1929-02-07-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 32 — 1029 Uskoiinollishistoriallisia pakiiioita K K I S T I T T Y J E N JUMÄLÄKÄSl T T E I K E I S T I M I T A I S U U K S IA J U U T A I x A I S T E N J U M A L AN KEHHTSTÄ on tarpsen jossain määrin tyntea eaadakseen jonkinlaisen kc&onaiskä- ^ k s e n tästä samasta kristinopin ja muhamettilaistai. omaksumasta " a i noasta totisesta jumalasta", joka raa« jnatun kertomusten • mukaan on eri aikoina niin erilainen, josta syystä hartailla kristityiUä on n i i n peräti h a r o ^ ja moninainen käsitys siitä Syynä tähän kuvitelmien sekavuuteen on se, että he eivät osaa ottaa huo-niioon juutalaisten Jahven käsitystä pitkin aikoja. Jahve oli alkujan vähäisen heimon^ jumala, sittemmin maakunta- eli.-paikallisjHmala. sitten Israelin lasten kansallisjumala j a vasta aikojen takaa yleismaailmallinen "ainoa totinen jumala", jonka valittu kansa dU. Israelin kansa, kunnes kristityt oman uskonsa mukaan tulivat hänen lempilapsikseen uskonsa avulla Kristukseen ja.Ilmastukseen. Myös J a h v e i i ' a j a t e l t u muoto, hänen vaatimansa palvelukset, «irhteytensä ihmisten kansaa ja suhtautumisensa moraaliin ovat moninaisen, pitkällisen kehityksen alaiset. Etsittäessä yhteyttä alku-israelUaisten ja muitten muinaisitämaisten uskontojen kesken on se teoria liavaittu todennäköisemmäksi, että Jahve-uskon juuret ovat Arabiassa, seemiläisten kansojen alku-kotimassa. paan seutuun, tuli hänelle lähempi paan seutuun, tuli hänelle lähemp' suhde sen seudun ajateltuun jimia-laan, joka oli kullakin seudulla eri. koincn. Siinä tämän omituisen heimouskonnon juuii. Joku vuori tai erikoisempi paikka oli seemiläisen mielestä sovelias olinpaikka seudun jumalaUe, baalllle, "herralle". Niin myös israeliMsten Jahve aluksi oli heimojumala,: jota palveltiin sangen rajoitetulla alueella," Aikaisemmin häntä lienee kuviteltu salamanjuma* läksi,, j o n k a kuvitelman yhteyteen kuului Sinain vuori, minne hän myös Egyptistä lähdettyä ukkosen ja salamain, tulen j a savun seassa laskeutui julistamaan .kansalleen lakia. On väärin iiiulla israelilaisten aina uskoneen yhti?ei[i jumalaan, he — se käy selvästi ilmi useista kohti raamattua — uskoivat monien muidenkin kansojen ja se^^^ujen jumaliin, mutta palvelivat vain 'yhtä, omaa Jahveaan. M u i l l a heimoilla oli omat jumalansa, joita ne olivat velvolliset palvelemaail. ko usko o l i : jumala oU sidottu paikkaan j a palveleminen riippui oikeista muodollisuuksista. Jahve oli muodoltaan ja tavoiltaan fcuin ihminen, hänen "kuvansa". Abrahamin luo hän tuli parin enkelin kanssa jutustelemaan ja haukkaamaan v a sikanpaistia matkalla katsomaan, m i l laista on elämä Sodomassa. miniää jumalattomuudesta hänen tietoonsa oli tullut pahoja puheita. Ei siis ollut kaikkitietävä. — Mooseksen kanssa hän keskusteli j a antoi hänelle kirjoittamansa laintaulut jne. Tällainen Jahve oli vielä vähäinen heimojumala, kaukana t-aildätietävästä j a kaikkivaltiaasta. Sittemmin hän rupesi kansan kuvitelmissa asumaan osaksi eri uhripaikoissa, osaksi taber-nakelissa, sittemmin Jerusalemin temppelissä, mutta ei muualla. Myös olivat Jahven vaatimukset sangen inhimillisiä. Sämpyläjauhoja piti uhrata ruoka- ja viiniä juomauhriksi sekä karitsa aamuin j a illoin "Herralle lepytyshajuksi". Kaikki tällainen osoittaa suurta alkuperäisyyttä uskonnossa. Kaikkivaltias hän ei liion o l lut, sillä hän joutui useinkin sodissa tappiolle. • Jerusalemin temppelin tultua hävitetyksi ja Israelin jouduttua maanpakoon kehitti^ Jahve paikallisuudesta vapaaksi maailman jumalakäsitteeksL Muinais-seemiläisen asst- jälestä tämä rahvaanuskonto kehittyy huomattavasti profeettain muovailun kautta. Jahve ei enää ollut ahtaan alueen paikallis- j a kansallis-jmnala. vaan siitä tuli yhden ainoan j a oikean jumalan käsite; muut j u maluudet olivat vain mielikuvituksen tuotteita. Näin Israelin kansan a i neellinen häviö suurensi ja laajensi sen jumalakäsitteen kaikkia maailman kansoja hallitsevaksi. Myös profeetoista toiset tuomitsevat Jahven nimessä vanhan jumalanpalvelusmuo-don uhreineen, joiden savun hajua ei Jahve halua haistaakaan, kuten Amos julistaa. J a Jeremia kehoittaa Jahven nimessä olemaan uskomatta sitä va-lettsi, että jossain määrätyssä paikassa olisi jumalaa palveltava, vaan kehoittaa tekemään sen parantamalla elämänsä sekä noudattamalla kaikessa o i keutta. set j a imeväiset oli armptta surmat-, tava. Jehovan neuvoma ja noudatta- j ma menettely oli kaiken nykyaikai-s o i lukeellisimmankin ihmisyyden, moraalin j a siveydenkin alapuolella. K o s to ulettui viatbomiin lapsiinkin. KS-r i s i l i i a n inhölttavaksi ruveta luettelemaan yksityiskohtaisia esimerkkejä noista raakuuksista j a ilettävyyksistä. — Jahve oli kiivas jumala, jc&a kostaa Vasta profeettain aikakaudella t a vataan «illaisia neuvoja .ja ohjeita, että pitäisi laupeuttakin osoittaa. N i i n ykdjumalaissksi kuin jahve-uskoa väitetäänkin näytteU siinä Saatanakin huomattavaa osaa. mutta siitä Torstaina, hehnak. 7 J K n ä ^ Thu.. Feh. 7 f erikseen perkele-aatteesta puheen tullen. Edelläsanotun perusteella käsitetään miksi kristityillä on n i i n moninainen käsitys jumalasta, jonka pitäisi olla rakkaus. Työläisesperantistien 9:s maailmankongressi Pidetään, tänä vnonna Leipzigissä elokmm 4—10 p:nä Joka vuosi kokoontuvat työläise^pe-rantistit kaikista maista yhteiseen kongressiin. Viime vuonna pidettiin työläisesperantistien maailmanliiton (SAT) 8-s kongressi Götegorissa, kuten muistettahee. Yhdeksäs kongressi on päätetty pitää Saksassa, Leipzigissä ensi elokuim 4r—10 päivinä, Leipzigin työväen kodissa, "Kansantalossa", joka rakennettiin vuonna 1904. Tapausten samanlaisuuden vuoksi on meille suomalaisille mielenkiitolsta kuulla, että vallankumoustaistelujen aikana vuonna 1920 (19 p:nä maaliskuuta) tasavallan sotaväki (hallituksen suojelus-joukot — Reichsvehr) polttivat tuon Leipzigin proletariaatin talon, kuten kaksi vuotta aikaisemmin myös saksalaiset joukot olivat polttaneet Helsingin työväentalon. Myös Leipzigin työväki rakensi talonsa uudelleen — entistä komeemmaksi. Tuossa vallankumoukselliselle proletariaatille historiallisesti arvokkaassa talossa pidetään, siiis 9:s työläisesperantistien kongressi. " o h j e l m a h " Y f f l M E T ELU MAIUA RARAMÄKI Äimi JOHN MÄimNEN Oshawa, Ont. Parhainta onnea ja yhteisymmärrystä elämän taipaleella toivottavat: Ida j a V i c t o r Lehti L a i l a j a Matti Punkan* J u l i a j a E m i l Hansikas Helmi j a A r v i Lähde E s t e r j a Yrjö Airanne E s t e r j a Mikko Sorri H i l m a j a K . Lidberg S. Ja E . Luodo M . j a P. Haanpää T. j a D. Pitkä F . Pohjänkukka Jenny Järvi L . Oittinen A n n a Wiitanen S. j a K . Mäki M a r y M a l in Saima Koivisto Saima Leppänen Mandi Ketonen E . Ranta E . Jungcl U . Salo W. Andersson • John K u l ju Vesa j a Voitto Lehti Laaditun ohjelman ' mukaan pidetään elok. 4 p:nä (maailmansodan a l - Samalla muuttuu jmnalakäsitteen kaniisen 15:ntena vuosipäivänä kan-ulkonainen muoto j a suhde ihmisiin santalon kaikissa s^elssa suuria k a n - jahve ei ole enää n i i n läheinen, vaan' salnvälisiä mielenosoituskokouksia, on se siirtynyt pääsemättömiin k d r k e T j ^ ^ ^ a v a n a p:nä pidetään erityinen uksiin suurta valtaansa käyttämään. I y^^inen kulttuurikonferenssi, johon E i hän myös enää seurustele ihmisten voivat ottaa osaa kaikkien koko maa- Kanaanin maan tultua valloitetuksi I ijanssa, vaan korkeintaan antaa en- ilman työväenjärjestöjen edustajat, tuli ankara taistelu jumaUen väliliä, kelien väUttää sanomia uskotulUe pro-i Tähän konferenssiin nähden tullaan kun valloitetut kanaanilaiset pakotet- fegtomeen. Mutta ylen korkealla ke- a^-*amaan vielä yksityiskohtaisempia 'iiitystasoUa ei jumaluuskäsite vieläkään tiedoltuksia. Nyt jo kuitenkin ke-ole, se säUyy edelleen antropomorfise- hoittaa kongressikomitea kaikkia työnä, S.O. käsityksenä, että jumala on väenjärjestöjä valmistautumaan edus-ihmisen muotoinen. Jahve kuviteUaan ta^a^sa lähettämiseen mataittuun k o n - hahmölfaän rnaallisen mahtavan hafr ^^erenssUn. Uin palvelemaan valloittajain Jahvea. Kuvaavaa tälle jumala^^tykselle on SD, että. jonkun,.maan jumala o l i omassa maas5af^^'j9U:eutettu vaaiinraan palvelusta siellä; telkiltä., myös käy-mäsellä olevilta/inuiikalsusilta itselleen mutta oniien rajojen ulkopuolella ei. SitäiÄ Davidkin suri, k u n Saulin v a i noamana joutui maanpakoon, oli pa-koitettu . siellä palvelemaan vieraita jumalia. Syyrialaisen Naamanin tultua Israelissa, parannetuksi spitilis-taan j a tahtoessaan Damaskossa toimittaa Jahvelle kiitosuhrin, kävi s". laatuun vain., tuottamalla Kanaanista kaksi m u u l i n k u o r m a l l i s t a multaa jolla seisoessaan hän u h r i n toimitti — siis Jahvep omalla maalla. Assyrian kuningas vei israelilaiset pois j a toimitti heidän tilalleen asukkaita muualta. Mutta pianpa nämä kirjoittivat kuninkaalle, että kun he eivät osaa litsijan kaltaiseksi, joka ylhäisellä val^ Varsinainen S A T : n esperantokon-öikealla tavalla palvella paikallista vansa", tästä cn. keko vanha testa- Jahve-jumälaa, niin tämä oli suutuk- mentti tulvillaan osoituksia. "Silmä sissaan lähettänyt jalopeuroja heidän silmästä, hammas hampaasta, veri ve-keskuutesnsa, joten kuningas määräsi restä" oman heimonkin kesken. Tois-lähettämään sinne ammattitaitoisen la kansaa vastaan käydyssä sodassa taistuimellaan pilvien yläpuolella, sä- ^^^^ »Ikaa tiistaina 6 p:nä. Jatkuen tojen palvelevien serofien ympäröimä- ^toa perjantaihhi. Leipzigin työväen-' nä loistossa ja komeudessa johtaa Järjestöt ovat j o ihnoittautuneet osan-kansansa j a ihmiskunnan kohtaloita. o«ajiksi. Osanottoihnoituksia ottaa sun tulee, nun ovat ne täsmälleen y h - MMM^MMMMMMMMMM tä raakalaiset kuin kulloisenkin ajan. Mooseksen laki verikostoineen ja kak-sinaismoraaleineen on ihan sama kuin sen ajan puoliraäkalaisten kansain — el hivenen vertaa parempi. Jahve on laissaan, päätöksissään, suosiossaan ja vihassaan äärettömän raaka, julma petollinen, vilppiä suosiva, puolueellinen, epävarma epäluotettava Ja oikullinen, aivan kuin aikansa j a " k u - Snomaläineo Koti Suosittelee R U O K A A J A H U O N E I TA Huom. I T U O T T A E S S A N N E S U K U L A I S I A N N E T A I T U T T A V I A N NE SUOMESTA CANADAAN antakaa heille tilaisuuden nauttia parhaimmatta mitä yleensä Valtameri- ja Pohjanmeriliikenne voi tarjoa, ostamalla RUOTSIN AMERIKAN LINJAN ennakolta maksettuja pilettejä matkaa varten Uusimmissa, suurimmissa, hienoimmissa ja nopeimmissa laivoissa, j o t k a ylläpitävät välitöntä liikennettä Sankinaviasta Canadaan L O I S T O M O O T T O R I L A I V A T "KUNGSHOLM" j a "GRIPSHOLM" (20,200 Tonnia) ' (19.000 Tonnia) K O L M A S L U O K KA näissä Erinomaisissa laivoissa on paras mitä on. olemassa. " K U N G S H O L M " o n ensimäinen j a ainoa valtamerilaiva jossa k a i k ki selostukset ovat myöskin-istiohtenkii^^^ 390 Colborne Street papin ohjaama?--! siurtolaisia Jahven-; on kaikkinainen juhnuus ei ainoastaan Tel. Main 0008 palveluksessa; (2 Kun. 17,25.) Tämä luvallista, vaan siihen velvoitetaankin \f fiTsjn^pp A T OTTTTRP^P kaikki osoittaa, miten alkuperäistä ko- — kaikki voitetut, miehet, vaimot, lap-i vi v>^iN J . J V J - ^ / ^ J ^ . ^ur^DEjK^ M i n u u t i n matka asemalta. C. N. R. ( MT OSTAKAA PILETTI NYT L i n j a n - paikalHsasiamicheltä että matkustaja pääsee tulemaan Joni. itnallakummalla .seuraavista kulkuvuoroista: "Gripsholm" Göteborgista Helmik. 23 p. "Drottningholm" Göteborgista Maalisk. 9 p. "Kungsholm" Göteborgista Maalisk. 27 p. Matkustajat läbtevat kaksi päivää ennemmin Turusta, -Ruotsin Am«!. r i k a n L i n j a n omalla laivalla. RUOTSIN AMERIKAN UNJA Suomalaisten Suosima Linja ehdottomaiti päähuomio siksi, että se on tälle järjestelmälle edullista, ja on kaikkein vaikuttavin. Jokaiselle huonoksi ja kapinallisuudeksi sellai-lapselle j a nuorukaiselle tulee van- nen, joka sattuu olemaan käpitalisti-hempien selittää porvarillisen järjes- sen järjestehnän etujen kanssa risti-telmän luokkaluonne; tehdä heidät riidassa. Täten syntyy porvarillinen toisia sanoen ennakkoluuloisiksi kaik- historia ja samalla myöskin heidän k i i n porvarillisen kouliikasvatuksen etujensa mukainen koulukasvatus. Sa aloihin nähden, lukuunottamatta luon- maila tavalla selitti äiti pojalleen kou-nolllsssti tieteen, taiteen, kielien, ma- luissa esiintyvien koulujärjestöjen tematiikan yjn. käytännöUisten a i - luokkaluonteen, rinnan koululäksyjen neiden lajeja, joissa, osaksi löytyy kanssa. — työläisenkin . . maailmankatsomuksen mukaan kelvollista.. Kysyttänee: kuinka sitten kotikas-yatusityötä tehdään? Kysymys todel- Porvarilliset lehdet ovat viimeaikoina huutaneet Canadassakin komi^u-nistien koulunuorison "myrkyttämi-la ensisilmäykseltä näyttää vaikealta, • sestä". On ilmennyt, että edellän^- siDä onhan kysymys taistelusta i h - • nitsemani esimerkin mukaisja vanhem-misen omistamiseksi. Mutta ajatus- pia alkaa olla paljon. Tämä seikka ta siltä ei kuitenkaan ole otettava * on ilolla todettava. Taistelu nouse-kovin raskaalta kannalta. Kotikasva- vasta canadalalsesta nuorisosta kär-tus on itseasiassa helpompia, helpompaa k u i n yleisesti luiillaankaan. Mainitsen esimerkin eräästä canadalaises-jlstyy ja työväenluokan jäsenten täytyy koettaa toimia parhaansa nuorisomme valistamiseksi. Kasvavaa nuo-ta työläisäidlstä, joka oU käsittänyt 1 risoa on j(^£alsessa tilaisuudessa "myr-vaistomalsesti:' kotikasvatuksen merki-' kytettävä'V opetettava ymmärtämäar tyksen. Seurasin syrjästä suurella porvarillisen koulukasvatuksen luok-mielenkiinnoin, hänen työskentelyään ; kainonne. Kotikasvatuksella tässS kymmen-vuotiaan poikansa kanssa, joka kävi koulua, j a ihmeekseni huo-tehtävässä on suuiimerkityksellil}ep, osa. Älkäämme sitä lyökö laimin- J a - masln hänen työskentelyssään mieliin- sen lyömme lahnin, varastaa kapita patauvan järjestehnälBsyyden. Hä-!lismi vähitellen lapsemme j a johtar^ nen kasvatusnientehnänsä oU eräissä l heidät taistelemaan mitä aatteita vas-kohdissaan i»m. seuraava: Poika l u - : taan, joiden puolesta työväenluokar ki koululäksyinä h i s t o r i a (oikeam- parhaat ovat usein sydänverensa vuon i i n sotapäälliköiden tappelukertomuk- dattaneet. sia ja heidän kohottamistaan "histo- . . , , - r i a n " avulla kansallis- v j n . sankareik- j Toveri A; K : n kirjotuksessa ohsi e- £i). Poika luki läksyjään ääneen j a ' räitä muitakin kohtia, joissa on hie-äiti seurasi vieressä. Kun kappale man väärinkäsitystä, mutta toisar-oU luettu, ryhtyi äiti helppotajuisesti vcisina niihin en halua kajota. V i i - sslittämään miksi historiasta on syn- meksi mainitsemam s e i l ^ on tar tynyt veristen tappelujen j a ihmisteu- kein nykyhetken nuonsokysymykssm rastusten historiaa. Sehtti siinä tar- me raikaisemlseksi ja, siksi ei o^e ca-kast4 kuuntöevalle pojaneen, että kemittava j°^^^^f historiakin luodaan kapitalistisen maa- seasiassa ei ole m m s u , ^ merki; ilmanjärjestyijsen pönkittämiseksi, s l i - tystä kuin m t a ^''^^ ^.^.t': nä l e i m a t a ^ ssllSn hyväksi, mikä jotkut toisetkm toveijt kuvittelsva. Täytyy nim. muistaa, että nuorisoliike, samein kuin muukin työväenliike tässä maassa on nuorta, nousevaa, ja sitä on ilmennj^t häihin asti melkein pelkästään siirtolaisten kes-kuudes: a, joten sitä pn totuttu maan varsinaisen väestön taholta katselem a a n vain slirtolaisilmlönä, jolle ei ole kannattanut lainata huomiota. Kapitalistisen järjestehnän sisäiset ristiriitaisuudet, teollisuuden mekanisoituminen j a nuorten työläisten v i r taaminen työpajoihin on kuitenkin vienyt kehitystä siihen suuntaan, että työväenliike siirtolaisaisteelta pn yhä enemmän ja enemmän muuttumassa tässäkin maassa todelliseksi kansäin-räliseksi liikkeeksi, jossa el tule kysymykseen kansallisuusrajat. VUmc-ailcaiset porvariston hyökkäykset työväenliikettä vastaan osottaa, että he eivät enää käsittele sitä v a i n jonakin yhden tai kahden kansallisuuden i l miönä,- mutta yleisenä koko työväes-ica- koskevana. Suomalaisia vastaan kohdistettu vaino on vain yksi rengas tässä yleisessä hyökkäyksensä. Allekirjottanut muuten pitää erittäin Erik Piiraisen P a r t u r i l i i k e , Tupakkakauppa ja P A L L O R U U M A sijaitsee 67 L A N G S T R E E T , COB.iVLT. ONT Naisten hiuksia myös l A i k a t a ^ n. Avoinna joka T i i s t a i , keskiviikko, perjantai ja lauantai K l o 3:sta päivällä klo 12:sta yollä Jack Puusepp P u k e l i n 2545 — 90-^3r<l A v e . E . N O R T H B A Y ONTARIO PALLOHUONE ja Matkailijakoti 9G1—-9G3 St. Antoine St., Montreal, Que. N I S U L A ja M A T T I L A i omist. KELLOSEPPÄ iHeJskanen S U D B U R Y , ONT. —^Boz 1873— 9 Durbam St. Onko Teaiä Heikot Hermot? Mr». H. L . HarrU, F a b t r . V . . . M U O O : "A!k«ei>;- u o i nauttimud Nupc-Tooca m:na olio bermoaia-cut ja facitko.. olio tjU'd ja aainco, minulla ei oi- Xut tarmoa, mjnua raivaai rerra •• väbyy», kadotin palooaäi rnrmmän j» enrmmän, tn l i u k t i minua vairaii bngen aliditta». Mioä olco nauttinut TiitgM-Tonea ainoarUan 20 päiriiä ja lännen it»«3i fer- T«eninisk«i kuin o!«i ollut m-mmi kuakaut«r»." 35 tuoden aikana fiaf^-tonr on tehnjt tuatrm-moiita fjuCi. roimlitqlUmalU ja parantamalla Jusik- Aterioita ja huoneita Hyvää mokaa ja siistejä nudes- -aan sisustettuja huoneita kohtunl-lisilla hinnoilla tarjoaa poikatalolla { Consumers Society Sndbury, Ontario. — Elm Street. Puhelin 1084. liii levyjä 75c Adolf Hoii, TläiorI 103 FC Milloin Raukka Oimen Saa Ihanin Järvi Leo Kauppi^ Koomikko 101 FC Mun Eukkoni On Maalla Ma Odotan Sua E. Jahrl, Harmonikka 102 FC Vanhat Toverit Marssi Lunby Valssi Stein Östmanin Orkesteri 104 FC Honolulun Kuutomo Valssi Merenneito Sotiisi 99 FC Hawaiian Yö Valssi Aamuinen Koi Postiosote: Box 12Sa (Hm.) :erveenä näkökantana toveri A. K i n i k o i a . ärty:»i3 ja bermo.tun<r;ta ihmun ja ii«ig. D t e t t a öinä, että ehdottaa nuoriso-1 T.^'''^ voimaa kaikkiin he-dsn jä«m;in.ä-j* i i t , k. , ,^ I •• 1 X Nuga-Tone tnyottia paranUa ru'jkaiiaii>4 ja " " ~ Käsittelyä ronan»oUtti»ta. parantaa roerikiTnn. yyörrytjkixa, idrjottaa Pä»niivun, kaa*ai«'^s ja tt;rp'>avaa va(<2n tai nio- .. ^ j i T , • J- i nmpitaod:n. Se pa-»Dtaa i D o n u a : » - ja ve-uenaeHsamme c n toaeiiaion viuneal- »:rakkob;;riöt maouinie» p j i K f « ä j» rnäs painoa koina varsin väliän käsitelty nuoriso- ^'i"'"' ototkuibneiHc ibmjtii.v. .Vaunitaa . ti . , , _ iT!autar!:a piiv.a niin tuJetf-; huvniamju:» raurt-n •ysymysta canaoaiaisena; mitä on njuuf«,kM-3, Noja-Tonca on rn>vti.ioä r-Adotjuu. h i o t e t t u , ovat ns käsitelleet melkein 'r;!T-i'rr* «dataan u i /ata tata:.:a. Xat- ->2lkastaan kysymystä kansamvalisesta ••— — — • näköktilmasta. Toinen jjuoli asiasta Uasi cnomalainen on sii3 meikein tykkänään unohdettu, i c a n T i f » i n t i t m o o l l e t o roivon että keskustelu jatkuLci edel-1 ^ ^ " " ^ mma aUaS FINNISH BAKERY Box 39 Scbumacber, Ont. K o r p p u - ja leipä-tilaukset nopeaan j a liuolellisesti täytetään. ( T T L een silmämääränä pucrisoliikkeemms; ^'^^^ ioV^ päivä _l^eno 3. päivällä kehittäminen j a nuorison vetäminen' 12 yöUä-tämän liikkeen vaikutuspiiriin. Lawrence Reynolds. N E S T O R PU.SKA 142 D o r h am kadulla, Sudbury, Ont. P u h e l i n 2268 S U O M A L A I N E N i P A R T U R I j o t a n vastaan kotonani kaikkea-parturialaan kuuluvaa työtä (toinen k e r r o s ) . E L S S A G L A D E 426 Queen St., Toronto, Ont. M a t t i Jurva, koomikko, barit. 96 F C Kylpymatka I l t a pienessä kaupun^rissa Saima Laurila—Newman, sopr. 98 F C Oi Bajadeeri Oikeaan j a vasempaan Otto Laurinen, B a r i t o ni 91 F C M i n u n enkelini Sireenien kukkiessa Akseli Vuorisola, B a r i t o ni 85 F C K a t i n ka A l a s ka Leo Kenppi, Koomikko 83 F C A i k a Poika L a i v a n Kannella 79 F C Talkoo Polkka HonöluTu 69 F C Sjöman Anderson 1 Sjöman Anderson 2 67 F C O i Tyttö Tqle Meren Aallot Val&M 60 F C Rcnkjussi Palajaa Sodasta H e r r a . P t t t c ri 58 F C K u l k i j a k s i L u o ta Juhannustanssit Pafcsu-lassa 52 F C Salkolan Syntymä-keinut K a l l a v cs 49 F C L a u l u On Iftmi ja Työni Heitä Huolet pois 40 F C Kuuliaiset K o t t i l a s sa Helmi j a Kalle 32 F C Maailman Matti R i v a k k a Polkka H i s k i Salomaa» Koomikko 81 F C Savonpiijan Amerikkaan Talo Emännät Piknekissa 73 F C Vanhanpiian Polkka L a u l u T a i t e i l i j o i s ta 45 F C Askon Kolmerivincn T i s k o r i n Polkka Hannes Saari» Tenori 82 F C Juomarin Laulu Lontoon Jenny 88 F C Uskoton j a Petollinen. J u l i a L a i v a n ' K a n n e l l a' 86 F C Punavantrin Laalu V o l e a n Lotjamicstcn. L a u lu 80 F C Proletaarit Nooskaa Korven RaatajiHe 78 F C Lähtö . Vanha Madrid 7 G F C V i i v i n Jenkka Pois Sormet 72 F C Musta Ratsu S i n i k e l l ot 65 F C M e r i p o j a n Tcrvielidys. K c h t o l a u la 64 F C Sonja Raatajan Scrcnaadi C2 F C Saukkosen Avioero Oi Mistä Saataisiin 59 F C Valko Toomet Ej Kyytimies Kirrettä . ' i 6 FC Meripojan Heilat Chrysantemum .'id F C Voierän Aallot Tämä Maa l . ' i F C Iloinen Meripoika K u l k u r i n Masurkka Jean Thetloff, Baritoni 28 F C Mustalaisen Surulaulu Vanha Mustalainen 29 F C I l l a l l a Kävelin H e i k k i Hautala J . Muhos, B a r i t o in 24 F C Juomalaulu Merimies rakkautta S. Steinback^ Sapmto 7006 F C L a u l u Talipanaiaesta L i n t u s e l le J . Aadereoa, Sopraoo • 14 F C L a u l u .Tyttö Keinä Laulu ; O. Pyjrkkooen, Tenori ; 2 6 F C V i a p o r i n Valasi V a n g i n L a u lu 9 F G Lemqtinkäisen Laulu P o j j a t K u n R a i t i l la Laulelee 8 F C Syystunnclma-Knula Y k s Laoantaki-ilta 7 F C A n s s i n J u k k a j a Härmän UäS-L Matalasta Torpasta 6 F C Tuomet V a l k e i na K u k k i i Kesäillalla 5 F C Kozkenlaskijan Morsii-met a r . ^ ja Tytöt 4 F C Yks' Haamu Seiso L a i v a p o j a n Laulu 3 F C Älä Itke Tyttöni Pteni Vapaa Venäjä 2 F C Lapsuuden K o ti A a m u l a u lu O F C Se Öölannin Sota Isotalo j a Rannanjärrf 12 I- C Näytelmä.-Jtä P o h j a l a i s ia T u u l i Se T a i v u t ti K o i v u a —- M a r t t i Simifa, B a r i t o ni 34 F C Sepän Sälli - ' Jor. Kaikki Suomen •Järvet S t e i n Östman Orkesteri 93 F C Taika yö (laulu) Mustalaisen kaipaus 95 F C Suru, Valssi Moskova, Marssi S. Sosialisti Orkesteri 94 F C Venäliiiii^h surumarssi Sonja, Valssi 84 F C KanHair.vJilinen, Manssi Vap.-ia Venäjä, marssi W i i ] y l.e.rs,:Ti Harmonikka 92 F C Elokuun kuutamo ValKMi Sak jäi-vcn polkka 35 F C EvelHnii—Polkka Unenniikijä, valssi SI F C Viimeinen Valssi Helmi Schottise 30 F C Syystunnelma, Valssi Hämärä, Polkka 27 F C Rakkauden Kaiho, Valssi Suf.r.ien Polkka 21 F C Yk-sin, Valssi Heilani Kanssa, P o l k ka 20 P C Taikayö, Valssi Pohjoiuis Polkka 18 F C Tyttöjen V i e n U , S o t i rd L y y t i n Polkka 15 F C Kaipuu. Valssi K c r c n s k i L . HcmusBii 70 F C Mui.stojeh valasi K l a r i n e t t i Polkfi» 53 F C Keski yon valssi Salon ruusu masurkka 51 F C Katkenneet kielet V a k s i L a u r i n Sotiisi M E . Jahrf, Hqrmonikka-i 8 9 F C Päivänpaiste Valssi S}'yKaamuna Masurkka 57 F C Sorretun Elämä Valssi Barrikaudeille Marssi 3 3 F C Y l i A a l t o j e n Vahssi Tonavan Aallot Valasi 31 F C K u l k u r i n Masurkka Vapaa Venäjä Marssi : VIola Turpeinen, V i u l u . Ja Harmonikka 77 F C K u l k u r i n Serenaadi Vanhanmaan Sotiisi 74 F C Hollolan Polkka Hamiirä Sotiisi Co1i:mb:« Soitto.kvintetti G8 F C Kostor Valssi Muistoja Suomen mauatu C l F C Viimeinen toivo ' Syksyn lehdet 47 F C A a l l o t a r Valssi j,,r^^ Skuritrardin Tyttö Sot. 4.; F C Kevät Suomen metsässä ^ ^ Käki Valssi 25 F C Rauha myrskyssä. Joulupukin polkka Hanuri KvarteMi 2.-; F C Kaiho VaJnni' . » ^ ^ ^ Vihuri Polkka 4 2 2 C P C Tunturin K e l l ot _ Koiviston Polska 10 I C Onnen Tyttö PolkI:a Kevät Valssi "Suos>;".Orbe8teri CO F C Sikermä Suom. l a u l u j a, I Osa Sikermä Suom. lauluja, n Osa 46 F C Saksan Polkka Mä Okxalla Ylimmällä Vah3;;i Venäjän Orkesteri 053 I C Volgan Lauttamiesten Tummat Silmät Valssi 048 I C Iloisen Lesken Valssi ^n,. Carmen Sylva 105 I C BarrJkaadeilla Marssi A r t h u r Marssi 046 R C Marselioise ^ Muistoja v. 1917 054 I C Sonja Valssi ^ Kesäyö Valssi 058 I C Volga Valssi Mustalais Valssi 125 RC Pääskys Valssi , * « r . ^ . ^y^-'y^ Tullen Valssi 1 4 0 E G Manchurian K u k k u - Joilla Valssi Vanha Sonja Valssi 328 R C Kevät Valssi Ihanat Orvokit Valssi 132 E C Suru Valssi Menneitä Muistoja Valssi 133 R C Tosca Valssi „ , . ^ „ ^ Särkynyt Elämä Valssi 796 R C Naurulevyjä Panevat Jokaisen a Nauramaan U u s i a ItaliÄlaltia V i o l n l e v y^ 91 I C Santa M a r i a Valssi 386 I C Sognati Valssi 209 IC Frofumo Masurka II II 1 ( e täytämmo t i l a u l t a a ympäri Canadan. COLUMBIA MUSIC COMPANY 602 Q U E E N S T . , W E S T , T O R O N T O , O N T.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 7, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-02-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290207 |
Description
Title | 1929-02-07-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
No. 32 — 1029
Uskoiinollishistoriallisia pakiiioita
K K I S T I T T Y J E N JUMÄLÄKÄSl T T E I K E I S T I M I T A I S U U K S IA
J U U T A I x A I S T E N J U M A L AN
KEHHTSTÄ
on tarpsen jossain määrin tyntea
eaadakseen jonkinlaisen kc&onaiskä-
^ k s e n tästä samasta kristinopin ja
muhamettilaistai. omaksumasta " a i noasta
totisesta jumalasta", joka raa«
jnatun kertomusten • mukaan on eri
aikoina niin erilainen, josta syystä
hartailla kristityiUä on n i i n peräti h a r
o ^ ja moninainen käsitys siitä
Syynä tähän kuvitelmien sekavuuteen
on se, että he eivät osaa ottaa huo-niioon
juutalaisten Jahven käsitystä
pitkin aikoja. Jahve oli alkujan vähäisen
heimon^ jumala, sittemmin
maakunta- eli.-paikallisjHmala. sitten
Israelin lasten kansallisjumala j a vasta
aikojen takaa yleismaailmallinen
"ainoa totinen jumala", jonka valittu
kansa dU. Israelin kansa, kunnes kristityt
oman uskonsa mukaan tulivat
hänen lempilapsikseen uskonsa avulla
Kristukseen ja.Ilmastukseen.
Myös J a h v e i i ' a j a t e l t u muoto, hänen
vaatimansa palvelukset, «irhteytensä
ihmisten kansaa ja suhtautumisensa
moraaliin ovat moninaisen, pitkällisen
kehityksen alaiset. Etsittäessä yhteyttä
alku-israelUaisten ja muitten
muinaisitämaisten uskontojen kesken
on se teoria liavaittu todennäköisemmäksi,
että Jahve-uskon juuret ovat
Arabiassa, seemiläisten kansojen alku-kotimassa.
paan seutuun, tuli hänelle lähempi
paan seutuun, tuli hänelle lähemp'
suhde sen seudun ajateltuun jimia-laan,
joka oli kullakin seudulla eri.
koincn. Siinä tämän omituisen heimouskonnon
juuii. Joku vuori tai
erikoisempi paikka oli seemiläisen
mielestä sovelias olinpaikka seudun
jumalaUe, baalllle, "herralle". Niin
myös israeliMsten Jahve aluksi oli
heimojumala,: jota palveltiin sangen
rajoitetulla alueella," Aikaisemmin
häntä lienee kuviteltu salamanjuma*
läksi,, j o n k a kuvitelman yhteyteen kuului
Sinain vuori, minne hän myös
Egyptistä lähdettyä ukkosen ja salamain,
tulen j a savun seassa laskeutui
julistamaan .kansalleen lakia.
On väärin iiiulla israelilaisten aina
uskoneen yhti?ei[i jumalaan, he — se
käy selvästi ilmi useista kohti raamattua
— uskoivat monien muidenkin
kansojen ja se^^^ujen jumaliin, mutta
palvelivat vain 'yhtä, omaa Jahveaan.
M u i l l a heimoilla oli omat jumalansa,
joita ne olivat velvolliset palvelemaail.
ko usko o l i : jumala oU sidottu paikkaan
j a palveleminen riippui oikeista
muodollisuuksista.
Jahve oli muodoltaan ja tavoiltaan
fcuin ihminen, hänen "kuvansa". Abrahamin
luo hän tuli parin enkelin kanssa
jutustelemaan ja haukkaamaan v a sikanpaistia
matkalla katsomaan, m i l laista
on elämä Sodomassa. miniää
jumalattomuudesta hänen tietoonsa
oli tullut pahoja puheita. Ei siis
ollut kaikkitietävä. — Mooseksen
kanssa hän keskusteli j a antoi hänelle
kirjoittamansa laintaulut jne. Tällainen
Jahve oli vielä vähäinen heimojumala,
kaukana t-aildätietävästä
j a kaikkivaltiaasta. Sittemmin hän
rupesi kansan kuvitelmissa asumaan
osaksi eri uhripaikoissa, osaksi taber-nakelissa,
sittemmin Jerusalemin
temppelissä, mutta ei muualla. Myös
olivat Jahven vaatimukset sangen
inhimillisiä. Sämpyläjauhoja piti uhrata
ruoka- ja viiniä juomauhriksi
sekä karitsa aamuin j a illoin "Herralle
lepytyshajuksi". Kaikki tällainen
osoittaa suurta alkuperäisyyttä uskonnossa.
Kaikkivaltias hän ei liion o l lut,
sillä hän joutui useinkin sodissa
tappiolle. •
Jerusalemin temppelin tultua hävitetyksi
ja Israelin jouduttua maanpakoon
kehitti^ Jahve paikallisuudesta
vapaaksi maailman jumalakäsitteeksL
Muinais-seemiläisen asst- jälestä tämä rahvaanuskonto kehittyy
huomattavasti profeettain muovailun
kautta. Jahve ei enää ollut
ahtaan alueen paikallis- j a kansallis-jmnala.
vaan siitä tuli yhden ainoan
j a oikean jumalan käsite; muut j u maluudet
olivat vain mielikuvituksen
tuotteita. Näin Israelin kansan a i neellinen
häviö suurensi ja laajensi
sen jumalakäsitteen kaikkia maailman
kansoja hallitsevaksi. Myös profeetoista
toiset tuomitsevat Jahven
nimessä vanhan jumalanpalvelusmuo-don
uhreineen, joiden savun hajua ei
Jahve halua haistaakaan, kuten Amos
julistaa. J a Jeremia kehoittaa Jahven
nimessä olemaan uskomatta sitä va-lettsi,
että jossain määrätyssä paikassa
olisi jumalaa palveltava, vaan kehoittaa
tekemään sen parantamalla elämänsä
sekä noudattamalla kaikessa o i keutta.
set j a imeväiset oli armptta surmat-,
tava. Jehovan neuvoma ja noudatta- j
ma menettely oli kaiken nykyaikai-s
o i lukeellisimmankin ihmisyyden, moraalin
j a siveydenkin alapuolella. K o s to
ulettui viatbomiin lapsiinkin. KS-r
i s i l i i a n inhölttavaksi ruveta luettelemaan
yksityiskohtaisia esimerkkejä
noista raakuuksista j a ilettävyyksistä.
— Jahve oli kiivas jumala, jc&a kostaa
Vasta profeettain aikakaudella t a vataan
«illaisia neuvoja .ja ohjeita, että
pitäisi laupeuttakin osoittaa.
N i i n ykdjumalaissksi kuin jahve-uskoa
väitetäänkin näytteU siinä Saatanakin
huomattavaa osaa. mutta siitä
Torstaina, hehnak. 7 J K n ä ^ Thu.. Feh. 7
f
erikseen perkele-aatteesta puheen tullen.
Edelläsanotun perusteella käsitetään
miksi kristityillä on n i i n moninainen
käsitys jumalasta, jonka pitäisi olla
rakkaus.
Työläisesperantistien
9:s maailmankongressi
Pidetään, tänä vnonna Leipzigissä
elokmm 4—10 p:nä
Joka vuosi kokoontuvat työläise^pe-rantistit
kaikista maista yhteiseen
kongressiin. Viime vuonna pidettiin
työläisesperantistien maailmanliiton
(SAT) 8-s kongressi Götegorissa, kuten
muistettahee. Yhdeksäs kongressi on
päätetty pitää Saksassa, Leipzigissä
ensi elokuim 4r—10 päivinä, Leipzigin
työväen kodissa, "Kansantalossa", joka
rakennettiin vuonna 1904. Tapausten
samanlaisuuden vuoksi on meille suomalaisille
mielenkiitolsta kuulla, että
vallankumoustaistelujen aikana vuonna
1920 (19 p:nä maaliskuuta) tasavallan
sotaväki (hallituksen suojelus-joukot
— Reichsvehr) polttivat tuon
Leipzigin proletariaatin talon, kuten
kaksi vuotta aikaisemmin myös saksalaiset
joukot olivat polttaneet Helsingin
työväentalon. Myös Leipzigin
työväki rakensi talonsa uudelleen —
entistä komeemmaksi. Tuossa vallankumoukselliselle
proletariaatille historiallisesti
arvokkaassa talossa pidetään,
siiis 9:s työläisesperantistien kongressi.
" o h j e l m a h "
Y f f l M E T
ELU MAIUA RARAMÄKI
Äimi JOHN MÄimNEN
Oshawa, Ont.
Parhainta onnea ja yhteisymmärrystä
elämän taipaleella toivottavat:
Ida j a V i c t o r Lehti
L a i l a j a Matti Punkan*
J u l i a j a E m i l Hansikas
Helmi j a A r v i Lähde
E s t e r j a Yrjö Airanne
E s t e r j a Mikko Sorri
H i l m a j a K . Lidberg
S. Ja E . Luodo
M . j a P. Haanpää
T. j a D. Pitkä
F . Pohjänkukka
Jenny Järvi
L . Oittinen
A n n a Wiitanen
S. j a K . Mäki
M a r y M a l in
Saima Koivisto
Saima Leppänen
Mandi Ketonen
E . Ranta
E . Jungcl
U . Salo
W. Andersson •
John K u l ju
Vesa j a Voitto Lehti
Laaditun ohjelman ' mukaan pidetään
elok. 4 p:nä (maailmansodan a l -
Samalla muuttuu jmnalakäsitteen kaniisen 15:ntena vuosipäivänä kan-ulkonainen
muoto j a suhde ihmisiin santalon kaikissa s^elssa suuria k a n -
jahve ei ole enää n i i n läheinen, vaan' salnvälisiä mielenosoituskokouksia,
on se siirtynyt pääsemättömiin k d r k e T j ^ ^ ^ a v a n a p:nä pidetään erityinen
uksiin suurta valtaansa käyttämään. I y^^inen kulttuurikonferenssi, johon
E i hän myös enää seurustele ihmisten voivat ottaa osaa kaikkien koko maa-
Kanaanin maan tultua valloitetuksi I ijanssa, vaan korkeintaan antaa en- ilman työväenjärjestöjen edustajat,
tuli ankara taistelu jumaUen väliliä, kelien väUttää sanomia uskotulUe pro-i Tähän konferenssiin nähden tullaan
kun valloitetut kanaanilaiset pakotet- fegtomeen. Mutta ylen korkealla ke- a^-*amaan vielä yksityiskohtaisempia
'iiitystasoUa ei jumaluuskäsite vieläkään tiedoltuksia. Nyt jo kuitenkin ke-ole,
se säUyy edelleen antropomorfise- hoittaa kongressikomitea kaikkia työnä,
S.O. käsityksenä, että jumala on väenjärjestöjä valmistautumaan edus-ihmisen
muotoinen. Jahve kuviteUaan ta^a^sa lähettämiseen mataittuun k o n -
hahmölfaän rnaallisen mahtavan hafr ^^erenssUn.
Uin palvelemaan valloittajain Jahvea.
Kuvaavaa tälle jumala^^tykselle on
SD, että. jonkun,.maan jumala o l i omassa
maas5af^^'j9U:eutettu vaaiinraan
palvelusta siellä; telkiltä., myös käy-mäsellä
olevilta/inuiikalsusilta itselleen
mutta oniien rajojen ulkopuolella ei.
SitäiÄ Davidkin suri, k u n Saulin v a i noamana
joutui maanpakoon, oli pa-koitettu
. siellä palvelemaan vieraita
jumalia. Syyrialaisen Naamanin tultua
Israelissa, parannetuksi spitilis-taan
j a tahtoessaan Damaskossa toimittaa
Jahvelle kiitosuhrin, kävi s".
laatuun vain., tuottamalla Kanaanista
kaksi m u u l i n k u o r m a l l i s t a multaa
jolla seisoessaan hän u h r i n toimitti —
siis Jahvep omalla maalla. Assyrian
kuningas vei israelilaiset pois j a toimitti
heidän tilalleen asukkaita muualta.
Mutta pianpa nämä kirjoittivat
kuninkaalle, että kun he eivät osaa
litsijan kaltaiseksi, joka ylhäisellä val^ Varsinainen S A T : n esperantokon-öikealla
tavalla palvella paikallista vansa", tästä cn. keko vanha testa-
Jahve-jumälaa, niin tämä oli suutuk- mentti tulvillaan osoituksia. "Silmä
sissaan lähettänyt jalopeuroja heidän silmästä, hammas hampaasta, veri ve-keskuutesnsa,
joten kuningas määräsi restä" oman heimonkin kesken. Tois-lähettämään
sinne ammattitaitoisen la kansaa vastaan käydyssä sodassa
taistuimellaan pilvien yläpuolella, sä- ^^^^ »Ikaa tiistaina 6 p:nä. Jatkuen
tojen palvelevien serofien ympäröimä- ^toa perjantaihhi. Leipzigin työväen-'
nä loistossa ja komeudessa johtaa Järjestöt ovat j o ihnoittautuneet osan-kansansa
j a ihmiskunnan kohtaloita. o«ajiksi. Osanottoihnoituksia ottaa
sun tulee, nun ovat ne täsmälleen y h - MMM^MMMMMMMMMM
tä raakalaiset kuin kulloisenkin ajan.
Mooseksen laki verikostoineen ja kak-sinaismoraaleineen
on ihan sama kuin
sen ajan puoliraäkalaisten kansain —
el hivenen vertaa parempi. Jahve on
laissaan, päätöksissään, suosiossaan ja
vihassaan äärettömän raaka, julma
petollinen, vilppiä suosiva, puolueellinen,
epävarma epäluotettava Ja oikullinen,
aivan kuin aikansa j a " k u -
Snomaläineo Koti
Suosittelee
R U O K A A J A H U O N E I TA
Huom. I
T U O T T A E S S A N N E S U K U L A I S I A N N E T A I T U T T A V I A N NE
SUOMESTA CANADAAN
antakaa heille tilaisuuden nauttia parhaimmatta mitä
yleensä Valtameri- ja Pohjanmeriliikenne voi tarjoa,
ostamalla
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
ennakolta maksettuja pilettejä matkaa varten
Uusimmissa, suurimmissa, hienoimmissa ja
nopeimmissa laivoissa,
j o t k a ylläpitävät välitöntä liikennettä Sankinaviasta
Canadaan
L O I S T O M O O T T O R I L A I V A T
"KUNGSHOLM" j a "GRIPSHOLM"
(20,200 Tonnia) ' (19.000 Tonnia)
K O L M A S L U O K KA
näissä Erinomaisissa laivoissa on paras mitä on. olemassa.
" K U N G S H O L M " o n ensimäinen j a ainoa valtamerilaiva jossa k a i k ki
selostukset ovat myöskin-istiohtenkii^^^
390 Colborne Street
papin ohjaama?--! siurtolaisia Jahven-; on kaikkinainen juhnuus ei ainoastaan Tel. Main 0008
palveluksessa; (2 Kun. 17,25.) Tämä luvallista, vaan siihen velvoitetaankin \f fiTsjn^pp A T OTTTTRP^P
kaikki osoittaa, miten alkuperäistä ko- — kaikki voitetut, miehet, vaimot, lap-i vi v>^iN J . J V J - ^ / ^ J ^ . ^ur^DEjK^
M i n u u t i n matka
asemalta.
C. N. R.
( MT
OSTAKAA PILETTI NYT
L i n j a n - paikalHsasiamicheltä että matkustaja pääsee tulemaan Joni.
itnallakummalla .seuraavista kulkuvuoroista:
"Gripsholm" Göteborgista Helmik. 23 p.
"Drottningholm" Göteborgista Maalisk. 9 p.
"Kungsholm" Göteborgista Maalisk. 27 p.
Matkustajat läbtevat kaksi päivää ennemmin Turusta, -Ruotsin Am«!.
r i k a n L i n j a n omalla laivalla.
RUOTSIN AMERIKAN UNJA
Suomalaisten Suosima Linja
ehdottomaiti päähuomio siksi, että se on tälle järjestelmälle edullista, ja
on kaikkein vaikuttavin. Jokaiselle huonoksi ja kapinallisuudeksi sellai-lapselle
j a nuorukaiselle tulee van- nen, joka sattuu olemaan käpitalisti-hempien
selittää porvarillisen järjes- sen järjestehnän etujen kanssa risti-telmän
luokkaluonne; tehdä heidät riidassa. Täten syntyy porvarillinen
toisia sanoen ennakkoluuloisiksi kaik- historia ja samalla myöskin heidän
k i i n porvarillisen kouliikasvatuksen etujensa mukainen koulukasvatus. Sa
aloihin nähden, lukuunottamatta luon- maila tavalla selitti äiti pojalleen kou-nolllsssti
tieteen, taiteen, kielien, ma- luissa esiintyvien koulujärjestöjen
tematiikan yjn. käytännöUisten a i - luokkaluonteen, rinnan koululäksyjen
neiden lajeja, joissa, osaksi löytyy kanssa. —
työläisenkin . . maailmankatsomuksen
mukaan kelvollista..
Kysyttänee: kuinka sitten kotikas-yatusityötä
tehdään? Kysymys todel-
Porvarilliset lehdet ovat viimeaikoina
huutaneet Canadassakin komi^u-nistien
koulunuorison "myrkyttämi-la
ensisilmäykseltä näyttää vaikealta, • sestä". On ilmennyt, että edellän^-
siDä onhan kysymys taistelusta i h - • nitsemani esimerkin mukaisja vanhem-misen
omistamiseksi. Mutta ajatus- pia alkaa olla paljon. Tämä seikka
ta siltä ei kuitenkaan ole otettava * on ilolla todettava. Taistelu nouse-kovin
raskaalta kannalta. Kotikasva- vasta canadalalsesta nuorisosta kär-tus
on itseasiassa helpompia, helpompaa
k u i n yleisesti luiillaankaan. Mainitsen
esimerkin eräästä canadalaises-jlstyy
ja työväenluokan jäsenten täytyy
koettaa toimia parhaansa nuorisomme
valistamiseksi. Kasvavaa nuo-ta
työläisäidlstä, joka oU käsittänyt 1 risoa on j(^£alsessa tilaisuudessa "myr-vaistomalsesti:'
kotikasvatuksen merki-' kytettävä'V opetettava ymmärtämäar
tyksen. Seurasin syrjästä suurella porvarillisen koulukasvatuksen luok-mielenkiinnoin,
hänen työskentelyään ; kainonne. Kotikasvatuksella tässS
kymmen-vuotiaan poikansa kanssa,
joka kävi koulua, j a ihmeekseni huo-tehtävässä
on suuiimerkityksellil}ep,
osa. Älkäämme sitä lyökö laimin- J a -
masln hänen työskentelyssään mieliin- sen lyömme lahnin, varastaa kapita
patauvan järjestehnälBsyyden. Hä-!lismi vähitellen lapsemme j a johtar^
nen kasvatusnientehnänsä oU eräissä l heidät taistelemaan mitä aatteita vas-kohdissaan
i»m. seuraava: Poika l u - : taan, joiden puolesta työväenluokar
ki koululäksyinä h i s t o r i a (oikeam- parhaat ovat usein sydänverensa vuon
i i n sotapäälliköiden tappelukertomuk- dattaneet.
sia ja heidän kohottamistaan "histo- . . , , -
r i a n " avulla kansallis- v j n . sankareik- j Toveri A; K : n kirjotuksessa ohsi e-
£i). Poika luki läksyjään ääneen j a ' räitä muitakin kohtia, joissa on hie-äiti
seurasi vieressä. Kun kappale man väärinkäsitystä, mutta toisar-oU
luettu, ryhtyi äiti helppotajuisesti vcisina niihin en halua kajota. V i i -
sslittämään miksi historiasta on syn- meksi mainitsemam s e i l ^ on tar
tynyt veristen tappelujen j a ihmisteu- kein nykyhetken nuonsokysymykssm
rastusten historiaa. Sehtti siinä tar- me raikaisemlseksi ja, siksi ei o^e ca-kast4
kuuntöevalle pojaneen, että kemittava j°^^^^f
historiakin luodaan kapitalistisen maa- seasiassa ei ole m m s u , ^ merki;
ilmanjärjestyijsen pönkittämiseksi, s l i - tystä kuin m t a ^''^^ ^.^.t':
nä l e i m a t a ^ ssllSn hyväksi, mikä jotkut toisetkm toveijt kuvittelsva.
Täytyy nim. muistaa, että nuorisoliike,
samein kuin muukin työväenliike
tässä maassa on nuorta, nousevaa,
ja sitä on ilmennj^t häihin asti
melkein pelkästään siirtolaisten kes-kuudes:
a, joten sitä pn totuttu maan
varsinaisen väestön taholta katselem
a a n vain slirtolaisilmlönä, jolle ei
ole kannattanut lainata huomiota.
Kapitalistisen järjestehnän sisäiset
ristiriitaisuudet, teollisuuden mekanisoituminen
j a nuorten työläisten v i r taaminen
työpajoihin on kuitenkin
vienyt kehitystä siihen suuntaan, että
työväenliike siirtolaisaisteelta pn yhä
enemmän ja enemmän muuttumassa
tässäkin maassa todelliseksi kansäin-räliseksi
liikkeeksi, jossa el tule kysymykseen
kansallisuusrajat. VUmc-ailcaiset
porvariston hyökkäykset työväenliikettä
vastaan osottaa, että he
eivät enää käsittele sitä v a i n jonakin
yhden tai kahden kansallisuuden i l miönä,-
mutta yleisenä koko työväes-ica-
koskevana. Suomalaisia vastaan
kohdistettu vaino on vain yksi rengas
tässä yleisessä hyökkäyksensä.
Allekirjottanut muuten pitää erittäin
Erik Piiraisen
P a r t u r i l i i k e , Tupakkakauppa ja
P A L L O R U U M A
sijaitsee
67 L A N G S T R E E T , COB.iVLT. ONT
Naisten hiuksia myös l A i k a t a ^ n.
Avoinna joka
T i i s t a i , keskiviikko, perjantai ja
lauantai
K l o 3:sta päivällä klo 12:sta yollä
Jack Puusepp
P u k e l i n 2545 — 90-^3r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-02-07-03