Vapaus, November 15, 1923

              i iknsim suomimisen työväestön Sänenkanattaja, ilmes»
tS7 Sadbusryssa, Oot., joka tiistai, torstai ia lauantai.
. VAPAUS
<Liberty)
Tbe only organ of Finnish Workens in Canada. Fab.
Ilshed in Sodbury, Ont, every JTuesday» Tharsday and
Saturday. ' '
Advertisin^r rates 40c per col. incb. Uinimum cbarge
for single insertion 75c. Disconnt on standing advertise-ment
Tbe Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People'in Canada.
V /Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lbrne SL, Puhelin 1038. Fostiosote: Box 69, Sudbury,
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c
Ai, Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli. vk.
§ZM ja kolme kk.$1.75.
• Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
yftPfliitsj''asiamiesten Vrlla on takaukset.
dtn, IlmotuShints kerran julaistuista ilmotuksista 40c
"«alstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
/Joiden tekstiä el joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
1)/ alennus.' Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-seita
muistovärsyltä. Nimenmuntosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Avioeroilorotukset $2.00 kerta,^$3.00
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
ja osoteilmotnkset 50c kerta, $1.00 kolme' kertaa.
— THon^iantnofnlcsi»!*» njfSä Tflhn scHMita mukuna; •
Tnstain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla kont-roriasa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
joi»*ooi, torstflina kello 3. • •
ii*-<r» prnfi at Che Post Office Department, Ottawa,
as second class matter.
Väärien tietojen pesäpaildca
Onlarion^kartalla on eräs Peterboro niminen kau­punki,
jonka porvarit ja keinottelijat ovat olleet oikeus­viranomaisille
niin läheisiä, että eräs Bernard Markson
qiminen fyoläinen tuomittiin kahden ja puolen, kuu*
kauden vankeuteen sen johdosta kun hän oli kir-jottanut
Worker-lehteen selostuksen tuossa kaupun­gissa
vallitsevista kui)'ista palkoista ja pitkistä työ­päivistä.
Multa Peterboron työläisten viheliäisiä olo­suhteita
ei saatu riittävästi peitellyksi Marksonia vas­taan
langetetulla tuomiolla, koskapa saman kaupun-gin
sanomalehdistön on nyt täytynyt lähteä peukaloi-
^ maan oikeuden kuulustelussa iWnneitä asianhaaroja
\ tyonriistajille edulliseen suuntaan. Niinpä eräässäkin
lehtiraportissa lausutaan: «Ensimäisenä todista/jana
esiintyi Edgar Sorby, joka oikeudeij määräyksestä toi
esille Quaker Oats yhtiön maksi^kotelun, joka osotti,
että sekatyöläisille on maksettu 18:sta 20:neen dol-
. ^ lariin viikossa, joidenkin saadessa 15 dollaria.»
' Nyt kuitenkin oi1(eudessa olleiden auanomaisten
i . lakimiesten tekemissä virallisissa muistiinpanoissa sa­notaan
ra.m. seuraavaa: «Mr. Sorby, (Juaker Oats
yhtiön työläinen, esitti Seuraavia numeroita: Jotkut
«aavat 99 tuuliselta työtfjalta ^^9.80.» Toiset palkka-taksat
vaihtelevat öeuraavasU: $22.98; 21.33; 17.95;
i9.90; 15.^0 kahden viikon ajall^ eikä siis yhdeltä
' , viikolta, kuten porvarilehdel ovat yläristi^lleet.
Näniä todistajain esittämät palkkataksat lyövät yh-
. teen Marbonin antamien selostusten kanssa. Raportit
samalla osottavat, että palkat Peterborossa ovat alhai­simmat
kuin missään muualla koko Ontarion maa
liunna^sä. ' , i ' • •
; ; 'Märksönin juttu osottaa, että hänen esittämänsä
/numerot eiVät ole loukanneet .tosiasioita, miitta kyliäkin
työnantajia, jotkapaiilen paljastusten kautta; ovat'jpu-
~ luneet ansaitsemaansa huonoon valoon. Heidän ahneu­tensa
on nyt saanut kolouksen senkin kautta, että työ­läiset
osaavat nyt karttaa sellaista kaupunkia, jossa
ipitkästä työpäivästä maksetut palkat eivät vastaa edes
tavallisia nälkäpalkkoja. , i .
kreintar Warwiclc on esiintynyt lyölaislcn ehdoy^a-na
juuri toimitetuissa vaaleisaa. Kuinka juuri ylhais-sukuinen
kreivitär voi olla järjestyneen työväestön
ehdokkaana?
Ensimäisenä selityksenä siihen on se, että kreivi
tar W3rwick on jo pitemmän aikaa tunnettu radikaa»
lisien mielipiteittensä ja toimintojensa kautta. Häness
on paljon sellaista, joka vivahtaa vallankumoukselli­selle.
On huomautettu, että jos kreivitär todella on
vilpitön pyrinnöissään, niin siinä tapauksessa; tulisi
hänen jakaa omaisuutensa niille, joilla ei mitään ole.
Mutta kreivitär selittää, että laki ei tätä salli ja toi
seksi hänen omaisuutensa ovat niin raskaiden kiinni
tysvelkein alaisena, että velkojen maksamisen jälkeen
niistä ei olisi paljoakaan jälellä..
Tällä kertaa on kreivitär joutunut työläisten edus­tajaksi
suurelta osalta sen vu(^i, koska hän taistelee
päättäväisesti suurpääomain verottamisen puolesta. Tä
mä sama vaatimus on viime aikoina esiintynyt yhten
huomattavimpana kysymyksenä Englannin työväenpuo­lueen
ohjelmassa. Kreivitär Warwick vanhuudestaan
huolimatta on sitä paitsi vielä kyvykäs ja käylännö'
linen vaalilaistelija, joka, jos kukaan, kykenee, voitta
maan äänestäjäin kannatuksen. : .
On todennäköistä, että^ Englannin työläiset pitävä
Lady Warwickia edustajanaan enemmän taktillisista
kuin periaatteellisista syistä. Näjn ollen omituisuu­destaan
huolimatta tämä edustusasia on kylläkin ym­märrettävää.
Mutta varsinaisesti järjestyneen työväes­tön
edustajain joko suurenfpiin tai pienesmpiin tehtä
viin on noustava itse työläisten omista riveistä.
Veljeshaiidbilla
Siitä on kulunut kuusi vuotta kun ensimäiset Pie­tarin
haudat ^asivatsylinsä vallankumouksen mart­tyyreille.
Niin kuin kutsumattomana vieraana oli ensimäi-sissä'
hautaljaisissa läsnä myöskin silloinen vallanpi
lajisto. Heidän kapitalistinen ideansa \ häipyi kuin usva
aamuun, kun sadattuhannet työläiset' punalippunsa
veljiensä haudalle kunniaan laskivat ja Intemationalea
laulaen vannoivat vievänsä vallankumouksen voittoon
Ensimäiset hautakummut eivät olleet vielä rut)hoon
peittyneet, kun tykit tärisyttivät Nevan rantoja ja väli­aikainen
hallitus sortui ja todellinen taistelu työväen
luokan vapaudesta pii alkanut.
' Sen jällceen onkin hauttJcumpujen luku veljes-haudoilla
huomattavasti lisääntynyt. Tuhannet ovat ne,
joiden sydämen on vastavallankumouksellista' kuula
lävistänyt.'
Voittanut • työväenvalla ja proletaariset veljet kai
kissa maissa tekevät nyt kunniaa heidän haudoillaan..
Heidän sankariverensä puna tdki tuhansista ryysyisislä
<ja raskautetuista orjista sankareita. Kuin aamunsäde
satavuotisesta yöstä, sattui se työläismassojen sydämiin,
sytytti, rohkaisi, kohotti vallankumousvy.öryn Nraltoja
4 : "Vi-.. Kieltolaki joka ei kiellä
Viideltä vuotta on jo kulunut siitä kun T^dys-valloissa
hyväksyttiin kieltolaki. Vastikään ovat eri
> valtioiden kuvernöörit pitäneet yhteisen . konferenssin
ja lähettäneet presidentille vaatimuksen kieltolain voi
maan saattamisesta. ' , ,
Silloin kun kieltolaki hyväksyttiin, arvelivat jot
kut, että ottaa pari vuotta ennenkuin siihen totutaan
Toisten mielestä ottaa ainakin kaksikymmentä yuotta
Mutta nyt näyttää siltä, että kieltolain oivaltaminen
«ttaa ainakin kaksi vuosisataa ja vieläkin enemmäq.
. \ Niinkuin tiedetään, liitettiin kieltolaki Yhdysval
tain perustuslakiin.' Nyt viidettä vuoden päästä on
Yhdysvalloissa paljon vähemmän kieltolakia kuin mitä
oli alkaessa. Kieltolakia ei kerta kaikkiaan voida pan
i\ na käytäntöön. Eikä sitä myöhään voida peruuttaa
Nekin viranomaiset, jotka yrittävät lakia käytännössä
; toteuttaa, huomaavat nykyiseen järjestelmään pesiy­tyneet
keinotteluvoimat liian suuriksi; Toiselta puolen
on todettu kuinka.suurkaupungeissa köyhät lesket^^k^^^^^
tävät- kotitekoista, huoltajaa vaille jääneen perheensä
V ylläpitämiseksi. Salakuljettajia piilebii maat ja me-
^ . f^t täynnä. Väkivalta ja murhat seuraavat kieltolain
kiiitereillä ja kuvernöörit selittävät, etteivät, he voi
tehdiii mitään, aseman korjaamiseksi. Virkamiehiä dli
si^ lisättävä ja asetettava koko väestö Entistä tar-
; ; liiemihan^^ alaiseksi. Kieltolain seuraukset
iimeneyat vain väestön entistä suurempana kiusana.
Politiikassa niin tärkeää osaa näytelleesta kieltolaista
, on tullut perustuslaillinen irvikuya.
Olisi jo aika joko kongressin kautta tai muita telia
' antaa virallinen julistus, ettei ainoastaan kieltolaki,
SK itse perustuslaki Ja perustuslaillisuus
o ^ovat suurinta ilvettä.
Riistettyjen kansojen vapaus >
Aasian riistetyt miljoonat ovat heränneet, etupääs­sä
Venäjän suuren vallankumouksen vaikutuksesta.
Osotukseksi.siitä, millaisilta riistäjiltä siellä on valta
öiirrettäväV talonpojille ja, työläisille, kerrottakoon
erään matkailrjan kuvauksen t mukaan ^Tibetin herrdis-'
ta: «Vaikka, Tibet. on ylen köyhä, ovat sen rikkaat per­heet
tavattoman rikkaita, mutia niiden rikkauden käyt-
Jäminen, kun haluavat kerskua, on aivan tuottamaton­ta,
tayatonta arvojen tuhlausta. Heittävät: pois tuhat
puntaa ostaakseen rasvaa temppplilämppuihin yhtenä
iltana. Temppelit ja luostarit saavat rappeutua, mu
ta rahat heitetään munkkien ylelliseen ruokaan. Kaik<
kiallfti silmää kohtaava köyhyys ei .perustu siihen, «i
tei varoja olisi, vaan etta niitä käytetään Jiiin vää
riii.» Ennen täytyi rikkaiden edes rakennuttaa siilo,
ja kaivoja, saadakseen nimensä luostarin muistotau
luim, nytion kaikki rappeutunutta, rr- Siksipä onkin
e^essä^ vallankumous, joka heittää pois moiset tuhla
riloiset ja niiden munkkiveljet, sekä antaa kansan
kohottaa maansa hyvinvointiin työllä, joiika tuloksia
ei anneta läiskäin munkkien mässätä.
aisuja
Lehtemme viime nu­mero
jäi maanantahia olleen laQlisen juh­lapäivän
takia ilmestymättä.
Syksyllä
Sjrys on tullut, lehdet kellastuvat,
taakse jäivät kesän riemuhetket
viiman kourin kukat surkastuvat,.
eteen aukee syksyn synkät retket
Valittavat linnut lehväin alla, . .
maahan laskee halla hyistä. kirttä.
On kuin syksy tuulen huminalla
soittais* elämälle viime virttä.
ilotonna istun luona ikkunani,
sad^isaroita ruutuun putoo.
Raskaat mietteet saapuu rlntahani,
kaiken ylle tummuus vaipan kutoo.
Syys on tullut. Koleana viima,
vinkuu ympärillä pienen, majan.
Ihmistäkin viep^ joka tiima
lähemmäksi elon syksysajan.
Baaka-aine e! ole ihmisessä pää'
asia, lausuu Bryan lopuksi, vaan
hienostuneet muodot ja yhdistelmät
tekevät. - ihmisen arvokkaammaksi
kuin se mullankasa, josta ihminen
on luotu.'
kannattavat dik­tatuuria
Bonnin kaupungissa Saksassa pi­detty
; . ammattiyhdistysvirkailijain
kokous missä yhdetksan kymmenettä
osaa läsnäolevista oli sosialidemV
kraatteja, hyväksyi seurahan si­sältöisen
päätöslauselman: Me läs­näolevat
virkailijat selitämme otta­vamme
vastaan taistelukintaan, min­kä
Saksan porvaristo on viskannut
kasvoillemme ja johtavamme vallas­ta
käytävää taistelua. Keholtamme
amniattiyhdistykslä ja työväenpuo­lueita
olemaan kätkemättä päätään
hiekkaan vaan käymään taisteluun.
Taistelutunnuksenamme saattaa tul­la
kysymykseen vain proletariaatin
diktatuuri, koska meidän päämää­rämme
vpidaan saavuttaa vain sen
avulla. ' .
Järjestön jäsenistö]
Alempana julkaistaan suomi
nettuna puolueen laajennetun
T^. Komitean kokousraportti ja
keimmät päätöslauselmat T. U.
L. konferenssista, joten on tobi
tavaa että jäsenet tutustuvat
hin ja osastojen virkailijat hui
lehtivat että ne tulee kokouksei
käsiteltäväksi, sekä talletetaan to
minnanohjeina.
Toverilliset
A. 1. EUÄJ, sihteeri.
RAPORTTI
Canadan Tyolaispnolaeen laa'
jennetun kes&uttoimeenpanevan
koositean Itokoakoesta Edmoa-toDiBca,
syyoiraun i24, 25 ja
26 P.
(Jatk. nrroon 134.)
Kysirmyksiä ja vasta-
. uksia
— Maailmansodassa kaatuneiden
ranskalaisten lokumäärä nousi kaik­kiaan
1,364,000 'mieheen.
• • o
—^ Canadan ensimäinen «homes-teaderi,
eli niies joka otti ensimäi-seti
hallituksen jakaman' u&tismaan
asuttavakseen oH John. Sandereon
niminen nUori'skotlantilainen; Hän
otti 4fhomesteettinsa> lokakuun 14
päivänä vuonna 1«81 länsiJCana
dassa, läihellä nykyistä Portage La
Prairietä. « • • -
— Canadan kansallisvelän 'saa
mamiehft ovat nykyään suurimmal­ta
osalta canadalaisia kapitalisteja,
sen sijaan kun ennen vuotta 1914
Canadan dcansaUislainat oli suurel­ta
osalta ulkomaalaisilta rahamie-iftä.
Kuten tiedämpie, Canadan
velat^ nousevat .nykyään noin Jcol-meen
biljoonaan dollariin.
Rohkaiseva veljessana
Ruotsin ainmaltijäi<jestön äskeltliin pidetyssä edus
tafjakokohksessa, jonka tarkoituksena oli liikeneuvos
tojen perustamista koskeva lakiehdotuksen käsittelemi
nen, ehdotettiin myÖs vastalausetta joukkovangitse^^
misten johdosta Suomessa. Kt)ska kokouksen aika oli
rajoitettu eikä ollut mitään valmista ehdotusta sellai
seksi lausunnoksi, antoi kpkous ammattijärjestön sih­teeristön
tehtäväbi sellaisen laatimisen. Tämä onkin
nyt valmistunut ja ammattijärjestö on esittänyt Suo­men
ministerille Tuldiolmassä seuraavan vastalauseen,
onka on allekiijottanut. Arvid Thorberg:
Ammatlijai^estön edustajiston . määräyksestä ilraot;
aa sihteeristö täten teidän tietoonne, etta ruotsalaiset
yöläisel yleensä ovat joutuneet suuttumuksen tunteen
valtaan saatuaan lietaa niistä vangitsemisista 'ja anka­roista
vankeusrangaistuksista, jotka ovat tulleet suoma-
Kreivitär Warwick ja työväestö
Englannin työväenliikkeen yhteydessä me usein kuu­lemme
puhuttavan englantilaisista, triditsioneista, joiden
liasittämiseksi tarvitaan historiallisten suhteiden ja
englantilaisen psykolo^an ymmärtämistä. Näiden
avujen tarve tulee taas mieleen kun kuulemme, että
aisten lyplaisten osaksi heidän ja vallilsefvan jarjes-elmän
välisten vastakohtien vuobi. Ruotsin työväen^
uokkaa elähytlaa voimakas vapaudentunne ja se on
aina valmis valvomaan, ettei loukata vapaitten mies­ten
oikeutta esittää mielipiteensa* Suomen poliittisien
vainojen herättämä suuttumus on siitä syystä vain
yhä suurempi,'emmekä me voi käsittää, elia ne Voivat
saada sellaisen muodon maassa, joka haluaa, että sita
pidetään sivistysvaltiona. Olisimme' teili» kovasti kii-tollisia,
jos saattaisitte maanne ' hallituksen tietoon
ne tunteet. Jotka Ruotsin työläisten keskuudessa täten
ovat ilmenneet niiden poliittisten toimenpiteiden joh­dosta.
Joihin suomalaisia työläisiä vastaan on ryh­dytty.
~ Muhamettilaisen täytyy us-contonsa-
mukaan rukoilla viisi ker-:
taa päivässä, nimittäin > auringon
laskiessa, levolle mennessä, aurin­gon
noustessa, 'puolisen aikafta ja
tten vielä iltapäivällä kello - kolmen
aijoissa; Näin ollen: muhamettilai-'
sta menee paljon aikaa ja ener-.
giaa rukousten lörpöttelyihin, Jonka
ajan voisi käyttää jjäljon paremmin
järjelliseen ajatustyöhön.
• •-, «
— Jäässä näytöskaippaleessaan
käjrttämäHään lauseella «Me pol­tamme
iiäivänvaloa» Shakespeare
tarkottaa ^^an hukkaamista tyhjäQä
puhumisella sen sijaan että aika
käjrtettäisiin hyödylliseen toimin­taan.
Uusia kysinnyksiä
Kuka ja koska on valmistettu
ensimäinen piano?
— Koska oli Troijan sota?
— Mitä kutsutaan Juudaksen
puuksi?
— Kerrotaan; etta Canadan kalli­ovuoret
pva^ tavattoman rikkaat
villikukista. Kuinkahan monta la­jia
kukkia siellä löytyy?
— Millä teollisuusalalla New Yor­kin
valtiossa on kaikkien eniten,
työläisiä?
Ihmisruumiin rahalli
nen arvo
Eräs amerikalainen kemisti Mr-
Jyyan, joka erittelee i^mlsrulimiin
kemiallisen kokoonpanon, laskee
sen arvon olevan 98 senttiä.
Jonkun verran rasvaa saippuan
ekoon, rantaa _^yhden rautanaulan
tekemiseksi, pieni murunen rikkiä,
varhainen määrä sokeria ja hyvin
kkuisen harvinaisempia ja iäl-impia
kemianisia ^aiineita voidaan
öytää «tavallisen ihmisen» rtramiis-
Aika ajom on liyodylifistä, sanoo
5 r.lBryanmorfflisoivasti, saada täl-aisia
arvioimisia. Ue .keftfies hil-itsevat
ihmisen liiallista itsekkäi-syytta
ja "itseraklöratta.
Jos ihmisen luiden liiäi olisi ti­mantin
muodossa, olisi ihmisruumiin
arvo • tuhan.'da kertoja suurempi.
Jos rauta ykästään muutettaisiin
herkiisi kellonvietereiksi eikä yk­sinkertaiseksi
raudanaulaksi olisi
sen arvo,monta kertaa 98 senttiä;
mikä edellä oh laskettu ihmisruui
miin ä r v o^
Taaa on vierähtänyt vuosi sii­tä
aijasta eteenpäin kun viimeksi
keräännyimmer viettämään ensimäir
sen onnistuneen työväen vallanku­mouksen
muistojuhlaa, vaan katso­essamme
nyt vietettyä kuudetta
vuosijuhlaa, tidee ajatuksiin kysy­mys
^yöläisiilc^ että mitähän on
Venäjän toverit saaneet aikaan,
koska jo kuusi vuotta on kulunut
siitä kun Nikolai, verta janoovine
kenraaleineen kukistui pois vallas­ta
ja kansa alkoi itse määräilemään
maansa ^taloudellisista ^tehtävistä;
sekä itse myös aJkoivat liuolehtiä
missä määritellään, uuden yhteis­kunnan
ihmisten tehtävät. Tuo uusi
yhteiskuntamuoto ei vielä kuuden-cenakaan
vuotena ole kommunisti­nen,
vaan se on se Leninin nimlt
tä:mä kuoleva valtio, jonka lävitse
on . ihmiskunnan kuljettava Vapaa^
seen yhteiskuntaan, milssä ei öle e-nään
pääoman riistoa ja orjuuttai.
Se: on koulu mistä ei -^oi vapautua
yksikään kansakunta, : sillä jokai­seen
kansaan on juurrutettu tuo
saastainen himo yksityisomistuk;-
seen, että yksin sellainenkin, jokai
ei mitään omista ei voi vapautua
muuten kun kasvatuksen ja opetuk­sen
kautta^ ja nyt on jo entinen
trähätietoinen. Venäjänmaa aatelis­ton
orjilsta kasvanut oppilaskunta
joka on kuusi vuotta käynyt koulua
itsetietoiseen toimintaan < sekä sa­malla
seisonut' miekka -ja kivääri
toisessa kädessä varjellen työnsä
tulojksia,' hyöKkääviitä tiikerinkai-taisilta
: valkopedoilta. i
Työläistoverit, oletteko, koakaanl
ajatelleet miksi lähtivät entiset sa­dat
tuhannet Venäjän aateltstoh
orjat maailman imperialistien tulta
syöksyvien konekiväärien eteen,
heiUä oU kuollessaan se tieto; että
'heidön jälkeensä tulevalle suku­polvelle
koittaa vapauden aamu ja
että se työ minkä he suorittavat
tuottaa va^jauden. Nyt kun muis­telemme
ja vietämme juhlaa noille
pröiletaariritareille,^ luvatkaamme jo­kainen*
mies ja n&inen jatkaa alet­tua
taistelua siksi kunnes on vai^
ennut imperialistinen sotarumpu
Ja «Sfhojen vhaudoilla j>rotetaarit
voivat laulaa kansojen vapauslau-lun.
Sillä Venäjän kansa on viitoit­tanut
maailman kansoille tietä va»
pauteen ja matkan varrella odottaa
kärsivMlisesti muiden maiden työ­läisiä.
Se luo kysyvän katiseen, että
orjat, miksi ette särje kahleitanne,
joka tapahtuu ainoastaan teidän
joukkotoiminnallanne.
Useat puolueen osastot olivat lä­hettäneet
esityksiä viime konventi-onin
päätöksen pohjalla; kehoittaen
käsittelemään puolueen nimen
muuttoa Canadan Kommunistipuo­lueeksi.
Kysymyksestä keskusteK
tiin ja mielipiteet Jonkunverran Ja­kaantuivat,
mutta kuitenlldn lopul­liseksi
päätökseksi Kommunistisen
Intemationalen kehoituksesta: tuli,
että jätetään entiselleen seuraavaan
puolueen konventioniin asti. ;
Tov. Gustaneen laatimat raportit
kohta: ^»^^^^^ «e3.
- «heidän tulee- painostaa uv, •
« s e n nuorisoliiton
aa tarkottaa. että tulee y h t - l
«arryksellinen edustus olll t^*
- komiteoissa. Halua^e S£
auttavan nuorisoliikettä .-nV^ -
jäj-ärjestömsestisekaan;^^^^^^^^
hon, Billä Kommunistiselle \L-
«'t^le tulee taata järSsiJnrt
se^^aisyys. On ynmiärrettävää
nuorten työläisten I4sta , W
desta 23 'ikävuoteen tulee
Kommunistiseen nuorisoliittoon, S
ja vanhempana he jo tavaUi^,.
'Jttyvat puolueeseen, mutta sitten^
m hedan tulee jatkaa t y ö s k el
lyaan hitossa. 23 ikävuoteen asri
lollom niiden säännöllisesti t^si.l
muuttua puolueeseen.
«Nuoriso on järjestön 613.115 ja
I«Pä ja tulee ne keskittää joukio-
»a. On siis puolueen velvollisuus an
t«a erikoinen huomio nuonsoliik.
Kelle.
«Kielisuhteisiin, nähden Canadan
[ommunistisen Nuorisoliiton järje»
talisessa meidän tulee painoia
ttä vaikkakin, teidän tehtävänne on
irjestää kaikki Canadassa asuvat
roletaariset ainekset, niin teidän
*-keskitettävä toimintanne eiiglan-
.Ifjninkieltä puhuvaan väestöön, jo.
^ yhteiskunnallisesti kuin myöä.
poliittisesti on määräävä teki-
Canadassa.
Ja suunnitelmat avattoatyotta ja
Naisten toiminnasta hyväksyttiin.
('Naisten, toiminnan suunnitdmana
ollen saada olevien Womens' Labor
liittojen konferenssi läheisessä tule­vaisuudessa.)
Viimeisenä tuli kasvatuskysymys.
K..Tp. K. käsitti että.muodot j[uit|i.
oli käytetty aikbinaan eivät par­haiden
vastanneet kommunistien ke­hittämiselle.
: Seurauksena . taantu-^
mus, joka ilmenee anti-kae^atuksel-lisena
ja monet puolueen jäsenetkin
kulkevat taaksepäin, suojaten itse­ään
V käsitteellä että luokkataistelun
saarnaaminen ei vaadi' teoreettista
tietoisuutta. Tämä on tavattoman
heikkoa eikä saa Jatkua, senvuoksi
erikoisesti suunnitellut kurssit tul­laan
valmistamaan Jä lähettämään
jäsenyksien muodossa;
Suunnitelman pohja on seuraava
ja Jäsennykset tulee myöhemmin.
,A; Työläi^uolue -ja sen sujide
työväenliikkeeseen.
1. Työläispuolue ja tämänpäi­väinen
luokkataistelu.
2. Työläispuolue Ja työväen
uniot.
3. Työläispuolue Ja poliittiset
taistelut.
4. Sen taktiikka.
5. Senj; strategia.
B. Luokkataistelu.
Unimden valistutliitto.
se
KSteitottoliionat Whiaepeg!ssS
seuraanne toottälle:
Nian:
No 1 Northern, ...,.™,.^....$0.96 3/4
No. 2 093 3/4
No. 3 . „ , 0-88 3/4
Kaurat:'
No, 2 C. W.. OJ&9 1/4
No. 3 C. W. 0.36 1/4
No! 1 ertra feed. ... .0.36 1/4
Ohra:
No. 3 C. ,W. 0.52 1/8
No. 4 C. W. 0.48 1/4
Pellava:
,1. Luokkien nousu.
2. Tuotantoon myyntiä varten
tuotannosta käyttöä varten.
3. Koneteollisuuden kehittymis­prosessi
ja kapitalismi.
4. Aikaisempien yhtteiskuntien
sosialismi. -
6. Kommunismi Ja Ensimäinen
Kansainvälinen. , "
6v Tämänpäivän kapitalismi.
C. Vallankumoukset.
1. Porvarilliset Ja "köyhälistön
• vallankumoukset/ .
2. Venäjän vallankumous.
3. Valtio ja vallankumous.;
D. Maailman vallankumousr tä­nään.
1. Europassa ja Aasiassa.
2. Amerikassa.
E. VallankumQuksellinen liike.
I. 'Sota ja Toinen Kansainväli­nen.
2; Kommunistinen Kansainväli­nen.
. Yhteenvetona konferenssissa heik­kouksia
huomattiin puoluekoneistos­sa.
Hyväksytyt • siiunnitehnat' lujit­tamiseksi
. vaativat jokaisen jäsenen
yhteistoiminnan. Byntäystä kohot­taa
jäsenmääräämme tulee aktivi-sesti
kannattaa kuin myosfkin kaik­kia
suunnitelmia «Workerin> kehit­tämiseksi.
V On surkutelta-vaa että
ilmenee huolimattomuutta. Me
voimme tulla voimakkaiksi ainoas­taan
silloin kun meillä on lujasti
keskitetty järjestö, tulkiten puOlu-een^
jäsenten pyrKmyksiä ja seura­ten
Kommunistisen 'Kansainvälisen
ohjausta Ja johtoa.
Toverillisesti
J. MaoDonald, puheeiij.
Wm. Moriarty, sftteeri.
•oska puolueemme toiminnan ja
adiin käsittelyssä on taloudellinen,
lii e tärkeä niin tässä yhteydessä
tu^e suomenkieliset ponnet .unioi-valistusliiton
Canadan osan
jäi estämiseen Ja toimintasuunni-tel
iin nähden eri teollisuusaloilla»
Ku , tämä: valistusliitto on puolu-eer
ae toiminnan taloudellinen siipi
'ia, gom nämä toiminnan suunnitel-
:0n hyväksytty yleensä maan;
stisen liikkeen edistysraieli-pneksen
taholta ymmärryksellä"
iSevasti työskennellä tulevien
usien ajalla niiden toteutta-niin
tulee suomalaisen jä-jnkin
ottia niiden pohjalla va-huömioon
K. K. kirjelmän,
•va kohta:
dän huomiomme on kiinni-
;iihen, tosiasiaan^ että ukrai-ja
suomalaiset toverit ei­vät.'
Idä ammattiunioihin liittymis­tä
r s; 5Smen asianaan. Tahdomme
osoitt a että kommunistisen työs-kente
fn tärkeys keskittyy , ammät-tiuniofcin
ja työpajoihin ja tässä
ei milcäänlainen painostus ole Ui­kaa,
uakki K. K. kongressit ovat
alleviilinneet tämän ja juuri pi­detty
K. laajennetun toimeen-panevan
kokous tiukensi sitä pää­töksen
» että jokaisien puouleen jä-iSenen
iilee liittyä uniöon. jokai- ^
sen K.IK. jäsenen velvollisuus o/l
liittyä iiioonsa Ja työskennellä ai-tiivisestS
kommunistisen osan kans­sa/-
r-|-->. Tämä on ehdoton ja
tulee jo|äisen puolueen panna käy.
täntöön.' • — >
Trade ©aion Educational League.
(Unioi in valistusliiton) Cana­dan
san Järjestäminen ja.
SI de emäjärjestöön.
No. 1 N. W. C,
No. 2 C. W., .
No. B <k W^
Edelläolevan raportin ITsSsel^
na katson. vilttamSttoniiilvi Idin»
hnonUota 'seiiraB^n ;seikr
KomnanisUaein Häonsd^^^
.Puolueemme viimeisessä rkonnreh-
1ionissa> ja Kommunistisen Nuoriso-
....2.03 1/8 liiton jäiaestämisessä ratkaisematta
.1.99 i jääneitä seikkoja vdaisee puolueen
Kulune i vuoden ajalla Trade
union Ed cational League (Unioi-den
; välisi sliitto) on muodostun lit
tekijäksi jnadan työväenliikkeessä
Ja on-voiJ mut kaikkien rehellisten.
Ja edistys lielisten työväen unioi-den-
asiois i toimivien kunnioituk­sen.
Unioi m sulautumisen tunne­tuksi
teken jessä ja Canadan Labor
Partyn ral ntamisen edistämisessä
Unioiden V istusliiton seuraajat o-vat
tehneet laljon asettaakseen ^Ca­nadan
unio istisen liikkeen Ameri­kan
työväe liikkeen eturintamaan.
iMeidän nmaperäinen ryntäyk-semme
nosl ttaaksemme työläiset
käsittämään {ärjestämättömien jär­jestämisen
ti ipeellisuuden ja jäsen­temme
aktii' nen osanotto juokse­vaan
unioto: lintaan on monissa
paikoissa ma ta saanut huomatta­vaa
korjausb ammattiunioiden asi­oissa,
seuraul ena useissa piireissä,
kuten. Albert sa, Pohjois-Ontanos-
Sa. SaskatooiiiBa jä Nova Scotias-
3ayjm.erittäJ! onnistuneeseen jär­jestäytymiseen,
osaltaan korvaten
sitä hirvittävai jäsenmäärän laske­mista
mitä on ilmennyt parin vii­meisen
vuoden jajalla.
Meidän yleisblle valistustyöllem­me
Ja agitationile liiton ohjelma ja
Lffhor • Heraldiin ja muiden liiton
julkaisujen yhdiitävä vaikutun on
ollut ^riittävä. Maantieteellinen ja
poluttinen tflann» Canadassa, kui­tenkin,
osottaa eduUiseksi Uiton
Canadalaisen osan järjestämisen
mahdonisimman yh d e n mukaiseia
Trades Congr'essin' järjestäj-tvmisen:
olp'"*'m- ia eri saantien kanssa.
^Yhteenliittäminen on edelleen
tärkein pyrkimyksemme ja yhteen-liittämiskomiteain
mnodostaminen
jokaisessa keskuksessa on vieläkin.
.1.73^ kokoukselle «soitetun Kommunisti-paätehtävS jokaisefle liit<»'» ' y ^ '