Vapaus, May 26, 1925

              trar SödbaryES», Oat, joka tiistai, torstai Ja Issastal
T o i m i t t a j a t :
A . B . MÄKEUL AEVO V A A R A.
Ärinstrosg litsaee, eitä työmk&et tulevst absas-niaan
täti Iskia •— etti fee tulevat taislelemssa Icalklsla
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Fiunifib Worker3 ia Cansda. Pc!>
Esliedln Scdbury, Out., every TuesfJay, Tbnrsdsy end
Sator^sy.
Eegistcred at ih& Post Office DepartEoent, Ottaws,
y second clasa matter. »
General advertising rates 75c per coL incli. M-nimnm
charge for single insertion 76c, Tbe Vapaos
ia tbe best advertising medium among the Finriisb
People in Canada.
TILAUSHINNAT:
laeista ja Eotavoimisla vSlittiiElttä' Mutta timä ase­tus
on Hnella ennojmkena t^osyyna, m i l l i labteä
Isikoa «Iaiilisssll> - toistamaan: vangitsemaan laSajn-johtajia
Ja ahdi^amaan tyoliistca s^noinalehtlä,
Slihin temiia. tulee '^pm Moore ryfctymiäi?
Moore, joka uÄoo luoikien yhteistoimintaan ja' eovit
ttluihin? Antaako han Nova Scotian JhallitulBen rau­hassa
harjottaa provokatsioniaan? Antaapa tietet^dn!
Se surullinen totuus on tunnustettava entisen kcke-muksemme
perusteella. Milloin on valittavana yiuklta
puolen kapitalistisen haHiluksen ja toisella puola»
työläisten välillä, Tom Moore tulee sanomaan mitä
,1 Canadaan yksi vk. $4.00, puoli v1k . ?B2o.o2t5 , kI,o lmef cvk k. hänen mestanns. a . l•e .v fnts sia. nnoi- .c t^a asta enteestä lakosta:
Kft !» tt": vt na^ <Me emme voi taistella hallitusta vastaan>.
Mutta rivimiehet tahtovat ja heidän täytyy taistella
hallitusta vastaan! Hiiteen moinen h^litus, joka mo­komia
kahleita takoo.—The WoTker.
11.50 ja yksi kk. 75c.
Y-\hld ysvaltoihin j•a ~S uomeen, yksi "k. |5.50, puoli vk,
13.00 ja kolme kk. 51.75. . ,
Tilauksia, joita e! seuraa raha, ei tb^ia läbettämlan.
paitd asiamiesten joilla on takaukset '
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50e palstatuuma,
Nimenmautosilmotnkset 50c kerto, $1.00 3 kertaa.
»yntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
• Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3,00 kakai kertaa.
Kuolemanilmotuksct $2,00 kerta, $50c lisämaksu
;iiit08lauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja ospteilmotokeet 60c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Nova Scotiassa Kansasin orjalaki
«Armstrongin hallitus, on meidän puolellamme ja
Bescoa vastaan», huokaili 26 piirin presidentti Mc-
Leod, €ja kuitenkaan me emme voita—». Autuaat ovat
hengellisesti vaivaiset j a puhtaat sydämestä, sillä hei­dän
on taivaan valtakunta. Mutta heidän paikkansa
ei ole tässä synnillisessä ^ i l m a s s a , ei ainakaan unioit
ten ja lakkolaisten johtajina.
«Yleinen mielipide» on meidän puolellamme ja
Bescoa vastaAn, lörpötteli veli McLeod — miksi me
emme voita? Paha, paha mailma! Herkkäu^binien,
tihrusilmä McLeod I
«Mainio mies tämä Armstrong», kehui J . L . Lewis
jäähyväispuheessaah Halifaxin liikemiesten klupissa.
No niin — Armstrong on näyttänyt heille, mikä
hän on miehiään. Hän oli päättänyt, ryhtyä avusta­maan
tätä työläisien ja Bescon välistä taistelua, ja
hänen ainoa mainittava avu^uksensa oli semmoisen
työväkeä orjuuttavan lain säätäminen, jolle vetää ver­toja
vain kuuluisa Kansasin orjalaki, jonka Yhdysval­tain
ylin oikeus äskettäin kumosi.
Lemieux-laki ei ollut muuta kuin näpsäys kynsille
tämän Armstrongin katalan ja sietämättömän lakite-keleep
rinnalla. Se osottaa valheeksi McLeodin tai
kenen'hyvänsä jutut eiitä, että Amis^rongiti hallitus
ikiQä olisi ollut suosiollinen kaivosmiehille. Armstrong
ja hänen halliti^ensa ovat Bescon inhoHavimpia kä
tyreitä. Se, ettei Besco jo ole nöyrtynyt niin monen
viikon kaUceran taistelun jälkeen, johtuu suureksi emäk­si
siitä järjestelmällisestä konnati^esto, minkä ' A rm
strongin ja Kingin hallitukset ovat antaneet Bescon
vireälleen vaikuttavalle nälklinnyttärais-ohjelmalle
58:8 pykälä tässä Armstrongin Uissa säätää, että
' «jokainen työntekijä, joka menee lakkoon voroin tä<
mon lain määräyksiä, tekee ^ensä syylliseksi rikok
ficen ja tuomitaan pikaisella oikeudenkäynnillä (s. o
ilman lautakuntaa) vähintään 10 dollarin ja enintään
50 dollarin sakkoon jokaj päivähä tai päivän osalta,
minkä työntekijä on Idcössa».
Seuraava pykälä kuuluu, että «jokainen henkilö
joka millään tavalla yllyttää, kehottaa tai avustaa
työnantajaa julistamaan tai jatkamaan sulkua tahi
työntekijää menemään Idckoon tai sitä jatkamaan vas­toin-
tämän asetuksen määräyksiä, tekee itsensä syylli
seksi rikokseen ja tuomitaan pikaisella oikeud^nkäyn
nillä vähintään 50 dollarin ja enintään 1,000 dollarin
sakkoon». '
Työläisiltä on täydelleen riistetty heidän ainoa
aseensa kapitalismia vastaan — lakko-oikeus. «Riittä­västi
» (ä( p. kuukautta) ennen on työläisten ilmotettava
lakkoaikeestaan^ hallitukselle, joka on korporatsionien
poliittinen, edustaja. Senjälkeen on työläisiltä kiellet
ty lakkoon meneminen, ennenkuin o » nimitetty lauta­kunta,
jossa kapitalisteilla on kaksi edustajaa työläis­ten
yhtä edustajaa vastaan. Rikollista on mennä lak'
koon sillä aikaa, kun lautakunta tutkii asiaa. XoMoon
yllyttäminen on rikos. Lakon tekeminen senjälkeen
kun lautakunta on paStöksemä julistanut, on rikos.
Miehei ovat sidotut isäntiensä sanelemiin ehtoihin yhtä
kiinteästi kuin konsaan maaorjat keskiaikaisiin lääni-herroihinsa.
Ja mokoman tekeleen virallisena nimenä on «Teol-
Iisuusrauha-asetus, 1925»! Jos milloinkaan on ollut
pakko- ja sortolakia, niin tämä pn sellainen. Vallas
taon juopunut tsaari Venäjän vallankumouksen edellä
" e i olisi voinut tel^dä pahempaa pakkolokia.
Aikovatko työläiset sietää tätä palkkaorj uuden ikuis-tano^
s-yritysta? Odottavatko he jonkun jauhosuun
pppin tai lihapadoilta syrjäytetyn keljun politikoitsijan
tulevan heidän avukseen? On olemassa ainoastaan
y-ksi menettelytapa moista lainsäädäntöä vastaan: uh­mata
sitä, niinkuin Alexander Hoivat uhmasi Kansasin
brjalqkia^
Uusi valheen ryöppy
Oli aika, jolloin valehdeltiin valditelemasta pääs­tyäkin,
valehdeltiin ihan loppumattomiin Europan hal­lituksien
virallisissa «valkoisissa», «vihreissä» ja «si
nisissä» kirjoissa; jolloin nalkein kaiidu, mita kirjo-tetliin,
oli valetta^ ja sitä levittämässä erikoisesti jär
jestetyt valheasioimistot. Se aika oli mailmansodan
riehuessa. Tuskin mitään todenperäistä tietoa oli sil­loin
saatavissa. Oli vain kahdenlaisia vaHieita: kes­kusvaltojen
ja liittoutuneiden valheita- Paineltujen
valheitten levittäminen tuli yht^ tärkeäksi sodankäyn­nissä
kuin räjähdysaineitten ja myrkkykaasujen vai-mistaminen.
Mutta sola loppui, tosin vain muodollisesti. Sil^
loin kävi mahdottomaksi valehdella edelleen niin suun­nattomasti.
Ihmiset oppivat vähitellen arvioimaan pi
kein kaikki «kirjat» ja «viralliset sähkösanonuit» ojtnas-
• Nykyaikana urakka- tai kapp^Ie-tyS
on kehittynyt hoippaarma. Se
on kehittyoyt VDOsien varrella, ei
ainoastaan rajottuen kappaletyö-hSn,
vaan suoraan pikku jappaa^-
t^yjA tsi toisin sanoen, kiinteän
kontrahdin ottamiseen, joko sitten
yksilöinä tai että joukko työläisiä
on sK^utanat ottamaan joltain
komppanialta vissin kiintein ura­kan,
ja vissillä maksolla, viisin
ajan sisällä suoritettavaksi Tämä
on ollut seuraus siitä koska kappa-letyöntekijät
ovat itse kovalla raa­tamisellaan
kehittäneet kappaletydn
niin korkealle huippuansa, että var­sinkin
heikojapien ja vanhempien
tniesten on käynjrt vallan mahdotto­maksi
^lättää itseään ja ^erhet-
Nova Scotian kaivosmiehet nauravat kaikille Arm-
' strongin hallituksen metkuille. Kaivosmiehet ymmär­tävät,
mitä se n?e*kitsee. Yksinpä tämän maan vihe­liäisin
ja t^ntomt^Esellisin rahavallan etujen äänen­kannattaja
Einäncial Post tietää, inita kaivosmiehet
tuosta hallituksesta ja sen lainsäädännöstä ajattelevat,
ja kerraiddn tuo Iditiriepu on oikeassa. Näin se ku-
\vaa miesten ajattelevan: «Yhtiöt kontrolloivat halli-
, tuksen, hallhus nimittää sovittelulautakunnan, lauta­kunnan
päätös luonnoUis^ti on meitä vastaan — siis
tämä asetus e i metldtse muuta kuin antaa yhiiöUe lail
lisen vallan siatäa mieleisensä pallckat£&san ja sitte
j k e y t ^ kaikkia valtion voin^einoja p^ottaakseen
Qteidat niillä paikoilla työskentelemään.»
te erinomaisuudestaan jä vastapuolen mustasta peike-leellisyydestä.
Loppujen lopuksi tultiin huomaamaan,
että koko tuon voimaperäisen valheteollisuuden tuot­tama
hyöty lienee jäänyt jotakuinkin kyseenalaiseksi.
Se siitä. Sitten tulL pieni ,väliaäta «virallisten tie
donantojen», tehtailussa. ^ Ihmiset alkoivat jälleen us­komaan,
mitä kirjotettiin sanomal^dissä- ja kirjoissa.
Ja tätä herkkäuskoisuutta nyt taas käytetään sotatarko-tuksiin.
Tällä kertaa on nimittäin kysymyksessä \\ick-kosota.
Kaikki ne «hyödyllisten valheitten» levitys
toirnistot, jotka mailmansodaii aikana kilpailivat kes
kenään vastakkaisten etujen palveluksessa, ovat nyt
muodostaneet trustin. Ne oväl nyt yhdestä puolin
kuin mustalaiset marMcinoilla työskennellessään samas­sa
tarkotuksessa — mailman köyhälistön vapausliik­keen
hukuttamisessa saastaisimpain' valheitten loka;
virkaan.
Ja tulos on ollut suurenmoinen. On onnistuttu ai
kaansaämaan virallisen valheen uudeslasyntyminen sei
lainen, joka .varmasti täyttää kapitalististen toimeksi-antajain
korkeimmatkin vaatiipukset. Kummallista täs-s?
vain on se, etä ihmiset näyttävät unohtaneen, mitä
oppivat sotavuosina. Nyt hoklastaan ahneesti kaikki
mitä valhekeskuksista levitetään. Sekä porvarilliset et­tä
sosialidemokraattiset Ididet varustavat ne hellivällä
kädellä kirjotetuilla otsikoilla, ja lukijat siunaavat it­sensä
kauhistuneina kaikista niistä väkivallantöistä,
mitä kommunistit harjattavat kautta mailman. Sillä
yksinomaan kommunisteja vastaan tämä uusi valhe-ryöppy
kohdistetaan. Miltei jok*ainoa ilkityö, mitä
mailniassa tapahtuu, vieläpä luonnonmullistuksetkin,
pannaan konununistien syyksi. Tulvanaan vtduu mitä
törkeimpiä. valheita siitä, mitä kommunistit oyat teh­neet,
ja eritoten siitä mitä he aikovat tehdä, esiin pai­nokoneista
ja leviää kaukaisimpaankin kolldcaan maa-^
pallollamme. Kapitalismin päähyökkäysi" tapahtuu tä­tä
nykyä tällä rintamalla. Tahdotaaii, näet, tällä ta­voin
valmistaa maaperää kaikissa maissa yleiselle val­lankumouksellisten
työläisten joukkomurhalle. Sitä­paitsi
täytyy näillä valheilla verhota niitä tihutöitä,
mitä jb on suoritettu kaikissa niissä maissa, joissa
kommunistit on. julistettu^ henkipatoiksi. Lopullinen
jp tärkein tehtäväon muokata «yleinen mielipide» sel­laiseksi,
ettei se nouse vastarintaan silloin kun suuri
sotaretki Neuvostoliittoa vastaan todenteolla ja voin^ak-kaammilla
aseilla kuin sanomalehtien sähkösanomilla
pannaan toimeen
On myönnettävä, että tällä kapitalistien sodankäyn­nillä
on tähän osti ollut jommoinenkin menestys. Ky'
sykääpä vain ensimäiseltä vastaantulevalta «kunnon
kansalaiselta», mitä hän ajattelee kommunisteista.
Saatte nähdä hänen kauhistuvan. Hänen mielikuvituk­sensa
alkaa heti kiertämään kirkontprneihin asetetuin
sa pommeissa ja sokeripalasiin imetetyissä pernani'
ton basilleissa. Ollaan jo niin pitkällä, että sosialide­mokraattisetkin
lehdet siaavat fascistisen hysteria-kohtauksen
ja julistavat, että «jokainen yhteiskunta
on liian hyvä» konimunisleille. Heitä tulee tappaa
kuin tuhoeläimiä, missä heitä tavattaneekaan.
Me kommunistit emme pelkää tätä saatanidlista me­lua.
Otamme kylmästi tämän, niinkuin kaiyd muutkin
tekijät sodankäyimissä, huomioon laskuissamme. Mut­ta
meidän on varottava aliarvioimasta tämän kaikilta
neljältä ilmansuuimalta alituiseen lisään^^än kiihor
tuksen merkityltä. Meidän on lisättävä toimintaamme
cilpaa vastu^ajionme kanssa. Ennen muuta pitää
meidän panna käyntiin voimaperäinen valistuspropa-ganda
työläisten keskuudessa, vastamyrkyksi porvari!
lisen ja sosialidemokraattisen lehdistön valhetuotan-nolle.
Meidän on levitettävä sanomal^tiämme työläis­tään
sillä.
Nyt mietettiih keinoja, miten
korjata epäkohtaa, joka oli astunut
kappalelyön tielle. Sitä yritettiin
korjata hajanaisilla lakoUla, koska
oltiin järjestymättömiä. Ja kapi
talisti veti uutta työvoimaa Euro­pasta,
koska se näki e:ttei aikansa
raataneet "kappaletyöntekijat enää
voineet tuottaa heille yliarvoa. Mefc-säparoonit
olivat tietoi8'i3 siitä, että
Europasta tullut masikka kykenee
heille vielä tuottamaan yliarvoa,
sekä myös lisäämään vanhojen "luu­rankojen"
vara-armeijaa. Työläis^
ten asema paheni yhä, oltiin voi-mattoinia
sitä korjaamaan. Mutta
tässä tuskallisessa tilanteessa kap­paletyöntekijat
alkoivat ajattele-maah
näin: "Mitäs hittoa minä
teen kappaletyötä, minä koetan ot­taa
itse japin, kontrahdin, ja sil­loin
ei komppania ja suuremmat
japparit hyödy minun työstäni niin
paljoa, koska siinä ei ole niin mon­ta
välikättä". Näin alkoivat niin-sanotat
'"sackärit", pienet perhe­kunnat
ensin tekemään omia kämp-piäSn.
Ja he heti "huomasivat, että
heillä on siinä jotain etuisuuksia.
Aina silloin kuin isoilla kämpiköil-lä
tuli lakko tai työrettelö, he py­syivät
kokonaan tai suuremmaksi
osaksi syrjässä sillä tekosyyllä, että
heillä ön sellainen ja sellainen kon­trahti
isännistön kanssa, että ei
heidän sovi mitenkään yhtyä lak­koon,
koska he ovat tehneet käm­pät:
j a muut, jptka joutuisivat jät­tämään
jos yhtyisivät lakkoon j.n.e.
• T^stä kehittyi taas muutamassa
vuodessa mitä .piruUisempi jappaus
ja kilvottelu sillä alalla. Ei katsot­tu
kuinka paljon maksettiin, kun­han
yaan sai pienen japin ^^imiinsä:
Ja vieläpä pahimmassa tapauksessa
mentiin rukoilemaan tulddparoo-neilta
sellaista japia, jonka joku toi­nen
oli jo ennättänyt ottaa, selittä­mällä:
"että minä otan sen niin, ja
niin paljoa halvemmalla kuin tuo
töinen". • Se tietysti sai japin, joka
helpommalla otti fehdäks'een. Si­ten
kilpailu kasvoi mitä huimimmin
silläkin ialalle. v '
• Mutta mihin oh taas jouduttu
tuon jappauksen kautta? Yksin­kertaisesti
siihen, että njonet jap­parit
ja ryhmät, - jotka ovat otta­neet
japin useampaan mieheen,
ovat keväälläi—10 jopa 12 kk. työs­kenneltyään—
olleet komppanioille
velassa kuin ovat saaneet viimei­sen
tilinsä. Asia pn siis aivan sa
vasa kappaletyötä komppanian tai
saöremmaa kontrahtorin kämpäili.
Siinä on vaaa ero, että nyt hänellä
on arvonimi "jappari". Nyt asiat
kehittyiväl tässä jappaushommassa
aivan samanlaisesti kuin eimen kap-paletyöEsä.
Sama tahti mutta eri
nuottL Kilpailu särki muutamas­sa
ajassa sen, mitä jappaamiselta
oli toivomisen varaa, ja nyt taas
olemme samassa kuilussa kuin en­nenkin.
Tästä jappauksesta ja ,urakoimi-sesta
on ollut ehkä kaiken vaaralli­sinta
juuri se, että se on omiaan
oUut synnyttämään pieniä katlfe-roittumisia
ja kahnauksia, eikä
suotta, sillä niin pieneltä kuin tuo
vähäpätöinen pienjappajis näyttää­kin,
niin siinä tönnäävät mielipi­teet"
vastakkain japparin ja hänen
työläistensä välillä. Monissa tÄpa-uksissa
on moisen jappauksen seu­rauksena
se, että samaa osaston
tai järjestön jäsenistä tulee yhdes­tä
työnantaja ja toisesta työnteki­jä.
Ja näitten välillä on kahnaus
ehdoton, joko sitten isompi tai pie-nempL
Sallitte, että näytän teille pie­nen
esimerkin, joka selvittää asiaa
vissillä tavalla. Olettakaamme nyt,
että ' minä olisin Kommunistipuolu­een
jäsen tai olkoon useampia mei­tä
saman puolueen jäseniä. Nyt
me otamme yhdessä sanokaamme '3
miehen japin, ja otamme työhön
kämpällemme 20 miestä. Nyt meil­lä
on vissi määrä mitä saamme sil­tä
työltä, jota olemme lähteneet
teettämään. - Teemme laskelmia pal­jonko
me itse tulemme saamaan
ensin päältä siitä japista kuin se on
tehty, ja vasta senjälkeen jaotte­lemme
työläistemme palkat ja mak­samme
heille sen mikä on mahdol­lista.
Nyt ^ alkoi työ 'luistamaan.
Mutta jos sattuu niin ettei se palk­ka,
jonka me-pystymme maksamaan
työläisillemtne, tyydytäkään heitä,
jolloin he tekevät lakon tai jotain
selkkausta kämpällä. Mutta koska
me olemme jo kanssa jonkun ver­ran
ehtineet kiinnittämään omai­suuttamme,
tai ainakin työtämme
japiiHj niin me emme myös ole ha­lukkaita
jäämään ilman palkkaa,
joten siinä tapauksessa Icävisi jos
me lähtisimrae pois kämiJältä noit­t
a lakkolaisten kanssa. Näin meil­le
avautuu jyrkkä erimielisyys
eteemme, jota emme voi ratikasta.
Olettakaamme vielä, että nämä 20
miestä, jotka ovat olleet työssä
kämpällämme, ovat saman puolueen
jäseniä; ja edelleen, että me syys­tä
tai toisesta kieltäisimme; heiltä
lakkokokouksen pidon kähipällä.
Voisimmeko senjälkeen enää katsel­la
j rehellisesti toisiamme silmiin?
SJmme,'^ koska olimme katkasscet
kaikki |overuussiteet näitten toisten
toverien kanssa, jotka ovat olleet
työssä meillä. Ja minä he meitä
katselevat? He katselevat meitä
kapitalistin juoksupoikana, nylkijä-nä,'
eikä tosin suotta, sillä emme
olep kova vaHsnteffiossgles j a M y -
tsa pislxevaoroja y. m. ja sslkiset
muistat ovzt takastamme kämppä-sjalta?
He vanassa parevat fcam-masts
eivätkä ole tyytyväisiä saej-dln
sabteemme, j a ovat sinä aivan
oikeassa
YUäkuvatanlaisiin tapsakain kiin­nittävät
kommunistitkin hyvin vä­hän
tai ei ollenkaan huomiotaan,
vaikka niitä ilmenee eri muodoissa
tavattoman paljo. Mehän näem­me
niitä joka päivä j a jokaisen työ­väenjärjestön
kohdalla. Mutta ne
ovat' vaarallisia paslUeja, jotka
tuottavat enemmän häviötä kuin
hyötyä.
Meidän on jo aika Ukaa seulo­maan
pois ruumenet nisujen seasta
Kommunistipuolueemme osastoissa­kin.
Otettakoon kerta kaikkiaan
tämä asia kylmästi harvittavaksi
puolueemme ensi konventsionissa,
ja tehtäköön päätös puoleen tai toi­seen
sillä edellytyksellä, että kuka
tahansa puolueemme jäsen ottaa
yksin tai yhteisen japin, alalla mil­lä
tahansa, erotettakoon hän puo­lueen
ja osaston jäsenyydestä. Ja
jos hän virheettömästi ilman ret­telöltä
on sopinut työläistensä kans­sa,
niin voidaan uudestaan erottu­aan
japihommasta ottaa takasin
jäsenyyteen. Tämä ehkä kuulostaa
monesta lukijasta hullunkuriselta,
mutta kuin asiaa syvenunin tutkii,
niin löytää kysymykseen aina uu­sia
vastauksia, jotka ovat kumoa­mattomia
sille , tosiasialle, että jap­parit
osastoisisamme saattavat pal­joa
enemmän sekasotkua ja kätke
ruutta aikaan, kuin hyötyä. Ja toi-selta'
puolen me todellisuudessa
näyttäisimme teoHtimme sen, että
me halveksimme moista jappaus-kuumetta,
ja myös teemme jotain
sen lopettamiseksi. Meidän ei tar­vitse
mitään mu^ta kuin -potkasta
tuo laho pinta syrjään, niin me
huomaanjme, että siellä sisällä on
terve puu. Sama on meidän puo­lueemme
laita. Meidän pitää kolis­tella
siitä pois kaikki laho ja kel-paaniaton
aines, niin silloin meille
jää vaan jäljelle terve, voimakas
runko, joka kestää myrskytkin:.
Miitta meidän pitää katsoa ^ kuoren
sisään, eikä antaa kuoren jähmet­tyä
liian kovaksi. — M. Jalonen.
t s s i Ei tfetysti löydetty B±M_
Siaea tEli fcaalastela.
Halsti EotHasretkuista <,ii ^
joka lasseeSa lyödä succa | £ f
lään lauteeseen. Sea lisiin
tettiin ' minua "imisäkEJ", «IDSS"
s f , "huoraksi". Kun t i e^
mitään, ruosMttiia minua
kalla Chr^ssfa" Viroa tsaariaklST
j•äia mT«ifnnä5 mT«e«n.netoi«n« tajuntani
Illalla vietiin minut aabnlaassi.
autolla linnoitukseen ja miaot ^1
jettiin yksinäiseen koppiin. Kolien
päivän perästä vietiin miaot uo-deUeen
ohranaan. Nyt alkoi kj.
dntus uudeUeen. Sain nadeneen
raipaniskuja ja korvatillikoita. Jo-ka
hetki kuulin sanat: "Sinä bol.
BbeviMnen haaska, sinusta ceiviy.
dymme kädenkäänteessä!"
käsittelyä jatkettua kokonainea
kuukausi Eräänä päivänä mnimia
ja tulin . uudelleen tajuttomakä
Kun heräsin, olin Tallinnan vanki-ksairaalassa,
h. n. 20. Useita kuu­kausia
sen jälkeen vietiin minut
houruinhuoneeseen, mistä paie.
nin,"
Täten kohdellaan Sergon nmsj,
kunniallista työläisnaista.
£2Effie 6 pros. ko
gsssäX kuten %l
2»ga noin $3000,
' Toverit ja T<
talletatte ätä pan
cieiUe. Eabanne
hottolaitoksessa.
Tehkää ihnoti
Osote: 27 Ale
P. S. — Asem
jeslöD sihteeriltä.
irotisia
Työläisnaisen häpäise­minen
Yirossa
Vapautetun himomurhaaja Ser-gon
^8 työläisteurastajain maasta.
Virosta, 'kerrotaan seuraavaa:
Muuan naisluokkataistelija vangit­tiin
Soldinossa ja vietiin Narvaan
eräänlaiseen' "kansliaani". Tästä
kertoo hän: .
"Täällä sanottiin minulle, ettei
ollut mitään naisvirkailijoita, jotka
tutkisivat minua, mutta . että oli
yhtäkaikki toii^itettava perinpohjai­nen
tutkimus. Kieltäydyin alistu­masta
miesten tutkittavaksi.' Täl­löin
astui esiin muuan upseeri Jco-ettaen
siepata yltäni viitati samal­la
kun sanoi: "Äsh, tuollaisia neu-vostolulkia
olemme ennenkin näh-voi
tehdä olemattomaksi eitä, mikä ««^t apposen alastomina. Anna
kerran on tehty. Ja vielä lisäksi,
mitä toverit, jotka ovat olle'et mei­dän
kämpällämme, jossa on riidelty
ja rettelöity koko talvi, sanovat
kuin tulevat kaupunkiin" osaston ko-ma
(ottamatta, huomioon muutamia kouks^en ja näkevät meidät siellä
harVoja tapauksia)" kuin silloinkin, taas päin naamaa? Mitä sanovat
kuin samanen henkilö pii tekemässä he kuin näkevät, että minä taas
nyt vain tutkia itsesi, muutoin am­mun
sinut kuin kouran!" Mutta
minä selitin päättävästi,' että voi­tiin
tutkia vahi minun ruumiini.
Minun ei kuitenkaan annettu olla
rauhassa, vaan useat miehet koh­telivat*
minua raadan väkivaltaisesti
ja tunnustelivat kaikkialta ruumisr
Osaston kokouksessa toukokuun
17 päivänä yhtyi osastoon tov. Alf­red
Hautamäki muuttokortilla No-lalun
osastosta ja uutena jäsenenä
Idk Salminen.
Kenttäjuhlia alkavan kesän aiia.
na toimimaan valittiin komitea, jon­ka
muodostaa J . Kahila, P, Merta­nen,
G. Lindala, E. Ruokonen sekä
voimisteluseura ja naisjaosto velvo-tettiin
keskuudestaan valitsemaan
kaksi jäsentä, ja johtokunta ja ra-vintolatoimikunta
yhden. Komitean
huoleksi jätettiin tiedustella tarkoi­tukseen
sopivaa paikkaa.
W. Säilä limotti tulokset Työvä-enjärjestöjen
Tiedonantajan hyväk­si
kerätyistä varoista. Keräys on
tuottanut $106.20, jotka varat on
lähetetty asianomaiseen paikkaan,
joten komitealle myönnettiin toi­mestaan
vapaus.
Osaston johtokuntaan paikkakun.
naita poismuuttaneen tov. S. G.
Neilin tilalle valittiin A. Hautamä­ki,
sekä kaäpungin keskuskomiteaan
tov, Neilin tilalle tov, Hautamäki
Mrs. Rose Henderson Montrjea-lista
puhui sunnuntaina toukoknan*
•17 päivänä Toronton Labor Temp­pelissä,
Puhetilaisuuden oli järjes­tänyt
Työväenpuolueen Toronton o-saStb.
Henderson on matkostanat
kautta Europan viimeiset kaksi
vuotta, puhuen tässäkin tilaisuudes­sa
siellä tekemistään havainnoilta.
Kuitenkin-suuremman osan puhees­taan
lainasi hän Venäjän tapahtu­mien
kulkuun ja kehitykseen ja sii­hen
mitä hän persoonallisesti oli
nähnyt. Hän totesi puheessaan et­tä
parhaiten maailmassa koetetaan
kehittää naisia ja lapsia Venäjäl­lä,
jossa nainen koetetaan nostaa
tasa-arvoiseksi miehen rinnalla, se­kä
lapsille annetaan paras saata­vissa
oleva opetus ja hoito. Edel­leen
totesi puhuja, että leninismi
elää yhä voimakkaana Venäjällä.
Rose Henderson on ollut Cana-f.
Kurssi
D<
LÄHETYf
40e läbetyksist
50c läbetyksist
asti, 75c lähet
—?99.99 ja
$100.00 taikka
nilta lähetyksil
malähetyksille o
Torontossa i
tyksiä vastaan
957 Broadview
Sudburyssa j
asuvat voivat ki
konttorissa tied
koiskurssia.
Lairapil^ttejS
Tiedustakaa
VAP.
Box 69,
koteihin. Porvarillinen lehdistö on niistä saatava hää­detyksi
ulos. Mutta vähintään yhtä tärkeätä on hää­tää
myös sosialidemokraattinen lehdistö työläiskodeis­ta.
Kun on tultu niin pitkälle, että verenhimoisin
fascismi saa rehennellä sosialidemokraattisis^ sano­malehdissä,
ovat ne käyxteet jo paljoa vaarallisemme
kuin porvarillinen lehdistö. Vastadcaamme valheen
Jos lähemmin tarkastelemme kan­sainvälistä
taloudellista ja poliittis­ta
tilannetta, voimme siinä havaita
muutamia merkille pantavia kohtia,
joidenka ympärille tapahtumat yhä
kiinteämmin kiertyvät. Kapitalisti-ryhmien
keskinäinen kamppailu
maaihnanmarkkinbista, joka on kär­jistynein
Englannin ja Amerikan
välillä ja jota ei saada^ täydelleen
peittymään edes sillä näennäi|ellä
ja tilapäiselläx yhtymisellä yhtei^n
erikoisintressien ympärillä, joka
ekseen* sen. päivän varalle, jolloin
taasen kerran kamppaillaan brit­tein
ylivallasta. .
Eräänä Englannin . taloudellisen
hajoamien seurauksena on Englan­nin
työläisten siirtyminen vasem­malle.
Täplä vaikuttaa valtavasti
maailman työläispolitiikkaan. Se
merkitsee sitä, että maailman eri
työläisryhmät lähenevät toisiaan. E i
suinkaan sillä tavoin, että sen vai'
iankumoukseiliset osat luopuisivat
periaatteistaan, vaan siten, että ne
suuret työläisryhmät, j o t ^ tähän
tällä. hetkellä näyttää tasoittavan mennessä ovat olleet porvarillisten
audestasyntymseen vallankumoiAsellisen taistelasisun
ttudestasyntymisdlä proletaarien ke^ädessa.
molempien valtojen suhdetta toi­siinsa,
jatkuu yhä Englaiinin maa­ilmanvallan
hajoamisprosessi, joka
h e i k o n t a a sitä niin paljon,
(että se ei uskalla tällä het­kellä
muuta kuin sovitella Yhdys­valtain
kapitalistien kanssa voit­taakseen
^ aikaa, ja järjestääkseen
ylivaltaansa Europassa sekä lannis-taakseen
vasallimaittensa kapinoi-mishaiua.
Varsinainen pääoman
valta on kuitenkin s i i r r y t Ameri-kaan
ja se vaatii «hdotonta laaje­nemista
myoddn poliittisella alaHa
sen riistomahdolKsuuksien suurenta
miseks. Englannin poliittinen ja
aseellinen yUvalta brittiläisessä
maailmanvallan hahmossa bn kui-teiiHn
"sille vakavana ja ylipääse­mättömänä
esteeni. Ratkaisun täy­tyy
'tapahtua ennemmin tai myö­hemmin.
Tältä pohjalta^ on Eng­lannin
poKtiikan ongelmien ratkaisu
haettavissa. Tämänpäiväisenä pyr­kimyksenä
sillä on koota kaikki sil­le
myötämieliset 'voimasuhteet tu-johtajien
vaikutusvallan alaisena,
itslstään ja vastoin johtajainsa tah'
toa liukuvat vasempaan ja jokapäi'
rväisiin taistelukysymyksiin nähden
alkavat ratkaista niitä oikealla ta­valla.
Tällöin - näiden kysymysten
ratkaisussa ja niiden ympäri kier­tyvässä
taistelussa löytärät lopul­ta
kaikki työläiset toisensa. Se
merkitsee luokkataistelua ääretöntä
vahvistumista.
Pääoman valtava keittyminen
j a tuotantovoimien kasvaminen yli
nykyisen yhteiskunnan •edellyttä­mien
puitteiden synnyttää vakavia
taloudellisia ristiriitoja, jotka: t a -
väUä tai toisella saavat poliittisessa
elämässä vastaavat ilmauksensa.
Eräänä vakavana seurauksena ta­loudellisesta
rappeutumisesta oä ta­lonpoikien
. ylenmääräinen verorasi­tus
ja se seikk^ että korkeitten
korkojen, rahanarvon alentumisen
ja maataloustuotteiden Mntojen las­kun
kautta on tehty heidän toi­meentulonsa
epävakaiseksi, saattaa
heidät useissa maissa liikehtimään.
Koko Balkanilla on tämän johdosta
alituisesti pinnan alla kiehuva tyy­tymättömyys,
joka vain pakkokei-,
noin saadaan estetyksi, puhkeamas­ta.
Bulgariassa, jossa hätä on kas­vanut
j suurimmaksi, ei edes äärim-mainen
sorto enään kyennyt tilan­netta
hallitsemaan, vaan puhkesi se
ilmiliekkiin hallitsevaa porvariluok-kaa
vastaan, , Sen tukahuttaminen
tällä kertaa ei suinkaan merkitse
porvariluokan vallan lujittamista,
i vaan päinvastoin oli se' talonpoi­kain
taistelussa ensimäinen etappi,
(jonka jälkeen talonpojat enemmin tai
myöhemmin yrittävät uudelleen' sik­si
kunnes' valta on työtätekevien
käsissä.
Tästä taasen seuraa porvariluok-kien
keskuudessa hajaannus, joka
johtaa hiljalleen avonaista luokka-diktatuuria
kohden niissäkin mais­sa,
missä sellainen ei vielä kaikessa
avonaisuudessaan ole toteutettu.
Kansainvälisessä mittakaavassa on
tämä pyrkimys saanut ilmauksensa
valkoisen intemationalen ja Ican-sainvälisen
valtiollisen poliisin luo­misessa^
Jokainen tapaus milloin
vain alaluokat ryhtyvät taistelutpi-mintaan,
käytetään tätä näiden eli­mien
taholta totuudesta ollenkaan
välittämättä propagandakeinona, ja
vaineenä usuttaa porvaristoa työ­väen
luokkataistelua vastaan. Tä­mäkään
ei enään riitä vaan ale
taan jp suosia tsaarinaacuisia pro-vokatiokeinojakin.
Sellainen on
nyttemmin paljastettu pääministeri
Painleven tieten järjestetty provo-katiotekp
Pariisissa mutitamia päi-
'viä sitten. Niiiäcuin muistettanee
tapahtui Pariisin Jkadnilla yhteenot-kuuluvain
nuoroikeistolaisten nno-rukaisten
ja muun yleisön väliHä,
jolloin ammuttiin kovia laukaaiäa
sillä seurauksella, että kobne hen­kilöä
kuoli ja kolme haavoittui. Sen
jälkeen paljasti kommunistiednsta-ja
Cachin Ranskan •edustajakMie'
rissa koko jutun, jonka yhteydessä
selveni, että levottomuudet olirst
järjestäneet eräät yhtymät, jotka
tätä varten oli rahoitettu työnan-tajapiirien
taholta. Siitä hnolimat-ta
on Painleven poliisi nuuskiniit
kaikkien kommunististen noonso-yhdistysten
toimipaikat ja yksi^
ten henkilöiden kotejakin, väitt^«f
•tällöin saaneen käsiinsä tärierta
papereita. Kuinkas muuten, sSi
sitä varten ensin koko hyökkäys j«
kolmen ihmisen tappo oli järfe^*-
tykin. Kysymykseksi jää nyt vao,
mihinkä Ranskan pääministcn «>-
kein föhtää.
Saksassa on monarkinen resjann-
•tioni (jäUeenpystyttäminen) if^
nut ajan tulleen, joUoin se vms?
sätä sivuun hallituksesta saiwi
ne väiauokat, joiden avulla se »•
hän saakka on asioitaan hoitan^
Olemme aikaisemmin ^ ^ ^^
kertoja väittäneet, että soaab^
niokraattien tasavalta on P^o*-':.
14
dan sosialidemokis
monivuotinen jäsex
Ia hän tälläkin kc
tyksi puhujaksi s
sien ainesten tabo
uksen pubeenjohti
mes Simpson. Mi
tenkaan ei maaLuu
le Venäjän tämänp
vaikka hän ehkä si
sa oli tilattu puht
dessa oli useam^
läsnä.
Kiinalaiset oMra
satimeen myöhään
toukokuun 20 päir!
sit tapasivat^kiina
mentä kappaletta
JDuri pelin i l l e s^
Seitsemänsataa doli
sä rahaa, josta sm
jonkblaista arpaa
omistajaksi tulia,
kävi niin että polii
iä pelaajat että
kaan. Useasti ova
kapelurit poliisioikt
kemiaissä pienemi
mntta tällä kertaa
isoin sakki mitä en
iaa samasta j^aikas
.tS yksinäisiin käsiin, ^»^"fjS
to eräitten Millerandin puolueeseen käsiin, jotka kylmästi totean»
silmäinkääntöhommaa, koska se
voi muuta kun jälleenrakenna : l
pitaUsmia ja sen on PO^»^*^
toiminnassaan seurattava .
suuntaviivoja, jotka ^ ^ P ^ * ' ' ^^
tuotantotapaan pe"»^^^^^ U
kuntajärjestelmäUe ovat ^Ittii-^ ^
tömiä. Entinen porvarillinen^
teiskuntakoneisto ei e n ä a n ^
taloudelliseHa alalla ^^^f^
tilamietta. Se vaatii t f l gg
haJlituteeen s^rempaa kesö^j-kapitalismin
vaatia
ta. ollenkaan siitä,
toiset yhteiskuntain
sJTät. Tätä tietä c
nnt Saksassakin. '
fnä, että ne ainel
tivat suurkapitalia
«vät uskaltaneet ai
He työnsivät sen
ennäisiä keskiluokk
jotka palvelivat he
Pinä. Sen mukai
fflanttui henie edu
tJin ryhmiä niin,
faiidemokraatit p c i
I Jafellä olevien kat
Rivillä. SosiaUde
^aoiminen kaikista
paikoista, jotka
n^t miehittää itsi
jatkuu nyt h
n"_n, että vtridaan k
ieuninät hermokesk
oil^eistoporvarien h
"«itittnnut tilanne 1
^rsinainen porv
«Jastava ryhmä kat
»'ehittää myös^ vä
Papaikan.
Hyös niissä mais)
« « • vielä ole jout
luokkataistelun tieU
^nsto niitä sinne v
'^dellinen tflanne
^l^en sielläkin. Sks
« jatkuva työttomi
^ että työläisten
[ Pitänyt tuofc
[ ^ t t ^ n korkea]
f^^n markkinoi
«en suurtuottajilla
^fi?en. Tuotabtc
^^tp vaikea just.
^ koska sen
^ niin pitkäne,
vallitessa on