Vapaus, April 17, 1926

              r.,^^^ - lyiy SudTboryssa, Ont., joka tiifltal, tpntai Ja Janoatai.
ToixnifetaJat:
& G. N E I L . «; H . A-, E O U V I N E N .
' ^ ' *ni0 only orgab of FInniBli Worker8 in Canada. Pub-
^I^^V; ' OOud in Sodbury, Ont, every TtieBday, Tbnrsday and
, 4 , , - . 5 Be^stered at the Port Office Department, Ottawa,
^^^i"felv#iit-':Becond^^ '
iTU/^USBINKAT:
Canadaan yksi vk. $4.00,'pooli vk. 12.26, kolme kk.
«1.60 ja yksi kk., 75e.
. Thdysvaltoihin ja [faomeen. yksi ^k. 95.60, pnoli vk.
fSLOO ja kolme kk. (1.76.
, ' TOftaksia. joita ei nenri^ r<ba, ei tu.la lähettämään
Oaitri jäaiamiesten joilla on takankset/,
TiiBtain lehteen afjotat 'ilmo]tak«et pitää olla kont*
torissa lauantazna, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lelittfei} tjgstajna keljo 8.
General advcrtising rates • 76c; per coL' inch.^v M
almum charge for- singrle insertion 76c. The Vapaus
ts the best advertlsing medium among thO;; Finnish
People in Canada. '
tt. Puhelib 1036. :Po8tlosote; B o x ear-Sodbngy Ont.
V Jos ette m{l'^{n tahansa saa vastausta vendmäiseen
kitjeeseenne, Idrjoittakaa nodelleen liikkeenhoitoja,-!
fMsoonallisella nl&jellä. - >
. , J. V. XAN^ASTO. Liikkeenhoitaja.
VastavaUankiiiiiouksen. Jnteiiiaiiö-nalen
kongressi
: -E :inuut järjestöt ovat
j)ääs8eet niin rphkalle luinsainvälisissä
saanf että 6vat pitäneet Ixtntoossajulkisen^^^ k
sa. Tilaisiiudessa'. oi ivat i edustettuina K seuraavat maat::
? ' ' Yhdysvallat, Japani, Kreikka, Hollanti, Ruotsi, Norja,
]^ , 1 Englanti, Rans^ka, Sveitsi, Puola ja Saomjf. Kohgressis-
' \ ' C 'sa esitettiin raportti taai^tumusjarjestöjen toiminnasta
f^ireriinaissa -ja>-annettiin tietoja :<«kom
. turnielutyostälastöiiv ja nuorison keskuudessa' ijaamioi-
Y. iujen sunnuntaikoulujani pioneeriljikkeen y.m..muodoi
sa.» ' ^ ^ ' C i ' '
:rv : osotti», lausuu norja-
' lainen porva^islehii, jota tässä lattiaamme, «että IIMn-v^
vternationale oli yhtS' kuiitvn
'"m
^mmm bolshevikit (eivät voineet tunkeutua suoraan esillej^
jottivat he välillistä painostusta' sosialidemokratiaan,
<, j oka' nyt on. sdanut silmänsä auki näkemään;; että bols-iievikit
ovat:heidän pahimpia vihollisiaan.' Siitä syystä
:ompor.vanllinew:y^
mokraauien: kanssa molempien'puolien; kannalta ei au
naasiaanmahdoUiiKnf^v^
f ; finans-sHervehtymisen
ehtona,oli «ilmakehän» puhdistus. Eri
rsmal^en^ihlaUitusten o l r luovuttava 8^tä^«^
^ettl tukivat neuvostohallitusta." On turvauduttava saar-tS^
j^oIitiikkaan ja jkäytettävä myös jnuita keinoja tässä
suhteessa. Lainaamamme lehd^. mukaan on nyt fcy-äymyksessä
vakava taistelu ja «organisoidun sodan käy-laisten
velvollisuutena on vaatia, että Englannin lippu
poistetaan maan rajojen ulkopuolelta.. 'Meidän ei tar
vit^epyyiäa anteeksi/ että meillä - on tällainen käsitys»,
lausui Si.
-Sitten kun eräät puhujat olivat vaatineet; että ammat^
tiyhdistysten olisi otettava osaa kamppailuun vangittur
jifen konimunistien .vapauttamiseksi, sai puheenvuoron
puutyoläisliiton sihteeri Gossip.^ Hän ebdotti^^^ h
syttävaksi 'päätöslauselman tyomaaneuvostojen': perus­tamisesta
kaikille työmaille^ tehtaisiin ja: kaivoksiin am
mattiyhdistysfen Johdolla. TySmaaneuvostojen on taas
puoleltaan muodostettava tyoväenpuolustus, jonka on
heti jyhdyttävä toimintaan. Päätöslauselmassa jraadi--
taan: edelleen, että kaikki työväelle vihamieliset lait
on peruutettava, ja että sqtilailla ja matruuseilla on
oikeus kieltäytyä riUcurityöstä.
Lisäksi esitettiin suunnitelma paikallisten toimintojen
järjestämisestä. Jokaisen työmaaneuvoston on muodos­tuttava
toimintakomiteaksi kapitalistista offensiivia vas­taan.
Suunnitelma edellyttää myös ^ammatillisen kon­gressin
kutsumista, minkä kongressin tehtävänä olisi
koko maata käsittävän toiminnan suunnitteleminen, sa­malla
kun: sen tehtävänä olisi suhteen pohtiminen mui­den
maiden anunatillisiin liikkeisiin, erjtotenkin edessä-olevan
taistelun aikana.
'Päätöslauselma : ja toimintasuunnitelma-ehdotusten
johdosta syntyi vilkas keskustelu. Muuan edustaja oli
sitä mieltä, että työväenpuolustu&vei olisi ainoastaan
puolustus-, vaan myös hyökkäysjärjestö. Lausuntoa
tervehdittiin myrskyisillä suosionosotuksilla..'
Päätöslauselma ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin
yksimielisesti. ::;,^iänestyksen jälkeen vaativat edustajat,
että päätöslauselma toteutettaisiin heti käytännössä-
Eräs vintian annnatillisen liikkeen edustaja tervehti
kongressia Ja" kehotti ammattij ärj estöä lähettämään
caksi edustajaa Intian ammattiyhdistysten,ensi konfgres
siin.-; Anierikalaisten työläisten tervehdyksen esitti At-tovvayi
joka lupasi näiden' tuen tulevassa taistelussa.
Tämä valtaisa kongressi, Joka on herättänyt mitä
suurinta* huomiota,^ on omiaan tarjoamaan mitä par-laimpia
toiveita ammatil lisen liikkeen kehityksestä
annissa.
Qoko hutavanityöbisteii teob^^
oDiolla tolevaisnutta
on otsikkona pääkirjotuksella Caoar
dan . Puutavaratyöläipten teollisuus-unlon
Ontarion piirih "Metsä^öIäL
nen"-julkaisas5a, jonka, toinen ; n u ­mero
on jUuri ilmestynyt 12-sivni-sena
•monistnskonepainoksena. Sii­nä
käsittelee nimim, " A . H . " otsi-'
kossa mainittua kysymystä seuraa­vasti:
Keisarilliset pettävät keisarinkin,
I kun> on kys3rniys kukkarosta
m:
iv
H i i
« i i
- i
Sot=^minen:kommunistista: r
' Kongressin puheenjohtajana toimi' muutfen sveitsiläi-
' nen asianajaja' Aulard, joka puolusti Vorovskin mur­haajia
ja onnistui s a h a a n ^fasci^tis^ murhaajat vapau-
' tetuikäi. Han on tietysti yksi tämän taantumusinteirna-
, tionalen.. pylväitä. ' > ^
Edeltäolevissa lainauksissa on kohta, inihin ansaitsee
~ erityisemmin pysähtyä* 'nimittäin se, missä mainitaan,
että nämä julki- ja salamurhaajat'ja tällaisten ystävät
H, haluavat yhteistoimintaa sosialidemokraattien kanssa.
Tämä viittaa siihen} mistä muuten ollaan ]o oltu kauan
selvillä, etteivät yksin fascistit, vaan myös eräiden mai-
'd(fn:so3'<d6m. johtajat halu
;r-Ei.Jiioinyliene kokonaan, sattumaa, et^i juuri Suomen
edustaja ^ k i ehdotukseiji yhteistoiminnasta. Ulkomai­nen
tyÖväenlehti huomauttaa, että tällainen ^ascistien'
• ja sosialidemokraattien yhteistoiminta lienee jd toteu
tettu Suomela tai ettei aindkaan olla kaukana siitä.
, .Kuten nähdään, suuntautuu Jämän taantuteusinter-
: nationalen- kärki ei ainoastaan- neuvostovaltaa vastaan^^
: :< joka aiotaan pyyhkäistä olemattomiin .mitä pikemmin
sitä parempi, vaan' myös koko kansainvälisen työväen­liikkeen
vapauspyrkimyksiä vastaan, olivatpa nämä
."sitten poliittista taikka ammatil lista laatua.
Engrlannin vähemmistöliikkeen
kongressi
'fiatterseassa on äskettäin pidetty Englannin vähem-
:s'mistoIiiidkeenkpngressi^ mihin otti osaa 876 edustajaa,
edustaen nämä 540 järjestöä ja p50,000 työläistä. Vä-
, hemmistöliikkeen edellisessä^ kongressissa oli «d.ustet-
, tuna vain 406 järjestöä ja 750,000 työläistä. Varsi-näiden
puheiden sarjan; alkoi'tjpnettu vallankumouk­sellinen'
ahimattiyhdistysi^ies Tom Manni joka selitti,
; rtlä ammattiyhdistykset; olivat tähän mennessä tehneet
V aivan Inatf suuria myönnytyksiä, kun oli ollut kysy-
>mykses8ä palkkain alentamiset, ja oli tästä myöntyväi-syydestä
nyt tehtävä loppu. Hiilikomissioni on suorit-.
. tanut kapitalistiluokalta saamansa tehtävän tämän täy-
: delliseksi tyydytykseksi. Vain kaikkien ammattiliitto­jen-
yhtenäisyys voi johtaa/ voitokkaaseen loppuun tais-
^.teIun, jonka ön nyt alettava. Mann kosketteli myÖs
:.vpropagandaa armeijassa ja laivastossa,^ mitä nyt taiste-
^ iJun edellä oli tehostettava ja laajennettava. «Me vaa­dimme
oikeutta saada vaikuttaa sotilasten keskuudessa
vallitsevaan miejipiteeseen, ja me tahdomme, että mei-
; dän poikiemme on edelleenkin oltava meidän poikiam­me.
Jotka ovat valmiita toimimaan työväenluokan hy­väksi.
» ' (Myrskyisiä suosionosötuksia.) '
Tämän jälkeen puhui Soklatvala, joka selitti, että
Englannin'^ammattiyhdistysliike ei voi päästä eteenpäin,
ellei. se. nouse Ejiglanniri imperialismia vastaan, joka
,mitä julmimmalla tavalla sortaa ja riistää 16 miljoonaa
' värillistä' siirtomaissa. Ammattiyhdistysliikkeen on
' noustava toimintaan estääkseen tämän faiestyksen. «Eng-
"lannin :lippu ei ole mitään muuta kuin .'murhan ja
•ryöstön s järjestyneiden . tjrö-
Muuan "euröpalainen porvarislehti toteaa kbmmunisti-;
alotteen suurenmoisen menestyksen ^ Saksan ruhtinas
omaisuuksien. pakkoluovutusasiassa. y Lehden kirj6en
vaihtaj aa ei ihmetytä, että : työläiset^ ja pikkuporvarit
ovat antaneet äänensä ; alotteen puolesta; Mutta siitä
on kummastuttava; että suuri osa keisarillisten^ kanna^
tajista I on ;kirjottanut niinensä pakkoluovutuksesta toi-
;mitettavan kansanäänestyksen puolesta. 1 Ja lehti selit­tääkin
tämän monarkistia siirtymisen ruhtinaiden vi
hollisleiriin.|: Syy. lö'ydetään vanhassa totuudessa, että
iuurelle ihanteelle ollaan; (porvarillisten leirissä) kyllä
usk^^iisia .suurilla Saimilla^ mutta ei^^^k^^
d^ittuhannet oikeiston kannattajat^, jotka, sota on vienyt
«perikatoon2>, eivät soisi ihannoimilleen ruhtinaillakaan
parempaa osaa. - ' '
Lehden kirjeenvaihtaja' toteaa myÖs toisenkin maini­tun;
nimienkirjotuksen yhteydessä ilmenneen seikauj.
^^en nimittäinj^öttä :kaikissa \porvarillisissa puolueissa
sosialidemokratiakin lukifunotettuna, jäävät johtajat yk­sikseen
jäsen joukkojen mennessä vomia teitään. Johta-jäin
äänettömyys ilmiön suhteen ei merkitse hyväksy­mistä,
vaan koettavat he siteh^ välttää, ettm tätä heille
ilkeätä yllätystä pantaisi varteen.: Tällainen hämmäs­tyttävä
kansanliike, joka voidaan panna,paremmin mer­kille
niihienkii-jotusten :lukumäärän kuin lehtien avulla,
merkitsee porvarillisen lehden kirjeenvaihtajan mieles­tä
ei enempää eikä vähempää kuin monarkian,lopullis­ta
vararikkoa. - . ' „ !
Luokkatietoiset työläiset /. sek sij aan:. ha^iaitsevat tässä
kehityksessä aikoja sitten: merkille. panemansa hajaa-tumisIiikkeen|
porvanllisenjärjestyksai kannattajissa
kun taas sosialidemokraattisten johtajien jääminen «kui­valle
kalliolle» on oivana todistuksetpa luokkatietoisuu
deri kasvusta sosialidemokraattisten työläisjoukkojen
keskuudessa, joita Johtajansa yrittivät ruhtinasomaisuus-kysymyksessäkin
väen vängältä hämätä kansanvihollis­ten
puolelle.,
Sotilasha^otukset kouluissa
Kuten olemme Jo kertoneet, hyväksyi Juuri pidetty
Canadan Työväenpuolueen Ontarion jaoston konventsio-n
i m . m . : päätöslauselman yllämainitusta täikeästä ky­symyksestä,
j oi le on annettava mitä suurin huomio.^
Päätöslauselma kuuluu: .
Koska liittohallituksen sota-asiain viraston aina puo­leen;
miljoonaan dollariin vuosittain nousevilla apura­hoilla
avustetut kadettiharjotukset,. joita pidetään tä­män
maan kouluissa, ovat militaristbta harjotusta, jon­ka
taikotuksena on syövyttää militarismia koululapsiin
Ja nuorisoon siinä mielessä, että he olisivat siten kyke-nevämpiä
ottamaan, osaa tuleviin kapitalistisiin so-t"
n» ja
koska tämä. kadcttiharjotus kouluissa ei .vastaa sitä
lasten Ja nuorison ruumiillista harjottamista, voimiste^
lua,* Joka on\perusehtona hyvälle ruumiilliselle kehityk­selle,'
• • •
niin olkoon päätetty, että tämä Canadan Työväenpuo­lueen
. Ontarion^ jaoston konventsioni. vaatii liittohalli­tuksen
menoista poistettavaksi määrärsAan näiden soti­laallisten
harjotusten kaimattamisdcsi ja mainitut ka­dettiharjotukset
lakkautettaviksi sekä korvattaviksi ta-
\-allisella ruumiillisen harjotuksen järjestelmällä, ja
edelleen olkoon päätetty, että tämä konventsioni. ke-loltaa
kaikkia työväenluokan vanhempia pidättämään
lapsensa poissa näistä^ kadettiharjotuksista, tai jos he
ovat jo niissä-mukana,ero{unaan niistä, jotta tämä sa­lakavala
kapitalistinen militarisrai ei kykenisi myrkyt­tämään'työläisten
lasten mieliä. '
V a i n aniharvat metsätyöläiset -kä­sittävät,
että Jie työskentelevät Ca<
^adan suurimman teollisuuden p a i.
veluksessa;,ja^ että heidän lukumää^;
ränsä nousee sataantuhanteen, jo­ten
tämä ryhmä muodostaa^ Inkuun-pttamatta
I rautatietyöläisia, valta-
^vimman työläisarmeijan; koko maas^
sa. Jos on olemassa halua toimia
työväenliikkeen hyväksi, ' on tämän
jättiläisjoukon järjestämisessä.,tyo--
alaa riittävästi. Voidaan ajatella;
että yritys- on liian suuri j a ylivoi­mainen,
' J a todellakin, sadantuhan­nen
järjestymättömän, tilapäistSis-sä
'työskentelevän työläisen jär-
, estäminen .vaikeasti saavutettavissa
o l e v i l la seuduilla on 'tehtävä, jossa
cysytään voimia, joita meillä e i täl­lä
kertaa ,ole, Sentähden pelkkä
ajatuskin tästä tehtävästä tnntuu"
uhkarohkealta.. Mutta meidän on
mentäv^ ylitse, sieltä, missä aita on
matalin: on järjestettävä ensin prop-sinkatkasijat
j a heidän avullaan:* j a
voimillaan .''rakennettava maailman
suurin j a vaikutusvaltaisin puutava-ratyöläisten
ieollisuusjärjesto. ;
Mutta onko: tämä *'propsinkaJ;kasi-j
o i d e n " työala niin tärkeä, että öp^
hen nojaten voidaan pitää pystyssä
toimintakykyinen työväenjärjestö, ja
miten voidaan, sellainen järjestö r a -
kentaa?.' Propsinkatkasijain osa pa­periteollisuudessa
on niin tärkeä,
että ilman heitä; eiyät paperikoneet
pysy käynnissä. Toinen tosiasia on,
että Canadassa on paperiteollisuus
suurin, - j a siihen osotetut iskut sat­tuvat
kapitalistiluokanv arimpaan
paikkaani: 'Tuotteiden arvo paperi­teollisuudessa
kohoaa 236,719,045
dollariin vuosittain, samalla kun
kaivosteollisuuden tuotteiden • arvo,
kun lasketaan yhteen jalot, j a halvat
metallit, k i v i h i i l i , asbestos, sementti,
suola;/ sekä : k a i k k i kivennäisaineet,
on 228,440,000 dollaria. Viij^myl-lyjen
erinäisten tuotteiden yhteinen
arvo onv 195,000,000 dollaria j a a u ­toteollisuuden
'tuotteiden arvo 96,-
614,176 dollaria'vuosittain. ,
. On siis. -tärkeä kysymys se,' josko
todellakin kykenemme luomaan jär­jestöä^
joHa olisi tuntuva merkityk­sensä
tällä .jättiläismäisellä tuotan­non
alalla,: -^Meillä e i ole sanotta­vampaa
/yhtejrtt^ edes paperipuun-katka^
oidenkaan kanssa 's muualla
kuin Ontariossa, mutt^ täällä onkin
enemmän kuin ' kolmas osa koko
maan paperiteollisuudesta, ja jos
täällä onnistumme, niin olemme onr
nistuneet tämän tt allisuuden -^sydä­messä:
. Tosiasiassa: merkitsisi Onta­rion
ja Quebecin järjestäminen ko-ko
paperiteollisuuden järjestämistä,
sillä nämä kaksi maakuntaa hallitse­vat
84 prosenttia koko maan pape­riteollisuudesta.^
Ontariossa voidaan
muodostaa toimintakykyinen; j a v a i -
k u k a v a järjestö, ^kaiken toiminnan
keskukseksi tullen tämä maakunta.
Tarkan laskelman mukaan on tässä
maakunnassa paperipuunkatkasijoita
lähes 8,000 .miestä, joista 75 pro­senttia
on suomalaisia j a skandina-vialäisia.
''Suomalaisia on noin 3 —
4,000, ruotsalaisia 2,000, loput ol­len
muita kansallisuuksia. Suoma-laisista
vbidaar^ kohtalaisilla ponnis­t
u k s i l l a järjestää ainakin • 2,000,
ruotsalaisista ehkä 600 j a noin 300
muihin -kansallisuuksiin kuuluvia
työläisiä. Täjten saadaan 3,000 suur
ruiben' järjestö, jonka jäsenistö siis
muodostaisi noin 40 prosenttia ko­ko
^atkasujoukosta. Tämän joukort
kautta, yhdessä työmaakomiteoihin
kuuluvien reippaiden lähettien ja
järjestäjien : avulla, kyetään varsin
hyvin hallitsemaan;'jälellä olevat;
joukot j a samalla vaikuttamaan >: t o i .
sillakin metsätyöaloilla. Näin ky­kenemme
: hankkimaan lisävoimia,
j oita tarvitsemme tehokkaassa jär-jestämistyössä
Quebecin maakunnas-'
;sa. Siellä, kohtaamme yllin kyllin
vaikeuksia, mutta \ siihen mennessä
ovat v\)imamme kasvaneet uusien
tehtävien, tasolle ja silloin voimme
^^hdessä kouluuntuneiden toimitsijoi­den
kanssa tässäkin yrityksessä on­nistua.
. 1 , ' ^
Metsämiesjärjestön tulevaisuus on
varma j a tosiseikat osottavat, että
se on suurisuuntaisten: voi£tojen
tiellä. Jokaisen järjestäjän, lähetin,
j a järjestön jäseneh on tartuttava
koko voimallaan asiaan j a suoritet­tava
parhaansa mukaan osansa täs-,
sä suuressa typssä.
Sadepäivän varalle J
Sadepäivä, jolloin ei .ulkotyöläi­nen
voi työskennellä, ei ^ l e hänelle
yleensä tervetullut. Sillä silloin ei
tule ansaittua mitään, Hengenpiti--
miksi pitäisi sentään nyUyisillä kur­j
i l l a palkoilla saada joka ^ päivän
palkka. Sato t a i paistoi- Sillä kur­j
i s ta palkoista ei jää sadepäivän
varalle. Hädin tuskin riittävät ruu­miin
työkunnossa pitämiseen ja
muuhun välttämättömimpään.
Mutta jokaisella työläisellä, on
edessään ^ ellei satu- ennen aiko.
jaan kuolemaan pois tieltä — suuri
sadepäivä — vanhuus. Sen varalle
pitäisi saada jotain; Sillä silloin,
kun selkä on j o niin kankea, ettei^
se taivu, j a k u n voimat ovat jo niin
heikot, että 'lie eivät salli raskasta
raadantaa, niin silloin ei tule enää
palkkaakaan. Eikä ole niin oUen
suuhun pantavaakaan. Puhumatta­kaan
kaikesta muusta.
S i l l o in on sinulla kapitalistisen pi-keuikäsitteen
mukaan oikeus —
e l ^ . Tai ellet elä, niin on minulla
oikeus kuoliakin. Kumma, että ei­vät
kiellä: kuolemisen oikeutta, sa­moin
kuin kieltävät työläisiltä mo­nissa
tapauksissa kokoontumis- ja
äänioikeuden, sekä monia muita oi­keuksia.
; '
MIORISOIME
TYÖV^ENPUOLUEEJN ONTARION
JAOSTON KONVENTSIONIN
\ HYVÄKSYMX
Canadan nnoriitoä koskeva paatos-
V lauselma
Tämän maan runsaan rikkauden
mukaisesti tulisi nuorison saada
nauttia mahdollisimman 'perusteel­l
i s ta j a laajaa^ opetusta, j a saada
elää parhaimmissa olosuhteissa^
Mutta Canadan rikkaudet ovatkin
kapitalistiluokan käsissä j a . aivan
päinvastaiset olosuhteet vallitsevat
nuorison keskuudessa. Niin^ kauan^
kun. kapitalistinen järjestelmä va\-
litsee, 'joutuu työväenluokan nuori­so
kärsimään '• puutteellisesta ope­tuksesta
ja joutuu perin nuorena
palkkaorjuuteen. Ne 25—30,000
lasifä, .'jotka liittyvät joka - vuosi te-oUisuustyöIäisten
riveihin, tullen jo­ko
koulusta t a i ' siirtolaisina tähän
maahan, työskentelevät mitä kur^
jimmissaolosuhteiessa j a perin alhai­silla
palkoilla, muodostaen siten a i ­kuisten
työläisten elintasoa ja-- työ­suhteita
uhkaavan ftilanteen^t: Nä­mä
; nuorten, työläisten keskuudes­sa
vallitsevat elinsuhteet kuvastu­vat
nuorison elämän turmeltuneisup-deissa.
Näiden olosuhteiden muutlkmi-seksi
paremmiksi päättää konvent­sioni
kannattaa 'seuraavia toimenpi­teitä:
•; •
Pakollinen koulunkäyntilaki, jo­ka
edell3rttää> nuorison konluutta-mista
kuuteentoista ikävuoteen, p i ­tää
panna käytäntöön. Lupajärjes­telmä,
jonka kautta nuorison salli­taan
jäädä työssäkäyntiä'varten pois
koulusta päivällä j a korvata se i l ­takoululla,
on poistettava. Monflle
työväenluokan; vanhemmille on k u i ­tenkin
taloudellisesti mahdotonta
pitää lapsiaan koulussa. Tämän joh­dosta
pitää järjestää yaltion. avus-'
tus kaikkia niitä lapsia varten, joi­den
vanhemmat ovat taloudellisesti
cykenemättömät -lapsiensa kouluut-tamiseen.
: i / '
Teollisuuden palvelukseen antau­duttua,
tulee' .työpäivän yhteydessä
: a täydellä palkaUa järjestää ^ nuo­risolle
ammattiopetusta. Tämä e-distäsi
nuorison kasvatusta j a am-matitaitoa.
Nykyiset naisia: koskevat mini-mipaikkalait
tulee: ulottaa työläis-nnorukaisiin,
taS-kotoksella lopettaa
nykyisistä määräyksistä johtuva k i l ­pailu
j a taata kohtuullinen toimeen­tulo
kaikille nuorille, työläisille, niin
nuorukaisille^ kuin neitosillekin.' M i ­nimipalkkojen
ei tule, kpten nyky­ään,
taata : pelkkä hengissä pysy-mien,
vaan myöskin riittävästi mu­kavuuksia
j a ' huvituksia. Julkiset
minimipalkkalainen rikkomiset, jol­l
a i s ia on t u l l u b paljastetuksi, pitää
estää entistä tehokkaammalla tar­kastustoiminnalla
j a . ankarammalla
rangaistuksella.
Yötyö, kappaletyö j a ^työskentele­minen
vaarallisissa ammateissa —
kuten kaivoksissa ja kemiallisessa
teollisuudessa; — pitää kieltää kai­k
i l t a alle 18-vu6tiailtä.> Minimi-palkkalakien
alaisina työskentelevien
nuorten työläisten tulee saada • 44
t u n n i n ' lepoaika viikon, lopussa ja
neljän, viikon vuotuinen, loma täy­dellä
paiKalla. . ',
Pöjrtäjdrja.
' Suomalaisen järjestön toi­meenpanevan
- komitean koko­uksesta
maalisk. 20vp.,. 1926
Saapuvilla Pirttinen; Jokela,
K i v i , Mertanen, Ahlqvist ja
sihteeri.
1; Järjestöni sihteerille myönnet­t
i in vapaus - toimestaan, hänen siir­tyessään
metsätyöläisjärjestön sih­teeriksi.
Hänen tilalleen Suomalai­sen
järjestön, sihieerifcii v a l i t t i in A.
T. H i l l.
2. Sihteerin vaihdos tulee tapaAi-tumaan
huhtikuun ensimäinen päi­vä.
Tilintarkastajiksi toimeenpane­van
komitean puolesta valittiin
Ahlqvist ja Jokeku
' 3. "Vankilan keittiö"-nimisen.
näytelmän tarkastajiksi v a l i t t i in J o ­kela
j a Mertanen. <
4. I^ult Ste. Marien osaston
kirjelmä' luettiin, jossa he pyytävät
$600.00 lainaat 7I*äätettiin luovut­taa
sanottu summa lainaksi V a ­pauden
liikkeestä, :; ottaen lukuun
sen seikan, ejttä Sault Ste. Marien
osasto Vapauden perustamisen ai­kana
,ja~ a i n a silloäi^ kun Vapaus-lehti
oli alkuvaikeuksissaan, o l i en­simäinen
avustuksilla j a lainoillaan
avustamaan lehteä. • L a i n a n ehtoina
hyväksjrttiin kuud*en prosentin kor­ko
ja kundenkymn^enen päivän y-lössanomisaika.
Kokouksen^puolesta: '
A L F . HAUTAMÄKI. /
Olemma tarkastaneet - ylläolevan
pöytäkrjan' j a . havainneety sen/ ko-kouksei};
päätöksien mukaiseksi^ *
O. K. Jokela. E. Pirttinen.
N i i n , ellet voi ostaa itsellesi ruo­kaa
ja' hoitoa, niin sinulla on oi­keus
—- todellakin oikeus, kuolla.
Kuolla nälkääni kuten on tapana
sartoa. Porvarillisen yhteiskunnan
karinatVjat eivät' kyllä y pidä sellai­sesta
kuolemisen syyn selittämisestä.
SUlä se o n syytös heidän yhteiskun.
tajärjestelmäänsä vastaan — yhteis­kuntajärjestelmää,
jonka pitäisi olla
paras kaikista mahdollisista. - A i n a ­kin
tuhat kertaa kommunistista j)a-rempi.
•
Muuan vanhanajan viisas on a i ­koinaan
jSanonut, että se yhteiskun­ta,
joka e i kykene elättämään van-hbisiaan:
kunnollisesti, on kehno.
Sama mies sanoi -rielä, 'että ellei
vanhuksia kyetä kelvolla elättä­mään,
tapettakoon ne.\ Mutta sii­henkään,
sen paremmin kuin , elät­tämiseenkään,
ei nykyinen kapitalis­tinen
yhteiskuntamme kykene. Ei
ainakaan tähän mennessä., Y
. N y t ovat työläisten edustajat saa.
neet parlamentissa puristettua por­varillisen
hallituksen esittämään
jonkunlaisen' ehdotuksen laiksi van-huudenvakuutuksesta.:
M u t t a sekään
iei merkitse muuta kuin kapitalisti-yhteiskunnan
kelvottomuutta
he muitk kuin raskaan mumiillisea
•lyön tekijöitä. •
Yenäjällä, jossa ei.Tnelä olla pääs­t
y '^des kommuijiistiseen yhteiakna-taan,
mutta jossa^,-valta on työläi.^
t en käsfesä, j a jossa p y r i ^ n kom­munismiin,,
siellä: parjatussa maassa
on tämä vanhuudenvakuntuskin jär­jestetty
voBcealle pohjalle. Siellä ei
nimittäin ole kysymys iästä, vaan
ansiokyvyslä. Jos mies on osittain
tai kpikonaan ansiokyvytön, makse­taan
hänelle sen mukaan eläkettä.
Se on ainoa j a -oikea peruste.
;Kyllähän:ritä- tässäkin maassa
maksetaan kaikenkarvaisille -virkaili­j
o i l l e , vaikk^ eivät sitä -tarvitsisi­kaan.
Esimerkiksi kun joku rikas
aatelismies.on oHut -viisi vuotta Ca­nadan
kenraalikuvernöörinä j a eroaa
siitä kissanhommasta parhaassa mie­huudessaan
j a työkykyisenä, niin
lykätään- perään pyytämättä muuta­mien
kymmenientuhansien -vuotui­nen
eläke, vaikka mies eritisillä rik-kauiksillaan
kyllä kykenisi elämään,
jos op n i i n laiska, ettei viitsi töitä
puskea. ^
Vieläkö -joku väittää, että tämä
kapitalistinen yhteiskunta ei ole
korjauksen; tarpeessa. Jos vielä
miehuuden iässä olevat työläiset
ajattelevatv lainkaan tulevaisuuttaan
j a vanhuuttaan, niin he jo sen ta­kia
ryhtyvät toimimaan tämän .ka­pitalistisen
yhteiskunnan kuMstami-seksi.
Sillä se e i kykene, eikä tah­dokaan
turvata : tyoläistensä van­huutta.
; Paras j a varmin vanhuu-denvakuutuksenkin
ratkaisu on ka­pitalistisen
yhteiskunnan kukistami­nen!
j a kommunistisen yhteiskunnan
luoipinen. ':.(
; Kalle Terä.
Saastaista rahaa
sen
vanhAsiensa elättämiseen. Sillä eh­dotuksen,
j o k a o n näinä'iPäivina tul-"
lut julkisuuteen,- edellytykset ovat
sellaiset, että suuret 'työläisvanlius-ten
joukot. eivät siitä 'saa nauttp,
n i in kehno kuin se onkin.
Eivätpä ne nykypäivien teollisuus-työläiset
ehdi 70' vuoden ikään,- jot­ta
voisivpt s^ada tuon ehdotuksen
mukaisen' eläkkeen, joka olisi J k o r ­keintaan
240 dollaria -vuodessa,v jos
eläkkeen saajalla ei olo 125 dollarin
suurempia vuosituloja.'. J a mokomaa
erää kehdataan vielä sanoa eläk­keeksi.
Parempi, jos: sanoisi kiduk.
keeksi. ^ ' , .
: Tuohon 70 vuoden ikään pääsevät
vain: ani harvat ruumiillista työtä
tekevät työläiset. Ne tavallisesti ot­tavat
. j a kuolevat jo sitä aiemmin,
oltuaa^i sitä elänen j * työhön ky­kenemättömiä
ja vanhuksia. Ne,;
jotka elävät tämän rajan; y l i , ovat
etupäässä pikku v i r k a i l i j o i ta j a pik­kuporvaristoa
ynnä muuta sellaista
-väkeä. Kyllähän se vanhuuden elä­ke
tai kiduke on*^ heillekin hyvä ja
tervetullut. Kukaan proletaari ei
sitä heiltä kiellä-
Mutta mitä me tahdomme sanoa,
on se, että tuo ikäraja on "hävsTttö-män
korkea, j a aiheuttaa, että vain
a n i h a r ^ t sitä kipeiinmin tarvitsevat
saavat-^uota kiduketta — jos edes
sitäkään ruvetaan: saamaan, ajotta
tuottlaisesta vanhuuden eläkkeestä
olisi todellista hyötyä todellisille
raatajille, jotka ovat tehneet elä-mänikänsä
kuluttavaa ja- hivuttavaa
työtä, j a jotka ovat todellk kaiken
rikkauden ja vaurauden pohjimaisia
luojia, niin on eläkkeen <saannin ikä­rajaa
alennettava huimasti. Ennen
Suomen sosl^em. puolueen ohjel­massa
oli tuonlaisena rajana '55
vuotta. Ja, lienee tuo raja siinä
vieläkin, elleivät nosket' ole sitä
hissun kissun korottaneet, jota on
kyllä syytäf. epäillä.
Puolilävessä kuuttakymmentä ovat
työläiset jo joko enemmän tai Vä-lemmän
työkyvyttömiä j a siis van­huksia.
Oikeus j a kohtutis vaatii,,
että tuo ikäraja tässäkin maassa
alennetaan siihen. Katsotkaapahan
ympärillenne, niin heti havaitsette,
että noita 70 vuotiaita on perin
haryassa. Ja mikäli niitä on, ovat
Tässä ei ole kysymys taudin itu.
jen. t a i jonkun muun saastan saas­tuttamasta-
rahasta. Sillä eihän' ra­ha
haise. Kerrotaan, että joku mui­naisista
^Rooman keisareista tarjosi
pojalleen pyynnöstä rahaa. Tällä
keisarilla oli tuloja Rooman julki­sista
käymälöistä, jotka hän omisti.
Niinpä hän tarjosi rahan tarpeessa
olevalle pojalleen, näitä tulojaan.
Mutta ylimysmielinen poika sanoi
jotain; 'saastaisista tai likaisista ra­hoilta.
- Keisari veli silloin taslnis-taan
rahan, j o i t a käytettiin käymä-lämaksujlna.
Pani sen pojan nenän
alle kysyen, • haiseeko?. ^Eikä se
haissut, niin historia kertoo. .
Ontarion >lainlaatijakunnassa on
o l l u t : käsiteltävänä äskettäiii I^i-
«hdotus. joka kieltäisi, olutpanimo-jeuy
-viinatehtailijoiden, kapakoitsi­joiden
ja urakoitsijoiden lahjotta.
masta rahoja poliittisten puolueiden
rahastoihin. Tuo ehdotus onkin jo
hyväksytty kahdessa lukemisessa.
Näiden rahanhankki joiden, jotka
edellä lueteltiinj rahat on siis mer­k
i t t y jossain määrin saastaisiksi.
. Mutta vielä saastaisempia ovat ne
rahat, joita pankkiirit hankkivat nio-nenlaisilla
kiristyksillä, j o i t a tehtai­l
i j a t hankkivat maksamalla naisille
n i in pientä palkkaa, että heidän täy­tyy
turvautua ' prostitutsioniin py­syäkseen
• hengissä.
• Vanha totuushan on, että porvari
e i haikaile mitään rikosta^ voidak­seen
lisätä, voittojaan. > Turhaa por­varien
on siis puhua ' saastaisista
rahoista. Kaikki heidän hankkiman­sa
raha on tavalla tai toisella saasr
tutettua.'
Tästä poryarien rahan hankinnan
aaastaisuiidesta puhuessa oli samas- ^
s a lehdessä; uutinen, jossa kerrottiin,
että Canadan ja Yhdysvaltain ra­j
a l l a on rautatievirastosta varastet­t
u neljän vuoden .i'ahtikirjat. Lite­raalien
j a konservatiivien kesken on (
Ottavassa käynnissä pieni - pesän-pöyhiminen.
On nimittäin ryhdytty
penkomaan salakuljetusta, jota on
harjotettu suuressa määrin sitten
sodan päattjmiisen. Tutkimukset
ovat paljastaneet jpaljon mielenkiin­toista;
-mutta ketään suurperhoa ei
« l e vielä sekaantunut juttuun. Mut-
\A se vaara o n lähellä. Ja sitä osot-taa
sekin; että nyt- on todistuskappa­leet
varastetut. Se on merkki siitä,
että suuret porhoi ovat '.vaarassa.
S i l l o in täytyy todistuskappaleet hä­vittää,
mika on nyt t e h o k i n.
' Ja suurvarkaat^ ajelevat edelleen­k
i n komeilla'vaunuilla^ mutta pikku-varkaat
hirtetään. Niinhän se van-ha
sananlasknkiUrtitoteaä. Ja nämä
suurvarkaat lahjöttelevat edelleeri-kinsaastatonta
rahaansa puolueensa
rahastoihin. Tuö rähi)jen saastai-s
u u s j u t t u t u n t a u naurettavalta, kun
asiani .tarkastelee törkeän todellisuu­den
valossa.' Mutta kaikki se on
tarpeellista. Työläisiä täytyy »oet-taahatnäta:
kaikenlaisilla tempuilla.
I^aäa yrittää - estää' niitä havaitse­masta;
että kapitalistien rahat ovat
m