Vapaus, February 7, 1929

              No. 32 — 1029
Uskoiinollishistoriallisia pakiiioita
K K I S T I T T Y J E N JUMÄLÄKÄSl T T E I K E I S T I M I T A I S U U K S IA
J U U T A I x A I S T E N J U M A L AN
KEHHTSTÄ
on tarpsen jossain määrin tyntea
eaadakseen jonkinlaisen kc&onaiskä-
^ k s e n tästä samasta kristinopin ja
muhamettilaistai. omaksumasta " a i ­noasta
totisesta jumalasta", joka raa«
jnatun kertomusten • mukaan on eri
aikoina niin erilainen, josta syystä
hartailla kristityiUä on n i i n peräti h a ­r
o ^ ja moninainen käsitys siitä
Syynä tähän kuvitelmien sekavuuteen
on se, että he eivät osaa ottaa huo-niioon
juutalaisten Jahven käsitystä
pitkin aikoja. Jahve oli alkujan vä­häisen
heimon^ jumala, sittemmin
maakunta- eli.-paikallisjHmala. sitten
Israelin lasten kansallisjumala j a vas­ta
aikojen takaa yleismaailmallinen
"ainoa totinen jumala", jonka valittu
kansa dU. Israelin kansa, kunnes kris­tityt
oman uskonsa mukaan tulivat
hänen lempilapsikseen uskonsa avulla
Kristukseen ja.Ilmastukseen.
Myös J a h v e i i ' a j a t e l t u muoto, hänen
vaatimansa palvelukset, «irhteytensä
ihmisten kansaa ja suhtautumisensa
moraaliin ovat moninaisen, pitkällisen
kehityksen alaiset. Etsittäessä yh­teyttä
alku-israelUaisten ja muitten
muinaisitämaisten uskontojen kesken
on se teoria liavaittu todennäköisem­mäksi,
että Jahve-uskon juuret ovat
Arabiassa, seemiläisten kansojen alku-kotimassa.
paan seutuun, tuli hänelle lähempi
paan seutuun, tuli hänelle lähemp'
suhde sen seudun ajateltuun jimia-laan,
joka oli kullakin seudulla eri.
koincn. Siinä tämän omituisen hei­mouskonnon
juuii. Joku vuori tai
erikoisempi paikka oli seemiläisen
mielestä sovelias olinpaikka seudun
jumalaUe, baalllle, "herralle". Niin
myös israeliMsten Jahve aluksi oli
heimojumala,: jota palveltiin sangen
rajoitetulla alueella," Aikaisemmin
häntä lienee kuviteltu salamanjuma*
läksi,, j o n k a kuvitelman yhteyteen kuu­lui
Sinain vuori, minne hän myös
Egyptistä lähdettyä ukkosen ja sala­main,
tulen j a savun seassa laskeutui
julistamaan .kansalleen lakia.
On väärin iiiulla israelilaisten aina
uskoneen yhti?ei[i jumalaan, he — se
käy selvästi ilmi useista kohti raa­mattua
— uskoivat monien muidenkin
kansojen ja se^^^ujen jumaliin, mutta
palvelivat vain 'yhtä, omaa Jahveaan.
M u i l l a heimoilla oli omat jumalansa,
joita ne olivat velvolliset palvelemaail.
ko usko o l i : jumala oU sidottu paik­kaan
j a palveleminen riippui oikeista
muodollisuuksista.
Jahve oli muodoltaan ja tavoiltaan
fcuin ihminen, hänen "kuvansa". Abra­hamin
luo hän tuli parin enkelin kans­sa
jutustelemaan ja haukkaamaan v a ­sikanpaistia
matkalla katsomaan, m i l ­laista
on elämä Sodomassa. miniää
jumalattomuudesta hänen tietoonsa
oli tullut pahoja puheita. Ei siis
ollut kaikkitietävä. — Mooseksen
kanssa hän keskusteli j a antoi hänelle
kirjoittamansa laintaulut jne. Täl­lainen
Jahve oli vielä vähäinen hei­mojumala,
kaukana t-aildätietävästä
j a kaikkivaltiaasta. Sittemmin hän
rupesi kansan kuvitelmissa asumaan
osaksi eri uhripaikoissa, osaksi taber-nakelissa,
sittemmin Jerusalemin
temppelissä, mutta ei muualla. Myös
olivat Jahven vaatimukset sangen
inhimillisiä. Sämpyläjauhoja piti uh­rata
ruoka- ja viiniä juomauhriksi
sekä karitsa aamuin j a illoin "Her­ralle
lepytyshajuksi". Kaikki tällainen
osoittaa suurta alkuperäisyyttä uskon­nossa.
Kaikkivaltias hän ei liion o l ­lut,
sillä hän joutui useinkin sodissa
tappiolle. •
Jerusalemin temppelin tultua hävi­tetyksi
ja Israelin jouduttua maanpa­koon
kehitti^ Jahve paikallisuudesta
vapaaksi maailman jumalakäsitteeksL
Muinais-seemiläisen asst- jälestä tämä rahvaanuskonto ke­hittyy
huomattavasti profeettain muo­vailun
kautta. Jahve ei enää ollut
ahtaan alueen paikallis- j a kansallis-jmnala.
vaan siitä tuli yhden ainoan
j a oikean jumalan käsite; muut j u ­maluudet
olivat vain mielikuvituksen
tuotteita. Näin Israelin kansan a i ­neellinen
häviö suurensi ja laajensi
sen jumalakäsitteen kaikkia maail­man
kansoja hallitsevaksi. Myös pro­feetoista
toiset tuomitsevat Jahven
nimessä vanhan jumalanpalvelusmuo-don
uhreineen, joiden savun hajua ei
Jahve halua haistaakaan, kuten Amos
julistaa. J a Jeremia kehoittaa Jahven
nimessä olemaan uskomatta sitä va-lettsi,
että jossain määrätyssä paikassa
olisi jumalaa palveltava, vaan kehoit­taa
tekemään sen parantamalla elä­mänsä
sekä noudattamalla kaikessa o i ­keutta.
set j a imeväiset oli armptta surmat-,
tava. Jehovan neuvoma ja noudatta- j
ma menettely oli kaiken nykyaikai-s
o i lukeellisimmankin ihmisyyden, mo­raalin
j a siveydenkin alapuolella. K o s ­to
ulettui viatbomiin lapsiinkin. KS-r
i s i l i i a n inhölttavaksi ruveta luette­lemaan
yksityiskohtaisia esimerkkejä
noista raakuuksista j a ilettävyyksistä.
— Jahve oli kiivas jumala, jc&a kos­taa
Vasta profeettain aikakaudella t a ­vataan
«illaisia neuvoja .ja ohjeita, et­tä
pitäisi laupeuttakin osoittaa.
N i i n ykdjumalaissksi kuin jahve-uskoa
väitetäänkin näytteU siinä Saa­tanakin
huomattavaa osaa. mutta siitä
Torstaina, hehnak. 7 J K n ä ^ Thu.. Feh. 7
f
erikseen perkele-aatteesta puheen tul­len.
Edelläsanotun perusteella käsitetään
miksi kristityillä on n i i n moninainen
käsitys jumalasta, jonka pitäisi olla
rakkaus.
Työläisesperantistien
9:s maailmankon­gressi
Pidetään, tänä vnonna Leipzigissä
elokmm 4—10 p:nä
Joka vuosi kokoontuvat työläise^pe-rantistit
kaikista maista yhteiseen
kongressiin. Viime vuonna pidettiin
työläisesperantistien maailmanliiton
(SAT) 8-s kongressi Götegorissa, kuten
muistettahee. Yhdeksäs kongressi on
päätetty pitää Saksassa, Leipzigissä
ensi elokuim 4r—10 päivinä, Leipzigin
työväen kodissa, "Kansantalossa", joka
rakennettiin vuonna 1904. Tapausten
samanlaisuuden vuoksi on meille suo­malaisille
mielenkiitolsta kuulla, että
vallankumoustaistelujen aikana vuon­na
1920 (19 p:nä maaliskuuta) tasa­vallan
sotaväki (hallituksen suojelus-joukot
— Reichsvehr) polttivat tuon
Leipzigin proletariaatin talon, kuten
kaksi vuotta aikaisemmin myös sak­salaiset
joukot olivat polttaneet Hel­singin
työväentalon. Myös Leipzigin
työväki rakensi talonsa uudelleen —
entistä komeemmaksi. Tuossa vallan­kumoukselliselle
proletariaatille his­toriallisesti
arvokkaassa talossa pide­tään,
siiis 9:s työläisesperantistien kon­gressi.
" o h j e l m a h "
Y f f l M E T
ELU MAIUA RARAMÄKI
Äimi JOHN MÄimNEN
Oshawa, Ont.
Parhainta onnea ja yhteisymmärrystä
elämän taipaleella toivottavat:
Ida j a V i c t o r Lehti
L a i l a j a Matti Punkan*
J u l i a j a E m i l Hansikas
Helmi j a A r v i Lähde
E s t e r j a Yrjö Airanne
E s t e r j a Mikko Sorri
H i l m a j a K . Lidberg
S. Ja E . Luodo
M . j a P. Haanpää
T. j a D. Pitkä
F . Pohjänkukka
Jenny Järvi
L . Oittinen
A n n a Wiitanen
S. j a K . Mäki
M a r y M a l in
Saima Koivisto
Saima Leppänen
Mandi Ketonen
E . Ranta
E . Jungcl
U . Salo
W. Andersson •
John K u l ju
Vesa j a Voitto Lehti
Laaditun ohjelman ' mukaan pide­tään
elok. 4 p:nä (maailmansodan a l -
Samalla muuttuu jmnalakäsitteen kaniisen 15:ntena vuosipäivänä kan-ulkonainen
muoto j a suhde ihmisiin santalon kaikissa s^elssa suuria k a n -
jahve ei ole enää n i i n läheinen, vaan' salnvälisiä mielenosoituskokouksia,
on se siirtynyt pääsemättömiin k d r k e T j ^ ^ ^ a v a n a p:nä pidetään erityinen
uksiin suurta valtaansa käyttämään. I y^^inen kulttuurikonferenssi, johon
E i hän myös enää seurustele ihmisten voivat ottaa osaa kaikkien koko maa-
Kanaanin maan tultua valloitetuksi I ijanssa, vaan korkeintaan antaa en- ilman työväenjärjestöjen edustajat,
tuli ankara taistelu jumaUen väliliä, kelien väUttää sanomia uskotulUe pro-i Tähän konferenssiin nähden tullaan
kun valloitetut kanaanilaiset pakotet- fegtomeen. Mutta ylen korkealla ke- a^-*amaan vielä yksityiskohtaisempia
'iiitystasoUa ei jumaluuskäsite vieläkään tiedoltuksia. Nyt jo kuitenkin ke-ole,
se säUyy edelleen antropomorfise- hoittaa kongressikomitea kaikkia työ­nä,
S.O. käsityksenä, että jumala on väenjärjestöjä valmistautumaan edus-ihmisen
muotoinen. Jahve kuviteUaan ta^a^sa lähettämiseen mataittuun k o n -
hahmölfaän rnaallisen mahtavan hafr ^^erenssUn.
Uin palvelemaan valloittajain Jahvea.
Kuvaavaa tälle jumala^^tykselle on
SD, että. jonkun,.maan jumala o l i omas­sa
maas5af^^'j9U:eutettu vaaiinraan
palvelusta siellä; telkiltä., myös käy-mäsellä
olevilta/inuiikalsusilta itselleen
mutta oniien rajojen ulkopuolella ei.
SitäiÄ Davidkin suri, k u n Saulin v a i ­noamana
joutui maanpakoon, oli pa-koitettu
. siellä palvelemaan vieraita
jumalia. Syyrialaisen Naamanin tul­tua
Israelissa, parannetuksi spitilis-taan
j a tahtoessaan Damaskossa toi­mittaa
Jahvelle kiitosuhrin, kävi s".
laatuun vain., tuottamalla Kanaanista
kaksi m u u l i n k u o r m a l l i s t a multaa
jolla seisoessaan hän u h r i n toimitti —
siis Jahvep omalla maalla. Assyrian
kuningas vei israelilaiset pois j a toi­mitti
heidän tilalleen asukkaita muu­alta.
Mutta pianpa nämä kirjoittivat
kuninkaalle, että kun he eivät osaa
litsijan kaltaiseksi, joka ylhäisellä val^ Varsinainen S A T : n esperantokon-öikealla
tavalla palvella paikallista vansa", tästä cn. keko vanha testa-
Jahve-jumälaa, niin tämä oli suutuk- mentti tulvillaan osoituksia. "Silmä
sissaan lähettänyt jalopeuroja heidän silmästä, hammas hampaasta, veri ve-keskuutesnsa,
joten kuningas määräsi restä" oman heimonkin kesken. Tois-lähettämään
sinne ammattitaitoisen la kansaa vastaan käydyssä sodassa
taistuimellaan pilvien yläpuolella, sä- ^^^^ »Ikaa tiistaina 6 p:nä. Jatkuen
tojen palvelevien serofien ympäröimä- ^toa perjantaihhi. Leipzigin työväen-'
nä loistossa ja komeudessa johtaa Järjestöt ovat j o ihnoittautuneet osan-kansansa
j a ihmiskunnan kohtaloita. o«ajiksi. Osanottoihnoituksia ottaa
sun tulee, nun ovat ne täsmälleen y h - MMM^MMMMMMMMMM
tä raakalaiset kuin kulloisenkin ajan.
Mooseksen laki verikostoineen ja kak-sinaismoraaleineen
on ihan sama kuin
sen ajan puoliraäkalaisten kansain —
el hivenen vertaa parempi. Jahve on
laissaan, päätöksissään, suosiossaan ja
vihassaan äärettömän raaka, julma
petollinen, vilppiä suosiva, puolueelli­nen,
epävarma epäluotettava Ja oi­kullinen,
aivan kuin aikansa j a " k u -
Snomaläineo Koti
Suosittelee
R U O K A A J A H U O N E I TA
Huom. I
T U O T T A E S S A N N E S U K U L A I S I A N N E T A I T U T T A V I A N NE
SUOMESTA CANADAAN
antakaa heille tilaisuuden nauttia parhaimmatta mitä
yleensä Valtameri- ja Pohjanmeriliikenne voi tarjoa,
ostamalla
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
ennakolta maksettuja pilettejä matkaa varten
Uusimmissa, suurimmissa, hienoimmissa ja
nopeimmissa laivoissa,
j o t k a ylläpitävät välitöntä liikennettä Sankinaviasta
Canadaan
L O I S T O M O O T T O R I L A I V A T
"KUNGSHOLM" j a "GRIPSHOLM"
(20,200 Tonnia) ' (19.000 Tonnia)
K O L M A S L U O K KA
näissä Erinomaisissa laivoissa on paras mitä on. olemassa.
" K U N G S H O L M " o n ensimäinen j a ainoa valtamerilaiva jossa k a i k ki
selostukset ovat myöskin-istiohtenkii^^^
390 Colborne Street
papin ohjaama?--! siurtolaisia Jahven-; on kaikkinainen juhnuus ei ainoastaan Tel. Main 0008
palveluksessa; (2 Kun. 17,25.) Tämä luvallista, vaan siihen velvoitetaankin \f fiTsjn^pp A T OTTTTRP^P
kaikki osoittaa, miten alkuperäistä ko- — kaikki voitetut, miehet, vaimot, lap-i vi v>^iN J . J V J - ^ / ^ J ^ . ^ur^DEjK^
M i n u u t i n matka
asemalta.
C. N. R.
( MT
OSTAKAA PILETTI NYT
L i n j a n - paikalHsasiamicheltä että matkustaja pääsee tulemaan Joni.
itnallakummalla .seuraavista kulkuvuoroista:
"Gripsholm" Göteborgista Helmik. 23 p.
"Drottningholm" Göteborgista Maalisk. 9 p.
"Kungsholm" Göteborgista Maalisk. 27 p.
Matkustajat läbtevat kaksi päivää ennemmin Turusta, -Ruotsin Am«!.
r i k a n L i n j a n omalla laivalla.
RUOTSIN AMERIKAN UNJA
Suomalaisten Suosima Linja
ehdottomaiti päähuomio siksi, että se on tälle järjestelmälle edullista, ja
on kaikkein vaikuttavin. Jokaiselle huonoksi ja kapinallisuudeksi sellai-lapselle
j a nuorukaiselle tulee van- nen, joka sattuu olemaan käpitalisti-hempien
selittää porvarillisen järjes- sen järjestehnän etujen kanssa risti-telmän
luokkaluonne; tehdä heidät riidassa. Täten syntyy porvarillinen
toisia sanoen ennakkoluuloisiksi kaik- historia ja samalla myöskin heidän
k i i n porvarillisen kouliikasvatuksen etujensa mukainen koulukasvatus. Sa
aloihin nähden, lukuunottamatta luon- maila tavalla selitti äiti pojalleen kou-nolllsssti
tieteen, taiteen, kielien, ma- luissa esiintyvien koulujärjestöjen
tematiikan yjn. käytännöUisten a i - luokkaluonteen, rinnan koululäksyjen
neiden lajeja, joissa, osaksi löytyy kanssa. —
työläisenkin . . maailmankatsomuksen
mukaan kelvollista..
Kysyttänee: kuinka sitten kotikas-yatusityötä
tehdään? Kysymys todel-
Porvarilliset lehdet ovat viimeaikoi­na
huutaneet Canadassakin komi^u-nistien
koulunuorison "myrkyttämi-la
ensisilmäykseltä näyttää vaikealta, • sestä". On ilmennyt, että edellän^-
siDä onhan kysymys taistelusta i h - • nitsemani esimerkin mukaisja vanhem-misen
omistamiseksi. Mutta ajatus- pia alkaa olla paljon. Tämä seikka
ta siltä ei kuitenkaan ole otettava * on ilolla todettava. Taistelu nouse-kovin
raskaalta kannalta. Kotikasva- vasta canadalalsesta nuorisosta kär-tus
on itseasiassa helpompia, helpom­paa
k u i n yleisesti luiillaankaan. Mai­nitsen
esimerkin eräästä canadalaises-jlstyy
ja työväenluokan jäsenten täy­tyy
koettaa toimia parhaansa nuori­somme
valistamiseksi. Kasvavaa nuo-ta
työläisäidlstä, joka oU käsittänyt 1 risoa on j(^£alsessa tilaisuudessa "myr-vaistomalsesti:'
kotikasvatuksen merki-' kytettävä'V opetettava ymmärtämäar
tyksen. Seurasin syrjästä suurella porvarillisen koulukasvatuksen luok-mielenkiinnoin,
hänen työskentelyään ; kainonne. Kotikasvatuksella tässS
kymmen-vuotiaan poikansa kanssa,
joka kävi koulua, j a ihmeekseni huo-tehtävässä
on suuiimerkityksellil}ep,
osa. Älkäämme sitä lyökö laimin- J a -
masln hänen työskentelyssään mieliin- sen lyömme lahnin, varastaa kapita
patauvan järjestehnälBsyyden. Hä-!lismi vähitellen lapsemme j a johtar^
nen kasvatusnientehnänsä oU eräissä l heidät taistelemaan mitä aatteita vas-kohdissaan
i»m. seuraava: Poika l u - : taan, joiden puolesta työväenluokar
ki koululäksyinä h i s t o r i a (oikeam- parhaat ovat usein sydänverensa vuo­n
i i n sotapäälliköiden tappelukertomuk- dattaneet.
sia ja heidän kohottamistaan "histo- . . , , -
r i a n " avulla kansallis- v j n . sankareik- j Toveri A; K : n kirjotuksessa ohsi e-
£i). Poika luki läksyjään ääneen j a ' räitä muitakin kohtia, joissa on hie-äiti
seurasi vieressä. Kun kappale man väärinkäsitystä, mutta toisar-oU
luettu, ryhtyi äiti helppotajuisesti vcisina niihin en halua kajota. V i i -
sslittämään miksi historiasta on syn- meksi mainitsemam s e i l ^ on tar
tynyt veristen tappelujen j a ihmisteu- kein nykyhetken nuonsokysymykssm
rastusten historiaa. Sehtti siinä tar- me raikaisemlseksi ja, siksi ei o^e ca-kast4
kuuntöevalle pojaneen, että kemittava j°^^^^f
historiakin luodaan kapitalistisen maa- seasiassa ei ole m m s u , ^ merki;
ilmanjärjestyijsen pönkittämiseksi, s l i - tystä kuin m t a ^''^^ ^.^.t':
nä l e i m a t a ^ ssllSn hyväksi, mikä jotkut toisetkm toveijt kuvittelsva.
Täytyy nim. muistaa, että nuoriso­liike,
samein kuin muukin työväen­liike
tässä maassa on nuorta, nouse­vaa,
ja sitä on ilmennj^t häihin asti
melkein pelkästään siirtolaisten kes-kuudes:
a, joten sitä pn totuttu maan
varsinaisen väestön taholta katsele­m
a a n vain slirtolaisilmlönä, jolle ei
ole kannattanut lainata huomiota.
Kapitalistisen järjestehnän sisäiset
ristiriitaisuudet, teollisuuden mekani­soituminen
j a nuorten työläisten v i r ­taaminen
työpajoihin on kuitenkin
vienyt kehitystä siihen suuntaan, että
työväenliike siirtolaisaisteelta pn yhä
enemmän ja enemmän muuttumassa
tässäkin maassa todelliseksi kansäin-räliseksi
liikkeeksi, jossa el tule ky­symykseen
kansallisuusrajat. VUmc-ailcaiset
porvariston hyökkäykset työ­väenliikettä
vastaan osottaa, että he
eivät enää käsittele sitä v a i n jonakin
yhden tai kahden kansallisuuden i l ­miönä,-
mutta yleisenä koko työväes-ica-
koskevana. Suomalaisia vastaan
kohdistettu vaino on vain yksi ren­gas
tässä yleisessä hyökkäyksensä.
Allekirjottanut muuten pitää erittäin
Erik Piiraisen
P a r t u r i l i i k e , Tupakkakauppa ja
P A L L O R U U M A
sijaitsee
67 L A N G S T R E E T , COB.iVLT. ONT
Naisten hiuksia myös l A i k a t a ^ n.
Avoinna joka
T i i s t a i , keskiviikko, perjantai ja
lauantai
K l o 3:sta päivällä klo 12:sta yollä
Jack Puusepp
P u k e l i n 2545 — 90-^3r<l A v e . E .
N O R T H B A Y ONTARIO
PALLOHUONE ja
Matkailijakoti
9G1—-9G3 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
N I S U L A ja M A T T I L A i omist.
KELLOSEPPÄ
iHeJskanen
S U D B U R Y , ONT.
—^Boz 1873—
9 Durbam St.
Onko Teaiä Heikot
Hermot?
Mr». H. L . HarrU, F a b t r . V . . . M U O O : "A!k«ei>;-
u o i nauttimud Nupc-Tooca m:na olio bermoaia-cut
ja facitko.. olio tjU'd ja aainco, minulla ei oi-
Xut tarmoa, mjnua raivaai rerra •• väbyy», kadotin
palooaäi rnrmmän j» enrmmän, tn l i u k t i minua
vairaii bngen aliditta». Mioä olco nauttinut TiitgM-Tonea
ainoarUan 20 päiriiä ja lännen it»«3i fer-
T«eninisk«i kuin o!«i ollut m-mmi kuakaut«r»."
35 tuoden aikana fiaf^-tonr on tehnjt tuatrm-moiita
fjuCi. roimlitqlUmalU ja parantamalla Jusik-
Aterioita ja huoneita
Hyvää mokaa ja siistejä nudes-
-aan sisustettuja huoneita kohtunl-lisilla
hinnoilla tarjoaa poikatalolla {
Consumers Society
Sndbury, Ontario. — Elm Street.
Puhelin 1084.
liii levyjä 75c
Adolf Hoii, TläiorI
103 FC Milloin Raukka Oimen Saa
Ihanin Järvi
Leo Kauppi^ Koomikko
101 FC Mun Eukkoni On Maalla
Ma Odotan Sua
E. Jahrl, Harmonikka
102 FC Vanhat Toverit Marssi
Lunby Valssi
Stein Östmanin Orkesteri
104 FC Honolulun Kuutomo Valssi
Merenneito Sotiisi
99 FC Hawaiian Yö Valssi
Aamuinen Koi
Postiosote: Box 12Sa (Hm.)
:erveenä näkökantana toveri A. K i n i k o i a . ärty:»i3 ja bermo.tun<r;ta ihmun ja ii«ig.
D t e t t a öinä, että ehdottaa nuoriso-1 T.^'''^ voimaa kaikkiin he-dsn jä«m;in.ä-j* i i t , k.
, ,^ I •• 1 X Nuga-Tone tnyottia paranUa ru'jkaiiaii>4 ja " " ~ Käsittelyä ronan»oUtti»ta. parantaa roerikiTnn. yyörrytjkixa, idrjottaa Pä»niivun, kaa*ai«'^s ja tt;rp'>avaa va(<2n tai nio-
.. ^ j i T , • J- i nmpitaod:n. Se pa-»Dtaa i D o n u a : » - ja ve-uenaeHsamme
c n toaeiiaion viuneal- »:rakkob;;riöt maouinie» p j i K f « ä j» rnäs painoa
koina varsin väliän käsitelty nuoriso- ^'i"'"' ototkuibneiHc ibmjtii.v. .Vaunitaa . ti
. , , _ iT!autar!:a piiv.a niin tuJetf-; huvniamju:» raurt-n •ysymysta canaoaiaisena; mitä on njuuf«,kM-3, Noja-Tonca on rn>vti.ioä r-Adotjuu.
h i o t e t t u , ovat ns käsitelleet melkein 'r;!T-i'rr* «dataan u i /ata tata:.:a. Xat-
->2lkastaan kysymystä kansamvalisesta ••— — — •
näköktilmasta. Toinen jjuoli asiasta Uasi cnomalainen
on sii3 meikein tykkänään unohdettu, i c a n T i f » i n t i t m o o l l e t o
roivon että keskustelu jatkuLci edel-1 ^ ^ " " ^ mma aUaS
FINNISH BAKERY
Box 39 Scbumacber, Ont.
K o r p p u - ja leipä-tilaukset no­peaan
j a liuolellisesti täytetään.
( T T L
een silmämääränä pucrisoliikkeemms; ^'^^^ ioV^ päivä _l^eno 3. päivällä
kehittäminen j a nuorison vetäminen' 12 yöUä-tämän
liikkeen vaikutuspiiriin.
Lawrence Reynolds.
N E S T O R PU.SKA
142 D o r h am kadulla, Sudbury, Ont.
P u h e l i n 2268
S U O M A L A I N E N i
P A R T U R I j
o t a n vastaan kotonani kaikkea-parturialaan
kuuluvaa työtä (toinen
k e r r o s ) .
E L S S A G L A D E
426 Queen St., Toronto, Ont.
M a t t i Jurva, koomikko, barit.
96 F C Kylpymatka
I l t a pienessä
kaupun^rissa
Saima Laurila—Newman, sopr.
98 F C Oi Bajadeeri
Oikeaan j a vasempaan
Otto Laurinen, B a r i t o ni
91 F C M i n u n enkelini
Sireenien kukkiessa
Akseli Vuorisola, B a r i t o ni
85 F C K a t i n ka
A l a s ka
Leo Kenppi, Koomikko
83 F C A i k a Poika
L a i v a n Kannella
79 F C Talkoo Polkka
HonöluTu
69 F C Sjöman Anderson 1
Sjöman Anderson 2
67 F C O i Tyttö Tqle
Meren Aallot Val&M
60 F C Rcnkjussi Palajaa
Sodasta
H e r r a . P t t t c ri
58 F C K u l k i j a k s i L u o ta
Juhannustanssit Pafcsu-lassa
52 F C Salkolan Syntymä-keinut
K a l l a v cs
49 F C L a u l u On Iftmi ja
Työni
Heitä Huolet pois
40 F C Kuuliaiset K o t t i l a s sa
Helmi j a Kalle
32 F C Maailman Matti
R i v a k k a Polkka
H i s k i Salomaa» Koomikko
81 F C Savonpiijan Amerik­kaan
Talo
Emännät Piknekissa
73 F C Vanhanpiian Polkka
L a u l u T a i t e i l i j o i s ta
45 F C Askon Kolmerivincn
T i s k o r i n Polkka
Hannes Saari» Tenori
82 F C Juomarin Laulu
Lontoon Jenny
88 F C Uskoton j a Petollinen.
J u l i a
L a i v a n ' K a n n e l l a'
86 F C Punavantrin Laalu
V o l e a n Lotjamicstcn.
L a u lu
80 F C Proletaarit Nooskaa
Korven RaatajiHe
78 F C Lähtö .
Vanha Madrid
7 G F C V i i v i n Jenkka
Pois Sormet
72 F C Musta Ratsu
S i n i k e l l ot
65 F C M e r i p o j a n Tcrvielidys.
K c h t o l a u la
64 F C Sonja
Raatajan Scrcnaadi
C2 F C Saukkosen Avioero
Oi Mistä Saataisiin
59 F C Valko Toomet
Ej Kyytimies Kirrettä
. ' i 6 FC Meripojan Heilat
Chrysantemum
.'id F C Voierän Aallot
Tämä Maa
l . ' i F C Iloinen Meripoika
K u l k u r i n Masurkka
Jean Thetloff, Baritoni
28 F C Mustalaisen Surulaulu
Vanha Mustalainen
29 F C I l l a l l a Kävelin
H e i k k i Hautala
J . Muhos, B a r i t o in
24 F C Juomalaulu
Merimies rakkautta
S. Steinback^ Sapmto
7006 F C L a u l u Talipanaiaesta
L i n t u s e l le
J . Aadereoa, Sopraoo
• 14 F C L a u l u .Tyttö
Keinä Laulu
; O. Pyjrkkooen, Tenori
; 2 6 F C V i a p o r i n Valasi
V a n g i n L a u lu
9 F G Lemqtinkäisen Laulu
P o j j a t K u n R a i t i l la
Laulelee
8 F C Syystunnclma-Knula
Y k s Laoantaki-ilta
7 F C A n s s i n J u k k a j a Här­män
UäS-L
Matalasta Torpasta
6 F C Tuomet V a l k e i na
K u k k i i
Kesäillalla
5 F C Kozkenlaskijan Morsii-met
a r . ^ ja Tytöt
4 F C Yks' Haamu Seiso
L a i v a p o j a n Laulu
3 F C Älä Itke Tyttöni Pteni
Vapaa Venäjä
2 F C Lapsuuden K o ti
A a m u l a u lu
O F C Se Öölannin Sota
Isotalo j a Rannanjärrf
12 I- C Näytelmä.-Jtä P o h j a l a i s ia
T u u l i Se T a i v u t ti
K o i v u a —-
M a r t t i Simifa, B a r i t o ni
34 F C Sepän Sälli - '
Jor. Kaikki Suomen
•Järvet
S t e i n Östman Orkesteri
93 F C Taika yö (laulu)
Mustalaisen kaipaus
95 F C Suru, Valssi
Moskova, Marssi
S. Sosialisti Orkesteri
94 F C Venäliiiii^h surumarssi
Sonja, Valssi
84 F C KanHair.vJilinen,
Manssi
Vap.-ia Venäjä, marssi
W i i ] y l.e.rs,:Ti Harmonikka
92 F C Elokuun kuutamo
ValKMi
Sak jäi-vcn polkka
35 F C EvelHnii—Polkka
Unenniikijä, valssi
SI F C Viimeinen Valssi
Helmi Schottise
30 F C Syystunnelma, Valssi
Hämärä, Polkka
27 F C Rakkauden Kaiho,
Valssi
Suf.r.ien Polkka
21 F C Yk-sin, Valssi
Heilani Kanssa, P o l k ka
20 P C Taikayö, Valssi
Pohjoiuis Polkka
18 F C Tyttöjen V i e n U , S o t i rd
L y y t i n Polkka
15 F C Kaipuu. Valssi
K c r c n s k i
L . HcmusBii
70 F C Mui.stojeh valasi
K l a r i n e t t i Polkfi»
53 F C Keski yon valssi
Salon ruusu masurkka
51 F C Katkenneet kielet
V a k s i
L a u r i n Sotiisi
M
E . Jahrf, Hqrmonikka-i
8 9 F C Päivänpaiste Valssi
S}'yKaamuna Masurkka
57 F C Sorretun Elämä Valssi
Barrikaudeille Marssi
3 3 F C Y l i A a l t o j e n Vahssi
Tonavan Aallot Valasi
31 F C K u l k u r i n Masurkka
Vapaa Venäjä Marssi
: VIola Turpeinen, V i u l u . Ja
Harmonikka
77 F C K u l k u r i n Serenaadi
Vanhanmaan Sotiisi
74 F C Hollolan Polkka
Hamiirä Sotiisi
Co1i:mb:« Soitto.kvintetti
G8 F C Kostor Valssi
Muistoja Suomen
mauatu
C l F C Viimeinen toivo
' Syksyn lehdet
47 F C A a l l o t a r Valssi
j,,r^^ Skuritrardin Tyttö Sot.
4.; F C Kevät Suomen metsässä
^ ^ Käki Valssi
25 F C Rauha myrskyssä.
Joulupukin polkka
Hanuri KvarteMi
2.-; F C Kaiho VaJnni'
. » ^ ^ ^ Vihuri Polkka
4 2 2 C P C Tunturin K e l l ot
_ Koiviston Polska
10 I C Onnen Tyttö PolkI:a
Kevät Valssi
"Suos>;".Orbe8teri
CO F C Sikermä Suom. l a u l u j a,
I Osa
Sikermä Suom. lauluja, n Osa
46 F C Saksan Polkka
Mä Okxalla Ylimmällä
Vah3;;i
Venäjän Orkesteri
053 I C Volgan Lauttamiesten
Tummat Silmät Valssi
048 I C Iloisen Lesken Valssi
^n,. Carmen Sylva
105 I C BarrJkaadeilla Marssi
A r t h u r Marssi
046 R C Marselioise
^ Muistoja v. 1917
054 I C Sonja Valssi
^ Kesäyö Valssi
058 I C Volga Valssi
Mustalais Valssi
125 RC Pääskys Valssi
, * « r . ^ . ^y^-'y^ Tullen Valssi
1 4 0 E G Manchurian K u k k u -
Joilla Valssi
Vanha Sonja Valssi
328 R C Kevät Valssi
Ihanat Orvokit Valssi
132 E C Suru Valssi
Menneitä Muistoja
Valssi
133 R C Tosca Valssi
„ , . ^ „ ^ Särkynyt Elämä Valssi
796 R C Naurulevyjä
Panevat Jokaisen a
Nauramaan
U u s i a ItaliÄlaltia V i o l n l e v y^
91 I C Santa M a r i a Valssi
386 I C Sognati Valssi
209 IC Frofumo Masurka
II
II
1
(
e täytämmo t i l a u l t a a ympäri Canadan.
COLUMBIA MUSIC COMPANY
602 Q U E E N S T . , W E S T , T O R O N T O , O N T.