Vapaus, November 9, 1929

              VAPAUS
Lauantaina, marrask. 9 p;nä — Sat, Nov. 9 No. 265 — 1929
VAFADS (Libnty) ^
K«fbtarad « t t h a P o t CKfic* Daputaest. Otuwa. M •teood el*M a u u r .
TIUU7SHIimAT>
O f f f f f n 1 *fc. I6J». « Uu S kk. tZM i* l kk. tlM.
XfaJeTa&MOaotalcMt «1X0 k o t a . «2J» kikri kanaa. — AtiolUttoo» mennein. '»>^^^^'*^.J°^
3«a. — lUaasaanttoOaotnkaet SOe k o t a , « Ä » keraa. - STntrnailmotntaa keru
«ML.» tetaa. — AasatocnälaotBkMt »2X0 kerta. «3X0 kabri kettaa. — KiAomlmotrxkttM flM kerta
•>jäaka«Baaotakt«t «SXO kerta. SOe lUiaakas kUtotlaaaeelta ttl atanatinrit*- — HalataanueJot J .
tmtMulimikTt SOeVkerta. «i:0O kolme kertaa. — TiUp»iailB«iCt»U«i )a (tootaaeftnttannaa o » , »aadrt-
M M . VBMUOiil nit^rtfiiTa ctakltaea.
^ C M i n l adTertlain» »te». 7Sc per eol. iadt. Mlolaraa ebarf. for a i a ^ bu«tl<ni. 75e.
% B « A«M a<i*cit}>iB( ttMiJBja anoag tbe rtnnirf 'eopi« ia Ceaada.
1*. Vapaa.
laa ette mUIoJB taliaBH na vaiunRa eaaimaijeen kirteeMaaa». kirjotukaa aodelieea lUkkM^iUfaa
- r r - i r ' " " - BlmeUi: J . V . KANNASTO. iilkkeenboiuja.
Lekteen alottujea OmBtneten pUS» oUa koottori«M kello « Jp. nae.tyipl»pa»t» edeUaenK K k i p i i f i c i .
Vap«s4ea toimltoe: Baooeoeto 207, Utckt^ Baildloc 4 O u l u a St. VnbtVn S S i T.
•ap«o<Jea konttori» Libetty BatUfng. S7 Ur.aa St. P o b . l i a 1038. P o * f O M t e ; Bo» 6». Snamrr. O »
« o e c d e a paino »a Utomo: Liberty BnlMing. 37 Lome St. Pokella SSSTSB^ • •
Marxilainen sosialismi opettaa meille edelleen, että kun valUo syn-Itaan työpalkka maksetam sadon mu-tyi
luokkien vastakohtaisuudesta syntyi se voimakkaamman luokan vai- g ^ ' ^ ^ ^ t 5 S ^ °"
tioksi. Siitä tuli vallassaolevan luokan ase valtansa säilyttämiseksL
Valtio ei siis ole mitään muuta kuin vallassaolevan luokan "erikoinen
valta sortamista varten." :
Valtio on «lerokkaasti muodostunut koneisto palvelemaan vallassa­olevan
luokan tarkoituksia ja etuja. Mutta "jokaisen valtion yhteiskun-nalUinen
rakenne luo niissä vallitsevan oikeuden", kuten Marx sanoo.
Millainen on valtion yhteiskunnallinen rakenne sellainen on sen oikeuskin.
Oikeus perustuu aineellisen elämän ehtoihin ja se on niiden synnyttämä ei­kä
suinkaan mikään jumalallisen äl3rvälähdyksen tulos. Oikeus ei ole
mitään muuta kuin vahvistus vallassaolevan luokan luomille suhteille.
Se on vallitsevan järjestelmän laillistultamista, pyhittämistä. Tämä oi­keus
on pyhää ja sitä noudatetaan sen vuoksi, että sitä on pakko noudat­taa.
Sitä mukaa kuin yhteiskunnan taloudellinen rakenne muuttuu, ke­hittyy
myöskin oikeus. Ferdinand Lassalle sanoi sattuvasti: "Jos yh­teiskunnan
tahto ja vaatimus muutlu\'at, niin jää vanha lakikirja histo­riallisiin
kokoelmiin ja sijaan astuu uuden ajan uusi kuva, sen uusi
haamu."
Oikeudella on siis täydellinen luokkaluonne, se on'aina vallassaole­van
luokan «^keulta. Kapitalistises.sa valtiossa on tällaisen oikeuden
j^uhdo työväenluokkaan «-.cilvä. Se on saraa kuin vallassaolevan luokan
.'-ulidt' työväenluokkaan. Porvarillinen oikeustiede verhob oikeuden luok-
Nalsten ja lasten keskuudesta vär­vätään
suurin osa maa- Ja istutus-työläisistä.
Intiassa on 1 miljoonasta
istutustyöläisestä 89% naisia, Rlippl^
neillä 2 miljoonasta maatyöläisestä on
50% naisia ja alaiiäisiä. joiden työ­palkka
on 50% alhaisempi miesten
palkkaa.
Näis^ maissa ei ole minkäänlaista
Sen johdosta, että eräät Vapauden toimittajista ova
a l k a R c c I : taistella suomalalscu jjirjcstön .toimecr.jianev
n--Ilitarii^tit j a muut paikalLL-^et riistä- y^j^j sn:ic'.a näihin toimiin
j i , , , , , . .,, „ , , , .. jat. Täb.än ii'-äk£i ulkc.^^ siitä cn ollut lulzuisia
Ikalnonfeen k a u n i i l l a koruhuseilfd. ViiHasJaoIevan luokan etu vaatu, 1,,^^ ng^uus, jol::i anaacaa itselleen j^j^j^j^^^t^^^-^^^^^ n^^^u:,
at järjestehTiiilHscsti että lyöväcnluok^issa .säilyy uäk'} oikeuden juihalalli.sccn pyhyyteen j a ikal'<F.nIJc;i-:irvou, j.oukr. työtätekevät ^^^^gj^ Tuomari liola c-n ilmoittanut
a n / k o n l t s a n lehtell. p,ioluee;tomut!t(;f-n aaniohi kuin valtion tehtävään l o i i n i a iKioiuccttomana i ^^'"^t^'''^!.- ja l i r u t t a a samanaikaisesti^^..,. vielä ehtinyt tutkia
lainsäädäntöä työnsuojeluksesta. Puut­tuu
lait työpäivän pituudesta. sUnä
suhteessa vallitsee .täydelilneh tilan­herrojen
ja työnantajien mielivalta.
Myöskään ei ole minkäänlaista yhteis­kunnallista
vakuutusta, sairauden työt­tömyyden
t.m.s. aikana..
Maatyöläisten asema Tyynenmeren
maissa huonontaa huomattavassa mi-
SUOMESTA
LUKUISTEN KIELLOLAKIETSI-»
VDEN LAHJOMISTA
TODETTU
Tähänastisten tntkimosten tulokset
Uudenmaan läänin maaherra mää­räsi
äskettäin poliisiohjaaja Ilolan
toimittamaan perusteellisen tutiimxik-sen
läaninstsivien tolmimiasta se3:ä
sen jälkeen jättämään asiaa koske­van
raportin maahsrralle.
Nyttemmin ovat tutkimukset lop­puun
suoritetut. Tuomari Uola ei ole
antanut mitään yksityiskohtaisia tie­toja
tutkimtiksensa tuloksista. Hän
tassa säilynet orjuus- ja feodaliset on kuitenkin maininnut, että hänen
suhteet maataloudessa. Yhtä paljon 1 gg^j^j^jg^ kuva tilanteeHta on sangen
kuin talonpoikaisväestö näissä maissa-g^jj^ Syynä >lu3uisiin henkilövaih-joutuu
myöskin maatyöväestö kärsi-j ^j^i-j^jj kieltolakietsivien henlälökun-mään
ryövärimäistä riistoa, jota harTljjaggg tucmari Ilolan käsityksen
jcittavat koronkiskurit, tilanomistajat, mukaan ollut se, ettei kurncllista vä-laisena
tyosh^ncUyt E . Vilen. Sj-tnalla on päätetty pidättää toimittaja
M. Parker toistaiseksi lehtävästäiiu lehden toimituksessa. Toimitukseen
tällii kertaa kuuluvat toimittajat, toverit Var.ra, Tenhunen ja Päiviö.
Toimesnpaneva tiomilea o n ryhtynyt t o i m c n p I t e i E i i n lehdon toimituk­sen
uudelleen järjestämiseksi.
Toimeenpanova komitea on katsonut niimä toimenpiteet tarpeeHisekoi,
snojcilakcccn järjectöämme hajoiltavien/ainesten vehkeilyllä, jotka veh-
Leilyt tähtää-*ät järjestömme tuhoamiseksi.
. L e h t i tulee samalla tavalla kuin tähänkin asti. Järjestömme edustaja­kokousten
päätösten mukalsecti, täyttämään tehtävänsä Canadan suoma­laisen
järjestön KUnenkannattajan?». .
Toverit, suomalaisten osastojen jäsenet! Suhtautukaa cdessäolevaan
tllahlceceen' kylmäverisellä päättäväisyydellä! Päämäärämme olkoon jär­jestömme
ja laitoksien ehjänä säilyttäminen, täyttääksemme sitä tehtävää,
mitkä niillä peruslamiocstaan saakka on ollut: Canadan suomalaisen työ­väestön
yhteenliittäminen ja luokkatietoisuuteen kohottaminen, jotta se
pyctyisi kunnialla täyttämään paikkansa köyhälistön luokkataistelussa.
Sisäisestä taistelusta
viime veikkojen ja kuukausien kuluessa olemme lukeneet sanoma­lehdistä
tietoja, milen eri maiden kommunistisissa puolueissa käydään
ankaroita sisäisiä kamppailuia. Näiden taisteluiden perustana on ka­pitalistisen
talouden kulkeutuminen Ijohti yleistä kriisitilannetta ja uutta
imperialistista sotaa sekä kommunististen puolueitten toiminnan jyrken­täminen,
vasemmistoon kulkeminen, ja armoton taistelu niissä olevia
reformistisia, oikeistolaisia aineksia vastaan. Myös Canadan kommu­nistisessa
puolueessa on, kuten eilisestä lehdestä saateltiin huomata, ha­vaittavissa
sisiiisen taistelun oireita, jotka koskevat meitä varsin lähei-sesti.
i
Canadan suomalaisen järjestön vastuunalaisiin toimitsijoihin koh­distettujen
kurinpidollisten toimenpiteiden syynä mainitaan toimittajaky-symys.
Se oli kuitenkin vain eräiinlainen Sarajevo, mikä johti puolueen
sisässä olevat ristiriitaiset^inekset avoimean^^ puoluehallintoa
vastaan. Muistamme näet rnifcir-ptro^tfEairEij^^ konyentsionissa
käytiin "ankara kamppailu MacDonaldin johtaman enemmistön ja Smithin
jbhtamaii vähemmistön kesken, vähemmistön ollessa lähempänä Komin­ternin
linjaa ja päästessä puolueen johtoon. Niinikään muistamme piiri­toimikunnan
valinnan viidennen piirin konventsionissa, jossa valinnassa
demokraattiselle scntralistnille annettiin palttua. Suuri osa puolueen
jäsenistä ei jaksa seurata eikä ymmärtää puolueen johtoa monessakaan
asiassa. Syntyy hankausta ja ristiriitaa, joka ensimäisen tilaisuuden
tullen' räjähtää. Ensimäinen pienempi räjähdys tapahtui toissa yönä
pidetyssä suomalaisen jäi^estön Sudburyn osaston kokouksessa.
On vielä liian aikaista ipenna amHleiiiaahTTmliin tämä sisa'iiien tais­telu
tulee' johtamaan. Tulokset luonnollisesti johtuvat sen mukaan,
miten taistelua käydään. On usein aivan oikein väitetty, että supmoa,
•puhm^in puoluejäsenten keskuudessa on paljo reformistisia ja pikku- i
porvarillisia aineksia, jotka ovat. kylniäkiskoisiö työväen luokkataistelul­le;
täinmöiset ainekset 'tulee taistelun kiirastuli todennäköisesti hävittä­mään;
he tulevat joko erotetuiksi tai itse eroamaan puolueesta. Puo­lueen
jäsenmäärä tulee ehkä vähentymään, mahdollisesti paljonkin, mut­ta
läadullaa/i parantumaan. Toiselta puolen saattaa känsäkouraiscn jä­senistön
päättävä esiintyminen heittää roskakoriinmuutamia radikaali­silla
fraaseilla ratsastavia onnenonkijoita, antaa konkreettisen eri­merkin
leniniläisestä puolueen puhdistustavasta.
^> Canadan kommunistisessa : puolueessa on aikaisemminkin käyty si­säisiä
taisteluita. Vuosi sitten sai esim. puolueen monivuotinen johta­ja
MaarcceSpecforpotkut trotskilaisena; samaten m hänen hen-kiheimölaisiaan;
Meidän kohtaloamme ei ole vielä lopullisesti ralkais-
• tu. Tulemme tinkimättömästi palvelemaan työläisten luokkataistelua tä­män
lehden kautta. 'Tiedämme että kommunistinen puolue kristalloiluu
'sisäisten ja ulkoisten taisteluitten kautta. Tiedämme myös, että meidäp
taislelummij puolueen, sisällä ei tulo oleinaan,viimeinen.
Toverit! Älkää pähotelko! Älkää ilkkuko! Se ei auta. Kapita­listisen
riiston kärjistyminen sekä luokkavastakohtain vaistomainen tun-teminisBQ
ja selvä teoreettinen ymmärtäminen ovat väistämättömiä kan-nustumia
luokkataistelun käynnille. Siis myös sisäisen taistelun vallitessa
'— eteenpäin!
Lcntoo. —- Tämän maan työväellä
on rcikas aika edessä. Työttöraj?y,
Käyttää vam lisääntyvän ja työssä o-levien
paIk.koja alennellaan. Tämä
kalkki tapahtuu aikana, jöllcin maas­sa
on sosialidemokraattinsn hallitiis. S3
kylläkin harjoittaa vplmapsräistä a-gitatiohia,
jonka tarkoituksena pn saa­da
kansalaiset siihen uskoon, että työ­olot
tulevat .paranemaan, kun vaan
"työväenhallitukselle" annetaan ai­kaa.
Rautatieläisten surulliscnkuulul-sa
J. H. Thomas, joka nykyisessä hal­lituksessa
on erikoisena työttömyys-minist-
srlnä, laatii suunnitelmia kapj-talisteille
annettä^vista lainoista, jolta
muka tultal^in käyttämään lisätöiden
järjestämiseen. Siten uskottelee Tho­mas
voitavan vähentää työttömyyttä'
Tosiasia,kuitenkin on, että .työttömyys
cn "työväenhallituksen" aikana jatku­vasti
; lisääntynyt;' vaJkkä sen nykyiset
ministerit 'etinen vaaleja vakuutl^elivat
vähentävänsä työttömyyttä, jos vaan
heille annetaan tilaisuus muodostaa
hallitiis. Kun esImV syyj^kuun 30 .p:nä
maassa oli työttöniiä 1,181,900 eli 13,980.,
enemmän kuin • viikkoa aikaisehimin
oli työttömäln lukunliäärä lokakuun 7
ptnä jo 1,207,200. Ja nämä numerot
koskevat ainoastaan niitä työttömiä
jotka saavat työttömyysavustusta. To-:,
dellineri työttömäln lukii on. paljon
suurempi,' sillä suuret joukot eivät
saa rhUikäänlaista työttömyysavustus­ta.
Tunnettu kapitalistien ^ asianajaja,
inanchesterilainen professori ;-Henry
Clay on antanut tilanteesta hyvin
synkän kuvan. Hän osoittaa ensinnä­kin,
että- Englannin työttömyysprob-le^
min ratkäisn^ riippuu pääasiassa
vientiteollisuuksien ' elvyttämisestä.
Mutta tilastot osoit­tavatkin;
riiiden taaksepäin mehoa^^
Esim:' syyskuun vienti tänä vuonna oli
10 milj. puntaa pienempi kuin vas­taavana
aikana viime yuonnä eli ai­noastaan
62 milj. puntaa. Kuluvan
vuoden 9, ensimäisen kuukauden a i ­kana*
on maan tuontienemmsrys ollut 9.T
milj. puntaa sumempi kuin vastaa­vana
aikana, yllme raonna. Clay tulee
siihen lopputulokseen, että tuotanto­kustannuksia
täytyy pienentää, vaikka
se tapahtuukin elintason .aleiitamisen
muodossa, sillä muuta fcemoa kapita­listisella
Englanmila muka ei ole ti­lanteesta
selviytymiseen. Hän osoittaa
että vaikka Englanti onkin alentanut
tuottelttensa hintoja enenunän kuin
mikään muu maa, ei se sittenkään
pysty kilpailemaan toisten katissa
maailman niarkkinoilla. J a sen vuoksi
vaa,ditaah yleistä palkkojen alennusta
koko maassa. t-
. 'Aminattiliittojen sosdemokraattlset
johtajat jä /'työväenhallituksen" mi-insterit
auttavat kapitalisteja tässä
suhteessa erinomaisesti. Äsken vah­vistettiin
rautatieläisille edelleen C
kuukaudeksi aleiinetut . palkat, mikä
merkitsee ; 1-500,000 punnan suuruista
sunimaa,. •Rillaisia' palkkojeh^^; a
sia. järjestetään,' vaikka fautatlekäpi-tallstien
vuoSivoitto-oisingot ovat kes­kimäärin
46 milj. puntaa ja varara­hastot
yli 70 milj. puntaa. '
Puuvillatyölälstsh paikkoja aleimet-tin
ääjettäin yht noin>3 mUj. pun­nalla.
Palkkojen • aleniiuksia suUmii-telJaan
pitkin linjaa ja juuri tämän
helpolttamlseksi onkta tämän ipaan
kapitalisteille, tarpeen' "työväenhalli­tus".
Luullaan voitavan • tyynnyttää
työväkeä, kvm hallitus lupailee järjes­tää
töitä, työttömille ja selittelee palk­kojen
alennuksia tilapäisiksi. Työväk
alkaa kuitenkin, yhä enemmän herätä
näkemään todellisuuden la vasemmis­toja
istuminen- on seivästi havaittavissa
vin alhaisella tasolla, ovat he jo aiko-j ^ci2l'äclc'vasta ilmsn-e, että nyt on
:a sittc-n käyneet taistelua riistäjiän-' ^.j. \^^Q,^r^ virallisesti todettu lukui­sa
vactaan. j a osallistuneet "^iden; ^.^ tapahtvneen. Gr
maiden yleiseen taisteliiliikk^seen. Hc paikallaan uasia aikaisempi
ovat itsenäisesti Järjestäneet "joukon | ^^^^^^^^.^.^g^j^j^^g psrusteellisen tutkl-lakkcja.
Alkuvoimaisesti ovat laKOt. ^p^-i^^^^ toimesnpanemisesta, jotta saa-siirfcomaasorron
vaikutuksesta " i ^ " ^ " S täisiin selville, missä laajuudessa tätä:
tuneet avoimiksi kapinoi-^si, Jpt^a on | ^^^^^^^^^^^ tapahtunut,
verisesti tukahutettu. Surtomäaniston, Qigmme jo aikaisemmin osoittaneet
edeledeUeen lisääntyessä lakkotaistelut | ^^^^^ Tiedonantaja, että vallassaole-kieltämättömästi
saavat y^o.. l&aiem-^.^^^^^^^^^^^^^^^ vihamielisyys
man Vallankuijiouksellis3n luonteen. I g^j^gt^^ta raittiutta jä kieltolakia vas-
Subtulsten edellytysten luomiseksi • ^^^^ aikaansaanut ssn. että pirtu-maatyöläisten
lakkotaisteluiUe survO-L^.^j^^^.j. ^^^^ käyneet verraten'häikäi-ja
puclisUrtomalssa. on välttämätöntä j ^^^^ csittain onnis-jokaista
lakkoa varten hanlckia teolh-• ^^^gj.^ .^^j^^^». ^^j^^g^ ^ ^ a "mä-,
suus- ja liikennetyöläL^ten sekä tyota- kieltolaista huolimatta,
tekevien talonpcikam kannatus.
I Torosilon uutisia
SUURET iPAINIKILPAILUT
TULOSSA . • ,:•
T.k. 15 ja 16 p:nä järjestää V.- ja
u.-seura "Yritys" kansalliset pamikil-paUut
Dbn-haalilla. Sitä että näistä
psinikilpäilusta tulevat suuret kisat,
todistaa se, että seuran omat pojat o-vat
mukana oikein : runsaslukuisesti,
sekä Sudbufyn kisasta, Timminsin
Ilosta, Söon Vesasta y.m. seuroista
tulee vahvat joiikot mukaan, sUlä kil­pailuissa
ratkaistaan myöskhi.'
Vesan maljan kohtalo
Vesan . lahjoittamasta thaljasta kil-paiUaän
sarjoissa aUe 155 :ja-170 Ihs,
Palkinto on' kUluvan vuoden ollut To­ronton
' "Yrityksetx" hallussa, joten
seura tulee, puolustamaan palkintoa,
että se ti4isi jäämään Torontoon, vaan
se näkee, joka tulee seuraamaan kil­pailuja,
kuka seuroista yol asettaa tu­leen
parhaimmat niskamiehet.
Saapukaa joukolla seuraamaari näi­tä
syyskauden 'cnsimäislä kilpailuja.
TROKARIT YRITTÄNEET TAPPAA
TULLIVARTIJAN
Tyynenmereii maiden .maatyöläisten
• V ' • v : j ä r j e s t ö - . . .
m
V.k. 17 p. lähti tullialus "Mäntyluo­to"
Nauvon saaristosta aikaisemmin
havaitsemilleen salakuljetuslaivoille.
Matkalla sinne päätti laiyan kapteeni
lähettää apuvenseh kolnieri tullivar-tijan
kera toista tietä samalle pai­kalle.
Mainittu apuvene kohtasi e-räässä
salmessa saaren "rannalla kolme
pirtiimocttoria. Tullivartijat yrittivät
pidättää veneet. Tullivartija Lehtonen
nousi yhteen pirtumoottoreista. Sala­kuljettajat
suuntasivat matkan ulapal­le
iehtcsen. voimatta sitä estää. Kun
oli päästy riiiiutamla satoja inetrejä
rannasta, työnsivät; pakoonirittäj-ät
Lehtosen mere2n, jättivät, sinne ja
jatkoivat matkaansa. Ylcsi takavarik-kopaikalle
jääneistä liehtosen" tove­reista
pani moottorinsa käyntim läh­tien
tavottelemaan päkemjoita. Noin
parisataa metriä rannasta; havaitsi a-puun
rientänyt miehen käden veden­pinnalla.
Lehtonen oli hiikkumalsil-laan
ja oli yoimatdri nousemaan ve­neeseen.
Samalla tuli paikalle tullilai-vz
"Mäntyluoto", Johon Lehtonen nos­tettiin.
Lehtonen tuotiin sittemmin
Turkuun, missä hän hetimiten turvau-tuV
lääkäriin. Häneltä oli rytäkässä
myös katkeimut käsivarsi. ,
Karkuun . päässeistä salakuljettajis-to
tunsivat tullivai-tijat yhden, liike-h;
ies Sven'Hedenströmin, joka kiinni-joi::
dut'ti.>aan saa vastata tullivartijar
pahoinpitelystä.' ;
Oikeudeh luokkalnonteesta
^ ^- -
Kun* por\'arislonr oikeuslaitokset tarttuvat yhä useimmin työväen
taistelijoihin, niin kiintyy luokkatietoisen työväen huomio oikeuslaitok­sen
luokkaluonteeseen. Suomessa , ilmestyneessä "Punaisessa Kalente-
' rissa** kirjoittaa Asser Salo oikeuden luokkaluonleesta seuraavaa:
' ' Pilatuksen' kysymykseen: Mika on .totuus? ovat lukemattomat ih­miset
turhaan etsineet yleispätevää vastausta. Vastaukset ovat olleet
yhtä moninaisia ja erilaisia kuin vastauksen antajaUcin. J« niin onkin
päädytty siihen lopputulokseetf, ettei ole olemassa yleispätevää ja ehdo-
\lon|a Iptuutta. Yhtä mahdotonta kuin on löytää kaikkia tyydyttävää
v a l u s t a Pilatuksen, kuulm*saan kysymylseen, yhtä mahdotonta on an-
" taa" yksimielisjtä vastausta kysymykse^^ 'Mita on oikeus^
Sg, «tter tähkn kysymykseen' voida vastata kaikkia tyydyttävällä ta-
' ya^l^;'ipl!^tuu^ylraiilkeir^ siitä,, ettei ole olemassa mitään yleispätevää
-"oifclittsL ' Ont vain~meim(»fen.ajan, nykyajan ja tulevaisuuden oikeus. On
* ~^an'luokan oikeds. ' • ^ _
ihlaisuuksien; sovittapältoiöuuden tuote. Kun' heensä työ^enteteVät velkaorja
' läokldäi rikkailla faurmareiUa tai tUanornlst^
inahti,ioka-/ . hdf„c.evn la-i si yh, teentö' rmäyksiä,' eIlJamsaSni?ja^ks?i ^mSS^ar^a^*t^ä^»^*^ ^: s" ^^^' ^ ^^
^ He muodostavat^
vjSUB.sfcuiIldinkin vaMassac
Vattto^Ä
Kaksi vuotta^ sitten' peruste tiin Ty-y-nfenmereu
• Ainmattililttojen sihteeristö
jenka. riveihin isuuluu -luokkahenklslä
a,)rimai;tiUitt<!ja Tyynenmeren . ranni-koUa,
kuten Kiinasta.: Japänisua;' Pilip-pineiHä.
Australiasta-, - Indonesiasta ja
Ncuvcstoliitosta. ,.. >- • •
: Täyttääkseen tehtävänsä,' cn Tyy-rcnmeren
sihteeristö tehnyt ja teket
ceellecn laajaa työtä ammatillisen liik­keen
lujittamisessa Tyynenmeren
maissa. Tyynenmeren ammattilii ttoj^n
konfJferenssin päiväjärjestyksessä ön
cll^t tärkeimpiim; kysymyksinä maä-työläkten
järjestäytymiskysymys T ^
nehmeren rannikolla. Kiistämättä täl­lä
kysymyksellä on valtava therkitirs
erikoisesti senvuoksi, että maatyöläiset
näissä' maissa muodostavat prbletaA-aatin
yleisestä iukiimSärästä suurim­man
kerroksen. Intiassa, jossa
on yli 30 miljoonaa maatyöläistä, voi­daan
hddät jakaa 4 eri ryhinään:
1. Istutustyöläiset —- lähes 1 mil­joonaa
(lukuunottamatta perheen jä­seniä)
—: työskentelevät suurilla tee-,
kautsukki-, kahvi- yjn. istutusalueilla.
Suärimman osan istutuksista omista­vat
ulkomaalaiset kapitalistiset liik­keet.
2. Maaseudun palkkatyöläiset, lähes
2 ja puoli milj. (lukuunottam4tia
perheen jäseniä), t^röskentelevät palk­katyötä
käyttävillä talonpojilla pääa­siassa
Pendselen kastelukanavilla ja
Bomlieyn ja Bararan puuvillaplirelssä.
3. Niinkutsutut "maatalouslyölälseti".
joita lasketaan olevan lähes 23 mflj.
He ovat proletaarisqituneita ja köyh-tjneitä
talonpoikia, edustaan Inti^äis-
4a työttömien armeijaa. He saavat töi­tä
ainoastaan peltotöiden aikana.
.4. Orjat, jotka ovat myös proletari-soituneita
talonpoikia, Jieidän ja per-luokan,
eiiä heidän asemansa eroa
Amerikan neakereiden äisemesta Ame­rikan
istiituksllla ennen kanjlallissotaa.
Yhtä vaihteleva taloudeliis-yhteis-kuiinallinen
asema on maatyöläisillä
KUnassa, indonesiassa ja Pilippineillä.
kaikista • tärkein-ja.; 1^
luokkataistelu järjestöjä varten on snu-rllla
kapitalistisilla;-. istutusaiueUla
työskentelevä työväestö. : Työväestön
taloudellisessa ja poliittisessa taiste­lussa
vcidaan heidät aest^aä merki-ty.
5rseltään teollisuustyöläisteri tasolle.
Erikoisesti heidät cti. vedettävä 'am-mattlllittoihm
ja heistä muodostetta­va
se peruskerros, jonka jmipärille
järjestetään monimiljoonainen maa-laisköyhälistöläisten,
päiyäpalkkalais--
ten ja sesonkityöläisten joukkoarmeija
Indoncesiassa ja Pillppiheillä, Inäar
lukuunottamatta, kehittyivät suuret
Islutustaloudet idelä- ; voimakkaaksi
Indonesian sokeri-istutuksilla työsken­telee
^satojatuhansia työläisiä ja hei­dän
järjestämisensä on yksi perusky­symyksiä.
Samaa on sanottava myös
Hlippinelltä. \
iS^enmeren maissa iläyät inad-työläiset
nUtä kurjiimnissa olösuhteis-heitä
riistetään, kuten silrtomaa-oijia.
Ijtttia^ cn Istutusfyöläisten
bE^im^iäinen vuosipalkka rup-lap
(IL 36 dolL),
ksan Bomb^
kimäät^en pa^cka btt 36^^ ruplaa (n
183 doIL) vubdessa.^^^^^N on is-
Connaught^ Ont.
I piirräji muufaman rivin täältä Coii-naughtjsta
ja tervehdin toisia luok-karnme
- tpyereita,, joitä ori- täällä suu­ressa
Canadassa .joka nurkalla.
• Niin; rneitä on tässä pienessä. Con-naughtissa
vain muutama henkilö suo­malaisia
ja olette, kai varmaan luk°-
nest Vapaus-lehden palstoilta, että
kuinka, on käynyt suomalaisten haalin
kanssa, että se cn palanut peiiistuksia
mj'öten ^ kaikkineen vehkeineen. Ei
Mieman näyttämö­taiteesta
.AliOkirjoittanut on havainnut ylitä
ja toista —• sekä- ilahduttavaa, 'että
murheellistakin. — Canadan näyttä-
. .... • - , ^ - i. , , - i möiaiteen harrastuksessa, täk-äläisLs.sä
mitaan.%;citu pelastaa tulen liekeistä gj^oÄaiaTsissa keskuksissa - ja tekee-nim
suna-mem kaikki omaisuus, mi-, n^jeleni nyt pakista siitä, näin syr-jasta
katsojana. Omaan nimittäin hie-
1 man kokemusta sekä itse taiteesta, ^t-tä
elämästä sen yhteydessä.. Viimemai­nitusta
olen ehkä paremmin perillä
tä" olimme saaneet kokoon suurella i
ponnistuksella.
Onasjoamme emme kuitenkaan lo­peta,
vaan koetamme vieläkin olla
taisteluriveissä, vaikka - voimamme on
heikko, niin ei lannistuta, mutta py­ritään'
vain eteenpäm taistelussa voi­miemme
mukaan,: sillä eteenpäm on
elävän mieli ainiaan.
Connanghtin naisosaston naiset
myöskin viettivät Venäjän vallanku­mousjuhlaa,,
vaikka hyvm pienellä
joukolla; Mutta mistäiräs voi suuran
joukon saada, kun kerran ei ole sak-kimme
suurL Me vain pienellä gramo-fOonilla
soitimme Venäjän vallanku-mouslevyjä,
joita hartain mielin kuun>
telimme ja väliin hörpimme kupin
kuumaa kahvia. Niin pienet kyllä oli
juhlatmutta sitä ei voitu auttaa tällä
kertaa.
Naisten kesken täällä panimme Gas-tonlan
lakkolaisten avustamiseksi ke­räyslistan
ja lausumme naisosaston
puolesta mitä sulimmat kiitokset kal­kille,
jotka ovat,täyttäneet velvoUisuii-tutusj^
läiseii-piökka v ^ tehdä minkä voiväf kun kerran
römpi kuin Intialaisen k u t ^ on meidät taisteluun pakot^
sen pattlka. jota kukaan ei laske> ke- tanut elinehtojemme puolesta. Klap:-
huttavaksi. Miespuolisten maatyöläis-j taJistit aina vain kiristävät työläisten
ten keskimääräinen palkka fllippineil-lä
muoodstaa ainoastaan puolet las­ketusta
elinminimistä ja- naisten ja
nuorten vain 25%. Suurin osa Indo­nesian
istutustsröläisistä on sopimuk­sen
tehneitä. OTjia^orjuussuhde on
siellä vahvistettu erikoisella lailla. Ja­panissa
Ja muissakin maissa on laa­jalle
levinnyt jäljitelmä, jonka mu-kahleita
ja leipävartaamme kohoaa
aina vain korkeammalle.
..TalvQdn näyttää tulevan, koska ny­kyisin
on alkanut lunta satelemaan ja
ilmat ovat kylmenneet. Onhan nyt jo
aikakin, kun on jo marraskuu jä ei­köhän
polppujapparitkin rupea aja­maan
polppujaan metsistä ulos.
A. L .
parasta lienee siis ensin kosketella ai­hetta,
joka on ahekirjolttaneellekin
vahvempi puoli, nimittäm ne ulkonai­set
kokemukset, jotka seuraavat kuin
välttämätön paha sitä huumaavKB
taikajuomaa, jota kutsumme näyttä­mötaiteeksi.
— "Ohdakkemen on tai­teen
polku" sanotaan ja se pitäk
paikkansa, sillä joskus voi se bllä hy­vinkin
piikkinen.' varsinkin raataja-luokan
taiteilijoille. Rikkaan lap^. jos
saa "teatterikuumeen" kustannetaan
hänet joko näyttämöopistoon tai teat­terikouluun,
joissa laitoksissa hänelle
opetetaan kaikU tiekniikazi salaisuudet
oUpa hänellä sitten lahjakkuutta, tai
el. Kun hän> on. läpäisssrfc oppiasteen
saa hän voimakkaitten suosittelijoit-tensa
avulla kunniakkaan paikan Jos-sam
rakkaan isäinmaamme vanhim­mista
taitelaitdksistaV jossa häh aloit '
taa konemaisen työnsä^ ntittäen kun­niaa
ja laakereita! MitäiÄ tuosta, jos
esityksestä puuttuukin sielu se "jo­kin",
joka kohottaa taiteilijan taval­lista
kuolevaista korkeammalle' ne­rous.
Hän on nuori V Ja ihastuttava,
omaa hyvän maun pukeutamisessa, —
"sillä rahalla saa Jä hevosella ifiä-see,''
—: osaa-'- liikkua salongissa
kotona on' salonki— Jä on täydelli­nen
tekniikan mestari. Hätien menes­tyksensä
on taattu, sen takaa ra­ha..
Siis. rahalla- voidaan ostaa tai-'
dfitta, kuten;; sydatnläkin, nykyaikana
— Mutta jos syvien-rivien keskuu­dessa
vaeltava ihmislapsi omaa poves­saan
tuon jumalaisen kipinän» loditaa-vat
häntä tuhoonet vaikeat vastavol-mat,
koettaen tukahduttaa pyhän lie­kin.
Ja jos Joku .heis:^ 'tarmokkuu­dellaan
raivaa itselleen "tien läpi oh­dakkeiden,
verlstävät pUiit hänen sy­dämensä,
kateuden käärmeet kietoutu­vat
hänen ympärilleen ja ruusut, seka
laakerit pakenevat häntä kuin rut-,.
toa. -Annettuaan kaikkensa kanssa-veljillesn
saa lian palkakseen, ivaa, sol­vauksia
ja kiittämättömyyttä. — Jos
hän silloin sattumalta kuolisi, olisi
se hänen suurin voittonsa. Kenties
hänet sillcta "keksittäisiin" ja hänen
haudalleen pystytettäisim muistopat­sas
veriseksi ivaksi siltä, että hän
Tihrasl elämänsä ihanteelleen, kuollen
kunniakkaalla tavalla nälkään. — Mo­ni
työläistaiteilija saa koko elämänsä
a.ian "nctkua piilossa pimeen", naut­tien
korkeintaan epäymmärtämysta.
Yiisi kidutuskone cn usein jul>m6n
arvostelu. Voiko koskaan pätevinkään
arvostelija ' arvostella näyttelijää?
T-unteeko toinen toisen sydänjuuret?
Voiko sielu kohdata sielun, elleivät nc
ele n-cler.irr.at juuvi' san-alla henki-
.sfllii t?.i-o'.Ia? Ei —, vaa.n Fariia-inkln
jxn-cstelija ei. arvostale nLiy<.teiijää —
vn^n iiscäin. Sikiui kuin hän-itse-ky- ;
kcnee kirjailij.^n te*el2r;n käsittämään,
silcäli hän arvostelee. SUT; oman mit-tr^
puunsa mukaan. Senvuclbi olisikir
parasta, että hän ei käyttäisi sanoja;. _
"Se, tai re näyttelij-ä cli hyvä tai
tvcno", vaan: "minun mielestäni oli
h:>nT." tai huono". Tämä janotta­koon
vil-itiömästä. puolueettomasta
ai-i-c^telusia, siilä löytyy arvos.tcluja
— ikävä kyllä useammat ovat sitä fa-jia,
— jcitä voitaisiin sattuvammin
kutsua panetteluksi, kostoksi ja kei-notteluksL
—• Vaihdettuani kolme
vuotta takaperin teatteri-uran toiseen
nälkä-uraan, . ^ nimittäin muutuin
humpuukikirjailijaksl, — jouduin pal­jon
tekemisiin sanomalshti miesten
j ; muutamien oikeiden.kirajilijoiden-kiJ
kanssa ja sain samalla tilaisuuden
heittää silmäyksen sen salatun ver­hon
taa, josta kunnia vuotaa Thallan
tun ppelin palvelijain pään päälle
muodostaen, sen vähemmän tai enem­män
loistavan sädekehän, joka loistar
heidän kulmillaan ja on yhtä häilyvä
ja petollinen kuin öinen virvatuli.
Jos nyt neiti X. — esimerkiksi - -
sattuu olemaan . ihastuttava vlimelses-,
5ä muctipuviissaan ja herra kirjailila
tuntee sydämensä kaihoisaksi tiion >
naisellisen sulouden •päivänpaisteessa,
lähettuä hän. väliajalla lapptisen pu-kuhucneeseen,
jossa neiti X. kutsu­ta
t n illalliselle: Nti X . tuntee sydä-.
r-Kiisä paisuvan, s i l ^ häneen qn kiinr
nitetty huomiota- Hän ottaa 'kutsun
LiitoUiseha vastaan jä riippuu silta
miten suosioUiiien, hän on herra -kir­jaili
jälle illan kulTiessä, millaisen' ar-v.'>.-
telun hän saa, eikä sumkaan siitä
miten hän näyttelee. Jä J c s neiti X
tahtoo vak:mnutiaa aseniaansa, 11-
.5ääntyy hänen suopeutensa. Erbtes-saan
iheilljastnan. voi.häh sivumen­nen
h"0'f>auttaa e' tä neiti H. on hä-nen
k"lpailijansä. Kun lehti julkisine
arvosteluineen ilmestyy ui: nsltl X
ylistyl:=;c'';: yfrrassri, kun sltr. vastoir
neiti B:n värjpavat synkät epäon-nlstu
»>is% vajot., - ^ S i t t e n seuraa
herra :x: Häh: esiintyy vaativassa R o ­sassa,
joka kentieorat'iaisee hänen
kchtalonsa. öos hän oh yllsas'i kiristää
hän viikon" päivät nälkävyötään .saa­dakseen
pullon .konjakkia. Herra ar-vcstelLlä
on ryyppyyn menevä ja. vie­tettyään,
hupaisen, illan yhde|j 1
kisen , "kritiikkerin" kanssa, o
X. varma täiteellisetsta 'cnni^iais
taan. Kilpailija, joka on 'pöv.i^^^päa,
e;kä huomaa pieniä- "nikseJt''', on
helocsti muserrettu, sillä su^;* yleisc
uskoo aina paremmin siiheni.»nitä ou
mustaa valkealla, kuin omiin'''piimiin­sä
ja korviinsa. —- Tällaisia J.ia hiu-l:
an erilaisia arvosteluja voi/sln lue­tella
lukemattomia. --^
Potkittuani' minäkin: toistajkymmen-tä
vuotta_ tutkainta vastaan-* ammat­tilaisena,
"jenka kunnian :s-uurölla vai­valla
ja i monien kyyneleiden kautta
saaTOtin. luovuin viimeim taistelusta
ja muutuin syrjästä kafsb^aksi. OI
tuani ssllaJsena.'icolniisen,'vuotta Suo­messa,
nakkasi' kohtalo mimit tähän
uuteen, maahan, 'jos.sa' jouduin mu­kaan,
vaikka' vain tilapäisesti, \ta2t2cn ,
"aappuvaan purteen. Täilä; aia|a; sau>
kuit€nl!rirt: •tilaisuuden .tutustuat.uuden
maan :näyttämöcloihin. -Minua mie­lestäni
ori ilahduttava tosiseikl|, etta
tässäkm dollarien valtakuimassl. mis­sä"
kylmä järki ja raha -haliaevat
on: pantu niinkta - suurta - atvo^han-kisiiii
harrastuksiin. -\.Kuinka- noni
päivisÄi raskaassa työssä : ah tava • c
uhraa- kaiken vapaa-aikansa limia •
icysyvään näyttämötyöhön, a loana
korvauksena itsensä työn ^ ilo. V- Ja
mitä -taiteellisiin 'saavutuksiin [tulee,
ovat ne, — olosuhteisiin verrdtuna
— verrattain tyydyttävät, kiitoJ äitä
niille työläisptlrieniiäytteUjöiUeJjotte
tänne tulleina ^ ovat ottaneet
työn muokkaamattomassa ma^^i^
sä. Heidän tehtävänsä: el ole sii
helppo. - Heillä el ole ii&ytet
ammattikykyjä.^ f jotka olisivat
tetut tekemään työtä ;
kaan. Johtajaa täytyy::
riippuvainen heidän hyvSnt
destaan; . Saa harvoin aot
neuvoa mielensä mukaisesti
ta. mielestään kyvykästä
Josta on seurauksena. :että
yhteisnäytteleminen kärsiL
Jaajan analyysi on äe
ymtfiriUe- näyttelijät kutovat
sensa. Yhden hengen on
tettävä kokonaisuus, muuten
hajanaista. — Täällä vaadit
tajalta ylenmääräistä n^onif
ta. Hänen- tulisi oUs etevä
lari, samoin; pianisti^. tyyiipi-|
tSri-,' ensirakastaja, lault
telijä, puhumattakaan
JfuskyvystääzL Hän ei.
mm
iiiiiiiiiiiM