iii the Canadian schools are taught
is History. The history book tells
a lot of Stones abottt soldlers anS
sailors going to fight battles. It
says, too, that i t i s a great thing
for men to fight for- their country.
Some. schools have Cadets . and
Boy \ Scouts and G i r l Guides. Why
do they teach the children to d r i ll
and have" them vteax uniforms? So
•that when they gTow up they will
be able to join the Canadian Army
if there is a ^ a r , and shoot the
soldiers in some other army.
Is i t right that school children
should be taught these thingrs? X o ,
it is very wrong. In the Great
War that lasted from 1914 to 1918
more- than ten raiUion men viexe
k i l l e d ; some had their arms and
legs shot o f f ; some had their eyes
shot out and. could never see any-thing
again as long as they lived,
and the battles were so horrible
that many soldiers went crazy. M i l -
lions of school children i n aU parts
of the World never saw their fathers
and brothers any tnore.
Of course the school books say
that the soldiers -were a l i heroes,
biit vihst good i s i t to be a hero i t
you are dead, o r have oijly one leg
or a r m , o r are blind, or are sick a l i
the time? It i s no good at aH.
During the Great War the rich
meh told the workingmen that i f
they 'went to war Canada would:be
a better place to live i n after the
war wa8 over, and the vrorkingrmen
believed them and joined the army.
I f any w o n l d ' n o t Join the army
they vrere sent to gaol.
Did the Great W a r b r i n g any
good to the worIdng people of C a n ­ada?
Certainly not! Althougfa
there vere f i f t y t h o u s a n d Canadian
workingmen killed, and many more
wounded, t h e country is no better
off. The workIngmen have to worfc
just as hard and the wages they get
are lower. There are boys in
Canada, not more than fifteen or
sixteen years old, who have to leave
home and v o r k "witH a pick and
shovel to make a="living. They
should be going to school but their
parents are too poor to-send them.
So i f a v a r d o e s not b r i n g any.
good to the working people i t is
no good, is i t ? ,
Members of the Young Pioneers
mUSt teli other boys and g i r b that
wars are fought to make the rich
people richer and that after every
war . the ivorking people are wprse
off than they were before, so that
by the time they have gröwn up to
be men a n d •women the vrorking
people ^ i l l l c n o v enough not to go
and get killed ^ r wounded for the
sake of rich peopl*.
Punainen peikko
Hiljaisuus vallitsee kaikkialla. E i
kuulu hiiren hiiskaustakaan. Oli
kuin tyyntä myrskyn edellli.
Yhfäkkiä järähtää maa. Kuuluu,
jyrähdys. Pian. toinen; kolmaskin.
Kauhuissaan juoksevat ihmiset ulos.
Pelästyneitä katseita näkyy kaik­kialla.
Sotaväki ja poliisivoima
järjestäytyi taistelulcuntoon.
Kysellään j a tutkitaan: mitä on
tapahtunut? Kukaan ei tiedä m i ­tään.
Mutta kun ^avu, j o k a syntyi j y -
rähdyksien jälkeen, on hälventynyt,
nähtiin yksinäisen, miehen seisovan
kaupungin ulkopuolella olevalla ken­tällä
kädessään punainen lippu, j o ­ta
hän' heiluttaa kuin merkiksi.
Ihmiset, jotka siinä töllistelevät
uteliaina j a pelokkaina, vetäytyvät
taaksepäin, kun mies' lähestjry heitä
lippuineen. Mutta sitten tulivat
paikalle sotajoukot paljastetuin a-sein
taistelujärjestyksessä.
Yhä vaan lähestyy mies. ' Sota­joukko
asettuu ketjuun hänen eteen­sä,
mutta hän ei näytä heitä huo­maavankaan;
Verkkaisin, mutta v a ­kavin
askelin hän yhä vain lähenee
hymyssä suin, lipun liehuessa hä­nen
päänsä yläpuolella. Aivan pis­timien
edessä hän pysähtyy j a mit­tailee
tarkasti katseellaan ketjua
j a sen takana olevaa kansajoukkoa.
—^ K u k a olet sinä j a mitä täältä
haet? saa vihdoinkin kysytyksi sota­joukkoa
komentava kenraalL
5Iies tarkastaa k i r k k a i l l a , hehku­i
l l a silmillään kysyjää, kuin tahtoi­si
hänet lävistää katseellaan- Sitten
hän vastaa:
Kukako olen? Ettekö tunne
minua, herra kenraali? Minä olen
jninainen peikko, joka koto maa3ma
peikaa, jonka edessä maan- mah­tajat
vapisevat. Jota varten on o-lemassa
sotajoukot, poliisiarmeiat
j a kuritushuoneet.
Minä olen kansojen toivo, maail­man
vapahtaja, joka rikki poljen
käärmeen pään; joka tuon. lohtua
j a rauhaa köyhille, mutta tuskaa
j a vavistusta rikkaille..
. Katsokaa — hän ojensi kätensä
kohti kansajoukkoa, jossa oli luke­mattoman-
paljon työn uuvuttamia
miehiä j a naisia, kalpeita, sairaita
vanhuksia, raihnaisia, raajarikkoja,
ruhjottuja,.nälkäisi^..vaimoja j a lapr
sia, a3astomia palelevia. — Katso­kaa,
tuo o n minun kansanni, jonka
minä pelastan.
' Teidät on komennettu minut van­gitsemaan.
Minut te tahdotte sul­kea
vankilnöliinne, murhata minut.
Mutta minä sanon teille: Minua te
ette voi vangita. Ette voi _ riistää
minulta henkeä. Teidän oma lop­punne
sensijaan on nyt t u l l u t . M i ­nä
olen oikeudentekijä, rikosten
kostaja, tyrannien kukistaja ja
kansojen vapauttaja.
•— Ampukaa — huusi sotajouk­koja
komentava kenraali, k u n mies
lopetti puheensa. — Ampukaa tuo
kapinoitsija j a kansan villitsijä!
Käskyn mukaan kiväärit, kuula-ruiskut,
kenttätykit, haupitsit ja
mörssärit laukesivat samalla ker­taa.
Mutta silloin avautui m a a ja^
nieli kenraalit j a sotajoukot. Ken­tälle
jäi edelleen lippua^ kantava
mies. Ja. kansajoukot suoristivat
selkänsä, jotka vuosituhansien or­juus
oli köyristänyt.
Haaveilija.
Spartacusten taistelu
Painoi maailmaa Rooman sortovalta
orjsin huokaukset soi sen alta.
Viimein tuska heidät taistoon nosti,
ruoskan iskut silloin miekka kosti:
Kovempi ei kosto olla voi!
^siin alta maan sen lonkeroista^
nousi miehet, orjain onkaloista.
Turtumuksen unesta he heräs:
käsissänsä välkähtelt. teräs.
Spartacusten sotahuuto soi:
Tulkaa yhäältä ja tulkaa alta!
Tulkaa oikealla, vasemmalta!
Tulkaa kaikkialta, ympäriltä!
Kiujaa oisi armo ihmisiltä,
jotka vapautta sortaa voi!
Vaikka olisi nyt viime yömme,
loppuun asti teemme työmme!
Kahlehet vain elon kera raukee.
Vapaus ja hauta meille aukee.
Kuolemassa I:oittaa aamun koi!
Korpit yhäältä ja madot alta,
vaino oikealta, vasemmalta!
Yhtyy taistoon koko Rooman mahti:
i\'yt. on Spartacusten ajojahti!
Sortajien säiiät salamoi.
Korpit repikää ja m^ot syökää.
: Sotilaat! Te orjat alas lyökää!
Lyökää sydänjuuriin kavalasti
orjat maahan viime mieheen asti!
Mutta yhä nousee kaikkialta
Spartacusten tuhoamaton valta.
Yhtyy taistoon koko maailmanmahti:
vuosisadat kestää ajojahti,
vuosisadat sotatorvet soi. ,
Yhä kalpaan kalahtelee kalpa
moni katkeaapi kahle halpa.
Yhä orjat käyvät taistoteitä
vapaus ain houkuttelee heitä.
Yhä yhyy, vaino yltä. alta,
orjat esiin nousee kaikkialta.
Miekan terään moni murtuu rinta
eestä sen, mi oli kalleltinta.
Tiellä kuolevat vain vaikeroi.
Orjain laulu kaikuu kaikkialla:
alas lyökää maailman sortovalta.
Vasta viimeinen kun kahle raukee.
elämä ja vapaus meille aukee.
E. .0—nen.
tä sadoista eri asioista, jotka vaa­tivat
heidän aikansa j a voimansa,
on valittava s e mikä eniten o n omi­aan
' edistämään luokkaetuja. On
asioita, jotka voi jättää syrjään,
perheen siitä kärsimättä. Turhan­päiväiset
tehtävät näyttävät usein"
n i i n kovin tärkeiltä sentähden, että
ei osata oikein arvioida. ajan ja
eri asioiden tärkeyttä. Silloin k un
ei kaikkeen riitä aikaa, on t o i aa
•tehtäviä hyljättävä, sillä muuten
kuluu olemattomiin se aika, jonka
pitäisi uhrata opiskeluun, kirjottis^
harjotuksiin ja- e r i yhteiskuntaky-symysten
tutkimiseen. / , •
Ensimäinen tärkeä askel on l i i t ­tyä
johonkin työväenluokan naisten
liikkeeseen j a valvoa että siinä on
elävyyttä. On katsottava, että
asia tulee tunnetuksi kaikkien t u t .
tavien keskuudessa, samoin , k u i n
kaikkien työväenluokan naisten jou­koissa.
Työläisnaisten liitto tarjoaa
parhaita - toimintamahdoU^uuksia
Juuri senvuoksi, että sen toiminta­p
i i r i ulottuu yli maan, kaikkien
työväenluokan naisten j a kaikkien
kansallisuuksien keskuuteen. Me
voimme siten oUa kosketuksessa
suurien taisteluiden voittoisan rat­kaisun
saavuttamista. \
Kehotamme siis, että- jokainen
puolueriyeihin liikeutuva nainen,
nuori j a vanha, liitty y toimivaksi
jäseneksi työläisnaisten liittoon. K o ­kouksen
- päivämäärästä ilmotetaan
Vapaudessa.
Toveruustervehdykseilli
työläisnaisten liiton agiVprop.-
komitean puolesta
A i l i Hautamäki.
5.00
VAPJHIDEfl iORJAK&m
VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KIRJOJA:
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid.
AmdKkan Suomalaisia, satiirikertomnkHia, Jdrj.^^ K Eissanen ^
4merikalaisen Työväenliil&een: värariM^, k i r j . Wm. Z. Fostei; Iiii *^
Autokizja^oppikirja autoajnreiDc j a korjaajille, läxj- Y . Weinn »"^
Kauputilri^KansakouIun laskuoppi j a tuloskirja, sid....^.... iS?
Anritagon poika, kiihkeästi Mrjotetta romaani, k i r j . Jack LÖndim'"' 2?
A&Dinen, lasten opettelukiija, sid. -»s
Aurinko. K u n j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, k^i'."j""A. *®
Gibeme ; ' i * .
AttHa; historiallinen romaani, k i r j / Dahn, s i d .
A a v o i l l a m a p o i l l a , nuellyttävä romaani, k i r ] . Jack London, nidT"*"'' i l ?
Bakteerit, Tietoaarre, k i r j . Osc Streng; sid. ................ .....Jl]"]" ]S
Elollisten olentojen- lisääntyminen, kir}. F.> K o l p i n Ravn, sid..,/ . e«
Englanninkielen A l k d d r i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid. 1*^
Etdämoren A u r i n m i i A l l a , seikkailuromaani, M i j . Jack London""^' i "»
Blgrantilaut-Snomahinen Sanakirja hyvä: opettelukirja, kirj! x
EngIähnfnkieIen''o5ärjäT^^
Erämaa Kutsnu, Ä Jack London,'afa „. L.;.!.
Elsinoren Kapina, sfilckailuromaani, k i r j . Jack London, sid.
Halikon H a k o n i ^ t y mnrrekertomuksia, k i r j . . Kallio;^ sid.
Herra Byronin'ammatti, k i r j . Bernhard/ Shaw, nid.
Hedelmien ja Ifafjaxivilj^lys, k i r j . B . W . H e i k e l , sid. .
Humoristinen l a u l u k i r j a , se viimeinen painos . . . . i . . . . . . . . . . ..
Huomautus Toronton
naistovereille
Tiedämme että Toronton suoma­laiset
naiset liittyivät tämän -vuoden
kesäkuulla ' työläisnaisten liittoon.
(Womens' Lal>or League), kuten
toiset kansallisuudet Torontossa
ovat jo aikaisemmin tehneet. Ja
tämän suomalaisen osan agitatsiöni.
propaganda^omitea kokouksessaan
12 ,p. heinäkuuta päätti lähettää
seuraavan tiedotuksen puoluejäser
nille, luettavaksi eri ryhmien ko­kouksissa:
Tähän saakka on naisten toimin­ta
ollut rajotettua pienen ryhmän
keskuuteen. J a vaikka sellaisenaan­kin
se on tarjonnut kehitysmahd6l-lisuuksia,
on se kuitenkin ollut eris­tettynä
kaikista yleisistä, työväen­luokkaa
lähinnäolevista toiminta­muodoista.
Siirto naisjaostomuo-dosta
t..naisten liiton osastoksi mer­kitsee
vain sitä, että liikkeeseen t u ­lee
enemmän sisältöä j a suurempia
mahdollisuuksia käyttää voimiaan
edullisesti.
Usein naiset luottavat siihen, et­tä
kun perheestä: on jo yksi, nim.
mies, eri järjestötehtävissä, ei .hei­dän
tarvitse muuta kuin kulkea val­mista
latua pitkin. Uhrataan jo­kainen
hetki yksityisen perheen
vaatimiin ja useinkin merkitykset­tömiin
tehtäviin, ajatellen että nai­sen
velvollisuus on unohtaa oma
luokkansa huolehtiessaan perheen
mukavuudesta. Mutta nykyaikainen
elämä vaatii, että sovellutetaan se­kä
yksilölliset että yhteiset tehtä­vät
dten, että kummatkaan eivät
tule laiminlyödyksi. Jokaisessa per-heessä,.
lukuunottamatta ehkä niitä,
joissa on suuri määrä lapsia, t a i
joissa perheenisä on työhönkykene-mätön,
joten nainen on pakotettu
hankkimaan toimeentulon, voi per­heenäiti
uhrata tunnin, ehkä pa­rikin
päivässä joillekin harrastuk­sille,
jotka eivät suorastaan ole
perheen jokapäiväiseen elämiseen
kuuluvia. Jos e i muuhun ole mah­dollisuutta,
voi tuon ajan . uhrata
itsekehitykselle, Joka taas tähtää
siihen, että kyetään täyttämään
työväenliikkeen tarjoamat velvolli­suudet,
silloin kun välttämättömyys
vaatii. Jokaisen naisen on han­kittava
itselleen uudempiaikaista
työväenluokan kirjallisuutta, jonka
lukemiselle, sanomalehtien ohella,
hänellä on kaikessa tapauksessa
enemmän aikaa kuin miehellä. Sa­moin
kun nainen on yhdenvertainen
miehen rinnalla. On hänellä myöskin
yhtä suuret velvollisuudet luok­kaansa
kohtaan kuin on mifehellä.
Toisinaan, kun tulee kysymys: sii.
tä, miksi nainen ei tunne edes aak­kosiakaan
niistä asioista, jotka ovat
hänelle yhtä tärkeitä kuin miehelle,
sanotaan että on jäänyt senvuoksi
ilman tarpeellisia tietoja, että ei
ole mahdollisuutta ottaa osaa y h ­teistoimintaan.
On jotain, jota
naisten täytyy oppia, sen nim., et-
Ottaisin osan
K i r j . Hely Haihtuva
Usein tapaan sinut työkaapuusi
puettuna. Minulla e i o l e ollut kun­niaa
nähdä sinua juhlapuvtJssasi,
mutta minua miellyttääkin tuo si­nun
työasusi. Päällystakln^i ei ole
rikki, mutta kulunut se on. Väril-tään
se kai on alkujaan ollut kau­niin
vihreä. Tuolta kauluksen- ja
hihankäänteiden alta pilkistää kuin
salaa ^ vieno vihreys. Se inuis-tuttaa,
että takki bn keriran ollut
uusi. ( V i l k a i s e n ;sinua s i l n i i i n . ^.
Et itsekään ole nuori enää, mutta
kauemmin katsottuna on s i l m i s ^ si
jOjtain, joka puhuu, sottä olet ker­ran
ollut nuori j a kauniskin. —
Olet kantanut toivon vihreää vä­riä.
,,
Pääsi ympäri sitaistu, vielä jok­seenkin
kirkkaan värinen l i i n a , ; e i
ollenkaan ^^nua rumenna,- päinvas­t
o i n , se täydentää sopu^^
muun; pukimesi Vnukania. -—Eivät
ole .estämässä syvään painetut ha,-
tunreunat silmiesi säihkyä,'siksi m i ­nä
niitä n i i n julkeasti tarkästelen-kin.-^
— Näytät huonaanneen äen^
Tuntuu kuin . tahtoisit väistää. —
Mutta minä en saa silmiäni sinusta
pois. v'.' "
Otan omavaltaisesti oikeuden
upottaa vieläkin julkeamman kat­seen
noihin silmiin, joissa vieläkin
—r vuosienkin; kuluttua. — läikehtii
merensiini j a pohjaton syvyys. H a ­luaisin
nähdä' otsasi korkeuden,
mutta hauskasti sitaistu huivi bn
painettu aina kaareviih kulmakar­voihin
saakka^ .Älyliisyyttäsi v * n
pääse otsasi; mukaan 'mittaamaan,
mutta kasvojesi piirre puhuu sen
puolesta: leuka hiukan voimakas,
huulet varmat — niiden pielissä nä­kyy
aina silloin tällöin ilme tiukke­nevan,
j a joskus sieramesi värähtä­vät
omituisesti: V .
Kuinka paljosta nuo vieläkin kau­n
i i t silmäsi puhuvat. En väsy kos­kaan
sinua katselemasta. Olet edes­säni
kuin Jumalainen työn aateli.
-— Kuinka voikaan . silmäsi säihkyä
vielä — kuinka voikaan niissä asus­taa
niin pohjaton syvyys! — Niin,
kuinka. . . ? Tulethan tehtaan uu­menista,
kiaikenlaisesta katkusta, ja
sentään on silmissäsi vielä eloisuut­t
a . . . Olethan niillä itkenytkin —
puutteesta ja kurjuudesta kyyne­lehtinyt
— ehkä rakkauden ' k a i ­puustakin..
. J a väärin ymmärrykr
sestä — ja sentään niissä silmissä
on syvällistä - säihkyä v i e l ä . . .!
Huulillesi,' vaikka -varmoille, ko­hoaa
hymy. Se ei ole tehtyä, eikä
teennäistä — se ori osa sinua itseä­si.
Sieltä^. Jostain syvempää se
syöksähtää ; . huulesi kauniisti
kaartaa, mutta joskus sattuu, että
äkkiä hymy huulillasi hyyt3ry. Sy­vemmällä
rinnassa täi jossain siellä
— jäätyy...
Mitä miettinet silloin — käynet-kö
kohtalosi kovan, läpi ., . . t a i
muistanetko pirttiäsi pientä —•
maammeoasi. manalle menevää . , .
taattoakin taivalta katkomassa .-—
eineitä etsimässä, josko tulo tuo­misiksi
kääntyisi . . .
Mutta huulesi eivät-olekaan hyys­ää
enää. Oliko se pieni pilkahdus
risaista e l ä m ä ä s i . j o k a kuin var­kain
hiipi ilnibille — pian kadctak-seen
jälleen. Kasvoillasi vain k u ­vastuu
kuin kirkastulisen jälkiä. —
Sinulla näyttää olevan elon taiat
tiedossa, siksi sinuun niin pälyilen-kin.
— Ottaisin osan opistasi — t a i ­dostasi
taikakalun takoisin. — Pyy­täisin
päästä pyhimpääsi — sielusi
siivillä lentää t a h t o i s i n . ..
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. »
IhmisGh Heiira, tarina synnistä, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, s i d . . . . V g a
Ihmisen Herra, tarina «ynnistg^ k i n . H a l l Caine. 2 osaa, nid. i2?
Huninen ei elä ainoautaan iSvästS, I d i j . K lÖssaneiLl ..ZZ"^' S
Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, k i r j . Amundsen,"nid[
Jfiriestelmani Miehifle, hyvä voimistelukiija. kfrj. J . MueUer .......... i «
Jack London, eläniänkertamuistelma, k i r j . Helmi Krohn^ nid
Kairosta N i i l i n latvoiUe, nmtkallijakertomns,ldrj. Pekkala, nid. 05
KadotnlMfn Kannan, kuvaus London Itäpäästä,^ k i r j . Jack London,*^! IM
Kemia, u r j . ; Hanna Seikkn, n d .
Kymmenen s o k ^ a johtajaa, Idrj. Arthur M . Levis 'Jt
Kxran Xäakstvromaräi elamästäv^k^^ Jack London, d d . »o»
Bäötmhgatar Hanhenjalan Bavinitola, Idrj; A n a sid. ' \x
Kodin Lääkärikirja, etevästi tositetta, sid.
Kansakoulun karttakirja, tolm.- Jotuni, sid. ...*........,„ |^
Kansakoulan kartasto, uusi, toim. A . R . B I o m ^ ^ t j a E . E . Kaiiä"? 1*0»
Kbmmnnfstinen Manifesti, k i n . K a r l Marx, s i d . . " l " «
K r i s t i i i u l k o n Alkuperä, tutkielma k i r i . K a r l Kautsky sid. Z'"' Zlft
KItfndyken Knningas, seikkailuroniaani Alaskasta, k i r j . Jack London i j s
KipinaDennättimen tqiminta, kuvitettu opas, kirj^ Krigar j a Subkis
Kirjänpito-opas,vtehn^ Juhana Toiviainen, riid. ...„."' 75
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero ....„.'." 1*5^^
Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi ............ ' 'K
Keittokirja, k i r j . Mina Wall. sid
Kultamaan rakkautta, hienoja-rakkausseikkailuja, k i r j . Jack Lon-
• don, n i d .......i.... ,
Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokirja, k i r j . M . Hyvönen,"sid lOO
Kielletty Hedelmä, rakkausrbmani, k i r j . P. O. Höcker, sid '.QQ
Kolme • Muskettisoturia, jännitysromaani, k i r j . Alexander Dumas,' '
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
k i r j . Kaarlo Halme, sid. ,
Kristitty,! roinani, k i r j . H a l l Caine, sid 1.75
Laulu tulipunaisesta kukasta^ k i r j . Johannes Linnankoski, sid 1.40
Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, k i r j . I. Stalin, sid .75
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, Idrj.^ Jack London,
^; sid. 1^
Lubnnontieteideii]& voittokulku,'Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid ,so
Luokkien sota. k i i j . Jack ; London^ nid.»...........^.... M
LisoleUen avioliitto, ylevä raldcau Courths-Mahler,
I^hyt terveysop^ naisille, kh-j. t a i P r . Hovit* .3S
Meren urhoja, merimiesrbmaani, k i r j . R. K i p l m g , sid. .75
Merisasi, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, dd. 1.50
Mäallinanrakenne, käsittelee nmailmankaikkeutta/ k i r j . E. Becher,
C n i d . ^ ^ . i . . . . ; . , . ; . , . . ; . . . ; . i . ; . . . V . . . . . ^ . . . . . . ; . ; . . . . . . : . . . . . . . . . . . . . . . i . . : . . . . 1.7S
HfahMareh Tyttö, sotaromaani, k i r j . HaU Caine, nid 1.00
Mirfain Eden, seikkailuromaani, k i r ^ sid. 1.SO
Maapallbn;_iehityshi8töria, tietoaarre, Madsen, nid .50
Maaamanliike, fietoaarre/ k i r j . Albrecht Wirth, sid. ^ .Sft
Maalinaan avaruus, tietoaarre. M r j . T a i J . Schreiner, sid 50
Maa ja, Huninen, tietoaag-e, k i r j . A l f r e d Kirchhoff, a d . M
Maanviljelys Kemia j a Pysukka, k i r j . Arthur_ ftindeU, sid. 1.7S
MaMvibelyspppi, k i r j . Sunlften;:s^^^ ,. ..... 1.26
jueruotka, kertomus Saksan kaapiparilaivastosta sotaaikana, kirj.
F e l i x von Luckiier, sid. ......v^,;:............,..;.;......;;.......,, ., 1.25
Menen takana, seikkailu rakkausrpmani, k i r j . H . Courths-Mahler,
: . nidbttuna ..i.... . . . i . . . . . . . .60
Murrosajan Latduia, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, sid. 1.25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
SincI&iTy side .....•..•.$1«2S
Minua^ sanotaan Puusepäksi, yhtetSkunnallinen romani, kirj. Upton
SinclfliTj md. y,,,,.,»^^^ ,,„, «90
Naamioimiskoiilu; hyyä näyttämöille, k i r j . juurioja, nid. .75
Nuoren^ Naisen T^ lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine
Naisten S u k u e l o , k i r j . Lääket. T a i E ; W . Wrestlind, nid. 1.00
N a i ^ n i k t e l n , kuvitettu opas, k i r j . E U i Björksten, nid .1.00
Nainen Ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
Napoleon ra vallankaappaus, k i r j . K a r l Marx, riid: .'. ; .70
P a l M i a ^ j a ^Pääoma, kurj. K a r l Marx ^ .25
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
Perheen, Yksitjisomawuuden j a Valtien^^A^ kirj. F. Engels,
sid. 1.00
.25
.50
5.00
.30
.28
.35
.40
1.25
.75
.40
1.25
2.50
.75
.30
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid ......
^ n a d c | l a u t i , k i i j . Nikolai Lenin, nid.
R e n i , T i e t o s a n a k i r j a , sid.
Perustuslain^ Olem^^^^ O. Saari
Pieni Mehiläiskirja. k i r j . Mikko Hkka
Ranskan Kansalaissota, k i r j . K a r i Marx, nid.
^nnerengas, hieno rakkausröniani, k i r j . David Potter, nid
Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen
Silkkilaiva, romani, k i r j . Elenius, nid.
SofialisHsen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid.
fa«"a8 1 ^ 1 . lasten terveyshoitokirja, k i r j . Ruotsalainen, sid. ........
Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid.
K i e l i o p p i , ; k i r j . E . N : Setälä, sid.
SoSiaijclemokratia j a Sosialismi, k i r j . K . W. Sflverberg, nid. .....
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T : r i Jules
Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . M a x von Gruber. nid. .73
baarelaiskuvia, I j a H osa yhdessä, k i r j . Emil Elenius, sid.
bulojsen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani,
Q;JW./T"^' Temple^Thurston, sid. .„.........;............„............. ...
Silmukoryan^ nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak­kautta,
k i r j . Kaarlo Halme, sid. ..„.......................:.......
Tarttuvista; sukupuolitaudeista, kk^^^ T.-ri Pirilä, nid. -
Teinevojmiste u I . kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma 1-
Tginevoinnistelu^n, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma l-
Ernest Untermann, nid. .60
fäi SS*' 'er?"'^.^^J- HaU Caine, sid. 1-30
Työn HistoiTa,/farj. Tjumenew, sid. -85
.T*'«°««PP«. O. W. Kuusinen, nid. SO
Terrorismi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trotsky^ nid. 5»
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler
niuottuna , ... .73
^°^^Eä^^*^sid°"^"' ^ ' ^ " ^ SO
vX«!„^ « romani elämästä,'kirj. H a l l Caine, nid. 1.75
S e , ^ d ""^"^^^ ^^^^^^^^ ^""^ 2JS0
Vofit^Ä^v'-''^^^^ nid............. 1.00
v/oSim?i5s°te*l*u2ohvjel™lmi^a °I.' kJi r*j?. - AArrvvoo VVaarrttiiaa,: nniidd.. ^!--0<0»
Villiruusu, rakkausromaani, k i r j . WieCTn, sid. . 75
Valskann kertomuksia, kirjV Sakari To^^^^^^ .....................
^ ^ ^ r * ? k e r t o m u s Scandinavian saVÄnmlafeistär^kirj. ^
E r n s L a m p e n , md. ................................ _ . .:V.. 1.00
1.00
1.50
1.25
.75
00
00
^iäJ^^l^ ^'•^^'ii^ romani, k i r j . Mabell Barnes Graundy, sid. 1.50
VlR^^J^I^t^-^^^^'"^^^^^' j r f r i - T a a v Laitinen, sid. 3 00
Ylos Helvetista, ku-j. Konrad Lehtimäki, nid. 1-7S
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre. k i r j . Th. H . Huxley.
.50:
pnTTSlA*S7^^!^l^* Vapauden konttorista tilata WATERM.AVS
F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.76, $4.00. ?6.00 ja ?7.00.
Vapauden Kirjakauppa, Box 60, Sudbury, Ont